VALTAKUNNALLINEN TIENRAKENNUSTOIMINTA MAASSAMME ITSENÄISYYTEMME AIKANA SOTILASMAANTIETEELLISELTÄ KANNALTA TARKASTELTUNA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNALLINEN TIENRAKENNUSTOIMINTA MAASSAMME ITSENÄISYYTEMME AIKANA SOTILASMAANTIETEELLISELTÄ KANNALTA TARKASTELTUNA"

Transkriptio

1 SOTAKORKEAKOULU VALTAKUNNALLINEN TIENRAKENNUSTOIMINTA MAASSAMME ITSENÄISYYTEMME AIKANA SOTILASMAANTIETEELLISELTÄ KANNALTA TARKASTELTUNA Majuri V. Komsi MSL Jälkipainos 2009

2

3 Tämän jälkipainoksen esipuhe Tämä moniste on jälkipainos isäni, Veikko Komsin (s. 1909, k. 1984) Sotakorkeakoulussa vuonna 1950 laaditusta diplomityöstä. Alkuperäisen työn lisäksi siitä oli olemassa ilmeisesti vain 1 (ellei 2) kalkkeeripaperin avulla lyöty kopio, jollainen löytyi tekijän jälkeen jääneistä papereista. Tähän työhön viitataan mm. Suomen teiden Historiassa (Osa II, Tieyhdistys 1977) muutamassa kohdassa. Veikko Komsi oli sotilaskoulutukseltaan pioneeri, eli kuului "insinöörijoukkoihin", kuten asia monilla muilla kielillä ilmaistaan. Sotien aikana hänellä olikin sitten edessä erilaista rakentamista ja purkamista sekä ko. toimien opettamista. Urakehitys edellytti lisäkoulutusta Sotakorkeakoulussa, jossa loppu- eli diplomityön aiheeksi annettiin "Valtakunnallinen tienrakennustoiminta maassamme itsenäisyytemme aikana sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna". Mikä sai minut tekemään tämän jälkipainoksen? Pääsyy on varmastikin siinä, että huomaan oman siviiliurani TVH-Tiehallinnossa pyörineen periaatteessa samassa aihepiirissä - siis Suomen tieverkossa ja sen kehittämissä valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla. Sotilasmaantieteen sijalla perusnäkökulmani on kuitenkin ollut alue- ja kansainvälinenkin maantiede, kuten "siviili-insinöörille" kuuluukin. Oman urani päätyminen juuri maanteiden pariin on sattumaa; olin käytännön läheisenä ja kesätöiden innoittamana kiinnostunut yleensä konkreettisen jäljen tuottamisesta. Isän tekstistä palautuu mieleen jo koulupoikana kuulemani jutut Suomen valtiollisen tiehistorian merkittävyydestä ja edistyksellisyydestäkin. Myös nimi Lönnroth vilahteli usein, mutta kyseessä ei siis ollutkaan Elias vaan Arvo.. Tämän tekstin parempaan taltiointiin innosti myös sen lähestymistavan tietty ajattomuus. Sotilaallisten operaatioiden suhteen tieverkko ei ehkä ole enää entiseen tapaan avainasemassa, mutta kaikenlaisen taloudellisen ja inhimillisen toiminnan kannalta on tieverkon tilan jatkuva peilailu tarpeen. Tämä teksti auttaa mielestäni osaltaan huomaamaan, että asioita on mietitty ja analysoitu ennenkin. Toki nykyisin puhutaan painokkaammin koko liikennejärjestelmästä, mutta tieverkko tulee siviiliperusteinkin nähdä myös "tarvittaessa yksinkin toimivana maaliikennejärjestelmän peruselementtinä" esim. erilaisten ratavaurioiden tai junien sähkö- tai liikenteenohjausjärjestelmiin liittyvien häiriöiden varalta. Kriisejä voi olla monenlaisia ja -asteisia. Lopulta hyvinkin ratkaiseva tekijä tämän jälkipainoksen syntymiseen oli nykyinen helppo tietotekniikka. Tekstinlukuohjelma pystyy yllättävän vähin virhein lukemaan kalkkeeripaperin läpi lyödyn hailakan tekstin, jonka jälkeen asettelu voidaan uusia ja mahdolliset lukuvirheet korjata. Noin 60 -vuotias suomenkielikään ei tunnu vanhahtavalta. Lopputuloksen olen pilkku- ja yhteen/erikseen -sääntöineen jättänyt alkuperäiseen muotoon muutamaa ilmeistä kirjoitusvirhettä lukuun ottamatta. Jokunen lukuvirhe on voinut jäädä. Helsingissä, Tiehallinnossa, maaliskuun 31. päivänä 2009 Yli-insinööri Ilkka Komsi

4

5 Sisällysluettelo Sivu Alkulause I Johdanto Historiikki 1 Va1takunnallinen tienrakennustoiminta itsenäisyytemme aikana 1. Yleistä 3 2. Tienrakennustoiminta sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna A. Lounais-Suomi 6 Uudet tiet 6 Entisten teiden parantaminen 7 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 8 B. Eteläinen rantamaa 9 Uudet tiet 9 Entisten teiden parantaminen 10 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 11 C. Karjalan Kannas 12 Uudet tiet 12 Entisten teiden parantaminen 13 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 14 D. Karjala 15 Uudet tiet 15 Entisten teiden parantaminen 16 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 18 E. Pohjanmaan rannikko 19 Uudet tiet 19 Entisten teiden parantaminen 19 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 21 F. Sisä-Suomi 23 Uudet tiet 23 Entisten teiden parantaminen 24 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 26 G. Pohjois-Suomi 28 Uudet tiet 28 Entisten teiden parantaminen 31 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 33 H. Koko valtakunnan alue 35 Yhteenveto 37 II

6

7 Liiteluettelo Liite 1: Yhteenveto koko valtakunnallisesta tienrakennustoiminnasta vv.19l Liite 2: Maanteiden aukipitäminen moottoriajoneuvoliikenteelle vuosina Liite 3: Teiden luokittelu ja kestokyky Liite 4: Pohjois-Suomen tärkeimmät uudet ja parannetut tiet. Luettelo Liite 5: Koko valtakunta. Rakenteilla olleet maantiet. Grafiikka Liite 6: Koko valtakunta. Parannuksen alaisina olleet maantiet. Grafiikka Liite 7: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantiekomitean ehdotus. Kartta Liite 8: Kulkulaitoskomitean valta- ja kantatie-ehdotus v Kartta Liite 9: Tärkeimmät valtion rakentamat ja parantamat maantiet vv Kartta Liite 10:Valta- ja A- kantatieverkosto v Kartta Liite 11:Maanteiden yleiskartta, mittakaava 1:1,500,000. Kopiot karttaliitteistä 7-10 on pienennetty, maanteiden yleiskartta (liite 11 puuttuu) Lähdeluettelo Suomen virallinen tilasto: XIX Tie- ja vesirakennukset, Tie- ja vesirakennushallituksen kertomukset vuosilta ja Tie- ja vesirakennushallitus (125-vuotiskertomus) Laki teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla. Annettu , astunut voimaan (Suomen asetuskokoelma v.1918) Tielaki. Annettu , astunut voimaan (Suomen asetuskokoelma v.1927) Laki entisten maanteiden ottamisesta valtion haltuun. Annettu (Suomen asetuskokoelma v.1927) Komiteamietintö N o 15/1924 (Virastokomitea) Komiteamietintö N o 7/1928 (Pohjois-Suomen ja Karjalan maantiekomitea) Komiteamietintö N o 10/1933 (Kulkulaitoskomitea) Ilmari Karhu: Suomen sotilasmaantieto Iivari Leiviskä: Poliittinen maantieto Kunnia - Isänmaa Tekniikan käsikirja, viides painos Suomen kartasto 1925 (Suomen maantieteellisen seuran toimittama) Suomen kartta 1920 (Maanmittaushallituksen toimittama kartta kirja, mittakaavat 1:400,000 ja 1:2,000,000) Tiekartta vv.l (Mittakaavat 1:1,000,000, 1:400,000 ja 1:200,000) Autoilijan tiekartta v.l939 (Mittakaavat 1:750,000 ja 1:2,000,000) Maanteiden yleiskartta v.1947 (Mittakaava 1:1,500,000) Pääjohtaja Arvo Lönnrothin esitelmä: Finska vägförhållanden pidetty Helsingissä Lausuntoja rakennettavista teistä (Sota-arkisto, lähetteet N o :t 2863 ja 2868).

8

9 - I - Valtakunnallinen tienrakennustoiminta maassamme itsenäisyytemme aikana sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna Alkulause Maamme tieolosuhteista ja tienrakennustoiminnasta ei ole saatavissa itsenäisyytemme ajalta mitään yhtenäistä julkaisua. Ainoa laajempi tutkielma tieoloistamme on professori Väinö Voionmaan väitöskirja, mutta sekin käsittää ajanjakson, joka päättyy vuosisatamme vaihteessa. Pääjohtaja Arvo Lönnrothin suosiollisella luvalla on kirjoittajalla ollut tilaisuus käyttää hyväkseen Tie- ja vesirakennushallituksen lähdeaineistoa. Lisäksi on pääjohtaja Lönnroth suonut kirjoittajalle haastattelun, josta on ollut suurta hyötyä historiikkia ja tienrakennustoiminnan yleistä osaa laadittaessa. Y1i-insinööri K.J. Tolonen on neuvonut Tieja vesirakennushallituksen materiaalin käytössä, ja hänen suosiollisella avullaan on kirjoittajalla ollut mahdollisuus saada käyttöönsä kaikki sen julkaisemat vuosikirjat. Työn varsinainen ohjaaja, majuri V. Tiainen on antanut arvokkaita neuvoja mm. eri sotilasmaantieteellisten näkökohtien huomioon ottamisessa ja siten avustanut työn suoritusta.

10

11 Johdanto - II - Valtakunnallinen tienrakennustoiminta käsittää laajimmassa merkityksessään maanteiden kunnossapidon; kunnan ja kyläteiden kunnossapidon, jonka teknillinen valvonta tapahtuu Tie- ja vesirakennushallinnon toimesta; maanteiden rakentamisen ja parantamisen; kunnan- ja kyläteiden rakentamisen ja parantamisen Tie- ja vesirakennushallinnon valvonnan alaisena; maantiesiltojen sekä -lossien rakentamisen ja parantamisen sekä kunnan ja kylätiesiltojen sekä -lossien rakentamisen ja parantamisen Tie- ja vesirakennushallinnon valvonnan alaisena. Aiheen laajuuden johdosta on esityksessä rajoitettu valtakunnalliseen tienrakennustoimintaan kuuluviksi vain maanteiden rakentaminen ja parantaminen. Maantiesiltojen rakentaminen ja teiden kunnossapitotyöt, joilla tiestömme kehittämisessä on ollut suuri merkitys, on pakko sivuuttaa esityksessä vain muutamalla maininnalla. Viimeisten tilastotietojen ollessa vuodelta 1947 rajoittuu esitys käsittämään ajan vv Tasapuolisen arvostelun saamiseksi sotilasmaantieteelliseltä kannalta on sotilaspoliittiset tekijät jätetty melkein tyystin sivuun. Esityksen seuraamisen helpottamiseksi on eri alueiden käsittelyssä noudatettu Ilmari Karhun Suomen Sotilasmaantiedon alueellista jakoa, kuitenkin niin, että Pohjois-Suomen etelärajan länsiosana on Oulujoki. Koska maantien luokkanimitys - valtatie tai kantatie - ei anna kuvaa sen teknillisestä laadusta, on, missä se on ollut mahdollista, tien nimen jälkeen kilometri- ja työn aloittamisvuosiluvun väliin merkitty sen teknillistä laatua osoittava luokkaluku. Lähteistä saadut tiedot ilmoittavat minä vuosina ja kuinka pitkällä matkalla jokin tie on ollut rakenteilla tai parannettavana. Tietöiden pitkästä kestoajasta johtuen valmistumisvuosi on useasti hyvin epämääräinen. Esityksessä onkin ilmoitettu suluissa se kilometrimäärä, jolla matkalla tietä on rakennettu tai parannettu. Vuosiluvuksi on merkitty yleensä vain työn aloittamisvuosi. Nimitys "maantie", joka lain mukaan tarkoittaa samaa kuin valtakunnantie, on lyhyyden vuoksi korvattu seuraavassa yleensä tie-nimityksellä. Työn pääasiallisina tutkimuslähteinä on käytetty Tie- ja vesirakennushallituksen vuosikertomuksia sekä sota-arkistosta saatuja tietoja vuosilta

12

13 - 1 - Historiikki Teistämme voidaan käyttää tie-nimitystä vasta luvulta alkaen. Tiet olivat siihen asti jalka- ja ratsumiespolkuja. Tällaisia olivat alkuaan vanhimmat ns. strategiset tiemmekin "Hämeenlinnan härkätie" Turusta Hämeenlinnaan ja "Valtakunnantie" Turusta Viipuriin. Viimeksi mainitulla tiellä on jo hyvin varhain ollut huomattava sotilaallinen merkitys. Ruotsi-Suomen kuninkaat olivat antaneet jo ennen lukua tienrakennusohjeita ja -neuvoja. Kyytilaitosvelvollisuuden luulisi myös aikoinaan kehittäneen tiestöämme, mutta kaikesta huolimatta tämä pysyi vähäpätöisenä. Suomen kansa käytti ymmärrettävistä syistä kesäisin melkein meidän päiviimme saakka vesireittejä kulkuteinään ja säästi pitkät ajomatkat talvikelille. Näin vältyttiin suurista tietöistä, mutta tästä johtui, että tiestö myös pysyi takapajulla. Kustaa Vaasan aikana maassamme oli teitä n km ja sata vuotta myöhemmin n km. Vasta isonvihan jälkeen ryhdyttiin rakentamaan hevosajoneuvoilla liikennöitäviä teitä. Silloin alkoi tiestömme kehittyä ripeästi. Kustaa III:n aika oli tässä suhteessa erityisesti kehityksen aikakausi luvun alussa käsittikin tiestömme jo n km yleisiä teitä. Tästä vuosisadasta muodostuikin vielä suuremman kehityksen aikakausi kuin edellisestä. Tällä vuosisadalla syntyi laaja "hevostieverkostomme", ja se kehittyi melkein yli koko maamme ulottuvaksi liikenneverkostoksi. V.1898 suoritetun laskelman mukaan tiestömme käsitti km maanteitä ja km kyläteitä. Kaksitoista vuotta myöhemmin, v.1910, vastaavat luvut olivat jo km ja km. Kehitys jatkui edelleen ripeässä tahdissa ja v.1915 samat luvut olivat km ja km. Vuoden 1939 lopussa yleisiä teitä oli kaikkiaan km, joista maanteitä oli n km. Tällä hetkellä tiestömme käsittää n km maanteitä ja n km kunnan- ja kyläteitä sekä n km asutus- ja yksityisteitä. Alkuaan teiden tekeminen ja kunnossapito oli säädetty maanomistajain velvollisuudeksi. Vuoden 1734 laki määräsi yleiset tiet maalla manttaaliin pannun maan rasituksena kunkin talon manttaalin mukaan. V.1883 annetuilla asetuksella ja julistuksella määrättiin, mikä on maantie ja mikä kylätie. Lisäksi laki laajensi huomattavasti teiden tekemiseen ja kunnossapitämiseen velvoitettujen piiriä. Erityinen huomio kiintyy siihen, ettei valtio lain mukaan osallistunut tienrakennustoimintaan muuten kuin maantiealueen pakkolunastushinnan suorittajana. Valtio ei kuitenkaan pysynyt kokonaan erillään tienrakennustoiminnasta, vaan sen kustannuksella rakennettiin vuosisatamme vaihteesta alkaen uusia maanteitä erittäinkin Pohjois-Suomeen. Näistä teistä mainittakoon tiet Rovaniemi-Kittilä (164 km, ), Rovaniemi-Sodankylä (102 km, ), Kemijärvi-Kuolajärvi (100 km, ), Taivalkoski- Kuusamo (62 km, ), Muonio-Enontekiö (78 km, ) Sodankylä-Kyrö (167 km, ), Kyrö-Inari (38 km, , 1919, ), Hyrynsalmi-Suomussalmi (36 km, 19l6-), Rovaniemi- Nuupas (69 km, 1916-) ja eräs Pohjola-Suomen tärkeimmistä liikenneväylistä, nimittäin tie Kyrö (Inari) - Petsamo (220 km), jonka rakentaminen aloitettiin v Alussa maantieverkostomme palveli vesireittien rinnalla paikallisliikenteen lisäksi myöskin kaukoliikennettä. Rautatiet valtasivat siltä kuitenkin pian tämän tehtävän. Maantiet jäivät nyt hevosteinä osaksi palvelemaan rautatieasemille suuntautuvaa paikallisliikennettä. Niiden merkitys kaukoliikenteessä jäi vähäiseksi ja vain niitä seutuja koskeviksi, jotka eivät olleet joutuneet rautateiden piiriin.

14 - 2 - Ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen ilmestyy maanteillemme uusi kulkuneuvo, auto. Tämä uusi kulkuneuvo ja muutenkin kasvanut liikenne teillämme asettivat uusia vaatimuksia, joita tiestömme ei täyttänyt. Tielaitoksemme oli uudistuksen tarpeessa, ja niinpä v.1918 annetulla tielailla, joka astui voimaan , maanteiden teko ja kunnossapito siirrettiin valtiolle. Suomi on ensimmäisenä maana ottanut tämän rohkean askeleen keskittäen tienrakennustoiminnan valtiolle. Taloudellisessa suhteessa on tämä osoittautunut viisaaksi ja kauaskantoiseksi teoksi. Seuraavassa käsitellään valtiollista tienrakennustoimintaamme sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna.

15 - 3 - Valtakunnallinen tienrakennustoiminta itsenäisyytemme aikana 1. Yleistä Vuoden 1918 tielaki jakoi yleiset tiet kahteen ryhmään: maanteihin ja paikallisteihin. Tämän lain mukaan maantie on valtion hoitoon otettu tai sen varoilla joko rakennettu tai kunnossa pidetty tie, olkoonpa se autotie, hevostie, polku tai talvitie, kunhan se vaan välittää liikennettä kaupunkien läänien, kuntain tai sellaisten paikkain välillä, missä tien katsotaan olevan yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima. Jo uuden tielain voimaan astumista odoteltaessa Tie- ja vesirakennusten ylihallitukseen perustettiin tieosasto ja maa jaettiin väliaikaisesti 9:än tiepiiriin. Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle uskottiin uusien maanteiden rakentaminen ja parannustyöt sekä tärkeimpien teiden kunnossapito. Muut maantiet sen sijaan jäivät vielä kunnallisten tielautakuntien ja hallinnollisten viranomaisten hoidettaviksi. Liitteenä 1 ja 2 olevat taulukot antavat lyhyen yhteenvedon koko tienrakennustoiminnasta itsenäisyytemme aikana. Tie- ja vesirakennushallitus on sekä huolehtinut valtion välittömässä hoidossa olevista teistä että rakentanut uudet maantiet ja suorittanut parannustyöt. Se tiestö, jonka valtio otti v.1921 haltuunsa, oli palvellut vain hevosliikennettä, ja sillat olivat sen tähden kevytrakenteisia ja pääasiassa puisia. Ensimmäinen tiestön parantamiseen kohdistuva toimenpide käsittääkin siltojen uusimisia tai vahvistamisia. V.1921 käytettiin tähän tarkoitukseen vain mk, kun v.1939 vastaava summa oli jo 56 milj.mk. Mainittakoon, että vv.192l-1939 valtion hoidossa olevilla maanteillä uusittiin 2857 ja rakennettiin n.1400 uutta siltaa, kaikkien maantiesiltojen yhteismäärän ollessa 8689 siltaa. Sen sijaan suurin osa maanteistä jäi vielä hallinnollisten viranomaisten, maaherrojen, valvontaan, jotka hoidattivat ne yksityisillä erikseen tehtyjen sopimusten mukaan. Auton ilmestyttyä maanteillemme varsinaisesti v.1923 alkaa maantieverkostomme kehityksessä uusi vaihe. Nyt paljastuvat hevostieverkostomme puutteellisuudet ja etenkin teiden heikko teknillinen laatu. Rautatieverkosto oli tähän asti palvellut melkein yksinvaltiaana kaukoliikennettä sekä tavara- että henkilöliikenteessä, vallattuaan tämän sijan myöskin vesitieliikenteeltä suurimmassa osassa maatamme. Auto ryhtyy nyt kuitenkin kilpailemaan rautatielaitoksen kanssa, ja pian osoittautuu, ettei vuoden 1918 tielaki ole enää täysin kehityksen tasalla. Itsenäinen Suomi jatkoi pohjoisessa aloitettuja tietöitä, sillä yleisenä pyrkimyksenä oli liittää maan harvateisimmätkin osat kiinteämmin muun Suomen yhteyteen, mikä oli mahdollista vain parantamalla näiden seutujen tieolosuhteita. Uusien teiden rakentaminen keskittyikin alkuaikoina Pohjois- Suomeen ja Karjalaan. Seuraava askel valtiojohtoiseen suuntaan tapahtui tielaitoksemme kehityksessä v.1927, jolloin uusi tielaki lisäsi huomattavasti valtion osuutta tienrakennustoimintaan laajentaen sen toimesta rakennettavien ja kunnossapidettävien maan teiden käsitettä. Tämän tielain mukaan luokiteltiin maantiet valtateihin sekä A-, B- ja C- kantateihin. Teknilliseltä laadultaan tiet jaettiin I:n, II:n, III:n ja IV:n luokan teihin (teiden luokittelu ja kestokyky liitteessä 3). Näin siirtyi tierasitus melkein kokonaan valtiolle, ja Tie- ja vesirakennushallituksesta tuli keskusvirasto, joka johti kaikki tieasiat. Valtion tienrakennustoiminta paisui yhä laajemmaksi. Toiminta oli kuitenkin hajanaista, koska se oli osaksi suunnittelematonta. Puuttui näet koko valtakuntaa tai edes sen eri osia käsittävät yhtenäiset tienrakennusohjelmat ja -suunnitelmat.

16 - 4 - Valtioneuvosto asetti tosin jo komitean laatimaan suunnitelmaa Pohjois- Suomen ja Karjalan maantieverkoston laajentamisesta ja kehittämisestä. Tasan viiden vuoden kuluttua eli tämä komitea jätti ehdotuksensa, jonka mukaan maanteitä oli rakennettava km, erämaanteitä km ja polkuteitä 55 km 1). Komitean suunnitelma oli laadittu kymmenvuotiskautta varten, ja oli sitä tehtäessä otettu osaksi huomioon myöskin puolustusnäkökohtia, joista tulee puhe myöhemmin tässä esityksessä. 1) Komitean ehdotukseen liittyvät tiet esitetty liitteessä 7. On luonnollista, ettei tätä eikä seuraavaakaan tienrakennusohjelmaa noudatettu kirjaimellisesti, koska mm. Eduskunta varojen myöntäjänä sanoi lopuksi ratkaisevan sanansa myöskin tienrakennusasioissa. Pian osoittautui välttämättömäksi laatia edellä mainitun suunnitelman lisäksi koko valtakuntaa käsittävä yhtenäinen tienrakennusohjelma. Valtioneuvosto asettikin komitean, ns. kulkulaitoskomitean, laatimaan ehdotusta valta- kunnalliseksi tienrakennusohjelmaksi. Ehdotus ohjelmaksi valmistui suhteellisen nopeasti, ja se jätettiinkin valtioneuvostolle jo seuraavan vuoden heinäkuussa. Tähän koko maata käsittävään ehdotukseen oli myös sisällytetty suurin piirtein kokonaan edellisen komitean ehdotukset, ja samoin kuin edellinen oli tämäkin suunnitelma laadittu pitkällä tähtäimellä. Komitea noudatti maanteiden jakoa valtateihin ja kantateihin, jonka mukaan valtatiet lyhimpinä kahden tärkeän asutuskeskuksen välisinä yhdysteinä muodostaisivat koko maata käsittävän valtatieverkoston. Komitea pyrki pohjimmaltaan siihen, etteivät valtatiet kilpailisi rautateiden kanssa, vaan että ne täydentäisivät toisiaan ja että rautatiettömät alueet joutuisivat valtateiden piiriin. Kantatiet palvelisivat alueliikennettä, ja komitean ehdotuksen mukaan suhteellisen tiheä kantatieverkosto täydentäisi valtatieverkoston 2). 2) Kulkulaitoskomitean. mietintöön liittyvä kartta liitteenä 8. Kulkulaitoskomitea ehdotti yhteensä km valtateitä ja km kantateitä. Lisäksi komitea puuttui myöskin teknillisiin seikkoihin ehdottaen mm. valtateiden leveydeksi 5,5-7 m, kantateiden 5,5-6 m ja sivuteiden leveydeksi 5 m sekä määritteli suurimmat noususuhteet ja pienimmät sallitut kaarresäteet. Tätä laajaa ja asiantuntemuksella laadittua komiteamietintöä on pidetty valtiollisen tienrakennustoimintamme perussuunnitelmana. Komiteamietinnöstä ei käy ilmi puolustusnäkökohtien huomioonottaminen yhtä selvästi kuin edellisen tie- komitean mietinnöstä, jossa erityisesti perustellaan näiden näkökohtien vaikutusta rajaseudun teihin. Tienrakennustoiminta ei ole käsiteltävänä aikakautena jakautunut tasaisesti eri vuosien osalle. Tähän ovat olleet syynä mm. taloudelliset tekijät. Erityisesti on pantava merkille työttömyys tietöiden lisääjänä, josta hyvänä esimerkkinä ovat runsaat tietyöt pulavuosina l929, liitteet 5 ja 6. Käydyt sodat sekä paljastivat tiestömme sotilaalliset puutteellisuudet ja heikkoudet että toivat esille myöskin sen hyvät puolet. Valtakunnallinen tienrakennustoiminta supistui luonnollisesti sotien aikana ajoittain aivan minimiin. Jo hyvällä alulla ollut tiestömme kehittäminen ja kunnostaminen keskeytyi. Ei ole siis ihme, että se on päässyt osittain rappeutumaan ja jäänyt kehityksessä arveluttavasti jälkeen. Sotien jälkeen ovat valtion laajimmat tienrakennustoiminnat kohdistuneet aluksi ns. takaisinvallatun alueen tiestön ja myöhemmin Pohjois-Suomen hävitetyn tiestön kunnostamiseen ja korjaamiseen, joka jälkimmäinen käsitti 5449 km maanteitä ja 1034 siltaa. Edellisten lisäksi valtio on jatkanut jo aikaisemmin aloitettuja tietöitä sekä samalla suorittanut varojen sallimissa rajoissa tiestömme edelleen kehittämistä.

17 - 5 - Maantieverkostomme on itsenäisyytemme aikana kasvanut n. 40 % eli 9300 km:llä, tehden se v km ja v km maanteitä ja km kylä- ja kunnanteitä eli yhteensä km yleisiä teitä. Esimerkkinä siitä, kuinka määräävä osa valtiolla oli tienrakennustoiminnassa, käy ilmi paitsi liitteestä 1 myös esim. siitä, että v kaikista maaseudun tiemenoista valtion osuus oli 87 %. Ylin sotilasjohtomme totesi myöskin jo hyvin aikaisessa vaiheessa valtakunnallisten tienrakennusohjelmien puuttumisen. Tämän epäkohdan korjaamiseksi tehtiin vuosien 1918 ja 1930 välisenä aikana useita kertoja ehdotuksia tienrakennusohjelmiksi Karjalan kannasta ja Karjalaa varten. Niinpä esim. merkiksi Pohjois-Suomen ja Karjalan tiekomitealle tehtiin positiivisia ehdotuksia, jolloin samalla lausuttiin myöskin toivomus, jossa mm. oli: "Rautateiltä rajalle vieviä teitä ei olisi lisättävä" 1). V sotilasjohdon taholta esimerkiksi esitettiin Yleisten töiden ministeriölle, että Karjalan Kannaksen tiestöä olisi etupäässä vain parannettava. Samalla esitettiin yleiset vaatimukset maanteille lausumalla mm., että on otettava huomioon armeijan siirtyminen hevoskolonnien käytöstä moottoriajoneuvokolonniin 2). V ehdotettiin, että tienrakennusohjelmat olisi tehtävä 5 - vuotissuunnitelmina. Pohjois-Suomen ja Karjalan tiekomitean mietinnöstä Yleisesikunta antoi lausunnon , jossa se ehdotti 10-vuotissuunnitelmaa, ja ilmaisi kantansa sekä niistä teistä, jotka olivat maanpuolustukselle tärkeimmät, että niistä, joita se vastusti. 1) Tienrakennusohjelmat. Katsaus puolustuslaitoksen tienrakennusohjelmiin. Siv.8. Sota-arkisto, lähete N o ) Tienrakennusohjelmat. Katsaus puolustuslaitoksen tienrakennusohjelmiin. Siv.l0. Sota-arkisto, lähete N o V Yleisesikunta ehdotti maantienrakennusohjelman kiireysjärjestyksineen, joka lähinnä maanpuolustuksen kannalta olisi ollut toteutettava. Ehdotuksessa tosin todettiin kiireellisyysjärjestyksen muodollisuus, koska teiden työnalaisiksi ottamiseen vaikuttavat järjestettävät hätäaputyöt ym. seikat. Ehdotuksen päätarkoituksena oli pyrkimys päästä vaikuttamaan kehityksen kulkuun 3). 3) Ye:n kirj. N o 586/I/31. sal. Sota-arkisto, lähete N o V Päämaja ja Puolustusvoimain Pääesikunta kiinnittivät Tie- ja vesirakennushallituksen huomiota eräisiin Pohjois-Suomen teihin. Erityisesti vastustettiin uusien teiden rakentamista Lappiin ja Kuusamoon, ja samalla tähdennettiin rajaseudun tiestön huonossa kunnossa pitämisen tärkeyttä. Mainittakoon lopuksi, että Päämaja maaliskuussa v.1940 esitti Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle pyynnön tien Palojoensuu - Kilpisjärvi rakentamisesta autotieksi 4). 4) Sota-arkisto, lähete N o Yllä on luotu lyhyt silmäys tienrakennustoiminnan keskittymisestä yhä valtiojohtoisemmaksi. Samalla on tuotu esille se, että sotilasjohtomme kannatti pitkähkön aikajakson käsittäviä tieohjelmia ja tähdensi maanpuolustusnäkökohtien merkitystä tiesuunnitelmia laadittaessa. Tekeillä on uusi tielaki, joka tähtää vielä valtiojohtoisempaan tienrakennustoimintaan. Yleiset tiet, joihin luetaan myöskin kunnan- ja kylätiet, otetaan valtion haltuun, kun taas paikallistiet joutuvat kunnan hoidettaviksi.

18 Tienrakennustoiminta sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna A. Lounais-Suomi Alueen vanhasta asutuksesta ja vauraudesta johtuen on sen tiestön kehitys ollut edellä maamme muita alueita. Suhteellisen tiheä hevostieverkosto sai sellaisenaan tyydyttää alueen tieyhteystarpeet aina vuoteen Tänä aikana valtio suoritti vain maanteiden korjaus-, hoito- ja kunnossapitotöitä. Aluksi vahvistettiin maanteiden sillat kestämään kasvanutta liikennettä ja uusien ajoneuvojen painoa. Uudet tiet Vasta vuodesta 1930 alkaen valtio ryhtyi rakentamaan uusia teitä ja suorittamaan uuden tien veroisia parannustöitä l). Tärkeimmät näistä teistä ovat 2) - (1) Kaarina-Parainen (15 km, II lk, ) ), - (2) Turku-Piikkiö-Paimio (17 km, I lk, 1931), - (3) Ikaalinen-Parkano (38 km, I lk, 1932), - (4) Rauma-Lappi (20 km, II lk, 1932), - (5) Turku-Helsinki (41 km, I lk, 1933), - (6) Paattinen-Yläne (22 km, II lk, 1936), - (7) Kustavi-Taivassalo (17 km, II ja III lk, 1939) sekä - (8) Paraisten saaristotie (34 km, III lk, jonka työt aloitettiin v.1945). Kokonaan uusia teitä ovat näistä vain tiet Turku-Helsinki ja Paattinen-Yläne. 1) Tie- ja vesirakennushallitus laskee perusteelliset parannustyöt uusien tietöiden ryhmään. 2) Uudet ja parannetut tiet esitetty liitteessä 9. 3) Sulkeissa olevat luvut ilmoittavat rakenteilla tai parannuksen alaisena olevan tieosan pituuden, teknillisen luokan ja työn aloittamisvuoden. Jos on kaksi vuosilukua, tarkoittaa jälkimmäinen tien valmistumisvuotta. Parhaan kuvan antanee vuosittaisesta uusien teiden rakentamisesta ja näihin verrattavista parannustöistä oheinen grafiikka. Tätä, samoin kuin myöhemmin esitettäviä muitakin grafiikkoja, tarkasteltaessa on otettava huomioon se tosiasia, ettei tie valmistu yhtenä vuotena, vaan voi sen rakentaminen ja parantaminen kestää useita vuosia. Tätä ja seuraavia grafiikkoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että niissä on esitetty vain niiden tieosuuksien pituudet, jotka ovat olleet vuosittain joko rakenteilla tai parannettavina. Koska niistä on jätetty pois sellaiset tekijät kuin määrärahat, työvoima, olosuhteet ym., on grafiikoilla arvoa vain vertailun helpoittamiseksi. Lounais-Suomen maanteiden rakentaminen

19 - 7 - Arvosteltaessa näitä tietöitä sotilasmaantieteelliseltä kannalta huomio kiintyy ensimmäiseksi kahteen tiesuuntaan, nimittäin teihin (5) Turku-Helsinki ja (3) Ikaalinen-Parkano. Edellinen tie yhdistää Turun ja samalla Lounais-Suomen Helsinkiin ja Eteläiseen rantamaahan sekä kulkee kyllin kaukana sotilaallisesti tärkeästä Hankoniemestä ja arasta Suomenlahden rannikosta. Sen lisäksi, että tämä tie varmistaa ja täydentää näiden kahden tärkeän sataman väliset yhteydet ja liittää kiinteämmin Lounais-Suomen eteläiseen rantamaahan, pystyy se teknillisesti korkeatasoisena tyydyttämään suurenkin liikenteen. Tämän tien sotilasmaantieteellinen merkitys nousee vielä, kun ottaa huomioon sen merkityksen mikä tällä tiellä on liian lähellä rannikkoa kulkevan rautatien Turku-Helsinki täydentäjänä ja korvaajana. Tien Ikaalinen-Parkano parannusta arvosteltaessa on samalla arvosteltava koko valtatien N o 3:n sotilasmaantieteellistä merkitystä Lounais-Suomelle l). Valtatie N o 8, joka kulkee Raumalta lähtien suhteellisen lähellä Pohjanlahden rantaa, muodostuu heti epävarmaksi etelä-pohjoissuuntaiseksi tieyhteydeksi, kun Pohjanlahti joutuu sotatoimien piiriin. Tällöin tämän alueen pohjoisosan teistä valtatie N o 3 on tärkeimpiä yhdysteitä sekä Sisä- Suomeen että Pohjanmaan rannikkoalueelle. 1) Valta- ja kantatiet esitetty liitteissä 10 ja 11. Kaikkien satamien sotilaalliseen merkitykseen vaikuttavat myös niiden tieyhteydet. Tässä mielessä kiintyy huomio tiehen (4) Rauma-Lappi, joka II lk:aan parannettuna paransi suoraa tieyhteyttä rannikolta sisämaahan. Satamiin suuntautuvien uusien teiden rakentaminen tai entisten teiden parantaminen on sotilasmaantieteellisesti joko edullista tai epäedullista riippuen siitä, joutuuko ko. satama sodan aikana toimimaan vientisatamana vai joutuuko se meri, jonka rannalla satama on, sotatoimien piiriin. Tiellä (6) Paattinen-Yläne on valtatien N o 9:n kanssa yhdensuuntaisena kulkevana sotilasmaantieteellistä merkitystä vain siinä suhteessa, että se tihentää alueen tiestöä ja lisää yhteyksiä sisämaasta Turkuun. Saaristossa suoritetut tietyöt, kuten tiet (1) Kaarina-Parainen, (7) Kustavi-Taivassalo ja (8) Paraisten saaristotiet, ovat liittäneet saariston kiinteämmin mantereeseen ja siten välillisesti laajentaneet Lounais-Suomen aluetta. Nämä tiet ovat pienentäneet rannikkoa suojaavan saariston syvyyttä, mutta samalla ne mahdollistavat osaltaan näiden saarien tehokkaamman käytön rannikon puolustamisessa. Muut alueella suoritetut tienuudistukset ovat olleet siksi vähäpätöisiä, ettei voida katsoa niiden muuttaneen Lounais-Suomen sotilasmaantieteellistä luonnetta. Entisten teiden parantaminen Kuten edellä on mainittu, kohdistui tienrakennustoiminta alussa teiden parantamiseen liikennettä vastaaviksi. Seuraavalla sivulla olevasta grafiikasta käy ilmi, että tämä tienparannustoiminta saavuttaa huippunsa vuosina 1929 ja 1930, laskeakseen v.1934 melkein olemattomaksi. Valtakunnallisten tienrakennussuunnitelmien valmistuttua se alkaa taas kohota, saavuttamatta kuitenkaan entistä tasoa. Laajimmat parannustyöt on tehty tiellä Turku-Helsinki osalla (5) Turku-Salo (52 km, 1928) sekä valtatien N o 8:n osalla (9) Turku-Mynämäki (38 km, 1921).

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

TIEHALLINNON MUSEOTEIDEN JA -SILTOJEN KOKOELMAPOLITIIKKA

TIEHALLINNON MUSEOTEIDEN JA -SILTOJEN KOKOELMAPOLITIIKKA 1 TIEHALLINNON MUSEOTEIDEN JA -SILTOJEN KOKOELMAPOLITIIKKA 22.2.2007 2 Sisällys 1. Kokoelmapolitiikan tavoitteet...3 2. Kokoelmapolitiikan kohteet...3 3. Arvoluokitus...3 3.1. Tietoarvo...3 3.2. Tieliikennehistoriallinen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Alueellinen yksityistietoimitus

Alueellinen yksityistietoimitus Alueellinen yksityistietoimitus Alueellinen yksityistietoimitus on kiinteistötoimitus Sillä voi saattaa rajatun alueen tieoikeudet vastaamaan nykykäyttöä Tilusjärjestelytoimitus Alueellinen yksityistietoimitus

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta 5.2.2015 14

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta 5.2.2015 14 1 KITEEN KAUPUNKI AVUSTUSOHJEET YKSITYISTIEKUNNILLE 2015 5.2.2015 14 2 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------- 3 1.1 KUNNOSSAPIDON

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Kaakkois-Suomi Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 5.8.2013 Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Tiesuunnitelman hyväksyminen Päätösehdotus 1.3T Tie ja

Lisätiedot

Dragsfjärd - Kasnäs maantien 1830 parantaminen korvaamalla Lövön lossi sillalla, Kemiönsaari

Dragsfjärd - Kasnäs maantien 1830 parantaminen korvaamalla Lövön lossi sillalla, Kemiönsaari 1 (5) Dragsfjärd - Kasnäs maantien 1830 parantaminen korvaamalla Lövön lossi sillalla, Kemiönsaari (ent. Dragsfjärd) Yleissuunnitelma Tiesuunnitelma perustuu Tiehallinnon keskushallinnon päätöksellä 7/2004/20/2

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Museorautatiesillat. Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016. Maria Vinter

Museorautatiesillat. Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016. Maria Vinter Museorautatiesillat Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016 Maria Vinter Liikenneviraston perinnetoiminta Liikenneviraston hallinnoimat perinnekohteet: Museoväylät Kulttuuriympäristöt Museotiesillat ja museorautatiesillat

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Ca Tielautakunnan toimituspöytäkirjat. Tielautakunnan toimituspöytäkirjat -liitteineen. Cb Tielautakunnan kokousten pöytäkirjat

Ca Tielautakunnan toimituspöytäkirjat. Tielautakunnan toimituspöytäkirjat -liitteineen. Cb Tielautakunnan kokousten pöytäkirjat ARKISTOLUETTELO Kunta/Kuntainliitto Pääsarjan nimike Sääksmäen kunta C-E, H-I, U Arkistonmuodostaja/viranomainen Tielautakunta Hyllyn numero 1103 Lukumäärä ja laatu Arkistotunnus Asiakirjakokonaisuuden

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi Ilmanlaatu Raportti PR3055 P01 Sivu 1 (5) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.6.2016 ILMANLAATUSELTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian

Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Tukkijätkät rakentavat lähivesialueen kulttuurin ja historian Taustaa Oletteko tavanneet tukkijätkän? Olisiko mukava nähdä tukkijätkä töiden parissa? Lähivesialuetta suunniteltaessa on monelta taholta

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kevyen kutsukilpailun mallit

Kevyen kutsukilpailun mallit Kevyen kutsukilpailun mallit Suomen Taiteilijaseuran mallikokoelmassa on kevyen kutsukilpailun osalta julkaistu seuraavat kolme mallia. Niistä ensimmäistä, kilpailuohjelman mallia kevytkilpailun järjestäjän

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset

4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset 4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset MÄÄRITELMÄ 6 URA Joukko pisteitä, joista jokainen täyttää määrätyn ehdon, on ura. Urakäsite sisältää siten kaksi asiaa. Pistejoukon jokainen piste

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Muistio Kangas-Annala tie- ja siltahankkeen rakennustoimikunnan kokouksesta 14.6.2010

Muistio Kangas-Annala tie- ja siltahankkeen rakennustoimikunnan kokouksesta 14.6.2010 1/6 Muistio Kangas-Annala tie- ja siltahankkeen rakennustoimikunnan kokouksesta 14.6.2010 Läsnä: Petri Salo, puheenjohtaja Tapio Liinamaa Arja Luoma Markku Kankaanpää Harri Mattila Terho Ojanperä Aulikki

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 155 13.08.2014. 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 155 Asianro 1298/08.00.00/2012 Niiralankadun katusuunnitelmamuutoksen hyväksyminen Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Taustaa

Lisätiedot

Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite kaupunginvaltuuston kokousten lähettämiseksi netissä

Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite kaupunginvaltuuston kokousten lähettämiseksi netissä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 188/07.02.01/2014 32 Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite kaupunginvaltuuston kokousten lähettämiseksi netissä historia Kaupunginvaltuusto 20.1.2014

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla I N V E N T O I N T I R A P O R T T I LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla Historiallisen ajan tielinjan arkistotutkimus KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT ESA MIKKOLA 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot