Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) 2015 tulevaisuus ja rahoitustarkastelut TUURI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) 2015 tulevaisuus ja rahoitustarkastelut TUURI"

Transkriptio

1 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) 2015 tulevaisuus ja rahoitustarkastelut TUURI YY Optima Oy, Linea Konsultit Oy, Movense Oy & WayStep Ky Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä

2 HLJ 2015 Tulevaisuus ja rahoitustarkastelut Esipuhe Tulevaisuus ja rahoitustasotarkastelut ovat osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelua. Tulokset palvelevat koko HLJ 2015 prosessiajasenerivaiheita. Tulevaisuuskuviaja rahoitustasotarkasteluja voidaan hyödyntää muun muassa HLJ 2015:n strategiaselvityksessä ja sen vaihtoehtotarkasteluissa sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa. HLJ 2015:n tulevaisuus ja rahoitustasotarkastelu pohjautuu HLJ 2011:n tulevaisuustarkasteluun, jota on tässä työssä päivitetty ja kehitetty. Tarkasteluja varten on muodostettu neljä tulevaisuuskuvaa, joiden keskeisinä muuttujina ovat seudun talous ja väestökasvu sekä seudun hallinnon rakenteet. Työssä on tarkasteltu myös erilaisten tulevaisuuskuvien heijastumista seudun yhdyskuntarakenteen muutoksiin. Tässä yhteydessä on tuotu esiin, että yhdyskuntarakenteen muutos on tulosta toisaalta yhteiskuntaa muokkaavista megatrendeistä ja toisaalta suunnittelusta. Kumpikaan ei yksin määrittele muutoksia. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet Riikka Aaltonen, puheenjohtaja Arto Siitonen Tuire Valkonen Johanna Vilkuna Maarit Saari HSL HSL HSL HSL Uudenmaan ELY keskus Työn käytännön toteutuksesta on vastannut konsulttiryhmä Seppo Lampinen (projektipäällikkö, YY Optima Oy), Reijo Helaakoski (Linea Konsultit Oy), Kimmo Rönkä (Movense Oy), Anna Saarlo (YY Optima Oy), Sonja Sahlsten (YY Optima Oy), Sakari Somerpalo (Linea Konsultit Oy) ja Henriika Weiste (WayStep Consulting Ky). 2

3 HLJ 2015 Tulevaisuus ja rahoitustarkastelut Sisällysluettelo TULEVAISUUSSKENAARIOT TRENDIT Määritelmiä 6 Megatrendit 7 Kasvussa olevat trendit 8 Liikenteen trendit 9 Liikkumisen trendit 10 Heikot signaalit & mustat joutsenet 11 HELSINGIN SEUDUN ENNUSTEET Helsingin metropolialueen kasvuennusteet 13 SKENAARIOT HLJ2011 SKENAARIOIDEN PÄIVITYS JA KEHITTÄMINEN HLJ2015 SKENAARIOIKSI Skenaarioiden kehittämisen taustaa 17 Muodostettujen skenaarioiden lähtökohtia 18 Kasvu määritelmä 19 Käyttäytymisen muutos määritelmä 20 Muodostetut skenaariot 21 Skenaariokuvaukset: 1. Korporaatiometropoli 22 Skenaariokuvaukset: 2. Pitäjämetropoli 23 Skenaariokuvaukset: 3. Paikallisten kaupunkikylien verkosto 24 Skenaariokuvaukset: 4. Voimaantunut metropoli 25 Tarkastelumenetelmät 26 Skenaariot PESTE analyysi 27 Skenaariot vaikutusten arviointi 28 YHDYSKUNTARAKENNETARKASTELUT Taustaa yhdyskuntarakenteen muutosten mekanismeihin 30 Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaarioissa 32 Skenaariot yhdyskuntarakenteen muutoksen painopisteitä 35 RAHOITUSTARKASTELUT Rahoitustarkastelujen eteneminen ja nykyinen rahoitustaso 38 Toteutunut rahoitus infrainvestoinnit 39 Toteutunut rahoitus hoito, ylläpito ja joukkoliikenne 40 Rahoituksen painotuksia ja uusia rahoituslähteitä eri skenaariossa 41 Rahoituksen painotuksia 42 Liikennemuotojen painotus eri skenaarioissa 43 Skenaariot infrainvestointien toteuttamismahdollisuuksia 44 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto trendit 46 Yhteenveto skenaariot 47 Yhteenveto rahoitustarkastelut 48 Pitkän aikavälin talouskasvu mennyt ja arvio tulevasta 49 Johtopäätöksiä ja evästyksiä tulevaisuus ja rahoitustarkasteluista 50 3

4 TULEVAISUUSSKENAARIOT HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT 4

5 TULEVAISUUSSKENAARIOT: TRENDIT HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT

6 Määritelmiä Skenaariot ovat erilaisia polkuja nykyhetkestä tulevaisuuteen. Skenaarioiden avulla varaudumme sellaisiin tulevaisuuksiin, joita emme välttämättä olisi pohtineet. Skenaariot auttavat meitä identifioimaan heikkoja signaaleja, jotka kertovat tapahtuvasta muutossuunnasta. Skenaarioiden osia ovat megatrendit, trendit, heikot signaalit sekä mustat joutsenet (villit kortit). Megatrendi on iso trendi, joka vaikuttaa ja on vaikuttanut pidempään maailmalla. Se jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessakin vuosia. Esimerkkejä ovat väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys jne. Trendi on enemmän paikallinen tai ainakin pienempivaikutteinen kuin megatrendi ja se on kestänyt vähemmän aikaa. Trendi voidaan kääntää myös ilmiöksi. Trendi voi muodostua kolmella eri tavalla: ylhäältä alas (trickle down), alhaalta ylös (trickle up) tai se siirtyy alalta toiselle (trickle cross). Esimerkiksi pyöräilyn kasvu on tunnistettava trendiksi ja se vaikuttaa todennäköisesti tulevaan suunnitteluun. Heikko signaali on ensi merkki nousevasta muutoksesta tai uudesta asiasta. Asiasta voi tulla tulevaisuudessa trendi tai sitten asian merkitys hiipuu. Heikon signaalin merkitys tyypillisesti aliarvioidaan tai sen mahdollisuuksiin ei uskota. Esimerkiksi polkupyörien sähköistämistä voidaan pitää heikkona signaalina. Ilmiö saattaa vähentyä tai sitten sähköavusteisen pyöräilyn rooli tulee kasvamaan merkittävästi. Musta joutsen (villi kortti) on vertaus epätodennäköisestä, harvinaisesta tai odottamattomasta tapahtumasta, joka on tavanomaisten odotusten ulkopuolella. Mikään menneisyydestä ei viittaa sen mahdollisuuteen ja sillä on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus, osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan. Mustia joutsenia ovat olleet mm. 9/11 iskut WTC torneihin, Thaimaan tsunami ja Japanin kolmiosainen musta joutsen 2012: maanjäristys, tsunami ja sitä seurannut ydinvoimalakatastrofi. Lähteet: Elina Hiltunen ( ): Kolme avainta tulevaisuuteen. Virpi Vaittinen (2005): Asumisen trendit Living trends. TULEVAISUUSSKENAARIOT 6

7 Megatrendit Globalisaatio ja kansainvälistyminen Maahanmuutto lisääntyy Suomi ja sen asukkaat kansainvälistyvät Teollisuuden rakennemuutos etenee edelleen teollisuudesta palveluihin Kaupungistuminen Suomi 20 v. kaupungistumiskehityksessä jäljessä Suuret kaupunkiseudut, kärjessä Helsingin seutu Teknologinen kehitys ja digitalisoituminen Vähintään yhtä nopeaa kuin tähänkin asti Älykkyys tulee arjen ja liikkumisen osaksi Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen Erityisesti yli 75 ja 85 vuotiaiden osuus kasvaa Pidempien elinkaarien yhteiskunta ( Age mix ) Ilmastonmuutos vaikutus rakentamiseen ja käyttöön Energiatehokas kaupunki Energian riittävyys, uudet energialähteet change?page=27 brussels a luxury diningexperience like no o<ther/ Helsingin seutu tulee kansainvälistymään sekä kasvamaan metropolialueena. Ihmisten liikkumista tuetaan erilaisilla älykkäillä ja energiatehokkuuteen kannustavilla palveluilla. Megatrendit muuttavat liikenteen ja liikkumisen perusrakenteita. Liikenne ja liikkuminen ulottuu yhteiskunnassa entistä laajemmalle. Liikkuminen on yhä kokonaisvaltaisempaa, ulottuu työn, asumisen, harrastusten ja vapaa ajan monelle osa alueelle. TULEVAISUUSSKENAARIOT 7

8 Kasvussa olevat trendit Elämyksellisyys ja itselle sopivuus Merkitykset ja tarinat & laadukkuus ja palvelupohjaisuus Elämäntapojen erilaistuminen Vapaa ajan rooli vahvistuu Harrastukset ja vapaa aika entistä tärkeämpää Vapaa ajan liikenne kasvaa Kasvussa olevat trendit ovat jo tunnistettuja signaaleja, joiden vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä täsmälleen osata arvioida. Trendeistä on aika suuri yksimielisyys. Terveys, hyvinvointi ja pitkäikäisyys Ihmiset elävät terveempinä ja pitempään Hyvin iäkkäiden määrä kasvaa Yksinäisyys ja syrjäytyminen Yksin asuvien määrä kasvaa (Hki: 50 % 1 hengen talous, 80 % 1 2 hengen talouksia) Kaupunkitilat ja korttelit asuntojen jatkeena Elämystalous ja kuluttajan roolin kasvu edellyttävät vaihtoehtoja kuluttajat valitsevat itselleen sopivan vaihtoehdon. Kuluttaja haluaa myös osallistua ja vaikuttaa lopputulokseen. Hyvinvoinnin roolin kasvu sekä pitkäikäisyys vahvistavat kaupunginosien paikallista roolia. Käyttäjät ja kaupunkilaiset Käyttäjän ääni kuuluu ja sitä kuunnellaan Kaupunkilaisten asema vahvistuu loppukäyttäjinä Paikallisuus ja lähipalvelut Lähikaupunginosien vahvistuminen, myös paikallistalouksina Naapurustot ja tukiverkostot likeruth/ 5 local urbanculture goes global/ bridges generations/ https://blogs.aalto.fi/lahio2072/files/2012/06/portrait _symppis.png TULEVAISUUSSKENAARIOT 8

9 Liikenteen trendit Öljypohjaisuuden väheneminen Polttomoottoreista hybridiin ja sähköön Uusiutuvat energiat liikenteessä Teknologinen kehitys, ekologisuus ja älykkyys Automaattinen liikenne ja automaattiset kulkuvälineet Uudet sähkötoimiset/biopolttoaineella toimivat pienvälineet Väylien ja tilojen käytön tehostaminen ICT sovelluksilla Käyttäjälähtöiset mobiilisovellukset Öljypohjaisuus on länsimaisen kaupunkirakenteen hajautumisen perusta. Vuoteen 2050 mennessä kaupunkirakenteissa tapahtuu merkittävää tiivistymistä. ew york city cabs go green/ Työvoiman liikkuvuus kasvaa pendelöinti kasvaa entisestään Pitkät työmatkat yleistyvät Kahden työuran perheet Liikennemuotojen asemat muuttuvat Pitkissä ja keskipitkissä yhteyksissä lentoliikenne jatkaa kasvuaan Keskipitkissä yhteyksissä raideliikenne kasvaa Autoa käytetään pitkissä työmatkoissa niillä alueilla, joilla ei ole raideyhteyksiä Helsingin seudulla erilaiset raideyhteydet vahvistuvat Bussiliikenteellä täydentävä rooli Resurssien niukkeneminen sekä energiatehokkuuden parantaminen nostavat erilaisten raideratkaisujen merkitystä Suomessa ja Helsingin seudulla. Liikenteen solmukohtien rooli vahvistuu. Työpaikat siirtyvät pitkällä aikavälillä entistä lähemmäksi raideyhteyksiä. approvesgoogle auto driving cars _shinkansen.html comercialprincipe pio.html TULEVAISUUSSKENAARIOT 9

10 Liikkumisen trendit Pyöräilyn rooli ja merkitys lyhyen ja keskipitkän liikkumisen kulkumuotona otte trails nation in walkability.html on kasvussa. Sähköavusteisuus tulee lisäämään pyöräilymatkojen pituutta. Kävely ja käveltävyys liikenteen ytimeen Jokainen matka alkaa ja loppuu kävellen Kävely on myös merkittävä itsenäinen kulkutapa (yli 7 % työmatkoista, yli 28 % koulumatkoista ja yli 30 % ostos ja asiointimatkoista tehdään jalan, lähde: LITU 2008) Kävely ja käveltävyys suunnittelun pääperiaatteiksi kävelyyhteydet pysäkeille, asemille sekä pysäköintilaitoksiin Säältä suojatut kävelyreitit keskustoissa ja asemanseuduilla Liikkuva elää pitempään kävely kaupungin strategiassa Terveelliset kaupungit tulossa (esim. tupakointikielto New Yorkin puistoissa v lähtien) Lisäaskeleet hyvän kaupunkiympäristön tavoitteena lacemaking/ Käveltävyys muodostaa tulevaisuuden liikennejärjestelmien perustan. Pyöräilyn rooli vahvistuu koko 2000 luvun. traincar.jpg f2010.htm Pyöräilyn asema liikkumismuotona vahvistuu Pyöräliikenteelle lisätilaa ja resursseja Sähköavusteisuus pidetään pyöräilymatkoja Pyöräbussit, ratikat ja juna: liikennevälineet mitoitetaan rollaattorin, lastenvaunujen ja pyörien mukaan Kävely ja pyöräily kaupunkiseudun brändääjänä Green lane vihreät pyöräkaistat Seudulliset pyöräilybaanat Käveltävät kaupunginosat (esim. 20 minuutin kaupunginosat) Kävelyn merkitys nostaa keskustojen ja asemanseutujen roolia. Kävely on entistä tärkeämpi kaupungin perusliikkumismuoto; jalankulkuun houkuttelevat ympäristöt ovat kaupungin vetovoimatekijöitä. Suunnittelun tehtävänä on luoda houkuttelevia paikkoja ja alueita, joihin syntyy riittäviä jalankulkuvirtoja ja tiloja erilaisille palveluille. Hyväksyttävä kävelyetäisyys pitenee mutta vastaavasti kävelyympäristöjen laatuvaatimukset kasvavat (sääsuojaus, talvikunnossapito). TULEVAISUUSSKENAARIOT 10

11 Heikot signaalit & mustat joutsenet Talvi kolmas vuodenaika talviunesta talvieloon Talvikaupunki ajattelu etenee Suomessa Tehotalvikunnossapito & talvipyöräily Sähköavusteisuus kaupungissa Sähköavusteiset polkupyörät, mopot ja kulkuneuvot Liikkumisen mahdollisuudet moninkertaistuvat Räätälöidysti kuluttajien tarpeiden mukaan toimiva joukkoliikenne Kutsuohjatun pienkalustotoiminnan läpimurto Millenium sukupolven mobiili liikkumisväline oryid=1897 mot cykelhalka Helsingin seudun kehitykseen vaikuttavien heikkojen signaalien vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä täsmälleen osata arvioida. Mustilla joutsenilla tarkoitetaan epätodennäköistä, harvinaista tai odottamatonta tapahtumaa, jolla on suuria vaikutuksia Helsingin seudun kehittymiselle, erityisesti liikenteelle. Kansainvälinen monipaikka asuminen Ykkös, kakkos ja kolmoiskodit: Kesät Suomessa, kevät/syksy Keski Euroopassa ja talvet Afrikassa Kaupunginosien tyhjeneminen; joukkoliikenteen palvelujen suunnittelu vaikeutuu Hidastaminen (down scaling) & syventyminen (slow living) Kiireen ja kasvun sijaan merkityksiä Työpaikka haetaan pyöräetäisyydeltä; joukkoliikennettä tarvitaan enää talvipakkasilla tai poikkeustilanteissa Muutto metropolin reunoille Esimerkki mustasta joutsenesta Merenpinnan ylittävä kohoaminen, jolloin vesi turmelee Helsingin metroasemia. Katastrofin seurauksena metro voisi olla pois käytöstä 1 2 vuoden ajan. Tällainen odottamaton tapahtuma pakottaa muuttamaan liikkumista; käytetään polkupyöriä ja autoa joukkoliikenteen sijasta, jätetään matkat tekemättä Syntynyt epävarmuus muuttaa seudun kasvusuuntia. TULEVAISUUSSKENAARIOT 11

12 TULEVAISUUSSKENAARIOT: HELSINGIN SEUDUN ENNUSTEET HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT

13 Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Väestöennusteet vuoteen 2050 Helsingin seudun väkiluku on noin 1,4 miljoonaa vuonna Väestön kasvuun vaikuttavat luonnollinen väestönkasvu (syntymät ja kuolemat), kotimaan talouden tila, Euroopan talouden ja maailman tila, asuntomarkkinat ja asumisväljyyden kasvu. Helsingin seudulle on laadittu 4 vaihtoehtoista väestöennustetta vuodelle Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin seudun talous (tuotanto ja työllisyys) kasvaa pitkällä aikavälillä nopeammin kuin EU alue keskimäärin. Helsingin seutu pysyy toimivana ja kilpailukykyisenä, hyödyntää kasautumis ja saavutettavuusetujaan ja on vetovoimainen sijoittumispaikka kilpailukykyiselle ja kasvavalle yritystoiminnalle. Myös rakennusmaa riittää asuntotuotannolle ja alueen liikennejärjestelmä ja palveluverkosto toimii. Noin 80 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista. 2. Perusvaihtoehdon (loivasti hidastuva) mukaan Helsingin seudun talous kasvaa samaa tahtia kuin Suomessa keskimäärin. Tonttimaan vähäisyys ja liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat jonkin verran kehitystä. Noin 75 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista. 3. Hidastuvassa vaihtoehdossa Helsingin talouden vetovoima hiipuu 2030 luvulle mentäessä. On myös mahdollista, että tonttimaan vähäisyys ja alueen liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat kehitystä. 4. Voimakkaasti hidastuvan vaihtoehdon mukaan Helsingin seudun kasvu jää pitkäaikaisesti hitaaksi. Keskeiset vientialat kuten ICT, ajautuvat pysyviin vaikeuksiin ja siirtävät toimintojaan pois Helsingin seudulta. Muuttovoitto tulee pelkästään maahanmuuttajista. Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3. Helsingin seudun (14 kuntaa) väestö ja projektiovaihtoehdot vuoteen Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3. TULEVAISUUSSKENAARIOT 13

14 Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Työpaikkamäärä vuoteen 2050 mennessä Skenaarioissa arvioidaan Helsingin seudun työpaikkamäärän kasvavan vuoteen 2050 mennessä työpaikasta työpaikkaan. Väestön ikääntyminen Helsingin seudulla väestö ikääntyy ja työssäkäyvien osuus tulee laskemaan. Muuttoliikkeellä tulee olemaan ratkaiseva merkitys ikärakenteen kannalta. Mitä enemmän muuttovoittoa kaupunki saa, sitä suurempi on työikäisten ja myös lasten määrä ja osuus väestöstä. Sen sijaan vanhusten määrä ei poikkea kovin paljon eri vaihtoehdoissa, mutta heidän väestöosuutensa kasvaa sitä suuremmaksi mitä hitaammin koko väestö kasvaa. Vieraskielisten osuus Helsingin seudulla Helsingin seudun kasvu on voimakkaasti riippuvainen seudulle tulevasta maahanmuutosta. Mitä suurempi maahanmuutto on, sitä voimakkaampi seudun kasvu tulee olemaan. Vieraskielisten osuus Helsingissä tulee nousemaan noin 10 %:sta 25 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Demografinen huoltosuhde (alle 20 ja yli 65 vuotiaiden suhde vuotiaisiin) Helsingissä ja projektiot vuoteen Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32. Helsingin seudun luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden sekä muuttovoitto muualta Suomesta ja ulkomailta vuosina sekä arvio Kotimaan muutto voittoon sisältyy arvioitu hengen väestönlisäys vuosina kotikuntalain muutoksen vuoksi. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsingin väestö ikäryhmittäin (15 v) ja väestöprojektion perusvaihtoehto Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32. TULEVAISUUSSKENAARIOT 14

15 Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Tuotannon kasvu Skenaarioissa arvioidaan bkt:n kasvavan noin 1 3 % vuodessa. Nopeimman kasvun skenaarioissa kasvu on 2 3 % ja hitaamman kasvun skenaarioissa 0 1 %. Öljy & polttoaineet Öljypohjaisten polttoaineiden käyttö Suomessa ja Euroopassa kääntyy laskuun. Erilaiset direktiivit ajavat kulutusta pois hiilestä ja öljystä, myös maakaasun tuotanto on pitkällä aikavälillä hiipumassa EU alueella. Globaali painopiste on siirtymässä kehittyviin maihin ja etenkin Aasiaan. Euroopassa panostetaan yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Lähde: Suomalainen tulevaisuuden energialiiketoiminta skenaariot ja strategiat. SALKKU hankkeen yhteenvetoraportti. VTT Päästötavoitteet EU ; hiilidioksidipäästöt v ja 2050 mennessä (kasvihuonekaasupäästöt 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 %, uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:in, energiatehokkuus +20 %). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n päästötavoitteiden tarkistaminen. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 tavoitteiden tarkistaminen Tilannekatsaus. HSY TULEVAISUUSSKENAARIOT 15

16 TULEVAISUUSSKENAARIOT: HLJ 2011 SKENAARIOIDEN PÄIVITYS JA KEHITTÄMINEN HLJ 2015 SKENAARIOIKSI HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT

17 Skenaarioiden kehittämisen taustaa Ennakointityössä yhdistetään todennettu ja olemassa oleva faktatieto asiantuntijoiden näkemykseen. Tästä syntyvä tulevaisuustieto muodostaa skenaarioiden pohjan. Työn alustavina skenaariovaihtoehtoina pidetään HLJ 2011:n mukaisia kolmea seuraavaa skenaariota: Tulevaisuusskenaario 1. Vakaa kehitys jatkuu Tulevaisuusskenaario 2. Talouskasvu hidastuu Tulevaisuusskenaario 3. Arvomuutos. Skenaarioiden tekemisessä hyödynnettiin lähtöaineistona HLJ 2011 Tulevaisuusskenaarioita. Laadittuja skenaarioita verrattiin myös Uudenmaan skenaariot 2040 raportissa tehtyihin skenaarioihin. Skenaarioiden päivittämisen aikana päädyttiin neljänteen skenaariovaihtoehtoon jakamalla skenaario 3 (arvomuutos) kahteen skenaarioon (HLJ 2015 tulevaisuusskenaariot 3 ja 4). Skenaariot 1 ja 2 ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia kuin HLJ 2011 Tulevaisuustarkastelussa. Skenaarioissa ei oteta kantaa siihen, miten kuntarajat ovat Helsingin seudulla vuonna Sen sijaan skenaarioissa on arvioitu, että seutuhallinto vahvistuu vuoteen 2050 mennessä. Arvio perustuu Metropolihallinnon esiselvitykseen ( ), joka lähtee siitä, että seudun taloudellinen kasvu ja kilpailukyky edellyttävät seutuhallinnon vahvistamista. Jokaisessa skenaariossa tapahtuu samansuuntaista kehitystä. Tällaisia muutostekijöitä ovat mm. verkostomaisuus (yritysten arvoverkostot kehittyvät, verkostomaisuus leviää myös kaupunkien palveluihin), asiakas ja käyttäjälähtöisyyden vahvistuminen (esim. internet muuttaa loppukäyttäjän roolia kohteesta tekijäksi). Myös yritystoiminnassa tapahtuu muutoksia, kuten paikallisten pienten yritysten rooli ja merkitys kasvaa, samoin kuin kansainvälisyyden merkitys yritystoiminnassa vahvistuu entisestään. Taustalla on myös uuden liikennepolitiikan mukainen ajatus käyttäjänäkökulman vahvistumisesta. Skenaarioissa ei ole kuitenkaan otettu kategorisesti lähtökohdaksi liikennepolitiikan painotusten muutosta. Tältä osin muutosten toteutuminen on kytketty päätöksenteossa ilmenevien painotusten erilaisiin muutoksiin eri skenaarioissa. TULEVAISUUSSKENAARIOT 17

18 Muodostettujen skenaarioiden lähtökohdat Skenaarioissa on kaksi ominaisuutta, joihin skenaarioita verrataan: Kasvunopeus: Miten seudun kasvu toteutuu nopeana vai hitaana? Kasvu heijastuu sekä talouteen että väestönkasvuun ja kaupunkiseudulla tehtävien investointien määrään. Käyttäytymis ja arvomuutos: Miten käyttäjät asukkaat, työntekijät, vapaa ajan viettäjät ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa? ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle ja on vaikuttanut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin sekä poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen, kestävän kehityksen mukainen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle. Kansalaisten muuttunutta käyttäytymistä tuetaan suunnittelun keinoin. Näiden kahden muuttujan avulla saadaan matriisimainen perusrunko skenaarioille. Muuttujat ovat myös sellaisia, että niillä on selvä vaikutus sekä yhdyskuntarakenteeseen että rahoitusvaihtoehtoihin. Nopea kasvu KORPORAATIO METROPOLI Ihmisten käyttäytyminen ei muutu PITÄJÄ METROPOLI Hidas kasvu VOIMAANTUNUT METROPOLI Käyttäytymisen muutos on merkittävä PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO TULEVAISUUSSKENAARIOT 18

19 Kasvu MÄÄRITELMÄ Kasvulla tarkoitetaan talouden (BKT) kasvua. Skenaarioissa puhutaan talouskasvusta ts. miten Helsingin seutu kasvaa niin, että seudun talouskasvu pysyy korkealla tasolla. Skenaariot perustuvat Helsingin Tietokeskuksen tekemiin väestöennusteisiin (ks. kohta II Helsingin seudun ennusteet) Talouskasvun edellytyksenä on erityisesti työvoiman määrä. Talous ei voi kasvaa pitkällä aikavälillä, jos väestö ei kasva. Rakenteellisen työttömyyden ns. normaali määrä on 6 %. Työvoiman määrään vaikuttavat työikäisen väestön määrä, maahan muutto / maasta muutto sekä opiskeluajan pituus. Pitkällä aikavälillä myös syntyvyys vaikuttaa työvoiman määrään. Työikäisten maahanmuutto kasvattaa myös syntyvyyttä. Kasvuskenaariot perustuvat nopeaan (n. 2 3 %) talouskasvuun ja väestönkasvuun. Näiden skenaarioiden edellytys on se, että työssäkäyvien määrä ei laske. Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä: Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin (eläkeikä nousee). Maahanmuutto pysyy korkealla tasolla (maastamuutto selvästi pienempänä). Opiskeluajat lyhenevät nykyisistä. Skenaarioista 2 ( Pitäjämetropoli ) ja 3 ( Paikallisten kaupunkikylien verkosto ) ovat matalan kasvun skenaarioita ja skenaariot 1 ( Korporaatiometropoli ) ja 4 ( Voimaantunut metropoli ) voimakkaan kasvun skenaarioita. Lähde (talousosuus): Juhana Vartiainen, VATT (2013): Suomi, Eurooppa ja maailma mikä meitä odottaa. Asuntomarkkinat 2013 huippuseminaari TULEVAISUUSSKENAARIOT 19

20 Käyttäytymisen muutos MÄÄRITELMÄ Käyttäytymisen muutoksella tarkoitetaan arvoissa tapahtunutta muutosta, joka on johtanut myös käyttäytymisen muutokseen. Miten käyttäjät asukkaat, työntekijät ja vapaa ajan viettäjät ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa: ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle, mikä on on ulottunut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen, kestävän kehityksen mukainen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle. Käyttäytymisen muutos koostuu viiden eri osatekijän yhteisestä muutoksesta: tietoisuus, tavat, tarjonta, toimintaympäristö ja toiset. Tietoisuus Energia, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tiedon ja osaamisen kerryttäminen, ymmärryksen lisääminen. Tavat Ihmisten toiminta on luonnostaan erehtyväistä, lyhytjänteistä, rutiininomaista ja ympäristön vihjeistä ohjautuvaa. Siksi tarvitaan kestävän elämäntavan kokonaisosaamista. Toimintaympäristö Jos halutaan parempia valintoja, tarvitaan parempaa valinta arkkitehtuuria (saavutettavat palvelut, yhteiskäyttömahdollisuudet, ei kaupallinen tila, tilaa omaehtoisille kokeiluille). Tarjonta Energian ja luonnonvarojen säästämismahdollisuudet, asukkaiden/liikkujien osallistumismahdollisuudet, liikkumisen edistämisen suunnitelmallisuus. Toiset Kestävät elämäntavat on väistämättä kollektiivinen projekti, osa koordinoitua yhteiselämää, koska ympäristö on yhteinen ja jakamaton. Innovatiiviset edelläkävijät, varhaiset omaksujat, varhainen pääjoukko, myöhäinen pääjoukko ja hidastelijat. Mallioppiminen, vertaisviestintä, käytännöt ja yhteisöt. Skenaarioissa 1 ( Korporaatiometropoli ) ja 2 (Pitäjämetropoli ) ei käyttäytymisessä ole tapahtunut muutosta, kun taas skenaarioissa 3 ( Paikallisten kaupunkikylien verkosto ) ja 4 ( Voimaantunut metropoli ) liikkujien käyttäytyminen on muuttunut Lähde (käyttäytymisen muutos): Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, 2012: Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Sitran energiaohjelman päätösseminaari. TULEVAISUUSSKENAARIOT 20

21 Muodostetut skenaariot Nopea kasvu Tulevaisuusskenaario 1 KORPORAATIOMETROPOLI (Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta) Tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät, maahanmuutto jatkuu merkittävänä. Pyrkimys taloudelliseen kasvuun ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen. Tulevaisuusskenaario 4 VOIMAANTUNUT METROPOLI (Käyttäytymisen muutos vakaassa kehityksessä) Vakaa talouskehitys on kasvattanut seutua samalla kun sen osat ovat vahvistuneet seudullisten sopimusten mukaisesti. Seudun liikenneinfraa on rakennettu seudullisten sopimusten pohjalta suunnitelmallisesti. Kaupunginosissa paikallisuutta on samanaikaisesti vahvistettu. Seutu on kehittynyt sekä kokonaisuutena että paikallisesti. Ihmisten käyttäytyminen ei muutu Tulevaisuusskenaario 2 PITÄJÄMETROPOLI (Talouskasvu on hidasta, ei käyttäytymisen muutosta) Seudun väestönkasvu on hidastunut samalla kun talouskasvu pysyy matalana. Taloudelliseen niukkuuteen sopeudutaan kaikilla elämänaloilla. Kehitys hidastuu, mutta arvomaailma ja kehityksen suunta muuttuvat vain hitaasti. Helsingin seutu koostuu eri seudun osissa toimivista itsenäisistä yhdyskunnista. Tulevaisuusskenaario 3 PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO (Käyttäytymisen muutos hidastuvassa kasvussa) Matala talouskasvu on hidastanut yhdyskuntarakenteen laajentumista. Sen sijaan kasvua tapahtunut erityisesti paikallistasolla, mikä näkyy kaupunginosien vahvistumisena. Seudun ja kaupunkien eri osat kehittyvät eri tahtiin itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. Paikallisrahoitusta käytetään infrastruktuurin rahoituksessa. Seudulla on suuria eroja sen osien välillä. Käyttäytymisen muutos on merkittävä Hidas kasvu TULEVAISUUSSKENAARIOT 21

22 Skenaariokuvaukset Tulevaisuusskenaario 1 KORPORAATIOMETROPOLI Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta: Tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. Pyrkimys taloudelliseen hyvinvointiin ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen Seudulla tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. HLJ alueen väkiluvuksi ennustetaan 1,8 1,9 miljoonaa asukasta ja noin työpaikkaa vuonna Taloudellinen kasvu pitkällä aikavälillä on kohtalaista, noin 2 3 % vuodessa. Talouskasvu lisää työllisyyttä, maahanmuuttoa ja maassamuuttoa. Kasvu keskittyy Suomessa muutamiin kasvukeskuksiin, joista Helsingin seutu on tärkein. Väkiluvun kasvu lisää yhdyskuntarakenteen hajautumispaineita. Henkilöauto ja joukkoliikenne kasvavat, mutta joukkoliikenteen suhteellinen osuus pienenee. Pyöräily suosiotaan kasvattavana liikennemuotona vaikuttaa etenkin lyhyempiin työmatkoihin. Vapaa ajan liikkumisen määrä kasvaa jatkuvasti. Elinkeinoissa palvelujen määrä kasvaa entisestään. Palvelut sijoittuvat suurimpiin keskittymiin, osin hajautuen seudun eri puolille. Tilaa vievät toiminnot hakeutuvat logistisesti paremmille sijainneille kauas keskustoista. Talouskasvu nostaa energian hintaa. Päästötavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Telematiikka, tietotekniikka ja ajoneuvoteknologia parantavat liikkumisen varmuutta, palvelutasoa ja turvallisuutta. Ihmisten valinnat liikkumisen suhteen muuttuvat hitaasti. Tämän takia autoistuminen ja liikennemäärät jatkavat kasvuaan. Öljypohjaiset kulkuneuvot korvautuvat sähkö ja biokaasupohjaisilla ratkaisuilla. Autojen energiankulutus vähenee moottoriteknologian ja kevyempien/pienempien ajoneuvojen myötä. Seudullinen hallinto ei pysty päättämään seudullisista rakenteellisista linjauksista, joten metropolialue jatkaa hajautumistaan. Uusia rata ja tielinjauksia avataan samalla kuin uusia kaupunginosia suunnitellaan ja rakennetaan useisiin suuntiin. Pitkät työmatkat kuljetaan raiteita pitkin, mutta myös henkilöautoja käytetään paljon varsinkin niillä seudun alueilla, joilla ei ole raideyhteyksiä. TULEVAISUUSSKENAARIOT 22

HLJ 2015. Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI

HLJ 2015. Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI HLJ 2015 Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tarvitaan arvioita siitä, miten toimintaympäristö tulevaisuudessa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Kestävän

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari 13.12.2007 1 Öljyn hinnan kehitys > 90 Dollaria/barreli 2 Yleiskirje vuodelta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Antti Rehunen, Kimmo Nurmio ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskus SYKE TEM ja aluetieto Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä 1.12.2016

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot