Apua telematiikasta. 20 ratkaisua liikenteen ongelmiin. VIKING MIP 2004: ITS helps, 20 solutions to transport problems

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Apua telematiikasta. 20 ratkaisua liikenteen ongelmiin. VIKING MIP 2004: ITS helps, 20 solutions to transport problems"

Transkriptio

1 Apua telematiikasta 20 ratkaisua liikenteen ongelmiin VIKING MIP 2004: ITS helps, 20 solutions to transport problems

2 Liikenne- ja viestintäministeriö, 2004 Apua telematiikasta 20 ratkaisua liikenteen ongelmiin Painopaikka Monikko Oy, Helsinki

3 Esipuhe Liikennetelematiikalla tarkoitetaan tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn yhdistämistä liikenteen eri sovelluksissa. Liikennetelematiikan avulla pyritään sujuvoittamaan liikennettä, parantamaan liikenneturvallisuutta, tekemään liikenteestä taloudellisesti tehokkaampaa sekä vähentämään liikenteen ympäristöhaittoja. Liikennetelematiikka on voimakkaassa kehitysvaiheessa oleva ala. Siihen liittyvää tutkimusta tehdään koko ajan Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Tähän esitteeseen on koottu tietoja kahdestakymmenestä eri liikennetelematiikan sovelluksesta. Esitteen on laatinut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, ja sen on kustantanut liikenne- ja viestintäministeriö. Helsingissä, huhtikuussa 2004 Johtoryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Matti Roine

4 Abstract The publication discusses 20 ITS applications with which several transport related problems can be solved. The applications discussed are: Information on weather and driving conditions Local road surface condition warnings Weather-controlled speed limits Rerouting Ramp metering or ramp control Lane control Network level adaptive traffic signal control Public transport signal priority Road traffic incident management Automatic bus lane enforcement Automatic speed enforcement Road pricing Intelligent speed adaptation E-Call (In-vehicle emergency call) Alcohol interlock Carpooling Demand-responsive public transport Public transport route planner Real-time public transport passenger information PortNet a national information system for maritime transport For each application, the report describes the aim of the application, the ways of implementation, possible locations and conditions for implementation as well as the typical benefits and costs of the application. The study has been granted European Community support in the field of Trans-European Networks Transport. 4

5 1. Tiedotus säästä ja kelistä Suomessa talvi vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen enemmän kuin ruuhkat. Liukkailla keleillä onnettomuusriski moninkertaistuu, kuljettajat eivät välttämättä tunnista liukkautta riittävän hyvin eivätkä sopeuta ajotapaansa olosuhteita vastaavaksi. Tiedottamalla odotettavissa olevasta liukkaudesta voidaan kuljettajia varoittaa jo etukäteen ja saada heidät paremmin suunnittelemaan matkansa, varautumaan olosuhteisiin sekä sopeuttamaan nopeutensa ja ajotapansa muuttuviin olosuhteisiin. Kuljettajakäyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan etenkin matkan aikana annetulla ajantasaisella tiedolla. paikallisten olosuhteiden vuoksi. Tällä hetkellä käytössä on lukuisia säästä ja kelistä tiedottavia palveluita, joista saa etenkin päätieverkon sää- ja kelitietoa. Tietoa sivuteiden kelistä ja paikallisista ongelmista puuttuu. Sää- ja kelitieto on tärkeää myös tavarankuljetuksien suunnittelulle, kaluston valinnalle ja kuljetusten varmuudelle. Tiedotuksessa säästä ja kelistä hyödynnetään useita eri viestinnän välineitä. Laajimman yleisön tavoittavat radio ja televisio. Näiden lisäksi tietoa tiellä vallitsevasta säästä ja kelistä tarjotaan internetissä ja matkapuhelinpalveluissa. Kelitiedotuksen aineistona käytetään tiesääasemien mittaamaa tietoa, kelikameroiden kuvia, sääennusteita ja tietoja vallitsevasta säästä sekä teiden kunnossapidosta. Tietoa voidaan välittää myös tienvarren muuttuvilla opasteilla. Tiedotus säästä ja kelistä on tärkeää erityisesti olosuhteissa, joissa liukkauden tunnistaminen on vaikeaa. Säätä ja keliä koskevan tiedon tarve ulottuu koko maahan. Merkittävimmät hyödyt saavutetaan vilkasliikenteisillä väylillä ja tieosuuksilla, joilla liukkaus on tavallista suurempi ongelma esimerkiksi Sää- ja kelitiedotuksen vaikutukset Turvallisuus + Sujuvuus + Sää- ja kelitiedotus saa muutaman prosentin kuljettajista muuttamaan käyttäytymistään. Yleisimmät vaikutukset ovat matkalle lähdön siirtäminen tai lisäajan varaaminen matkaan1. Osa kuljettajista siirtää matkalle lähtöä tai valitsee toisen reitin 1, mikä parantaa liikenteen sujuvuutta kelin ollessa huono. Arvostukset ja mukavuus + Tiedottaminen säästä ja kelistä auttaa ennakoimaan odotettavissa olevaa matka-aikaa ja olosuhteita. Talous + Onnettomuuskustannukset oletettavasti pienenevät. 1 Kelitiedotuksen kokeminen ja vaikutukset. Markku Kilpeläinen ja Heikki Summala. Tiehallinnon selvityksiä 59/2002. Lisätietoja: Jorma Helin, Tiehallinto, 5

6 2. Kelistä varoittaminen muuttuvalla liikennemerkillä Muuttuvan liukkaan ajoradan liikennemerkin tavoitteena on varoittaa kuljettajia havaitusta liukkaudesta sekä perustella heille sään ja kelin mukaan alennettuja nopeusrajoituksia. Tavoitteina on parantaa liikenneturvallisuutta poistamalla liukkaudesta johtuva yllätystekijä, lisätä kuljettajien mahdollisuuksia tunnistaa poikkeava liukkaus sekä saada heidät sopeuttamaan nopeutensa ja ajokäyttäytymisensä vallitsevaa keliä vastaavaksi. joissa on automaattinen kelinseurantajärjestelmä. Merkeistä on eniten hyötyä suuriliikenteisillä tieosuuksilla, joilla liukkaudesta on tavallista enemmän haittaa. Käytännössä kyse on muutamista päätieverkon ongelmakohdista. Muuttuvia kelivaroitusmerkkejä on tähän mennessä asennettu mm. valtateille 1 ja 7 sekä Kemin ja Tornion väliselle moottoritieosuudelle valtateille 4 ja 21. Tiesääasemat mittaavat sääolosuhteita ja tien pinnan tilaa. Liukkaasta kelistä varoittavia muuttuvia liikennemerkkejä voidaan ohjata alueen liikennekeskuksesta, tai ne voivat toimia automaattisesti. Muuttuvat kelivaroitusmerkit vaativat tehostettua, useimmiten automaattista kelin seurantaa. Merkit ovat pimeässä hyvin näkyviä kuituoptisia merkkejä tai valodiodeilla toteutettuja LED-merkkejä. Liikennekeskuksen ja muuttuvien liikennemerkkien välinen tietoliikenneyhteys on yleensä toteutettu matkapuhelinverkon avulla. Muuttuvia liukkaan kelin liikennemerkkejä voidaan käyttää yksittäisissä kohteissa, joissa esiintyy yllättävää liukkautta. Kelimerkkejä voidaan käyttää myös sää- ja kelitietojen perusteella ohjatuissa muuttuvissa nopeusrajoitusjärjestelmissä, Muuttuvien kelivaroitusmerkkien vaikutukset Turvallisuus + Varoitusmerkit alentavat liikenteen keskinopeutta 1 2 km/h huonolla kelillä jopa enemmän 1. Mitattujen käyttäytymismuutosten ja kuljettajahaastattelujen perusteella onnettomuuksien voidaan olettaa vähenevän 5 10 % 2. Sujuvuus + Muuttuvat kelivaroitusmerkit varoittavat vain silloin, kun keli niin vaatii. Arvostukset ja mukavuus + Muuttuvien nopeusrajoitusten ja varoitusmerkkien hyväksyttävyys kuljettajien keskuudessa on korkea. Talous + Keskinopeuden alentuessa onnettomuuksien määrä vähenee, onnettomuuksien seuraukset jäävät vähemmän vakaviksi ja onnettomuuskustannukset pienenevät. 1 Effects of variable message signs for slippery road conditions on driving speed and headways. Pirkko Rämä & Risto Kulmala. Transportation Research, Part F, 3, s Effects of weather-controlled variable message signing on driver behaviour. Pirkko Rämä, VTT Publications 447. Lisätietoja: Magnus Nygård, Tiehallinto, 6

7 3. Sään ja kelin mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset Sään ja kelin mukaan muuttuvan nopeusrajoitusjärjestelmän tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta säätämällä nopeusrajoitus ja ohjaamalla liikennevirran nopeutta keliä ja säätä vastaavaksi. Järjestelmä tunnistaa liukkaat kelit ja sääoloiltaan hankalat ajo-olosuhteet, joissa onnettomuusriski on korkeimmillaan. Järjestelmän tavoitteena on pienentää onnettomuuksien todennäköisyyttä sekä näiden seurauksia etenkin talvella, sekä syksyllä ja keväällä, kun keli vaihtuu nopeasti. Moottoriteillä järjestelmää käytetään vain alentamaan sallittua ylintä rajoitusta. Yksiajorataisilla teillä voidaan talviaikaan sallia kiinteää 80 km/h -talvirajoitusta korkeampi nopeusrajoitus hyvissä oloissa. muuttuvat nopeusrajoitusmerkit ovat kuituoptisia merkkejä tai valodiodeilla toteutettuja LED-merkkejä. Edellä kuvattuja järjestelmiä on Suomessa asennettu E18-tielle kohteissa, joissa liukkaudesta on arvioitu olevan tavallista enemmän haittaa. Liikennemäärä on muuttuvien nopeusrajoitusten osuuksilla melko suuri. Muuttuvat nopeusrajoitukset soveltuvat parhaiten pääteille. Muuttuvia nopeusrajoituksia on tällä hetkellä eri tavoin toteutettuina noin 300 tiekilometrillä. Järjestelmän tiesääasemat tarkkailevat keliä ja välittävät keräämänsä tiedon ohjauslaitteistolle, joka kerätyn tiedon perusteella ohjaa muuttuvia merkkejä. Järjestelmä asettaa nopeusrajoituksen vallitsevan sään ja kelin mukaiseksi tai antaa päivystäjälle suosituksen sopivasta rajoituksesta. Kaikkia järjestelmiä valvotaan ja merkkejä voidaan tarvittaessa ohjata Tiehallinnon liikennekeskuksesta. Turvallisuutta parantavissa järjestelmissä on yksiajorataisilla teillä käytetty talviaikaan silloin tällöin sadan kilometrin nopeusrajoitusta. Järjestelmiin on kuulunut myös muuttuvia kelivaroitusmerkkejä. Tehokkaimmin nopeuteen vaikuttavat Sään ja kelin mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten vaikutukset Turvallisuus + Sujuvuus + Ympäristö +/ Talous +/ Liikenteen keskinopeus huonoilla keleillä laskee ja nopeuksien hajonta pienenee 1. Henkilövahinko-onnettomuuksien riskiä voidaan pienentää noin 13 % 2. Nopeusrajoitus voidaan asettaa hyvällä kelillä korkeammaksi, mikä parantaa liikenteen sujuvuutta 1. Liikennevirran keskinopeuden noustessa saasteet, energian kulutus ja melu lisääntyvät. Nopeuden alentuessa tapahtuvat samat muutokset päinvastaiseen suuntaan. Nopeuden pienentyessä matka-ajat pitenevät ja aikakustannukset kasvavat ja nopeuden kasvaessa päinvastoin. Toisaalta onnettomuuksien seuraukset jäävät alhaisemmilla nopeuksilla vähäisemmiksi. 1 Sää- ja kelitietoon perustuvan liikenteen ohjausjärjestelmän vaikutukset Kotka Hamina-moottoritiellä. Pirkko Rämä. Tielaitoksen selvityksiä 1/ Muuttuvien nopeusrajoitusjärjestelmien turvallisuus. Pirkko Rämä, Anna Schirokoff & Riikka Rajamäki. Tiehallinnon selvityksiä /2003. Lisätietoja: Magnus Nygård, Tiehallinto, 7

8 4. Opastaminen vaihtoehtoiselle reitille muuttuvin opastein Reittiopastuksella tiedotetaan liikenteen ruuhkautuessa vaihtoehtoisesta reitistä. Tiedotuksen tavoitteena on, että osa liikenteestä siirtyy vaihtoehtoiselle reitille. Liikenteen ohjaaminen vaihtoehtoiselle reitille voidaan toteuttaa muuttuvan opasteen avulla. Osan liikenteestä siirtyessä toiselle reitille tilanne ruuhkautuneella väylällä paranee. Muuttuvin opastein vaihtoehtoiselle reitille opastavan järjestelmän hyöty-kustannussuhteen on Suomen oloissa arvioitu olevan noin 2,5 2. Tien varteen asennettu muuttuva reittiopaste on yleensä taulu, jolla voidaan esittää tekstin lisäksi myös numeroita ja muita yksinkertaisia symboleita. Taulun viesti voi olla esimerkiksi kehotus käyttää vaihtoehtoista reittiä. Taululla voidaan esittää myös muita tienkäyttäjille suunnattuja viestejä kuten varoituksia liukkaasta kelistä. Tauluja on mahdollista ohjata käsiohjauksella Tiehallinnon liikennekeskuksesta tai automaattisesti tien pintaan asennettujen mittalaitteiden avulla. Muuttuviin opasteisiin perustuva reittiopastusjärjestelmä soveltuu parhaiten usein ruuhkautuville tieosuuksille, joilla on suuri liikennemäärä ja joille on olemassa vaihtoehtoinen reitti. Esimerkiksi valtatielle 4 on toteutettu Lahti-Heinola-välille tällainen järjestelmä 1. Vaihtoehtoiselle reitille opastavien muuttuvien opasteiden vaikutukset Turvallisuus +/ Sujuvuus + Ympäristö +/ Ruuhkan helpottaessa liikenneturvallisuus paranee pääväylällä. Vaihtoehtoisella reitillä liikenneturvallisuus saattaa huonontua. Taulu saattaa kiinnittää liikaa kuljettajien huomiota. Parhaimmillaan jopa 20 % ajoneuvoista siirtyy vaihtoehtoiselle reitille 2. Liikennevirran nopeus kasvaa pääväylällä. Ruuhkan kesto saattaa lyhentyä. Nopeudet pääväylällä kasvavat, mikä oletettavasti vähentää päästöjä. Toisaalta liikenteen ympäristöhaitat vaihtoehtoisen reitin varrella lisääntyvät. Nousevien nopeuksien myötä melu saattaa lisääntyä. Talous + Sekä pääväylälle jäävien että vaihtoehtoiselle reitille siirtyvien aikakustannukset pienenevät. 1 Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa. Risto Öörni. FITS-julkaisuja 35/ Valtatie 4:n Järvenpää Mäntsälä-välin muuttuvan reittiopastusjärjestelmän vaikutukset. Kari Alppivuori, Matti Anila & Kirsi Pajunen. Tielaitoksen selvityksiä 86/1995. Lisätietoja: Magnus Nygård, Tiehallinto, 8

9 5. Ramppiohjaus Ramppiohjauksen tavoitteena on säädellä moottoritielle tulevaa liikennemäärää siten, ettei tiellä olevien ajoneuvojen määrä ylitä paikallisestikaan sen välityskykyä ja ruuhkauta tietä. odottaville autoille ja kiihdyttämiselle. Ramppiohjauksen hyöty-kustannussuhteeksi on arvioitu Suomen oloissa noin Ramppiohjausta ei vielä ole sovellettu Suomessa, mutta sopivia kohteita voisivat olla esimerkiksi muutamat Kehä I:n liittymät. Ramppiohjaus toteutetaan usein liikennevaloilla. Itse ramppiohjausopastimen lisäksi ohjauslaitteistoon kuuluu ohjauskoje ja vaihteleva määrä ilmaisimia, jotka mittaavat moottoritien liikennettä ja rampille muodostuvan jonon pituutta. Ohjaukseen voi liittyä myös vaihtoehtoisille reiteille opastaminen muuttuvien opasteiden avulla. Yksinkertaisimmassa tapauksessa kyse voi olla aikaohjatusta ramppiohjausalgoritmista, joka ei tarvitse ajantasaista mitattua tietoa liikenteestä. Mahdollisia ovat myös liikennetilanteeseen mukautuvat ja sumeaan logiikkaan perustuvat algoritmit. Ramppiohjaus sopii hyvin moottoritieosuuksille, joilla säännöllisesti esiintyvä ruuhka on ongelma tai ryppäänä tuleva liikenne aiheuttaa häiriöitä. Liittymän ramppiohjausta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon mahdollisuus, että rampille kertyvä jono ulottuu itse rampin ulkopuolelle ja aiheuttaa ongelmia muulle liikenneverkolle. Rampilla tulee siis olla riittävästi tilaa moottoritielle pääsyä Ramppiohjauksen vaikutukset Turvallisuus + Onnettomuudet vähenevät ramppiliittymissä noin 15 50% 2. Rampeille kertyy jonoja, jotka saattavat aiheuttaa haittaa muulle liikenneverkolle. Sujuvuus + Pääväylän liikennevirta tasaantuu ja sen nopeus kasvaa noin 8 60% 2. Ympäristö Liikennettä voi siirtyä vaihtoehtoisille reiteille, joilla lisääntynyt liikenne voi lisätä haittoja ympäristölle. Arvostukset ja mukavuus +/ Liikenteen sujuvuus pääväylällä paranee. Rampille kertyy jonoa. Talous + Pääväylää ajavien aikakustannukset pienenevät ja onnettomuuksien väheneminen ramppiliittymissä pienentää onnettomuuskustannuksia. Rampilla jonottaville aiheutuu ylimääräinen aikakustannus. 1 Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa. Risto Öörni. FITS-julkaisuja 35/ Lisätietoja: The Benefits of ITS, Magnus A national Nygård, Update Tiehallinto, and Findings. A. T. Proper & G. Hatcher. ITS Quarterly, Winter 2000 issue, s

10 6. Kaistan käytön ohjaaminen Joissakin erityistilanteissa, esimerkiksi tunneleiden tai siltojen huoltotöiden yhteydessä, joudutaan useampikaistaisten väylien kaistoja sulkemaan. Näissä tilanteissa on hyötyä kaistan käytön ohjaamisesta muuttuvilla opasteilla. Järjestelmä tarjoaa myös mahdollisuuden varoittaa tienkäyttäjiä onnettomuustilanteissa, joissa yksi tai useampi kaista on pois käytöstä. Suomessa on tähän mennessä toteutettu muutamia muuttuviin opasteisiin perustuvia kaistaohjausjärjestelmiä. Näistä ensimmäinen toteutettiin Kuopioon Kallansilloille valtatielle 5 1. Sen lisäksi Kehä II:lla ja valtatiellä 1 sijaitseviin tunneleihin on toteutettu muuttuviin opasteisiin perustuvat kaistaohjausjärjestelmät. Muuttuvin opastein tapahtuva kaistan käytön ohjaus voi perustua joko käsiohjaukseen tai automaattiseen tietokoneohjaukseen. Ohjauksessa voidaan hyödyntää mitattua tietoa liikenteestä tai järjestelmän käyttäjien tietoa liikenteen häiriötilanteista. Järjestelmän tienkäyttäjälle näkyvän osan muodostavat muuttuvat opasteet, jotka kaistan käytön ohjauksen tapauksessa ovat vihreät ja keltaiset nuolet sekä kaistan sulkemisesta kertova punainen vinoristi. Nuoliopastimien lisäksi järjestelmään kuuluvat olennaisina osina muuttuvat nopeusrajoitukset ja varoitusmerkit. Muuttuvilla opasteilla toteutettu kaistan käytön ohjaus on tarpeellisinta kohteissa, joissa usein joudutaan sulkemaan kaistoja liikenteeltä, tai joissa on erityinen tarve varoittaa autoilijoita kaistan joutuessa pois käytöstä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi laivaväylillä sijaitsevat avattavat sillat sekä tunnelit. Kaistan käytön ohjauksen vaikutukset Turvallisuus + Sujuvuus + Työturvallisuus esimerkiksi sillan 1 tai tunnelin kunnossapitotöissä paranee. Autoilijoita voidaan varoittaa kaistan ollessa poissa käytöstä syystä tai toisesta. Liikenteen sujuvuus yleensä paranee autoilijoiden saadessa jo aikaisemmassa vaiheessa tiedon mahdollisesta esteestä. Arvostukset ja mukavuus + Autoilijat kokevat liikenteen aikaisempaa sujuvammaksi. Talous + Mahdollisten kunnossapitotöiden kustannukset pienenevät. Esimerkiksi Kuopion Kallansiltojen kaistanopastusjärjestelmän avulla saavutetaan 9,5 työtunnin säästö sillan sulkemiskertaa kohti. 1 Liikenneturvallisuuden parantuessa myös onnettomuuskustannukset pienenevät 1. 1 Kallansiltojen kaistaopastuksen vaikutusselvitys. Risto Kulmala, Mikko Karhunen, Teppo Miikkulainen, Hanna Linna-Varis, Annu Korhonen & Anton Goebel. Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B28/1999. Lisätietoja: Magnus Nygård, Tiehallinto, 10

11 7. Liikenneverkon ohjaus liikennevaloilla Liikennevalojen toimintaa optimoitaessa on yleensä pyritty minimoimaan valojen aiheuttamat viivytykset ja liikkujille aiheutuvat pysähdykset sekä parantamaan liittymien turvallisuutta. Tietoliikenne- ja tietojenkäsittelytekniikan kehittyessä on tullut mahdolliseksi rakentaa liikennevaloista yhä älykkäämpiä. Yksittäisen risteyksen toiminnan säätämisen lisäksi voidaan optimoida koko verkon liikennevalojen toimintaa vallitsevan liikennetilanteen mukaan. Koko verkon tasolla toimintaansa optimoivaa SPOTjärjestelmää on kokeiltu Tampereella 1. Suomen oloissa mahdollisilta kokeilukohteilta näyttävät lähinnä suurten kaupunkien keskustat, joissa on useita riittävän vilkasliikenteisiä valo-ohjattuja liittymiä. Järjestelmät mittaavat liikennetilannetta joko tiehen asennetuilla sähkömagneettiseen induktioon perustuvilla silmukoilla tai muilla ilmaisimilla. Ilmaisimien keräämän tiedon perusteella lasketaan koko liikenneverkon kannalta ihanteellinen ohjaus, jota liittymien liikennevalot noudattavat. Kokonaisen liikenneverkon ohjaus liikennevaloilla on mahdollista vain alueella, jolla on useita riittävän vilkasliikenteisiä valoristeyksiä. Parhaita tuloksia koko verkon kattavalla valo-ohjauksella on saavutettu ruuhka-aikoina tai esimerkiksi tapahtumien yhteydessä liikenteen vilkastuessa. Verkollisen valo-ohjauksen vaikutukset Turvallisuus +/ Yksittäisten kuljettajien kannalta epäselvä toiminta saattaa vaikuttaa valojen noudattamiseen. Sujuvuus + Ympäristö +/ Talous + Liikennevalojen aiheuttamat viiveet vähenevät jopa % 2. Viiveiden väheneminen riippuu suurelta osin alkutilanteesta. Liikenneverkon toiminnan tehostuessa haitat ympäristölle yleisesti ottaen vähenevät. Uusi ohjaustapa saattaa vaikuttaa autoilijoiden reitin valintaan ja sitä kautta haittojen kohdentumiseen. Liikennevalojen toimiessa aikaisempaa optimaalisemmin alueella liikkuvien aikakustannukset pienenevät.verkollisen valo-ohjauksen hyöty-kustannussuhteeksi on arvioitu Suomen oloissa 3,0 6, Tampereen SPOT-toimivuustutkimus, Teemu Sihvola, Jarkko Niittymäki, Reijo Väliharju & Pia Tuupanen. Teknillinen korkeakoulu, Liikennetekniikka, Tiedote Improvements for a Scandinavian SPOT urban traffic signal control system. Peter Kronborg & Fredrik Davidson. RFK Report 2000:4E, Stockholm 2000, ISBN Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa, Ristö Öörni, FITS-julkaisuja 35/2004. Lisätietoja: Kari Sane, Helsingin kaupunki, 11

12 8. Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet Joukkoliikenteen kulkuneuvoja voidaan suosia valoohjatuissa liittymissä. Pääväylien ja kaupunkien keskustojen ruuhkissa myös liikennevalojen aiheuttamat viiveet saattavat olla huomattava osa bussien ja raitiovaunujen matka-ajasta, jota voidaan lyhentää rakentamalla linjalle liikennevaloetuudet. voida vaikuttaa muihin joukkoliikenteen matka-aikoja pidentäviin tekijöihin kuten pääväylien ruuhkautumiseen. Helsingissä lähes kaikille raitiovaunulinjoille ja useille bussilinjoille on rakennettu liikennevaloetuudet ruuhkaisimpiin liittymiin. Bussiliikenteelle liikennevaloetuuksia on toteutettu myös Tampereella. Helsingin sisäisen bussilinjan 23 liikennevaloetuudet on toteutettu järjestelmällä, johon kuuluvat bussiin asennettu paikannuslaite, ajoneuvotietokone ja radiomodeemi sekä liikennevalojen ohjauskojeen yhteyteen asennettu vastaanotin. Paikannusjärjestelmä tuottaa jatkuvasti tietoa bussin paikasta. Oikean hetken tullessa radiomodeemin kautta lähetetään pyyntö etuudesta liikennevalojen ohjauskojeelle radiomodeemin kautta. Bussiin asennetun laitteiston toimintaa ohjaa ajoneuvotietokone. Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksilla voidaan saavuttaa toivottuja tuloksia kaupungeissa, joissa liikennevalojen aiheuttamat viiveet pidentävät merkittävästi joukkoliikenteen matka-aikoja. Liikennevaloetuuksilla ei kuitenkaan Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien vaikutukset Sujuvuus +/ Ympäristö +/ Liikennevalojen joukkoliikenteelle aiheuttavat viiveet vähenevät jopa 40 % 1. Muulle liikenteelle aiheutuvat viiveet saattavat lisääntyä 2. Liikennevaloetuudet parantavat bussilinjalla palvelun säännöllisyyttä keskimäärin 20 % ja täsmällisyyttä 58 % 1. Bussiliikenteen polttoaineen kulutus ja päästöt vähenevät. Muulle liikenteelle aiheutuvat viiveet saattavat lisätä muun liikenteen polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Arvostukset ja mukavuus + Joukkoliikenteen houkuttelevuus paranee liikenteen säännöllisyyden ja täsmällisyyden parantuessa. Joukkoliikennelinjan matkustajamäärä saattaa lisääntyä useilla prosenteilla etuuksien toteuttamisen myötä 2. Talous +/ Liikennöinnin kustannukset sekä joukkoliikenteen matkustajien aikakustannukset pienenevät. Valoetuus saattaa lisätä muun liikenteen aikakustannuksia. 1 Liikennevaloetuuksien ja ajantasaisen tiedotuksen vaikutukset raitiolinjalla 4 ja bussilinjalla 23 Helsingissä. Mikko Lehtonen, Virpi Anttila, Olavi H. Koskinen, Risto Kulmala, Hanna Pajunen-Muhonen, Hannu Pesonen, Jouni Rintanen & Tomi Ristola. Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B41/ Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa. Risto Öörni. FITS-julkaisuja 35/2005. Lisätietoja: Kari Sane, Helsingin kaupunki, 12

13 9. Tieliikenteen häiriöiden hallinta Tieliikenteen häiriöiden hallinnalla tarkoitetaan liikenteen häiriöiden mahdollisimman nopeaa havaitsemista, hoitamista ja poistamista. Liikenteen häiriöt voivat olla ennakoitavissa kuten tietyöt, tai ne voivat tapahtua yllättäen kuten onnettomuudet. Häiriöiden hallinnalla pyritään minimoimaan häiriöiden vaikutukset liikenteeseen. Häiriöstä tiedottaminen mahdollistaa autoilijoille toisen reitin valinnan tai matkalle lähdön siirtämisen. Autoilijoiden stressikin voi vähentyä. Tieliikenteen häiriöiden hallinta on tärkeätä kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välisillä pääteillä, joilla liikennemäärät ovat suuria ja onnettomuuksiakin tapahtuu enemmän kuin muulla tieverkolla. Mitä suurempi on tien liikennemäärä, sitä useampien liikkumista häiriö haittaa. Sitä suurempi on myös häiriöön liittyvä onnettomuusriski. Tiedottamista hoitava liikennekeskus saa tiedon häiriöistä joko hätäkeskukselta, poliisi- tai pelastusviranomaisilta, muilta yhteistyökumppaneilta tai suoraan autoilijoilta. Häiriöt voidaan havaita myös automaattisesti liikennetietoa keräävillä järjestelmillä. Häiriön hoitaminen tarkoittaa tiedottamista häiriöstä ja tarvittaessa liikenteen ohjaamista häiriökohdan ohi. Häiriöstä tiedottaminen voi tapahtua esimerkiksi radion, Internetin, mobiililaitteiden ja television välityksellä tai muuttuvien opasteiden avulla, jos väylälle on sellaisia asennettu. Jotta tieto häiriöstä saavuttaisi kohderyhmänsä ajoissa, tulee tietoketjun häiriön tapahtumapaikalta tienkäyttäjälle olla mahdollisimman lyhyt. Tieliikenteen häiriöiden hallinnan vaikutukset Turvallisuus + Sujuvuus + Nopea häiriöiden hoitaminen ja tiedottaminen häiriöistä vähentää ruuhkautumista ja samalla onnettomuusriskiä. Kuljettaja voi valita toisen reitin, jos vaihtoehtoinen reitti on olemassa ja tieto häiriöstä tulee riittävän ajoissa. Arvostukset ja mukavuus + Tiedottaminen häiriöistä auttaa vähentämään kuljettajien stressiä. Talous + Häiriöiden hallinta pienentää onnettomuuskustannuksia ja tiellä liikkuvien aikakustannuksia. Ajantasaisen paikkaan kohdistetun häiriötiedottamisen vuotuinen hyöty on arvioitu noin 1,2 miljoonaksi euroksi oletuksella, että tieto tavoittaa 70 % kuljettajista 1. 1 Tieliikennetiedotus. Esiselvitys. Pirkko Rämä, Juuso Kummala, Anna Schirokoff & Harri Hiljanen. FITS-julkaisuja 21/2003. Lisätietoja: Juuso Kummala, Tiehallinto, 13

14 10. Automaattinen bussikaistojen valvonta Joukkoliikenteelle varattujen kaistojen käyttö ilman lupaa ovat ongelma monissa suurissa kaupungeissa. Liikenteen ruuhkautuessa kiusaus käyttää bussikaistaa kasvaa, eivätkä poliisin resurssit yleensä riitä kattavaan valvontaan. Automaattinen bussikaistojen valvonta lisää riskiä jäädä kiinni rikkeestä ja vähentää kaistaa oikeudettomasti käyttäviä ajoneuvoja. Bussikaistoja valvotaan perinteisen poliisin suorittaman valvonnan lisäksi myös automaattisilla järjestelmillä. Esimerkiksi Lontoossa käytössä olevassa järjestelmässä bussiin tai tien varteen asennettu kamera kuvaa bussikaistaa ajavat sinne kuulumattomat ajoneuvot videokameralla. Ajoneuvolaitteistoon kuuluu kamera, paikannusjärjestelmä ja aikamerkkisignaalia vastaanottava radiovastaanotin. Paikannus ja tarkka aika tarvitaan, että voidaan osoittaa kuvatun ajoneuvon kulkeneen bussikaistalla kiellettyyn aikaan. Rikkomukseen syyllistyneille lähetetään rikkeen toteamisen jälkeen sakot rekisterinumeron perusteella. Automaattista bussikaistojen valvontaa ei ole vielä sovellettu Suomessa. Bussikaistojen väärinkäyttö on Suomessa ongelma lähinnä pääkaupunkiseudulla, jossa myös ruuhkat ovat vaikeimpia. Bussikaistoja on tällä hetkellä käytössä ainakin Tampereella, Turussa ja Oulussa. Automaattisten bussikaistojen valvonnan vaikutukset Turvallisuus +/ Sujuvuus +/ Ympäristö + Talous +/ Muut kaistat saattavat ruuhkautua ylimääräisten ajoneuvojen siirtyessä pois bussikaistalta. Bussien nopeudet bussikaistalla nousevat. Bussien matka-ajat lyhenevät jopa 32 % 1 ; säännöllisyys ja täsmällisyys paranevat. Bussikaistalta pois siirtyvät ajoneuvot saattavat lisätä muiden kaistojen ruuhkautumista 2. Joukkoliikenteen houkuttelevuus ja toimintaedellytykset paranevat, mikä auttaa säilyttämään joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja vaikuttaa sitä kautta myönteisesti ympäristöön. Bussien matka-ajat lyhenevät; säännöllisyys ja täsmällisyys paranevat. Bussikaistalta pois siirtyvät ajoneuvot lisäävät muiden kaistojen ruuhkautumista. 1 Birmingham bus lane enforcement system. A. E. Wiggins. Road Transport Information and Control, April 1998, Conference publication No 454, IEE 1998, s Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa. Risto Öörni. FITS-julkaisuja 35/2004. Lisätietoja: Heikki Seppä, Poliisi, 14

15 11. Automaattinen nopeusvalvonta Perinteisen poliisin suorittaman tutkavalvonnan lisäksi ajoneuvojen nopeuksia valvotaan automaattisten järjestelmien avulla. Sekä automaattisen että perinteisen nopeusvalvonnan tarkoitus on vähentää ylinopeudella ajamista lisäämällä kiinnijäämisriskiä ylinopeusrikkomuksissa. Kuljettajien kokema ilmitulon riski alentaa nopeuksia ja vähentää onnettomuuksia. Onnettomuuksien seuraukset jäävät alhaisemmilla nopeuksilla lievemmiksi. Vuoden 2003 lopulla kiinteää nopeusvalvontaa oli Suomessa yli 600 tiekilometrillä, ja sitä tullaan lähivuosina voimakkaasti lisäämään. Siirrettäviä kameravalvontalaitteita on käytössä viisi, ja myös niitä hankitaan lisää. Suomessa käytetään kiinteitä tien varteen sijoitettuja kamerapisteitä sekä siirrettäviä, ajoneuvoihin sijoitettuja valvontalaitteistoja. Tienvarsilaitteisto mittaa ajoneuvojen nopeuksia ja ottaa kuvia ylinopeutta kulkeneista ajoneuvoista. Poliisi noutaa filmin tai digitaalisen kuva-aineiston kamerasta, selvittää ajoneuvon kuljettajan henkilöllisyyden ja huolehtii seuraamusten toimeenpanosta. Kuljettajille tiedotetaan kiinteästä kameravalvonnasta tiedotustauluilla. Miehitetystä siirrettävästä kameravalvonnasta ei tarvitse ilmoittaa kuljettajille. Automaattinen nopeusvalvonta on erittäin tehokas ja kustannuksiltaan edullinen keino vähentää liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia. Kiinteä kameravalvonta kannattaa sijoittaa erityisesti tieosuuksille, joilla onnettomuusriski ja liikennemäärät ovat suuria. Siirrettävää valvontaa voidaan käyttää laajemmalla alueella, sen sijaintia voidaan joustavasti muuttaa ja käyttää aina siellä missä ylinopeusvalvontaa eniten tarvitaan. Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutukset Turvallisuus + Automaattisen nopeusvalvonnan on arvioitu vähentävän henkilövahinko-onnettomuuksia 17 % 1. Sujuvuus Ajoneuvojen keskinopeudet alenevat. Ympäristö + Liikenteen melu vähenee ajoneuvojen keskinopeuden laskiessa. Talous +/ Ajoneuvoilla liikkuvien aikakustannukset lisääntyvät. Onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset vähenevät. 1 Trafiksikkerhetshåndbok. R. Elvik & A. B. Mysen. Tredje utgave. Oslo, Transportøkonomisk Institutt. Lisätietoja: Heikki Seppä, Poliisi, 15

16 12. Tienkäyttömaksut Tienkäyttömaksuilla on yleensä pyritty keräämään varoja liikennejärjestelmän kehittämishankkeisiin. Tienkäyttömaksuilla voidaan myös vähentää erityisesti kaupunkien keskustojen ja pääväylien ruuhkautumista. Tällöin tavoitteena on saada osa yksityisautoilijoista valitsemaan jokin toinen kulkutapa oman auton sijaan. Jo pieni liikennemäärien lasku saattaa lyhentää ruuhkien kestoa ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja huomattavasti Maksuja voidaan hyödyntää myös erityiskohteiden kuten siltojen, tunneleiden tai moottoriteiden rahoituksessa. Maantieteelliseen alueeseen perustuvan maksun valvonta kameroin on helpointa, jos alueelle on vain muutamia sisääntuloväyliä, joille kamerat voidaan helposti sijoittaa. Suomessa tienkäyttömaksut tulevat kyseeseen lähinnä Helsingin seudulla. Tienkäyttömaksut voivat perustua joko ajettuun matkaan tai kohdistua jollekin rajatulle alueelle tai tietylle väylälle. Maksamiseen voidaan tarjota eri vaihtoehtoja, joista monet ovat sähköisiä. Maantieteelliseen alueeseen tai tietyn väylän käyttöön perustuvan maksun suorittamista voidaan valvoa esimerkiksi automaattista rekisterinumeron tunnistusta hyödyntävien digitaalisten kameroiden avulla. Ajettuun matkaan perustuvan maksun valvominen puolestaan vaatisi ajoneuvoihin asennettujen laitteiden toiminnan ja käytön ajoittaista tarkastamista. Tienkäyttömaksut soveltuvat hyvin erityisesti suuriin kaupunkeihin, joissa liikenne ruuhkautuu pahoin, ja joissa on tarjolla omalle autolle vaihtoehtoisia kulkutapoja esimerkiksi toimivan joukkoliikenteen muodossa. Tienkäyttömaksujen vaikutukset Turvallisuus + Henkilöautoilun vähentyessä kaupungissa ja kulkutapajakauman muuttuessa onnettomuudet vähenevät. Sujuvuus + Liikennemäärät pienenevät maksun piirissä olevilla väylillä. Matka-ajat lyhenevät 7 12 % 1. Ympäristö +/ Arvostukset ja mukavuus +/ Talous + Liikenteen energian kulutus vähenee. Liikenteen päästöt vähenevät maksun piirissä olevilla alueilla mutta saattavat lisääntyä muualla maksujen vaikuttaessa kuljettajien reitin valintaan 1. Ruuhkien väheneminen vähentää kuljettajien stressiä. Maksu saatetaan kokea regressiivisenä verotuksena, ellei vaihtoehtoista reittiä tai kulkutapaa ole. Matka-aikojen lyhentyessä alueella liikkuvien aika- ja ajokustannukset pienenevät. Kulkumuotojakauman muuttuessa myös onnettomuuksien ja liikenteen ympäristöhaittojen aiheuttamat kustannukset pienenevät. 16

17 1 Local Impact Analysis Report, The Final Results (julkaisematon luonnos). The PROGRESS Project, Working Package 5, Deliverable 6.2. European Commission. Lisätietoja: Seppo Öörni, liikenne- ja viestintäministeriö, 17

18 13. Älykäs nopeudensäätely Ajonopeudet vaikuttavat sekä onnettomuuksien määrään että niiden vakavuuteen. Nopeuksiin voidaan vaikuttaa liikenneympäristöä muokkaamalla ja nopeusrajoituksilla, joita valvotaan joko perinteisenä poliisin tutkavalvontana tai automaattisena kameravalvontana. Nopeuksiin voidaan tehokkaasti vaikuttaa myös ajoneuvoihin asennettavilla älykkäillä nopeudensäätelyjärjestelmillä. Tieto tieosuuden nopeusrajoituksesta saadaan paikannusjärjestelmän ja nopeusrajoitukset sisältävän tietokannan, digitaalisen kartan, avulla. Älykäs nopeudensäätely voidaan toteuttaa eri tavoin: (1) vaikutuksiltaan vaatimattomin, ns. informoiva järjestelmä, näyttää voimassa olevan nopeusrajoituksen kuljettajalle autoon, (2) kuljettajaa voidaan varoittaa sallittua suuremmasta nopeudesta esimerkiksi varoitusäänellä tai aiheuttamalla kaasupolkimeen vastusta, (3) kuljettajaa voidaan motivoida rajoitusten noudattamiseen antamalla palautetta hänen käyttämistään ajonopeuksista ajotapahtuman jälkeen (ns. rekisteröivä menetelmä), (4) ylinopeudella ajaminen voidaan teknisesti kokonaan estää. Kiinteiden rajoitusten sijaan voidaan käyttää ympäristön mukaan vaihtuvia enimmäisnopeuksia esimerkiksi jyrkissä kaarteissa, tai liikenne- ja keliolosuhteiden mukaan muuttuvia ns. dynaamisia rajoituksia. Nopeimmin on toteutettavissa ajotapahtuman jälkeen kuljettajalle palautetta antava järjestelmä. Dynaaminen pakottava järjestelmä olisi turvallisuushyödyiltään paras. Suomessa on kehitetty järjestelmä, joka soveltuu kuljetusten laadun seurantaan sekä esimerkiksi nuorten tai toistuvasti ylinopeuksiin syyllistyneiden kuljettajien ajotapojen seurantaan (vertaa alkolukko). Ajonopeuksien rekisteröintiin perustuvassa kokeessa oli mukana takseja, erään kuljetusyrityksen jakeluautoja sekä yksityisautoja 1. Myös nopeudensäätely talvikelillä on yksi Suomen kannalta erityisen mielenkiintoinen ja lupaava sovelluskohde. 10:55:50 10:55:54 10:55:59 10:56:03 10:56:07 10:56:11 49,9 km/h 10:56:15 10:56:19 41,8 km/h 45,1 km/h 48,3 km/h 53,1 km/h 57,9 km/h 59,5 km/h 46,7 km/h Koordinaatit ja ajonopeus, GPS Tiedot tietokoneelle, GSM Älykkään nopeudensäätelyn vaikutukset Turvallisuus + Sujuvuus Ympäristö +/ Talous +/ Ajoneuvojen nopeudet alenevat, onnettomuuteen joutumisen todennäköisyys pienenee eivätkä onnettomuuksien seuraukset muodostu yhtä vakaviksi 2. Kaikkiin autoihin asennettuna älykkään nopeudensäätelyn on arvioitu vähentävän onnettomuuksia taajamissa 25 % ja yleisesti 20 % 2. Hajonta ajoneuvojen nopeuksissa voi kasvaa, jos vain joillakin autoilijoilla on älykäs nopeudensäätely käytössä. Käyttäjien osuuden kasvaessa järjestelmä pienentää nopeuksien hajontaa. Nopeuksien alentuessa melu vähenee. Nopeuden muutokset saattavat lisätä tai vähentää päästöjä. 1 Järjestelmän asentaminen autoihin maksaa. Samalla onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset vähenevät. Saavutettavat hyödyt on arvioitu kustannuksia suuremmiksi. 3 1 Älykkään nopeudensäätelyn kehitys Suomessa. Yhteenvetoraportti. Juha Tapio & Harri Peltola. FITS-julkaisuja 32/2004. ISBN Intelligent Speed Adaptation (ISA), Results of large-scale trials in Borlänge, Lidköping, Lund and Umeå during the period Vägverket, Publication 2002:89E. 3 External Vehicle Speed Control, Implementation Scenarios. Fergus Tate. Institute for Transport Studies, University of Leeds. Lisätietoja: Magnus Nygård, Tiehallinto, 18

