Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) 2015 tulevaisuus ja rahoitustarkastelut TUURI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) 2015 tulevaisuus ja rahoitustarkastelut TUURI"

Transkriptio

1 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) 2015 tulevaisuus ja rahoitustarkastelut TUURI YY Optima Oy, Linea Konsultit Oy, Movense Oy & WayStep Ky Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä

2 HLJ 2015 Tulevaisuus ja rahoitustarkastelut Esipuhe Tulevaisuus ja rahoitustasotarkastelut ovat osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelua. Tulokset palvelevat koko HLJ 2015 prosessiajasenerivaiheita. Tulevaisuuskuviaja rahoitustasotarkasteluja voidaan hyödyntää muun muassa HLJ 2015:n strategiaselvityksessä ja sen vaihtoehtotarkasteluissa sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa. HLJ 2015:n tulevaisuus ja rahoitustasotarkastelu pohjautuu HLJ 2011:n tulevaisuustarkasteluun, jota on tässä työssä päivitetty ja kehitetty. Tarkasteluja varten on muodostettu neljä tulevaisuuskuvaa, joiden keskeisinä muuttujina ovat seudun talous ja väestökasvu sekä seudun hallinnon rakenteet. Työssä on tarkasteltu myös erilaisten tulevaisuuskuvien heijastumista seudun yhdyskuntarakenteen muutoksiin. Tässä yhteydessä on tuotu esiin, että yhdyskuntarakenteen muutos on tulosta toisaalta yhteiskuntaa muokkaavista megatrendeistä ja toisaalta suunnittelusta. Kumpikaan ei yksin määrittele muutoksia. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet Riikka Aaltonen, puheenjohtaja Arto Siitonen Tuire Valkonen Johanna Vilkuna Maarit Saari HSL HSL HSL HSL Uudenmaan ELY keskus Työn käytännön toteutuksesta on vastannut konsulttiryhmä Seppo Lampinen (projektipäällikkö, YY Optima Oy), Reijo Helaakoski (Linea Konsultit Oy), Kimmo Rönkä (Movense Oy), Anna Saarlo (YY Optima Oy), Sonja Sahlsten (YY Optima Oy), Sakari Somerpalo (Linea Konsultit Oy) ja Henriika Weiste (WayStep Consulting Ky). 2

3 HLJ 2015 Tulevaisuus ja rahoitustarkastelut Sisällysluettelo TULEVAISUUSSKENAARIOT TRENDIT Määritelmiä 6 Megatrendit 7 Kasvussa olevat trendit 8 Liikenteen trendit 9 Liikkumisen trendit 10 Heikot signaalit & mustat joutsenet 11 HELSINGIN SEUDUN ENNUSTEET Helsingin metropolialueen kasvuennusteet 13 SKENAARIOT HLJ2011 SKENAARIOIDEN PÄIVITYS JA KEHITTÄMINEN HLJ2015 SKENAARIOIKSI Skenaarioiden kehittämisen taustaa 17 Muodostettujen skenaarioiden lähtökohtia 18 Kasvu määritelmä 19 Käyttäytymisen muutos määritelmä 20 Muodostetut skenaariot 21 Skenaariokuvaukset: 1. Korporaatiometropoli 22 Skenaariokuvaukset: 2. Pitäjämetropoli 23 Skenaariokuvaukset: 3. Paikallisten kaupunkikylien verkosto 24 Skenaariokuvaukset: 4. Voimaantunut metropoli 25 Tarkastelumenetelmät 26 Skenaariot PESTE analyysi 27 Skenaariot vaikutusten arviointi 28 YHDYSKUNTARAKENNETARKASTELUT Taustaa yhdyskuntarakenteen muutosten mekanismeihin 30 Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaarioissa 32 Skenaariot yhdyskuntarakenteen muutoksen painopisteitä 35 RAHOITUSTARKASTELUT Rahoitustarkastelujen eteneminen ja nykyinen rahoitustaso 38 Toteutunut rahoitus infrainvestoinnit 39 Toteutunut rahoitus hoito, ylläpito ja joukkoliikenne 40 Rahoituksen painotuksia ja uusia rahoituslähteitä eri skenaariossa 41 Rahoituksen painotuksia 42 Liikennemuotojen painotus eri skenaarioissa 43 Skenaariot infrainvestointien toteuttamismahdollisuuksia 44 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto trendit 46 Yhteenveto skenaariot 47 Yhteenveto rahoitustarkastelut 48 Pitkän aikavälin talouskasvu mennyt ja arvio tulevasta 49 Johtopäätöksiä ja evästyksiä tulevaisuus ja rahoitustarkasteluista 50 3

4 TULEVAISUUSSKENAARIOT HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT 4

5 TULEVAISUUSSKENAARIOT: TRENDIT HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT

6 Määritelmiä Skenaariot ovat erilaisia polkuja nykyhetkestä tulevaisuuteen. Skenaarioiden avulla varaudumme sellaisiin tulevaisuuksiin, joita emme välttämättä olisi pohtineet. Skenaariot auttavat meitä identifioimaan heikkoja signaaleja, jotka kertovat tapahtuvasta muutossuunnasta. Skenaarioiden osia ovat megatrendit, trendit, heikot signaalit sekä mustat joutsenet (villit kortit). Megatrendi on iso trendi, joka vaikuttaa ja on vaikuttanut pidempään maailmalla. Se jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessakin vuosia. Esimerkkejä ovat väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys jne. Trendi on enemmän paikallinen tai ainakin pienempivaikutteinen kuin megatrendi ja se on kestänyt vähemmän aikaa. Trendi voidaan kääntää myös ilmiöksi. Trendi voi muodostua kolmella eri tavalla: ylhäältä alas (trickle down), alhaalta ylös (trickle up) tai se siirtyy alalta toiselle (trickle cross). Esimerkiksi pyöräilyn kasvu on tunnistettava trendiksi ja se vaikuttaa todennäköisesti tulevaan suunnitteluun. Heikko signaali on ensi merkki nousevasta muutoksesta tai uudesta asiasta. Asiasta voi tulla tulevaisuudessa trendi tai sitten asian merkitys hiipuu. Heikon signaalin merkitys tyypillisesti aliarvioidaan tai sen mahdollisuuksiin ei uskota. Esimerkiksi polkupyörien sähköistämistä voidaan pitää heikkona signaalina. Ilmiö saattaa vähentyä tai sitten sähköavusteisen pyöräilyn rooli tulee kasvamaan merkittävästi. Musta joutsen (villi kortti) on vertaus epätodennäköisestä, harvinaisesta tai odottamattomasta tapahtumasta, joka on tavanomaisten odotusten ulkopuolella. Mikään menneisyydestä ei viittaa sen mahdollisuuteen ja sillä on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus, osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan. Mustia joutsenia ovat olleet mm. 9/11 iskut WTC torneihin, Thaimaan tsunami ja Japanin kolmiosainen musta joutsen 2012: maanjäristys, tsunami ja sitä seurannut ydinvoimalakatastrofi. Lähteet: Elina Hiltunen ( ): Kolme avainta tulevaisuuteen. Virpi Vaittinen (2005): Asumisen trendit Living trends. TULEVAISUUSSKENAARIOT 6

7 Megatrendit Globalisaatio ja kansainvälistyminen Maahanmuutto lisääntyy Suomi ja sen asukkaat kansainvälistyvät Teollisuuden rakennemuutos etenee edelleen teollisuudesta palveluihin Kaupungistuminen Suomi 20 v. kaupungistumiskehityksessä jäljessä Suuret kaupunkiseudut, kärjessä Helsingin seutu Teknologinen kehitys ja digitalisoituminen Vähintään yhtä nopeaa kuin tähänkin asti Älykkyys tulee arjen ja liikkumisen osaksi Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen Erityisesti yli 75 ja 85 vuotiaiden osuus kasvaa Pidempien elinkaarien yhteiskunta ( Age mix ) Ilmastonmuutos vaikutus rakentamiseen ja käyttöön Energiatehokas kaupunki Energian riittävyys, uudet energialähteet change?page=27 brussels a luxury diningexperience like no o<ther/ Helsingin seutu tulee kansainvälistymään sekä kasvamaan metropolialueena. Ihmisten liikkumista tuetaan erilaisilla älykkäillä ja energiatehokkuuteen kannustavilla palveluilla. Megatrendit muuttavat liikenteen ja liikkumisen perusrakenteita. Liikenne ja liikkuminen ulottuu yhteiskunnassa entistä laajemmalle. Liikkuminen on yhä kokonaisvaltaisempaa, ulottuu työn, asumisen, harrastusten ja vapaa ajan monelle osa alueelle. TULEVAISUUSSKENAARIOT 7

8 Kasvussa olevat trendit Elämyksellisyys ja itselle sopivuus Merkitykset ja tarinat & laadukkuus ja palvelupohjaisuus Elämäntapojen erilaistuminen Vapaa ajan rooli vahvistuu Harrastukset ja vapaa aika entistä tärkeämpää Vapaa ajan liikenne kasvaa Kasvussa olevat trendit ovat jo tunnistettuja signaaleja, joiden vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä täsmälleen osata arvioida. Trendeistä on aika suuri yksimielisyys. Terveys, hyvinvointi ja pitkäikäisyys Ihmiset elävät terveempinä ja pitempään Hyvin iäkkäiden määrä kasvaa Yksinäisyys ja syrjäytyminen Yksin asuvien määrä kasvaa (Hki: 50 % 1 hengen talous, 80 % 1 2 hengen talouksia) Kaupunkitilat ja korttelit asuntojen jatkeena Elämystalous ja kuluttajan roolin kasvu edellyttävät vaihtoehtoja kuluttajat valitsevat itselleen sopivan vaihtoehdon. Kuluttaja haluaa myös osallistua ja vaikuttaa lopputulokseen. Hyvinvoinnin roolin kasvu sekä pitkäikäisyys vahvistavat kaupunginosien paikallista roolia. Käyttäjät ja kaupunkilaiset Käyttäjän ääni kuuluu ja sitä kuunnellaan Kaupunkilaisten asema vahvistuu loppukäyttäjinä Paikallisuus ja lähipalvelut Lähikaupunginosien vahvistuminen, myös paikallistalouksina Naapurustot ja tukiverkostot likeruth/ 5 local urbanculture goes global/ bridges generations/ https://blogs.aalto.fi/lahio2072/files/2012/06/portrait _symppis.png TULEVAISUUSSKENAARIOT 8

9 Liikenteen trendit Öljypohjaisuuden väheneminen Polttomoottoreista hybridiin ja sähköön Uusiutuvat energiat liikenteessä Teknologinen kehitys, ekologisuus ja älykkyys Automaattinen liikenne ja automaattiset kulkuvälineet Uudet sähkötoimiset/biopolttoaineella toimivat pienvälineet Väylien ja tilojen käytön tehostaminen ICT sovelluksilla Käyttäjälähtöiset mobiilisovellukset Öljypohjaisuus on länsimaisen kaupunkirakenteen hajautumisen perusta. Vuoteen 2050 mennessä kaupunkirakenteissa tapahtuu merkittävää tiivistymistä. ew york city cabs go green/ Työvoiman liikkuvuus kasvaa pendelöinti kasvaa entisestään Pitkät työmatkat yleistyvät Kahden työuran perheet Liikennemuotojen asemat muuttuvat Pitkissä ja keskipitkissä yhteyksissä lentoliikenne jatkaa kasvuaan Keskipitkissä yhteyksissä raideliikenne kasvaa Autoa käytetään pitkissä työmatkoissa niillä alueilla, joilla ei ole raideyhteyksiä Helsingin seudulla erilaiset raideyhteydet vahvistuvat Bussiliikenteellä täydentävä rooli Resurssien niukkeneminen sekä energiatehokkuuden parantaminen nostavat erilaisten raideratkaisujen merkitystä Suomessa ja Helsingin seudulla. Liikenteen solmukohtien rooli vahvistuu. Työpaikat siirtyvät pitkällä aikavälillä entistä lähemmäksi raideyhteyksiä. approvesgoogle auto driving cars _shinkansen.html comercialprincipe pio.html TULEVAISUUSSKENAARIOT 9

10 Liikkumisen trendit Pyöräilyn rooli ja merkitys lyhyen ja keskipitkän liikkumisen kulkumuotona otte trails nation in walkability.html on kasvussa. Sähköavusteisuus tulee lisäämään pyöräilymatkojen pituutta. Kävely ja käveltävyys liikenteen ytimeen Jokainen matka alkaa ja loppuu kävellen Kävely on myös merkittävä itsenäinen kulkutapa (yli 7 % työmatkoista, yli 28 % koulumatkoista ja yli 30 % ostos ja asiointimatkoista tehdään jalan, lähde: LITU 2008) Kävely ja käveltävyys suunnittelun pääperiaatteiksi kävelyyhteydet pysäkeille, asemille sekä pysäköintilaitoksiin Säältä suojatut kävelyreitit keskustoissa ja asemanseuduilla Liikkuva elää pitempään kävely kaupungin strategiassa Terveelliset kaupungit tulossa (esim. tupakointikielto New Yorkin puistoissa v lähtien) Lisäaskeleet hyvän kaupunkiympäristön tavoitteena lacemaking/ Käveltävyys muodostaa tulevaisuuden liikennejärjestelmien perustan. Pyöräilyn rooli vahvistuu koko 2000 luvun. traincar.jpg f2010.htm Pyöräilyn asema liikkumismuotona vahvistuu Pyöräliikenteelle lisätilaa ja resursseja Sähköavusteisuus pidetään pyöräilymatkoja Pyöräbussit, ratikat ja juna: liikennevälineet mitoitetaan rollaattorin, lastenvaunujen ja pyörien mukaan Kävely ja pyöräily kaupunkiseudun brändääjänä Green lane vihreät pyöräkaistat Seudulliset pyöräilybaanat Käveltävät kaupunginosat (esim. 20 minuutin kaupunginosat) Kävelyn merkitys nostaa keskustojen ja asemanseutujen roolia. Kävely on entistä tärkeämpi kaupungin perusliikkumismuoto; jalankulkuun houkuttelevat ympäristöt ovat kaupungin vetovoimatekijöitä. Suunnittelun tehtävänä on luoda houkuttelevia paikkoja ja alueita, joihin syntyy riittäviä jalankulkuvirtoja ja tiloja erilaisille palveluille. Hyväksyttävä kävelyetäisyys pitenee mutta vastaavasti kävelyympäristöjen laatuvaatimukset kasvavat (sääsuojaus, talvikunnossapito). TULEVAISUUSSKENAARIOT 10

11 Heikot signaalit & mustat joutsenet Talvi kolmas vuodenaika talviunesta talvieloon Talvikaupunki ajattelu etenee Suomessa Tehotalvikunnossapito & talvipyöräily Sähköavusteisuus kaupungissa Sähköavusteiset polkupyörät, mopot ja kulkuneuvot Liikkumisen mahdollisuudet moninkertaistuvat Räätälöidysti kuluttajien tarpeiden mukaan toimiva joukkoliikenne Kutsuohjatun pienkalustotoiminnan läpimurto Millenium sukupolven mobiili liikkumisväline oryid=1897 mot cykelhalka Helsingin seudun kehitykseen vaikuttavien heikkojen signaalien vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä täsmälleen osata arvioida. Mustilla joutsenilla tarkoitetaan epätodennäköistä, harvinaista tai odottamatonta tapahtumaa, jolla on suuria vaikutuksia Helsingin seudun kehittymiselle, erityisesti liikenteelle. Kansainvälinen monipaikka asuminen Ykkös, kakkos ja kolmoiskodit: Kesät Suomessa, kevät/syksy Keski Euroopassa ja talvet Afrikassa Kaupunginosien tyhjeneminen; joukkoliikenteen palvelujen suunnittelu vaikeutuu Hidastaminen (down scaling) & syventyminen (slow living) Kiireen ja kasvun sijaan merkityksiä Työpaikka haetaan pyöräetäisyydeltä; joukkoliikennettä tarvitaan enää talvipakkasilla tai poikkeustilanteissa Muutto metropolin reunoille Esimerkki mustasta joutsenesta Merenpinnan ylittävä kohoaminen, jolloin vesi turmelee Helsingin metroasemia. Katastrofin seurauksena metro voisi olla pois käytöstä 1 2 vuoden ajan. Tällainen odottamaton tapahtuma pakottaa muuttamaan liikkumista; käytetään polkupyöriä ja autoa joukkoliikenteen sijasta, jätetään matkat tekemättä Syntynyt epävarmuus muuttaa seudun kasvusuuntia. TULEVAISUUSSKENAARIOT 11

12 TULEVAISUUSSKENAARIOT: HELSINGIN SEUDUN ENNUSTEET HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT

13 Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Väestöennusteet vuoteen 2050 Helsingin seudun väkiluku on noin 1,4 miljoonaa vuonna Väestön kasvuun vaikuttavat luonnollinen väestönkasvu (syntymät ja kuolemat), kotimaan talouden tila, Euroopan talouden ja maailman tila, asuntomarkkinat ja asumisväljyyden kasvu. Helsingin seudulle on laadittu 4 vaihtoehtoista väestöennustetta vuodelle Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin seudun talous (tuotanto ja työllisyys) kasvaa pitkällä aikavälillä nopeammin kuin EU alue keskimäärin. Helsingin seutu pysyy toimivana ja kilpailukykyisenä, hyödyntää kasautumis ja saavutettavuusetujaan ja on vetovoimainen sijoittumispaikka kilpailukykyiselle ja kasvavalle yritystoiminnalle. Myös rakennusmaa riittää asuntotuotannolle ja alueen liikennejärjestelmä ja palveluverkosto toimii. Noin 80 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista. 2. Perusvaihtoehdon (loivasti hidastuva) mukaan Helsingin seudun talous kasvaa samaa tahtia kuin Suomessa keskimäärin. Tonttimaan vähäisyys ja liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat jonkin verran kehitystä. Noin 75 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista. 3. Hidastuvassa vaihtoehdossa Helsingin talouden vetovoima hiipuu 2030 luvulle mentäessä. On myös mahdollista, että tonttimaan vähäisyys ja alueen liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat kehitystä. 4. Voimakkaasti hidastuvan vaihtoehdon mukaan Helsingin seudun kasvu jää pitkäaikaisesti hitaaksi. Keskeiset vientialat kuten ICT, ajautuvat pysyviin vaikeuksiin ja siirtävät toimintojaan pois Helsingin seudulta. Muuttovoitto tulee pelkästään maahanmuuttajista. Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3. Helsingin seudun (14 kuntaa) väestö ja projektiovaihtoehdot vuoteen Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3. TULEVAISUUSSKENAARIOT 13

