Apua telematiikasta. 20 ratkaisua liikenteen ongelmiin. VIKING MIP 2004: ITS helps, 20 solutions to transport problems

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Apua telematiikasta. 20 ratkaisua liikenteen ongelmiin. VIKING MIP 2004: ITS helps, 20 solutions to transport problems"

Transkriptio

1 Apua telematiikasta 20 ratkaisua liikenteen ongelmiin VIKING MIP 2004: ITS helps, 20 solutions to transport problems

2 Liikenne- ja viestintäministeriö, 2004 Apua telematiikasta 20 ratkaisua liikenteen ongelmiin Painopaikka Monikko Oy, Helsinki

3 Esipuhe Liikennetelematiikalla tarkoitetaan tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn yhdistämistä liikenteen eri sovelluksissa. Liikennetelematiikan avulla pyritään sujuvoittamaan liikennettä, parantamaan liikenneturvallisuutta, tekemään liikenteestä taloudellisesti tehokkaampaa sekä vähentämään liikenteen ympäristöhaittoja. Liikennetelematiikka on voimakkaassa kehitysvaiheessa oleva ala. Siihen liittyvää tutkimusta tehdään koko ajan Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Tähän esitteeseen on koottu tietoja kahdestakymmenestä eri liikennetelematiikan sovelluksesta. Esitteen on laatinut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, ja sen on kustantanut liikenne- ja viestintäministeriö. Helsingissä, huhtikuussa 2004 Johtoryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Matti Roine

4 Abstract The publication discusses 20 ITS applications with which several transport related problems can be solved. The applications discussed are: Information on weather and driving conditions Local road surface condition warnings Weather-controlled speed limits Rerouting Ramp metering or ramp control Lane control Network level adaptive traffic signal control Public transport signal priority Road traffic incident management Automatic bus lane enforcement Automatic speed enforcement Road pricing Intelligent speed adaptation E-Call (In-vehicle emergency call) Alcohol interlock Carpooling Demand-responsive public transport Public transport route planner Real-time public transport passenger information PortNet a national information system for maritime transport For each application, the report describes the aim of the application, the ways of implementation, possible locations and conditions for implementation as well as the typical benefits and costs of the application. The study has been granted European Community support in the field of Trans-European Networks Transport. 4

5 1. Tiedotus säästä ja kelistä Suomessa talvi vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen enemmän kuin ruuhkat. Liukkailla keleillä onnettomuusriski moninkertaistuu, kuljettajat eivät välttämättä tunnista liukkautta riittävän hyvin eivätkä sopeuta ajotapaansa olosuhteita vastaavaksi. Tiedottamalla odotettavissa olevasta liukkaudesta voidaan kuljettajia varoittaa jo etukäteen ja saada heidät paremmin suunnittelemaan matkansa, varautumaan olosuhteisiin sekä sopeuttamaan nopeutensa ja ajotapansa muuttuviin olosuhteisiin. Kuljettajakäyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan etenkin matkan aikana annetulla ajantasaisella tiedolla. paikallisten olosuhteiden vuoksi. Tällä hetkellä käytössä on lukuisia säästä ja kelistä tiedottavia palveluita, joista saa etenkin päätieverkon sää- ja kelitietoa. Tietoa sivuteiden kelistä ja paikallisista ongelmista puuttuu. Sää- ja kelitieto on tärkeää myös tavarankuljetuksien suunnittelulle, kaluston valinnalle ja kuljetusten varmuudelle. Tiedotuksessa säästä ja kelistä hyödynnetään useita eri viestinnän välineitä. Laajimman yleisön tavoittavat radio ja televisio. Näiden lisäksi tietoa tiellä vallitsevasta säästä ja kelistä tarjotaan internetissä ja matkapuhelinpalveluissa. Kelitiedotuksen aineistona käytetään tiesääasemien mittaamaa tietoa, kelikameroiden kuvia, sääennusteita ja tietoja vallitsevasta säästä sekä teiden kunnossapidosta. Tietoa voidaan välittää myös tienvarren muuttuvilla opasteilla. Tiedotus säästä ja kelistä on tärkeää erityisesti olosuhteissa, joissa liukkauden tunnistaminen on vaikeaa. Säätä ja keliä koskevan tiedon tarve ulottuu koko maahan. Merkittävimmät hyödyt saavutetaan vilkasliikenteisillä väylillä ja tieosuuksilla, joilla liukkaus on tavallista suurempi ongelma esimerkiksi Sää- ja kelitiedotuksen vaikutukset Turvallisuus + Sujuvuus + Sää- ja kelitiedotus saa muutaman prosentin kuljettajista muuttamaan käyttäytymistään. Yleisimmät vaikutukset ovat matkalle lähdön siirtäminen tai lisäajan varaaminen matkaan1. Osa kuljettajista siirtää matkalle lähtöä tai valitsee toisen reitin 1, mikä parantaa liikenteen sujuvuutta kelin ollessa huono. Arvostukset ja mukavuus + Tiedottaminen säästä ja kelistä auttaa ennakoimaan odotettavissa olevaa matka-aikaa ja olosuhteita. Talous + Onnettomuuskustannukset oletettavasti pienenevät. 1 Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset. Markku Kilpeläinen ja Heikki Summala. Tiehallinnon selvityksiä 59/2002. Lisätietoja: Jorma Helin, Tiehallinto, 5

6 2. Kelistä varoittaminen muuttuvalla liikennemerkillä Muuttuvan liukkaan ajoradan liikennemerkin tavoitteena on varoittaa kuljettajia havaitusta liukkaudesta sekä perustella heille sään ja kelin mukaan alennettuja nopeusrajoituksia. Tavoitteina on parantaa liikenneturvallisuutta poistamalla liukkaudesta johtuva yllätystekijä, lisätä kuljettajien mahdollisuuksia tunnistaa poikkeava liukkaus sekä saada heidät sopeuttamaan nopeutensa ja ajokäyttäytymisensä vallitsevaa keliä vastaavaksi. joissa on automaattinen kelinseurantajärjestelmä. Merkeistä on eniten hyötyä suuriliikenteisillä tieosuuksilla, joilla liukkaudesta on tavallista enemmän haittaa. Käytännössä kyse on muutamista päätieverkon ongelmakohdista. Muuttuvia kelivaroitusmerkkejä on tähän mennessä asennettu mm. valtateille 1 ja 7 sekä Kemin ja Tornion väliselle moottoritieosuudelle valtateille 4 ja 21. Tiesääasemat mittaavat sääolosuhteita ja tien pinnan tilaa. Liukkaasta kelistä varoittavia muuttuvia liikennemerkkejä voidaan ohjata alueen liikennekeskuksesta, tai ne voivat toimia automaattisesti. Muuttuvat kelivaroitusmerkit vaativat tehostettua, useimmiten automaattista kelin seurantaa. Merkit ovat pimeässä hyvin näkyviä kuituoptisia merkkejä tai valodiodeilla toteutettuja LED-merkkejä. Liikennekeskuksen ja muuttuvien liikennemerkkien välinen tietoliikenneyhteys on yleensä toteutettu matkapuhelinverkon avulla. Muuttuvia liukkaan kelin liikennemerkkejä voidaan käyttää yksittäisissä kohteissa, joissa esiintyy yllättävää liukkautta. Kelimerkkejä voidaan käyttää myös sää- ja kelitietojen perusteella ohjatuissa muuttuvissa nopeusrajoitusjärjestelmissä, Muuttuvien kelivaroitusmerkkien vaikutukset Turvallisuus + Varoitusmerkit alentavat liikenteen keskinopeutta 1 2 km/h huonolla kelillä jopa enemmän 1. Mitattujen käyttäytymismuutosten ja kuljettajahaastattelujen perusteella onnettomuuksien voidaan olettaa vähenevän 5 10 % 2. Sujuvuus + Muuttuvat kelivaroitusmerkit varoittavat vain silloin, kun keli niin vaatii. Arvostukset ja mukavuus + Muuttuvien nopeusrajoitusten ja varoitusmerkkien hyväksyttävyys kuljettajien keskuudessa on korkea. Talous + Keskinopeuden alentuessa onnettomuuksien määrä vähenee, onnettomuuksien seuraukset jäävät vähemmän vakaviksi ja onnettomuuskustannukset pienenevät. 1 Effects of variable message signs for slippery road conditions on driving speed and headways. Pirkko Rämä & Risto Kulmala. Transportation Research, Part F, 3, s Effects of weather-controlled variable message signing on driver behaviour. Pirkko Rämä, VTT Publications 447. Lisätietoja: Magnus Nygård, Tiehallinto, 6

7 3. Sään ja kelin mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset Sään ja kelin mukaan muuttuvan nopeusrajoitusjärjestelmän tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta säätämällä nopeusrajoitus ja ohjaamalla liikennevirran nopeutta keliä ja säätä vastaavaksi. Järjestelmä tunnistaa liukkaat kelit ja sääoloiltaan hankalat ajo-olosuhteet, joissa onnettomuusriski on korkeimmillaan. Järjestelmän tavoitteena on pienentää onnettomuuksien todennäköisyyttä sekä näiden seurauksia etenkin talvella, sekä syksyllä ja keväällä, kun keli vaihtuu nopeasti. Moottoriteillä järjestelmää käytetään vain alentamaan sallittua ylintä rajoitusta. Yksiajorataisilla teillä voidaan talviaikaan sallia kiinteää 80 km/h -talvirajoitusta korkeampi nopeusrajoitus hyvissä oloissa. muuttuvat nopeusrajoitusmerkit ovat kuituoptisia merkkejä tai valodiodeilla toteutettuja LED-merkkejä. Edellä kuvattuja järjestelmiä on Suomessa asennettu E18-tielle kohteissa, joissa liukkaudesta on arvioitu olevan tavallista enemmän haittaa. Liikennemäärä on muuttuvien nopeusrajoitusten osuuksilla melko suuri. Muuttuvat nopeusrajoitukset soveltuvat parhaiten pääteille. Muuttuvia nopeusrajoituksia on tällä hetkellä eri tavoin toteutettuina noin 300 tiekilometrillä. Järjestelmän tiesääasemat tarkkailevat keliä ja välittävät keräämänsä tiedon ohjauslaitteistolle, joka kerätyn tiedon perusteella ohjaa muuttuvia merkkejä. Järjestelmä asettaa nopeusrajoituksen vallitsevan sään ja kelin mukaiseksi tai antaa päivystäjälle suosituksen sopivasta rajoituksesta. Kaikkia järjestelmiä valvotaan ja merkkejä voidaan tarvittaessa ohjata Tiehallinnon liikennekeskuksesta. Turvallisuutta parantavissa järjestelmissä on yksiajorataisilla teillä käytetty talviaikaan silloin tällöin sadan kilometrin nopeusrajoitusta. Järjestelmiin on kuulunut myös muuttuvia kelivaroitusmerkkejä. Tehokkaimmin nopeuteen vaikuttavat Sään ja kelin mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten vaikutukset Turvallisuus + Sujuvuus + Ympäristö +/ Talous +/ Liikenteen keskinopeus huonoilla keleillä laskee ja nopeuksien hajonta pienenee 1. Henkilövahinko-onnettomuuksien riskiä voidaan pienentää noin 13 % 2. Nopeusrajoitus voidaan asettaa hyvällä kelillä korkeammaksi, mikä parantaa liikenteen sujuvuutta 1. Liikennevirran keskinopeuden noustessa saasteet, energian kulutus ja melu lisääntyvät. Nopeuden alentuessa tapahtuvat samat muutokset päinvastaiseen suuntaan. Nopeuden pienentyessä matka-ajat pitenevät ja aikakustannukset kasvavat ja nopeuden kasvaessa päinvastoin. Toisaalta onnettomuuksien seuraukset jäävät alhaisemmilla nopeuksilla vähäisemmiksi. 1 Sää- ja kelitietoon perustuvan liikenteen ohjausjärjestelmän vaikutukset Kotka Hamina-moottoritiellä. Pirkko Rämä. Tielaitoksen selvityksiä 1/ Muuttuvien nopeusrajoitusjärjestelmien turvallisuus. Pirkko Rämä, Anna Schirokoff & Riikka Rajamäki. Tiehallinnon selvityksiä /2003. Lisätietoja: Magnus Nygård, Tiehallinto, 7

8 4. Opastaminen vaihtoehtoiselle reitille muuttuvin opastein Reittiopastuksella tiedotetaan liikenteen ruuhkautuessa vaihtoehtoisesta reitistä. Tiedotuksen tavoitteena on, että osa liikenteestä siirtyy vaihtoehtoiselle reitille. Liikenteen ohjaaminen vaihtoehtoiselle reitille voidaan toteuttaa muuttuvan opasteen avulla. Osan liikenteestä siirtyessä toiselle reitille tilanne ruuhkautuneella väylällä paranee. Muuttuvin opastein vaihtoehtoiselle reitille opastavan järjestelmän hyöty-kustannussuhteen on Suomen oloissa arvioitu olevan noin 2,5 2. Tien varteen asennettu muuttuva reittiopaste on yleensä taulu, jolla voidaan esittää tekstin lisäksi myös numeroita ja muita yksinkertaisia symboleita. Taulun viesti voi olla esimerkiksi kehotus käyttää vaihtoehtoista reittiä. Taululla voidaan esittää myös muita tienkäyttäjille suunnattuja viestejä kuten varoituksia liukkaasta kelistä. Tauluja on mahdollista ohjata käsiohjauksella Tiehallinnon liikennekeskuksesta tai automaattisesti tien pintaan asennettujen mittalaitteiden avulla. Muuttuviin opasteisiin perustuva reittiopastusjärjestelmä soveltuu parhaiten usein ruuhkautuville tieosuuksille, joilla on suuri liikennemäärä ja joille on olemassa vaihtoehtoinen reitti. Esimerkiksi valtatielle 4 on toteutettu Lahti-Heinola-välille tällainen järjestelmä 1. Vaihtoehtoiselle reitille opastavien muuttuvien opasteiden vaikutukset Turvallisuus +/ Sujuvuus + Ympäristö +/ Ruuhkan helpottaessa liikenneturvallisuus paranee pääväylällä. Vaihtoehtoisella reitillä liikenneturvallisuus saattaa huonontua. Taulu saattaa kiinnittää liikaa kuljettajien huomiota. Parhaimmillaan jopa 20 % ajoneuvoista siirtyy vaihtoehtoiselle reitille 2. Liikennevirran nopeus kasvaa pääväylällä. Ruuhkan kesto saattaa lyhentyä. Nopeudet pääväylällä kasvavat, mikä oletettavasti vähentää päästöjä. Toisaalta liikenteen ympäristöhaitat vaihtoehtoisen reitin varrella lisääntyvät. Nousevien nopeuksien myötä melu saattaa lisääntyä. Talous + Sekä pääväylälle jäävien että vaihtoehtoiselle reitille siirtyvien aikakustannukset pienenevät. 1 Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa. Risto Öörni. FITS-julkaisuja 35/ Valtatie 4:n Järvenpää Mäntsälä-välin muuttuvan reittiopastusjärjestelmän vaikutukset. Kari Alppivuori, Matti Anila & Kirsi Pajunen. Tielaitoksen selvityksiä 86/1995. Lisätietoja: Magnus Nygård, Tiehallinto, 8

9 5. Ramppiohjaus Ramppiohjauksen tavoitteena on säädellä moottoritielle tulevaa liikennemäärää siten, ettei tiellä olevien ajoneuvojen määrä ylitä paikallisestikaan sen välityskykyä ja ruuhkauta tietä. odottaville autoille ja kiihdyttämiselle. Ramppiohjauksen hyöty-kustannussuhteeksi on arvioitu Suomen oloissa noin Ramppiohjausta ei vielä ole sovellettu Suomessa, mutta sopivia kohteita voisivat olla esimerkiksi muutamat Kehä I:n liittymät. Ramppiohjaus toteutetaan usein liikennevaloilla. Itse ramppiohjausopastimen lisäksi ohjauslaitteistoon kuuluu ohjauskoje ja vaihteleva määrä ilmaisimia, jotka mittaavat moottoritien liikennettä ja rampille muodostuvan jonon pituutta. Ohjaukseen voi liittyä myös vaihtoehtoisille reiteille opastaminen muuttuvien opasteiden avulla. Yksinkertaisimmassa tapauksessa kyse voi olla aikaohjatusta ramppiohjausalgoritmista, joka ei tarvitse ajantasaista mitattua tietoa liikenteestä. Mahdollisia ovat myös liikennetilanteeseen mukautuvat ja sumeaan logiikkaan perustuvat algoritmit. Ramppiohjaus sopii hyvin moottoritieosuuksille, joilla säännöllisesti esiintyvä ruuhka on ongelma tai ryppäänä tuleva liikenne aiheuttaa häiriöitä. Liittymän ramppiohjausta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon mahdollisuus, että rampille kertyvä jono ulottuu itse rampin ulkopuolelle ja aiheuttaa ongelmia muulle liikenneverkolle. Rampilla tulee siis olla riittävästi tilaa moottoritielle pääsyä Ramppiohjauksen vaikutukset Turvallisuus + Onnettomuudet vähenevät ramppiliittymissä noin 15 50% 2. Rampeille kertyy jonoja, jotka saattavat aiheuttaa haittaa muulle liikenneverkolle. Sujuvuus + Pääväylän liikennevirta tasaantuu ja sen nopeus kasvaa noin 8 60% 2. Ympäristö Liikennettä voi siirtyä vaihtoehtoisille reiteille, joilla lisääntynyt liikenne voi lisätä haittoja ympäristölle. Arvostukset ja mukavuus +/ Liikenteen sujuvuus pääväylällä paranee. Rampille kertyy jonoa. Talous + Pääväylää ajavien aikakustannukset pienenevät ja onnettomuuksien väheneminen ramppiliittymissä pienentää onnettomuuskustannuksia. Rampilla jonottaville aiheutuu ylimääräinen aikakustannus. 1 Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa. Risto Öörni. FITS-julkaisuja 35/ Lisätietoja: The Benefits of ITS, Magnus A national Nygård, Update Tiehallinto, and Findings. A. T. Proper & G. Hatcher. ITS Quarterly, Winter 2000 issue, s

10 6. Kaistan käytön ohjaaminen Joissakin erityistilanteissa, esimerkiksi tunneleiden tai siltojen huoltotöiden yhteydessä, joudutaan useampikaistaisten väylien kaistoja sulkemaan. Näissä tilanteissa on hyötyä kaistan käytön ohjaamisesta muuttuvilla opasteilla. Järjestelmä tarjoaa myös mahdollisuuden varoittaa tienkäyttäjiä onnettomuustilanteissa, joissa yksi tai useampi kaista on pois käytöstä. Suomessa on tähän mennessä toteutettu muutamia muuttuviin opasteisiin perustuvia kaistaohjausjärjestelmiä. Näistä ensimmäinen toteutettiin Kuopioon Kallansilloille valtatielle 5 1. Sen lisäksi Kehä II:lla ja valtatiellä 1 sijaitseviin tunneleihin on toteutettu muuttuviin opasteisiin perustuvat kaistaohjausjärjestelmät. Muuttuvin opastein tapahtuva kaistan käytön ohjaus voi perustua joko käsiohjaukseen tai automaattiseen tietokoneohjaukseen. Ohjauksessa voidaan hyödyntää mitattua tietoa liikenteestä tai järjestelmän käyttäjien tietoa liikenteen häiriötilanteista. Järjestelmän tienkäyttäjälle näkyvän osan muodostavat muuttuvat opasteet, jotka kaistan käytön ohjauksen tapauksessa ovat vihreät ja keltaiset nuolet sekä kaistan sulkemisesta kertova punainen vinoristi. Nuoliopastimien lisäksi järjestelmään kuuluvat olennaisina osina muuttuvat nopeusrajoitukset ja varoitusmerkit. Muuttuvilla opasteilla toteutettu kaistan käytön ohjaus on tarpeellisinta kohteissa, joissa usein joudutaan sulkemaan kaistoja liikenteeltä, tai joissa on erityinen tarve varoittaa autoilijoita kaistan joutuessa pois käytöstä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi laivaväylillä sijaitsevat avattavat sillat sekä tunnelit. Kaistan käytön ohjauksen vaikutukset Turvallisuus + Sujuvuus + Työturvallisuus esimerkiksi sillan 1 tai tunnelin kunnossapitotöissä paranee. Autoilijoita voidaan varoittaa kaistan ollessa poissa käytöstä syystä tai toisesta. Liikenteen sujuvuus yleensä paranee autoilijoiden saadessa jo aikaisemmassa vaiheessa tiedon mahdollisesta esteestä. Arvostukset ja mukavuus + Autoilijat kokevat liikenteen aikaisempaa sujuvammaksi. Talous + Mahdollisten kunnossapitotöiden kustannukset pienenevät. Esimerkiksi Kuopion Kallansiltojen kaistanopastusjärjestelmän avulla saavutetaan 9,5 työtunnin säästö sillan sulkemiskertaa kohti. 1 Liikenneturvallisuuden parantuessa myös onnettomuuskustannukset pienenevät 1. 1 Kallansiltojen kaistaopastuksen vaikutusselvitys. Risto Kulmala, Mikko Karhunen, Teppo Miikkulainen, Hanna Linna-Varis, Annu Korhonen & Anton Goebel. Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B28/1999. Lisätietoja: Magnus Nygård, Tiehallinto, 10

11 7. Liikenneverkon ohjaus liikennevaloilla Liikennevalojen toimintaa optimoitaessa on yleensä pyritty minimoimaan valojen aiheuttamat viivytykset ja liikkujille aiheutuvat pysähdykset sekä parantamaan liittymien turvallisuutta. Tietoliikenne- ja tietojenkäsittelytekniikan kehittyessä on tullut mahdolliseksi rakentaa liikennevaloista yhä älykkäämpiä. Yksittäisen risteyksen toiminnan säätämisen lisäksi voidaan optimoida koko verkon liikennevalojen toimintaa vallitsevan liikennetilanteen mukaan. Koko verkon tasolla toimintaansa optimoivaa SPOTjärjestelmää on kokeiltu Tampereella 1. Suomen oloissa mahdollisilta kokeilukohteilta näyttävät lähinnä suurten kaupunkien keskustat, joissa on useita riittävän vilkasliikenteisiä valo-ohjattuja liittymiä. Järjestelmät mittaavat liikennetilannetta joko tiehen asennetuilla sähkömagneettiseen induktioon perustuvilla silmukoilla tai muilla ilmaisimilla. Ilmaisimien keräämän tiedon perusteella lasketaan koko liikenneverkon kannalta ihanteellinen ohjaus, jota liittymien liikennevalot noudattavat. Kokonaisen liikenneverkon ohjaus liikennevaloilla on mahdollista vain alueella, jolla on useita riittävän vilkasliikenteisiä valoristeyksiä. Parhaita tuloksia koko verkon kattavalla valo-ohjauksella on saavutettu ruuhka-aikoina tai esimerkiksi tapahtumien yhteydessä liikenteen vilkastuessa. Verkollisen valo-ohjauksen vaikutukset Turvallisuus +/ Yksittäisten kuljettajien kannalta epäselvä toiminta saattaa vaikuttaa valojen noudattamiseen. Sujuvuus + Ympäristö +/ Talous + Liikennevalojen aiheuttamat viiveet vähenevät jopa % 2. Viiveiden väheneminen riippuu suurelta osin alkutilanteesta. Liikenneverkon toiminnan tehostuessa haitat ympäristölle yleisesti ottaen vähenevät. Uusi ohjaustapa saattaa vaikuttaa autoilijoiden reitin valintaan ja sitä kautta haittojen kohdentumiseen. Liikennevalojen toimiessa aikaisempaa optimaalisemmin alueella liikkuvien aikakustannukset pienenevät.verkollisen valo-ohjauksen hyöty-kustannussuhteeksi on arvioitu Suomen oloissa 3,0 6, Tampereen SPOT-toimivuustutkimus, Teemu Sihvola, Jarkko Niittymäki, Reijo Väliharju & Pia Tuupanen. Teknillinen korkeakoulu, Liikennetekniikka, Tiedote Improvements for a Scandinavian SPOT urban traffic signal control system. Peter Kronborg & Fredrik Davidson. RFK Report 2000:4E, Stockholm 2000, ISBN Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa, Ristö Öörni, FITS-julkaisuja 35/2004. Lisätietoja: Kari Sane, Helsingin kaupunki, 11

12 8. Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet Joukkoliikenteen kulkuneuvoja voidaan suosia valoohjatuissa liittymissä. Pääväylien ja kaupunkien keskustojen ruuhkissa myös liikennevalojen aiheuttamat viiveet saattavat olla huomattava osa bussien ja raitiovaunujen matka-ajasta, jota voidaan lyhentää rakentamalla linjalle liikennevaloetuudet. voida vaikuttaa muihin joukkoliikenteen matka-aikoja pidentäviin tekijöihin kuten pääväylien ruuhkautumiseen. Helsingissä lähes kaikille raitiovaunulinjoille ja useille bussilinjoille on rakennettu liikennevaloetuudet ruuhkaisimpiin liittymiin. Bussiliikenteelle liikennevaloetuuksia on toteutettu myös Tampereella. Helsingin sisäisen bussilinjan 23 liikennevaloetuudet on toteutettu järjestelmällä, johon kuuluvat bussiin asennettu paikannuslaite, ajoneuvotietokone ja radiomodeemi sekä liikennevalojen ohjauskojeen yhteyteen asennettu vastaanotin. Paikannusjärjestelmä tuottaa jatkuvasti tietoa bussin paikasta. Oikean hetken tullessa radiomodeemin kautta lähetetään pyyntö etuudesta liikennevalojen ohjauskojeelle radiomodeemin kautta. Bussiin asennetun laitteiston toimintaa ohjaa ajoneuvotietokone. Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksilla voidaan saavuttaa toivottuja tuloksia kaupungeissa, joissa liikennevalojen aiheuttamat viiveet pidentävät merkittävästi joukkoliikenteen matka-aikoja. Liikennevaloetuuksilla ei kuitenkaan Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien vaikutukset Sujuvuus +/ Ympäristö +/ Liikennevalojen joukkoliikenteelle aiheuttavat viiveet vähenevät jopa 40 % 1. Muulle liikenteelle aiheutuvat viiveet saattavat lisääntyä 2. Liikennevaloetuudet parantavat bussilinjalla palvelun säännöllisyyttä keskimäärin 20 % ja täsmällisyyttä 58 % 1. Bussiliikenteen polttoaineen kulutus ja päästöt vähenevät. Muulle liikenteelle aiheutuvat viiveet saattavat lisätä muun liikenteen polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Arvostukset ja mukavuus + Joukkoliikenteen houkuttelevuus paranee liikenteen säännöllisyyden ja täsmällisyyden parantuessa. Joukkoliikennelinjan matkustajamäärä saattaa lisääntyä useilla prosenteilla etuuksien toteuttamisen myötä 2. Talous +/ Liikennöinnin kustannukset sekä joukkoliikenteen matkustajien aikakustannukset pienenevät. Valoetuus saattaa lisätä muun liikenteen aikakustannuksia. 1 Liikennevaloetuuksien ja ajantasaisen tiedotuksen vaikutukset raitiolinjalla 4 ja bussilinjalla 23 Helsingissä. Mikko Lehtonen, Virpi Anttila, Olavi H. Koskinen, Risto Kulmala, Hanna Pajunen-Muhonen, Hannu Pesonen, Jouni Rintanen & Tomi Ristola. Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B41/ Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa. Risto Öörni. FITS-julkaisuja 35/2005. Lisätietoja: Kari Sane, Helsingin kaupunki, 12

13 9. Tieliikenteen häiriöiden hallinta Tieliikenteen häiriöiden hallinnalla tarkoitetaan liikenteen häiriöiden mahdollisimman nopeaa havaitsemista, hoitamista ja poistamista. Liikenteen häiriöt voivat olla ennakoitavissa kuten tietyöt, tai ne voivat tapahtua yllättäen kuten onnettomuudet. Häiriöiden hallinnalla pyritään minimoimaan häiriöiden vaikutukset liikenteeseen. Häiriöstä tiedottaminen mahdollistaa autoilijoille toisen reitin valinnan tai matkalle lähdön siirtämisen. Autoilijoiden stressikin voi vähentyä. Tieliikenteen häiriöiden hallinta on tärkeätä kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välisillä pääteillä, joilla liikennemäärät ovat suuria ja onnettomuuksiakin tapahtuu enemmän kuin muulla tieverkolla. Mitä suurempi on tien liikennemäärä, sitä useampien liikkumista häiriö haittaa. Sitä suurempi on myös häiriöön liittyvä onnettomuusriski. Tiedottamista hoitava liikennekeskus saa tiedon häiriöistä joko hätäkeskukselta, poliisi- tai pelastusviranomaisilta, muilta yhteistyökumppaneilta tai suoraan autoilijoilta. Häiriöt voidaan havaita myös automaattisesti liikennetietoa keräävillä järjestelmillä. Häiriön hoitaminen tarkoittaa tiedottamista häiriöstä ja tarvittaessa liikenteen ohjaamista häiriökohdan ohi. Häiriöstä tiedottaminen voi tapahtua esimerkiksi radion, Internetin, mobiililaitteiden ja television välityksellä tai muuttuvien opasteiden avulla, jos väylälle on sellaisia asennettu. Jotta tieto häiriöstä saavuttaisi kohderyhmänsä ajoissa, tulee tietoketjun häiriön tapahtumapaikalta tienkäyttäjälle olla mahdollisimman lyhyt. Tieliikenteen häiriöiden hallinnan vaikutukset Turvallisuus + Sujuvuus + Nopea häiriöiden hoitaminen ja tiedottaminen häiriöistä vähentää ruuhkautumista ja samalla onnettomuusriskiä. Kuljettaja voi valita toisen reitin, jos vaihtoehtoinen reitti on olemassa ja tieto häiriöstä tulee riittävän ajoissa. Arvostukset ja mukavuus + Tiedottaminen häiriöistä auttaa vähentämään kuljettajien stressiä. Talous + Häiriöiden hallinta pienentää onnettomuuskustannuksia ja tiellä liikkuvien aikakustannuksia. Ajantasaisen paikkaan kohdistetun häiriötiedottamisen vuotuinen hyöty on arvioitu noin 1,2 miljoonaksi euroksi oletuksella, että tieto tavoittaa 70 % kuljettajista 1. 1 Tieliikennetiedotus. Esiselvitys. Pirkko Rämä, Juuso Kummala, Anna Schirokoff & Harri Hiljanen. FITS-julkaisuja 21/2003. Lisätietoja: Juuso Kummala, Tiehallinto, 13

14 10. Automaattinen bussikaistojen valvonta Joukkoliikenteelle varattujen kaistojen käyttö ilman lupaa ovat ongelma monissa suurissa kaupungeissa. Liikenteen ruuhkautuessa kiusaus käyttää bussikaistaa kasvaa, eivätkä poliisin resurssit yleensä riitä kattavaan valvontaan. Automaattinen bussikaistojen valvonta lisää riskiä jäädä kiinni rikkeestä ja vähentää kaistaa oikeudettomasti käyttäviä ajoneuvoja. Bussikaistoja valvotaan perinteisen poliisin suorittaman valvonnan lisäksi myös automaattisilla järjestelmillä. Esimerkiksi Lontoossa käytössä olevassa järjestelmässä bussiin tai tien varteen asennettu kamera kuvaa bussikaistaa ajavat sinne kuulumattomat ajoneuvot videokameralla. Ajoneuvolaitteistoon kuuluu kamera, paikannusjärjestelmä ja aikamerkkisignaalia vastaanottava radiovastaanotin. Paikannus ja tarkka aika tarvitaan, että voidaan osoittaa kuvatun ajoneuvon kulkeneen bussikaistalla kiellettyyn aikaan. Rikkomukseen syyllistyneille lähetetään rikkeen toteamisen jälkeen sakot rekisterinumeron perusteella. Automaattista bussikaistojen valvontaa ei ole vielä sovellettu Suomessa. Bussikaistojen väärinkäyttö on Suomessa ongelma lähinnä pääkaupunkiseudulla, jossa myös ruuhkat ovat vaikeimpia. Bussikaistoja on tällä hetkellä käytössä ainakin Tampereella, Turussa ja Oulussa. Automaattisten bussikaistojen valvonnan vaikutukset Turvallisuus +/ Sujuvuus +/ Ympäristö + Talous +/ Muut kaistat saattavat ruuhkautua ylimääräisten ajoneuvojen siirtyessä pois bussikaistalta. Bussien nopeudet bussikaistalla nousevat. Bussien matka-ajat lyhenevät jopa 32 % 1 ; säännöllisyys ja täsmällisyys paranevat. Bussikaistalta pois siirtyvät ajoneuvot saattavat lisätä muiden kaistojen ruuhkautumista 2. Joukkoliikenteen houkuttelevuus ja toimintaedellytykset paranevat, mikä auttaa säilyttämään joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja vaikuttaa sitä kautta myönteisesti ympäristöön. Bussien matka-ajat lyhenevät; säännöllisyys ja täsmällisyys paranevat. Bussikaistalta pois siirtyvät ajoneuvot lisäävät muiden kaistojen ruuhkautumista. 1 Birmingham bus lane enforcement system. A. E. Wiggins. Road Transport Information and Control, April 1998, Conference publication No 454, IEE 1998, s Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa. Risto Öörni. FITS-julkaisuja 35/2004. Lisätietoja: Heikki Seppä, Poliisi, 14

15 11. Automaattinen nopeusvalvonta Perinteisen poliisin suorittaman tutkavalvonnan lisäksi ajoneuvojen nopeuksia valvotaan automaattisten järjestelmien avulla. Sekä automaattisen että perinteisen nopeusvalvonnan tarkoitus on vähentää ylinopeudella ajamista lisäämällä kiinnijäämisriskiä ylinopeusrikkomuksissa. Kuljettajien kokema ilmitulon riski alentaa nopeuksia ja vähentää onnettomuuksia. Onnettomuuksien seuraukset jäävät alhaisemmilla nopeuksilla lievemmiksi. Vuoden 2003 lopulla kiinteää nopeusvalvontaa oli Suomessa yli 600 tiekilometrillä, ja sitä tullaan lähivuosina voimakkaasti lisäämään. Siirrettäviä kameravalvontalaitteita on käytössä viisi, ja myös niitä hankitaan lisää. Suomessa käytetään kiinteitä tien varteen sijoitettuja kamerapisteitä sekä siirrettäviä, ajoneuvoihin sijoitettuja valvontalaitteistoja. Tienvarsilaitteisto mittaa ajoneuvojen nopeuksia ja ottaa kuvia ylinopeutta kulkeneista ajoneuvoista. Poliisi noutaa filmin tai digitaalisen kuva-aineiston kamerasta, selvittää ajoneuvon kuljettajan henkilöllisyyden ja huolehtii seuraamusten toimeenpanosta. Kuljettajille tiedotetaan kiinteästä kameravalvonnasta tiedotustauluilla. Miehitetystä siirrettävästä kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa kuljettajille. Automaattinen nopeusvalvonta on erittäin tehokas ja kustannuksiltaan edullinen keino vähentää liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia. Kiinteä kameravalvonta kannattaa sijoittaa erityisesti tieosuuksille, joilla onnettomuusriski ja liikennemäärät ovat suuria. Siirrettävää valvontaa voidaan käyttää laajemmalla alueella, sen sijaintia voidaan joustavasti muuttaa ja käyttää aina siellä missä ylinopeusvalvontaa eniten tarvitaan. Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutukset Turvallisuus + Automaattisen nopeusvalvonnan on arvioitu vähentävän henkilövahinko-onnettomuuksia 17 % 1. Sujuvuus Ajoneuvojen keskinopeudet alenevat. Ympäristö + Liikenteen melu vähenee ajoneuvojen keskinopeuden laskiessa. Talous +/ Ajoneuvoilla liikkuvien aikakustannukset lisääntyvät. Onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset vähenevät. 1 Trafiksikkerhetshåndbok. R. Elvik & A. B. Mysen. Tredje utgave. Oslo, Transportøkonomisk Institutt. Lisätietoja: Heikki Seppä, Poliisi, 15

16 12. Tienkäyttömaksut Tienkäyttömaksuilla on yleensä pyritty keräämään varoja liikennejärjestelmän kehittämishankkeisiin. Tienkäyttömaksuilla voidaan myös vähentää erityisesti kaupunkien keskustojen ja pääväylien ruuhkautumista. Tällöin tavoitteena on saada osa yksityisautoilijoista valitsemaan jokin toinen kulkutapa oman auton sijaan. Jo pieni liikennemäärien lasku saattaa lyhentää ruuhkien kestoa ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja huomattavasti Maksuja voidaan hyödyntää myös erityiskohteiden kuten siltojen, tunneleiden tai moottoriteiden rahoituksessa. Maantieteelliseen alueeseen perustuvan maksun valvonta kameroin on helpointa, jos alueelle on vain muutamia sisääntuloväyliä, joille kamerat voidaan helposti sijoittaa. Suomessa tienkäyttömaksut tulevat kyseeseen lähinnä Helsingin seudulla. Tienkäyttömaksut voivat perustua joko ajettuun matkaan tai kohdistua jollekin rajatulle alueelle tai tietylle väylälle. Maksamiseen voidaan tarjota eri vaihtoehtoja, joista monet ovat sähköisiä. Maantieteelliseen alueeseen tai tietyn väylän käyttöön perustuvan maksun suorittamista voidaan valvoa esimerkiksi automaattista rekisterinumeron tunnistusta hyödyntävien digitaalisten kameroiden avulla. Ajettuun matkaan perustuvan maksun valvominen puolestaan vaatisi ajoneuvoihin asennettujen laitteiden toiminnan ja käytön ajoittaista tarkastamista. Tienkäyttömaksut soveltuvat hyvin erityisesti suuriin kaupunkeihin, joissa liikenne ruuhkautuu pahoin, ja joissa on tarjolla omalle autolle vaihtoehtoisia kulkutapoja esimerkiksi toimivan joukkoliikenteen muodossa. Tienkäyttömaksujen vaikutukset Turvallisuus + Henkilöautoilun vähentyessä kaupungissa ja kulkutapajakauman muuttuessa onnettomuudet vähenevät. Sujuvuus + Liikennemäärät pienenevät maksun piirissä olevilla väylillä. Matka-ajat lyhenevät 7 12 % 1. Ympäristö +/ Arvostukset ja mukavuus +/ Talous + Liikenteen energian kulutus vähenee. Liikenteen päästöt vähenevät maksun piirissä olevilla alueilla mutta saattavat lisääntyä muualla maksujen vaikuttaessa kuljettajien reitin valintaan 1. Ruuhkien väheneminen vähentää kuljettajien stressiä. Maksu saatetaan kokea regressiivisenä verotuksena, ellei vaihtoehtoista reittiä tai kulkutapaa ole. Matka-aikojen lyhentyessä alueella liikkuvien aika- ja ajokustannukset pienenevät. Kulkumuotojakauman muuttuessa myös onnettomuuksien ja liikenteen ympäristöhaittojen aiheuttamat kustannukset pienenevät. 16

17 1 Local Impact Analysis Report, The Final Results (julkaisematon luonnos). The PROGRESS Project, Working Package 5, Deliverable 6.2. European Commission. Lisätietoja: Seppo Öörni, liikenne- ja viestintäministeriö, 17

18 13. Älykäs nopeudensäätely Ajonopeudet vaikuttavat sekä onnettomuuksien määrään että niiden vakavuuteen. Nopeuksiin voidaan vaikuttaa liikenneympäristöä muokkaamalla ja nopeusrajoituksilla, joita valvotaan joko perinteisenä poliisin tutkavalvontana tai automaattisena kameravalvontana. Nopeuksiin voidaan tehokkaasti vaikuttaa myös ajoneuvoihin asennettavilla älykkäillä nopeudensäätelyjärjestelmillä. Tieto tieosuuden nopeusrajoituksesta saadaan paikannusjärjestelmän ja nopeusrajoitukset sisältävän tietokannan, digitaalisen kartan, avulla. Älykäs nopeudensäätely voidaan toteuttaa eri tavoin: (1) vaikutuksiltaan vaatimattomin, ns. informoiva järjestelmä, näyttää voimassa olevan nopeusrajoituksen kuljettajalle autoon, (2) kuljettajaa voidaan varoittaa sallittua suuremmasta nopeudesta esimerkiksi varoitusäänellä tai aiheuttamalla kaasupolkimeen vastusta, (3) kuljettajaa voidaan motivoida rajoitusten noudattamiseen antamalla palautetta hänen käyttämistään ajonopeuksista ajotapahtuman jälkeen (ns. rekisteröivä menetelmä), (4) ylinopeudella ajaminen voidaan teknisesti kokonaan estää. Kiinteiden rajoitusten sijaan voidaan käyttää ympäristön mukaan vaihtuvia enimmäisnopeuksia esimerkiksi jyrkissä kaarteissa, tai liikenne- ja keliolosuhteiden mukaan muuttuvia ns. dynaamisia rajoituksia. Nopeimmin on toteutettavissa ajotapahtuman jälkeen kuljettajalle palautetta antava järjestelmä. Dynaaminen pakottava järjestelmä olisi turvallisuushyödyiltään paras. Suomessa on kehitetty järjestelmä, joka soveltuu kuljetusten laadun seurantaan sekä esimerkiksi nuorten tai toistuvasti ylinopeuksiin syyllistyneiden kuljettajien ajotapojen seurantaan (vertaa alkolukko). Ajonopeuksien rekisteröintiin perustuvassa kokeessa oli mukana takseja, erään kuljetusyrityksen jakeluautoja sekä yksityisautoja 1. Myös nopeudensäätely talvikelillä on yksi Suomen kannalta erityisen mielenkiintoinen ja lupaava sovelluskohde. 10:55:50 10:55:54 10:55:59 10:56:03 10:56:07 10:56:11 49,9 km/h 10:56:15 10:56:19 41,8 km/h 45,1 km/h 48,3 km/h 53,1 km/h 57,9 km/h 59,5 km/h 46,7 km/h Koordinaatit ja ajonopeus, GPS Tiedot tietokoneelle, GSM Älykkään nopeudensäätelyn vaikutukset Turvallisuus + Sujuvuus Ympäristö +/ Talous +/ Ajoneuvojen nopeudet alenevat, onnettomuuteen joutumisen todennäköisyys pienenee eivätkä onnettomuuksien seuraukset muodostu yhtä vakaviksi 2. Kaikkiin autoihin asennettuna älykkään nopeudensäätelyn on arvioitu vähentävän onnettomuuksia taajamissa 25 % ja yleisesti 20 % 2. Hajonta ajoneuvojen nopeuksissa voi kasvaa, jos vain joillakin autoilijoilla on älykäs nopeudensäätely käytössä. Käyttäjien osuuden kasvaessa järjestelmä pienentää nopeuksien hajontaa. Nopeuksien alentuessa melu vähenee. Nopeuden muutokset saattavat lisätä tai vähentää päästöjä. 1 Järjestelmän asentaminen autoihin maksaa. Samalla onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset vähenevät. Saavutettavat hyödyt on arvioitu kustannuksia suuremmiksi. 3 1 Älykkään nopeudensäätelyn kehitys Suomessa. Yhteenvetoraportti. Juha Tapio & Harri Peltola. FITS-julkaisuja 32/2004. ISBN Intelligent Speed Adaptation (ISA), Results of large-scale trials in Borlänge, Lidköping, Lund and Umeå during the period Vägverket, Publication 2002:89E. 3 External Vehicle Speed Control, Implementation Scenarios. Fergus Tate. Institute for Transport Studies, University of Leeds. Lisätietoja: Magnus Nygård, Tiehallinto, 18

19 14. E-Call Suomen teillä kuolee noin 400 ja loukkaantuu noin ihmistä vuosittain. Onnettomuuden seurauksien kannalta olennainen merkitys on sillä, miten nopeasti apu saapuu paikalle. Onnettomuuden tapahtumisesta avun saapumiseen kuluvaa aikaa voi pidentää esimerkiksi se, ettei hätäilmoituksen tekijä osaa ilmaista onnettomuuspaikkaa tarkasti maamerkkien ja paikallistuntemuksen puuttuessa. Mahdollista on myös, ettei onnettomuuden uhri itse kykene tekemään hätäilmoitusta. E-Call-järjestelmällä pyritään nopeuttamaan avun saapumista onnettomuuden seurauksien lieventämiseksi. Vähäliikenteisillä teillä voi kestää verrattain kauankin, ennen kuin sivullinen osuu paikalle ja havaitsee onnettomuuden. Kaupunkien ulkopuolella matkapuhelinverkonkaan toimintaan perustuva paikannus ei toimi kovin tarkasti. Näyttää siis siltä, että E-Callin hyödyt ovat suurimmat kaupunkialueiden ulkopuolella. E-Call-järjestelmän keskeisin osa on ajoneuvolaitteisto, joka voi aktivoitua, kun ajoneuvoon asennettua hätäpainiketta painetaan, tai kun ajoneuvoon asennetut anturit havaitsevat törmäyksen. Aktivoituessaan järjestelmä lähettää ajoneuvon tunnistetiedot ja tiedon ajoneuvon paikasta hätäkeskukseen sekä avaa puheyhteyden hätäkeskuksesta ajoneuvoon. Hätäkeskuksella puolestaan on käytössään ohjelmisto, joka kykenee esittämään ajoneuvolaitteiston lähettämän tiedon digitaalisen karttapohjan avulla. Erityisesti kaupunkialueiden ulkopuolella voi onnettomuuspaikan yksikäsitteinen ilmaiseminen olla vaikeaa sopivien maamerkkien ja katuosoitteiden puuttuessa. E-Callin vaikutukset Turvallisuus + Avun saapuessa nopeammin onnettomuuksien seuraukset jäävät vähemmän vakaviksi. Sujuvuus + Nopeampi tarkka tieto liikenteen häiriöiden sijainnista tehostaa häiriöiden hoitamista. Arvostukset ja mukavuus + Autoilijat kokevat järjestelmän turvallisuutta lisäävänä, ja 95 % on valmis maksamaan E-Callin edellyttämistä ajoneuvoon asennettavista laitteista 1. Talous + Onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset pienenevät onnettomuuksien seurausten jäädessä lievemmiksi. E-Callin hyöty-kustannussuhteeksi on arvioitu Suomen oloissa 2,5 3, E-MERGE General Consumer Needs/State of the Art Country Report Work Package 2, Final Report (Part 1: User Needs). European Commission. 2 Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa, Risto Öörni, FITS-julkaisuja 35/2004. Lisätietoja: Seppo Öörni, liikenne- ja viestintäministeriö, 19

20 15. Alkolukko Alkoholi on mukana noin neljänneksessä kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Vuonna 2002 rattijuopumustapauksissa kuoli 91 ihmistä, joista 60 oli juopuneita kuljettajia, 20 juopuneen kuljettajan matkustajia ja 11 sivullisia. Kuljettajan onnettomuusriski alkaa nousta jyrkästi veren alkoholipitoisuuden ylittäessä 0,5 promillea 1. Rattijuoppojen veren alkoholipitoisuus on keskimäärin noin 1,7 promillea, jolloin onnettomuusriski on noussut jo 40-kertaiseksi. Rattijuopumukseen syyllistyneelle määrättävä ajokielto ei välttämättä estä autoilua, sillä ajoneuvo jää yleensä ajokieltoon määrätyn haltuun. Toisaalta ajokielto saattaa muodostua verrattain ankaraksi rangaistukseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa julkinen liikenne ei palvele. Ajoneuvoon asennettava alkolukko estää juopuneena ajamisen ja saattaa olla vaihtoehto ajokieltoon määräämiselle. käyttö edellyttää tarvittavien laitteiden asentamista ajoneuvoon ja niiden säännöllistä kalibrointia oikeiden mittaustulosten varmistamiseksi. Alkolukko estää juopuneena ajamisen, mutta ei poista mahdollista käyttäjänsä päihderiippuvuutta. Alkolukko ei myöskään havaitse lääkkeitä tai muita huumaavia aineita eikä siksi sovellu alkoholin lisäksi myös muita huumaavia aineita tai lääkkeitä käyttäville sekakäyttäjille. Alkolukkoa ei vielä ole käytetty Suomessa. Alkolukkoa tietyissä tilanteissa ajokiellon vaihtoehdoksi tarjoava kokeilu alkanee asiaa koskevan lainsäädännön valmistuessa 2. Ajoneuvoon asennettava alkolukko on kaksiosainen: Kuljettajan puhaltaessa näyteyksikköön laite mittaa hengitysnäytteen alkoholipitoisuuden; kontrolliyksikkö puolestaan tallentaa mittausten tulokset ja tarvittaessa estää ajoneuvon käynnistymisen. Ajon aikana tapahtuvan juomisen tai kuljettajan vaihtamisen estämiseksi laite saattaa vaatia kuljettajaa puhaltamaan myös matkan aikana. Alkolukon Alkolukon vaikutukset Turvallisuus +/ Alkolukko estää juopuneena ajamsien ja voi toimia myös ammattiliikenteen laadun varmistajana. Alkolukon satunnaispuhallus ajon aikana saattaa häiritä ajamista. Satunnaispuhalluksen määräaika on kuitenkin noin kolme minuutia, eikä satunnaispuhalluksen aiheuttamia onnettomuuksia ole tiedossa. Arvostukset ja mukavuus Sosiaaliset vaikutukset + +/ Alkolukkoa voidaan soveltaa ajokieltoon määräämisen vaihtoehtona. Alkolukko vaikeuttaa rattijuopumuksesta tuomitun elämää vähemmän kuin ajokielto. Alkolukko vähentää käyttäjänsä alkoholin kulutusta, mutta ei poista mahdollista päihderiippuvuutta. Alkolukon käyttäjiksi saattaa valikoitua motivoituneita ja hyvätuloisia rattijuopumuksesta epäiltyjä. Lisäksi leimautumisen pelko saattaa vähentää alkolukon käyttöhalukkuutta pienillä paikkakunnilla. Talous + Juopuneena ajamisen vähentyessä onnettomuudet ja onnettomuuskustannukset vähenevät. Ajokieltoon määrääminen ja siihen liittyvät kustannukset voidaan usein välttää. 1 The Crash Risk of Alcohol Impaired Driving. R. P. Compton, R. D. Blomberg, H. Moskowitz, R. C. Peek & D. Fiorentino. A Presentation at the ICADTS Conference Montréal. 20

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT 2 Rakentaminen Ylläpito Hoito Operointi Lähde: The Big

Lisätiedot

LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ

LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ Tutkija Mikko Lehtonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka SISÄLTÖ Järjestelmän kuvaus Vaikutusselvitykset

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen Open Arctic Challenge 16.9.2015, Oulu Petri Jääskeläinen DATA, Big Data.. 2 16.9.2015 Lähde: OECD DATA, Big Data.. 3 16.9.2015 Lähde: Big Data and Urban Mobility Cairo June 2, 2014, The World Bank Group

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen. Pirkko Rämä

Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen. Pirkko Rämä Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen Pirkko Rämä 29.1.2003 Johdantoa Uudet tiedonkäsittely- ja tiedonsiirtotekniikat Suuret tietomäärät Laadullinen muutos esim. joukkotiedottaminen henkilökohtaisesti

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT

Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT - Pistenopeusvalvonta - Alennettu puuttumiskynnys - Keskinopeusvalvonta 2 Automaatti-valvonnalla olevat tiejaksot

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Älyliikenteen mahdollisuudet

