Munkkiniemen yhteiskoulu. Opetussuunnitelma 2016

Transkriptio

1 Munkkiniemen yhteiskoulu Opetussuunnitelma 2016

2 Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma 2016 Päivite y

3 PERUSKOULUN OPETUSSUUNITELMA 2016 S LUKU 1 MUNKKINIEMEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Opetussuunnitelman perusteet Opetuksen järjestäminen Munkkiniemen yhteiskoulussa...13 LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoi eet Perusopetuksen arvoperusta Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokra a Kul uurinen moninaisuus rikkautena Kestävän elämäntavan väl ämä ömyys Munkkiniemen yhteiskoulun arvopohja Oppimiskäsitys...17 LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET...17 Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma Perusopetuksen tehtävä Opetuksen ja kasvatuksen tavoi eet Munkkiniemen yhteiskoulussa Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen Tarpeelliset edot ja taidot Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Laaja-alainen osaaminen Aja elu ja oppimaan oppiminen (L1) Kul uurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Itsestä huoleh minen ja arjen taidot (L3) Monilukutaito (L4) Tieto- ja vies ntäteknologinen osaaminen (L5) Työelämätaidot ja yri äjyys (L6) Osallistuminen, vaiku aminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)...23 LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Toimintakul uurin merkitys ja sen kehi ämistä ohjaavat periaa eet Oppiva yhteisö toimintakul uurin y menä Hyvinvoin ja turvallinen arki Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kul uurinen moninaisuus ja kieli etoisuus Osallisuus ja demokraa nen toiminta Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Oppimisympäristöt ja työtavat Oppimisympäristöt Työtavat Monialaiset oppimiskokonaisuudet Munkkiniemen yhteiskoulussa...28 LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN Yhteinen vastuu koulupäivästä Yhteistyö Oppilaiden osallisuus

4 Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma 2016 Päivite y Kodin ja koulun yhteistyö Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käy ö Opetuksen järjestämistapoja Munkkiniemen yhteiskoulussa Yhdysluokkaopetus Joustava perusopetus Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Opetus erityisissä lanteissa Opetuksen ja kasvatuksen tavoi eita tukeva muu toiminta Koulun kerhotoiminta Koulun kirjastotoiminta Kouluruokailu Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat...34 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arvioin kul uuri Arvioinnin luonne ja yleiset periaa eet Arvioinnin perustuminen tavoi eisiin ja kriteereihin Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon o aminen sekä monipuoliset arvioin käytännöt Itsearvioinnin edellytysten kehi äminen Arvioinnin kohteet Oppiminen arvioinnin kohteena Työskentely arvioinnin kohteena Käy äytyminen arvioinnin kohteena Opintojen aikainen arvioin Arvioin lukuvuoden aikana Arvioin lukuvuoden pää yessä Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana Opinnoissa eteneminen vuosiluoki ain Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitoma omas Perusopetuksen pää öarvioin Pää öarvosanan muodostaminen Perusopetuksessa käyte ävät todistukset Lukuvuositodistus Välitodistus Erotodistus Perusopetuksen pää ötodistus...42 LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen järjestämistä ohjaavat periaa eet Ohjaus tuen aikana Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana Yleinen tuki Tehoste u tuki Pedagoginen arvio Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Erityinen tuki Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapau aminen Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot...52

5 7.5.1 Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Opetukseen osallistumisen edelly ämät palvelut ja apuvälineet...53 LUKU 8 OPPILASHUOLTO Opiskeluhuolto Monialainen opiskeluhuollon yhteistyö Yhteisöllinen opiskelijahuolto Yksilökohtainen opiskelijahuolto Munkkiniemen yhteiskoulun opiskeluhuoltosuunnitelma Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käyte ävissä olevat opiskelijahuoltopalvelut Yhteisöllinen opiskelijahuolto ja sen toimintatavat Opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvoin a edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen opiskelijahuollon kehi ämisessä Yhteistyö opiskelijan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunni elussa Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveys edon opetuksen välillä Järjestyssäännöt Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoi aminen ja niihin puu uminen Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Tupakkatuo eiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käy öön puu uminen Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuu a koskevat ohjeet Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaara lanteissa Yksilökohtaisen opiskelijahuollon järjestäminen Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa (Helsingin kaupunki) Opiskelijan sairauden vaa man hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Opiskeluhuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä Asiantun jaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset mene elytavat yksi äistä opiskelijaa koskevan asian käsi elyssä Opiskelijahuoltokertomusten laa minen ja säilytys Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kuten nuorisotoimen, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja poliisin kanssa Opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Opiskeluhuoltosuunnitelman toteu aminen ja seuraaminen...64 LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ...64 Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma Romanit ja muut vähemmistökielien edustajat Muut monikieliset oppilaat...65 LUKU 10 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA SEKÄ TUNTIJAKO Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit Valinnaiset aineet Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät Tun jako...66 LUKU 11 VUOSILUOKAT 7 9: OPPIAINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT

6 Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma 2016 Päivite y Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe sekä vuosiluokkien 7 9 tehtävä Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla Aja elu ja oppimaan oppiminen (L1) Kul uurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Itsestä huoleh minen ja arjen taidot (L3) Monilukutaito (L4) Tieto- ja vies ntäteknologinen osaaminen (L5) Työelämätaidot ja yri äjyys (L6) Osallistuminen, vaiku aminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Oppiaineet vuosiluokilla ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...72 KIELIKASVATUS...72 SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSIN KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA VIERAAT KIELET ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA SAKSA, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA RANSKA, A-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA SAKSA, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA RANSKA, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA MATEMATIIKKA SOVELTUVUUSKOULUJEN MATEMATIIKKA BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ISLAM ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA VALINNAINEN LIIKUNTA KOTITALOUS OPPILAANOHJAUS MEDIATAITO ILMAISUTAITO TIETOTEKNIIKKA

7 LUKION OPETUSSUUNITELMA OPETUSSUUNNITELMA Munkkiniemen yhteiskoulun lukion opetussuunnitelma Opetussuunnitelman sisältö LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tehtävä Arvoperusta Munkkiniemen yhteiskoulun arvopohja OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opiskeluympäristöt ja -menetelmät Toimintakul uuri Oppiva yhteisö Osallisuus ja yhteisöllisyys Hyvinvoin ja kestävä tulevaisuus Kul uurinen moninaisuus ja kieli etoisuus Opintojen rakenne ja tun jako OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Ohjaus Munkkiniemen yhteiskoulun lukion ohjaussuunnitelma Oppimisen ja opiskelun tuki Opiskelijahuolto Opiskeluhuolto Monialainen opiskeluhuollon yhteistyö Yhteisöllinen opiskelijahuolto Yksilökohtainen opiskelijahuolto Munkkiniemen yhteiskoulun opiskeluhuoltosuunnitelma Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käyte ävissä olevat opiskelijahuoltopalvelut Yhteisöllinen opiskelijahuolto ja sen toimintatavat Yksilökohtaisen opiskelijahuollon järjestäminen Opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Opiskeluhuoltosuunnitelman toteu aminen ja seuraaminen Suunnitelma kurinpitokeinojen käy ämisestä ja niihin lii yvistä mene elyistä Kieleen ja kul uuriin lii yviä kysymyksiä Romanit ja muut vähemmistökielien edustajat Muut monikieliset oppilaat OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoi eet Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärä Toinen ko mainen kieli Ruotsi Ruotsi, A-oppimäärä Ruotsi, B-oppimäärä

8 Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma 2016 Päivite y Vieraat kielet Englan, A-oppimäärä Ranska, A-oppimäärä Ranska, B2-oppimäärä Ranska, B3-oppimäärä Saksa, A-oppimäärä Saksa, B2-oppimäärä Saksa, B3-oppimäärä Espanja, B3-oppimäärä Italia, B3-oppimäärä Venäjä, B3-oppimäärä Matema ikka Matema ikan yhteinen opintokokonaisuus Matema ikan pitkä oppimäärä MAA ja erikoispitkä matema ikka MAE Matema ikka, lyhyt oppimäärä Biologia Maan ede Fysiikka Kemia Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Katolinen uskonto Islam Elämänkatsomus eto Terveys eto Liikunta Musiikki Kuvataide Ko talous Teks ilityö Tekninen työ Ilmaisutaito Tietotekniikka Opinto-ohjaus Teemaopinnot Lukiodiplomit Taiteiden väliset kurssit OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoi eet Kurssisuorituksen arvioin Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät Itsenäises suorite u kurssi Suullisen kielitaidon kurssien arvioin Opinnoissa edistyminen Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen Oppiaineen oppimäärän arvioin...371

9 6.4 Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merki ävät edot Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma

10 Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelma 2016 Päivite y

11 PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2016 Munkkiniemen yhteiskoulun peruskoulun opetussuunnitelma

12 Munkkiniemen yhteiskoulun peruskoulun opetussuunnitelma 2016 Päivite y

13 LUKU 1 MUNKKINIEMEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMAN PE- RUSTEET 1.1 Opetussuunnitelman perusteet Perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Ohjausjärjestelmän normiosan muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, val oneuvoston asetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat. Järjestelmän eri osat uudistuvat, jo a opetuksen järjestämisessä pystytään o amaan huomioon muutokset koulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan koulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoi eet ja tun jaon määri ävän val oneuvoston asetuksen pohjalta 1. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaises paikallinen opetussuunnitelma valmistellaan 2. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista. Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoi eet ja sisällöt lii yvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakul uurin perustan. Tämän vuoksi opetussuunnitelman perusteet sisältävät tavoi eita ja sisältöjä koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa teks ä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös vii auksia lainsäädäntöön, johon perusteissa määrä ävät asiat perustuvat. Paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa ohjausjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoi eiden e ä paikallises tärkeänä pide yjen tavoi eiden ja tehtävien ilmentämisessä ja toteu amisessa. Paikallinen opetussuunnitelma luo yhteisen perustan ja suunnan päivi äiselle koulutyölle. Se on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestäjän toimintaa sekä koulujen työtä. Opetussuunnitelma lii ää koulujen toiminnan muuhun paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Munkkiniemen yhteiskoulu on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, perusopetuksen (vuosiluokat 7 9) ja lukion käsi ävä oppilaitos, jonka tehtävänä on antaa oppilaille ajan vaa muksia vastaava monipuolinen yleissivistys. Siihen kuuluvat edollisten ja taidollisten perustavoi eiden saavu aminen kirjatuissa yhteisissä oppiaineissa sekä suomalaisen kul uurin tuntemus ja perusvalmiudet kansainväliseen vuorovaikutukseen. Valinnaisaineiden ja valinnaisten oppimäärien avulla oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia paino aa opinto-ohjelmaansa oman kiinnostuksensa ja yksilöllisten taipumustensa suuntaises. Munkkiniemen yhteiskoulun peruskoulun opetussuunnitelma Opetuksen järjestäminen Munkkiniemen yhteiskoulussa Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehi ämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Munkkiniemen yhteiskoulu on hyväksynyt opetussuunnitelman suomenkielistä peruskoulun vuosiluokat 7 9 ka avaa opetusta sekä toisen asteen lukio-opetusta varten. Koulun opetussuunnitelma on paikallinen eli Munkkiniemen yhteiskoulua koskeva ja se on tehty yhteistyössä vanhempien, oppilaiden sekä Munkkiniemen ja Munkkivuoren alakoulujen kanssa. Opetus on jae u aineisiin ja vuosiluokkiin, eikä koulun oppilaiden osalta noudateta omia opetussuunnitelmia. Koulussa olevalla erityisluokalla opetusta toteutetaan kuitenkin yhdysluokkaopetuksena. Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mu- 1 Perusopetuslaki (628/1998), perusopetusasetus (852/1998), val oneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoi eista ja perusopetuksen tun jaosta (422/2012) ja (378/2014) val oneuvoston asetus perusopetusasetuksen muu amisesta (423/2012) 2 Perusopetuslaki 14 2 mom. ja val oneuvoston asetus (422/2012) 13 13

14 Munkkiniemen yhteiskoulun peruskoulun opetussuunnitelma 2016 Päivite y kaista perusopetusta 3. Munkkiniemen yhteiskoulu huoleh i tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteu aa Munkkiniemen yhteiskoulun vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja nouda aa muita työtä ohjaavia normeja. Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään koulun johtoryhmässä sekä aineryhmissä ja sitä päivitetään lakien päivi yessä. Koulu arvostaa yleissivistävää koulutusta, tukee oppilaita ja kannustaa heitä jatko-opintoihin. Tämä huomioidaan opinto-ohjelman suunni elussa ja käytännön opetustyössä. Pedagoginen linja jatkuu perusopetuksesta lukioon. Lisäksi tehdään yhteistyötä alueella toimivien alakoulujen kanssa, jo a nivelvaihe kuudennelta luokalta seitsemännelle siirry äessä olisi oppilaalle mahdollisimman vaivaton. Opetuksessa painotetaan oppiaineiden hyvää hallintaa ja tarjotaan oppilaille mahdollisuuksia jatko-opintovalmiuksiensa kehi ämiseen. Koulua kehitetään monipuolisena yleiskouluna. Oppilaille pyritään antamaan rii ävät edot ja taidot oman elämän suunni eluun ja hallintaan yhteiskunnassa, jossa opiskelun ja koulu autumisen merkitys on eri äin suuri. LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA Perusopetus luo perustan oppilaiden yleissivistykselle. Perusopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoi eet nousevat perustuslaista, perusopetuslaista ja -asetuksesta, val oneuvoston asetuksista sekä opetussuunnitelman perusteista. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös velvoi eet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Perusopetus rakentuu yhteiselle arvoperustalle ja oppimiskäsitykselle. 2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoi eet Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallises yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaises ja siten, e ä se edistää oppilaiden terve ä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä ko en kanssa. 4 Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä rii ävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea he tuen tarpeen ilmetessä 5. Opetusryhmät muodostetaan siten, e ä opetuksessa voidaan saavu aa opetussuunnitelmassa asetetut tavoi eet 6. Oppilaalla on oikeus saada maksu a opetus ja sen edelly ämät oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet. Lisäksi oppilaalla on oikeus saada maksu a opetukseen osallistumisen edelly ämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. 7 Oppilashuollon järjestämistä ohjaa oppilasja opiskelijahuoltolaki 8. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 9. Oppilaalle on anne ava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaises järjeste y, täysipainoinen, maksuton ateria. Ruokailu lanteen on oltava ohja u. 10 Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksy ävää peruste a ase aa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveyden lan, vammaisuuden tai muun henkilöön lii yvän syyn perusteella 11. Tasa-arvolaki velvoi aa kaikkia oppilaitoksia huoleh maan siitä, e ä ihmisillä on sukupuoleen katsoma a samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista. 12 Munkkiniemen yhteiskoulussa otetaan lisäksi huomioon opetushenkilöstön määrään ja kelpoisuuteen 14 3 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 4 Perusopetuslaki 3 2 ja 3 mom. 5 Perusopetuslaki 30 1 mom. (642/2010) 6 Perusopetuslaki 30 2 mom. 7 Perusopetuslaki 31 1 mom. (477/2003) 8 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 Perusopetuslaki 29 1 mom. 10 Perusopetuslaki 31 2 mom. 11 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 2 mom. ja yhdenvertaisuuslaki 6 1 mom. 12 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 5

15 lii yvät säännökset sekä muun muassa turvallisuuteen ja työsuojeluun lii yvät säännökset, henkilö etojen käy öä, julkisuu a ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset, tekijänoikeussäännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvi ämistä ohjaavat määräykset. YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus muodostaa historiallisen ja ee sen perustulkinnan ihmisoikeuksien merki ävyydestä 13. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka edelly ävät jokaisen lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista huoleh mista. Näistä keskeisiä ovat Lapsen oikeuksien sopimus, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus eli ns. TSS-sopimus, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus sekä Vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus 14. YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. Sopimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoi avat sopimuksen yleisperiaa eet, jotka ovat yhdenvertaisuus ja syrjimä ömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja kehi ymiseen sekä lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi sekä lapsen näkemysten kunnioi aminen. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään sekä yksilölliseen, ruumiilliseen, henkiseen, hengelliseen, moraaliseen ja sosiaaliseen kehi ymiseen. 2.2 Perusopetuksen arvoperusta Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mi aansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, e ä kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja e ä hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, e ä voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvoin a. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa iden tee ään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhde a itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutuma a jäämistä, ja se on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on ero amaton osa hyvän elämän rakentamista. Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen edonvälitys, globaalit etoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä poh maan niitä myös krii ses. Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja ko en yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuu a ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvoin a. Henkilöstön avoin ja kunnioi ava suhtautuminen ko en erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta. Munkkiniemen yhteiskoulun peruskoulun opetussuunnitelma Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokra a Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jänni eet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämä ömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ris riitoja ee ses ja myötätuntoises sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja ee sen pohdinnan, toisen asemaan ase umisen ja etoon perustuvan harkinnan perusteella. Ee syyden ja estee syyden näkökulmat ohjaavat poh maan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja etoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein itseään, toisia ihmisiä ja ympä- 13 YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista SopS 59 60/1991, TSS-sopimus SopS 6/1976, Euroopan ihmisoikeussopimus SopS 85 86/1998 ja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

16 Munkkiniemen yhteiskoulun peruskoulun opetussuunnitelma 2016 Päivite y ristöä arvostaen. Hän osaa käy ää etoa krii ses. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuuno oon omasta kehi ymisestä ja hyvinvoinnista. Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioi amiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaama omuuteen. Perusopetus edistää hyvinvoin a, demokra aa ja ak ivista toimijuu a kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehi ämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollises, katsomuksellises ja puoluepolii ses sitou amatonta. Koulua ja opetusta ei saa käy ää kaupallisen vaiku amisen kanavana Kul uurinen moninaisuus rikkautena Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kul uuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kul uureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kul uuri-iden tee n rakentumista ja kasvua ak ivisiksi toimijoiksi omassa kul uurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kul uureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuu a ja kul uurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kul uurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kul uurises kestävälle kehitykselle. Eri kul uuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämän lanteista ja olosuhteista läh en. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kul uuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioi avaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta Kestävän elämäntavan väl ämä ömyys Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Munkkiniemen yhteiskoulussa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen väl ämä ömyys, toimitaan sen mukaises ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulo uvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kul uurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kul uuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaama omuu a, ekosysteemien monimuotoisuu a ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityises ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestäväs. Ihminen kehi ää ja käy ää teknologiaa sekä tekee sitä koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ris riitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteises elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaiku avia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaiku amaan niihin. Opetus Munkkiniemen yhteiskoulussa avaa näköalaa sukupolvien yli ulo uvaan globaaliin vastuuseen Munkkiniemen yhteiskoulun arvopohja Munkkiniemen yhteiskoulun opiskelijoita sekä nykyisiä e ä en siä yhdistää munkkalaisuus, yhdessä olemisen, tekemisen ja yhteisöllisyyden kul uuri. Tämä korostuu koulun juhlakul uurissa ja muissa perinteissä: ko seutua arvostetaan, historiaa vaalitaan ja samalla keskitytään tulevaisuuteen. Munkkalaisuus on myös alueellista yhteistyötä esimerkiksi alueen koulujen välillä. Koulun toimintakul uuri paino aa hyviä käytöstapoja ja tapakasvatusta. Hyvien tapojen hallinta näkyy toisten huomioon o amisena, perinteiden vaalimisena, suomalaisen kul uurin tuntemuksena ja monikul uurisuuden huomioimisena. Tavoi eena on, e ä opiskelijat o avat vastuuta yhteisen työympäristön viihtyvyydestä ja huoleh vat sekä omista e ä yhteisistä työvälineistä. Tapakasvatuksen lisäksi Munkkiniemen yhteiskoulussa keskitytään työnteon merkityksen ymmärtämiseen, liikunnallisen elämäntavan edistämiseen ja kansainväliseen toimintaan. Koulun arvopohja on yleissivistävää koulutusta arvostava. Tämä näkyy muun muassa suurena lukionkäyn halukkuutena,

17 mikä otetaan huomioon opinto-ohjelman suunni elussa ja käytännön opetustyössä. Koulun toimintakul uuri perustuu avoimuuteen ja vuorovaikutukseen. Se korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, vuorovaikutusta ko en, jatkokoulutuspaikkojen, eri sidosryhmien ja muun yhteiskunnan välillä. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaiku aa koulun arvopohjaan ja sen kehi ämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kau a. Munkkiniemen yhteiskoulun kaiken toiminnan keskeinen tavoite on tukea aikuistuvan nuoren terveen itsetunnon kehi ymistä ja kasvamista vastuulliseksi toimijaksi yhteisön jäsenenä. 2.3 Oppimiskäsitys Munkkiniemen yhteiskoulun opetussuunnitelman perusteet on laadi u oppimiskäsityksen pohja u, jonka mukaan oppilas on ak ivinen toimija. Hän oppii ase amaan tavoi eita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäises e ä yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on ero amaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri ais en käy ö ovat aja elun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien etojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uu a luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehi ämään omaa osaamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, ope ajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, aja elemista, suunni elua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehi yvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös o amaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja krii sen aja elun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opi avaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppimaan oppimisen taitojen kehi yminen on perusta tavoi eelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan edostamaan omat tapansa oppia ja käy ämään tätä etoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan etoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja aja elutaitoja sekä ennakoimaan ja suunni elemaan oppimisen eri vaiheita. Jo a oppilas voisi oppia uusia käsi eitä ja syventää ymmärrystä opi avista asioista, häntä ohjataan lii ämään opi avat asiat ja uudet käsi eet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaa i usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoi elua. Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja mo vaa ota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaiku avat siihen, millaisia tavoi eita oppilas ase aa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luo amusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realis sen palau een antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa e ä kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta. Munkkiniemen yhteiskoulun peruskoulun opetussuunnitelma 2016 LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 3.1 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaa koulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustan muodostamiseen ja oppivelvollisuuden suori amiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuu a oppimisen keinoin. Perusopetuksen tehtävää voidaan tarkastella sen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisen tehtävän, kul uuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaa een mukaises. Opetuksen saavute avuudesta ja estee ömyydestä pidetään huoli. Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoi aa oppilaiden 17

18 Munkkiniemen yhteiskoulun peruskoulun opetussuunnitelma 2016 Päivite y oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä ko en kanssa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehi ämiseen. Se rakentaa oppilaiden myönteistä iden tee ä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetus edistää osallisuu a ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraa sen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetus kasva aa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioi amiseen ja puolustamiseen. Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuu a ja oikeudenmukaisuu a. Perusopetus kartu aa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luo amuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvoin a ja kehitystä. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaises ty öjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää etoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sido uja roolimalleja. Perusopetuksen kul uuritehtävänä on edistää monipuolista kul uurista osaamista ja kul uuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kul uuri-iden tee n ja kul uurisen pääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kul uureiden moninaisuudesta ja au aa hahmo amaan kul uureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana. Koulua ympäröivän maailman muutos vaiku aa väistämä ä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvoin in sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimes, arvioimaan niitä krii ses ja o amaan vastuuta tulevaisuu a rakentavista valinnoista. Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n ase amien kehitystavoi eiden suuntaises. Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehi äjien kanssa. Perusopetus vaiku aa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallises ja kansainvälises. 3.2 Opetuksen ja kasvatuksen tavoi eet Munkkiniemen yhteiskoulussa Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoi eista säädetään perusopetuslaissa sekä tarkemmin val oneuvoston asetuksessa 15. Tavoi eet ohjaavat opetussuunnitelman perusteiden kaikkien osa-alueiden laadintaa ja koulutyötä Munkkiniemen yhteiskoulussa Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen Val oneuvoston asetuksen 2 :ssä korostetaan koulun kasvatus- ja opetustehtävää. Keskeisenä tavoi eena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja ee ses vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja itsetunnoltaan terveiksi ihmisiksi. Opetus edistää kul uurien sekä aa eellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioi amisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaama omuu a, ihmisoikeuksien kunnioi amista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraa sia arvoja kuten yhdenvertaisuu a ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistäminen. Munkkiniemen yhteiskoulussa tämä näkyy kestävän kehityksen ja globaalin yhdenvertaisuuden korostamisena erilaisissa oppilaita osallistavissa ohjelmissa (esimerkiksi I care) Tarpeelliset edot ja taidot Opetuksen keskeisenä tavoi eena on luoda perusta oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumiselle sekä maailmankuvan avartumiselle. Tähän tarvitaan sekä eri edonalojen etoja ja taitoja e ä edonaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista. Taitojen merkitys korostuu. Opete avan edon tulee perustua eteelliseen etoon. Siinä säädetään myös muulla kuin äidinkielellä anne avan opetuksen sekä erityiseen maailmankatsomukseen ja kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämisestä ja tavoi eista. 15 Perusopetuslaki 2 ja val oneuvoston asetus (422/2012) 2 4

19 3.2.3 Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Asetuksen 4 sisältää tavoi eita ja periaa eita, joiden mukaises opetus ja kasvatus sekä oppilashuolto tulee järjestää. Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuu a sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Asetuksessa korostuu vuorovaiku eisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen opetustyön resurssina. Samoin korostuu kasvua ja oppimista edistävän toimintakul uurin sekä toimivan oppilashuollon merkitys. Val oneuvoston asetuksessa säädetyt tavoi eet ohjaavat tarkastelemaan opetusta kokonaisuutena, joka rakentaa tässä ajassa tarvi avaa yleissivistystä ja luo pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat yli ävää osaamista. Tähän pohjautuen opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoi eet ja sisällöt sekä yhteisille oppiaineille e ä tavoi eet oppiaineita yhdistäville laaja-alaisille osaamisalueille ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille. Tavoi eiden toteutuminen edelly ää suunnitelmallista yhteistyötä ja tavoi eiden toteutumisen arvioin a. 3.3 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan etojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuu a. Osaaminen tarkoi aa myös kykyä käy ää etoja ja taitoja lanteen edelly ämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käy ävät etojaan ja taitojaan, vaiku avat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edelly ävät edon- ja taidonalat yli ävää ja yhdistävää osaamista. Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakul uuri luovat perustan osaamisen kehi ymiselle. Kukin oppiaine rakentaa osaamista oman edon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehi ymiseen vaiku avat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, e ä erityises se, miten työskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille anne ava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaiku avat etenkin asenteisiin, mo vaa oon ja tahtoon toimia. Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuu a ja perustellaan niiden merkitys. Kokonaisuuksilla on useita lii ymäkoh a toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoi eena on perusopetuksen tehtävän mukaises ja oppilaiden ikäkauden huomioon o aen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraa sen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edelly ämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. Laaja-alaisen osaamisen tavoi eet täsmennetään luvussa 11 oppiainei ain. Tavoi eet on ote u huomioon oppiaineiden tavoi eiden ja keskeisten sisältöalueiden määri elyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoi eiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen. Munkkiniemen yhteiskoulun peruskoulun opetussuunnitelma Aja elu ja oppimaan oppiminen (L1) Aja elun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehi ymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Aja eluun ja oppimiseen vaiku aa se, miten oppilaat hahmo avat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemään havaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuo amaan sekä jakamaan etoa ja ideoita. Oppilaita ohjataan huomaamaan, e ä eto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi etoises pää elemällä tai intui ivises, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keski ymiseen edistävät aja elun ja oppimaan oppimisen kehittymistä. Ope ajien on tärkeä rohkaista oppilaita luo amaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samalla avoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ris riitaisen edon äärellä olemiseen. Oppilaita ohjataan poh maan asioita eri näkökulmista, hakemaan uu a etoa ja siltä pohjalta tarkastelemaan aja elutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan laa ja heitä innostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla poh maan myös omaa sisäistä etoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uu a etoa ja näkemystä. Koulun muodostaman oppivan yhteisön 19

20 Munkkiniemen yhteiskoulun peruskoulun opetussuunnitelma 2016 Päivite y jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen ja aloi eilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua. Oppilaita ohjataan käy ämään etoa itsenäises ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanratkaisuun, argumentoin in, pää elyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa krii ses eri näkökulmista. Innova ivisten ratkaisujen löytäminen edelly ää, e ä oppilaat oppivat näkemään vaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulo omas ja voivat käy ää kuvi elukykyään olemassa olevien rajojen yli ämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen ak ivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiä luovaan aja eluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja ee seen aja eluun kehi yvät vähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä sekä hahmo amaan kokonaisuuksia. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehi ämään oppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot kar uvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla ase amaan tavoi eita, suunni elemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaan perusopetuksen aikana hyvä edollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä mo vaa o jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle Kul uurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kul uurises, kielellises, uskonnollises ja katsomuksellises moninainen. Kul uurises kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioi amiselle perustuvaa kul uurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kul uuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen sekä oman kul uuri-iden tee n ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kul uuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kul uurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaan poh maan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Munkkiniemen yhteiskoulussa tämä näkyy esimerkiksi katsomusaineiden integroidussa opetuksessa. Oppilaita ohjataan näkemään kul uurinen moninaisuus lähtökohtaises myönteisenä voimavarana. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan, miten kul uurit, uskonnot ja katsomukset vaiku avat yhteiskunnassa ja arjessa, miten media muokkaa kul uuria sekä poh maan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kul uurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavas eri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavas muita ihmisiä sekä nouda amaan hyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taide a, kul uuria ja kul uuriperintöä. He oppivat myös väli ämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille. Koulutyöhön sisällytetään runsaas laisuuksia harjaantua esi ämään mielipiteensä rakentavas- ja toimimaan ee ses. Oppilaita ohjataan ase umaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja lanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallises ihmisoikeuksien, erityises lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa. Kunnioitusta ja luo amusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessa toiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden. Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselle. He kehi ävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri lanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäy äjiksi sekä äidinkielellään e ä muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käy ämään matemaa sia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liike ä vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksia käsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käy ämään sitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaan mielikuvituksen käy öön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaan estee syy ä ja nau maan sen eri ilmenemismuodoista. 20

21 3.3.3 Itsestä huoleh minen ja arjen taidot (L3) Elämässä ja arjessa selviäminen edelly ää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kulu amisesta, jotka kaikki vaiku avat kestävään elämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luo avaista suhtautumista tulevaisuuteen. Munkkiniemen yhteiskoulun kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, e ä jokainen vaiku aa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvoin in, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huoleh maan itsestä ja toisista, harjoi elemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvoin a. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvoin a ja tervey ä edistävien ja sitä hai aavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin lii yvää etoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä sekä kehi ää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, joka on tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Tästä hyvänä esimerkkinä on koulussa sekä oppilaille e ä ope ajille vuosi ain jae ava lukuvuosikalenteri, joka ohjaa ope elemaan ajanhallintaa. Oppilaat saavat laisuuksia harjoitella toimimaan omasta ja muiden turvallisuudesta huoleh en eri lanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataan ennakoimaan vaara lanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaises. Heitä opetetaan tunnistamaan keskeiset turvallisuuteen lii yvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyy ään ja henkilökohtaisia rajojaan. Oppilaat tarvitsevat perus etoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin. Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuu a ja ohjataan ymmärtämään sen toimintaperiaa eita ja kustannusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataan teknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen lii yviä ee siä kysymyksiä. Oppilaita opastetaan kehi ämään kulu ajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huoleh- miseen ja talouden suunni eluun. Oppilaat saavat ohjausta kulu ajana toimimiseen, mainonnan krii seen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja ee seen käy öön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin. Munkkiniemen yhteiskoulun peruskoulun opetussuunnitelma Monilukutaito (L4) Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten teks en tulkitsemisen, tuo amisen ja arvo amisen taitoja, jotka au avat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kul uurisia vies nnän muotoja sekä rakentamaan omaa iden tee ään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen teks stä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, audi ivisten, numeeristen ja kinestee sten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua etoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuo aa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmo aa sen kulttuurista monimuotoisuu a. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuo aa, esittää ja arvioida etoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja lanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee krii sen aja elun ja oppimisen taitojen kehi ymistä. Sitä kehite äessä tarkastellaan ja pohditaan myös ee siä ja estee siä kysymyksiä. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voida harjoi aa taitojaan sekä perinteisissä e ä monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä. Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä koh eri edonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehi yminen edelly ää rikasta teks ympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nau miseen. Oppimis lanteissa oppilaat käy ävät, tulkitsevat ja tuo avat erilaisia tekstejä sekä yksin e ä yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niiden kul uuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä, auten sia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käy ää niitä myös osallistumisessa ja vaiku amisessa. 21