14 Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Työpaikkamäärä vuoteen 2050 mennessä Skenaarioissa arvioidaan Helsingin seudun työpaikkamäärän kasvavan vuoteen 2050 mennessä työpaikasta työpaikkaan. Väestön ikääntyminen Helsingin seudulla väestö ikääntyy ja työssäkäyvien osuus tulee laskemaan. Muuttoliikkeellä tulee olemaan ratkaiseva merkitys ikärakenteen kannalta. Mitä enemmän muuttovoittoa kaupunki saa, sitä suurempi on työikäisten ja myös lasten määrä ja osuus väestöstä. Sen sijaan vanhusten määrä ei poikkea kovin paljon eri vaihtoehdoissa, mutta heidän väestöosuutensa kasvaa sitä suuremmaksi mitä hitaammin koko väestö kasvaa. Vieraskielisten osuus Helsingin seudulla Helsingin seudun kasvu on voimakkaasti riippuvainen seudulle tulevasta maahanmuutosta. Mitä suurempi maahanmuutto on, sitä voimakkaampi seudun kasvu tulee olemaan. Vieraskielisten osuus Helsingissä tulee nousemaan noin 10 %:sta 25 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Demografinen huoltosuhde (alle 20 ja yli 65 vuotiaiden suhde vuotiaisiin) Helsingissä ja projektiot vuoteen Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32. Helsingin seudun luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden sekä muuttovoitto muualta Suomesta ja ulkomailta vuosina sekä arvio Kotimaan muutto voittoon sisältyy arvioitu hengen väestönlisäys vuosina kotikuntalain muutoksen vuoksi. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsingin väestö ikäryhmittäin (15 v) ja väestöprojektion perusvaihtoehto Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32. TULEVAISUUSSKENAARIOT 14

15 Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Tuotannon kasvu Skenaarioissa arvioidaan bkt:n kasvavan noin 1 3 % vuodessa. Nopeimman kasvun skenaarioissa kasvu on 2 3 % ja hitaamman kasvun skenaarioissa 0 1 %. Öljy & polttoaineet Öljypohjaisten polttoaineiden käyttö Suomessa ja Euroopassa kääntyy laskuun. Erilaiset direktiivit ajavat kulutusta pois hiilestä ja öljystä, myös maakaasun tuotanto on pitkällä aikavälillä hiipumassa EU alueella. Globaali painopiste on siirtymässä kehittyviin maihin ja etenkin Aasiaan. Euroopassa panostetaan yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Lähde: Suomalainen tulevaisuuden energialiiketoiminta skenaariot ja strategiat. SALKKU hankkeen yhteenvetoraportti. VTT Päästötavoitteet EU ; hiilidioksidipäästöt v ja 2050 mennessä (kasvihuonekaasupäästöt 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 %, uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:in, energiatehokkuus +20 %). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n päästötavoitteiden tarkistaminen. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 tavoitteiden tarkistaminen Tilannekatsaus. HSY TULEVAISUUSSKENAARIOT 15

16 TULEVAISUUSSKENAARIOT: HLJ 2011 SKENAARIOIDEN PÄIVITYS JA KEHITTÄMINEN HLJ 2015 SKENAARIOIKSI HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT

17 Skenaarioiden kehittämisen taustaa Ennakointityössä yhdistetään todennettu ja olemassa oleva faktatieto asiantuntijoiden näkemykseen. Tästä syntyvä tulevaisuustieto muodostaa skenaarioiden pohjan. Työn alustavina skenaariovaihtoehtoina pidetään HLJ 2011:n mukaisia kolmea seuraavaa skenaariota: Tulevaisuusskenaario 1. Vakaa kehitys jatkuu Tulevaisuusskenaario 2. Talouskasvu hidastuu Tulevaisuusskenaario 3. Arvomuutos. Skenaarioiden tekemisessä hyödynnettiin lähtöaineistona HLJ 2011 Tulevaisuusskenaarioita. Laadittuja skenaarioita verrattiin myös Uudenmaan skenaariot 2040 raportissa tehtyihin skenaarioihin. Skenaarioiden päivittämisen aikana päädyttiin neljänteen skenaariovaihtoehtoon jakamalla skenaario 3 (arvomuutos) kahteen skenaarioon (HLJ 2015 tulevaisuusskenaariot 3 ja 4). Skenaariot 1 ja 2 ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia kuin HLJ 2011 Tulevaisuustarkastelussa. Skenaarioissa ei oteta kantaa siihen, miten kuntarajat ovat Helsingin seudulla vuonna Sen sijaan skenaarioissa on arvioitu, että seutuhallinto vahvistuu vuoteen 2050 mennessä. Arvio perustuu Metropolihallinnon esiselvitykseen ( ), joka lähtee siitä, että seudun taloudellinen kasvu ja kilpailukyky edellyttävät seutuhallinnon vahvistamista. Jokaisessa skenaariossa tapahtuu samansuuntaista kehitystä. Tällaisia muutostekijöitä ovat mm. verkostomaisuus (yritysten arvoverkostot kehittyvät, verkostomaisuus leviää myös kaupunkien palveluihin), asiakas ja käyttäjälähtöisyyden vahvistuminen (esim. internet muuttaa loppukäyttäjän roolia kohteesta tekijäksi). Myös yritystoiminnassa tapahtuu muutoksia, kuten paikallisten pienten yritysten rooli ja merkitys kasvaa, samoin kuin kansainvälisyyden merkitys yritystoiminnassa vahvistuu entisestään. Taustalla on myös uuden liikennepolitiikan mukainen ajatus käyttäjänäkökulman vahvistumisesta. Skenaarioissa ei ole kuitenkaan otettu kategorisesti lähtökohdaksi liikennepolitiikan painotusten muutosta. Tältä osin muutosten toteutuminen on kytketty päätöksenteossa ilmenevien painotusten erilaisiin muutoksiin eri skenaarioissa. TULEVAISUUSSKENAARIOT 17

18 Muodostettujen skenaarioiden lähtökohdat Skenaarioissa on kaksi ominaisuutta, joihin skenaarioita verrataan: Kasvunopeus: Miten seudun kasvu toteutuu nopeana vai hitaana? Kasvu heijastuu sekä talouteen että väestönkasvuun ja kaupunkiseudulla tehtävien investointien määrään. Käyttäytymis ja arvomuutos: Miten käyttäjät asukkaat, työntekijät, vapaa ajan viettäjät ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa? ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle ja on vaikuttanut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin sekä poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen, kestävän kehityksen mukainen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle. Kansalaisten muuttunutta käyttäytymistä tuetaan suunnittelun keinoin. Näiden kahden muuttujan avulla saadaan matriisimainen perusrunko skenaarioille. Muuttujat ovat myös sellaisia, että niillä on selvä vaikutus sekä yhdyskuntarakenteeseen että rahoitusvaihtoehtoihin. Nopea kasvu KORPORAATIO METROPOLI Ihmisten käyttäytyminen ei muutu PITÄJÄ METROPOLI Hidas kasvu VOIMAANTUNUT METROPOLI Käyttäytymisen muutos on merkittävä PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO TULEVAISUUSSKENAARIOT 18

19 Kasvu MÄÄRITELMÄ Kasvulla tarkoitetaan talouden (BKT) kasvua. Skenaarioissa puhutaan talouskasvusta ts. miten Helsingin seutu kasvaa niin, että seudun talouskasvu pysyy korkealla tasolla. Skenaariot perustuvat Helsingin Tietokeskuksen tekemiin väestöennusteisiin (ks. kohta II Helsingin seudun ennusteet) Talouskasvun edellytyksenä on erityisesti työvoiman määrä. Talous ei voi kasvaa pitkällä aikavälillä, jos väestö ei kasva. Rakenteellisen työttömyyden ns. normaali määrä on 6 %. Työvoiman määrään vaikuttavat työikäisen väestön määrä, maahan muutto / maasta muutto sekä opiskeluajan pituus. Pitkällä aikavälillä myös syntyvyys vaikuttaa työvoiman määrään. Työikäisten maahanmuutto kasvattaa myös syntyvyyttä. Kasvuskenaariot perustuvat nopeaan (n. 2 3 %) talouskasvuun ja väestönkasvuun. Näiden skenaarioiden edellytys on se, että työssäkäyvien määrä ei laske. Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä: Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin (eläkeikä nousee). Maahanmuutto pysyy korkealla tasolla (maastamuutto selvästi pienempänä). Opiskeluajat lyhenevät nykyisistä. Skenaarioista 2 ( Pitäjämetropoli ) ja 3 ( Paikallisten kaupunkikylien verkosto ) ovat matalan kasvun skenaarioita ja skenaariot 1 ( Korporaatiometropoli ) ja 4 ( Voimaantunut metropoli ) voimakkaan kasvun skenaarioita. Lähde (talousosuus): Juhana Vartiainen, VATT (2013): Suomi, Eurooppa ja maailma mikä meitä odottaa. Asuntomarkkinat 2013 huippuseminaari TULEVAISUUSSKENAARIOT 19

20 Käyttäytymisen muutos MÄÄRITELMÄ Käyttäytymisen muutoksella tarkoitetaan arvoissa tapahtunutta muutosta, joka on johtanut myös käyttäytymisen muutokseen. Miten käyttäjät asukkaat, työntekijät ja vapaa ajan viettäjät ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa: ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle, mikä on on ulottunut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen, kestävän kehityksen mukainen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle. Käyttäytymisen muutos koostuu viiden eri osatekijän yhteisestä muutoksesta: tietoisuus, tavat, tarjonta, toimintaympäristö ja toiset. Tietoisuus Energia, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tiedon ja osaamisen kerryttäminen, ymmärryksen lisääminen. Tavat Ihmisten toiminta on luonnostaan erehtyväistä, lyhytjänteistä, rutiininomaista ja ympäristön vihjeistä ohjautuvaa. Siksi tarvitaan kestävän elämäntavan kokonaisosaamista. Toimintaympäristö Jos halutaan parempia valintoja, tarvitaan parempaa valinta arkkitehtuuria (saavutettavat palvelut, yhteiskäyttömahdollisuudet, ei kaupallinen tila, tilaa omaehtoisille kokeiluille). Tarjonta Energian ja luonnonvarojen säästämismahdollisuudet, asukkaiden/liikkujien osallistumismahdollisuudet, liikkumisen edistämisen suunnitelmallisuus. Toiset Kestävät elämäntavat on väistämättä kollektiivinen projekti, osa koordinoitua yhteiselämää, koska ympäristö on yhteinen ja jakamaton. Innovatiiviset edelläkävijät, varhaiset omaksujat, varhainen pääjoukko, myöhäinen pääjoukko ja hidastelijat. Mallioppiminen, vertaisviestintä, käytännöt ja yhteisöt. Skenaarioissa 1 ( Korporaatiometropoli ) ja 2 (Pitäjämetropoli ) ei käyttäytymisessä ole tapahtunut muutosta, kun taas skenaarioissa 3 ( Paikallisten kaupunkikylien verkosto ) ja 4 ( Voimaantunut metropoli ) liikkujien käyttäytyminen on muuttunut Lähde (käyttäytymisen muutos): Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, 2012: Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Sitran energiaohjelman päätösseminaari. TULEVAISUUSSKENAARIOT 20

21 Muodostetut skenaariot Nopea kasvu Tulevaisuusskenaario 1 KORPORAATIOMETROPOLI (Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta) Tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät, maahanmuutto jatkuu merkittävänä. Pyrkimys taloudelliseen kasvuun ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen. Tulevaisuusskenaario 4 VOIMAANTUNUT METROPOLI (Käyttäytymisen muutos vakaassa kehityksessä) Vakaa talouskehitys on kasvattanut seutua samalla kun sen osat ovat vahvistuneet seudullisten sopimusten mukaisesti. Seudun liikenneinfraa on rakennettu seudullisten sopimusten pohjalta suunnitelmallisesti. Kaupunginosissa paikallisuutta on samanaikaisesti vahvistettu. Seutu on kehittynyt sekä kokonaisuutena että paikallisesti. Ihmisten käyttäytyminen ei muutu Tulevaisuusskenaario 2 PITÄJÄMETROPOLI (Talouskasvu on hidasta, ei käyttäytymisen muutosta) Seudun väestönkasvu on hidastunut samalla kun talouskasvu pysyy matalana. Taloudelliseen niukkuuteen sopeudutaan kaikilla elämänaloilla. Kehitys hidastuu, mutta arvomaailma ja kehityksen suunta muuttuvat vain hitaasti. Helsingin seutu koostuu eri seudun osissa toimivista itsenäisistä yhdyskunnista. Tulevaisuusskenaario 3 PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO (Käyttäytymisen muutos hidastuvassa kasvussa) Matala talouskasvu on hidastanut yhdyskuntarakenteen laajentumista. Sen sijaan kasvua tapahtunut erityisesti paikallistasolla, mikä näkyy kaupunginosien vahvistumisena. Seudun ja kaupunkien eri osat kehittyvät eri tahtiin itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. Paikallisrahoitusta käytetään infrastruktuurin rahoituksessa. Seudulla on suuria eroja sen osien välillä. Käyttäytymisen muutos on merkittävä Hidas kasvu TULEVAISUUSSKENAARIOT 21

22 Skenaariokuvaukset Tulevaisuusskenaario 1 KORPORAATIOMETROPOLI Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta: Tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. Pyrkimys taloudelliseen hyvinvointiin ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen Seudulla tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. HLJ alueen väkiluvuksi ennustetaan 1,8 1,9 miljoonaa asukasta ja noin työpaikkaa vuonna Taloudellinen kasvu pitkällä aikavälillä on kohtalaista, noin 2 3 % vuodessa. Talouskasvu lisää työllisyyttä, maahanmuuttoa ja maassamuuttoa. Kasvu keskittyy Suomessa muutamiin kasvukeskuksiin, joista Helsingin seutu on tärkein. Väkiluvun kasvu lisää yhdyskuntarakenteen hajautumispaineita. Henkilöauto ja joukkoliikenne kasvavat, mutta joukkoliikenteen suhteellinen osuus pienenee. Pyöräily suosiotaan kasvattavana liikennemuotona vaikuttaa etenkin lyhyempiin työmatkoihin. Vapaa ajan liikkumisen määrä kasvaa jatkuvasti. Elinkeinoissa palvelujen määrä kasvaa entisestään. Palvelut sijoittuvat suurimpiin keskittymiin, osin hajautuen seudun eri puolille. Tilaa vievät toiminnot hakeutuvat logistisesti paremmille sijainneille kauas keskustoista. Talouskasvu nostaa energian hintaa. Päästötavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Telematiikka, tietotekniikka ja ajoneuvoteknologia parantavat liikkumisen varmuutta, palvelutasoa ja turvallisuutta. Ihmisten valinnat liikkumisen suhteen muuttuvat hitaasti. Tämän takia autoistuminen ja liikennemäärät jatkavat kasvuaan. Öljypohjaiset kulkuneuvot korvautuvat sähkö ja biokaasupohjaisilla ratkaisuilla. Autojen energiankulutus vähenee moottoriteknologian ja kevyempien/pienempien ajoneuvojen myötä. Seudullinen hallinto ei pysty päättämään seudullisista rakenteellisista linjauksista, joten metropolialue jatkaa hajautumistaan. Uusia rata ja tielinjauksia avataan samalla kuin uusia kaupunginosia suunnitellaan ja rakennetaan useisiin suuntiin. Pitkät työmatkat kuljetaan raiteita pitkin, mutta myös henkilöautoja käytetään paljon varsinkin niillä seudun alueilla, joilla ei ole raideyhteyksiä. TULEVAISUUSSKENAARIOT 22

HLJ 2015. Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI

HLJ 2015. Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI HLJ 2015 Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI Tulevaisuus- ja rahoitustasotarkastelut TUURI Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tarvitaan arvioita siitä, miten toimintaympäristö tulevaisuudessa

Lisätiedot

Liikenteen kehittäminen Helsingin seudulla

Liikenteen kehittäminen Helsingin seudulla Liikenteen kehittäminen Helsingin seudulla Liikennesuunnittelija Riikka Aaltonen, HSL Työpaikkojen liikkumisen ohjaus -seminaari 14.3.2013 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Liikenteen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014

Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014 Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet 15.1.2014 15.1.2014 Kari Ruohonen 2 Hankkeet Mitä uusi liikennepolitiikka on? Liikennepolitiikka osa muuta yhteiskuntapolitiikkaa Palvelutasoon

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen

Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus Vähähiilisen liikenteen mahdollisuudet -seminaari 17.9.2015 SYKE Mihin matkoihin yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan? Arkiliikkuminen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Kyse ei ole teknologiasta vaan tarinasta, joka luo luottamusta uusiin mahdollisuuksiin yrittämisessä,

Lisätiedot

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus

Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus Kaupunkimaisuus ja liikkuvuus faktoja kirjasta: Building blocks for sustainable transport: obstacles, trends, solutions Adriaan Perrels Veli Himanen Martin Lee-Gosselin 21-10-2008 Kirjan tausta 1. Perustuu

Lisätiedot

Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys

Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys 1 HELSINGIN YLEISKAAVA Työohjelman liite Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015

MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015 MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015 Keskustelukysymykset / YLEINEN KEHITYS 1. Onko kasvu ja kehitys ollut toivotun kaltaista Jyväskylän

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot