Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma

Transkriptio

1 1 Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma

2 Laajasalon peruskoulun tuntijako vuosiluokat 1-6 mul mul mul mul Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Uskonto/ Elämänkatsomustieto Historia Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Valinnaiskurssi 1 1 Oppilaan tuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli mul=musiikkilinja Valinnaiskurssit ovat taito- ja taideaineita. 2

3 Laajasalon peruskoulun tuntijako 7-9 Oppiaineet 7. lk 8. lk 9. lk Yhtee nsä Kielivalinnat A1+ A1+ A1+A A1+ A1+ A1+A A1+ A1+ A1+A A1+ A1+A A1+A2 HKI B1 A2 2+B1 B1 A2 2+B1 B1 A2 2+B1 B1 2 +B1 EN+ EN+ SA+E EN+ EN+ SA+E EN+ EN+ SA+E EN+ EN+R SA+E RU RU N+RU RU RU N+RU RU RU N+RU RU U N+RU Äidinkieli ja kirjallisuus A1 -kieli B1 -kieli Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto Uskonto/ET/mu ut Historia Yhteiskuntaoppi yhteensä Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Taito- ja taideaine välys yhteensä Kotitalous Oppilaanohjaus yhteensä ATK A2 -kieli Muut valinnaisaineet yhteensä Musiikkiluokka Muut vallinnaisaineet yhteensä

4 1. OPPIAINEIDEN JA KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ Johdanto Äidinkieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän sekä maailman- ja minäkuvan muodostumisen väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä ja kirjallisuudesta. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa muun muassa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa hyödynnetään Helsingin tarjoamia palveluita. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa käsitellään luokka-asteilla erityisesti seuraavia aihekokonaisuuksia läpäisyperiaatteella: Ihmisenä kasvaminen Äidinkielen monipuoliset taidot antavat oivat työkalut mihin tahansa oppiaineeseen ja vahvistavat näin oppilaan opiskelutaitoja ja hänen itsetuntoaan kehittyvänä oppijana. Äidinkielen tarjoamien kirjallisuus-, elokuva- ja teatterielämysten avulla oppilas saa myös esteettisiä kokemuksia. Ne toimivat peileinä oman minän tarkasteluun sekä ovina yhteisöllisyyteen, joka pohjautuu tasa-arvoon ja suvaitsevuuteen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Sanataiteen eri lajeja käsitellään siitä näkökulmasta, miten eurooppalaiset tyylisuunnat ovat vaikuttaneet suomalaiseen kirjallisuuteen. Kansallisia perinnelajeja tarkastellaan paitsi suomalaisesta näkökulmasta, niin myös siten että ne nivotaan laajempaan kansainväliseen myyttisten teemojen piiriin. Nykykirjallisuuden käsittelyssä on mahdollista puuttua paitsi erilaisten ihmisten myös eri kulttuurien tapaan hahmottaa maailmaa. Kielitiedon yhteydessä käsitellään suomen kieltä maailman kielten sekä suomalaisugrilaisten kielten joukossa. Oppilaille hahmottuu Suomi monikielisenä maana, jossa virallisten kielten lisäksi puhutaan eri maahanmuuttajien kieliä. oppii tiedostamaan oman suomalaisen puhutun ja kirjoitetun kielen tilanteisen ja alueellisen vaihtelun. 4

5 Helsinkiläisyys Opettajalla on mahdollisuus opetuksessaan hyödyntää pääkaupungin monipuolista mediateollisuutta ja taidetarjontaa ja opastaa oppilaita käyttämään hyväkseen tätä kulttuuriantia. Laajasalolaisuus Laajasalo, Helsingin suuri saari on ainutlaatuinen kulttuuriympäristö, joka tarjoaa virikkeitä niin kirjoittamiseen kuin nimistöntutkimukseenkin. Ihminen ja teknologia Käsitellään ihmisen roolia kehittyvän teknologian käyttäjänä. Viestintä ja mediataito Äidinkielessä ja kirjallisuudessa harjoitellaan monipuolisesti myös erilaisia viestintä- ja mediataitoja kunkin luokka-asteen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan tutustumaan kansallisen aikakauslehtipäivän ja sanomalehtiviikon tarjontaan sekä vierailemaan Helsingin moninaisissa mediataloissa. YHTEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-9 osaa ilmaista selkeästi omat ajatuksensa, mielipiteensä ja tunteensa suullisesti ja kirjallisesti sekä toimia rakentavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. kehittyy sujuvaksi ja monipuoliseksi lukijaksi ja ymmärtää lukemaansa mediateksteistä kaunokirjallisuuteen. oppii kielen rakenteet perusteellisesti, mistä on apua myös vieraiden kielten opiskelussa. saa elämyksiä, virikkeitä ja kokemuksia luovuutensa sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen. tulee tietoiseksi kielen tehtävästä kansallisen kulttuurin välittäjänä. Äidinkieli toimii perustana kokonaisvaltaisesti oppimiselle. 1. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - oppii kuuntelemaan ja eläytymään ilmaisutilanteisiin. - oppii keskustelun periaatteet ja itse osallistumaan keskusteluun niiden mukaan. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan ja siihen liittyviä käsitteitä: äänne, kirjain, tavu, sana, aakkoset ja aakkosjärjestys. - oppii lukemaan ja ymmärtämään lukemansa. - tutustuu käsitteisiin lause ja teksti. - oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään. - oppii isot ja pienet tekstauskirjaimet. - saa aineksia sana- ja ilmaisutaitonsa kehittämiseen monipuolisen lukumateriaalin, ilmaisun ja kirjoitusprosessien kautta. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu. - tutustuu kirjallisuuteen ja kirjakieleen sekä kuulijana että lukijana. 5

6 - saa virikkeitä lukuharrastuksensa kehittämiseen ja ohjausta lukutaitoaan vastaavan kirjallisuuden löytämiseen. 1. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - Suullista ilmaisua erilaisissa tilanteissa. - Omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista. - Keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua. - Satujen, lorujen ja runojen kuuntelemista. - Omien esitysten tekemistä esimerkiksi nukketeatterin ja dramatisoinnin keinoin. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Lukemisen opettelua eri menetelmien avulla päivittäin. - Tekstin ymmärtämisen harjoittelua. - Äänne- ja kirjainvastaavuuden runsasta harjoittelua, äänteiden yhdistämistä tavuiksi, tavuja sanoiksi, sanojen purkamista osiin. - Kirjainmuotojen piirtämisen päivittäistä harjoittelua niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy. - Isot ja pienet tekstauskirjaimet. - Totuttautumista käyttämään isoja alkukirjaimia ja lopetusmerkkeihin tutustumista. - Harjaantumista oikeaan kynäotteeseen ja tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon löytäminen. - Silmän ja käden koordinaation vahvistamista. - Omiin havaintoihin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Monipuolista kirjallisuuteen tutustumista esimerkiksi satujen, tarinoiden, runojen ja lastenkirjallisuuden kautta. - Kirjastovierailut. 2. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - oppii kuuntelemaan ja eläytymään ilmaisutilanteisiin. - oppii keskustelun periaatteet ja itse osallistumaan keskusteluun niiden mukaan. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - vahvistaa lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikkaa ja siihen liittyviä käsitteitä: äänne, kirjain, tavu, sana, aakkoset ja aakkosjärjestys. - oppii lukemaan ja ymmärtämään lukemansa. - Tutustuu käsitteisiin lause ja teksti. - Tutustuu lukemiseen ja kirjoittamiseen myös tietotekniikkaympäristössä. - oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään. - oppii tuottamaan erilaisia tekstejä eri tarkoituksiin. - osaa isot ja pienet tekstauskirjaimet ja oppii tyyppikirjaimet. - saa aineksia sana- ja ilmaisutaitonsa kehittämiseen monipuolisen lukumateriaalin, ilmaisun ja kirjoitusprosessien kautta 6

7 Kirjallisuus ja muu kulttuuri - tutustuu kirjallisuuteen ja kirjakieleen sekä kuulijana että lukijana. - saa virikkeitä lukuharrastuksensa kehittämiseen ja ohjausta lukutaitoaan vastaavan kirjallisuuden löytämiseen. - lukee muutamia kokonaisteoksia. 2. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - Suullista ilmaisua erilaisissa tilanteissa. - Omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista. - Keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua. - Satujen, lorujen ja runojen kuuntelemista. - Esiintymisen harjoittelua esimerkiksi nukketeatterin, dramatisointien ja näytelmien avulla. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista päivittäistä harjoittelua. - Tekstin ymmärtämisen harjoittelua - Tyyppikirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua. - Harjoitellaan käyttämään isoja alkukirjaimia ja lopetusmerkkejä. - Oman luovan tekstin tuottamista. - Sähköisten tekstien avaamista ja tietokoneen hiiren käytön harjoittelua. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Monipuolista kirjallisuuteen tutustumista esimerkiksi satujen, runojen ja lasten kirjallisuuden avulla. - Kirjastonkäytön harjoittelua. 3. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - osaa kuunnella. - rohkaistuu keskustelemaan. - oppii perustelemaan mielipiteensä. - arvostaa muiden esityksiä. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Oppilaan peruslukutaito kehittyy. - opettelee lukemaan erilaisia tekstejä. - ymmärtää ikätasolleen sopivia tekstejä. - oppii kirjoittamaan sujuvasti käsialakirjoitusta. - varmentaa sanatasoista oikeinkirjotusta. - osaa tuottaa ehjiä lauseita ja kirjoittaa niitä oikein. - kehittää taitoaan kertoa ja kirjoittaa tarinoita. Kielitieto - oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioista. 7

8 - tutustuu sanojen luokitteluun. - osaa aakkostaa. Tiedonhallinta- ja hankintataidot - oppii perustietoja mediasta ja osaa hyödyntää viestintävälineitä. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - tutustuu oman maansa ja muiden kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin. - lukee ikätasolleen sopivia teoksia. - saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. 3. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - Aktiivisen kuuntelun harjoittelu. - Oman mielipiteen kertominen ja perusteleminen. - Keskusteluharjoitukset. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Sujuva lukemisen tekniikan harjoittelu. - Ennakoivan lukemisen harjoittelu. - Olennaisen erottaminen luetusta. - Selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelu. - Oikeinkirjoitus ja lauseen tuottaminen. - Ääneen lukeminen. - Omien tarinoiden ja kokemuksien kirjoittaminen tarinoiksi. Kielitieto - Kielen havainnointia ja kielen rakenteen tutkimista. - Sanaluokista substantiivi, adjektiivi ja verbi. - Lauseen välimerkit. - Puhutun ja kirjoitetun kielen havainnointi. Tiedonhankinta- ja hallintataidot - Tekstinkäsittelyohjelmiin tutustumista. - Tiedonhankintaa erilaisista tietolähteistä. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Monipuoliseen kirjallisuuteen tutustuminen: lastenkirjallisuus, tietokirjallisuus. - Runsas lukeminen, kokonaisteokset. - Lukukokemuksien jakaminen. 4. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - oppii toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. - oppii ilmaisemaan mielipiteitään ryhmässä muut huomioon ottaen. - oppii perustelemaan mielipiteitänsä sekä oppii kuuntelemaan ja arvostamaan myös toisten oppilaiden mielipiteitä. 8

9 Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - oppii lukemaan sujuvasti ja eläytyvästi erilaisia tekstejä. - kiinnittää huomiota luetun ymmärtämiseen. - oppii etsimään tietoa lukemastaan tekstistä. - Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy. - ilmaisee ajatuksiaan sekä suullisesti että erilaisten lyhyiden kirjoitusten avulla. - oppii arvioimaan omia ja muiden tuotoksia. - oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin ja tarkkailee käsialaansa. - pyrkii kehittämään itseään annetun palautteen perusteella. Kielitieto - oppii kieliopin perusasioita ja kasvattaa kiinnostusta kielen toimintaan. - tutustuu sanaluokkajärjestelmään. - tutustuu puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin. - oppii kirjoittamaan yhdyssanoja oikein. Tiedonhankinta- ja hallintataidot - oppii perustietoja mediasta. - saa kokemuksia tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmilla. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy. 4. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - Viestinnän perusteisiin tutustumista. - Kysymysten ja oman mielipiteen esittämistä. - Ryhmäkeskustelut. - Monipuoliset ilmaisuharjoitukset: pantomiimi ja ryhmäleikit. - Tutun asian selostamista omalle luokalle. - pystyy pitämään pienen ymmärrettävän esityksen omalle luokalle tukisanalistaa apuna käyttäen. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Luetun- ja kuullunymmärtämistehtävät. - Asioiden etsimistä tekstejä silmäilemällä. - Ajatuskarttojen laatimista - Oman tekstin suunnittelua, kirjoittamista sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmia apuna käyttäen. - Saadun palautteen hyödyntämistä omissa kirjoituksissa sekä muille oppilaille annettavassa rakentavassa palautteessa. Kielitieto - Puhutun ja kirjoitetun kielen erojen vertailua sekä niiden käyttämistä asiaan kuuluvissa tilanteissa. 9

10 - Sanojen ryhmittelemistä sanaluokan, persoonamuodon ja taivuttamisen mukaan sekä niiden oikeinkirjoittamista. Tiedonhankinta- ja hallintataidot - Kirjaston aineistoon tutustumista, kirjojen hakua ja varausta. - Tietojen hakemista erilaisista tietolähteistä. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Lyhyempien tekstien ja ikään sopivien kirjojen lukemista. - Luettujen tekstien arvioimista ja lukukokemusten vaihtamista. - Keskeisten kirjallisuuden käsitteiden kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtumaaika ja paikka käyttöä. - Eläytymis- ja ilmaisuharjoitukset satujen avulla. 5. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - pystyy esittämään perusteltuja mielipiteitä kuunnellen ja ymmärtäen myös omasta mielipiteestä poikkeavia näkemyksiä. - ymmärtää äidinkielen kokonaisvaltaisena ilmaisuna, joka ei rajoitu pelkästään puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. - kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. - oppii ilmaisemaan itseään selkeästi ja osaa arvioida omaa ilmaisuaan. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - oppii tulkitsemaan ja välittämään tekstin tunnetiloja siihen eläytyen. - oppii arvioimaan itseään lukijana ja kiinnittää huomiota luetun ymmärtämiseen erilaisia lukutapoja hyödyntäen. Kielitieto - laajentaa sanavarastoaan verraten suomen kieltä myös oppimiinsa vieraiden kielten sanoihin. - hallitsee kielitiedon peruskäsitteistöä. Tiedonhankinta- ja hallintataidot - oppii hyödyntämään eri viestintävälineitä tiedonhankinnassaan. - Oppii tuottamaan erilaisia tekstejä tekstinkäsittelyohjelmia hyödyntäen. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - syventää tietämystään eri kulttuureista kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan avulla sekä oppii tarkastelemaan omaa kulttuuria suhteessa oppimaansa. - oppii arvostamaan omaa ja muita kieliä osana kulttuurien identiteettiä. - oppii arvostamaan suomen kieltä ja ymmärtää sen poikkeuksellisen luonteen. - säilyttää kiinnostuksen lukemiseen. 10

11 5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - Harjoitellaan lyhyen puheen pitämistä ja siihen liittyviin kysymyksiin vastaamista. - Havainnoidaan väittelyitä ja pohditaan osapuolten perusteluja. - Monipuolisia ilmaisuharjoituksia. - Yleisöön otettavan kontaktin harjoittelemista. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Tekstien tiivistämistä ja olennaisen aineksen oivaltamista. - Luetun, kuullun ja eri viestimistä saadun tiedon kriittistä arvioimista. - Tekstien vertaamista ja mielipiteiden esittämistä. - Tekstien rakenteen ja sisällön ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten perusteella. - Tiedon etsimistä teksteistä ja luetun ymmärtämisen harjoittelua. - Hankittujen tietojen käyttämistä sekä kirjoitelmissa että yksilö- ja ryhmäesityksissä. - Tarinoiden juoniin tutustumista ja niiden perusrakenteiden hahmottamista. - Omien tarinoiden rakenteiden suunnittelua, piirtämistä sekä kirjoittamista suunnitelmien pohjalta. - Otsikoinnin ja kappalejaon opettelua. - Palautteen antamista ja vastaanottamista. - Selkeän käsialan sekä oikeinkirjoituksen harjoittelemista. Kielitieto - Lauseiden tarkastelemista rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksiköinä. - Verbien aikamuodot. - Lauseenjäsenet. - Paikallissijat. Tiedonhankinta- ja hallintataidot - Tiedonhakua eri tietolähteistä ja tiedon käyttämistä omissa kirjallisissa sekä suullisissa töissä. - Kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista. - Kirjaston tietoverkon käytön harjoittelemista. - Omien tuotosten puhtaaksi kirjoittamista tekstinkäsittelyohjelmia käyttäen. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Eri maiden kulttuurien vertailu kirjallisuuden avulla - Muihin kieliin ja kulttuureihin tutustumista ilmaisuharjoitusten, itsenäisten- ja ryhmätöiden avulla. - Runsasta lukemista sekä lukukokemusten vertailua muiden oppilaiden kesken. - Esittely lukemastaan kirjasta. 6. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan. - pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä. 11

12 - ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalla löytyy erilaisia arvoja. - uskaltaa tuoda esille perusteltuja mielipiteitään muut huomioon ottaen. - Säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemisessa Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy. - harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi, kuulijaksi ja viestinten käyttäjäksi. - Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy. - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puheja kirjoitustehtävissään - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puheja kirjoitustehtävissään. Kielitieto - osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuttaessaan ja kirjoittaessaan. - oppii perustietoa omasta äidinkielestään. - ymmärtää kielentuntemuksen merkityksen kielen kannalta. - hallitsee vuosiluokan kielentuntemuksen perusasiat. - ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron. - ymmärtää, että puhuttu suomi vaihtelee käyttäjän ja tilanteen mukaan. - ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen erilaisten asioiden ilmaisemisessa. Tiedonhankinta- ja hallintataidot - kehittyy tiedonhankintataidoissa. - osaa käyttää tiedonhankinnassa monenlaisia lähteitä. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - saa kulttuurikokemuksia. - saa aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen. - monipuolistaa lukuharrastustaan. 6. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot - Perusasioita vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta. - Vuorovaikutustaidot ristiriitatilanteissa. - Palautteen antaminen ja vastaanottaminen. - Omien ja myös toisten viestintätaitojen arvioiminen. - Omien näkemysten esittäminen, oman näkökannan puolustaminen sekä ilmaisutapojen kehittäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa. - Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen. - Puhe-esityksiä ja ilmaisuharjoituksia Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua. - Erilaisten lukutapojen harjoittelua. 12

13 - Erilaisten tekstien lukemista. - Tekstien erittelyä, vertailua, arviointia ja tiivistämistä. - Tekstintekoprosessin harjoittelemista: tekstin suunnittelua, parantelua, muuttamista ja arviointia. - Tekstin jaksottamista. Kielitieto - Kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista. - Kielentuntemuksen perusasiat. - Sanaluokat. - Sijamuodot (paitsi akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi). - Persoonamuodot ja aikamuodot. - Subjektin, predikaatin ja objektin tunnistaminen yksinkertaisista lauseista. - Lauseen ja virkkeen ero sekä sivulauseen tunnistaminen. - Pilkun käyttö päälauseen ja sivulauseen välissä. Tiedonhankinta- ja hallintataidot - Tietojen hankintaa eri lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia. - Muistiinpanojen tekemistä eri tavoin. - Aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi. - Yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä. - Erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Lukukokemuksen jakamista. - Yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä. - Kaunokirjallisuuden päälajien käsittelyä. - Erilaisia kulttuurikokemuksia, niihin valmistautumista, kokemusten erittelyä ja jakamista - Tv- ja radio-ohjelmien tarkastelua ja analysointia. TYÖTAVAT Opettaja valitsee oppilasryhmänsä huomioiden erilaisia, vaihtelevia työtapoja. Äidinkielen opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Tavoitteena on monipuoliset, innostavat, vaihtelevat ja aineen harrastusta herättävät työtavat: - itsenäinen työskentely - työskentely opettajan ohjauksessa, yksin ja ryhmässä - pari- ja pienryhmätyöskentely - keskustelu, väittely - toiminnalliset harjoitukset; näytelmät, pantomiimi, nukketeatterit - esitelmät - kirjallisuuden lukeminen - käsialan ja oikeinkirjoituksen huoltaminen erilaisten tehtävien avulla - yhdessä tekeminen ja kokeminen; teatteri, kirjastokäynnit, kuunteleminen ja satujen kuuntelu 13

14 - erilaisten välineiden käyttö, mm. aakkoskortit, kirjat, kuvastot ja kartat, kuvakortit, kuvat ja kuvataulut, käsinuket, keppinuket, lehdet; sanomalehdet, sarjakuvat, Luko-pelit, nauhuri, näytelmävaatteet, radio, tavukortit, televisio, tietokone. 7. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Tiedonhankinta ja hallintataidot - oppii hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä ja arvioimaan tietolähteiden luotettavuutta. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - oppii ymmärtämään kirjoittamisen prosessiluonteen ja tekstin tilannesidonnaisuuden asettamat sisällölliset ja muodolliset vaatimukset. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - oppii näkemään kirjallisuuden omana oppisisältönään ja suhtautumaan kirjallisuuteen paitsi harrastuksena myös tietolähteenä, taidelajina sekä elämyssampona. Kielitieto - Perustieto äidinkielestä syvenee. Vuorovaikutus ja ilmaisutaidot - Kehittää oppilaan viestintätaitoja ja tilannetajua. - Pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä. - Hyväksyy, että on erilaisia näkemyksiä ja arvoja. - Uskaltaa tuoda esille mielipiteitään perustellusti ja muut huomioon ottaen. - Oppii ymmärtämään erilaisia mediatekstejä ja itseään niiden kriittisenä vastaanottajana, sekä median vuorovaikutusluonteen. 7. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Tiedonhankinta ja hallintataidot - Tietojen hankintaa eri lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia. - Tarkoituksenmukaisiin muistiinpanotekniikoihin ja lähdemerkintätapoihin tutustuminen. - Hankitun ja prosessoidun tiedon edelleen välittäminen luokkayhteisössä. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Erilaisten fakta- ja fiktiotekstien lukeminen ja kirjoittaminen sekä niiden ominaislaadun tunnistaminen. - Tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen työtavaksi. - Kirjallisen ja suullisen tekstin perusrakenteen (aloitus, sisältökappaleet, lopetus, tekstin jaksottelu) käyttöön ja ymmärtämiseen ohjaaminen Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten käsittelyä. - Kaunokirjallisuuden lajityyppien havainnointia. - Oppii tekemään ja jakamaan havaintoja itsestään ja toisista taiteen kokijoina. 14

15 Kielitieto - Sanaluokkien ja taivutusmuotojen kertaaminen. - Lauseopin perusteiden kertaaminen. - Oikeakielisyyskäytänteiden vahvistaminen. Vuorovaikutus ja ilmaisutaidot - Erilaisia ilmaisutilanteiden kokeileminen. - Palautteen antaminen ja vastaanottaminen. - Erilaisiin mediateksteihin tutustuminen. 8. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Tiedonhankinta ja hallintataidot - Rohkaista oppilasta valitsemaan, jäsentämään, tulkitsemaan, arvioimaan, muokkaamaan ja kritisoimaan viestintäympäristön välittämää tietoa. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Kyky tuottaa ja analysoida omaa tekstiä sekä hyödyntää pohjatekstiä. - Oppia analysoimaan erilaisia tekstejä niiden vaikuttavuuden kannalta. - Ymmärtää puhekielen, yleiskielen ja kirjakielen eroja. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Monipuolistaa oppilaan lukuharrastusta tutustumalla eri kirjallisuuden lajeihin ja perinteeseen. Kielitieto - Syventää ja laajentaa oppilaan perustietoa äidinkielestä, niin että hän tajuaa miten kielitiedon hallinta on yhteydessä viestin perillemenoon. Vuorovaikutus ja ilmaisutaidot - kykenee valitsemaan kuhunkin tilanteeseen sopivan kielimuodon ja ilmaisutavan. 8. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Tiedonhankinta ja hallintataidot - Sanoma- ja aikakauslehtien analysointia. - Julkisen vaikuttamisen mahdollisuudet. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Erilaiset vaikutuskeinot ja niiden käyttäminen omissa teksteissä. - Mielipidekirjoitus. - Erilaisten fakta- ja fiktiotekstien kirjoittaminen. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Kirjallisuuden päälajit: näytelmä, runo ja kertomakirjallisuus. - Genrekäsite: jännitys- ja viihdekirjallisuuden ominaispiirteitä. - Kaunokirjallisuuden analysointia. 15

16 Kielitieto - Modukset ja kaikki lauseenjäsenet. - Oikeakielisyyskäytänteiden kertaaminen. Vuorovaikutus ja ilmaisutaidot - Mielipiteen ilmaiseminen perusteluineen. - Puhe/väittely/keskustelu. - Sanallinen ja sanaton viestintä. 9. LUOKAN KESKEISET TAVOITTEET Tiedonhankinta ja hallintataidot - Tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä. - Lukee tekstejä, myös erilaisia mediatekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen. - Löytää sisällön ydinasiat ja erottaa luotettavan tiedon epäluotettavasta. - Osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne. - Löytää itselleen hyödyllistä tietokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan. Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: osaa tiivistää, analysoida, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa. - Tunnistaa tavallisia tekstityyppejä monentyyppisistä tekstikokonaisuuksista. - Tietää että tekstin ja tarkoitus vaikuttavat sen sisältöön ja muotoon. - Tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan. - Kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata. - Pystyy laatimaan suullisia ja kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin. - Osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään. Kirjallisuus ja muu kulttuuri - On saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän (1 kirja /jakso). - On lukenut sekä kotimaista että ulkomaista kaunokirjallisuutta, kuten runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee. - Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä. - Osaa vertailla tekstejä. - Pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden sekä heidän suhteittensa kehitystä. - Osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia. - Pystyy käyttämään kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. 16

17 - Löytää itseään kiinnostavaa kaunokirjallisuutta ja osaa perustella valintojaan. - Tuntee kirjallisuuden päälajit, tärkeimmät tyylisuuntaukset sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja. - Pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa. Kielitieto - Pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn. - Osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta; hänellä on tietoa sanaluokista ja lauseenjäsenistä. - Tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin. - Hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä. - Tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan; tietää kielen muuttuvan. - Ymmärtää äidinkielen merkityksen yksilön identiteetille: hänellä on perustietoa Suomen kielitilanteesta ja maailman kielikartasta. - Pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan. - Osaa soveltaa tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä omissa teksteissään. Vuorovaikutus ja ilmaisutaidot - Tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan. - Pystyy ilmaisemaan itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään. - Osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa. - Osaa käyttää puheenvuoroja erilaisissa ryhmäviestintätilanteissa ja toimia rakentavasti myös ristiriitatilanteissa. - Pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojen kehittämiseksi. - Pystyy antamaan rakentavaa palautetta toisille. 9. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT Tiedonhankinta ja hallintataidot - Erilaisten tekstien tarkoituksenmukainen etsiminen kirjallisuuden ja mediatekstien joukosta, niiden arvioiminen ja hyödyntäminen Tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen - Erilaisiin tekstityyppeihin tutustuminen ja niiden harjoittelu: esim. kuvaus, kertomus, määritelmä, tiivistelmä, selostus, asiatekstit, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit. - Asiakirjoittaminen. - Aineistopohjaiseen kirjoittamiseen tutustuminen. - Kirjallisuusanalyysin harjoittelua. 17

18 Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Kalevala ja kansanperinne. - Kotimaisen kirjallisuuden historiaa ja merkkiteoksia. - Maailmankirjallisuuden klassikkoja. Kielitieto - Peruskieliopin ja oikeinkirjoituksen kertaus. - Lauseenvastikkeet ja nominaalimuodot. - Suomen kielen historia, vaihtelu, ominaispiirteet. - Maailman kielet: kielikunnat, kielisukulaisuus. Vuorovaikutus ja ilmaisutaidot - Erilaisten puhetilanteiden harjoittelua sekä yksin että ryhmässä. - Puhetilanteiden arviointia sekä palautteen antamista ja vastaanottamista. TYÖTAVAT - Oppikirjatehtävät ja muut harjoitteet - Lukeminen - Kirjoittaminen - Keskustelut - Suulliset esitykset - Yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely - Omien tekstien prosessointi - Portfolio- ja projektityöt - Kokonaisteosten analysointi ja kritisointi - Opintokäynnit mahdollisuuksien mukaan - ATK:n hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan ARVIOINTI Vuosiluokat Äidinkielessä ja kirjallisuudessa arvioitavia alueita ovat puhuminen ja kuunteleminen, kielitieto, kirjoittaminen sekä kirjallisuus ja lukeminen. Arvioinnin tukena ovat oppilaan tuotokset, kokeet ja testit. Oppilaat arvioivat myös itse oppimistaan ja edistymistään äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Havainnoidaan ja arvioidaan oppilaan edistymistä lukemisessa ja luetun ymmärtämisessä erilaisin lukutestein. Seurataan kirjoituksen kehittymistä oppiainesisällön mukaisesti. Seurataan oppilaan osallistumista ilmaisuharjoituksiin. 2. ja 5. luokan arvioinnissa otetaan huomioon kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. ja 5. luokan päättyessä. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Viestintä - on tottunut ilmaiseman itseään suullisesti ja osaa kertoa pienelle ryhmälle kokemuksistaan niin, että kuulijat ymmärtävät sanoman erottaa tavuja, äänteitä ja rytmejä sekä osaa leikkiä kielellä; ymmärtää riimejä sekä pohtii sanojen muotoa ja merkitystä - osaa ilmaista itseään tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa 18

19 - osaa kuunnella keskittyneesti opettajaa ja muita oppilaita - ottaa luontevasti osaa keskusteluun ja edistää keskustelun etenemistä omin kommentein ja kysymyksin. Lukeminen ja kirjoittaminen - lukee suhteellisen virheettömästi ja sujuvasti kehityskaudelleen soveltuvia tekstejä, lukutekniikka on automatisoitunut, ja oppilas tunnistaa helposti tutut sanat - tunnistaa yksityiskohtia mutta ymmärtää tekstin myös kokonaisuutena, käy vuoropuhelua tekstin kanssa; on tutustunut strategioihin, jotka edistävät lukemisen ymmärtämistä sekä kykenee tarvittaessa käyttämään niitä - tarkkailee lukemisen aikana ymmärtämistään - haluaa ja osaa ilmaista itseään kirjallisesti eri tilanteiden tarpeisiin - osaa kirjoituksissaan kertoa mielikuvitukseen ja tosiasioihin pohjautuvista kokemuksista - kirjoittaa käsin, osaa yhdistää kirjaimia toisiinsa sekä tuottaa oman tekstin tietokoneella - hallitsee usein esiintyvien sanojen oikeinkirjoituksen - osaa ainakin ajoittain aloittaa virkkeen isolla kirjaimella ja käyttää välimerkkejä virkkeen lopussa. Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri - alkaa ymmärtää kieltä ilmiönä sekä kykenee jossain määrin keskustelemaan kielellisistä ilmauksista ja teksteistä - on omaksunut riittävän sanavaraston ja kyvyn ymmärtää ikäkaudelle soveltuvia painettuja tekstejä ja mediatekstejä - on motivoitunut ja aktiivinen lukija, joka osaa itse hankkia mielenkiintoista ja ikäkaudelleen soveltuvaa kirjallisuutta - on lukenut useita lastenkirjoja ja lukee monipuolisesti työstäen samalla mielikuvitustekstien herättämiä tunteita ja ajatuksia. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA (ARVOSANA 8) 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Viestintä - pyrkii kehittämään suullista ja kirjallista ilmaisukykyään erilaisissa viestintätilanteissa - ottaa osaa keskusteluihin, kertoo ja kuvailee omia havaintojaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja vertailee niitä muiden havaintoihin - pyrkii tavoittamaan vastaanottajan omassa viestinnässään ja osaa jossain määrin sopeuttaa ilmaisutapansa viestintätilanteeseen ja välineeseen - haluaa ja osaa kuunnella muiden ajatuksia ja näkemyksiä ja kykenee ilmaisemaan omia mielipiteitään sekä sanallisesti että nonverbaalia viestintää hyödyntäen - hahmottaa keskeisen sisällön erilaisista, myös sellaisista teksteistä, jotka sisältävät sekä sanoja, kuvia että ääntä - kykenee pitämään lyhyen ja rakenteeltaan selkeän suullisen esityksen tutulle yleisölle 19

20 - ottaa aktiivisesti osaa draaman ja muiden esteettisten ilmaisumuotojen tarjoamiin ilmaisumahdollisuuksiin. Erilaisten tekstien tulkitseminen ja käyttäminen - osaa lukea sujuvasti - osaa käyttää useita eri lukustrategioita ja keskustelee tekstin kanssa - ymmärtää mitä tiedonhankintaprosessi tarkoittaa - osaa käyttää kirjaston tarjoamia palveluita, löytää tarkoituksenmukaista tietoa sekä painetuista että sähköisistä lähteistä - löytää olennaisen tiedon ikäkaudelle soveltuvista teksteistä ja on kokeillut lähdekritiikin - soveltamista käytäntöön - lukee mielikuvitustekstejä, joista saa sekä tietoa että ilon kokemuksia. Erilaisten tekstien tuottaminen ja käyttäminen - osaa sekä kirjallisesti että suullisesti tuottaa erilaisia tekstejä, kuten kertomuksia, kuvauksia ja informatiivisia tekstejä - on kirjoittanut useita tekstejä eri tilanteiden tarpeisiin ja on tottunut suunnittelemaan, muokkaamaan ja parantamaan tekstiään - on tietoinen tekstin suunnitteluprosessin sisältämästä ideoiden etsimisestä sekä tiedon ja kokemusten kartuttamisesta - ymmärtää kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa laatia tekstejä loogisesti - hallitsee sekä tekstauksen että kirjoittamisen kirjoituskirjaimin, on omaksunut luettavan käsialan sekä on tottunut tuottamaan tekstejä tekstinkäsittelyohjelmilla - osaa käyttää sanakirjoja ja muita kielellisiä apukeinoja pyrkiessään kehittämään sanavarastoaan - ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot niin hyvin, että se näkyy oppilaan omissa teksteissä - tuntee oikeinkirjoituksen perusteet ison ja pienen kirjaimen käytössä sekä tavallisten ääntämyksen vastaisesti kirjoitettavien sanojen kohdalla, osaa soveltaa yhdyssanojen kirjoitussääntöjä sekä välimerkkien käytön keskeisiä sääntöjä. Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri - hyödyntää tietojaan kielestä sekä käyttää kielitaitojaan ymmärtääkseen ja tuottaakseen tekstejä - osaa pohtia sanojen, lauseiden, virkkeiden ja tekstien muodon ja sisällön välistä suhdetta - osaa pohtia puhutun ja kirjoitetun kielimuodon välisiä eroja - osaa operoida sanoilla eri sanaluokissa, taivuttaa tavallisia sanoja sekä erottaa predikaatin ja subjektin yksinkertaisesta lauseesta - on lukenut luokan yhteisesti valitsemat kokonaisteokset, useita valinnaisia kirjoja, lyhyitä tekstejä ja lyriikkaa - kykenee valitsemaan itselleen mielenkiintoista lukemista ja osaa jossain määrin kuvailla itseään lukijana 20

21 - pyrkii lukemisen avulla työstämään tietojaan ja kokemuksiaan sekä kehittämään mielikuvitustaan - on tutustunut fiktiivisiin teksteihin elokuvan, teatterin sekä muiden viestintävälineiden avulla - tuntee kielet, joita puhutaan lähiympäristössä sekä pohjoismaisissa naapurimaissa. Vuosiluokat Arvioinnin perustana oppilaan näytöt seuraavilla alueilla: - Jatkuva näyttö eli tuntiaktiivisuus - Kotitehtävien suorittaminen ajallaan - Ryhmätöihin ja muuhun työskentelyyn osallistuminen - Kirjalliset näytöt - Suulliset esitykset - Erilaiset kokeet - Huomioon voidaan ottaa harrastuneisuus saa palautetta seuraavissa muodoissa: - numeroarviointi - sanallinen arviointi - suullinen arviointi - kirjallinen arviointi - oppilaan itsearviointi - vertaispalaute PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8: Päättöarviointi pohjaa niihin arviointiperusteihin, joita opetushallitus on antanut Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään - osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa - osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja - edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä - tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi - pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. 21

22 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa - tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä - lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen - erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista - tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja - osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut - pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä - osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia - tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun - pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista - pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn - pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan. - kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata. - pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä. - pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä. - osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään. - soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen - löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan. 22

23 - on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän. - tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia. - pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä. - tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan. - tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. SUOMI TOISENA KIELENÄ Opetuksen tavoitteet ja lähtökohdat Maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomea toisena kielenä äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijasta. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy toimimaan suomalaisessa kieliyhteisössä ja opiskelemaan suomen kielellä. Suomi toisena kielenä - opetus pyrkii yhdessä maahanmuuttajataustaisen oppilaan oman äidinkielen opetuksen kanssa luomaan edellytykset toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Suomi toisena kielenä -opetuksessa noudatetaan kunnallista suomi toisena kielenä - opetussuunnitelmaa edeten oppilaan kulloisenkin tieto- ja taitotason mukaisesti ja tarvittaessa eriyttäen. Maahanmuuttajataustainen oppilas opiskelee suomi toisena kielenä -oppiainetta joko äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla tai omassa suomi toisena kielenä -ryhmässä. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Maahanmuuttajataustainen oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä - opetussuunnitelman mukaan koko peruskoulun ajan. Arvioinnin suorittavat suomi toisena kielenä -opettaja ja suomi äidinkielenä -opettaja yhdessä. Arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8: Päättöarvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. On otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen: Vaikka oppilas saattaa joissakin 23

24 asioissa selvästi ylittää ja joissain alittaa arvosanan kriteerit, voi hän silti saada arvosanan 8. Tämän opetussuunnitelman liitteenä on kielitaidon tasojen kuvausasteikko (liite 1). Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli JOHDANTO Laajasalon peruskoulussa opiskellaan 3. luokalta alkavana A-kielenä englantia, ruotsia ja ranskaa. Vapaaehtoisena A-kielenä, jonka opiskelu aloitetaan 4. luokalta, opiskellaan englantia ja saksaa. Vapaaehtoinen A-kieli vaihtuu valinnaiseksi A-kieleksi 7. luokalla. Ruotsin kielen opiskelun B1-kielenä aloittavat 7. luokalla ne oppilaat, jotka eivät ole opiskelleet sitä A-kielenä. 7. luokalla voi myös jatkaa espanjan opiskelua A-kielenä. Vuosiluokilla 8 ja 9 tarjotaan valinnaisina B2-kielinä espanjaa. italiaa, ranskaa, saksaa ja venäjää. KIELTENOPETUKSEN TAVOITTEET Kieltenopetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ilmaisemaan itseään kohdekielellä luontevasti ja rohkeasti pelkäämättä kielitaitonsa rajallisuutta. Hän oppii ymmärtämään olennaisen kohdekielisestä viestistä erilaisissa kielenkäyttötilanteissa, joissa hän voi soveltaa hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Kielitaidon lisäksi oppilas saa tietoja kielialueen maista ja kansoista sekä oppii asennoitumaan ennakkoluulottomasti eri kulttuureihin ja niiden edustajiin. Hän saa valmiuksia esiintyä myös oman kulttuurinsa edustajana ulkomaalaisten parissa. Opiskelussa lähdetään oppijasta itsestään ja hänen omasta elämänpiiristään. Aihepiirit laajenevat ja kertaantuvat iän ja kielitaidon karttuessa. Alussa viestintätilanteet ovat hyvin yksinkertaisia, myöhemmin samat tilanteet toistuvat monipuolisempina sitä mukaa kun opitaan lisää sanastoa ja uusia rakenteita. Opiskelu on spiraalinomainen prosessi, jossa aihepiirit ja viestintätilanteet toistuvat. Alkavissa kielissä oppilas oppii viestimään konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hän tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia mutta eivät eriarvoisia. Aiemmin aloitetun kielen opinnoissa oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin myös julkisen elämän alueella. 4. luokalta alkaneen A-kielen opiskelussa tulee saavuttaa 6. vuosiluokan lopussa sama taso kuin 3. luokalta alkaneessa A-kielessä. OPISKELUSTRATEGIAT JA OPPIMAAN OPPIMINEN oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, läksyistä huolehtiminen, työrauhan kunnioittaminen), huolehtimaan kotitehtävistään ja opitun 24

25 suullisesta kertaamisesta kotona, kysymään, kun ei ymmärrä sekä käyttämään itsenäisesti ja monipuolisesti oppikirjojaan, sanakirjoja ja muita tiedonhankintavälineitä sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa. oppii myös ymmärtämään sinnikkään ja säännöllisen työnteon merkityksen hyvien tulosten edellytyksenä, tuntemaan omaa oppimistyyliään ja opiskelemaan sen mukaisesti, suunnittelemaan omaa opiskeluaan ja asettamaan itselleen tavoitteita (esim. kokeisiin valmistautuminen), arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa edistymistä suhteessa tavoitteisiin sekä työskentelemään oma-aloitteisesti ja yhdessä muiden kanssa sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan suullisia ja kirjallisia tuotoksia itsenäisesti ja ryhmässä. TYÖTAVAT Kaikessa kieltenopetuksessa sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opiskelu- ja opetusmenetelmiä kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen uutta viestintäteknologiaa. Työtavat ovat mahdollisimman oppilaskeskeisiä, aktivoivia, vaihtelevia ja monipuolisia sekä ikäkauden mukaisia. Oppilaita totutetaan tekemään työtä itsenäisesti, toimimaan ryhmän jäsenenä ja ottamaan vastuuta niin omasta kuin ryhmänkin opiskelusta. ARVIOINTI Oppilaita arvioidaan vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa. Lisäksi sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan pienemmillä kokeilla. Arvosanaan vaikuttavat oppilaan säännöllinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Arvioinnissa otetaan testien lisäksi huomioon myös erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Oppilaan ääntäminen vaikuttaa myös arvosanaan. Eri kielten päättöarvioinnissa sovelletaan tämän opetussuunnitelman liitteenä 1 olevan "Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus" -taulukon taitotasokuvauksia. AIHEKOKONAISUUDET Kieltenopetuksessa kohdataan kaikki aihekokonaisuudet, mutta niistä korostuvat erityisesti seuraavat: Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä ihminen ja teknologia. TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI Ruotsin kielen opetus valmentaa viestimään ja toimimaan luontevasti eri kieliympäristöissä. perehtyy kohdekielen kulttuuriin, historiaan ja maantietoon. Koulussamme opiskellaan ruotsia kolmannelta luokalta alkaen A-kielenä. Opiskelu valmentaa oppilasta toimimaan ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Ruotsin opetuksessa 25