Oppituvassa oppia luvassa

Transkriptio

1 Tässä kirjassa kerrotaan Oppitupa-tarinoita. Tarinoiden avulla esitellään Oppitupa-hankkeen lähtökohtia, tavoitteita ja vuosien varrella kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Tarinoita ovat kirjoittaneet sekä Oppituvan henkilöstö että asiakkaat. ESR-rahoitteisen Oppitupa-hankkeen ( ) tehtävänä oli tukea Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun opettajia verkko-oppimateriaalin suunnittelussa ja toteutuksessa. Oppimiskeskus Kuopion yliopisto PASI KARVONEN (TOIM.) Oppituvassa - oppia luvassa PASI KARVONEN (TOIM.) Kansi: Taina Rytkönen ISBN Oppituvassa oppia luvassa Oppitupa-hankkeen loppuraportti

2 Yhteystiedot: Oppimiskeskus Kuopion yliopisto PL KUOPIO Puh. (017) Faksi (017) PASI KARVONEN (TOIM.) Oppituvassa oppia luvassa Oppitupa-hankkeen loppuraportti Oppimiskeskus Kuopion yliopisto ISBN ISBN (PDF) Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2005 Finland

3 Lukijalle Tämä kirja on ESR rahoitteisen Koulutusteknologisten oppimisympäristöjen ja sisällöntuotannon kehittäminen korkeakouluissa hankkeen ( ) eli lyhyemmin Oppitupa hankkeen loppuraportti. Raportti on tehty täydentämään virallista loppuraporttia, joka on hankkeen kotisivuilla osoitteessa: Kirjassa pyritään kuvaamaan hankkeen toimintaa laaja alaisesti ja syventäen, jotta lukijan olisi mahdollista oppia hyvistä käytänteistä ja toisaalta välttää turhat sudenkuopat omissa projekteissaan. Luvuissa 1 3 kuvataan Oppitupa hankkeen lähtökohtia ja toimintaa sekä arvioidaan toimintaa ja palveluja. Luvussa 4 keskitytään koko hankkeen toiminnan arviointiin itsearviointien avulla sekä käydään hankkeen toimintaa läpi henkilöstön näkökulmasta. Luvussa 5 tarkastellaan hanketta yksittäisten tapausten avulla. Aluksi hankkeen toimintaa kuvataan kohderyhmän näkökulmasta. Luvussa kuvataan myös kahden korkeakoulun ja yhden yrityksen yhteistyönä toteutettu kurssi, käydään läpi yhden koulutuksen palaute, kuvataan yleisimmät tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä tuodaan esille hankkeen yhteistyöyritysten näkökulma haastattelujen avulla. Kuopiossa helmikuussa 2005 Pasi Karvonen

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...11 Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat Hankkeen palvelut ja organisaatio KOULUTUS...17 Koulutuksen tavoitteet Koulutusmallina OPE.FI Toteutustavat ja sisällöt Yleistä koulutuksista SISÄLLÖNTUOTANNON TUKIPALVELUT...27 Tukipalvelujen kuvaus hankesuunnitelmassa Tukipalvelujen tarpeet ja muodot Ohjelmat Tilat ja laitteet Tuotantomalli Kohderyhmän arvio tukipalveluista YHTEENVETO...49 Hankkeen toimijoiden ja ohjausryhmän jäsenten itsearvioinnit...49 Oppitupa-toimintamalli OPPITUPA TARINOITA...67 Ennakkoluulottomasti Oppituvassa oppia luvassa Verkko-opintojakson toteutus korkeakoulujen ja yrityksen yhteistyönä Verkko-opetuksen perusteet -kurssin palautteet Yhteistyöyritykset Tekijänoikeuskysymykset Oppituvassa Lähteet

5 TAULUKOT TAULUKKO 1. Word-jatkokurssin tavoitteet ja sisältö esimerkkinä OPE.FI I -tason koulutuksesta TAULUKKO 2. Verkko-opetuksen perusteet -kurssin sisältö esimerkkinä OPE.FI II -tason koulutuksesta TAULUKKO 3. Käsikirjoittaminen verkkoon -kurssin sisältö esimerkkinä OPE.FI III -tason koulutuksesta TAULUKKO 4. Henkilökohtaisen ohjauksen tarpeet Oppituvan henkilöstön tuntikirjanpidossa TAULUKKO 5. Kohderyhmän arviointi Oppitupa-hankkeen koulutus- ja tukipalveluista TAULUKKO 6. Toiveita tukipalvelujen järjestämiseksi jatkossa Kuopion yliopistossa TAULUKKO 7. Toiveita tukipalvelujen järjestämiseksi jatkossa Savonia-ammattikorkeakoulussa TAULUKKO 8. Kohderyhmän vastauksia koulutustarpeista tulevaisuudessa TAULUKKO 9. Oppituvan henkilöstön osaamisalueet... 63

6 12 1 JOHDANTO Pasi Karvonen Samaan aikaan, kun Oppitupa-hanketta suunniteltiin, verkkoopetusta kehitettiin voimakkaasti myös maanlaajuisesti. Virtuaaliammattikorkeakoulu- ja Virtuaaliyliopisto-hankkeet ottivat ensiaskeleitaan 2000-luvun alussa. Hankkeiden tavoitteet kohdistuivat opettajien tuottamiin verkkokursseihin ja -oppimateriaaleihin. Opettajille tarjottiin jo jonkin verran tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäytön koulutuksia, mutta toimiva sisällöntuotannon tukipalvelumalli puuttui. Oppitupa-hankkeen tavoitteena oli, että luodaan tukipalvelumalli ja integroidaan se osaksi korkeakoulujen toimintaa. Tässä luvussa kuvataan Oppitupa-hankkeen taustaa ja lähtökohtia sekä palveluja ja organisaatiota. Hankkeen taustaa Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaan pohjautuvat Virtuaaliammattikorkeakoulu ja Virtuaaliyliopistohankkeet käynnistyivät 2000 luvun alussa. Hankkeiden tavoitteina oli aikaansaada toimivia malleja tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttöön sekä monimuoto ja etäopiskeluun tuottaa korkeatasoista oppimateriaalia sekä oman korkeakoulun opetukseen ja opiskeluun että kansalliseen ja kansainväliseen opetukseen ja opiskeluun monipuolistaa opetusta lisätä opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia. 2 Verkko oppimateriaalien sisällöntuottajina olivat korkeakoulujen opettajat. Esimerkiksi Virtuaaliammattikorkeakoulun tavoitteena oli vuoteen 2003 mennessä rakentaa vähintään 100 verkkokurssia (virtuaalikurssia). Tavoitteissa onnistuttiin, sillä syksyllä 2004 Virtuaaliammattikorkeakoulun portaalissa oli lähes 400 osittain tai kokonaan verkossa suoritettavaa kurssia. Virtuaalikorkeakouluhankkeet Kun Oppitupa hanketta viralliselta nimeltään Koulutusteknologisten oppimisympäristöjen ja sisällöntuotannon kehittäminen korkeakouluissa suunniteltiin vuosina 2000 ja 2001, haasteet korkeakoulujen opetuksen kehittämiselle olivat suuret. Tietotekniset toimintaympäristöt olivat parantuneet 1990 luvun lopulla, mutta ne eivät olleet vielä riittävät tukemaan opiskelijoiden työskentelyä, opettajien verkkooppimateriaalien tuottamista tai verkko opetusta. Opettajien taidot tuottaa pedagogisesti ja teknisesti toimivia, vuorovaikutusta ja oppimista tukevia sekä käytettävyydeltään korkeatasoisia materiaaleja ja verkkokursseja olivat vielä vähäiset. Kohderyhminä opettajat ja opiskelijat Kokemus on osoittanut, että tehokas tieto ja viestintätekniikan käyttö edellyttää opettajilta monenlaista osaamista. Sisältöjen tuottaminen verkkoon vaatii opettajalta teknisiä, pedagogisia, viestinnällisiä ja visuaalisia taitoja, joiden hankkimiseksi tarvitaan merkittävää ajallista ja henkilökohtaista panostusta. Virtuaalikurssin rakenne poikkeaa oleellisesti perinteisestä opetuksesta: virtuaalikurssi on hypertekstimäinen kokonaisuus, jossa hyödynnetään erilaisia medioita, kuten ääntä, kuvaa ja animaatiota. Verkko opetuksessa myös opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutusprosessi on erilainen verrattuna tilanteeseen luokassa. 1 O pe tusm inisteriö Ks.

7 13 14 Opettaja tarvitsee paitsi koulutusta myös asiantuntijoiden tukea verkko opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen opiskelijan oppimista edistävällä tavalla. Opettajalla on oman opetus ja tutkimustyönsä ohella vain vähän aikaa kouluttautua ja perehtyä laajasti asioihin. Verkko opetus vaatii laaja alaista osaamista, ja opettaja voi hankkia sitä helpoimmin hakemalla tukipalveluja verkko opetuksen sisällöntuotantoon. Tukipalvelut vähentävät opettajien verkko opetuksen suunnitteluun ja laatimiseen käyttämää aikaa ja nostavat sen laatua. Myös opiskelijat tarvitsevat tukea verkko opiskeluun. Verkkoopiskelu edellyttää opiskelijalta aikaisempaa määrätietoisempaa ja itsenäisempää ajankäytön suunnittelua, oma aloitteisuutta ja vastuullisuutta sekä opetusteknologian ja oppimisympäristön hallintaa. verkon käytöstä ja mahdollisuuksista ja samalla löytää uusia kaupallisia ratkaisuja Oppitupa hankkeen kokemusten avulla. KPY tarjosi myös hankkeen osapuolille videoneuvottelupalveluaan. Hankkeen rahoittajina olivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Kuopion kaupunki ja Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymä (Pohjois Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä saakka). Lähtökohtana hankkeelle oli opettajien esiin tuomat tarpeet saada tukea verkko oppimateriaalin tuotantoprosessin eri vaiheisiin. Toisena lähtökohtana oli rohkaista opettajia käyttämään uusia opetusmenetelmiä. Hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat Kuopion yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun (Pohjois Savon ammattikorkeakoulu saakka) yhteisen hankkeen Koulutusteknologisten oppimisympäristöjen ja sisällöntuotannon kehittäminen korkeakouluissa tavoitteena oli ensinnäkin luoda opettajille ja opiskelijoille koulutuskokonaisuus, joka tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua verkko opetuksen osaajiksi ja käyttäjiksi. Toisena tärkeänä tavoitteena oli luoda sisällöntuotannon tukipalvelut, jotka tukevat opettajia verkko opetuksen ja opiskelun suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä parantavat verkkokurssien ja oppimateriaalien laatua niin, että niitä voidaan tarjota myös kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön. Ajateltiin, että koulutus ja tukipalvelujen muodostama kokonaisuus voisi toimia mallina myös muille, vastaavanlaista toimintaa järjestäville organisaatioille. Yritysosapuolena hankkeeseen lähti mukaan Kuopion Puhelin Oyj (KPY). KPY:n tavoitteena oli muun muassa luoda malli langattoman Hankkeen palvelut ja organisaatio Oppitupa hankkeen tavoitteena oli integroida opetus tieto ja viestintäteknologisissa oppimisympäristöissä, oppimateriaalien sisällöntuotanto ja sen tukipalvelut, opettajien verkkopedagoginen sekä tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön taitoja kehittävä täydennyskoulutusjärjestelmä sekä opiskelijoiden verkko opiskelutaitoja kehittävä koulutusjärjestelmä osaksi korkeakoulujen normaalia toimintaa. Hanke oli ratkaisevassa asemassa laadukkaan, tieto ja viestintätekniikkaan tukeutuvan sisällöntuotannon tukipalvelujen käynnistämisessä Kuopion alueella.

8 15 16 Oppituvan henkilöstö Sisällöntuotannon tukipalveluja tuottavaan henkilöstöön kuului kolme asiantuntijaa (suunnittelijaa), jotka ovat perehtyneet tieto ja viestintätekniikan (opetus)käyttöön sisällöntuotannon työkaluihin oppimisympäristöihin ja niiden hallinnointiin verkkopedagogiikkaan sisältöjen visuaalisen ilmeen luomiseen multimedian käyttöön opetuksessa. Asiantuntijoilla oli osaamista useilta edellä mainituilta alueilta ja syvempää perehtyneisyyttä ja osaamista omalla erityisalueellaan. Henkilöstön tehtävänä oli tukea yliopiston ja ammattikorkeakoulun opettajia tieto ja viestintätekniikkaan pohjautuvien opetusideoiden kehittelyssä, opetuksen suunnittelussa, oppimateriaalien tuottamisessa sekä niiden laadun arvioinnissa tunnistaa sisällöntuotantoprosessin kriittiset vaiheet tai kohdat, joissa tuen tarve on ilmeisin tukipalvelujen kohdentamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla lisätä tietoisuutta tekijänoikeuksista kehittää, testata ja arvioida sisällöntuotannon tukipalvelujen ja verkkopedagogisen koulutuksen malleja hankekauden aikana yhteistyössä muiden toimijoiden esimerkiksi korkeakoulujen eri yksiköiden opettajien, asiantuntijoiden ja yritysten kanssa tiedottaa ja laatia esitteitä sisällönpalvelutuotannon tukipalveluista korkeakoulujen ja niiden yksiköiden vastuuhenkilöille, opettajille ja opiskelijoille sekä "suurelle yleisölle" luoda verkkoon ohjeistus sisällöntuotantoprosessia varten etsiä yhteistyökumppaneita mahdolliseen oppimateriaalin kaupalliseen tuotteistamiseen ja markkinointiin. Hankkeen aikana tukipalveluhenkilöstö tuotti useita erilaisia ohjelmistoja hankkeen kohderyhmän käyttöön, esimerkiksi: Lotta lomakeohjelma palautteen keräämiseen, Ilmo kurssienhallintatyökalu kurssille ilmoittautumiseen sekä Onni oppimispäiväkirja opiskelijan reflektointiin ja kommunikointiin kurssin opettajan kanssa. (Työkalut ja ohjelmat on esitelty tarkemmin luvussa 3; alkaen s. 32.) Hankkeen johto ja muu henkilöstö Oppitupa hankkeen vastuuyksikkö oli Kuopion yliopiston oppimiskeskus ja vastuuhenkilö oppimiskeskuksen johtaja. Hankkeella oli myös osa aikainen sihteeri. Kesällä 2003 hankkeeseen palkattiin erityisasiantuntija ja aluekoordinaattori. Oppitupa hankkeen ohjausryhmän jäsenet edustivat hankkeen toimijoita mahdollisimman laaja alaisesti. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata, arvioida ja valvoa hankkeen toteutusta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi seurata hankkeen talouden toteutumista sekä osaltaan käsitellä tehtävät maksatushakemukset ja seurantaraportit kokoontua tarpeelliseksi katsotuin väliajoin, kuitenkin vähintään kolme kertaa vuodessa pitää kokouksista pöytäkirjaa.