19 14. E-Call Suomen teillä kuolee noin 400 ja loukkaantuu noin ihmistä vuosittain. Onnettomuuden seurauksien kannalta olennainen merkitys on sillä, miten nopeasti apu saapuu paikalle. Onnettomuuden tapahtumisesta avun saapumiseen kuluvaa aikaa voi pidentää esimerkiksi se, ettei hätäilmoituksen tekijä osaa ilmaista onnettomuuspaikkaa tarkasti maamerkkien ja paikallistuntemuksen puuttuessa. Mahdollista on myös, ettei onnettomuuden uhri itse kykene tekemään hätäilmoitusta. E-Call-järjestelmällä pyritään nopeuttamaan avun saapumista onnettomuuden seurauksien lieventämiseksi. Vähäliikenteisillä teillä voi kestää verrattain kauankin, ennen kuin sivullinen osuu paikalle ja havaitsee onnettomuuden. Kaupunkien ulkopuolella matkapuhelinverkonkaan toimintaan perustuva paikannus ei toimi kovin tarkasti. Näyttää siis siltä, että E-Callin hyödyt ovat suurimmat kaupunkialueiden ulkopuolella. E-Call-järjestelmän keskeisin osa on ajoneuvolaitteisto, joka voi aktivoitua, kun ajoneuvoon asennettua hätäpainiketta painetaan, tai kun ajoneuvoon asennetut anturit havaitsevat törmäyksen. Aktivoituessaan järjestelmä lähettää ajoneuvon tunnistetiedot ja tiedon ajoneuvon paikasta hätäkeskukseen sekä avaa puheyhteyden hätäkeskuksesta ajoneuvoon. Hätäkeskuksella puolestaan on käytössään ohjelmisto, joka kykenee esittämään ajoneuvolaitteiston lähettämän tiedon digitaalisen karttapohjan avulla. Erityisesti kaupunkialueiden ulkopuolella voi onnettomuuspaikan yksikäsitteinen ilmaiseminen olla vaikeaa sopivien maamerkkien ja katuosoitteiden puuttuessa. E-Callin vaikutukset Turvallisuus + Avun saapuessa nopeammin onnettomuuksien seuraukset jäävät vähemmän vakaviksi. Sujuvuus + Nopeampi tarkka tieto liikenteen häiriöiden sijainnista tehostaa häiriöiden hoitamista. Arvostukset ja mukavuus + Autoilijat kokevat järjestelmän turvallisuutta lisäävänä, ja 95 % on valmis maksamaan E-Callin edellyttämistä ajoneuvoon asennettavista laitteista 1. Talous + Onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset pienenevät onnettomuuksien seurausten jäädessä lievemmiksi. E-Callin hyöty-kustannussuhteeksi on arvioitu Suomen oloissa 2,5 3, E-MERGE General Consumer Needs/State of the Art Country Report Work Package 2, Final Report (Part 1: User Needs). European Commission. 2 Eräiden joukko- ja tieliikenteen telematiikkasovellusten kannattavuus Suomen oloissa, Risto Öörni, FITS-julkaisuja 35/2004. Lisätietoja: Seppo Öörni, liikenne- ja viestintäministeriö, 19

20 15. Alkolukko Alkoholi on mukana noin neljänneksessä kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Vuonna 2002 rattijuopumustapauksissa kuoli 91 ihmistä, joista 60 oli juopuneita kuljettajia, 20 juopuneen kuljettajan matkustajia ja 11 sivullisia. Kuljettajan onnettomuusriski alkaa nousta jyrkästi veren alkoholipitoisuuden ylittäessä 0,5 promillea 1. Rattijuoppojen veren alkoholipitoisuus on keskimäärin noin 1,7 promillea, jolloin onnettomuusriski on noussut jo 40-kertaiseksi. Rattijuopumukseen syyllistyneelle määrättävä ajokielto ei välttämättä estä autoilua, sillä ajoneuvo jää yleensä ajokieltoon määrätyn haltuun. Toisaalta ajokielto saattaa muodostua verrattain ankaraksi rangaistukseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa julkinen liikenne ei palvele. Ajoneuvoon asennettava alkolukko estää juopuneena ajamisen ja saattaa olla vaihtoehto ajokieltoon määräämiselle. käyttö edellyttää tarvittavien laitteiden asentamista ajoneuvoon ja niiden säännöllistä kalibrointia oikeiden mittaustulosten varmistamiseksi. Alkolukko estää juopuneena ajamisen, mutta ei poista mahdollista käyttäjänsä päihderiippuvuutta. Alkolukko ei myöskään havaitse lääkkeitä tai muita huumaavia aineita eikä siksi sovellu alkoholin lisäksi myös muita huumaavia aineita tai lääkkeitä käyttäville sekakäyttäjille. Alkolukkoa ei vielä ole käytetty Suomessa. Alkolukkoa tietyissä tilanteissa ajokiellon vaihtoehdoksi tarjoava kokeilu alkanee asiaa koskevan lainsäädännön valmistuessa 2. Ajoneuvoon asennettava alkolukko on kaksiosainen: Kuljettajan puhaltaessa näyteyksikköön laite mittaa hengitysnäytteen alkoholipitoisuuden; kontrolliyksikkö puolestaan tallentaa mittausten tulokset ja tarvittaessa estää ajoneuvon käynnistymisen. Ajon aikana tapahtuvan juomisen tai kuljettajan vaihtamisen estämiseksi laite saattaa vaatia kuljettajaa puhaltamaan myös matkan aikana. Alkolukon Alkolukon vaikutukset Turvallisuus +/ Alkolukko estää juopuneena ajamsien ja voi toimia myös ammattiliikenteen laadun varmistajana. Alkolukon satunnaispuhallus ajon aikana saattaa häiritä ajamista. Satunnaispuhalluksen määräaika on kuitenkin noin kolme minuutia, eikä satunnaispuhalluksen aiheuttamia onnettomuuksia ole tiedossa. Arvostukset ja mukavuus Sosiaaliset vaikutukset + +/ Alkolukkoa voidaan soveltaa ajokieltoon määräämisen vaihtoehtona. Alkolukko vaikeuttaa rattijuopumuksesta tuomitun elämää vähemmän kuin ajokielto. Alkolukko vähentää käyttäjänsä alkoholin kulutusta, mutta ei poista mahdollista päihderiippuvuutta. Alkolukon käyttäjiksi saattaa valikoitua motivoituneita ja hyvätuloisia rattijuopumuksesta epäiltyjä. Lisäksi leimautumisen pelko saattaa vähentää alkolukon käyttöhalukkuutta pienillä paikkakunnilla. Talous + Juopuneena ajamisen vähentyessä onnettomuudet ja onnettomuuskustannukset vähenevät. Ajokieltoon määrääminen ja siihen liittyvät kustannukset voidaan usein välttää. 1 The Crash Risk of Alcohol Impaired Driving. R. P. Compton, R. D. Blomberg, H. Moskowitz, R. C. Peek & D. Fiorentino. A Presentation at the ICADTS Conference Montréal. 20

Apua telematiikasta 20 ratkaisua liikenteen ongelmiin

Apua telematiikasta 20 ratkaisua liikenteen ongelmiin Apua telematiikasta 20 ratkaisua liikenteen ongelmiin Esipuhe Liikennetelematiikalla tarkoitetaan tietoliikenteen ja tietojenkäsittelyn yhdistämistä liikenteen eri sovelluksissa. Liikennetelematiikan avulla

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

HELSINKI SUUNNITTELEE 2005:7. Nopeusrajoitukset Helsingissä

HELSINKI SUUNNITTELEE 2005:7. Nopeusrajoitukset Helsingissä HELSINKI SUUNNITTELEE 25:7 Nopeusrajoitukset Helsingissä Nopeusrajoitukset Helsingissä Kesällä 24 alennettiin monien Helsingin katujen nopeusrajoitusta kymmenellä kilometrillä tunnissa. Toimenpide alensi

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Älyliikenteen mahdollisuudet

Älyliikenteen mahdollisuudet Älyliikenteen mahdollisuudet 23.10.2014 Eetu Pilli-Sihvola erityisasiantuntija, älyliikenne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Älyliikenne? Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liikenteen

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems

TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems TRAVEL-GUIDE TRAVELler and traffic information systems GUIDElines for the enhancement of integrated information provision systems LVM ja Tiehallinto VTT: pirkko.rama@vtt.fi, juha.luoma@vtt.fi tiedonkeruuta,

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Liikennevaloetuudet ja Matkustajainformaatio

Liikennevaloetuudet ja Matkustajainformaatio Helsingin joukkoliikenteen Liikennevaloetuudet ja Matkustajainformaatio Liikennelaitos Liikennesuunnitteluosasto 1999 HeLMi - JOUKKOLIIKENTEEN TELEMATIIKKA Paikannus Pysäkki-informaatio Pysäkillä Vaunussa

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 2008 LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 1 Sisältö NOPEUSRAJOITUKSIA RIKOTAAN USEIN... 4 Nopeusrajoitusten ylittäminen... 4 Kaahataanko

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Kokeilu pähkinänkuoressa Kantatie 51:llä, Kirkkonummen ja Karjaan välillä kokeiltiin syyskuussa 2007 tehostettua

Lisätiedot

Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia

Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia Pvm Nimi Satu Innamaa Titteli Erikoistutkija Organisaatio Teknologian tutkimuskeskus VTT Name, Vorname

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966

Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Turvapuistohankkeista Esittelykontti Espooseen (valmis keväällä 2016) Radanrakentamisen

Lisätiedot

Autojen nopeudenhallinta vuonna 2018

Autojen nopeudenhallinta vuonna 2018 Autojen nopeudenhallinta vuonna 2018 Harri.Peltola@vtt.fi Riikka.Rajamaki@vtt.fi ja Juha.Luoma@vtt.fi Johdanto Erilaisia nopeudenhallinnan keinoja on käytetty lähes siitä asti kuin autoja on ollut. Olosuhteet

Lisätiedot

DIGITRAFFIC - Yleisesittely

DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC Työpaja 3.9.2002, 12.30 16.00 Liikenne- ja viestintäministeriö MIKÄ ON DIGITRAFFIC? Digitaalinen liikenteen tietomalli, virtuaali liikenne Laskennallinen kokonaiskuva

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop NordicWay-hankkeen vuoden kestävä kokeilu, Coop,

Lisätiedot

Tiehallinto on kokeillut liikenteen ruuhkatietojen

Tiehallinto on kokeillut liikenteen ruuhkatietojen FITS on suomalainen liikennetelematiikan tutkimusohjelma. ITS on lyhenne sanoista Intelligent Transportation Systems (älykkäät liikennejärjestelmät). Liikenteen telematiikalla tarkoitetaan tietoja viestintätekniikan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Sähköisten mobiilien infokanavien kehittäminen tähtäimenä matkustajien palvelu Kerkko Vanhanen, kehittämispäällikkö Jakelun

Lisätiedot

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Heidi Saarinen Strafica Oy Tavoitteena Vastata kysymyksiin: 1. Mitä merkittäviä tieliikenteelle kohdennettuja sää- ja kelitietopalveluja tarjotaan Suomessa? 2. Mitkä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Taustaa.. Logistiikan ohjaus on fyysisten toimintojen ja koko logistiikan suunnittelua, kehitystä ja valvontaa. Siihen liittyvät järjestelmät voidaan

Lisätiedot

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista Neljän kolmion liikennejärjestelyjen purku 4.11.2009 Porin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2001 (s 55 ja liite 4) hyvien kokemusten pohjalta päätettiin laajentaa väistämisvelvollisuus joka tulosuunnalta.

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa Teemu Koistinen LAMK Henkilöstölogistiikka MM-kisat 2017 Lahti Yksityisautoilun vähentäminen kaupunkialueella Fokus: Lahden ulkopuolelta autolla tulevien kisaturistien

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU MUISTIO 30.11.2010 1-1 Päivämäärä 30/11/2010 Laatija Čapek Karel, Nyberg Johanna Tarkastaja Hyväksyjä SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä

Helsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä Adfore Technologies Oy Helsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä Adfore Technologies Oy edelläkävijä paikallisuuteen perustuvissa digitaalisissa palveluissa Adfore Technologies Oy kehittää

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Kelikameratilanne LAM asematilanne

Kelikameratilanne LAM asematilanne LAM asematilanne Tiesääpäivät 3.-4.6.2015, Kouvola Jouko Kantonen, KaS ELY / Valtti Kameroita on Suomessa 681 kpl (05/2015). Näistä kameroista 541 kpl on Axis-videopalvelimeen liitettyjä (tai kevyt ip-kameroita)

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot II.A.7 Liikennerikokset 181 Taulukko Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1998 2007 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Olenko riskikäyttäytyjä? Nautinko vaaratilanteista? Miten otan arjessa vaaratilanteet huomioon liikenteessä, kotona, liikunnan parissa tai muuten vapaaajalla?

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 Tielaitos Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Tielaitoksen selvityksiä 13/1999 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015. Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen

Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015. Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen Ajoneuvotekniikka ja liikenneturvallisuus Autojoukkojen Kilta 8.4.2015 Tapio Heiskanen Yhteyspäällikkö Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen 76 vuotta liikenneturvallisuustekoja Liikenneturva on julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen sää- ja kelitiedon kuvien liikennetiedon kunnossapidon toimenpidetietojen analysointi tietojen täydennys ja tilanteen häiriön muuttuvien opasteiden Bussi Hälytysajoneuvo Häl. ajon. kuljettaja Palvelun

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Älyliikenteen tehokkuus ja vaikuttavuus liikenneongelmien ratkaisijana. Risto Kulmala

Älyliikenteen tehokkuus ja vaikuttavuus liikenneongelmien ratkaisijana. Risto Kulmala Älyliikenteen tehokkuus ja vaikuttavuus liikenneongelmien ratkaisijana Risto Kulmala Sisältö Ongelmat palvelutaso Älyliikenteen ja liikenteen hallinnan vaikuttavuustietous Laatu ja vaikuttavuus Esimerkkejä

Lisätiedot

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen

Lisätiedot

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö ITS Factory lyhyesti Älyliikenteen yhteistyöverkosto aloittanut Tampereella jo 2006 (Tampere region ITS - TRITS) ITS Factory perustettu 2012 Mukana

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

DYNAFLEET TUOTTAVUUDEN EHDOILLA

DYNAFLEET TUOTTAVUUDEN EHDOILLA DYNAFLEET TUOTTAVUUDEN EHDOILLA Tehokkaampaa työskentelyä Dynafleetin avulla. Ei ole väliä kuinka monta kuorma-autoa omistat tai mitä kuljetat Dynafleet auttaa sinua kehittämään kuljetusten tuottavuutta.

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008

Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 Alkolukostako ratkaisu? Päihteet ja liikenne -seminaari Janne Mänttäri 15.5.2008 1 Mikä alkolukko on? Laite, joka uloshengitysilman alkoholipitoisuuden perusteella estää ajoneuvon käynnistymisen Satunnaispuhallus

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

LIIKENNEVALOJEN VAIKUTUS LIIKENNETURVALLISUUTEEN

LIIKENNEVALOJEN VAIKUTUS LIIKENNETURVALLISUUTEEN LIIKENNEVALOJEN VAIKUTUS LIIKENNETURVALLISUUTEEN SAVONLINNA 2.12.2008 SISÄLTÖ 1 TYÖN KUVAUS JA TAVOITTEET 3 2 TAUSTATIEDOT 3 3 ASETUS LIIKENNEVALOISTA 5 4 MUIDEN KAUPUNKIEN KÄYTÄNTÖJÄ JA KOKEMUKSIA 5 5

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

FIKSU ANTAA TILAA - AJETAAN IHMISIKSI

FIKSU ANTAA TILAA - AJETAAN IHMISIKSI FIKSU ANTAA TILAA - AJETAAN IHMISIKSI Pääkaupunkiseudulla järjestetään syksyn alkajaisiksi kampanja Fiksu antaa tilaa. Ajetaan ihmisiksi. Kampanja keskittyy kehäteiden ja keskustojen liikenteeseen. Joustavan

Lisätiedot