Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) 2015 tulevaisuus ja rahoitustarkastelut TUURI
|
|
- Reijo Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) 2015 tulevaisuus ja rahoitustarkastelut TUURI YY Optima Oy, Linea Konsultit Oy, Movense Oy & WayStep Ky Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä
2 HLJ 2015 Tulevaisuus ja rahoitustarkastelut Esipuhe Tulevaisuus ja rahoitustasotarkastelut ovat osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelua. Tulokset palvelevat koko HLJ 2015 prosessiajasenerivaiheita. Tulevaisuuskuviaja rahoitustasotarkasteluja voidaan hyödyntää muun muassa HLJ 2015:n strategiaselvityksessä ja sen vaihtoehtotarkasteluissa sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa. HLJ 2015:n tulevaisuus ja rahoitustasotarkastelu pohjautuu HLJ 2011:n tulevaisuustarkasteluun, jota on tässä työssä päivitetty ja kehitetty. Tarkasteluja varten on muodostettu neljä tulevaisuuskuvaa, joiden keskeisinä muuttujina ovat seudun talous ja väestökasvu sekä seudun hallinnon rakenteet. Työssä on tarkasteltu myös erilaisten tulevaisuuskuvien heijastumista seudun yhdyskuntarakenteen muutoksiin. Tässä yhteydessä on tuotu esiin, että yhdyskuntarakenteen muutos on tulosta toisaalta yhteiskuntaa muokkaavista megatrendeistä ja toisaalta suunnittelusta. Kumpikaan ei yksin määrittele muutoksia. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet Riikka Aaltonen, puheenjohtaja Arto Siitonen Tuire Valkonen Johanna Vilkuna Maarit Saari HSL HSL HSL HSL Uudenmaan ELY keskus Työn käytännön toteutuksesta on vastannut konsulttiryhmä Seppo Lampinen (projektipäällikkö, YY Optima Oy), Reijo Helaakoski (Linea Konsultit Oy), Kimmo Rönkä (Movense Oy), Anna Saarlo (YY Optima Oy), Sonja Sahlsten (YY Optima Oy), Sakari Somerpalo (Linea Konsultit Oy) ja Henriika Weiste (WayStep Consulting Ky). 2
3 HLJ 2015 Tulevaisuus ja rahoitustarkastelut Sisällysluettelo TULEVAISUUSSKENAARIOT TRENDIT Määritelmiä 6 Megatrendit 7 Kasvussa olevat trendit 8 Liikenteen trendit 9 Liikkumisen trendit 10 Heikot signaalit & mustat joutsenet 11 HELSINGIN SEUDUN ENNUSTEET Helsingin metropolialueen kasvuennusteet 13 SKENAARIOT HLJ2011 SKENAARIOIDEN PÄIVITYS JA KEHITTÄMINEN HLJ2015 SKENAARIOIKSI Skenaarioiden kehittämisen taustaa 17 Muodostettujen skenaarioiden lähtökohtia 18 Kasvu määritelmä 19 Käyttäytymisen muutos määritelmä 20 Muodostetut skenaariot 21 Skenaariokuvaukset: 1. Korporaatiometropoli 22 Skenaariokuvaukset: 2. Pitäjämetropoli 23 Skenaariokuvaukset: 3. Paikallisten kaupunkikylien verkosto 24 Skenaariokuvaukset: 4. Voimaantunut metropoli 25 Tarkastelumenetelmät 26 Skenaariot PESTE analyysi 27 Skenaariot vaikutusten arviointi 28 YHDYSKUNTARAKENNETARKASTELUT Taustaa yhdyskuntarakenteen muutosten mekanismeihin 30 Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaarioissa 32 Skenaariot yhdyskuntarakenteen muutoksen painopisteitä 35 RAHOITUSTARKASTELUT Rahoitustarkastelujen eteneminen ja nykyinen rahoitustaso 38 Toteutunut rahoitus infrainvestoinnit 39 Toteutunut rahoitus hoito, ylläpito ja joukkoliikenne 40 Rahoituksen painotuksia ja uusia rahoituslähteitä eri skenaariossa 41 Rahoituksen painotuksia 42 Liikennemuotojen painotus eri skenaarioissa 43 Skenaariot infrainvestointien toteuttamismahdollisuuksia 44 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto trendit 46 Yhteenveto skenaariot 47 Yhteenveto rahoitustarkastelut 48 Pitkän aikavälin talouskasvu mennyt ja arvio tulevasta 49 Johtopäätöksiä ja evästyksiä tulevaisuus ja rahoitustarkasteluista 50 3
4 TULEVAISUUSSKENAARIOT HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT 4
5 TULEVAISUUSSKENAARIOT: TRENDIT HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT
6 Määritelmiä Skenaariot ovat erilaisia polkuja nykyhetkestä tulevaisuuteen. Skenaarioiden avulla varaudumme sellaisiin tulevaisuuksiin, joita emme välttämättä olisi pohtineet. Skenaariot auttavat meitä identifioimaan heikkoja signaaleja, jotka kertovat tapahtuvasta muutossuunnasta. Skenaarioiden osia ovat megatrendit, trendit, heikot signaalit sekä mustat joutsenet (villit kortit). Megatrendi on iso trendi, joka vaikuttaa ja on vaikuttanut pidempään maailmalla. Se jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessakin vuosia. Esimerkkejä ovat väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys jne. Trendi on enemmän paikallinen tai ainakin pienempivaikutteinen kuin megatrendi ja se on kestänyt vähemmän aikaa. Trendi voidaan kääntää myös ilmiöksi. Trendi voi muodostua kolmella eri tavalla: ylhäältä alas (trickle down), alhaalta ylös (trickle up) tai se siirtyy alalta toiselle (trickle cross). Esimerkiksi pyöräilyn kasvu on tunnistettava trendiksi ja se vaikuttaa todennäköisesti tulevaan suunnitteluun. Heikko signaali on ensi merkki nousevasta muutoksesta tai uudesta asiasta. Asiasta voi tulla tulevaisuudessa trendi tai sitten asian merkitys hiipuu. Heikon signaalin merkitys tyypillisesti aliarvioidaan tai sen mahdollisuuksiin ei uskota. Esimerkiksi polkupyörien sähköistämistä voidaan pitää heikkona signaalina. Ilmiö saattaa vähentyä tai sitten sähköavusteisen pyöräilyn rooli tulee kasvamaan merkittävästi. Musta joutsen (villi kortti) on vertaus epätodennäköisestä, harvinaisesta tai odottamattomasta tapahtumasta, joka on tavanomaisten odotusten ulkopuolella. Mikään menneisyydestä ei viittaa sen mahdollisuuteen ja sillä on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus, osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan. Mustia joutsenia ovat olleet mm. 9/11 iskut WTC torneihin, Thaimaan tsunami ja Japanin kolmiosainen musta joutsen 2012: maanjäristys, tsunami ja sitä seurannut ydinvoimalakatastrofi. Lähteet: Elina Hiltunen ( ): Kolme avainta tulevaisuuteen. Virpi Vaittinen (2005): Asumisen trendit Living trends. TULEVAISUUSSKENAARIOT 6
7 Megatrendit Globalisaatio ja kansainvälistyminen Maahanmuutto lisääntyy Suomi ja sen asukkaat kansainvälistyvät Teollisuuden rakennemuutos etenee edelleen teollisuudesta palveluihin Kaupungistuminen Suomi 20 v. kaupungistumiskehityksessä jäljessä Suuret kaupunkiseudut, kärjessä Helsingin seutu Teknologinen kehitys ja digitalisoituminen Vähintään yhtä nopeaa kuin tähänkin asti Älykkyys tulee arjen ja liikkumisen osaksi Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen Erityisesti yli 75 ja 85 vuotiaiden osuus kasvaa Pidempien elinkaarien yhteiskunta ( Age mix ) Ilmastonmuutos vaikutus rakentamiseen ja käyttöön Energiatehokas kaupunki Energian riittävyys, uudet energialähteet change?page=27 brussels a luxury diningexperience like no o<ther/ Helsingin seutu tulee kansainvälistymään sekä kasvamaan metropolialueena. Ihmisten liikkumista tuetaan erilaisilla älykkäillä ja energiatehokkuuteen kannustavilla palveluilla. Megatrendit muuttavat liikenteen ja liikkumisen perusrakenteita. Liikenne ja liikkuminen ulottuu yhteiskunnassa entistä laajemmalle. Liikkuminen on yhä kokonaisvaltaisempaa, ulottuu työn, asumisen, harrastusten ja vapaa ajan monelle osa alueelle. TULEVAISUUSSKENAARIOT 7
8 Kasvussa olevat trendit Elämyksellisyys ja itselle sopivuus Merkitykset ja tarinat & laadukkuus ja palvelupohjaisuus Elämäntapojen erilaistuminen Vapaa ajan rooli vahvistuu Harrastukset ja vapaa aika entistä tärkeämpää Vapaa ajan liikenne kasvaa Kasvussa olevat trendit ovat jo tunnistettuja signaaleja, joiden vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä täsmälleen osata arvioida. Trendeistä on aika suuri yksimielisyys. Terveys, hyvinvointi ja pitkäikäisyys Ihmiset elävät terveempinä ja pitempään Hyvin iäkkäiden määrä kasvaa Yksinäisyys ja syrjäytyminen Yksin asuvien määrä kasvaa (Hki: 50 % 1 hengen talous, 80 % 1 2 hengen talouksia) Kaupunkitilat ja korttelit asuntojen jatkeena Elämystalous ja kuluttajan roolin kasvu edellyttävät vaihtoehtoja kuluttajat valitsevat itselleen sopivan vaihtoehdon. Kuluttaja haluaa myös osallistua ja vaikuttaa lopputulokseen. Hyvinvoinnin roolin kasvu sekä pitkäikäisyys vahvistavat kaupunginosien paikallista roolia. Käyttäjät ja kaupunkilaiset Käyttäjän ääni kuuluu ja sitä kuunnellaan Kaupunkilaisten asema vahvistuu loppukäyttäjinä Paikallisuus ja lähipalvelut Lähikaupunginosien vahvistuminen, myös paikallistalouksina Naapurustot ja tukiverkostot likeruth/ 5 local urbanculture goes global/ bridges generations/ _symppis.png TULEVAISUUSSKENAARIOT 8
9 Liikenteen trendit Öljypohjaisuuden väheneminen Polttomoottoreista hybridiin ja sähköön Uusiutuvat energiat liikenteessä Teknologinen kehitys, ekologisuus ja älykkyys Automaattinen liikenne ja automaattiset kulkuvälineet Uudet sähkötoimiset/biopolttoaineella toimivat pienvälineet Väylien ja tilojen käytön tehostaminen ICT sovelluksilla Käyttäjälähtöiset mobiilisovellukset Öljypohjaisuus on länsimaisen kaupunkirakenteen hajautumisen perusta. Vuoteen 2050 mennessä kaupunkirakenteissa tapahtuu merkittävää tiivistymistä. ew york city cabs go green/ Työvoiman liikkuvuus kasvaa pendelöinti kasvaa entisestään Pitkät työmatkat yleistyvät Kahden työuran perheet Liikennemuotojen asemat muuttuvat Pitkissä ja keskipitkissä yhteyksissä lentoliikenne jatkaa kasvuaan Keskipitkissä yhteyksissä raideliikenne kasvaa Autoa käytetään pitkissä työmatkoissa niillä alueilla, joilla ei ole raideyhteyksiä Helsingin seudulla erilaiset raideyhteydet vahvistuvat Bussiliikenteellä täydentävä rooli Resurssien niukkeneminen sekä energiatehokkuuden parantaminen nostavat erilaisten raideratkaisujen merkitystä Suomessa ja Helsingin seudulla. Liikenteen solmukohtien rooli vahvistuu. Työpaikat siirtyvät pitkällä aikavälillä entistä lähemmäksi raideyhteyksiä. approvesgoogle auto driving cars _shinkansen.html comercialprincipe pio.html TULEVAISUUSSKENAARIOT 9
10 Liikkumisen trendit Pyöräilyn rooli ja merkitys lyhyen ja keskipitkän liikkumisen kulkumuotona otte trails nation in walkability.html on kasvussa. Sähköavusteisuus tulee lisäämään pyöräilymatkojen pituutta. Kävely ja käveltävyys liikenteen ytimeen Jokainen matka alkaa ja loppuu kävellen Kävely on myös merkittävä itsenäinen kulkutapa (yli 7 % työmatkoista, yli 28 % koulumatkoista ja yli 30 % ostos ja asiointimatkoista tehdään jalan, lähde: LITU 2008) Kävely ja käveltävyys suunnittelun pääperiaatteiksi kävelyyhteydet pysäkeille, asemille sekä pysäköintilaitoksiin Säältä suojatut kävelyreitit keskustoissa ja asemanseuduilla Liikkuva elää pitempään kävely kaupungin strategiassa Terveelliset kaupungit tulossa (esim. tupakointikielto New Yorkin puistoissa v lähtien) Lisäaskeleet hyvän kaupunkiympäristön tavoitteena lacemaking/ Käveltävyys muodostaa tulevaisuuden liikennejärjestelmien perustan. Pyöräilyn rooli vahvistuu koko 2000 luvun. traincar.jpg f2010.htm Pyöräilyn asema liikkumismuotona vahvistuu Pyöräliikenteelle lisätilaa ja resursseja Sähköavusteisuus pidetään pyöräilymatkoja Pyöräbussit, ratikat ja juna: liikennevälineet mitoitetaan rollaattorin, lastenvaunujen ja pyörien mukaan Kävely ja pyöräily kaupunkiseudun brändääjänä Green lane vihreät pyöräkaistat Seudulliset pyöräilybaanat Käveltävät kaupunginosat (esim. 20 minuutin kaupunginosat) Kävelyn merkitys nostaa keskustojen ja asemanseutujen roolia. Kävely on entistä tärkeämpi kaupungin perusliikkumismuoto; jalankulkuun houkuttelevat ympäristöt ovat kaupungin vetovoimatekijöitä. Suunnittelun tehtävänä on luoda houkuttelevia paikkoja ja alueita, joihin syntyy riittäviä jalankulkuvirtoja ja tiloja erilaisille palveluille. Hyväksyttävä kävelyetäisyys pitenee mutta vastaavasti kävelyympäristöjen laatuvaatimukset kasvavat (sääsuojaus, talvikunnossapito). TULEVAISUUSSKENAARIOT 10
11 Heikot signaalit & mustat joutsenet Talvi kolmas vuodenaika talviunesta talvieloon Talvikaupunki ajattelu etenee Suomessa Tehotalvikunnossapito & talvipyöräily Sähköavusteisuus kaupungissa Sähköavusteiset polkupyörät, mopot ja kulkuneuvot Liikkumisen mahdollisuudet moninkertaistuvat Räätälöidysti kuluttajien tarpeiden mukaan toimiva joukkoliikenne Kutsuohjatun pienkalustotoiminnan läpimurto Millenium sukupolven mobiili liikkumisväline oryid= mot cykelhalka Helsingin seudun kehitykseen vaikuttavien heikkojen signaalien vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä täsmälleen osata arvioida. Mustilla joutsenilla tarkoitetaan epätodennäköistä, harvinaista tai odottamatonta tapahtumaa, jolla on suuria vaikutuksia Helsingin seudun kehittymiselle, erityisesti liikenteelle. Kansainvälinen monipaikka asuminen Ykkös, kakkos ja kolmoiskodit: Kesät Suomessa, kevät/syksy Keski Euroopassa ja talvet Afrikassa Kaupunginosien tyhjeneminen; joukkoliikenteen palvelujen suunnittelu vaikeutuu Hidastaminen (down scaling) & syventyminen (slow living) Kiireen ja kasvun sijaan merkityksiä Työpaikka haetaan pyöräetäisyydeltä; joukkoliikennettä tarvitaan enää talvipakkasilla tai poikkeustilanteissa Muutto metropolin reunoille Esimerkki mustasta joutsenesta Merenpinnan ylittävä kohoaminen, jolloin vesi turmelee Helsingin metroasemia. Katastrofin seurauksena metro voisi olla pois käytöstä 1 2 vuoden ajan. Tällainen odottamaton tapahtuma pakottaa muuttamaan liikkumista; käytetään polkupyöriä ja autoa joukkoliikenteen sijasta, jätetään matkat tekemättä Syntynyt epävarmuus muuttaa seudun kasvusuuntia. TULEVAISUUSSKENAARIOT 11
12 TULEVAISUUSSKENAARIOT: HELSINGIN SEUDUN ENNUSTEET HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT
13 Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Väestöennusteet vuoteen 2050 Helsingin seudun väkiluku on noin 1,4 miljoonaa vuonna Väestön kasvuun vaikuttavat luonnollinen väestönkasvu (syntymät ja kuolemat), kotimaan talouden tila, Euroopan talouden ja maailman tila, asuntomarkkinat ja asumisväljyyden kasvu. Helsingin seudulle on laadittu 4 vaihtoehtoista väestöennustetta vuodelle Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin seudun talous (tuotanto ja työllisyys) kasvaa pitkällä aikavälillä nopeammin kuin EU alue keskimäärin. Helsingin seutu pysyy toimivana ja kilpailukykyisenä, hyödyntää kasautumis ja saavutettavuusetujaan ja on vetovoimainen sijoittumispaikka kilpailukykyiselle ja kasvavalle yritystoiminnalle. Myös rakennusmaa riittää asuntotuotannolle ja alueen liikennejärjestelmä ja palveluverkosto toimii. Noin 80 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista. 2. Perusvaihtoehdon (loivasti hidastuva) mukaan Helsingin seudun talous kasvaa samaa tahtia kuin Suomessa keskimäärin. Tonttimaan vähäisyys ja liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat jonkin verran kehitystä. Noin 75 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista. 3. Hidastuvassa vaihtoehdossa Helsingin talouden vetovoima hiipuu 2030 luvulle mentäessä. On myös mahdollista, että tonttimaan vähäisyys ja alueen liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat kehitystä. 4. Voimakkaasti hidastuvan vaihtoehdon mukaan Helsingin seudun kasvu jää pitkäaikaisesti hitaaksi. Keskeiset vientialat kuten ICT, ajautuvat pysyviin vaikeuksiin ja siirtävät toimintojaan pois Helsingin seudulta. Muuttovoitto tulee pelkästään maahanmuuttajista. Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3. Helsingin seudun (14 kuntaa) väestö ja projektiovaihtoehdot vuoteen Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3. TULEVAISUUSSKENAARIOT 13
14 Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Työpaikkamäärä vuoteen 2050 mennessä Skenaarioissa arvioidaan Helsingin seudun työpaikkamäärän kasvavan vuoteen 2050 mennessä työpaikasta työpaikkaan. Väestön ikääntyminen Helsingin seudulla väestö ikääntyy ja työssäkäyvien osuus tulee laskemaan. Muuttoliikkeellä tulee olemaan ratkaiseva merkitys ikärakenteen kannalta. Mitä enemmän muuttovoittoa kaupunki saa, sitä suurempi on työikäisten ja myös lasten määrä ja osuus väestöstä. Sen sijaan vanhusten määrä ei poikkea kovin paljon eri vaihtoehdoissa, mutta heidän väestöosuutensa kasvaa sitä suuremmaksi mitä hitaammin koko väestö kasvaa. Vieraskielisten osuus Helsingin seudulla Helsingin seudun kasvu on voimakkaasti riippuvainen seudulle tulevasta maahanmuutosta. Mitä suurempi maahanmuutto on, sitä voimakkaampi seudun kasvu tulee olemaan. Vieraskielisten osuus Helsingissä tulee nousemaan noin 10 %:sta 25 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Demografinen huoltosuhde (alle 20 ja yli 65 vuotiaiden suhde vuotiaisiin) Helsingissä ja projektiot vuoteen Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32. Helsingin seudun luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden sekä muuttovoitto muualta Suomesta ja ulkomailta vuosina sekä arvio Kotimaan muutto voittoon sisältyy arvioitu hengen väestönlisäys vuosina kotikuntalain muutoksen vuoksi. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsingin väestö ikäryhmittäin (15 v) ja väestöprojektion perusvaihtoehto Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32. TULEVAISUUSSKENAARIOT 14
15 Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Tuotannon kasvu Skenaarioissa arvioidaan bkt:n kasvavan noin 1 3 % vuodessa. Nopeimman kasvun skenaarioissa kasvu on 2 3 % ja hitaamman kasvun skenaarioissa 0 1 %. Öljy & polttoaineet Öljypohjaisten polttoaineiden käyttö Suomessa ja Euroopassa kääntyy laskuun. Erilaiset direktiivit ajavat kulutusta pois hiilestä ja öljystä, myös maakaasun tuotanto on pitkällä aikavälillä hiipumassa EU alueella. Globaali painopiste on siirtymässä kehittyviin maihin ja etenkin Aasiaan. Euroopassa panostetaan yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Lähde: Suomalainen tulevaisuuden energialiiketoiminta skenaariot ja strategiat. SALKKU hankkeen yhteenvetoraportti. VTT Päästötavoitteet EU ; hiilidioksidipäästöt v ja 2050 mennessä (kasvihuonekaasupäästöt 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 %, uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:in, energiatehokkuus +20 %). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n päästötavoitteiden tarkistaminen. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 tavoitteiden tarkistaminen Tilannekatsaus. HSY TULEVAISUUSSKENAARIOT 15
16 TULEVAISUUSSKENAARIOT: HLJ 2011 SKENAARIOIDEN PÄIVITYS JA KEHITTÄMINEN HLJ 2015 SKENAARIOIKSI HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT
17 Skenaarioiden kehittämisen taustaa Ennakointityössä yhdistetään todennettu ja olemassa oleva faktatieto asiantuntijoiden näkemykseen. Tästä syntyvä tulevaisuustieto muodostaa skenaarioiden pohjan. Työn alustavina skenaariovaihtoehtoina pidetään HLJ 2011:n mukaisia kolmea seuraavaa skenaariota: Tulevaisuusskenaario 1. Vakaa kehitys jatkuu Tulevaisuusskenaario 2. Talouskasvu hidastuu Tulevaisuusskenaario 3. Arvomuutos. Skenaarioiden tekemisessä hyödynnettiin lähtöaineistona HLJ 2011 Tulevaisuusskenaarioita. Laadittuja skenaarioita verrattiin myös Uudenmaan skenaariot 2040 raportissa tehtyihin skenaarioihin. Skenaarioiden päivittämisen aikana päädyttiin neljänteen skenaariovaihtoehtoon jakamalla skenaario 3 (arvomuutos) kahteen skenaarioon (HLJ 2015 tulevaisuusskenaariot 3 ja 4). Skenaariot 1 ja 2 ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia kuin HLJ 2011 Tulevaisuustarkastelussa. Skenaarioissa ei oteta kantaa siihen, miten kuntarajat ovat Helsingin seudulla vuonna Sen sijaan skenaarioissa on arvioitu, että seutuhallinto vahvistuu vuoteen 2050 mennessä. Arvio perustuu Metropolihallinnon esiselvitykseen ( ), joka lähtee siitä, että seudun taloudellinen kasvu ja kilpailukyky edellyttävät seutuhallinnon vahvistamista. Jokaisessa skenaariossa tapahtuu samansuuntaista kehitystä. Tällaisia muutostekijöitä ovat mm. verkostomaisuus (yritysten arvoverkostot kehittyvät, verkostomaisuus leviää myös kaupunkien palveluihin), asiakas ja käyttäjälähtöisyyden vahvistuminen (esim. internet muuttaa loppukäyttäjän roolia kohteesta tekijäksi). Myös yritystoiminnassa tapahtuu muutoksia, kuten paikallisten pienten yritysten rooli ja merkitys kasvaa, samoin kuin kansainvälisyyden merkitys yritystoiminnassa vahvistuu entisestään. Taustalla on myös uuden liikennepolitiikan mukainen ajatus käyttäjänäkökulman vahvistumisesta. Skenaarioissa ei ole kuitenkaan otettu kategorisesti lähtökohdaksi liikennepolitiikan painotusten muutosta. Tältä osin muutosten toteutuminen on kytketty päätöksenteossa ilmenevien painotusten erilaisiin muutoksiin eri skenaarioissa. TULEVAISUUSSKENAARIOT 17
18 Muodostettujen skenaarioiden lähtökohdat Skenaarioissa on kaksi ominaisuutta, joihin skenaarioita verrataan: Kasvunopeus: Miten seudun kasvu toteutuu nopeana vai hitaana? Kasvu heijastuu sekä talouteen että väestönkasvuun ja kaupunkiseudulla tehtävien investointien määrään. Käyttäytymis ja arvomuutos: Miten käyttäjät asukkaat, työntekijät, vapaa ajan viettäjät ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa? ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle ja on vaikuttanut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin sekä poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen, kestävän kehityksen mukainen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle. Kansalaisten muuttunutta käyttäytymistä tuetaan suunnittelun keinoin. Näiden kahden muuttujan avulla saadaan matriisimainen perusrunko skenaarioille. Muuttujat ovat myös sellaisia, että niillä on selvä vaikutus sekä yhdyskuntarakenteeseen että rahoitusvaihtoehtoihin. Nopea kasvu KORPORAATIO METROPOLI Ihmisten käyttäytyminen ei muutu PITÄJÄ METROPOLI Hidas kasvu VOIMAANTUNUT METROPOLI Käyttäytymisen muutos on merkittävä PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO TULEVAISUUSSKENAARIOT 18
19 Kasvu MÄÄRITELMÄ Kasvulla tarkoitetaan talouden (BKT) kasvua. Skenaarioissa puhutaan talouskasvusta ts. miten Helsingin seutu kasvaa niin, että seudun talouskasvu pysyy korkealla tasolla. Skenaariot perustuvat Helsingin Tietokeskuksen tekemiin väestöennusteisiin (ks. kohta II Helsingin seudun ennusteet) Talouskasvun edellytyksenä on erityisesti työvoiman määrä. Talous ei voi kasvaa pitkällä aikavälillä, jos väestö ei kasva. Rakenteellisen työttömyyden ns. normaali määrä on 6 %. Työvoiman määrään vaikuttavat työikäisen väestön määrä, maahan muutto / maasta muutto sekä opiskeluajan pituus. Pitkällä aikavälillä myös syntyvyys vaikuttaa työvoiman määrään. Työikäisten maahanmuutto kasvattaa myös syntyvyyttä. Kasvuskenaariot perustuvat nopeaan (n. 2 3 %) talouskasvuun ja väestönkasvuun. Näiden skenaarioiden edellytys on se, että työssäkäyvien määrä ei laske. Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä: Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin (eläkeikä nousee). Maahanmuutto pysyy korkealla tasolla (maastamuutto selvästi pienempänä). Opiskeluajat lyhenevät nykyisistä. Skenaarioista 2 ( Pitäjämetropoli ) ja 3 ( Paikallisten kaupunkikylien verkosto ) ovat matalan kasvun skenaarioita ja skenaariot 1 ( Korporaatiometropoli ) ja 4 ( Voimaantunut metropoli ) voimakkaan kasvun skenaarioita. Lähde (talousosuus): Juhana Vartiainen, VATT (2013): Suomi, Eurooppa ja maailma mikä meitä odottaa. Asuntomarkkinat 2013 huippuseminaari TULEVAISUUSSKENAARIOT 19
20 Käyttäytymisen muutos MÄÄRITELMÄ Käyttäytymisen muutoksella tarkoitetaan arvoissa tapahtunutta muutosta, joka on johtanut myös käyttäytymisen muutokseen. Miten käyttäjät asukkaat, työntekijät ja vapaa ajan viettäjät ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa: ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle, mikä on on ulottunut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen, kestävän kehityksen mukainen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle. Käyttäytymisen muutos koostuu viiden eri osatekijän yhteisestä muutoksesta: tietoisuus, tavat, tarjonta, toimintaympäristö ja toiset. Tietoisuus Energia, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tiedon ja osaamisen kerryttäminen, ymmärryksen lisääminen. Tavat Ihmisten toiminta on luonnostaan erehtyväistä, lyhytjänteistä, rutiininomaista ja ympäristön vihjeistä ohjautuvaa. Siksi tarvitaan kestävän elämäntavan kokonaisosaamista. Toimintaympäristö Jos halutaan parempia valintoja, tarvitaan parempaa valinta arkkitehtuuria (saavutettavat palvelut, yhteiskäyttömahdollisuudet, ei kaupallinen tila, tilaa omaehtoisille kokeiluille). Tarjonta Energian ja luonnonvarojen säästämismahdollisuudet, asukkaiden/liikkujien osallistumismahdollisuudet, liikkumisen edistämisen suunnitelmallisuus. Toiset Kestävät elämäntavat on väistämättä kollektiivinen projekti, osa koordinoitua yhteiselämää, koska ympäristö on yhteinen ja jakamaton. Innovatiiviset edelläkävijät, varhaiset omaksujat, varhainen pääjoukko, myöhäinen pääjoukko ja hidastelijat. Mallioppiminen, vertaisviestintä, käytännöt ja yhteisöt. Skenaarioissa 1 ( Korporaatiometropoli ) ja 2 (Pitäjämetropoli ) ei käyttäytymisessä ole tapahtunut muutosta, kun taas skenaarioissa 3 ( Paikallisten kaupunkikylien verkosto ) ja 4 ( Voimaantunut metropoli ) liikkujien käyttäytyminen on muuttunut Lähde (käyttäytymisen muutos): Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, 2012: Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Sitran energiaohjelman päätösseminaari. TULEVAISUUSSKENAARIOT 20
21 Muodostetut skenaariot Nopea kasvu Tulevaisuusskenaario 1 KORPORAATIOMETROPOLI (Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta) Tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät, maahanmuutto jatkuu merkittävänä. Pyrkimys taloudelliseen kasvuun ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen. Tulevaisuusskenaario 4 VOIMAANTUNUT METROPOLI (Käyttäytymisen muutos vakaassa kehityksessä) Vakaa talouskehitys on kasvattanut seutua samalla kun sen osat ovat vahvistuneet seudullisten sopimusten mukaisesti. Seudun liikenneinfraa on rakennettu seudullisten sopimusten pohjalta suunnitelmallisesti. Kaupunginosissa paikallisuutta on samanaikaisesti vahvistettu. Seutu on kehittynyt sekä kokonaisuutena että paikallisesti. Ihmisten käyttäytyminen ei muutu Tulevaisuusskenaario 2 PITÄJÄMETROPOLI (Talouskasvu on hidasta, ei käyttäytymisen muutosta) Seudun väestönkasvu on hidastunut samalla kun talouskasvu pysyy matalana. Taloudelliseen niukkuuteen sopeudutaan kaikilla elämänaloilla. Kehitys hidastuu, mutta arvomaailma ja kehityksen suunta muuttuvat vain hitaasti. Helsingin seutu koostuu eri seudun osissa toimivista itsenäisistä yhdyskunnista. Tulevaisuusskenaario 3 PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO (Käyttäytymisen muutos hidastuvassa kasvussa) Matala talouskasvu on hidastanut yhdyskuntarakenteen laajentumista. Sen sijaan kasvua tapahtunut erityisesti paikallistasolla, mikä näkyy kaupunginosien vahvistumisena. Seudun ja kaupunkien eri osat kehittyvät eri tahtiin itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. Paikallisrahoitusta käytetään infrastruktuurin rahoituksessa. Seudulla on suuria eroja sen osien välillä. Käyttäytymisen muutos on merkittävä Hidas kasvu TULEVAISUUSSKENAARIOT 21
22 Skenaariokuvaukset Tulevaisuusskenaario 1 KORPORAATIOMETROPOLI Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta: Tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. Pyrkimys taloudelliseen hyvinvointiin ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen Seudulla tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. HLJ alueen väkiluvuksi ennustetaan 1,8 1,9 miljoonaa asukasta ja noin työpaikkaa vuonna Taloudellinen kasvu pitkällä aikavälillä on kohtalaista, noin 2 3 % vuodessa. Talouskasvu lisää työllisyyttä, maahanmuuttoa ja maassamuuttoa. Kasvu keskittyy Suomessa muutamiin kasvukeskuksiin, joista Helsingin seutu on tärkein. Väkiluvun kasvu lisää yhdyskuntarakenteen hajautumispaineita. Henkilöauto ja joukkoliikenne kasvavat, mutta joukkoliikenteen suhteellinen osuus pienenee. Pyöräily suosiotaan kasvattavana liikennemuotona vaikuttaa etenkin lyhyempiin työmatkoihin. Vapaa ajan liikkumisen määrä kasvaa jatkuvasti. Elinkeinoissa palvelujen määrä kasvaa entisestään. Palvelut sijoittuvat suurimpiin keskittymiin, osin hajautuen seudun eri puolille. Tilaa vievät toiminnot hakeutuvat logistisesti paremmille sijainneille kauas keskustoista. Talouskasvu nostaa energian hintaa. Päästötavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Telematiikka, tietotekniikka ja ajoneuvoteknologia parantavat liikkumisen varmuutta, palvelutasoa ja turvallisuutta. Ihmisten valinnat liikkumisen suhteen muuttuvat hitaasti. Tämän takia autoistuminen ja liikennemäärät jatkavat kasvuaan. Öljypohjaiset kulkuneuvot korvautuvat sähkö ja biokaasupohjaisilla ratkaisuilla. Autojen energiankulutus vähenee moottoriteknologian ja kevyempien/pienempien ajoneuvojen myötä. Seudullinen hallinto ei pysty päättämään seudullisista rakenteellisista linjauksista, joten metropolialue jatkaa hajautumistaan. Uusia rata ja tielinjauksia avataan samalla kuin uusia kaupunginosia suunnitellaan ja rakennetaan useisiin suuntiin. Pitkät työmatkat kuljetaan raiteita pitkin, mutta myös henkilöautoja käytetään paljon varsinkin niillä seudun alueilla, joilla ei ole raideyhteyksiä. TULEVAISUUSSKENAARIOT 22
HLJ 2015. Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI
HLJ 2015 Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tarvitaan arvioita siitä, miten toimintaympäristö tulevaisuudessa
LisätiedotLiikenteen kehittäminen Helsingin seudulla
Liikenteen kehittäminen Helsingin seudulla Liikennesuunnittelija Riikka Aaltonen, HSL Työpaikkojen liikkumisen ohjaus -seminaari 14.3.2013 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Liikenteen
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotToimintaympäristön muutos - mahdollisuudet
Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotMAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö
MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä
LisätiedotKestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari
Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Kestävän
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestöennusteet Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.2018 Väestöennusteet Sisällys: Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot
LisätiedotIhmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell
Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä Maarakennuspäivä 2018 27.9.2018 Aleksi Randell Miksi kasvukeskusten joukkoliikenneyhteyksillä on väliä? Liikenneinfran kehittäminen ja matka-aikojen
LisätiedotJoukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot
Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotRAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ
RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto 5.11.2009 HLJ 2011 -suunnitelma Laadintaprosessi ja aikataulu Syyskuu 2009 HLJ 2011:n puiteohjelma, YTV:n hallitus 13.6.2008 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua
Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotKestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012
Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat
LisätiedotLiikenteen kysynnän muutokset ja niiden ennakointi. Liikenne ja maankäyttö 2019 Touko Väänänen, FLOU Oy
Liikenteen kysynnän muutokset ja niiden ennakointi Liikenne ja maankäyttö 2019 Touko Väänänen, FLOU Oy Esityksen sisältö Liikenneinvestointien piirteitä Henkilöliikenteen ilmiöt Syötteet strategiseen suunnitteluun
LisätiedotEspoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta
Konserniesikunta/ Strategiayksikkö 20.2.2018 Teija Jokiranta Ennustekokonaisuus sisältää: Helsingin seudun väestöennusteet (14 kuntaa) (vuoteen 2050) Helsinki, Espoo, Vantaa (erikseen) + Muu seutu ja Kauniainen
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotKaupunkipolitiikkaa etsimässä
Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotHelsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja
Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotStrategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto
Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotMAL Tieliikenneseminaari Sini Puntanen
MAL 2019 Tieliikenneseminaari 20.3.2019 Sini Puntanen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu on kehittynyt vaiheittain Joukkoliikenteen merkitys suunnittelussa kasvanut 35% 30% 23% 35% Ratahankkeet
LisätiedotUudistuva liikenne. Lehtori Markus Pöllänen. Tieteen päivät Tampere-talo
Uudistuva liikenne Lehtori Markus Pöllänen Tieteen päivät Tampere-talo 21.1.2017 Esityksen sisältö Liikenne. Nyt Millaista liikkuminen ja liikenne on nykyisin Suomessa? Liikennejärjestelmän muutostarpeet
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotMitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa
Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada
LisätiedotHELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET
HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET Anne Karlsson johtava yleiskaavasuunnittelija 4.3.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotTulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen
Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotEsimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari
Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja liikenne
Yhdyskuntarakenne ja liikenne - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne Helsingin seudun keskeiset
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotHelsingin väestöennuste 1.1.2009-2040
Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotKasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012
Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotMAL-VERKOSTON STRATEGINEN VIITEKEHYS
MAL-VERKOSTON STRATEGINEN VIITEKEHYS 2019-2022 ELÄVÄT ASEMANSEUDUT Fiksu Assa kehitysalusta Asemanseutujen digihack (palvelut) Asemanseutujen maankäyttö KAUPUNKISEUDUILLE ELINVOIMAA JA KILPAILUKYKYÄ ASUMINEN
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
Lisätiedot14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011
Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa
LisätiedotLahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014
Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014 15.1.2014 Kari Ruohonen 2 Hankkeet Mitä uusi liikennepolitiikka on? Liikennepolitiikka osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa Palvelutasoon
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotMillaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa Esitelmän pitäjän nimi
Millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tulevaisuus on kaupunkien Siksi ei ole yhtään samantekevää, millaisia kaupungit ovat Hallitaanko väestönkasvuun liittyvät
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotHelsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset
Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus
LisätiedotUrban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotLiikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotTransit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus
Transit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus Christoffer Weckström 29.11.2017 Konseptin tausta Transit-oriented development (TOD) ~ joukkoliikenteeseen tukeutuva maankäyttö Lähtöisin Peter
LisätiedotPyöräliikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa mitä on tavoiteltu, mitä saavutettu ja mitä seuraavaksi?
Pyöräliikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa mitä on tavoiteltu, mitä saavutettu ja mitä seuraavaksi? Liikennesuunnittelija Mette Granberg, Helsingin seudun liikenne HSL Liikennejärjestelmä
LisätiedotAjankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson
Ajankohtaista älyliikenteestä Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson 31.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja EU:n liikennepolitiikan haasteet v. 2050 mennessä: kilpailukyky ja kestävyys Öljypohjaisten polttoaineiden
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu
LisätiedotMAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN
MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU
LisätiedotYhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari 13.12.2007 1 Öljyn hinnan kehitys > 90 Dollaria/barreli 2 Yleiskirje vuodelta
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotMUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a
MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
Lisätiedot