9 18 2 KOULUTUS Pasi Karvonen Oppitupa-hankkeen koulutukset rakennettiin noudattamalla sekä opetusministeriön OPE.FI-koulutusmallia että oppimateriaalin sisällöntuotantoprosessia. Hankkeen koulutukset integroitiin Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen muuhun kurssitarjontaan. Hankkeen aikana järjestettiin koulutuksia kaikilla OPE.FI-tasoilla. Tässä luvussa OPE.FI-koulutusmalli esitellään poimimalla jokaiselta tasolta yksi esimerkki koulutuksesta ja kuvaamalla sen toteutusta. Luvun lopussa kuvataan koulutusten yleistä onnistumista ja kohderyhmän osallistumista koulutuksiin. Koulutuksen tavoitteet Hankkeen koulutukset aloitettiin syksyllä Koulutuksia pyrittiin järjestämään siten, että niitä oli tarjolla tuotantoprosessin jokaiseen vaiheeseen: suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hankkeen alussa ajateltiin, että jokainen koulutuksiin tuleva opettaja tekee itsearvioinnin ja ohjautuu sen perusteella oikeantasoiselle kurssille. Itsearvioinnin toteuttaminen yksistään tässä hankkeessa koettiin kuitenkin liian työlääksi. Itsearviointityökalu saatiin käyttöön vasta vuonna 2004, kun hankkeen henkilöstö oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Suomen virtuaaliyliopiston Oskar työkalua. Työkalun avulla opettaja voi testata osaamistasonsa kyselyn avulla; kun opettaja on vastannut kyselyyn, hän saa käyttöönsä henkilökohtaisen "taitoprofiilin", jonka mukaan Oskar poimii hänelle sopivat kurssit kurssikalentereista. Lisäksi kouluttajat voivat tehdä räätälöityjä, kurssikohtaisia kyselyjä lähtötason kartoittamiseen sekä osaamistason muutoksen tarkistamiseen. Oskar työkalun avulla on mahdollista testata helposti myös jonkin kohderyhmän esimerkiksi koko henkilöstön osaamistaso. Koulutusmallina OPE.FI Hankkeen koulutukset toteutettiin noudattaen opetusministeriön OPE.FI koulutusmallia. Tämän mallin pohjalta Kuopion yliopiston oppimiskeskus oli jo parin vuoden ajan organisoinut oman yliopiston ja vuoden 2001 alusta myös Itä Suomen virtuaaliyliopiston (ISVY) 3 opettajien verkkopedagogisen ja oppimisympäristöihin perehdyttävän koulutuksen. OPE.FI koulutusmallissa koulutus jaetaan kolmelle tasolle: 1. Ensimmäisellä tasolla (I) opetetaan opettajien tietoteknisiä ja opetuksen perusvalmiuksia, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään oppimisalustaan, vaan ovat yhteisiä kaikille verkko opetuksen muodoille. 2. Toisella tasolla (II) koulutuksen tavoitteena on antaa opettajille valmiudet soveltaa tieto ja viestintätekniikkaa omassa opetuksessaan pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Tason koulutus painottuu oman kurssin pedagogiseen suunnitteluun ja rakentamiseen valitulla oppimisalustalla (esimerkiksi WebCT, Verkkosalkku). Koulutus koostuu asiantuntijaluennoista, oman kurssin suunnittelusta ja siihen tiiviisti liittyvistä taitokursseista. 3. Kolmannen tason (III) koulutus on niin sanottua kouluttajakoulutusta (tai asiantuntijakoulutusta): siihen osallistuvista opettajista koulutetaan tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön kouluttajia ja tukihenkilöitä laitoksille ja yksiköihin. Hankkeen alussa opettajille tarjottu koulutus oli pääosin toisen tason koulutusta. Kolmannen tason koulutusta järjestettiin toisen tason koulutuksen rinnalla. Korkeakoulujen henkilökunnalle suunnatun kyselyn 3 Opetusm inisteriön rahoittama virtuaaliyliopistohanke, joka päättyi vuoden 2004 lopussa. Hankkeen osapuolia olivat Joensuun ja Kuopion yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. (Ks.

10 19 20 perusteella hankkeessa ryhdyttiin tarjoamaan myös ensimmäisen tason koulutusta, koska sille oli oletettua suurempi kysyntä. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto yhdessä Aiempi koulutusyhteistyö Savonia ammattikorkeakoulun koordinoimassa Verkkosalkku hankkeessa tuki hyvin koulutuksen suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi muut Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen koulutusta antavat ja kehittävät hankkeet tukivat erinomaisesti Oppitupahanketta (mm. Itä Suomen virtuaaliyliopisto). Koulutustarpeita kartoitettiin muun muassa kokoamalla yksiköiden henkilöstöltä toiveita sähköpostitse järjestettävistä koulutuksista. Toteutustavat ja sisällöt Kouluttajat Oppituvan henkilöstö koulutti jonkin verran itse, mutta osa koulutuksista ostettiin yrityksiltä. Yritykset valittiin tarjouskilpailun perusteella. Pääsääntöisesti koulutuksia järjestettiin Kuopion yliopiston tiloissa, mutta myös Savonia ammattikorkeakoulun Kuopion, Iisalmen ja Varkauden yksiköissä. Joihinkin koulutuksiin palkattiin ulkopuolinen kouluttaja, ja esimerkiksi Iisalmessa kouluttaja ensimmäisen tason koulutuksiin löytyi omasta organisaatiosta. Koulutusta myös korkeakoulujen opiskelijoille Ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoille järjestettiin koulutuksia verkko opiskelusta. Koulutukset organisoitiin pääsääntöisesti niin, että hankkeen henkilöstö koulutti opiskelijoita yhdessä kurssin opettajan kanssa verkkokurssin alussa. Opiskelijoille järjestettiin myös luentoja verkko opiskelusta ja kursseja opinnäytetyön muokkauksesta tekstinkäsittelyohjelmalla. Opiskelijoille tuotettiin verkkooppimateriaalia muun muassa oppimisalustan käytöstä. Lisäksi opis kelijoita otettiin mukaan opettajille tarkoitettuihin koulutuksiin, mikäli ryhmissä oli tilaa; muun muassa hoitotieteen laitoksen opettajaopiskelijat osallistuivat Verkko opetuksen perusteet kurssille. Monipuolinen kurssitarjonta Hankkeen aikana toteutettiin muun muassa seuraavia kursseja: Ensimmäinen taso (I) Internet selaimen käyttö PowerPoint perusteet Word jatkokurssi Toinen taso (II) Verkko opetuksen perusteet Digitaalisen oppimateriaalin tekijänoikeudet Kuvankäsittelyn perusteet Kolmas taso (III) Käsikirjoittaminen verkkoon Opetusviestintä Verkko opetuksen asiantuntija Tarkempi lista järjestetyistä koulutuksista ja niiden sisällöistä on hankkeen www sivuilla 4. Ensimmäisen tason (I) koulutukset Ensimmäisen tason koulutukset olivat yleensä johonkin sovellukseen ohjelmaan tai työkaluun liittyviä, opettajan tietoteknisiä valmiuksia parantavia koulutuksia. Koulutuksia järjestettiin, koska hankkeen aikana huomattiin, että ilman näitä valmiuksia opettajan aika toisen 4

11 21 22 tason koulutuksissa menee sisältöjen oppimisen sijaan ohjelmien käytön opiskeluun. Ensimmäisen tason koulutukset olivat kestoltaan pääsääntöisesti 4 8 tuntia (taulukko 1). TAULUKKO 1. Word-jatkokurssin tavoitteet ja sisältö esimerkkinä OPE.FI I -tason koulutuksesta. Word jatkokurssi (4 tuntia) Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka haluavat syventää ja tehostaa tekstinkäsittelyohjelman käytön perusvalmiuksia. Tavoitteet: Osallistujat oppivat hyödyntämään Word-ohjelman edistyksellisiä ominaisuuksia. Sisältö: Kertaus: perusteiden kertaus harjoituksia hyödyntäen; osallistujien tekstinkäsittelyongelmien selvittäminen; uudet ominaisuudet Asiakirjamallit: valmiiden mallien ja lomakepohjien hyödyntäminen; omien mallien luominen; eri tyyleihin tutustuminen ja niiden hyödyntäminen; palstoitetut asiakirjat; lajitteleminen Sisällysluettelot ja hakemistot: otsikkotyylien hyödyntäminen, sisällysluettelon teko; linkittäminen ohjelmasta toiseen; yhdistelytoiminnot: osoiterekisteri, pääasiakirjan laadinta, osoitetarrat; tiedostonhallinta Wordilla Taulukointitoiminto: kuvien käsittely ja tekstikehykset; makrojen perusteet; Internet-ominaisuudet; oletusasetukset Suoritustapa: Koulutus toteutetaan ohjattuna lähiopetuksena. Toisen tason (II) koulutukset Toisen tason koulutuksissa keskityttiin opettajan sisällöntuottajan taitoihin tuottaa pedagogisesti hyvälaatuista verkkomateriaalia. Toisen tason peruskurssina voidaan pitää kolmen opintoviikon laajuista Verkko opetuksen perusteet kurssia (VOP). Kurssi järjestettiin hankkeen aikana yli 10 kertaa Kuopiossa ja Savonia ammattikorkeakoulun Varkauden ja Iisalmen yksiköissä. Kurssin suoritti Oppitupa hankkeen aikana noin 150 henkilöä. Verkko opetuksen perusteet kurssin tavoitteena oli antaa osallistujalle valmiudet soveltaa tieto ja viestintätekniikkaa omassa opetuksessaan pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Kurssilla perehdyttiin verkkoopetuksen teoreettisiin perusteisiin sekä WebCT ja Verkkosalkkuoppimisalustoihin. Lisäksi jokainen osallistuja kokeili verkkoopetusidean toteuttamista valitsemallaan oppimisalustalla (taulukko 2). Hankkeen aikana koulutuksen toteutuksessa on ollut pieniä vaihteluja riippuen luennoitsijoista ja asiantuntijoista. Koulutusta kehitettiin jatkuvasti palautteiden perusteella. TAULUKKO 2. Verkko-opetuksen perusteet -kurssin sisältö esimerkkinä OPE.FI II -tason koulutuksesta. Verkko opetuksen perusteet (3 ov) Luennot Alkuinfo: orientoituminen koulutukseen; johdatus verkkopedagogiikkaan; tutustuminen oppimisympäristöön Oppimisteoriat ja verkko-oppimateriaalin suunnittelu: verkkoopetuksen suunnittelu; synopsis ja käsikirjoitus; verkkooppimateriaalin erityispiirteet Opiskelijan ohjaus verkossa: oppimisen ja opiskelun ohjaamisen elementit verkossa Tekijänoikeudet: Organisaation lakimiehen luento Verkkoviestintä ja -opetus: vuorovaikutus ja viestintä verkossa Vis. suunnittelu ja käytettävyys: sisältö, vis. ilme ja toiminnallisuudet muodostavat yhdessä sivuston käyttöliittymän Harjoitukset Harjoituksissa (6x4 tuntia) opettajat suunnittelevat ja toteuttavat oppimisympäristön valitsemalleen oppimisalustalle. Päätösseminaari Päätösseminaarissa opettajat esittelevät oppimisympäristönsä ja valitsemansa opetustavat muille kurssilaisille ja kurssin opettajalle sekä saavat parannusehdotuksia.

12 23 Kolmannen tason (III) koulutukset Kolmannen tason koulutusten tavoitteena oli kouluttaa laitoksille ja yksiköihin asiantuntijoita, henkilöitä, jotka pystyvät tukemaan oman yksikkönsä muita sisällöntuottajia tai tarvittaessa ohjaamaan nämä Oppituvan asiakkaiksi (taulukko 3). TAULUKKO 3. Käsikirjoittaminen verkkoon -kurssin sisältö esimerkkinä OPE.FI III -tason koulutuksesta. Käsikirjoittaminen verkkoon (1 ov) Tavoitteet Osallistujille annetaan monipuoliset perustiedot siitä, kuinka verkkoon kirjoitetaan ja millaiset ovat sisältökäsikirjoituksen perusperiaatteet. Koulutuksessa tutustutaan käsikirjoituksen tuottamisen eri vaiheisiin, kuten sisällön suunnitteluun, ymmärrettävän tekstin tuottamiseen ja multimediamateriaaliin liittyviin seikkoihin. Myös oppimateriaalin tuottamisen periaatteet tulevat tutuiksi kurssilaisille. Koulutuksen jälkeen kurssilaiset pystyvät itsenäisesti suunnittelemaan ja tuottamaan verkkokäsikirjoituksen sekä tuntevat verkkooppimateriaalin tuottamisen erityispiirteitä. Sisältö Koulutus muodostuu ennakkotehtävästä, kahdesta lähijaksosta sekä niiden väliin jäävästä itsenäisen työskentelyn osiosta. 1. lähiopetuspäivä (ma 9.2.) Käsikirjoittaminen verkkoon, perusteet Vinkkejä verkkokirjoittamiseen Esimerkkejä erilaisista verkkomateriaaleista; Opiskelijoiden ennakkotehtävien käsittely Tekijänoikeudet Etäjakso Osallistujat työstävät omaa verkkokurssi-ideaansa Tutor ohjaa työskentelyä verkossa Osallistujille annetaan viikoittain jokin verkkokurssin tuottamiseen liittyvä ongelma tai tehtävä. 2. lähiopetuspäivä (ke 24.3.) Käsikirjoitusten viimeistely Ryhmien aikaansaannosten esittely 24 Yleistä koulutuksista Kohderyhmän koulutustarpeita on kartoitettu useaan kertaan hankkeen aikana, ja koulutuksia on suunnattu näiden kartoitusten tulosten mukaisesti. Esimerkiksi ensimmäisen tason koulutuksia lisättiin yhden tällaiseen kartoituksen perusteella. Kaikista järjestetyistä koulutuksista on kerätty osallistujilta palautteet kurssin jälkeen. Palautteiden perusteella koulutuksia on muokattu paremmin koulutettavien tarpeisiin sopiviksi. Koulutuspalautteita on myös käytetty hyväksi valittaessa ulkopuolisia kouluttajia tarjouskilpailujen kautta. Luvussa 7 (alkaen s. 82) kerrotaan yhden Verkko opetuksen perusteet kurssin palautteesta sekä palautteen vaikutuksesta kurssin suunnitteluun. Pääsääntöisesti koulutukset järjestettiin Kuopion yliopiston tiloissa Meditekniassa. Osa koulutuksista järjestettiin myös ammattikorkeakoulun eri yksiköissä, erityisesti Iisalmen yksikössä. Osaksi edellä mainitusta syystä yliopiston opettajat osallistuivat koulutuksiin ammattikorkeakoulun opettajia aktiivisemmin: noin 2/3 osallistujista oli yliopiston henkilökuntaa. Toisaalta erityisesti hankkeen alkuaikoina ammattikorkeakoulussa vastaavaa koulutusta järjestettiin myös muiden hankkeiden toimesta (muun muassa Verkkosalkku hanke). Iisalmen yksikön kokemusten perusteella koulutuksia olisi pitänyt järjestää alusta alkaen enemmän ammattikorkeakoulun eri yksiköissä; kynnys tulla yliopistolla järjestettyihin koulutuksiin oli korkea esimerkiksi ajanpuutteen vuoksi. Hankkeessa järjestettiin noin sata koulutusta vuosittain. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin osallistui kaikkiaan noin henkilöä, joista opiskelijoita oli noin Hankkeen koulutukset muodostivat siis merkittävän osan korkeakoulujen henkilöstölle tarjotusta tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön täydennyskoulutuksesta hankekauden aikana.

13 25 Eniten järjestettiin toisen tason koulutuksia: niihin osallistui suunnilleen sen verran opettajia kuin hankkeen alussa oletettiin. Samoin kolmannen tason koulutuksiin osallistui se ydinjoukko, jonka alun perin haluttiinkin osallistuvan. Ensimmäisen tason koulutusten kysyntä yllätti Oppituvan henkilöstön. Niitä lisättiin koulutuskartoitusten jälkeen, ja ne olivat lähes poikkeuksetta täysiä. Edelleen korkeakouluissa on siis paljon henkilöitä, jotka tarvitsevat koulutusta tietoteknisissä perusvalmiuksissa. Koulutukset nostivat merkittävästi tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön teknistä ja pedagogista osaamista kummassakin oppilaitoksessa, mikä näkyy myös verkko opetuksen määrässä; Kuopion yliopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu ovat verkko opetuksen tuottajien kärkeä Suomessa.

14 28 3 SISÄLLÖNTUOTANNON TUKIPALVELUT Taina Rytkönen-Suontausta, Markus Hagman ja Pasi Karvonen Oppitupa-hankkeessa sisällöntuotannolla tarkoitetaan olemassa olevan tai uuden oppimateriaalin muokkaamista ja tuottamista digitaaliseen muotoon, erityisesti verkossa jaettavaksi. Sisällöstä vastaa aina ensisijaisesti opettaja, joka on oman aiheensa tai oppiaineensa asiantuntija. Oppituvan henkilöstön tehtävänä on ollut tukea opettajaa sisällöntuotantoprosessin kaikissa vaiheissa niin, että opettaja voi keskittyä sisällön kehittämiseen. Tässä luvussa kuvataan lähtökohtia sisällöntuotannon tukipalvelujen kehittämiselle Kuopion yliopistossa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa. Lisäksi kuvataan Oppitupa-hankkeessa kehitettyä tuotantomallia sekä arvioidaan tukipalvelujen onnistumista Oppitupahankkeen aikana. Tukipalvelujen kuvaus hankesuunnitelmassa Oppitupa hankkeen hankesuunnitelmassa sisällöntuotannon tukipalveluja kuvataan seuraavasti: Sisällöntuotannon tukipalvelujen tarkoituksena on mahdollistaa opettajien tuottamien opetuksellisten sisältöjen muokkaaminen digitaaliseen muotoon siten, että tuotettu oppimateriaali, vuorovaikutustilanteet, opiskelijan tuotokset ja palautejärjestelmät tukevat parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijan motivoitumista ja sitoutumista oppimisen etenemistä ja tiedon jäsentymistä (laatu ja tehokkuus) opiskelijaryhmän keskinäistä yhteistoiminnallisuutta opettajan ja opiskelijan ohjauksellista vuorovaikutusta monipuolista arviointia (opiskelijan itsearviointi, toveriarviointi, opettajan arviointi, opetusta koskeva palaute). Sisällöntuotannon palvelut tarjotaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun opettajille verkko opintojakson tai sen osan tuotantoprosessin tueksi, jolloin opettaja itse paneutuu oppisisällön muokkaamiseen ja rakentamiseen oppimista edistävällä tavalla. Opettajan ei ole mielekästä perehtyä kaikkeen siihen vaativaan tekniikkaan ja erilaisiin osaamisen alueisiin, joita laadukkaassa sisällöntuotannossa tarvitaan, vaan oman sisällöllisen asiantuntemuksensa kehittämiseen. Sisällöntuotannolla tarkoitetaan olemassa olevan tai uuden oppimateriaalin muokkaamista ja tuottamista digitaaliseen muotoon, erityisesti verkossa jaettavaksi. Sisällöstä vastaa aina ensisijaisesti kyseisen aineen tai aihealueen opettaja, joka on oppiaineensa asiantuntija. Usein opettajilla ei kuitenkaan ole tuntemusta teknologisista tai pedagogisista mahdollisuuksista, joita tieto ja viestintätekniikka tarjoaa tai opettajan odotukset uudelta teknologialta ovat epärealistisia. Sisällöntuotannon tukipalveluprosessi alkaa, kun opettaja keskustelee verkkoopetusideastaan sisällöntuotantoon perehtyneiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tukipalvelujen tarpeet ja muodot Sisällöntuotannon tukipalveluja kehitettiin Oppitupa hankkeen aikana niin, että opettajien oli niitä helppo käyttää ja ne vastasivat mahdollisimman hyvin heidän tarpeisiinsa. Keskeisimpiä periaatteita palvelujen kehittämisessä olivat joustavuus ja saavutettavuus. Ohjausta annettiin monipuolisesti sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa että puhelimitse ja sähköpostitse.

15 29 30 Henkilökohtainen ohjaus Taulukossa 4 kuvataan sisällöntuotannon tukipalvelujen tarpeiden jakautumista. Aineistona käytettiin Oppituvan henkilöstön yhteistä sisällöntuotannon tukipalvelujen tuntikirjanpitoa Siihen kirjattiin annetun henkilökohtaisen ohjauksen sisältö ja määrä; asiakas sopi henkilökohtaisen ohjauksen ajankohdan yleensä etukäteen joko yhden suunnittelijan tai koko Oppituvan henkilöstön kanssa. Tuntikirjanpitoon merkityt tukipalvelupyynnöt jakautuivat analyysissa neljään osa alueeseen: ideointi, kartoitus ja alustava suunnittelu; suunnittelu; sisällöntuotanto; ohjelmat ja työkalut. Näistä osa alueista sisällöntuotannon osuus painottui vahvasti (noin 60 %). Ideoinnin, kartoituksen ja alustavan suunnittelun osuus oli noin 6 % kaikista tukipalvelupyynnöistä, ja suunnittelun osuus noin neljännes. Ohjelmien (lähinnä Office ohjelmat) ja työkalujen käytön ohjauksen osuus oli noin kymmenes. TAULUKKO 4. Henkilökohtaisen ohjauksen tarpeet Oppituvan henkilöstön tuntikirjanpidossa Tukipalvelutarpeet / Henkilökohtainen ohjaus % Sisällöntuotanto 59 Oppimisalustan käyttö 75 Nettisivujen teko (tai muu vastaava) 14 Kuvankäsittely 11 Suunnittelu 25 Sisällöntuotannon suunnittelu 62 Pedagoginen suunnittelu 18 Tekninen suunnittelu 10 Koulutustarpeen suunnittelu 10 Ohjelmat, työkalut 10 Ideointi, kartoitus, alustava suunnittelu 6 Suunnitteluvaiheen ohjauksessa painotus oli sisällöntuotannon suunnittelussa. On kuitenkin huomattava, että pedagoginen ja tekninen suunnittelu kulkevat rinnakkain; kun suunnitellaan sisältöä verkkoon, pohditaan samalla toteuttamistapaa, jotta oppiaines olisi mahdollisimman helposti omaksuttavissa (pedagoginen suunnittelu) ja käytettävissä (tekninen suunnittelu). Ohjaus sähköpostitse ja puhelimitse Tukipalvelupyyntöihin vastattiin päivittäin myös sähköpostitse ja puhelimitse. Keskeiset aihealueet tukipyynnöissä olivat alustavan idean esittäminen (henkilökohtaisen ohjausajan sopiminen) asioiden tarkistus tai tarkennus henkilökohtaisen ohjauksen jälkeen dokumenttien virheiden tarkistus (esimerkiksi dokumentin lähettäminen sähköpostiviestin liitetiedostona) ohjelmien toiminnot (Office ohjelmat, kuvankäsittelyohjelmat jne.); ensin puhelimitse, jatkui usein sähköpostitse (liitetiedosto) WebCT oppimisalusta; salasanan vaihto, kurssipohjan luonti, erilaiset ongelmatilanteet (yliopisto) Verkkosalkku oppimisalusta; erilaiset ongelmatilanteet (ammattikorkeakoulu) tekijänoikeuksiin ym. liittyvät yleiset kysymykset koulutuksiin liittyvät kysymykset. Tukipalveluja koulutusten, verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kautta Tieto sisällöntuotannon tukipalveluista levisi tehokkaasti Oppitupahankkeen koordinoimien koulutusten avulla. Osallistujille korostettiin, että tukea ohjelmien käyttöön ja materiaalin tuottamiseen on saatavilla myös koulutusten jälkeen.

16 31 32 Keskeisenä sisällöntuotannon tukimuotona Oppitupa hankkeessa oli luoda verkostoja ja etsiä opettajille sopivia yhteistyökumppaneita sisällöntuotantoon. Tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat olleet Savoniaammattikorkeakoulun Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijat, jotka ovat tuottaneet visuaalista materiaalia useisiin verkkokursseihin ja oppimateriaale ihin. Tekijänoikeudet Oppitupa hankkeen aikana Oppituvan henkilöstöltä on kysytty paljon tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä koulutus ja tukipalvelujen yhteydessä. Opettajat ovat myös ottaneet yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse tarkistaakseen tekijänoikeusasioita. Usein on myös käynyt niin, että tekijänoikeuksiin liittyvä ongelma on havaittu esimerkiksi tukipalvelujen yhteydessä, henkilökohtaisen ohjauksen aikana. Kohderyhmämme opettajat ovat ylipäänsä hyvin tietoisia tekijänoikeuksiin liittyvistä asioista, mutta kaikkia näkökulmia ei aina osata ottaa huomioon. Tekijänoikeuksista on järjestetty myös koulutusta. Kolmen opintoviikon laajuiseen Verkko opetuksen perusteet kurssiin sisältyy kolmen tunnin luento tekijänoikeuksista. Luennon aikana esitellään tekijänoikeuden peruslähtökohtia sekä annetaan vastauksia opettajien esittämiin kysymyksiin. Lisäksi on järjestetty erikseen tilaisuuksia tekijänoikeuskysymyksistä; asiantuntijoina on ollut lakimiehiä Kuopion yliopistosta, Savonia ammattikorkeakoulusta ja Kopiosto ry:stä. Onneksi sekä Virtuaaliammattikorkeakoulu että Virtuaaliyliopisto ovat levittäneet tarmokkaasti tietoa tekijänoikeuksista korkeakouluissa. Monissa korkeakouluissa on myös tehty omia mallisopimuksia yleisistä sopimuspohjista, jotta niitä olisi helpompi soveltaa omaan käyttöön, sekä ohjeistuksia ja usein kysyttyjen kysymysten luetteloita. Esimerkiksi Kuopion yliopiston nettisivuille 5 on koottu runsaasti tie toa sekä ohjeita ja oppaita oikeudellisista palveluista. Tällainen tietopankki helpottaa suuresti Oppituvan henkilöstön vastuuta tekijänoikeuskysymysten selvittämisessä. Opetusministeriö vastaa Suomessa tekijänoikeusasioista. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa tekijänoikeuslainsäädännön kehittäminen. Vuoden 2004 tekijänoikeusuudistuksessa keskeistä oli hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004); tärkeimmät lakimuutosehdotukset koskivat digitaalista materiaalia ja sen käyttöä. Digitaalitekniikan yleistyminen asettaa uusia vaatimuksia tekijänoikeusjärjestelmän kehittämiselle. Opetusministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama tekijänoikeusneuvosto, joka avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. 6 Ohjelmat Oppitupa hankkeen tuottamat ohjelmat ovat löytäneet hyvin käyttäjänsä ja niistä on saatu erinomaista palautetta. Niiden avulla hankkeen profiilia on saatu nostettua myös valtakunnallisesti: ohjelmia on koekäytössä Helsingin yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Aloite ohjelmien tekemiseen tuli joko suoraan opettajilta tai hankkeen henkilöstöltä. Ohjelmia ryhdyttiin tekemään, kun käyttö arvioitiin riittävän laajaksi suhteessa ohjelmointiin käytettyyn aikaan. Ohjelmat toimivat Kuopion yliopiston palvelimilla ja ne siirretään hankkeen päätyttyä myös Savonia ammattikorkeakoulun palvelimille. 5 Ks. 6 O pe tusm inisteriö 2004b.

17 33 34 Onni oppimispäiväkirja Onni oppimispäiväkirjan avulla voidaan kirjoittaa oppimispäiväkirjaa verkkoon. Ohjelman kehittäminen aloitettiin syksyllä 2002, ja sillä oli vuoden 2005 alussa noin 450 käyttäjää. Onni oppimispäiväkirja on työkalu opiskelijan oman oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin. Se on oppimisen reflektion apu, jonka avulla opiskelija voi dokumentoida oppimisprosessiaan ja tunnistaa oppimistaitojensa heikkouksia ja vahvuuksia. Oppimispäiväkirjaa voi kirjoittaa helposti ja joustavasti kaikkialla, missä verkko on käytössä. Myös opettaja pääsee sen avulla seuraamaan opiskelijan oppimista "reaaliajassa" ja voi tarvittaessa kommentoida päiväkirjaa. Onni oppimispäiväkirjassa opiskelijalla on samanaikaisesti käytössään viisi eri päiväkirjaa ja portfolio. Opiskelija voi käyttää yksittäistä päiväkirjaa henkilökohtaisiin merkintöihinsä tai liittää päiväkirjan kurssiin. Mikäli päiväkirja on liitetty kurssiin, opiskelija voi itse päättää, näkyykö yksittäinen merkintä opettajalle. Opettaja voi antaa opiskelijalle palautetta tämän merkintöihin. Merkintöihin voi liittää myös tiedostoja. Onni oppimispäiväkirjan portfoliotyökalun avulla käyttäjä voi helposti tuottaa itselleen portfolion. Portfolio voidaan julkaista verkkoon tai se voidaan tallentaa nettisivuina. Portfolion ulkoasun voi valita valmiista malleista. Portfolion tekstiin voidaan lisätä ja liittää tiedostoja. Onni oppimispäiväkirja on herättänyt kiinnostusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Onni siirretään Suomen virtuaaliyliopiston portaaliin vuoden 2005 aikana. Ohjelma säilyy myös Kuopion yliopiston palvelimella; opiskelijat ja opettajat voivat käyttää sitä vapaasti omien tarpeidensa mukaan. EVTA (European Vocational Training Association) valitsi Onni oppimispäiväkirjan hyväksi käytänteeksi syksyllä Lotta lomakeohjelma Lotta lomakeohjelma helpottaa erilaisten kysely ja arviointilomakkeiden laatimista ja jakelua. Ohjelman avulla tietoja voi kerätä helposti ja nopeasti, verkkoa hyödyntäen. Sillä voi tehdä monipuolisia kyselyjä, koska se tukee kaikkia verkkolomakkeiden kysymystyyppejä. Kyselyjen tulokset voidaan koota www sivuksi, tekstitiedostoksi tai Excel muotoiseksi aineistoksi, jossa sitä voidaan työstää eteenpäin tai josta se voidaan siirtää esimerkiksi SPSS:ään. Myös lomake tehdään Excelillä, josta se siirretään tekstitiedostona Lotta lomakeohjelmaan. Ohjelma luo lomakkeelle www osoitteen, joka ilmoitetaan vastaajille. Vuoden 2001 aikana noin 30 henkilöä hankki itselleen käyttäjätunnuksen ohjelmaan. Vuoden 2002 loppuun mennessä lomakkeita tuotti ohjelman avulla 120 käyttäjää. Vuoden 2004 syksyyn mennessä ohjelmalla oli tehty yhteensä 1050 eri kyselyä, joihin oli annettu yli vastausta. Käyttäjiä vuoden 2004 syksyllä oli 246. Ohjelma on käytössä myös Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, ja Kuopion kaupunki ottaa todennäköisesti ohjelman käyttöön vuoden 2005 aikana. Sanelutyökalu Sanelutyökalu on tehty vieraiden kielten opiskeluun. Ohjelmassa on nauhoitettuna vierasperäisiä lauseita äänitiedostoissa. Käyttäjä kuuntelee lauseet ja yrittää kirjoittaa lauseet oikeassa muodossa. Ohjelma antaa oikeat vastaukset ja käyttäjä voi vertailla niitä omiin vastauksiinsa. Ohjelma on ollut käytössä Kuopion yliopiston kielikeskuksessa syksystä 2004 alkaen.

18 35 36 Sanalista vieraskielisten sanojen opettelutyökalu Sanalista työkalun avulla opiskelijat voivat opetella vieraskielisiä sanoja helposti ja joustavasti. Sanoja voi käydä läpi yksitellen, jolloin käännetty sana on piilotettu ohjelman käyttäjältä, kunnes hän valitsee sen näkyväksi. Vaikeat sanat voi ottaa talteen omaan listaansa, jolloin opeteltavien sanojen listaa saadaan supistettua. Sanalistaohjelma on ollut Kuopion yliopiston kielikeskuksen käytössä alkuvuodesta 2004 saakka. Ilmo kurssienhallintatyökalu Ilmo kurssienhallintatyökalu kehitettiin alun perin hankkeen koulutusten ilmoittautumisjärjestelmäksi. Ohjelmaa on kehitetty edelleen: sen avulla voi nyt seurata osallistumista koulutuksiin ja hakea tietoa yksittäisen osallistujan suorittamista kursseista. Ohjelma on käytössä myös Kuopion yliopiston oppimiskeskuksessa, kielikeskuksessa, kliinisen ravitsemustieteen laitoksella sekä yleisessä tieteellisessä jatkokoulutuksessa. Ohjelma on ollut käytössä myös Helsingin yliopistossa. Ilmo kurssienhallintatyökalussa on arkistoituna 650 kurssia ja se on jatkuvasti käytössä. Esimerkkinä ohjelman käytöstä on Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen koulutuskalenteri 7 : sivulla on ohje lman tuottama listaus niistä kursseista, joille tällä hetkellä voi ilmoittautua. Postituslistojen ylläpitotyökalu Postituslistaohjelmalla pidetään yllä postituslistoja. Ohjelma on toistaiseksi käytössä vain Kuopion yliopistossa ja marraskuussa 2004 sillä ylläpidettiin noin kolmeakymmentä postituslistaa. Oppimisprosessiperustaisen verkko opetuksen pohjasivusto Oppimisprosessiperustaisen verkko opetuksen pohjasivusto kehitettiin yhdessä Itä Suomen virtuaaliyliopisto hankkeen (ISVY) toimijoiden kanssa Kuopion yliopiston oppimiskeskuksessa. Opettaja voi ottaa sivuston käyttöönsä tallentamalla sivut omalle koneelleen ja vaihtamalla oletusotsikot ja sisällön sivuille. Linkitykset ja oppimisprosessin kulku on suunniteltu ja toteutettu valmiiksi. Jokaisella sivulla on ohje sisällön muokkaamisesta, esimerkiksi siitä, miten tehtävät kannattaa ohjeistaa. Sivuston yleiset osiot esimerkiksi opiskeluohjeet, kuviona esitetty yhteenveto koko prosessista ja oheiskirjallisuus on merkitty harmaalla värillä. Oppimisprosessin vaiheet on merkitty sinisen eri sävyillä. Opiskelijan on helppo hahmottaa sekä oppimisprosessin eri vaiheet että koko materiaalin läpi kulkevat yhteiset osiot. Oppimisprosessiperustainen sivusto antaa opiskelijalle mahdollisuuden olla subjektina ja aktiivisena osallistujana. Opiskelija ymmärtää prosessin helpommin, kun se kuvataan vertauskuvallisesti matkana, polkuna tai tienä: opiskelija kulkee reittiä pitkin kohdaten matkallaan erilaisia asioita. 8 Tilat ja laitteet Oppitupa hankkeen tukipalvelut keskitettiin samaan tilaan, jossa hankkeen tukipalveluja tuottava henkilöstö työskenteli. Hankkeen alkuaikoina sopivien tilojen löytäminen tuotti vaikeuksia. Kuopion yliopistossa hankkeelle varatut tilat olivat liian pienet tukipalveluille ja Savonia ammattikorkeakoulun tilat Microtekniassa taas hankalasti löydettävissä ja huonosti asiakkaiden saavutettavissa. Kun Kuopion yliopiston oppimiskeskus muutti Meditekniaan vuonna 2003, saatiin myös Oppitupa hankkeelle sopivat tilat (kuvat 1 ja 2) Koli & Silander 2002, 7.

19 37 38 Hankkeen projektityötila jakautuu kahteen osaan, joista toisessa osassa on Oppituvan henkilöstön työpisteet ja toisessa neljä kohderyhmälle varattua työpistettä. Opettajat voivat tulla pisteisiin työstämään oppimateriaaliaan ja henkilöstö auttaa tarvittaessa. Vastaavanlainen tukipalvelutila rakennettiin Savonia ammattikorkeakoulun tiloihin Iisalmeen kesäkuussa Opettajien työskentelytilojen lisäksi samassa tilassa oli Oppitupa hankkeen aluekoordinaattorin työpiste. Verkko opetuksen tukipalvelut kuten verkkoopetuksen pedagoginen ohjaus, opiskelijoiden opastus verkkooppimisympäristön käyttöön sekä käyttäjien hallinnointi Verkkosalkku oppimisympäristössä kuuluivat aluekoordinaattorin toimenkuvaan. Tukipalveluja tuotettiin opettajille ja opiskelijoille yhteistyössä Kuopion Oppituvan henkilöstön kanssa. Hankkeen Iisalmessa järjestetyt koulutukset keskitettiin myös tähän tilaan. Aluekoordinaattori osallistui myös Oppitupa hankkeen toiminnan kehittämiseen. KUVA 1. Oppitupa-hankkeen projektityötila Kuopion yliopiston oppimiskeskuksessa, Meditekniassa. Yhdessä Kuopion Puhelin Oyj:n (KPY) kanssa ryhdyttiin suunnittelemaan langattomia verkkoja ammattikorkeakoulun ja yliopiston tiloihin. Tavoitteena oli saada aikaan ratkaisu, jossa sallitaan verkkovierailut organisaatioiden opettajille. Kilpailutuksen ja leasingin kautta hankittiin tukiasemat molempien oppilaitosten kirjastoihin sekä erilaisiin opiskelutiloihin. Vierailujen salliminen osoittautui kuidenkin erinäisten asioiden muun muassa Funet verkon sääntöjen takia mahdottomaksi toteuttaa. Langattoman verkon jatkokehitys jäi molempien korkeakoulujen tietotekniikkakeskusten tehtäväksi. Voidaan kuitenkin sanoa, että hanke toimi alkuunpanijana kehitykselle kohti langatonta kampusta. Tuotantomalli Tässä luvussa esitellään Oppitupa hankkeessa kehitetty tuotantomalli. Kussakin vaiheessa kerrotaan ensin hankesuunnitelmaan kirjattu idea toiminnasta. Sen jälkeen arvioidaan toiminnan toteutumista kirjallisuuden ja käytännön kokemusten perusteella. KUVA 2. Oppitupa-hankkeen videoeditointistudio Kuopion yliopiston oppimiskeskuksessa, Meditekniassa.

20 39 40 Ideointi Hankesuunnitelmasta: Opettaja, jolla on idea digitaalisen oppimateriaalin tuottamisesta, ottaa yhteyttä tukipalveluyksikön toimijaan. Yksi yksikön suunnittelijoista ottaa päävastuun kustakin suunnitteluprosessista. Opettajalla on näin aina yksi tietty henkilö, jonka kanssa hän ensisijaisesti toimii. Alustavassa keskustelussa käydään läpi idean tekninen ja pedagoginen toimivuus, kohderyhmä ja saavutettava lisäarvo sekä sovitaan alustavasti toteutuksen aikatauluista. Lisäksi tässä keskustelussa on syytä käydä läpi tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Mikäli opettajan odotukset digitaalisesta oppimateriaalin tuottamisesta ovat epärealistisia, palautetaan idea opettajalle uudelleen muokattavaksi. Jos idea taas on toteuttamiskelpoinen, siirrytään varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen. Verkko oppimateriaalin ideointivaiheessa on tärkeintä hallita jatkuva ja tarkentuva ideointiprosessi hyvin: ideat muuttuvat näin yleisistä ajatuksista konkreettisiksi kysymyksiksi 9. Seuraavaksi on koottu joitakin kysymyksiä, jotka auttavat opettajaa tekemään valintoja ideointivaiheessa: Mikä on punainen lanka tai teema 10? Kuka vastaa mistäkin ja millä resursseilla? Kuinka käytetään yhteisiä keskustelualueita ja niiden osia? Kuinka ryhmät muodostetaan? Kuinka tehtävät ja projektityöt tai ryhmätyöt tehdään? Miten ja minne opiskelijat lähettävät tuotoksensa tai tehtävänsä? 11 Miten vuorovaikutus toimii ja miten sitä tuetaan 12? Idea voidaan myös hylätä esimerkiksi seuraavista syistä: Idea on mahdoton: liian iso tai liian epämääräinen. Ei ole riittävästi osaamista. Materiaali on liian kallis tuottaa. Aikataulu on vaativa tai mahdoton. 9 Hintikka & Mäkä lä inen 2001, Tella ym. 2001, Korpi ym. 2000, Manninen & Brax 1999, 11 Käyttäjäryhmä on hahmoton: liian iso tai liian suppea. Materiaalilla ei ole käyttäjiä tai tarvitsijoita. 13 On tärkeää pystyä tekemään päätös idean hylkäämisestä jo alkuvaiheessa. Mitä pikemmin päätös hylkäämisestä tehdään, sitä enemmän säästetään resursseja. Suunnittelu Hankesuunnitelmasta: Suunnitteluvaiheen alussa opettaja ja suunnittelija esittelevät ideansa muille tukiyksikön toimijoille ja yhdessä sovitaan ryhmän työnjaosta, aikatauluista, kohderyhmästä, laajuudesta, medioista, rakenteesta, mahdollisesta ulkopuolisesta rahoituksesta tai muista ulkopuolisista toimijoista. Ulkopuoliset toimijat ovat ratkaisevassa asemassa, mikäli materiaali on sellaista, että sen tuotteistaminen on mielekästä ja mahdollista. Tämän hankkeen varsinaisena tavoitteena ei ole sisältöjen kaupallinen tuotteistaminen, mutta hankkeessa toimivat pyrkivät auttamaan yhteistyökumppaneiden löytämisessä tällaiseen prosessiin. Tarkka sisällön suunnittelu on yksi verkko oppimateriaalin suunnittelun tärkeimmistä vaiheista. Koska suunnitteluvaiheessa kulkee yleensä rinnakkain useita eri prosesseja, ne kannattaa koota käsikirjoitukseksi 14. Bolognan prosessin myötä sisällön suunnitteluun on tullut mukaan myös ydinaines ja kuormittavuusanalyysit, jotka auttavat suunnittelemaan ja mitoittamaan verkko opetusta oikein 15. Suunnittelua vaativia asioita ovat myös välitys ja julkaisukanavien valinta, media ja välinevalinnat sekä käytettävyyden ja visuaalisuuden suunnittelu. Oppimisprosessi on verkko opetuksessa tärkeä punainen lanka, jonka huolellista suunnittelua ei voi riittävästi korostaa. 13 Hintikka & Mäkä lä inen 2001, Tella ym. 2001, Ks. es im. www. w5 w.fi

21 41 42 Käytännössä opettaja malttaa tai ehtii harvoin tehdä kunnollisen käsikirjoituksen tai edes suunnitelman, johon olisi koottu kaikki vaadittavat osaset vaikkapa käsitekartan muotoon. Huolellinen suunnittelu onnistuu silloin, kun opettaja on mukana koulutuksissa, joissa kurssin hyväksytyksi suoritukseksi vaaditaan käsikirjoitus tai ohjaus ja arviointisuunnite lma. mukaan prosesseihin, joita opettaja on saattanut kehitellä hyvinkin pitkään ennen tuloaan Oppitupaan. Vaikeinta on varmastikin ollut saada opettaja ymmärtämään, miten tärkeää on suunnitella huolellisesti vähäisten resurssien käyttö. Palkitsevinta on ollut seurata opettajien innostusta, kun he ovat oppineet käyttämään jotakin ohjelmaa tai työkalua tai toteuttamaan sisällöllisiä ja pedagogisia ideoitaan verkkoympäristössä. Toteutus ja arviointi Hankesuunnitelmasta: Toteutusvaihe alkaa käsikirjoituksen laatimisella. Tässä vaiheessa koko tukiyksikön osaaminen on tarpeen, erityisesti pedagoginen. Käsikirjoitus pitää sisällään tiedon kokoamisen, valitsemisen ja jäsentämisen, eri representaatioiden valitsemisen, vuorovaikutteisuuden, hypertekstimäisen rakenteen (rakennekaavio), visuaalisen yleisilmeen, yms. Käsikirjoituksen pohjalta laaditaan varsinainen oppimateriaali. Oppimateriaali testataan ja siihen tehdään tarvittavat korjaukset ennen kuin se varsinaisesti otetaan käyttöön. Varsinainen materiaalin toteutus ja siirto opiskelijoiden käyttöön voi olla koko prosessin raskain ja aikaa vievin vaihe; opettajan kannattaa viimeistään tässä vaiheessa hakeutua yhteistyöhön asiantuntijoiden kanssa, jotka voivat auttaa materiaalin toteutuksessa. Tuotantomallin arviointi Hankesuunnitelmasta: Hankkeen aikana sisällöntuotantoprosessia arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä eri osapuolten kanssa tavoitteena toimiva malli, joka on selkeästi integroitavissa korkeakoulujen toimintaan. Kohderyhmän arvio tukipalveluista Syksyllä 2004 tehtiin kysely tieto ja viestintätekniikan opetuskäytöstä sekä koulutus ja tukipalvelujen vaikuttavuudesta niille Kuopion yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun henkilökunnan edustajille, jotka olivat käyttäneet järjestettyjä koulutus ja tukipalveluja. Kuopion yliopiston henkilökuntaa pyydettiin antamaan arvosana Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen palveluista, kun taas Savoniaammattikorkeakoulun henkilökuntaa pyydettiin antamaan arvosana Oppitupa hankkeen palveluille. Näin tehtiin siksi, että Kuopion yliopiston henkilökunta käsittää oppimiskeskuksen palvelut kokonaisuudeksi, kun taas Savonia ammattikorkeakoulu käyttää yliopiston palveluista pääasiassa vain Oppitupa hankkeen palveluja. Käytännössä suurin osa oppimiskeskuksen koulutus ja tukipalveluista on Oppitupahankkeen koordinoimia. Savonia ammattikorkeakoulun henkilökunta on voinut osallistua myös muiden yliopiston oppimiskeskuksen hankkeiden (esimerkiksi TieVie 16, ISVY) koordinoimiin koulutuksiin, mikäli koulutuksissa on ollut tilaa. Oppituvan henkilöstö on ollut mukana kymmenissä verkko opetuksen prosesseissa vuosittain. Harvoin on osallistuttu koko prosessiin, mutta sellaisiakin projekteja on ollut vuosien varrella. Yllättävintä Oppituvan henkilöstön mielestä on ollut se, miten helppoa on ollut "sujahtaa" 16 TieVie on valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan ope tuskäytön virtuaaliyliopistohanke. Koulutuksen tavoitteena on auttaa yliopisto-opettajia soveltamaan tieto- ja viestintätekniikkaa omassa opetuksessaan pedagogisesti järkevällä tavalla. (Ks. vie.fi.)