Äidinkieli ja kirjallisuus

Transkriptio

1 Äidinkieli ja kirjallisuus OPPIAINEEN KUVAUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kielija kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. Peilaus yleisen osan arvoihin Yhdessä toiminen ja yhteisöllisyys näkyvät äidinkielessä ja kirjallisuudessa tahtona, kasvamisena ja kypsymisenä vuorovaikutukseen. Avoimuuteen, keskinäiseen kunnioitukseen ja yhteiseen vastuullisuuteen perustuva työkumppanuus on keskeinen arvo äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Sen luomiseen ja ylläpitämiseen pyritään oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen kautta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa on kouluyhteisön moninaisuus keskeinen voimavara. Opetus perustuu kaikessa keskinäiseen kunnioitukseen sekä toista ihmistä arvostavan ilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen. Opiskelutaidoissa ja yleissivistyksessä äidinkieli ja kirjallisuus noudattaa yleisen osan periaatteita.

2 Miten koulun omaleimaisuus näkyy oppiaineessa? Koulun perinteet, kuten joulunäytelmä, päivänavaukset ja erilaiset kulttuurikilpailut koulun sisällä ja koulujen välillä, ovat osa äidinkielen opiskelua. Kirjallisuus tulee oppilaiden lähelle oman koulun kirjaston ja lähikirjastojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Oppilaat voivat julkaista omia kirjoituksiaan koulun julkaisuissa. Erilaisten ihmisten kohtaaminen on koulumme arkipäivää. Kirjallisuuden ja vuorovaikutustaitojen opiskelu auttaa erilaisuuden kohtaamisessa. Toisaalta koulumme erilaiset oppilaat, opettajat ja opetusharjoittelijat ovat rikastuttamassa tätä vuorovaikutusta. Koulussamme on oppilaita esikoululaisista lukiolaisiin. Äidinkielessä halutaan tukea yhteistyötä isojen ja pienten välillä yhteisten projektien avulla. Miten paikallisuus näkyy oppiaineessa? Oppiaineemme tekee yhteistyötä paikallisen kirjaston ja pääkaupunkiseudun teattereiden kanssa. Yhteistyökumppanimme, koulumme oma kirjailija, vierailee oppitunneilla. Lähiympäristöön tehdään kulttuuriretkiä. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet tulevat äidinkielessä ja kirjallisuudessa luontevasti ja elävästi esille erilaisissa tekstien käyttämisen tavoissa: tekstejä luetaan, niistä puhutaan ja kirjoitetaan ja niitä kirjoitetaan. Teksteihin lukeutuvat tässä myös mediatekstit. Ilmaisukasvatus ja kaunokirjallisuuden erityisesti nuortenkirjallisuuden lukeminen ja käsittely liittyvät ihmisyyteen kasvamiseen. Vastuu omasta kirjoittamisesta ja puhumisesta ohjaa oppilasta seisomaan sanojensa takana. Oppilaan oman kulttuurin arvostaminen vahvistaa omaa kulttuuri-identiteettiä. Koulun toimintakulttuurissa tämä näkyy mm. aamunavauksissa ja erilaisissa taide- ja kulttuuriprojekteissa, joissa äidinkieli ja kirjallisuus on mukana. Suomalaisesta nykykulttuurista erityisesti teatteriin tutustuminen kuuluu luontevasti äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Kansainvälisyyttä tuo oppiaineeseemme erityisesti tekstien kanssa toimiminen. Viestintä- ja mediataitoja pidetään koulun toimintakulttuurissa arvossa. Koulun lehti, verkkolehti, aamunavaukset ja kulttuuriprojektit kehittävät näitä taitoja. Lisäksi ne ovat monen äidinkielen kurssin ydinainesta. Osallistuva kansalainen on tavoitteena, kun puheviestinnässä harjoitellaan yksilö- ja ryhmäviestintätaitoja ja kirjoittamisen opetuksessa mielipidetekstejä. Keskittyvä lukeminen, jota äidinkielen tehtävissä usein vaaditaan, auttavat oppilasta keskittymään ja kuuntelemaan hänelle suunnattuja viestejä ja itseään. Samalla oppilas seuraa, mitä maailmalla tapahtuu. Kaikki tämä liittyy vastuuseen ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Turvallisuutta edistävät äidinkielen lukutehtävät: opitaan lukemaan ohjeita, sääntöjä ja ohjailevia tekstejä sekä analysoimaan niitä. Kielen ja sanojen merkitys korostuu äidinkielessä. Turvallista yhteisöä rakennetaan mm. joulunäytelmäprojektissa, jossa alaja yläluokkien oppilaat työskentelevät yhdessä. Kirjavinkkaukset ja sadutus

3 tutustuttavat oppilaita toisiinsa ja opettavat vastuuta pienemmistä. Tekstien ja viestintätekniikan käyttö oppitunneilla liittyvät aihekokonaisuuteen ihminen ja teknologia. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa kiinnitetään paljon huomiota taitoon työstää omia tekstejä tietotekniikan avulla ja käyttää tietotekniikkaa tiedonhaussa sekä oppia valikoivaan kriittisyyteen tietotulvan edessä. VUOSILUOKAT 1-2 Vuosiluokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona ja varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin tottuu kuuntelemaan eläytyen ja keskittyen oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan. Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät Oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opiskelussa tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan opettelee medialukutaitoaan ja viestintävalmiuksia myös tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu Oppilas tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa opettelee vähitellen valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja oppii tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja

4 tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa: pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluissa, kysymyksiin vastaamisessa, omien kokemusten, mielipiteiden ja tietojen perusteluissa tottumista ja tutustumista erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin myös eri kulttuureista olevien ja eri-ikäisten ihmisten kanssa keskittyvää, eläytyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden sana- ja ilmaisuvaraston karttumista, aineksia ajatteluun ja esiintymiseen rohkaistumista Lukeminen ja kirjoittaminen 1. VUOSILUOKKA äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua kirjoitettuun kieleen tutustumista puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi: sanojen kirjoittamisen harjoittelua kirjainmuotojen, isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämisen harjoittelua oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua oikeinkirjoitukseen liittyvien sopimuksiin ja sääntöihin tutustumista (esim. kirjainvälit, sanavälit, sanan jakaminen, sanojen tavuttaminen) runsaasti ääneen lukemista ja äänetöntä lukemista taitojen mukaan kuultujen ja luettujen tekstien ymmärtämisen avaamista ja päätelmien tekemistä tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä tekstin ennakointia kuvien, otsikoiden, omien kokemusten, kuullun tai luetun tekstin pohjalta tekstin kertomista omin sanoin 2. VUOSILUOKKA lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin kuultujen tekstien avaamista yhdessä keskustellen kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen opettelua, teknisen lukutaidon kehittämistä sanojen tunnistamista lähtien tutuista lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja, vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen

5 kirjoituskirjainten opettelemista ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua (kirjainmallit, numerot ja välimerkit) oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä tekstin ennakointia kuvien, otsikoiden, omien kokemusten, kuullun tai luetun tekstin pohjalta tekstin kertomista omin sanoin omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista, omien kokemusten ja tapahtumien selostamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa Kieli, kirjallisuus ja muu kulttuuri 1. VUOSILUOKKA kaunokirjallisuuden ja muiden tekstien kuuntelua, kuvien ja tekstien tarkastelua sekä vähitellen myös luentaa kunkin oppilaan taitojen ja kiinnostuksen mukaan kirjallisuuden käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni kuullun ja luetun kirjallisuuden liittämistä omaan elämään sekä aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön opettelua kielen tarkastelua (muodot, merkitykset) tutustumista ikäkaudelle sopivalla tavalla suomalaiseen kansanperinteeseen sekä suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin kuten Kalevalaan ja Seitsemään veljekseen koulun oman Topelius-perinteen vaaliminen tutustumista nykyperinteeseen (esim. oman paikkakunnan perinne, lasten/nuorten leikit) kulttuurikokemukset, kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä (esim. nukketeatteri, konsertit, taidenäyttelyt) sanavaraston kartuttamista ja täsmentämistä 2. VUOSILUOKKA kaunokirjallisuuden ja muiden tekstien kuuntelua, kuvien ja tekstien tarkastelua sekä myös luentaa kunkin oppilaan taitojen ja kiinnostuksen mukaan kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan kirjallisuuden käsitteisiin, kuten päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni

6 kuullun ja luetun kirjallisuuden liittämistä omaan elämään sekä aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön opettelua kielen tarkastelua (muodot, merkitykset) tutustumista ikäkaudelle sopivalla tavalla suomalaiseen kansanperinteeseen sekä suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin kuten Kalevalaan ja Seitsemään veljekseen koulun oman Topelius-perinteen vaaliminen tutustumista nykyperinteeseen (esim. oman paikkakunnan perinne, lasten/nuorten leikit) kulttuurikokemukset, kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä (esim. nukketeatteri, konsertit, taiteilijavierailut, taidenäyttelyt) sanavaraston kartuttamista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA TOISEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiään tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoja kirjaimia.

7 Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelleen tarkoitettujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimia aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustaidon oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuansa. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas oppii lukemaan erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin luetun ymmärtämistä parantaviin lukustrategioihin

8 oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän oppii arvioimaan omaa ilmaisuaan oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilasten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas tutustuu oman maansa ja muiden kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin lukee paljon ja monipuolisesti lasten ja nuorten kirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen sopivaa ja kiinnostavaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa säilyy kasvattaa kiinnostusta kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti. 3. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot aktiivisen kuuntelun opettelua kertomista ja selostamista kysymysten tekemistä mielipiteen ja tosiasian tunnistamista mielipiteiden esittämistä ja niiden perustelemisen harjoittelua sopivien sanojen ja ilmaisutapojen valintaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa luontevien vuorovaikutustilanteiden harjoittelua myös eri kulttuureista olevien ja eri-ikäisten ihmisten kanssa erilaisia ilmaisuharjoituksia, joiden avulla työstetään kuultua, nähtyä, koettua ja luettua kerronnan, leikin, draaman ja improvisoinnin avulla Tekstin ymmärtäminen keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua erilaisten tekstilajien rakenteisiin tutustumista sana- ja asiatarkkaa lukemista

9 päättelevää lukemista lukemisstrategiat: ennakoinnin harjoittelua (otsikko, kuvat, omat kokemukset) ajatuskartan laatimisen harjoittelua viestintävälineisiin tutustumista mediatekstien tarkastelua ja tuottamista (esim. luokkalehti, lastenlehdet, sarjakuva) Puhe-esitysten laatiminen ja kirjoitusten laatiminen tutun asian kuvailua ja selostamista äänenkäytön harjoittelua sujuvan ja selkeän peruskäsialan opettelua oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoittelua kappalejakoon tutustumista oman tekstin suunnittelua ja kirjoittamista omaan elämään liittyvien tekstien suunnittelua ja kirjoittamista juonellisen kertomuksen ja mielikuvituskertomuksen suunnittelua ja kirjoittamista asiatekstin rakentamisen harjoittelua kirjoittamista myös tietokoneella Tiedonhallintataidot ikäkaudelle sopivien asiatekstien avaamista käsitekarttojen lukemista tietokirjoihin ja kirjaston perusluokitukseen tutustumista aakkostamisen harjoittelua sisällysluettelon ja hakemistojen käytön opettelua Kielen tehtävät ja rakenne sanojen merkityksen tarkastelua ja ryhmittelyä merkityksen perusteella (esim. synonyymit ja vastakohdat, yläkäsitteet ja alakäsitteet) sanavaraston kartuttamista ja täsmentämistä sanaluokkajakoon tutustumista (verbit, adjektiivit ja substantiivit) kirjoitettuun kieleen liittyviin sopimuksiin ja sääntöihin tutustumista (esim. erisnimet, yleisnimet, nominatiivialkuiset yhdyssanat, lopetusmerkit piste, kysymysmerkki, huutomerkki ja pilkun käyttö luettelossa, vuorosanaviiva) erilaisten lauseiden tuottamista lauseiden yhdistämiseen tutustumista sanojen taipumiseen tutustumista (esim. yksikkö- ja monikkomuodot ja verbin persoonamuodot)

10 Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien kuuntelemista ja lukemista valinnaisten kirjojen ja lyhyempien tekstien lukemista kuultujen ja luettujen tekstien käsittelyä sekä lukukokemusten jakamista kirjallisuuden käsitteisiin tutustumista tutustumista ikäkaudelle sopivalla tavalla suomalaiseen kansanperinteeseen sekä suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin kuten Kalevalaan ja Seitsemään veljekseen koulun oman Topelius-perinteen vaaliminen tutustumista nykyperinteeseen (esim. oman paikkakunnan perinne, lasten/nuorten leikit) kulttuurikokemukset, kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä (esim. teatteri, konsertit, taiteilijavierailut, taidenäyttelyt) 4. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot aktiivisen kuuntelun harjoittelua keskustelutaitojen harjoittelua oman kerronnan kehittämistä mielipiteiden esittämistä ja perustelun harjoittelua sopivien sanojen ja ilmaisutapojen valintaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa luontevien vuorovaikutustilanteiden harjoittelua eri kulttuureista olevien ja eriikäisten ihmisten kanssa erilaisiin viestintävälineisiin tutustumista ja niiden käyttöä oman ilmaisun rikastuttamista, myös sanaton viestintä erilaisia ilmaisuharjoituksia, joiden avulla työstetään kuultua, nähtyä, koettua ja luettua kerronnan, leikin, draaman ja improvisoinnin avulla Tekstin ymmärtäminen ymmärtävän kuuntelun harjoittelua päättelevää ja arvioivaa kuuntelemista ja lukemista erilaisten tekstilajien ominaispiirteiden tunnistamista taitavan lukijan lukustrategioiden opettelua (esim. tarkkaillaan itseä lukijana, outojen sanojen havaitseminen ja merkitysten selvittäminen, tekstin kokonaisuuden kannalta keskeisten asioiden erottaminen yksityiskohdista) mediatekstien tarkastelua ja tuottamista (esim. koululaisille suunnatut lehdet)

11 Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen äänenkäytön harjoittelua erilaissa puhetilanteissa oman tekstin suunnittelua ja kirjoittamista peruskäsialan harjoittelua ja kehittämistä oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoittelua kappalejaon opettelua mielipiteen ilmaisemista puhuen ja kirjoittaen oman tekstin suunnittelua, kirjoittamista, sekä muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta tekstinkäsittelyohjelman käytön opettelua Tiedonhallintataidot asiatekstien avaamista (esim. oppikirjat, tietokirjat, lehdet, uutiset) käsitekarttojen tulkinnan ja laadinnan opettelua kirjaston käytön tehostamista (esim. kirjojen haku ja varaaminen, luokittelun hyödyntäminen) hakusanojen käytön harjoittelua sisällysluettelon käyttöä ja hakemistojen käytön opettelua Kielen tehtävät ja rakenne sanojen merkitysten tarkastelua ja vertaamista sanavaraston kartuttamista ja täsmentämistä sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taipumisen perusteella (esim. yksikkö ja monikko, adjektiivien vertailumuodot, substantiivien omistusliitteet, verbin persoonamuodot ja kieltomuodot, alustavasti verbin aikamuodot) sanaluokat (esim. tarkasti substantiivit, adjektiivit, verbit ja numeraalit, alustavasti pronominit ja partikkelit) lauseiden tuottamista kirjoitettuun kieleen liittyvien sopimusten ja sääntöjen harjoittelua (esim. erisnimet, yleisnimet, nominatiivialkuiset yhdyssanat, lopetusmerkit piste, kysymysmerkki ja huutomerkki, pilkun käyttö luettelossa, lainausmerkit) lauseiden yhdistämisen harjoittelua, pilkun käyttöön tutustumista, pilkku erottamassa päälauseita ja konjunktiolla alkavia lauseita Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien kuuntelemista ja lukemista valinnaisten kirjojen ja lyhyempien tekstien lukemista kuultujen ja luettujen tekstien käsittelyä sekä lukukokemusten jakamista kirjallisuuden käsitteiden käytön harjoittelua (esimerkiksi juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka)

12 tutustumista ikäkaudelle sopivalla tavalla suomalaiseen kansanperinteeseen sekä suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin kuten Kalevalaan ja Seitsemään veljekseen koulun oman Topelius-perinteen vaaliminen tutustumista nykyperinteeseen (esim. oman paikkakunnan perinne, lasten/nuorten leikit) kulttuurikokemukset, kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä (esim. teatteri, konsertit, elokuvat, taiteilijavierailut, taidenäyttelyt) 5. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot aktiivisen ja kriittisen kuuntelutaidon kehittämistä keskustelutaitojen kehittämistä oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista mielipiteiden esittämistä ja perustelun harjoittelua sopivien sanojen ja ilmaisutapojen valintaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa luontevien vuorovaikutustilanteiden harjoittelua eri kulttuureista olevien ja eriikäisten ihmisten kanssa erilaisiin viestintävälineisiin tutustumista ja niiden käyttöä monipuolisten ilmaisutaitojen kehittämistä, myös sanatonta viestintää, joka edellyttää kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä kerronnan, leikin, draaman, improvisoinnin ja teatterin keinoin itseluottamuksen vahvistamista erilaisissa viestintätilanteissa Tekstin ymmärtäminen päättelevää ja arvioivaa kuuntelemista ja lukemista monipuolisten lukustrategioiden käyttöä erilaisten tekstilajien rakenteiden avaamista opiskelulukemisen harjoittelua (esim. käsitekartat, referaatit) mediateksteihin tutustumista ja niiden avaamista yhdessä mediatekstien tarkastelua ja tuottamista (esim. mainos) Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen äänenkäytön harjoittelua erilaissa puhetilanteissa selkeän ja sujuvan persoonallisen käsialan kehittämistä oikeinkirjoituksen sopimusten ja sääntöjen soveltamista omiin kirjoitelmiin kappalejaon opettelua omaa tekstiä rakentaessa oman tekstin suunnittelua, kirjoittamista, sekä muokkaamista ja viimeistelyä myös palautteen pohjalta tekstin tavoitteen ja tarkoituksen pohdintaa jo tekstin suunnitteluvaiheessa

13 mielipiteen ja perustelujen ilmaisemista puhuen ja kirjoittaen puhe-esityksen laatimista ja esittämistä, kontaktin oton harjoittelua, tuttu kuulijakunta tekstinkäsittelyohjelman käytön hyödyntämistä Tiedonhallintataidot erilaisten asiatekstien avaamista (esim. oppikirjat, tietokirjat, lehdet) muistiinpanojen tekeminen kuullusta ja luetuista teksteistä käsitekarttojen tulkinnan ja laadinnan opettelua kirjaston käytön tehostamista (esim. kirjojen haku ja varaaminen, luokittelun hyödyntäminen) hakusanojen käytön harjoittelua sisällysluettelon ja hakemistojen käyttöä tiedon hakemista tietoverkosta ohjatusti mediateksteihin tutustumista ja niiden avaamista yhdessä Kielen tehtävät ja rakenne sanojen merkitysten tarkastelua ja vertaamista sanavaraston kartuttamista ja täsmentämistä sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taipumisen perusteella (esim. nominit, verbit ja partikkelit) nominien ja verbien taipumisen tarkastelua lauseenjäseniin tutustumista (esim. subjekti, predikaatti ja objekti) sanaluokkajaon harjoittelua ja soveltamista lauseiden tuottamista kirjoitettuun kieleen liittyvien sopimusten ja sääntöjen harjoittelua (esim. erisnimet, yleisnimet, nominatiivialkuiset yhdyssanat, lopetusmerkit piste, kysymysmerkki ja huutomerkki, pilkun käyttö luettelossa, lainausmerkit) pilkun käytön harjoittelua (esim. pilkku erottamassa päälauseita ja konjunktiolla alkavia lauseita) Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien kuuntelemista, lukemista ja arviointia valinnaisten kirjojen ja lyhyempien tekstien lukemista kuultujen ja luettujen tekstien käsittelyä sekä lukukokemusten jakamista kirjallisuuden käsitteiden käytön harjoittelua (esim. juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka, kertoja, sanoma) tutustumista ikäkaudelle sopivalla tavalla suomalaiseen kansanperinteeseen sekä suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin kuten Kalevalaan ja Seitsemään veljekseen koulun oman Topelius-perinteen vaaliminen

14 tutustumista nykyperinteeseen (esim. oman paikkakunnan perinne, lasten/nuorten leikit) kulttuurikokemukset, kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä (esim. teatteri, konsertit, elokuvat, taiteilijavierailut, taidenäyttelyt) KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA VIIDENNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti

15 osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokilla 6 9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimyksenä on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia mediatekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.

16 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään oppii ottamaan huomioon teksteissään tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. 6. VUOSILUOKKA SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot aktiivisen, tavoitteellisen ja kriittisen kuuntelu- ja keskustelutaidon kehittämistä aktiivista päättelyä ja arviointia kuuntelu- ja viestintätilanteissa oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista mielipiteiden esittämistä ja perustelun varmentamista sopivien sanojen ja ilmaisutapojen valintaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa luontevien vuorovaikutustilanteiden harjoittelua eri kulttuureista olevien ja eriikäisten ihmisten kanssa erilaisiin viestintävälineisiin tutustumista ja niiden käyttöä

17 monipuolisten ilmaisutaitojen kehittämistä, myös sanatonta viestintää, joka edellyttää kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä kerronnan, leikin, draaman, improvisoinnin ja teatterin keinoin itseluottamuksen vahvistamista erilaisissa viestintätilanteissa Tekstin ymmärtäminen päättelevää ja arvioivaa kuuntelemista ja lukemista monipuolisten lukustrategioiden käyttöä kirjailijan tarkoituksen ja tekstin sanoman löytämisen, pohdinnan ja arvioinnin harjoittelua erilaisten tekstilajien rakenteiden avaamista (esim. kertomus, satu, runo, näytelmä) erilaisten asiatekstien avaamista (esim. oppikirjatekstit, tietokirjojen tekstit, lehtiartikkelit) opiskelulukemisen harjoittelua (esim. silmäily, tiivistäminen, kysymysten laatiminen) muistiinpanojen tekeminen kuullusta ja luetuista teksteistä Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen äänenkäytön harjoittelua erilaissa puhetilanteissa selkeän ja sujuvan persoonallisen käsialan kehittämistä oikeinkirjoituksen sopimusten ja sääntöjen soveltamista omiin kirjoitelmiin kappalejaon varmentamista omaa tekstiä rakentaessa oman tekstin suunnittelua, kirjoittamista, sekä muokkaamista ja viimeistelyä myös palautteen pohjalta tekstin tavoitteen ja tarkoituksen pohdintaa jo tekstin suunnitteluvaiheessa mielipiteen ja perustelujen ilmaisemista puhuen ja kirjoittaen puhe-esityksen laatimista ja esittämistä, kontaktin oton harjoittelua, tuttu kuulijakunta tekstinkäsittelyohjelman käytön hyödyntämistä mediatekstien tarkastelua ja tuottamista (esim. mainos) Tiedonhallintataidot käsitekarttojen tulkintaa ja laadintaa hakusanojen käyttöä sisällysluettelon ja hakemistojen käyttöä kirjaston käytön tehostamista (esim. kirjojen haku ja varaaminen, luokittelun hyödyntäminen) tietolähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia tiedon hakemista tietoverkosta ohjatusti mediateksteihin tutustumista ja niiden avaamista yhdessä

18 Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin sanojen merkitysten tarkastelua ja vertaamista sanavaraston kartuttamista ja täsmentämistä sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taipumisen perusteella (esim. nominit, verbit ja partikkelit) nominien ja verbien taipumisen tarkastelua lauseenjäseniin tutustumista (esim. subjekti, predikaatti ja objekti) sanaluokkajaon hallinnan varmentamista ja soveltamista lauseiden tuottamista kirjoitettuun kieleen liittyvien sopimusten ja sääntöjen harjoittelua (esim. erisnimet, yleisnimet, nominatiivialkuiset yhdyssanat, lopetusmerkit piste, kysymysmerkki ja huutomerkki, pilkun käyttö luettelossa, lainausmerkit) pilkun käytön harjoittelua (esim. pilkku erottamassa päälauseita ja konjunktiolla alkavia lauseita) luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien kuuntelemista, lukemista ja arviointia valinnaisten kirjojen ja lyhyempien tekstien lukemista kuultujen ja luettujen tekstien käsittelyä sekä lukukokemusten jakamista kirjallisuuden käsitteiden käyttöä (esim. juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtumaaika ja -paikka, kertoja, sanoma) tutustumista ikäkaudelle sopivalla tavalla suomalaiseen kansanperinteeseen sekä suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin kuten Kalevalaan ja Seitsemään veljekseen koulun oman Topelius-perinteen vaaliminen tutustumista nykyperinteeseen (esim. oman paikkakunnan perinne, lasten/nuorten leikit) kulttuurikokemukset, kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä (esim. teatteri, konsertit, elokuvat, taiteilijavierailut, taidenäyttelyt) 7. VUOSILUOKKA, KURSSIT 1 3 SISÄLLÖT AI01 Tutustutaan äidinkieleen ja toisiimme I Kielitietous - äidinkieli oppiaineena - kirjakielen ilmaisutapoja II Tiedonhankinta - erilaiset tavat hakea, muokata ja soveltaa tietoa

19 III Kirjoittaminen - pienen tutkielman kirjoittaminen erilaisia lähteitä käyttäen - ainekirjoituksen periaatteita, kuten tekstin asemointi ja kappalejako - tekstejä itselle läheisistä aiheista IV Vuorovaikutus ja ilmaisu - oman tutkimuksen esittelyä ja kuunteluharjoituksia - ilmaisuharjoituksia - ryhmässä toimiminen IV Kirjallisuus ja kulttuuri - lempikirjojen lukemista ja esittelemistä AI02 Elämä on kertomista I Kielentuntemus - sanaluokat ja niiden käyttö II Kirjallisuus - kirjallisuuden päälajit: proosa, draama ja lyriikka - kerronnan keinoja, esimerkiksi kuvaus ja dialogi - kirjallisuuskeskustelut ja kirjallisuudesta puhumisen käsitteet, kuten kertoja ja näkökulma - kokonaisteoksen lukeminen - runo ja sen ilmaisukeinot III Ilmaisuharjoituksia IV Kirjoittaminen - erilaisten fiktiivisten tekstien kirjoittamista AI03 Kieltä ja tekstejä tutkimaan I Kielentuntemus - suomelle ominaisia ilmaisutapoja - kirjakielen normeja II Kirjallisuus - erilaisten lukutapojen, kuten ennakoivan, arvioivan tai päättelevän lukutavan, harjoitteleminen - kokonaisteos, esimerkiksi nuortenkirja - lukukokemuksen esitteleminen muulle ryhmälle

20 III Kirjoittaminen - tekstien ja kuvien pohjalta kirjoittamista - palautteen antaminen ja saaminen 8. VUOSILUOKKA, KURSSIT 4 6 SISÄLLÖT AI04 Maailma tulee luokkaan I Erilaisten mediatekstien tutkimista ja tuottamista - informaatio, tieto, kannanotto, väite, perustelu - lehtitekstien lajeja, esimerkiksi uutinen, artikkeli, reportaasi, mielipidekirjoitus - muita mediatekstejä, esimerkiksi www-sivut, dokumenttifilmit, mainokset II Kielentuntemus - verbioppia: modukset III Vaikuttavaa kirjallisuutta meiltä ja muualta - yhteiskunnallisia teemoja, kuten sotaa, epätasa-arvoa, huumeita, käsittelevää kirjallisuutta - tyylisuunnista realismi - moraalisia kysymyksiä ja nuorten elämää pohtivia teoksia IV Oma vaikuttava työ - suullinen tai kirjallinen työ aiheesta, jonka kokee epäkohdaksi AI05 Kertomusten juuret ulottuvat kauaksi I Kirjallisuus - myytit ja sadut - tyylisuunnista romantiikka - kertomakirjallisuuden lajityyppejä, esimerkiksi fantasia-, scifi-, kauhu- ja jännityskirjallisuus III Elokuva ja TV-viihde - yhteys vanhaan tarinaperinteeseen ja myytteihin - erilaisia lajityyppejä IV Oma laajahko kertomus

21 AI06Vuorovaikutusta elämässä ja näyttämöllä I Kielentuntemus - lauseenjäsennys II Vuorovaikutus -erilaisia puhetilanteita -kehon kieltä -tapakulttuuria III Puhuttu ja kirjoitettu kieli -eri kielimuotojen vertailua -kirjakielen normeja IV Kirjoittaminen - tekstejä itselle läheisistä aiheista V Draama -näytelmäkatkelmia tai kokonaisia näytelmiä -näytelmäkirjallisuuteen liittyviä käsitteitä, kuten näytös ja kohtaus -erilaisia näytelmien käsittelytapoja VI Runous - kielen kuvallisuus - runokielen keinoja - tutkitaan ja kirjoitetaan runoja 9. VUOSILUOKKA, KURSSIT 7 9 SISÄLLÖT AI07 Me ja muut I Suomen kielen vaiheet, kielisukulaisuus - suomen kielen asema maailman kielten joukossa - kielisukulaisuus ja sukukielet - suomen kirjakielen kehitys II Suomen kielen ominaispiirteet III Monikulttuurinen Suomi IV Kielen vaihtelu - sosiaalinen ja alueellinen vaihtelu: murre ja slangi

22 - kielimuodon vaihtelu tilanteittain; kielimuodon valitseminen tilanteen mukaan - kirjakielen normien hallinta V Kirjoittaminen - referaatti - esseevastaus AI08 Kulttuuria ennen ja nyt I Kalevala ja kalevalainen maailma - Kalevala muiden eeposten joukossa - Kalevalan henkilöhahmot, niiden monikerroksisuus ja ajattomuus - Kalevalan merkitys kansallisessa historiassa ja taiteissa - kansanperinteen piirteitä, perinteen jatkuvuus II Kotimainen kirjallisuus - kotimaisia kokonaisteoksia, erityisesti klassikkoja - kotimaisia kaunokirjallisuusnäytteitä eri aikakausilta, eri kirjallisuudenlajeista ja -teemoista - tyylisuunnista romantiikka, realismi ja modernismi III Opinnäytetyö - tutkielma kotimaisen kirjallisuuden ja/tai muun kulttuurin alalta - harjoiteltavia taitoja: aiheen problematisointi, tekstin suunnittelu, monipuolinen lähteidenkäyttö, lähdetietojen korrekti ilmaiseminen, palautteen antaminen ja saaminen AI09 Maailmaa valloittamaan I Vuorovaikutustaidot - luontevan, aiheen ja tilanteen mukaisen ryhmäviestinnän harjoittelu (esim. neuvottelu, väittely, kokous) - yksilöllinen oma ilmaisu (esim. työhaastattelu, tilannepuheet) - vastaanottajakeskeistä kirjoittamista (esim. CV, työhakemus, erilaiset kirjeet) II Kirjallisuus - oman ajan ajankohtaista kaunokirjallisuutta - oman elämän kannalta ajankohtaisia tekstejä - intertekstuaalisuus III Mediatekstit - ajankohtaisia mediatekstejä ja niiden kriittistä analysointia

23 ARVIOINTI Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi noudattaa yleisessä osassa esitettyjä käytäntöjä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

24 pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.