Älyliikenteen mahdollisuudet Älyliikenteen mahdollisuudet VNK, Tulevaisuusfoorumi: ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Petri Mononen, VTT Petri Mononen 21.4.2010 2 Sisältö Älyliikenne: mitä

Lisätiedot

Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus

Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus 16.11.2016 Sisällysluettelo Tieliikennekeskus ja sen tehtävät Liikenteen seuranta Liikenteen ohjaus Toiminta häiriötilanteessa Liikennetiedottaminen Tienpidon

Lisätiedot

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari 6.2.2012 Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop NordicWay-hankkeen vuoden kestävä kokeilu, Coop,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 7LHODLWRV 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus Kouvola 1998 7,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus 7LHODLWRV

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Automaation lisääntymisen vaikutukset tieliikenteessä. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi 2015 Rovaniemi Satu Innamaa, VTT

Automaation lisääntymisen vaikutukset tieliikenteessä. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi 2015 Rovaniemi Satu Innamaa, VTT Automaation lisääntymisen vaikutukset tieliikenteessä Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi 2015 Rovaniemi 12.11.2015 Satu Innamaa, VTT Terminologia Käsite englanniksi Automatic vehicle Autonomous vehicle

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden merkitseminen Autoliitto 31.5.2016 Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden liikennejärjestelyiden periaatteet ja tavoitteet 30.1.2016 2 Tiepidon tekniset ohjeet - sivuilta 20.1.2015 3 Tilaajan asettamat

Lisätiedot

Kelikameratilanne LAM asematilanne

Kelikameratilanne LAM asematilanne LAM asematilanne Tiesääpäivät 3.-4.6.2015, Kouvola Jouko Kantonen, KaS ELY / Valtti Kameroita on Suomessa 681 kpl (05/2015). Näistä kameroista 541 kpl on Axis-videopalvelimeen liitettyjä (tai kevyt ip-kameroita)

Lisätiedot

FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet

FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet 15 projektia Volyymi noin 750 000 Yhteyshenkilöt: Petri Jalasto (petri.jalasto@mintc.fi) Sabina Lindström (sabina.lindstrom@mintc.fi)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 12 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (MOLANDER) KOSKIEN TALOUSARVIOON VARATTAVAA RAHAA JOUKKOLIIKENTEEN NOPEUTTAMISTOIMENPIDEIDEN JA AIKATAULURAKENTEEN MUUTTAMISEN SELVITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala

Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala Liikennetekniset analyysit rakennetun ympäristön suunnittelussa Jouni Ojala RYM-C2001 Projektityökurssi I, yhdyskuntien suunnittelu Liikennejärjestelmän analysointi Liikennejärjestelmän suunnittelun perustaksi

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet

Lisätiedot

Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet

Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Risto Kulmala 22.4.2002 Tekijät >VTT/RTE Risto Kulmala Juha Luoma Pirkko Rämä >Strafica Oy Hannu Pesonen

Lisätiedot

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Edvin Laineen koulun liikenneopas Edvin Laineen koulun liikenneopas Sisällysluettelo 1 Jalankulkija liikenteessä 2 Polkupyöräilijä liikenteessä 3 Koulukuljetukset 4 Saattoliikenne 5 Pihaliikenteen vaarat 6 Koulumatkan vaaranpaikkoja 7

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 80 Kalajoen asukkaista. Tämä on

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot II.7 Liikennerikokset 145 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot Taulukko 24 Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1995 2003 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Jussi Kailasto Liikenneryhmän päällikkö Kaakkois-Suomen Elinkeino, Liikenne ja Ympäristökeskus 6.11.2013 Liikenneturvallisuus nähdään tärkeänä EU:n

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Näkökulmia liikennevalvonnan kehittämiseen tuloksia EU:n PEPPER-projektista

Näkökulmia liikennevalvonnan kehittämiseen tuloksia EU:n PEPPER-projektista Väylät ja liikenne 2008, Tampere 8. 9.10.2008 Veli-Pekka Kallberg, VTT PL 1000 02044 VTT veli-pekka.kallberg@vtt.fi Näkökulmia liikennevalvonnan kehittämiseen tuloksia EU:n PEPPER-projektista TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 1 Mikä alkolukko on? Laite, joka uloshengitysilman alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen Satunnaispuhallus

Lisätiedot

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö ITS Factory lyhyesti Älyliikenteen yhteistyöverkosto aloittanut Tampereella jo 2006 (Tampere region ITS - TRITS) ITS Factory perustettu 2012 Mukana

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi vastata väylän käyttötarkoitusta (tontti-, kokooja-

Lisätiedot

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen LIIKENTEEN TULEVAISUUS Volvo Here FROM AUTONOMOUS DRIVING TO SNOWTONOMOUS DRIVING MIKSI AURORA? Automaattiajaminen

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

HSL HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Joukkoliikennesuunnitteluosasto 29.4.2011 Lauri Räty RAITIOLINJAN 8 KEHITTÄMISOHJELMA. (Liikennöintikustannussäästö+

HSL HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Joukkoliikennesuunnitteluosasto 29.4.2011 Lauri Räty RAITIOLINJAN 8 KEHITTÄMISOHJELMA. (Liikennöintikustannussäästö+ HSL HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Joukkoliikennesuunnitteluosasto 29.4.2011 Lauri Räty RAITIOLINJAN 8 KEHITTÄMISOHJELMA Toimenpide 1 Itämerenkadun ryhmittymiskaistojen poistaminen 2 Ruoholahden metroaseman

Lisätiedot

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT)

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) 1 Sisältö Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät lyhyesti Liikennevakuutuksesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen Toimintamalli alkaen 1 (5) Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta alkaen Ehdot erikoiskuljetuksille käyttää E18 moottoritietä välillä Heinlahti Sutela

Lisätiedot

Multimodaalisen liikkumisen seuranta 5. huhtikuuta 2016. mikko.rinne@aalto.fi Project: TrafficSense

Multimodaalisen liikkumisen seuranta 5. huhtikuuta 2016. mikko.rinne@aalto.fi Project: TrafficSense Multimodaalisen liikkumisen seuranta 5. huhtikuuta 2016 mikko.rinne@aalto.fi Project: TrafficSense TrafficSense Säästää aikaa ja energiaa ennakoimalla ihmisten liikkumista ja avustamalla heitä verkosta

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara Kampanjoinnilla vaikuttaminen Viestintäpäällikkö Kaisa Hara 21.5.2014 Liikenneturva Edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen Keinoina viestintä, valistus ja koulutus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa. Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa. Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus 4.8.2015 KaS liikenteeseen vaikuttavat erityistekijät Venäjä, Venäjä,

Lisätiedot

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö.

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö. MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö timo.jaakkola@helsinki.fi Timo Jaakkola/ MetropAccess / HY / 4.2.2013 Tavoitteena 1. Menetelmä, jolla ajoaikoja voidaan mallintaa 2. Menetelmä

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina

Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina Yritykset ja kansalaiset liikenteen palvelujen tuottajina Kysyntä on muuttumassa, mutta muuttuuko liikkumisen palvelujen tarjonta? LIVE -tilaisuus 28.04.2016 Jukka Kallio Aalto University School of Business

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Risteysruudukoiden kokeilu

Risteysruudukoiden kokeilu Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Muistio 5.12.2010 Liikennesuunnitteluosasto Eero Pasanen & Hannu Seppälä Risteysruudukoiden kokeilu Tieliikennelain 15 :n mukaan kuljettajan on lähestyessään risteystä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2015 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 22.8.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä 2 3 N=585 Ajosuoritteen kehitys: tarkastelu jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne ajosuorite

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot