Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008 Sisällysluettelo 1. Tuntijako 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 2.2. Maahanmuuttajien äidinkieli 2.3. Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet 2.4. Matematiikka 2.5. Ympäristö- ja luonnontieto 2.6. Luonnontieteet 2.7. Terveystieto 2.8. Uskonto 2.9. Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Aihekokonaisuudet Valinnaisaineiden opetus 3. Koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan liitettävät toimintamallit ja suunnitelmat 1. Tuntijako Porvoon suomenkielisissä peruskouluissa noudatettava tuntijako on liitteenä. Tiedosto [tuntijako.xls] 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Jokaisesta oppiaineesta esitetään seuraavat osat: 1. Oppiaineen tehtävät 2. Oppiaineen yleiset tavoitteet 3. Luokittainen tarkastelu 4. Aihekokonaisuuksien huomioiminen

2 5. Hyvän osaamisen kuvaus nivelvaiheissa ja arviointitavat 6. Päättöarvioinnin kriteerit ja arviointitavat 2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä 1. Oppiaineen tehtävä Äidinkieli on osa oppilaan identiteettiä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on ohjata oppilasta kielentämään ja käsitteistämään maailmaa ja omaa ajattelua. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Kaikki opetuksen aihekokonaisuudet toteutuvat äidinkielessä ja kirjallisuudessa kaikilla luokka-asteilla ja kaikissa oppiaineen kursseissa. Vuosiluokilla 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielen oppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Tärkeää on innostaa jatkuvaan ikäkaudelle sopivan kirjallisuuden lukemiseen. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. 2. Oppiaineen yleiset tavoitteet Porvoon kaupungissa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. ymmärtää oman kulttuuriympäristönsä merkityksen ja tutustuu porvoolaisiin kulttuurivaikuttajiin. Tässä voi apuna käyttää Porvoon kulttuurikoulu -hanketta.

3 Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kaikki kielen osa-alueet ja tehtävät ja koostuu toisiinsa kietoutuneista prosesseista, joissa tieto ja tietoisuus kielestä ja sen mahdollisuuksista lisääntyvät uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. Erityisopetuksen antama tuki on välttämätöntä joidenkin oppilaiden kielelliselle kehitykselle. 3. Luokittainen tarkastelu Vuosiluokat 1-2 Tavoitteet Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin - oppii kuuntelemaan keskittyen - osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niihin liittyviä käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä - kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä - oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana - tutustuu kieleen ilmiönä tekstejä kuunnellessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja tottuu tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja - oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu - tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa - opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja - tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja - tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Keskeiset sisällöt 1. vuosiluokka Vuorovaikutustaidot

4 - Suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa, pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluja - keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista - kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla myös muihin taideaineisiin integroiden. Lukeminen ja kirjoittaminen - Lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista päivittäistä harjoittelua - äänne-kirjain -vastaavuuden runsasta harjoittelua - visuaalisesti lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistamista ja etenemistä kohti outojen, pitkien sanojen tunnistamista; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen - puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisharjoittelua - kirjainmuotojen piirtämisen harjoittelua niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy; isojen ja pienten tekstauskirjainten harjoittelua (kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit liitteenä) - harjaantuminen oikeaan kynäotteeseen, tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon löytäminen, silmän ja käden koordinaation vahvistamista sekä harjaantumista myös tietokoneen käyttöön ja tietokoneella kirjoittamiseen. Kirjallisuus ja kieli - Monipuolista kirjallisuuteen ja muihin teksteihin tutustumista opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien. 2. vuosiluokka Vuorovaikutustaidot - Keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua - kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalle parille ja pienryhmälle - kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten kartuttamista muihin taideaineisiin integroiden. Lukeminen ja kirjoittaminen - Lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista päivittäistä harjoittelua; kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua - painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen niin, että oppilaan tekstinymmärtäminen syvenee - kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua - tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja totuttautumista niiden käyttämiseen - harjaantumista tietokoneen hiiren käyttöön ja tietokoneella piirtämiseen ja kirjoittamiseen - oikeinkirjoituksen harjoittelua nimenomaan sana- ja lausetasolla; sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, totuttautumista käyttämään isoja alkukirjaimia tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkkeihin tutustumista ja niiden käytön alustavaa harjoittelua omissa teksteissä - omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa.

5 Kirjallisuus ja kieli - Monipuolista kirjallisuuteen ja muihin teksteihin tutustumista - kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista; kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeinä luovassa toiminnassa - kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn - kirjaston käytön harjoittelua - kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. Vuosiluokat 3-5

6 Tavoitteet Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - oppii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään - oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa - kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä; hän tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana; hän tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin; hän tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä - opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti - kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan - oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia kirjoitelman tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy - kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon - oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. Keskeiset sisällöt Äidinkielen opiskelu rakentuu luokilla 3 5 aiemmin opitun pohjalle ja täydentyy spiraalimaisesti luokittain.

7 Vuosiluokka 3 Vuorovaikutustaidot - Oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista, ilmaisuharjoituksia. Tiedonhallintataidot - Erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua. Tekstinymmärtäminen - Keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua - silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista - tekstin sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella. Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - Yleiskielen käytön harjoittelua; selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista; oikeinkirjoituksen perusasiat. Kielen tehtävät ja rakenne - Sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Erilaisten tekstien runsasta lukemista ja tutustumista kirjallisuuden lajeihin. Vuosiluokka 4 Vuorovaikutustaidot - Tutustumista viestinnän perustekijöihin ja vuorovaikutuksen havainnointia. Tiedonhallintataidot - Erilaisten tietotekstien avaamisen harjoittelua. Tekstinymmärtäminen - Pääasioiden erottamista yksityiskohdista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa ja luetun ja kuullun arviointia. Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - Tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista ja havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä - tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen - oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta. Kielen tehtävät ja rakenne - Sanojen merkitysten tarkastelua ja vertailua tekstiyhteydessä. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä useiden vapaavalintaisten kirjojen lukemista tai kuuntelemista sekä niiden käsittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista monin eri tavoin. Vuosiluokka 5 Vuorovaikutustaidot - Kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa, keskustelupuheenvuoron käyttämisen sekä aktiivisen ja toiset huomioon ottavan kuuntelemisen harjoittelua. Tiedonhallintataidot

8 - Kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta, yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheiden harjoittelua ohjatusti. Tekstinymmärtäminen - Ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista - pääasioiden erottamista sivuasioista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymyksten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia. Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - Otsikoinnin ja kappalejaon, ajatuskartan käytön ja laadinnan harjoittelua. Kielen tehtävät ja rakenne - Taivutuksen tehtävien tarkastelua tekstilauseissa - lauseiden tarkastelua rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä - puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Keskeisiin kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteisiin tutustumista ja niiden käyttöä - kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen,

9 kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. Arviointitavat Arvioinnin perustana ovat niin nivelvaiheissa kuin muillakin luokka-asteilla opetussuunnitelman perusteissa mainitut ja asetetut äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet. Arviointi on monipuolista ja kannustavaa, ja se kohdistuu kaikkiin äidinkielen ja kirjallisuuden osa-alueisiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan aktiivisuuteen, edistymiseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Arvioinnilla oppilas saa palautetta omasta oppimisestaan. Itsearviointi on osa oppilaan arviointia. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna esimerkiksi kokeita, kirjallisia ja suullisia tekstejä sekä luetun- ja kuullunymmärtämisen testejä. Lievät oppimisvaikeudet ja niihin rinnastettavat vaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa. Maahanmuuttajaoppilas arvioidaan suomi toisena kielenä -perusteiden mukaisesti.

10 Vuosiluokat 6-9 Tavoitteet Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan - harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella - pyrkii ylläpitämään ja edistämään vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät - kehittää tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelutai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät - tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan - rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä arvioimaan muiden ajatuksia - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään - ottaa huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta - monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuuden-tuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja - saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista - saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemus-maailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenevat - kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan ja ymmärtää jokaisen ihmisen perustavan tarpeen omaan äidinkieleen.

11 Keskeiset sisällöt Vuosiluokka 6 Vuorovaikutustaidot - Perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta sekä niiden yhteydestä viestinnän tavoitteeseen, välineeseen ja viestintäsuhteeseen - omien luku-, viestintä- ja mediakäyttötottumusten sekä -taitojen kehittymisen seuraamista sekä arviointia. Tiedonhallintataidot - Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä - harjoitellaan aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi. Tekstinymmärtäminen - Ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua - silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan harjoittelua, lukuprosessin hallinnan varmentamista. - erilaisten tekstityyppien tarkastelua asiateksteissä ja kaunokirjallisissa teksteissä (esim. kertovat, kuvailevat, selostavat, tiedottavat tekstityypit) - kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä; omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - Tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua; jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista - puhe-esityksiä ja muita esityksiä koulussa ja mahdollisuuksien mukaan muuallakin - eri lajisten tekstien kirjoittamista käsialakirjoituksella ja tietotekniikkaa hyödyntäen - yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan harjoittelua - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen harjoittelua. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - Suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia - yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja runsaasti lyhyitä tekstejä - fiktion rakenteiden erittelyä keskeisiä käsitteitä käyttäen (kirjaesittelyt, lukupäiväkirjat, kirja-arvostelut) - tietoa suomalaisista kirjailijoista ja tutustumista heidän teoksiinsa sekä tutustumista kansanperinteeseen ja Kalevalaan ikäkaudelle sopivalla tavalla - teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista. Vuosiluokka 7 Vuorovaikutustaidot - Viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistamista, omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen harjoittelua, ilmaisutapojen kehittämistä sekä palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen harjaantumista - omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen kehittymisen seuraamista sekä arviointia Tiedonhallintataidot - Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden

12 luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia - muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi. Tekstinymmärtäminen - Ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun syventämistä - silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan syventämistä, lukuprosessin hallinnan varmentamista - kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä - selostavien, kuvailevien, kertovien tekstityyppien tarkastelua asiateksteissä ja kaunokirjallisissa teksteissä - harjoitellaan kulttuurissa keskeisten tekstilajien tunnistamista ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina Kirjoitelmien ja puhe-esitysten laatiminen - Omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien harjaannuttamista - tekstien sisällön, kielen ja muodon tarkastelua ja suunnitelmallista kehittelyä - monipuolisia puhe- ja ilmaisuharjoituksia - kirjoittamista käsialakirjoituksella ja tietotekniikkaa hyödyntäen. - yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan harjoittelua - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen harjaannuttamista - omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - Suomen kielen rakenteellisten ominaisuuksien tarkastelua. - yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja runsaasti lyhyitä tekstejä - kaunokirjallisuuden luokittelua pää- ja joihinkin alalajeihin - fiktion rakenteiden erittelyä keskeisiä käsitteitä käyttäen. - teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista. Vuosiluokka 8 Vuorovaikutustaidot - Puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely viestintätilanteessa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen - omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen kehittymisen seuraamista ja arviointia. Tiedonhallintataidot - Muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi. Tekstinymmärtäminen - Siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille, lukukokemuksen jakamista, tekstin sisällön tiivistämistä ja mielipideainesten tunnistamista - kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä. - selostavien, kuvailevien, ohjaavien, kertovien, pohtivien ja kantaa ottavien

13 tekstityyppien tarkastelua asiateksteissä ja kaunokirjallisissa teksteissä - tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - Omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien syventämistä - puhe-esityksiä ja monipuolisia ilmaisuharjoituksia - kirjoittamista käsialakirjoituksella ja tietotekniikkaa hyödyntäen. - yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan harjoittelua - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista - ilmaisukeinojen monipuolistamista - omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottamista Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - Suomen kielen rakenteellisten ominaisuuksien tarkastelua - yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja runsaasti lyhyitä tekstejä - tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä - fiktion rakenteiden erittelyä keskeisiä käsitteitä käyttäen - teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista. Vuosiluokka 9 Vuorovaikutustaidot - Tehtävien mukaisen etenemisen ja puheenvuorolajien monipuolistamisen harjoittelua erityyppisissä keskusteluissa ja viestintäympäristöissä - omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen kehittymisen seuraamista ja arviointia. Tiedonhallintataidot - Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia - muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi. Tekstinymmärtäminen - Tekstin tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistamista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta, tekstien kertaamista eri näkökulmista - puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsimistä ja arviointia. - kulttuurissa keskeisten tekstilajien tunnistamista ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä kokonaisuuksina - syvennetään tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen rakentajina - kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä. Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - Omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyn syventämistä ja tekstintekoprosessien vakiinnuttamista - tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin - omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden

14 tuottamista - ilmaisukeinojen monipuolistamista - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista - kirjoittamista käsialakirjoituksella ja tietotekniikkaa hyödyntäen - yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan syventämistä. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - Suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa - perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidinkielen merkityksestä - suomen kielen vaiheisiin ja vaihteluun tutustumista - suomen kielen rakenteellisten ominaisuuksien tarkastelua. - kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä kirjailijoista ja tutustumista heidän teoksiinsa sekä Kalevalaan, kansanperinteeseen ja Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin - yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja runsaasti lyhyitä tekstejä - tekstien tyylillisten seikkojen tarkastelua - fiktion rakenteiden erittelyä keskeisiä käsitteitä käyttäen - teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista

15 tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

16 tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. Arvioinnin tavat Arviointi on monipuolista, ja se kohdistuu kaikkiin äidinkielen ja kirjallisuuden osaalueisiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan aktiivisuuteen, edistymiseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Arvioinnilla oppilas saa palautetta omasta oppimisestaan. Itsearviointi on osa oppilaan arviointia. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna esimerkiksi kokeita, kirjallisia ja suullisia tekstejä sekä luetun- ja kuullunymmärtämisen testejä. Lievät oppimisvaikeudet ja niihin rinnastettavat vaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa. Maahanmuuttajaoppilas arvioidaan suomi toisena kielenä -perusteiden mukaisesti. 4. Aihekokonaisuuksien huomioiminen Perusopetuksen seitsemän teemaa, joiden tarkat kuvaukset löytyvät opetussuunnitelman perusteiden yleisestä osasta, toteutuvat äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa kaikilla luokka-asteilla. Seuraavassa joitakin näkökulmia aihekokonaisuuksien sisältöihin ja tavoitteisiin: Ihmisenä kasvaminen Tuetaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. tunteiden tunnistaminen ja käsittely, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, toisen huomioon ottaminen ja yhteistyötaidot sekä opiskelutaidot. Äidinkielen ja varsinkin kirjallisuuden opetuksessa on monia mahdollisuuksia tukea oppilaan kasvua. Kirjallisuuden lukeminen ja luetusta keskusteleminen ja kirjoittaminen ovat oivallisia tilaisuuksia pohtia ihmisenä kasvamisen kysymyksiä. Kirjallisuuden ja kirjoittamisen yhteydessä on tilaisuus pohtia myös tunteita, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteistyötaidot ja toisten huomioon ottaminen kehittyvät esim. ryhmätöitä ja draamaharjoituksia tehtäessä. Äidinkielen opetuksen keskeisiä tehtäviä on myös opiskelutaitojen jatkuva kehittäminen. Opiskelutaidot kehittyvät rinnan luku- ja kirjoitustaidon kanssa. Koko perusopetuksen ajan kiinnitetään huomiota luetun ymmärtämistaitoon sekä tietojen hankkimiseen ja jäsentämiseen erilaisten luku- ja kirjoittamistehtävien avulla. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa on lukuisia mahdollisuuksia ohjata oppilasta itsearviointiin esim. kirjoittamisen ja puhumisen harjoituksissa sekä lukijaksi kasvamisen yhteydessä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaista ja eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä, löytämään oman kulttuuri-identiteettinsä sekä ymmärtämään myös muita. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. oma kulttuuri ja suomalaisuus, eurooppalaisuus,

17 monikulttuurisuus, ihmisoikeudet ja vuorovaikutustaidot erilaisten ihmisten kanssa sekä tapakulttuuri. Äidinkieli ja kirjallisuus on oppiaine, jonka keskeistä sisältöä on kulttuuri-identiteetti. Kirjallisuuden opetus perustuu pitkälti nimenomaan suomalaisen kirjallisuuden ja oman kulttuurin tuntemiseen. Kielen ja indentiteetin suhdetta käsitellään useissa yhteyksissä. Kielen ja identiteetin suhdetta voidaan valottaa myös monikulttuurisesta ja monikielisestä lähtökohdasta. Suomalainen tapa- ja keskustelukulttuuri sekä hyvät käytöstavat tulevat esiin monessa yhteydessä äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla sekä esimerkiksi koulun juhlissa. Viestintä ja mediataito kehittää viestintä- ja mediataitoja. Keskeisiä sisältöjä ovat omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, mediailmaisuvälineiden käyttö, lähdekritiikki, median roolin ja vaikutuksen ymmärtäminen sekä viestintäteknisten välineiden monipuolinen käyttö. Kulttuurin ohella viestintä on äidinkielen perusainesta: omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu kuuluu kirjoittamis- ja puhumistehtäviin sekä draamaan. Ne tulevat esille monipuolisesti myös kirjallisuustehtävissä. Medialukutaito ja lähdekritiikki kuuluvat äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöihin kaikilla perusopetuksen luokkatasoilla. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ymmärtää yhteiskuntaa, kehittää valmiuksia yhteiskunnan toimintaan osallistumiseen sekä omatoimiseen ja yhteistyökykyiseen kansalaisuuteen. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. erilaisten demokratiaan kuuluvien osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen tunteminen ja sitä kautta osallistuminen ja vaikuttaminen omassa elinympäristössä. Yhteiskunnalliset asiat tulevat esille erityisesti Suomen kirjallisuuden vaiheita käsiteltäessä. Samalla seurataan myös yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia. Kirjallisuustehtävissä tuodaan pohdinta myös tähän päivään. Aktiivinen ja osallistuva kansalainen tarvitsee luku- ja kirjoitustaitoa (esim. mielipiteiden ilmaisemiseen) sekä taitoa keskustella, neuvotella ja väitellä. Näitä kaikkia harjoitellaan soveltuvin osin kaikilla perusopetuksen luokilla. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Lisätään oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. kestävä kehitys omassa lähiympäristössä, yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristöstä ja ihmisten hyvinvoinnista, ympäristöarvot sekä oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen. Tämän aihekokonaisuuden teemoja voidaan soveltaa monentyyppisiin lukemis- ja kirjoittamistehtäviin (esim. aineistopohjaiseen kirjoitelmaan, mielipidekirjoittamiseen, pohtivaan kirjoitelmaan jne.) sekä keskustelu- ja väittelytehtäviin.

18 Turvallisuus ja liikenne Auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistävien toimintamallien omaksuminen sekä keskeisten liikennesääntöjen tunteminen ja muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen. Turvallisuus ja liikenne -teema soveltuu monentyyppisiin lukemis- ja kirjoittamistehtäviin. Monet kirjat ja novellit johdattavat pohtimaan väkivaltaa, rikollisuutta, päihteitä ja niiden torjumista. Ihminen ja teknologia Autetaan oppilasta ymmärtämään teknologian merkitys arkielämässämme ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti ja eettisesti oikein. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. teknologia arkielämässä, teknologian kehitys, teknologiaan ja tietotekniikkaan liittyvät moraaliset ja eettiset kysymykset sekä tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöihin kuuluvat mm. tekstinkäsittely ja tiedonhaku. Vaikka teknologia sinänsä ei ole itsetarkoitus, äidinkielen tunneilla pohditaan lähdekritiikin merkitystä ja tietotekniikan (esim. Internetin) eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Suomi toisena kielenä -oppimäärä 1. Oppiaineen tehtävä Suomea opetetaan toisena kielenä maahanmuuttajaoppilaalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi, saame tai viittomakieli. opiskelee suomi toisena kielenä - oppimäärää joko kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä -oppimäärän sijasta. Tämä opetussuunnitelma on laadittu opetukseen, jossa oppilas opiskelee vain osan äidinkielen ja kirjallisuuden tunneista suomi toisena kielenä -oppimäärää. Jos oppilaan suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen, hänen osaamistaan arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän kriteerien mukaisesti. Suomi toisena kielenä -opetuksen järjestämistä pidetään välttämättömänä. Suomi toisena kielenä - opetus ei ole lisä- tai tukiopetusta, vaan se tulee tarjota vaihtoehtona äidinkielen ja kirjallisuuden opetukselle. Suomi toisena kielenä -opetuksen järjestäminen edellyttää eri aineiden opettajien yhteissuunnittelua ja yhteistyötä. Opetuksen on pyrittävä kehittämään oppilaan taitoja suunnitelmallisesti ja oppilaan kokonaistilanne huomioiden. Suomi toisena kielenä - opetuksen työtapojen tulisi olla vaihtelevia, toiminnallisia ja viestinnällisyyteen ohjaavia. Suomi toisena kielenä -oppimäärässä toteutuvat kaikki opetukselle asetetut aihekokonaisuudet. 2. Oppiaineen yleiset tavoitteet Opetuksen lähtökohtana on vahvistaa oppilaan kielitaidon eri osa-alueita. Tavoitteena on saavuttaa kielitaito, jonka avulla oppilas pystyy sujuvasti opiskelemaan muita oppiaineita ja jatkamaan opintojaan peruskoulun jälkeen. Oppilaalle on suotava mahdollisuus kehittää kielitaitoaan äidinkielisen veroiseksi. Suomen kielen ja oppilaan oman äidinkielen opettamisen avulla tuetaan oppilaan

19 monikulttuurisen identiteetin vahvistumista ja hänen kasvuaan toimivaan kaksikielisyyteen. 3. Luokittainen tarkastelu Vuosiluokat 1-9 Suomi toisena kielenä -oppiaineen tavoitteisiin ja sisältöihin vaikuttaa ennen kaikkea oppilaan maassaoloaika. Jokaiselle maahanmuuttajaoppilaalle on pyrittävä tarjoamaan hänen kielitaitotasoaan vastaavaa suomen kielen opetusta riippumatta oppilaan vuosiluokasta. Tästä syystä myöskään opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä ei tule jakaa vuosiluokkakohtaisesti. Tavoitteet Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan suomen kielen taitoa niin, että hän pystyy opiskelemaan ikä- ja taitotasoaan vastaavassa yleisopetuksen ryhmässä. Tavoitteena on myös rohkaista oppilasta käyttämään kieltä kaikissa sellaisissa viestintätilanteissa, jotka luontevasti liittyvät oppilaan elämään esimerkiksi kaveripiirissä, harrastuksissa tai suomalaisessa ympäristössä asioidessa. Opetus tähtää myös siihen, että oppilas pystyisi toimimaan kielen avulla ja käyttämään kieltä tiedonhankinnan välineenä. Keskeiset sisällöt Kommunikaation kannalta keskeiset aihepiirit Oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan mm. perheeseen, kotiin, kouluun, kaveripiiriin ja harrastuksiin liittyvistä aihepiireistä. ta on johdatettava tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja on pyrittävä kehittämään hänen taitoaan verrata suomalaisen ja oman kulttuurin erityispiirteitä. Lisäksi oppilaan on hallittava eri oppiaineisiin liittyvä sanasto ja käsitteistö. Rakenteet ja kielitieto Suomen kielen keskeisiä rakenteita (esim. aikamuotoja, sanaluokkia) opiskellaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärää soveltaen. Lisäksi pyritään kehittämään oppilaan kielitaitoa kunkin oppilaan ikä- ja taitotaso huomioiden. ta ohjataan kiinnittämään huomiota suomen kielen ääntämiseen ja prosodiikkaan. Opetuksessa tuodaan esille myös kielen variaatio ja eri tekstilajit. Lukeminen ja kirjoittaminen Oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin. Samalla pyritään vahvistamaan oppilaan oikeinkirjoitustaitoa. Oppilaan lukutaitoa kehitetään tutustuttamalla hänet erilaisiin lukutaidon strategioihin ja harjoituttamalla hänen taitoaan etsiä tietoja. Kirjallisuus ja viestintäkasvatus ta rohkaistaan tutustumaan kirjallisuuteen. Opetuksessa pyritään kehittämään oppilaan medialukutaitoa monipuolisesti. Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot Tavoitteena on, että oppilas pystyy ilmaisemaan omia tunteitaan, tarpeitaan ja tietojaan, esittämään mielipiteitä ja perustelemaan. Oppilaan tulisi tiedostaa, että hän voi tarvittaessa kompensoida puuttuvaa kielitaitoaan erilaisten kommunikaatiostrategioiden avulla. ta ohjataan rakentavaan keskusteluun.

20 Myös erilaisia viestintätilanteita (esim. puhelinkäyttäytymistä) voidaan harjoitella. Kielenopiskelutaidot Suomen kieli on maahanmuuttajaoppilaalle paitsi opiskelun kohde myös väline. Sen vuoksi suomi toisena kielenä -opetus pyrkii kehittämään myös oppilaiden opiskelutaitoja. ta ohjataan oppikirjan ja sanakirjan käyttämiseen ja hänet tutustutetaan erilaisiin tiedonhankintakanaviin (mm. joukkotiedotusvälineet, kirjastot, Internet). ta ohjataan myös hyödyntämään erilaiset pari- ja ryhmätyöskentelytilanteet oppimistapahtumina. ta harjoitutetaan oman tuotoksen tarkkailemisessa ja korjaamisessa ja kehitetään hänen kykyään arvioida omaa oppimistaan. 4. Aihekokonaisuuksien huomiointi Perusopetuksen seitsemän aihekokonaisuutta liittyvät läheisesti suomi toisena kielenä -opetuksen sisältöihin. Aihekokonaisuudet huomioidaan opetuksessa kaikilla luokka-asteilla soveltaen niitä periaatteita, jotka esitellään suomi äidinkielenä - oppimäärän yhteydessä. 5. Hyvän osaamisen kuvaus nivelvaiheissa ja arviointitavat Suomi toisena kielenä -oppiaineen arvioinnin tulee kaikilla luokka-asteilla mitata oppilaan suomen kielen taidon kehittymistä. Arviointi kohdistuu kielitaidon kaikkiin osa-alueisiin oppilaan yksilöllisen progression huomioiden. Arviointi on monipuolista ja kannustavaa. Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista siten, että arviointi kohdistuu seikkoihin, jotka ovat tulleet suomi toisena kielenä -opetuksessa esille. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuunottamatta päättöarviointia. ta ohjataan myös itsearviointiin. Nivelvaiheita enemmän maahanmuuttajataustaisen oppilaan arvioinnissa korostuvat oppilaan maassaoloaika ja se, kuinka paljon hän on saanut suomi toisena kielenä - opetusta. Opetussuunnitelman liitteenä on kriteerit, joita voidaan tarvittaessa käyttää hyväksi luokkatasojen 4 6 ja 7-9 oppilasarvioinnissa edellyttäen, että oppilas on oleskellut Suomessa vähintään 3-4 vuotta ja on sinä aikana saanut säännöllistä suomi toisena kielenä -opetusta. Arvosanat 4-5 Oppilaan suullinen kielitaito riittää tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa selviytymiseen. Ääntäminen saattaa vaikeuttaa opiskelijan puheen ymmärtämistä. ymmärtää hitaasti puhuttua suomea, kun aihepiiri on tuttu. Kirjallinen ilmaisu on niukkaa ja rakenteiden tuntemus vähäistä. ymmärtää yksinkertaisia kirjoitettuja arkipäivän viestejä. Arvosana 6 Oppilaan suullinen kielitaito riittää arkipäivän tilanteissa selviytymiseen, mutta uudet ja oudot tilanteet tuottavat vaikeuksia. Ääntämisessä on vierautta, joka ei kuitenkaan merkittävästi vaikeuta opiskelijan puheen ymmärtämistä. ymmärtää kohtalaisesti selkeää puhetta, jos aihepiiri ei ole aivan tuntematon. kykenee välittämään kirjallisesti oleellisimman lyhyissä viesteissä, mutta heikko rakenteiden hallinta vaikeuttaa tuottamista. ymmärtää pääpiirteet yksinkertaisista