Etelä-Pirkanmaan seutustrategian arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pirkanmaan seutustrategian arviointi"

Transkriptio

1 Etelä-Pirkanmaan seutustrategian arviointi Sisällys 1. Seutustrategian arviointityö ja kohde 2 2. Arviointitutkimus 3 3. Strateginen johtaminen ja strategian arviointi 5 4. Strategiaprosessi 8 5. Strategian rakenne ja kokonaisuus Menestystekijät ja toimintaympäristön muutos Visio ja strategiset päämäärät Seutustrategia arvioinnin välineenä Seudun laadukkaat ja edulliset palvelut Seudun korkeatasoisen osaamisen kehittäminen Yritysten toimintaedellytysten tekeminen Tarkoituksenmukaisesti ja kokonaistaloudellisesti järjestetyt palvelut Seutuyhteistyön organisointi Seudun kehittämisen riittävä resurssointi Sijainnin ja infrastruktuurin hyödyntäminen Uusien palvelun tuottamistapojen pilotointi Yhteistyö kuntien henkilöstön kehittämisessä Lopuksi Esitykset seuraavalle strategiakierrokselle Strategiaprosessi Kuntajohtajien vetämät toimialakohtaiset yhteistyöryhmät Strategisten hankkeiden kehittäminen ja vastuuttaminen 42 Lähteet 43 LIITE 1 Etelä-Pirkanmaalla toteutettavia hankkeita (hallinnoija muu kuin Vaske) Tutkimusjohtaja, HT 1

2 1. Seutustrategian arviointi ja kohde Etelä-Pirkanmaan seutustrategian arviointi on ollut tiivis ja mieluinen prosessi. Etelä-Pirkanmaan seutustrategia on laadittu vuoden 2002 aikana ja sen toimenpideohjelmaa on tämän jälkeen päivitetty kaksivuotiskausittain. Tarjouspyynnössä arvioinnin taustaksi mainittiin, että Etelä-Pirkanmaan seutukunnan tavoitteena on uudistaa seudullista strategiaansa uudelle ohjelmakaudelle, mistä syystä tarkoituksena on ollut tarkastella menneen kauden onnistumisia ja myös haasteita, joihin ei ole pystytty vastaamaan. Arviointityö tehtiin kevään 2007 aikana, jotta se pystyy tukemaan seutustrategian uudistamistyötä. Ulkopuolinen arviointi on pyydetty tekemään kevyenä prosessina, mikä ei rasita nykyistä ohjelmatyötä ja sen toteuttamista liiaksi. Strategian arviointityön tekemisen voitti tarjouskilpailun perusteella Silta Oy, vastuukonsulttinaan Tutkimusjohtaja, HT. Tarjouspyynnössä pyydettiin tarjoajilta ehdotuksia arvioinnin edellyttämästä työmäärästä ja prosessista. Tarjouksessa tehtyyn ehdotukseen nähden toteutunut arviointiprosessi oli enemmän kirjalliseen materiaaliin pohjautuva ja vähemmän seudun toimijoita huomioiva. Ennakoitua enemmän osoittautui olevan erilaisia hankkeita ja projekteja, joiden strategianmukaisuutta piti arvioida. Kuten aina, on hankkeita päättynyt ja edelleen käynnissä. Arvioitavasta materiaalista tuli tästä syystä myös varsin laaja, mutta epäyhtenäinen. Joistain hankkeesta oli käytössä perusteellinen loppuraportti, toisesta vain rahoittajan sivuilta saatavissa oleva lyhyt kuvaus hankkeen tavoitteista. Arviointi on tehty tähän epäyhtenäiseen materiaalipohjaan tukeutuen. Arviointityö on toteutettu kirjalliseen materiaaliin perustuen vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa sovittiin arviointityön etenemisestä, aikataulusta ja karkeasta sisällysluettelosta. Samalla arvioija sai tietoonsa materiaalilähteet. Toisessa vaiheessa arvioinnin huomio kiinnittyi strategiaprosessiin ja sen vaikutuksiin strategian toteuttamiselle. Kolmas vaihe keskittyi seutustrategian johtamisen ja toteutuksen arviointiin projektien ja verkostomaisen toiminnan kautta. Tutkimusjohtaja, HT 2

3 2. Arviointitutkimus Arviointitutkimus on systemaattinen sovellutus käyttää sosiaalitieteellistä metodologiaa arvioitaessa toimeenpano-ohjelman käsitteistöä, muotoa, toimeenpanoa tai hyödyllisyyttä (vrt Rossi & Freeman 1989, 18). Arviointitutkimuksessa tuotetaan palautetietoa, jonka pohjalta on mahdollista tehdä aikaisempaa tietoisempana ratkaisuja ongelmista, hyödyistä, mahdollisuuksista ja uhista. Arviointitiedon avulla voidaan varmistaa, että muutosehdotukset perustuvat tietoon ongelmista, eivät vain asenteisiin, arvauksiin tai mutu-tuntumaan (Stenvall 1999, 2). Arviointitutkimuksessa tärkeää on valita. Valintoja tulee tehdä ainakin näkökulmasta ja arvioimisen kriteereistä. Uudistuksia ja kehittämishankkeita voidaan arvioida ensinnäkin käytännön konkreettisten kysymysten kautta tai sitten kokonaisuutena uudistuksen tai sen osa-alueen vaikutuksista (Stenvall 1999, 3). Konkreettisten käytännön kysymysten kautta arvioitaessa kiinnitetään tutkimus erityisesti niihin kysymyksiin, joihin käytännön uudistajat uudistustyössään törmäävät. Tämä voi lisätä tutkimuksen hyödyllisyyttä erityisesti käytännön toimijoiden näkökulmasta. Arvioitaessa uudistusta tai kehittämishanketta kokonaisuuden kautta, pyritään tällöin tuottamaan kokonaisarvio uudistuksen tai sen osa-alueen vaikutuksista. Tämä lähestymistapa antaa informaatiota erityisesti uudistushankkeen rahoittajille ja päättäjille. Arvioitaessa kokonaisuutta, voidaan arviointi kohdistaa edelleen usealla tavalla. On mahdollista arvioida muutosta ajallisesti lähtötilanteesta johonkin toiseen ajankohtaan verrattuna. Tällöin saadaan arvio siitä, mihin suuntaan kehitys on edennyt. Vaihtoehtoisesti voidaan arvioida toteutunutta muutosta suhteessa tavoitteisiin ja / tai vaihtoehtoisiin malleihin. Tällöin voitaisiin arvioida, ovatko valmistelun yhteydessä asetut tavoitteet saavutettu ja miten ne olisivat saavutetut toisilla, valmistelun yhteydessä esillä olleilla malleilla. Kolmas vaihtoehto arviointiin on benchmarking. Silloin arvioidaan omaa toimintaa suhteessa siihen, miten joku tai jotkut toiset toimijat toimivat (vrt Stenvall 1999, 3-5). Metodologiset valinnat Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä toimii realistinen arviointiteoria, jonka tavoitteena on tuloksellisuusarviointia ja sen käyttämistä koskevan tiedon kasautuminen. Asiantuntijuuden odotetaan voimistuvan sekä tutkijoilla että arvioitavissa kohteissa toimivilla ihmisilläkin. Realistinen arviointitutkimus tarkastelee ja tunnistaa myös toimintaympäristössä tapahtuvia yleisiä toiminnan mekanismeja ja kausaalisuuksia (vrt Niiranen ym 2005, 14-15). Arviointitutkimuksessa metodologiset valinnat liittyvät erityisesti arviointikriteeristöön, ongelman luonteen tulkitsemiseen ja arviointiprosessiin. Arviointikriteeristö voidaan johtaa uudistuksen alussa kirjoitetuista tavoitteista ja strategioista. Useimmiten arviointitutkimuksessa on lähdetty siitä, että Tutkimusjohtaja, HT 3

4 tulosten uskottavuuden ja objektiivisuuden takaamiseksi tilaajan ja toiminnan toteuttajien tulee olla mahdollisimman irti arviointitutkimuksen tekemisestä. Tutkijan tekemä arviointi edustaa ulkopuolista ja mahdollisimman objektiivista näkemystä. Toisaalta tiedon kerääminen edellyttää usein varsin paljon vuorovaikutusta tilaajan kanssa, varsinkin epäselkeissä ja vaikeasti hahmotettavissa arviointiasetelmissa (vrt Stenvall 1999, 6-8). Arviointitutkimus ei ole mitä tahansa tutkimusta, vaan keskeisessä roolissa on arvottaminen, arvon tai ansion määrittäminen. Tuloksia arvioidaan suhteessa johonkin, mikä edellyttää tutkimukselta systemaattista tiedonkeruuta ja selkeitä arviointikriteerejä (vrt Silvennoinen-Nuora ym 2003, 7-9). Arviointikriteeristöä voidaan löytää avainsidosryhmiltä kerätystä aineistosta, strategiamateriaalista ja alan tutkimuskirjallisuudesta. On myös tehtävä selkeä ero arviointitutkimuksen ja sen perusteella saatavan tiedon käytöstä tai sen pohjalta käynnistettävästä seurannasta. Arviointitutkimuksen tarkoituksena on tuottaa soveltamiskelpoista tietoa, itse soveltaminen on jo tutkimuksen ulkopuolella (vrt Silvennoinen-Nuora ym 2003, 8-9). Arvioinnin tekeminen Arvioinnin kohteena olevat ongelmat voivat olla luonteeltaan selkeitä tai vähemmän selkeitä. Selkeimmillään on osoitettavissa yksiselitteinen ongelma ja siihen vaikuttavat tekijät. Tällöin on mahdollista analysoida syy-seuraussuhteita ja suosittaa korjaustoimenpiteitä, joiden vaikutukset ovat ennakoitavissa. Epäselvässä ongelmassa syy-seuraussuhteiden osoittaminen on vaikeaa. Asiat ja ilmiöt vaikuttavat toisiinsa, jolloin todellisuus on monimutkainen kokonaisuus, johon perustuen ei ole olemassa vain yhtä totuutta. Erilaisesta tietopohjasta, asemasta ja näkökulmasta johtuen ihmiset tarkastelevat asiaa eri tavoin (Stenvall 1999, 6-7). Seudullista strategiaa arvioitaessa voidaan löytää useita näkökulmia, joiden kautta asiaa voidaan lähestyä. Strategian toteutumista voidaan tarkastella esimerkiksi tehokkaan palvelutuotannon ja toimeenpanevan viranhaltijan näkökulmasta, kuntien yhteistyön ja seudullisuuden näkökulmasta tai demokratian ja luottamushenkilön näkökulmasta. Erilaiset asemat vaikuttavat myös eri toimijoiden tietopohjaan, intresseihin ja tapaan hahmottaa ympäröivää todellisuutta. Tästä syystä on ymmärrettävää, että kuntien viranhaltijat tai luottamushenkilöt ajattelevat strategian järkevyydestä tai toteuttamiskelpoisuudesta eri tavalla. Kokonaisarvio muodostuu eri tässä tutkimuksessa eri näkökulmien yhteensovittamisesta ja sen pohjalta käytävästä dialogista. Yhteenveto arvioinnin tekemisestä Tässä arvioinnissa arvioidaan kokonaisuutta suhteessa tavoitteisiin, jotka ilmaistaan seutustrategiassa ja sitä konkretisoivissa kriittisissä menestystekijöissä. Näkökulma on siten strategian tehokas toteuttaminen. Arviointi suoritetaan lukuisiin projekteihin jakautuneiden hankkeiden ja niiden kirjallisen raportoinnin perusteella, jolloin arviointiongelma on jossain määrin epäselkeä ja epäyhtenäinen. Tämä saattaa vaikuttaa arvioinnin totuudenmukaisuuteen. Arvio on Tutkimusjohtaja, HT 4

5 kuitenkin pyritty tekemään objektiivisesti, sillä arvioijalla ei ole mitään henkilökohtaisia sidoksia arvioitavaan kohteeseen tai projekteja toteuttaviin tahoihin. Myöskään tilaaja ei ole prosessin kuluessa pyrkinyt vaikuttamaan arvioinnin sisältöön. Hankkeita, joita arvioinnissa on käsitelyt, on yhteensä 85 kappaletta. Näistä 21:n materiaalia on ollut käytössä, osin laajasti, osin vähemmän. Ne on myös lyhyesti kuvattu arviointitekstin yhteydessä. Loppujen 64 hankkeen yleisluotoiset esittelyt löytyvät liitteestä 1. Arvioinnissa on aina kyse joidenkin asioiden arvottamisesta ja näkökulmavalinnasta, ei se muodosta lopullista totuutta. Tässä mielessä arviointi on syöte keskustelun käymiseksi eri tahoilla seudun strategian onnistuneisuudesta ja onnistumisen asteesta eri näkökulmien välillä. 3. Strateginen johtaminen ja strategian arviointi Seudullinen strateginen johtaminen on aina haasteellista. Seutuyhteistyöhön yleensä ryhdytään uskoen, että se tuottaa jokaiselle mukana olijalle suurta hyötyä. Myös valtiovalta on viime vuosina kannustanut seutuyhteistyöhön ja ajatellut sen tuovan tehokkuus- ja mittakaavaetuja. Usein kuitenkin seututoimintaa arvioidaan hanke ja projekti kerrallaan, päättäen tapauskohtaisesti mukaanmenosta johonkin yksittäiseen hankkeeseen. Kunnat ja toki muukin toimijat yrittävät siis poimia rusinoita pullasta eli varmistaa omien lyhyen aikavälin etujensa realisoitumisen. Tällä on usein selviä kokonaisuutta heikentäviä seurauksia. Suomessa seutuyhteistyötä tekemään on usein perustettu yhteinen organisaatio. Organisoitumismuodot vaihtelevat seutujen kesken, on kehittämisyhdistyksiä, kuntayhtymiä ja osakeyhtiöitä. Joissakin tapauksissa seutuyhteistyötä toteuttavissa organisaatioissa on mukana myös yksityisiä yrityksiä ja alueen muita kehittäjäorganisaatioita. Seututoimijan toiminnan laajuus ja rooli ovat usein varsin rajatut, mutta sillä on mahdollista mobilisoida toimintaansa projekteja, jotka tuottavat seutustrategiaan keskeisiä sisältöjä. Tutkimusjohtaja, HT 5

6 Seutuyhteistyön toimintakenttä Kuva 1: Etelä-Pirkanmaan seutu ja sen kehittämiseen osallistuvat organisaatiot Seututoiminnassa kuntien alueelle muodostuu kokonaisuus, seutu, jonka toimijoina voidaan nähdä kunnat itse (sininen), kuntien yhdessä perustama seutuorganisaatio (vihreä), muut ylikunnalliset toimijat, kuten oppilaitoskuntayhtymät, yritystoimintaa kehittävät organisaatiot tai terveydenhuollon sekä sosiaalitoimen kuntayhtymät (punainen) ja muut seudulla toimivat tai sinne palveluja tarjoavat yksityisoikeudelliset toimijat, kuten yritykset ja yhteisöt (harmaa) Tässä toimijakentässä seutuyhteistyö tapahtuu verkostomaisesti, enemmän tai vähemmän koordinoidusti ja strategisesti johdetusti. Haasteita on paljon ja niiden ratkominen edellyttää kaikilta joustavaa ja sitoutunutta suhtautumista seutuyhteistyöhön. Seudullisten hyötyjen aikaansaaminen edellyttää siirtymää rusinapulla politiikasta kakun kasvattamisen politiikkaan Kun kunnat tapauskohtaisesti päättävät seutuyhteistyön tekemisestä, aiheuttaa tämä usein riskejä strategioiden toteuttamiselle. Mahdollista olisi myös ajatella, että kun lähdemme kaikki mukaan yhdessä sovittavaan toimintaan ja hyväksymme yhteisen strategian, niin kaikki voittavat kokonaisuuden kehittyessä ja saavutamme strategian tekemisen aikana tavoitellut hyödyt. Aivan joka projektissa kaikki eivät voita, mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa kaikki hyötyvät mukanaolosta. Ajattelun muutos lyhyen tähtäimen hyötyjen metsästämisestä kokonaisedun tavoitteluun edellyttää erityistä sitoutumista ja yhteistyöhalua sekä ehkä myös vähän luopumista Tutkimusjohtaja, HT 6

7 omasta yksityiskohtia koskevasta päätösvallasta. Kuitenkin asioiden päättäminen nopeutuu, tavoitteellisuus lisääntyy ja todennäköisesti myös toteuttaminen on strategisempaa ja tehokkaampaa. Strategian toteuttaminen verkostomaisesti edellyttää kuntien ja seutuorganisaation lisäksi muita toimijoita. Tällaisia seudulliseen kehittämiseen osallistuvia organisaatioita ovat seudulla toimivat oppilaitokset, yritykset ja yhteisöt. Olennaista on muistaa, että ne tarjoavat projekteja toteutettavaksi omista lähtökohdistaan, ei ensisijaisesti seudun kehittymisen lähtökohdista. Tämä tapahtuu riippumatta omistajatahosta. Tieteen piirissä on jo aikaa sitten luovuttu myös oletuksesta, että virkamies on epäpoliittinen ja puolueeton. Näin siis myös julkiset organisaatiot ajattelevat usein enemmän omaa kuin omistajansa etua. Toteutettaessa seutustrategiaa verkottuneessa ympäristössä on projektien tilaajalla oltava erittäin vahva näkemys siitä, mitä tilaa ja miten se toteuttaa tavoitteita. Ne kirkkaat tavoitteet pitää laittaa projekteihin konkreettisiksi mittareiksi, sillä vanhan totuuden mukaan sitä saat, mitä mittaat. Juuri tähän tarvitaan yhdessä hyväksyttyä strategiaa sekä siihen sitoutuneita kuntia ja toimivaa seutuorganisaatiota. Mikäli kuntien sitoutuminen puuttuu, tarjoavat projekteja toteuttavat tahot hanke-esityksensä puhtaasti omista lähtökohdistaan. Toki viisas rahoituksenhakija pitää potentiaalisten rahoittajien tavoitepaperit toisessa kädessä projektisuunnitelmia muotoillessaan. Strategiat menevät näinkin eteenpäin projektien kautta, mutta primaari-intressin ollessa toteuttajatahon oma strategia, ei voida puhua varsinaisesta seudullisen strategian toteuttamisessa ja strategisesta johtamisesta. On myös mahdollista, että seudulle syntyy projekti- ja kehittäjäorganisaatioita, jotka elävät julkisten projektien toteuttamisella ja jotka kerta toisensa jälkeen esittävät saman aihepiirin projekteja päivitettynä kulloinkin voimassa olevan strategian painopisteisiin. Tutkimusjohtaja, HT 7

8 4. Strategiaprosessi Seudulliseen yhteistyöhön ja seudun strategiseen kehittämiseen vaikuttaa paljon yhteistyöhön osallistuvien kuntien tottumus tehdä seutuyhteistyötä. Mikäli seudulla on harjoitettu tiivistä ja hedelmällistä yhteistyötä pidemmän aikaan ja on onnistuttu ratkomaan kuntien erilaisista lähtötilanteista ja intresseistä syntyviä painotuseroja, voidaan strategiatyöltä odottaa paljon hyötyä. Tottumuksen ja seudun kypsyyden lisäksi strategiaprosessi ratkaisee paljon, miten selkeitä ja toteutusta ohjaavia strategioita saadaan aikaan. Suuri osa sitoutumisesta strategian toteuttamiseen ratkaistaan prosessin kuluessa. Strategiaprosesseja voidaan tehdä monella tavalla. Olennainen jako ja valinta tehdään seuraavien näkökulmien välillä: - 1. Vähemmän osallistujia, tehokkaampi prosessi ja konkreettisempi strategia osallistujien vähäisyydestä johtuen vaikeampi viedä käytäntöön Enemmän osallistujia ja avointa keskustelua, hitaampi ja hapuilevampi prosessi, strategia vähemmän ohjaava tehtyjen kompromissien seurauksena suuresta osallistujajoukosta johtuen käytäntöön vienti helpompaa ja osallistujat alkavat osaltaan edesauttaa strategian toteutumista laajasti, mutta epäyhtenäisesti Kumpikaan mahdollisista vaihtoehdoista ei ole kategorisesti toista parempi. Ensimmäisen strategian luontitavan näennäinen tehokkuus (aika, raha) joudutaan uhraamaan laajaan toteutuksen aikaiseen johtamiseen ja työstämiseen. Mikäli systemaattinen käytäntöön vienti laiminlyödään kokonaan tai nähdään toisarvoiseksi, on vaarana, että strategiaa ei viedä käytäntöön lainkaan. Toisessa strategian luontimallissa prosessi nähdään usein pitkänä ja tehottomana. Kuitenkin strategian luomisen aikana käyty keskustelu vie jo itsessään asioita eteenpäin ja toteutus alkaa välittömästi ainakin sellaisten asioiden osalta, joista on suuri konsensus. Strategiasta tulee tällä tavalla luotuna kuitenkin yleensä lopulta vähemmän ohjaava johtuen prosessin aikana tehdyistä kompromisseista ja osallistujien tarpeesta löytää yhteinen näkemys. Seutustrategioiden riskinä on saavuttaa molemmista erityisesti heikot ominaisuudet eli suhteellisen paljon keskustelua ja ihmisiä, kuitenkin vähän yhteistä, jota halutaan aktiivisesti toteuttaa. Mukana olevien halu ja mahdollisuus sitoutua asetettuihin tavoitteisiin on usein enemmän taktista kuin strategista (vrt Rannisto 2005). Seudullisen strategiaprosessin keskeinen merkitys onkin seudullisen identiteetin ja yksimielisyyden vahvistaminen päättäjien keskuudessa. Tutkimusjohtaja, HT 8

9 Strategiaprosessin alussa ( ) kuntajohtajat kirjasivat odotuksia strategiaprosessilta. Näitä olivat: seutunäkökulman tuonti kuntatasolle, sitoutumisen etsintä kuntatasolla huomion kiinnittäminen myös muuhun kuin kilpailukykyajatteluun, strategian konkretisointi, sitoutumisen etsintä, kuntalaisten osallistuminen rohkeita linjauksia, ei vain lyhyellä tähtäimellä toteutettavia asioita oman kunnan toimijoiden strategisen ajattelun kehittäminen, seudullisen ajattelun vahvistaminen, erilaisten vastakkainasettelujen hälventäminen, lisäarvon hakeminen seutuyhteistyöstä (palvelujen tuottaminen), rohkeita linjauksia palvelujen seudullinen järjestäminen (konkretia), uudet avaukset, strategisen ajattelun kehittäminen ajattelun samansuuntaistaminen, samanlaiset toimintaperiaatteet, seutuajattelun vahvistaminen kunkin kunnan organisaatiossa, vahvat linjaukset kiihtymys rakentavana voimana; palvelutehtävissä olevien seudullisen ajattelun vahvistaminen Lisäksi viestinnästä ja avoimuudesta keskusteltiin ja kirjattiin seuraavia näkemyksiä (kuntajohtajat ) viestinnällisyys mukana prosessissa: haetaan laajasti näkemyksiä strategiaan paikallislehdet viestinnän tukena seutuyhteistyöhön liittyvien lehtien (Vaskooli, Etelätuuli) hyödyntäminen kysely nettiin painopisteiden arvioinnista viestintään palataan prosessin eri vaiheissa viestinnästä vastaa Vaske Kuntakohtaisissa seminaareissa prosessista mainittiin (HAUS/Linnamaa): kuntien ja Etelä-Pirkanmaan strategiaprosessien kytkemistä toisiinsa sekä seudun kuntien poliittisen että virkamiesjohdon sitouttamista prosessiin seudun muiden toimijoiden (avainyritykset, oppilaitokset yms.) sitouttamista prosessiin strategisten tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin tehostamista tavoitteiden saavuttamisen vastuuttamista Tutkimusjohtaja, HT 9

10 Strategiaprosessin arviointikriteeriksi nousevat edellisistä yhteenvetona: - Osallistujapohjan laajuus ja avoimuus, viestinnän toimivuus - Prosessin aikaisten teemojen käsittely ja tulevaisuuden hahmottaminen - Prosessin sitouttavuus - Seudullisuuden ja yhteistyön vahvistaminen - Prosessin tehokas toteuttaminen Etelä-Pirkanmaan strategiaprosessi Strategiaprosessi on toteutettu noin puolen vuoden mittaisena kokoontumisten sarjana, jossa on ollut aloituksen lisäksi yhteensä seitsemän vaihetta. Kuntakohtaiset kokoontumiset mukaan laskien kokoontumisia on ollut yhteensä 21. Kokoontujina ovat olleet kuntajohtajat (3), seutuvaliokunta (4), teollisuuden neuvottelukunta (2), muut sidosryhmät (2) ja kuntakohtaiset ryhmät (2*5). Strategia on tuotettu varsin tiiviinä prosessina, jossa kunnanjohtajilla ja seutuvaliokunnalla on ollut keskeinen rooli. Ainoana prosessiin kuvattuna sidosryhmänä ovat teollisuuden edustajat eli seudun Teollisuuden neuvottelukunta. Teollisuuden neuvottelukunta on myös kerännyt näkemyksiä omilta valiokunniltaan. Tässä mielessä talouselämä on nähnyt asian tärkeänä ja myös päässyt kertomaan näkemyksensä seudulliseen kehittämiseen ja strategiaan. Muita vastaavia laajempien sidosryhmien osallistumisia ei ole hyödynnetty. Strategiaprosessissa on kokoonnuttu kuntakohtaisesti kahteen otteeseen. Ensimmäisissä tapaamisissa tutustuttiin strategiatyökaluihin, käsitteisiin ja prosessiin sekä arvioitiin strategioiden toteuttamisen mahdollisuutta ja työstettiin strategian sen hetkistä luonnosta (3. luonnos). Tulevaisuuden muutoshaasteet käytin läpi, mutta niitä ei sen vahvemmin käsitelty. Tämä olisi voinut olla perusteltua, koska niitä pitäisi ottaa huomioon visiota ja tavoitteita asetettaessa. Visiota arvioitiin parityönä ja samalla kirjattiin muutostarpeita esitetylle visiolle. Visiota käsittelevä parityö oli työmuotona toimiva. Strategisia päämääriä käsiteltiin yleiskeskusteluna, jossa samalla kerättiin muutosehdotuksia. Koska päämääriä oli käsittelyssä 14, tuli käsittelystä enemmän esittelyä kuin keskustelua. Työmuoto on raskas sekä vetäjälle että osallistujille. Ryhmätyöt olisivat voineet toimia tässäkin tapauksessa. Toisissa kuntakohtaisissa tilaisuuksissa prosessin aikana muodostunut strategia esiteltiin kunnittain ja käytiin keskustellen strategiat lävitse kunkin kunnan näkökulmasta. Työmenetelmän raskauden voi havaita strategiadokumentin viimeisten kriittisten menestystekijöiden vähäisessä määrässä. Seutustrategia on päivitetty kaksi vuotta strategian määrittämisen jälkeen. Määrittelytyö tehtiin kaksiosaisena eli 1) seutuvaltuuston strategiaseminaarina, jossa perehdyttiin kuntasektorin tuleviin Tutkimusjohtaja, HT 10

11 muutospaineisiin ja palvelutuotannon lisääntyviin vaatimuksiin. Seminaarissa tarkasteltiin strategian etenemistä ja linjojen ajankohtaisuutta. Päätelmänä oli, että suuret linjat ovat hyviä, toimenpideohjelma kaipaa päivitystä. 2) seutupäivänä, jossa viranhaltijat ja luottamushenkilöt äänestivät toimenpiteiden painoarvoista. Seutustrategian päivityksessä huomioitiin äänestyksen tulos. Strategian toteuttamista edistetään kunnanjohtajien vetämissä viranhaltijatyöryhmissä. Niiden työ on aloitettu jo eli ennen nyt arvioitavaa seutustrategiaa. Ryhmien aihepiirit ovat: - Sosiaali- ja terveystoimi - Koulutus - Tekninen toimi - Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi - Yleishallinto ja tukipalvelut o Ympäristöterveydenhuolto o Logistiikka Ryhmistä on saatu hyviä tuloksia aikaiseksi ja niiden tehokkuutta voitaisiin edelleen kehittää luomalla niille strategisten tavoitteiden varaan rakentuvia kehittämiskokonaisuuksia. Ryhmille kannattaisi luoda toiminnan tueksi selkeät toimintasuunnitelmat ja projektointi, joiden kautta varmistettaisiin työn tehokas eteneminen. Suunnitelmallisuuden ja projektoinnin puuttuminen mahdollistaa hankkeista ja strategian toteutuksesta lipeämisen. Viestintä strategiaprosessin sisältöä luomassa ja strategiaa toteuttamassa Kunnanjohtajat painottivat viestinnän ja avoimuuden merkitystä strategiaprosessissa. Strategiatyön aikana strategiasta kirjoitettiin kaksi pääkirjoitusjuttua paikallisissa sanomalehdissä, kolme toimituksellista juttua ja kaksi johtavan virkamiehen mielipidettä. Tässä mielessä voidaan arvioida, että kutsu avoimuuteen ja laajojen sidosryhmien aktiiviseen osallistumiseen oli enemmän toive kuin todellisuus. Poliittista keskustelua ei onnistuttu herättämään kansalaiskeskustelusta puhumattakaan, ainakaan julkisuudessa. Vasken ja Aluekeskusohjelman nettisivut ovat palvelleet aktiivisena tiedotuskanavana ja sieltä on löydettävissä helposti niin strategiamateriaali kuin yksittäisiä hankkeita koskevat tiedotkin. Potentiaalisilla yhteistyökumppaneilla on näin hyvät mahdollisuudet edistää seudun strategian toteuttamista tarjoamalla strategiaan sopivia hankkeita rahoitettavaksi. Nettisivujen toimivuus tiedotuskanavana on hyvä. Tutkimusjohtaja, HT 11

12 Arvio strategiaprosessin vahvuuksista ja heikkouksista Vahvuuksia - Strategiaprosessi toteutettiin varsin tehokkaalla tavalla - Alkuvaiheen linjaukset olivat kunnianhimoisia sekä tavoitteen, että prosessin suhteen - Kuntakohtaisia tilaisuuksia järjestettiin kaksi kertaa - Ensimmäisessä kuntakohtaisessa tilaisuudessa linjattiin ja arvioitiin esitystä - Strategioiden toteutusta tehdään kuntien viranhaltijoiden yhteisissä työryhmissä Heikkouksia / kehitettävää / pohdittavaa - Kuntakohtaisten tilaisuuksien pitäminen kuntakohtaisina ei kasvata seudullisuutta, joka oli kunnanjohtajien keskeinen tavoite - Tulevaisuuteen varautuminen ja tulevaisuuden hahmottaminen oli varsin kevyesti toteutettu, ellei aikaisempaa tutkimusta Yhteistyön mahdollisuudet palvelujen organisoinnissa Etelä-Pirkanmaalla ole käyty perusteellisesti läpi eri toimijaryhmissä. Vaarana on, että vain ylin johto pysyy ajan tasalla. - Sitoutumista ei tällä prosessilla saavuteta, ellei samanaikaisesti kunnissa ole käynnissä näiden omat strategiaprosessit. Niissä seutustrategian toteutussuunnittelu olisi voitu viedä käytäntöön - Teollisuuden neuvottelukunta oli ainoa sidosryhmä, joka oli systemaattisena mukana strategiaprosessissa - Kuntatilaisuuksien ensimmäinen kierros oli jo strategialuonnoksen käsittelyä ja tapahtui prosessin puolivälissä - Olisiko toinen laaja kierros ollut toteutettavissa toimiala / teemakohtaisilla käsittelyillä (osallistujina esim. ltk pj:t, kh pj:t, ta-johtajat), jolloin saman alan toimijat olisivat voineet rakentaa yhteistyötä. Tämä olisi samalla ollut strategian käytäntöön vientiä jo prosessin aikana (vrt kriittiset menestystekijät 3,4,5,6,8) - Seutustrategian lopullinen esittely olisi voitu toteuttaa yhdessä suuressa tilaisuudessa, jolloin ylikunnallinen keskustelu olisi voinut tuoda lisäarvoa - Tiedotusta ei toteutettu systemaattisen suunnitelman mukaan monikanavaisesti (lehdet, netti, tilaisuudet), jolloin se ei antanut parasta mahdollista hyötyä. 5. Strategian rakenne ja kokonaisuus Seutustrategia on toteutettu konsultin avustamana. Strategian rakenne perustuu tuloskortista (Balanced Scorecard) kehitettyyn malliin, jossa määritellään visio ja strategiset painopisteet, näiden pohjalta määritellään kriittiset menestystekijät, joille asetetaan arviointikriteerit ja tavoitteet. Mallin perusajatus on looginen ja paljon hyödynnetty. Se mahdollistaa hyvin toteutettuna strategian, jonka avulla voidaan toteutusta ohjata. Tutkimusjohtaja, HT 12

13 5.1. Menestystekijät ja toimintaympäristön muutos Strategiassa Etelä-Pirkanmaan kehityksen on arvioitu perustuneen seuraaviin tekijöihin, menestyksen kivijalkoihin: sijainti (Tampereen läheisyys, sijainti Etelä-Suomessa) liikenneväylät (moottoritie, rautatiet) teollisuus osaaminen kunnallisten palvelujen tehokas tuottaminen, monipuoliset palvelut seudullinen toimija (Vaske) yhteistyön toimivuus (ohjelmatyö yhteistyön kehittämisen välineenä) mahdollisuus hyödyntää aluekehittämisrahoitusta Toimintaympäristön muutostekijät on tarkastelussa jaettu seudun sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin. Sisäisten muutostekijöiden joukosta korostuivat uhat seudun kehityksen jakautumisesta eri tavalla ja nopeudella kehittyviin ryhmiin, kilpailutilanteen kiristyminen muiden seutujen kanssa, väestön ikääntyminen, kuntatalouden kiristyminen ja muutokset aluekehitysvaroissa. Ulkoiset, yleisemmät muutoshaasteet liittyvät kunnallistalouden kehitykseen, palvelutarpeiden kasvuun, kuntarakenteen muutospaineisiin, työvoiman saatavuuteen, maapalloistumiseen ja arvojen muutokseen. Menestystekijöiden ja toimintaympäristön muutostekijöiden kirjaamisessa nousee muotoilussa esiin toisaalta tarve yhteistyölle, sen toimivuudelle, mutta myös epäilys seudullista yksituumaisuutta ja kuntien omien motiivien seudullisuutta kohtaan (seudun eritahtisen kehityksen pelko, kuntarakenteen muutospaineet) Visio ja strategiset päämäärät Vision tarkoitus on kuvata tulevaisuuden tahtotila eli se, miltä näyttää, kun asetetut tavoitteet on saavutettu. Usein tästä syystä visioon liitetään ajankohta, jolla kerrotaan, koska tavoiteltu tulevaisuuden tila on saavutettu. Visio luodaan usein tavoitteelliseksi ja positiiviseksi, joilla valetaan tulevaisuuden uskoa toimijoihin ja näin pyritään vaikuttamaan myös toteuttajien omaan tahtoon. Tutkimusjohtaja, HT 13

14 VISIO: Tampere Eteläinen on kasvava, laadukkaan elämisen ja asumisen, innovatiivisen yrittäjyyden ja korkeatasoisen osaamisen seutu. Visio alkaa määrittelyllä Tampere Eteläinen, joka on seudun visio suuntautumisesta ja kasvun perustasta, ei seudun nimi. Etelä-Pirkanmaa haluaa olla osa kehittyvää ja kasvavaa Tampereen kaupunkiseutua monin tavoin. Visiossa painotetaan asumista, yrittäjyyttä ja osaamista. Visiota täsmentävät strategiset päämäärät: 1. Tampere Eteläinen on kasvava, laadukas ja vetovoimainen osa Tampereen asumis- ja työssäkäyntialuetta. 2. Tampere Eteläinen tarjoaa tarkoituksenmukaisella tavalla järjestettyjä, laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja palveluja. 3. Tampere Eteläinen on innovatiivisen ja monipuolisen yrittäjyyden seutu, jonka kehittämistoiminta on Suomen kärkeä. 4. Tampere Eteläinen on korkeatasoisen osaamisen seutu, jossa osaamisen vahvistamista haetaan erityisesti korkeakoulu- ja yliopistoyhteyksiä kehittämällä ja tarjoamalla monipuolisia kouluttautumismahdollisuuksia. 5. Tampere Eteläisen toiminta perustuu innovatiiviseen ja kuntien vahvuuksia hyödyntävään seutuyhteistyöhön ja laajaan verkostoitumiseen seudun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Normaalisti puhuttaessa tasapainotetusta mittaristosta tai tuloskortista, tarkoitetaan tasapainottamisella sitä, että strategiset päämäärät puretaan kriittisiksi menestystekijöiksi siten, että tuloskortin kaikkiin eri ulottuvuuksiin tulee tarpeellinen / riittävä määrä seurattavia kriittisiä menestystekijöitä. Haasteena on luoda riittävästi erilaisuutta eri näkökulmien väliin silloin, kun sama strateginen päämäärä on useamman kriittisen menestystekijän taustalla. Visio ja strategiset päämäärät on seutustrategiassa purettu seuraaviksi kriittisiksi menestystekijöiksi tuloskortin näkökulmittain eriteltynä. Kriittisen menestystekijän perään on laitettu näkemys strategisen päämäärän numerosta, johon viitataan. Vaikuttavuus: - Seudun laadukkaat ja edulliset palvelut (2, 5) - Seudun korkeatasoisen osaamisen kehittäminen (3, 4) - Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen (3, 4) Prosessit ja rakenteet - Tarkoituksenmukaisesti ja kokonaistaloudellisesti järjestetyt palvelut (2, 5) - Seutuyhteistyön organisointi (5) Tutkimusjohtaja, HT 14

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan kehittämistoimien tulosten arviointi

Etelä-Pirkanmaan kehittämistoimien tulosten arviointi Etelä-Pirkanmaan kehittämistoimien tulosten arviointi yhteenveto seutustrategian arvioinnista ja ehdotuksista TOP 5 : PLUSSAT Paljon hyviä ja strategian mukaisia projekteja Verkottunut toteuttamismalli

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Turun seudun KA- koulu

Turun seudun KA- koulu Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari 2.10.2012 Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki jaakko.stahlberg@turku.fi 1 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Anssi Hietaharju Tuomas Jalava 19.3.2015 Page 1 Vastauksia kyselyyn saatiin seuraavasti Vastaajia yhteensä 274 (19 eri kunnasta) Luottamushenkilö 144 Viranhaltija

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot