VALTAKUNNALLINEN TIENRAKENNUSTOIMINTA MAASSAMME ITSENÄISYYTEMME AIKANA SOTILASMAANTIETEELLISELTÄ KANNALTA TARKASTELTUNA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNALLINEN TIENRAKENNUSTOIMINTA MAASSAMME ITSENÄISYYTEMME AIKANA SOTILASMAANTIETEELLISELTÄ KANNALTA TARKASTELTUNA"

Transkriptio

1 SOTAKORKEAKOULU VALTAKUNNALLINEN TIENRAKENNUSTOIMINTA MAASSAMME ITSENÄISYYTEMME AIKANA SOTILASMAANTIETEELLISELTÄ KANNALTA TARKASTELTUNA Majuri V. Komsi MSL Jälkipainos 2009

2

3 Tämän jälkipainoksen esipuhe Tämä moniste on jälkipainos isäni, Veikko Komsin (s. 1909, k. 1984) Sotakorkeakoulussa vuonna 1950 laaditusta diplomityöstä. Alkuperäisen työn lisäksi siitä oli olemassa ilmeisesti vain 1 (ellei 2) kalkkeeripaperin avulla lyöty kopio, jollainen löytyi tekijän jälkeen jääneistä papereista. Tähän työhön viitataan mm. Suomen teiden Historiassa (Osa II, Tieyhdistys 1977) muutamassa kohdassa. Veikko Komsi oli sotilaskoulutukseltaan pioneeri, eli kuului "insinöörijoukkoihin", kuten asia monilla muilla kielillä ilmaistaan. Sotien aikana hänellä olikin sitten edessä erilaista rakentamista ja purkamista sekä ko. toimien opettamista. Urakehitys edellytti lisäkoulutusta Sotakorkeakoulussa, jossa loppu- eli diplomityön aiheeksi annettiin "Valtakunnallinen tienrakennustoiminta maassamme itsenäisyytemme aikana sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna". Mikä sai minut tekemään tämän jälkipainoksen? Pääsyy on varmastikin siinä, että huomaan oman siviiliurani TVH-Tiehallinnossa pyörineen periaatteessa samassa aihepiirissä - siis Suomen tieverkossa ja sen kehittämissä valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla. Sotilasmaantieteen sijalla perusnäkökulmani on kuitenkin ollut alue- ja kansainvälinenkin maantiede, kuten "siviili-insinöörille" kuuluukin. Oman urani päätyminen juuri maanteiden pariin on sattumaa; olin käytännön läheisenä ja kesätöiden innoittamana kiinnostunut yleensä konkreettisen jäljen tuottamisesta. Isän tekstistä palautuu mieleen jo koulupoikana kuulemani jutut Suomen valtiollisen tiehistorian merkittävyydestä ja edistyksellisyydestäkin. Myös nimi Lönnroth vilahteli usein, mutta kyseessä ei siis ollutkaan Elias vaan Arvo.. Tämän tekstin parempaan taltiointiin innosti myös sen lähestymistavan tietty ajattomuus. Sotilaallisten operaatioiden suhteen tieverkko ei ehkä ole enää entiseen tapaan avainasemassa, mutta kaikenlaisen taloudellisen ja inhimillisen toiminnan kannalta on tieverkon tilan jatkuva peilailu tarpeen. Tämä teksti auttaa mielestäni osaltaan huomaamaan, että asioita on mietitty ja analysoitu ennenkin. Toki nykyisin puhutaan painokkaammin koko liikennejärjestelmästä, mutta tieverkko tulee siviiliperusteinkin nähdä myös "tarvittaessa yksinkin toimivana maaliikennejärjestelmän peruselementtinä" esim. erilaisten ratavaurioiden tai junien sähkö- tai liikenteenohjausjärjestelmiin liittyvien häiriöiden varalta. Kriisejä voi olla monenlaisia ja -asteisia. Lopulta hyvinkin ratkaiseva tekijä tämän jälkipainoksen syntymiseen oli nykyinen helppo tietotekniikka. Tekstinlukuohjelma pystyy yllättävän vähin virhein lukemaan kalkkeeripaperin läpi lyödyn hailakan tekstin, jonka jälkeen asettelu voidaan uusia ja mahdolliset lukuvirheet korjata. Noin 60 -vuotias suomenkielikään ei tunnu vanhahtavalta. Lopputuloksen olen pilkku- ja yhteen/erikseen -sääntöineen jättänyt alkuperäiseen muotoon muutamaa ilmeistä kirjoitusvirhettä lukuun ottamatta. Jokunen lukuvirhe on voinut jäädä. Helsingissä, Tiehallinnossa, maaliskuun 31. päivänä 2009 Yli-insinööri Ilkka Komsi

4

5 Sisällysluettelo Sivu Alkulause I Johdanto Historiikki 1 Va1takunnallinen tienrakennustoiminta itsenäisyytemme aikana 1. Yleistä 3 2. Tienrakennustoiminta sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna A. Lounais-Suomi 6 Uudet tiet 6 Entisten teiden parantaminen 7 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 8 B. Eteläinen rantamaa 9 Uudet tiet 9 Entisten teiden parantaminen 10 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 11 C. Karjalan Kannas 12 Uudet tiet 12 Entisten teiden parantaminen 13 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 14 D. Karjala 15 Uudet tiet 15 Entisten teiden parantaminen 16 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 18 E. Pohjanmaan rannikko 19 Uudet tiet 19 Entisten teiden parantaminen 19 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 21 F. Sisä-Suomi 23 Uudet tiet 23 Entisten teiden parantaminen 24 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 26 G. Pohjois-Suomi 28 Uudet tiet 28 Entisten teiden parantaminen 31 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 33 H. Koko valtakunnan alue 35 Yhteenveto 37 II

6

7 Liiteluettelo Liite 1: Yhteenveto koko valtakunnallisesta tienrakennustoiminnasta vv.19l Liite 2: Maanteiden aukipitäminen moottoriajoneuvoliikenteelle vuosina Liite 3: Teiden luokittelu ja kestokyky Liite 4: Pohjois-Suomen tärkeimmät uudet ja parannetut tiet. Luettelo Liite 5: Koko valtakunta. Rakenteilla olleet maantiet. Grafiikka Liite 6: Koko valtakunta. Parannuksen alaisina olleet maantiet. Grafiikka Liite 7: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantiekomitean ehdotus. Kartta Liite 8: Kulkulaitoskomitean valta- ja kantatie-ehdotus v Kartta Liite 9: Tärkeimmät valtion rakentamat ja parantamat maantiet vv Kartta Liite 10:Valta- ja A- kantatieverkosto v Kartta Liite 11:Maanteiden yleiskartta, mittakaava 1:1,500,000. Kopiot karttaliitteistä 7-10 on pienennetty, maanteiden yleiskartta (liite 11 puuttuu) Lähdeluettelo Suomen virallinen tilasto: XIX Tie- ja vesirakennukset, Tie- ja vesirakennushallituksen kertomukset vuosilta ja Tie- ja vesirakennushallitus (125-vuotiskertomus) Laki teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla. Annettu , astunut voimaan (Suomen asetuskokoelma v.1918) Tielaki. Annettu , astunut voimaan (Suomen asetuskokoelma v.1927) Laki entisten maanteiden ottamisesta valtion haltuun. Annettu (Suomen asetuskokoelma v.1927) Komiteamietintö N o 15/1924 (Virastokomitea) Komiteamietintö N o 7/1928 (Pohjois-Suomen ja Karjalan maantiekomitea) Komiteamietintö N o 10/1933 (Kulkulaitoskomitea) Ilmari Karhu: Suomen sotilasmaantieto Iivari Leiviskä: Poliittinen maantieto Kunnia - Isänmaa Tekniikan käsikirja, viides painos Suomen kartasto 1925 (Suomen maantieteellisen seuran toimittama) Suomen kartta 1920 (Maanmittaushallituksen toimittama kartta kirja, mittakaavat 1:400,000 ja 1:2,000,000) Tiekartta vv.l (Mittakaavat 1:1,000,000, 1:400,000 ja 1:200,000) Autoilijan tiekartta v.l939 (Mittakaavat 1:750,000 ja 1:2,000,000) Maanteiden yleiskartta v.1947 (Mittakaava 1:1,500,000) Pääjohtaja Arvo Lönnrothin esitelmä: Finska vägförhållanden pidetty Helsingissä Lausuntoja rakennettavista teistä (Sota-arkisto, lähetteet N o :t 2863 ja 2868).

8

9 - I - Valtakunnallinen tienrakennustoiminta maassamme itsenäisyytemme aikana sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna Alkulause Maamme tieolosuhteista ja tienrakennustoiminnasta ei ole saatavissa itsenäisyytemme ajalta mitään yhtenäistä julkaisua. Ainoa laajempi tutkielma tieoloistamme on professori Väinö Voionmaan väitöskirja, mutta sekin käsittää ajanjakson, joka päättyy vuosisatamme vaihteessa. Pääjohtaja Arvo Lönnrothin suosiollisella luvalla on kirjoittajalla ollut tilaisuus käyttää hyväkseen Tie- ja vesirakennushallituksen lähdeaineistoa. Lisäksi on pääjohtaja Lönnroth suonut kirjoittajalle haastattelun, josta on ollut suurta hyötyä historiikkia ja tienrakennustoiminnan yleistä osaa laadittaessa. Y1i-insinööri K.J. Tolonen on neuvonut Tieja vesirakennushallituksen materiaalin käytössä, ja hänen suosiollisella avullaan on kirjoittajalla ollut mahdollisuus saada käyttöönsä kaikki sen julkaisemat vuosikirjat. Työn varsinainen ohjaaja, majuri V. Tiainen on antanut arvokkaita neuvoja mm. eri sotilasmaantieteellisten näkökohtien huomioon ottamisessa ja siten avustanut työn suoritusta.

10

11 Johdanto - II - Valtakunnallinen tienrakennustoiminta käsittää laajimmassa merkityksessään maanteiden kunnossapidon; kunnan ja kyläteiden kunnossapidon, jonka teknillinen valvonta tapahtuu Tie- ja vesirakennushallinnon toimesta; maanteiden rakentamisen ja parantamisen; kunnan- ja kyläteiden rakentamisen ja parantamisen Tie- ja vesirakennushallinnon valvonnan alaisena; maantiesiltojen sekä -lossien rakentamisen ja parantamisen sekä kunnan ja kylätiesiltojen sekä -lossien rakentamisen ja parantamisen Tie- ja vesirakennushallinnon valvonnan alaisena. Aiheen laajuuden johdosta on esityksessä rajoitettu valtakunnalliseen tienrakennustoimintaan kuuluviksi vain maanteiden rakentaminen ja parantaminen. Maantiesiltojen rakentaminen ja teiden kunnossapitotyöt, joilla tiestömme kehittämisessä on ollut suuri merkitys, on pakko sivuuttaa esityksessä vain muutamalla maininnalla. Viimeisten tilastotietojen ollessa vuodelta 1947 rajoittuu esitys käsittämään ajan vv Tasapuolisen arvostelun saamiseksi sotilasmaantieteelliseltä kannalta on sotilaspoliittiset tekijät jätetty melkein tyystin sivuun. Esityksen seuraamisen helpottamiseksi on eri alueiden käsittelyssä noudatettu Ilmari Karhun Suomen Sotilasmaantiedon alueellista jakoa, kuitenkin niin, että Pohjois-Suomen etelärajan länsiosana on Oulujoki. Koska maantien luokkanimitys - valtatie tai kantatie - ei anna kuvaa sen teknillisestä laadusta, on, missä se on ollut mahdollista, tien nimen jälkeen kilometri- ja työn aloittamisvuosiluvun väliin merkitty sen teknillistä laatua osoittava luokkaluku. Lähteistä saadut tiedot ilmoittavat minä vuosina ja kuinka pitkällä matkalla jokin tie on ollut rakenteilla tai parannettavana. Tietöiden pitkästä kestoajasta johtuen valmistumisvuosi on useasti hyvin epämääräinen. Esityksessä onkin ilmoitettu suluissa se kilometrimäärä, jolla matkalla tietä on rakennettu tai parannettu. Vuosiluvuksi on merkitty yleensä vain työn aloittamisvuosi. Nimitys "maantie", joka lain mukaan tarkoittaa samaa kuin valtakunnantie, on lyhyyden vuoksi korvattu seuraavassa yleensä tie-nimityksellä. Työn pääasiallisina tutkimuslähteinä on käytetty Tie- ja vesirakennushallituksen vuosikertomuksia sekä sota-arkistosta saatuja tietoja vuosilta

12

13 - 1 - Historiikki Teistämme voidaan käyttää tie-nimitystä vasta luvulta alkaen. Tiet olivat siihen asti jalka- ja ratsumiespolkuja. Tällaisia olivat alkuaan vanhimmat ns. strategiset tiemmekin "Hämeenlinnan härkätie" Turusta Hämeenlinnaan ja "Valtakunnantie" Turusta Viipuriin. Viimeksi mainitulla tiellä on jo hyvin varhain ollut huomattava sotilaallinen merkitys. Ruotsi-Suomen kuninkaat olivat antaneet jo ennen lukua tienrakennusohjeita ja -neuvoja. Kyytilaitosvelvollisuuden luulisi myös aikoinaan kehittäneen tiestöämme, mutta kaikesta huolimatta tämä pysyi vähäpätöisenä. Suomen kansa käytti ymmärrettävistä syistä kesäisin melkein meidän päiviimme saakka vesireittejä kulkuteinään ja säästi pitkät ajomatkat talvikelille. Näin vältyttiin suurista tietöistä, mutta tästä johtui, että tiestö myös pysyi takapajulla. Kustaa Vaasan aikana maassamme oli teitä n km ja sata vuotta myöhemmin n km. Vasta isonvihan jälkeen ryhdyttiin rakentamaan hevosajoneuvoilla liikennöitäviä teitä. Silloin alkoi tiestömme kehittyä ripeästi. Kustaa III:n aika oli tässä suhteessa erityisesti kehityksen aikakausi luvun alussa käsittikin tiestömme jo n km yleisiä teitä. Tästä vuosisadasta muodostuikin vielä suuremman kehityksen aikakausi kuin edellisestä. Tällä vuosisadalla syntyi laaja "hevostieverkostomme", ja se kehittyi melkein yli koko maamme ulottuvaksi liikenneverkostoksi. V.1898 suoritetun laskelman mukaan tiestömme käsitti km maanteitä ja km kyläteitä. Kaksitoista vuotta myöhemmin, v.1910, vastaavat luvut olivat jo km ja km. Kehitys jatkui edelleen ripeässä tahdissa ja v.1915 samat luvut olivat km ja km. Vuoden 1939 lopussa yleisiä teitä oli kaikkiaan km, joista maanteitä oli n km. Tällä hetkellä tiestömme käsittää n km maanteitä ja n km kunnan- ja kyläteitä sekä n km asutus- ja yksityisteitä. Alkuaan teiden tekeminen ja kunnossapito oli säädetty maanomistajain velvollisuudeksi. Vuoden 1734 laki määräsi yleiset tiet maalla manttaaliin pannun maan rasituksena kunkin talon manttaalin mukaan. V.1883 annetuilla asetuksella ja julistuksella määrättiin, mikä on maantie ja mikä kylätie. Lisäksi laki laajensi huomattavasti teiden tekemiseen ja kunnossapitämiseen velvoitettujen piiriä. Erityinen huomio kiintyy siihen, ettei valtio lain mukaan osallistunut tienrakennustoimintaan muuten kuin maantiealueen pakkolunastushinnan suorittajana. Valtio ei kuitenkaan pysynyt kokonaan erillään tienrakennustoiminnasta, vaan sen kustannuksella rakennettiin vuosisatamme vaihteesta alkaen uusia maanteitä erittäinkin Pohjois-Suomeen. Näistä teistä mainittakoon tiet Rovaniemi-Kittilä (164 km, ), Rovaniemi-Sodankylä (102 km, ), Kemijärvi-Kuolajärvi (100 km, ), Taivalkoski- Kuusamo (62 km, ), Muonio-Enontekiö (78 km, ) Sodankylä-Kyrö (167 km, ), Kyrö-Inari (38 km, , 1919, ), Hyrynsalmi-Suomussalmi (36 km, 19l6-), Rovaniemi- Nuupas (69 km, 1916-) ja eräs Pohjola-Suomen tärkeimmistä liikenneväylistä, nimittäin tie Kyrö (Inari) - Petsamo (220 km), jonka rakentaminen aloitettiin v Alussa maantieverkostomme palveli vesireittien rinnalla paikallisliikenteen lisäksi myöskin kaukoliikennettä. Rautatiet valtasivat siltä kuitenkin pian tämän tehtävän. Maantiet jäivät nyt hevosteinä osaksi palvelemaan rautatieasemille suuntautuvaa paikallisliikennettä. Niiden merkitys kaukoliikenteessä jäi vähäiseksi ja vain niitä seutuja koskeviksi, jotka eivät olleet joutuneet rautateiden piiriin.

14 - 2 - Ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen ilmestyy maanteillemme uusi kulkuneuvo, auto. Tämä uusi kulkuneuvo ja muutenkin kasvanut liikenne teillämme asettivat uusia vaatimuksia, joita tiestömme ei täyttänyt. Tielaitoksemme oli uudistuksen tarpeessa, ja niinpä v.1918 annetulla tielailla, joka astui voimaan , maanteiden teko ja kunnossapito siirrettiin valtiolle. Suomi on ensimmäisenä maana ottanut tämän rohkean askeleen keskittäen tienrakennustoiminnan valtiolle. Taloudellisessa suhteessa on tämä osoittautunut viisaaksi ja kauaskantoiseksi teoksi. Seuraavassa käsitellään valtiollista tienrakennustoimintaamme sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna.

15 - 3 - Valtakunnallinen tienrakennustoiminta itsenäisyytemme aikana 1. Yleistä Vuoden 1918 tielaki jakoi yleiset tiet kahteen ryhmään: maanteihin ja paikallisteihin. Tämän lain mukaan maantie on valtion hoitoon otettu tai sen varoilla joko rakennettu tai kunnossa pidetty tie, olkoonpa se autotie, hevostie, polku tai talvitie, kunhan se vaan välittää liikennettä kaupunkien läänien, kuntain tai sellaisten paikkain välillä, missä tien katsotaan olevan yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima. Jo uuden tielain voimaan astumista odoteltaessa Tie- ja vesirakennusten ylihallitukseen perustettiin tieosasto ja maa jaettiin väliaikaisesti 9:än tiepiiriin. Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle uskottiin uusien maanteiden rakentaminen ja parannustyöt sekä tärkeimpien teiden kunnossapito. Muut maantiet sen sijaan jäivät vielä kunnallisten tielautakuntien ja hallinnollisten viranomaisten hoidettaviksi. Liitteenä 1 ja 2 olevat taulukot antavat lyhyen yhteenvedon koko tienrakennustoiminnasta itsenäisyytemme aikana. Tie- ja vesirakennushallitus on sekä huolehtinut valtion välittömässä hoidossa olevista teistä että rakentanut uudet maantiet ja suorittanut parannustyöt. Se tiestö, jonka valtio otti v.1921 haltuunsa, oli palvellut vain hevosliikennettä, ja sillat olivat sen tähden kevytrakenteisia ja pääasiassa puisia. Ensimmäinen tiestön parantamiseen kohdistuva toimenpide käsittääkin siltojen uusimisia tai vahvistamisia. V.1921 käytettiin tähän tarkoitukseen vain mk, kun v.1939 vastaava summa oli jo 56 milj.mk. Mainittakoon, että vv.192l-1939 valtion hoidossa olevilla maanteillä uusittiin 2857 ja rakennettiin n.1400 uutta siltaa, kaikkien maantiesiltojen yhteismäärän ollessa 8689 siltaa. Sen sijaan suurin osa maanteistä jäi vielä hallinnollisten viranomaisten, maaherrojen, valvontaan, jotka hoidattivat ne yksityisillä erikseen tehtyjen sopimusten mukaan. Auton ilmestyttyä maanteillemme varsinaisesti v.1923 alkaa maantieverkostomme kehityksessä uusi vaihe. Nyt paljastuvat hevostieverkostomme puutteellisuudet ja etenkin teiden heikko teknillinen laatu. Rautatieverkosto oli tähän asti palvellut melkein yksinvaltiaana kaukoliikennettä sekä tavara- että henkilöliikenteessä, vallattuaan tämän sijan myöskin vesitieliikenteeltä suurimmassa osassa maatamme. Auto ryhtyy nyt kuitenkin kilpailemaan rautatielaitoksen kanssa, ja pian osoittautuu, ettei vuoden 1918 tielaki ole enää täysin kehityksen tasalla. Itsenäinen Suomi jatkoi pohjoisessa aloitettuja tietöitä, sillä yleisenä pyrkimyksenä oli liittää maan harvateisimmätkin osat kiinteämmin muun Suomen yhteyteen, mikä oli mahdollista vain parantamalla näiden seutujen tieolosuhteita. Uusien teiden rakentaminen keskittyikin alkuaikoina Pohjois- Suomeen ja Karjalaan. Seuraava askel valtiojohtoiseen suuntaan tapahtui tielaitoksemme kehityksessä v.1927, jolloin uusi tielaki lisäsi huomattavasti valtion osuutta tienrakennustoimintaan laajentaen sen toimesta rakennettavien ja kunnossapidettävien maan teiden käsitettä. Tämän tielain mukaan luokiteltiin maantiet valtateihin sekä A-, B- ja C- kantateihin. Teknilliseltä laadultaan tiet jaettiin I:n, II:n, III:n ja IV:n luokan teihin (teiden luokittelu ja kestokyky liitteessä 3). Näin siirtyi tierasitus melkein kokonaan valtiolle, ja Tie- ja vesirakennushallituksesta tuli keskusvirasto, joka johti kaikki tieasiat. Valtion tienrakennustoiminta paisui yhä laajemmaksi. Toiminta oli kuitenkin hajanaista, koska se oli osaksi suunnittelematonta. Puuttui näet koko valtakuntaa tai edes sen eri osia käsittävät yhtenäiset tienrakennusohjelmat ja -suunnitelmat.

16 - 4 - Valtioneuvosto asetti tosin jo komitean laatimaan suunnitelmaa Pohjois- Suomen ja Karjalan maantieverkoston laajentamisesta ja kehittämisestä. Tasan viiden vuoden kuluttua eli tämä komitea jätti ehdotuksensa, jonka mukaan maanteitä oli rakennettava km, erämaanteitä km ja polkuteitä 55 km 1). Komitean suunnitelma oli laadittu kymmenvuotiskautta varten, ja oli sitä tehtäessä otettu osaksi huomioon myöskin puolustusnäkökohtia, joista tulee puhe myöhemmin tässä esityksessä. 1) Komitean ehdotukseen liittyvät tiet esitetty liitteessä 7. On luonnollista, ettei tätä eikä seuraavaakaan tienrakennusohjelmaa noudatettu kirjaimellisesti, koska mm. Eduskunta varojen myöntäjänä sanoi lopuksi ratkaisevan sanansa myöskin tienrakennusasioissa. Pian osoittautui välttämättömäksi laatia edellä mainitun suunnitelman lisäksi koko valtakuntaa käsittävä yhtenäinen tienrakennusohjelma. Valtioneuvosto asettikin komitean, ns. kulkulaitoskomitean, laatimaan ehdotusta valta- kunnalliseksi tienrakennusohjelmaksi. Ehdotus ohjelmaksi valmistui suhteellisen nopeasti, ja se jätettiinkin valtioneuvostolle jo seuraavan vuoden heinäkuussa. Tähän koko maata käsittävään ehdotukseen oli myös sisällytetty suurin piirtein kokonaan edellisen komitean ehdotukset, ja samoin kuin edellinen oli tämäkin suunnitelma laadittu pitkällä tähtäimellä. Komitea noudatti maanteiden jakoa valtateihin ja kantateihin, jonka mukaan valtatiet lyhimpinä kahden tärkeän asutuskeskuksen välisinä yhdysteinä muodostaisivat koko maata käsittävän valtatieverkoston. Komitea pyrki pohjimmaltaan siihen, etteivät valtatiet kilpailisi rautateiden kanssa, vaan että ne täydentäisivät toisiaan ja että rautatiettömät alueet joutuisivat valtateiden piiriin. Kantatiet palvelisivat alueliikennettä, ja komitean ehdotuksen mukaan suhteellisen tiheä kantatieverkosto täydentäisi valtatieverkoston 2). 2) Kulkulaitoskomitean. mietintöön liittyvä kartta liitteenä 8. Kulkulaitoskomitea ehdotti yhteensä km valtateitä ja km kantateitä. Lisäksi komitea puuttui myöskin teknillisiin seikkoihin ehdottaen mm. valtateiden leveydeksi 5,5-7 m, kantateiden 5,5-6 m ja sivuteiden leveydeksi 5 m sekä määritteli suurimmat noususuhteet ja pienimmät sallitut kaarresäteet. Tätä laajaa ja asiantuntemuksella laadittua komiteamietintöä on pidetty valtiollisen tienrakennustoimintamme perussuunnitelmana. Komiteamietinnöstä ei käy ilmi puolustusnäkökohtien huomioonottaminen yhtä selvästi kuin edellisen tie- komitean mietinnöstä, jossa erityisesti perustellaan näiden näkökohtien vaikutusta rajaseudun teihin. Tienrakennustoiminta ei ole käsiteltävänä aikakautena jakautunut tasaisesti eri vuosien osalle. Tähän ovat olleet syynä mm. taloudelliset tekijät. Erityisesti on pantava merkille työttömyys tietöiden lisääjänä, josta hyvänä esimerkkinä ovat runsaat tietyöt pulavuosina l929, liitteet 5 ja 6. Käydyt sodat sekä paljastivat tiestömme sotilaalliset puutteellisuudet ja heikkoudet että toivat esille myöskin sen hyvät puolet. Valtakunnallinen tienrakennustoiminta supistui luonnollisesti sotien aikana ajoittain aivan minimiin. Jo hyvällä alulla ollut tiestömme kehittäminen ja kunnostaminen keskeytyi. Ei ole siis ihme, että se on päässyt osittain rappeutumaan ja jäänyt kehityksessä arveluttavasti jälkeen. Sotien jälkeen ovat valtion laajimmat tienrakennustoiminnat kohdistuneet aluksi ns. takaisinvallatun alueen tiestön ja myöhemmin Pohjois-Suomen hävitetyn tiestön kunnostamiseen ja korjaamiseen, joka jälkimmäinen käsitti 5449 km maanteitä ja 1034 siltaa. Edellisten lisäksi valtio on jatkanut jo aikaisemmin aloitettuja tietöitä sekä samalla suorittanut varojen sallimissa rajoissa tiestömme edelleen kehittämistä.

17 - 5 - Maantieverkostomme on itsenäisyytemme aikana kasvanut n. 40 % eli 9300 km:llä, tehden se v km ja v km maanteitä ja km kylä- ja kunnanteitä eli yhteensä km yleisiä teitä. Esimerkkinä siitä, kuinka määräävä osa valtiolla oli tienrakennustoiminnassa, käy ilmi paitsi liitteestä 1 myös esim. siitä, että v kaikista maaseudun tiemenoista valtion osuus oli 87 %. Ylin sotilasjohtomme totesi myöskin jo hyvin aikaisessa vaiheessa valtakunnallisten tienrakennusohjelmien puuttumisen. Tämän epäkohdan korjaamiseksi tehtiin vuosien 1918 ja 1930 välisenä aikana useita kertoja ehdotuksia tienrakennusohjelmiksi Karjalan kannasta ja Karjalaa varten. Niinpä esim. merkiksi Pohjois-Suomen ja Karjalan tiekomitealle tehtiin positiivisia ehdotuksia, jolloin samalla lausuttiin myöskin toivomus, jossa mm. oli: "Rautateiltä rajalle vieviä teitä ei olisi lisättävä" 1). V sotilasjohdon taholta esimerkiksi esitettiin Yleisten töiden ministeriölle, että Karjalan Kannaksen tiestöä olisi etupäässä vain parannettava. Samalla esitettiin yleiset vaatimukset maanteille lausumalla mm., että on otettava huomioon armeijan siirtyminen hevoskolonnien käytöstä moottoriajoneuvokolonniin 2). V ehdotettiin, että tienrakennusohjelmat olisi tehtävä 5 - vuotissuunnitelmina. Pohjois-Suomen ja Karjalan tiekomitean mietinnöstä Yleisesikunta antoi lausunnon , jossa se ehdotti 10-vuotissuunnitelmaa, ja ilmaisi kantansa sekä niistä teistä, jotka olivat maanpuolustukselle tärkeimmät, että niistä, joita se vastusti. 1) Tienrakennusohjelmat. Katsaus puolustuslaitoksen tienrakennusohjelmiin. Siv.8. Sota-arkisto, lähete N o ) Tienrakennusohjelmat. Katsaus puolustuslaitoksen tienrakennusohjelmiin. Siv.l0. Sota-arkisto, lähete N o V Yleisesikunta ehdotti maantienrakennusohjelman kiireysjärjestyksineen, joka lähinnä maanpuolustuksen kannalta olisi ollut toteutettava. Ehdotuksessa tosin todettiin kiireellisyysjärjestyksen muodollisuus, koska teiden työnalaisiksi ottamiseen vaikuttavat järjestettävät hätäaputyöt ym. seikat. Ehdotuksen päätarkoituksena oli pyrkimys päästä vaikuttamaan kehityksen kulkuun 3). 3) Ye:n kirj. N o 586/I/31. sal. Sota-arkisto, lähete N o V Päämaja ja Puolustusvoimain Pääesikunta kiinnittivät Tie- ja vesirakennushallituksen huomiota eräisiin Pohjois-Suomen teihin. Erityisesti vastustettiin uusien teiden rakentamista Lappiin ja Kuusamoon, ja samalla tähdennettiin rajaseudun tiestön huonossa kunnossa pitämisen tärkeyttä. Mainittakoon lopuksi, että Päämaja maaliskuussa v.1940 esitti Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle pyynnön tien Palojoensuu - Kilpisjärvi rakentamisesta autotieksi 4). 4) Sota-arkisto, lähete N o Yllä on luotu lyhyt silmäys tienrakennustoiminnan keskittymisestä yhä valtiojohtoisemmaksi. Samalla on tuotu esille se, että sotilasjohtomme kannatti pitkähkön aikajakson käsittäviä tieohjelmia ja tähdensi maanpuolustusnäkökohtien merkitystä tiesuunnitelmia laadittaessa. Tekeillä on uusi tielaki, joka tähtää vielä valtiojohtoisempaan tienrakennustoimintaan. Yleiset tiet, joihin luetaan myöskin kunnan- ja kylätiet, otetaan valtion haltuun, kun taas paikallistiet joutuvat kunnan hoidettaviksi.

18 Tienrakennustoiminta sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna A. Lounais-Suomi Alueen vanhasta asutuksesta ja vauraudesta johtuen on sen tiestön kehitys ollut edellä maamme muita alueita. Suhteellisen tiheä hevostieverkosto sai sellaisenaan tyydyttää alueen tieyhteystarpeet aina vuoteen Tänä aikana valtio suoritti vain maanteiden korjaus-, hoito- ja kunnossapitotöitä. Aluksi vahvistettiin maanteiden sillat kestämään kasvanutta liikennettä ja uusien ajoneuvojen painoa. Uudet tiet Vasta vuodesta 1930 alkaen valtio ryhtyi rakentamaan uusia teitä ja suorittamaan uuden tien veroisia parannustöitä l). Tärkeimmät näistä teistä ovat 2) - (1) Kaarina-Parainen (15 km, II lk, ) ), - (2) Turku-Piikkiö-Paimio (17 km, I lk, 1931), - (3) Ikaalinen-Parkano (38 km, I lk, 1932), - (4) Rauma-Lappi (20 km, II lk, 1932), - (5) Turku-Helsinki (41 km, I lk, 1933), - (6) Paattinen-Yläne (22 km, II lk, 1936), - (7) Kustavi-Taivassalo (17 km, II ja III lk, 1939) sekä - (8) Paraisten saaristotie (34 km, III lk, jonka työt aloitettiin v.1945). Kokonaan uusia teitä ovat näistä vain tiet Turku-Helsinki ja Paattinen-Yläne. 1) Tie- ja vesirakennushallitus laskee perusteelliset parannustyöt uusien tietöiden ryhmään. 2) Uudet ja parannetut tiet esitetty liitteessä 9. 3) Sulkeissa olevat luvut ilmoittavat rakenteilla tai parannuksen alaisena olevan tieosan pituuden, teknillisen luokan ja työn aloittamisvuoden. Jos on kaksi vuosilukua, tarkoittaa jälkimmäinen tien valmistumisvuotta. Parhaan kuvan antanee vuosittaisesta uusien teiden rakentamisesta ja näihin verrattavista parannustöistä oheinen grafiikka. Tätä, samoin kuin myöhemmin esitettäviä muitakin grafiikkoja, tarkasteltaessa on otettava huomioon se tosiasia, ettei tie valmistu yhtenä vuotena, vaan voi sen rakentaminen ja parantaminen kestää useita vuosia. Tätä ja seuraavia grafiikkoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että niissä on esitetty vain niiden tieosuuksien pituudet, jotka ovat olleet vuosittain joko rakenteilla tai parannettavina. Koska niistä on jätetty pois sellaiset tekijät kuin määrärahat, työvoima, olosuhteet ym., on grafiikoilla arvoa vain vertailun helpoittamiseksi. Lounais-Suomen maanteiden rakentaminen

19 - 7 - Arvosteltaessa näitä tietöitä sotilasmaantieteelliseltä kannalta huomio kiintyy ensimmäiseksi kahteen tiesuuntaan, nimittäin teihin (5) Turku-Helsinki ja (3) Ikaalinen-Parkano. Edellinen tie yhdistää Turun ja samalla Lounais-Suomen Helsinkiin ja Eteläiseen rantamaahan sekä kulkee kyllin kaukana sotilaallisesti tärkeästä Hankoniemestä ja arasta Suomenlahden rannikosta. Sen lisäksi, että tämä tie varmistaa ja täydentää näiden kahden tärkeän sataman väliset yhteydet ja liittää kiinteämmin Lounais-Suomen eteläiseen rantamaahan, pystyy se teknillisesti korkeatasoisena tyydyttämään suurenkin liikenteen. Tämän tien sotilasmaantieteellinen merkitys nousee vielä, kun ottaa huomioon sen merkityksen mikä tällä tiellä on liian lähellä rannikkoa kulkevan rautatien Turku-Helsinki täydentäjänä ja korvaajana. Tien Ikaalinen-Parkano parannusta arvosteltaessa on samalla arvosteltava koko valtatien N o 3:n sotilasmaantieteellistä merkitystä Lounais-Suomelle l). Valtatie N o 8, joka kulkee Raumalta lähtien suhteellisen lähellä Pohjanlahden rantaa, muodostuu heti epävarmaksi etelä-pohjoissuuntaiseksi tieyhteydeksi, kun Pohjanlahti joutuu sotatoimien piiriin. Tällöin tämän alueen pohjoisosan teistä valtatie N o 3 on tärkeimpiä yhdysteitä sekä Sisä- Suomeen että Pohjanmaan rannikkoalueelle. 1) Valta- ja kantatiet esitetty liitteissä 10 ja 11. Kaikkien satamien sotilaalliseen merkitykseen vaikuttavat myös niiden tieyhteydet. Tässä mielessä kiintyy huomio tiehen (4) Rauma-Lappi, joka II lk:aan parannettuna paransi suoraa tieyhteyttä rannikolta sisämaahan. Satamiin suuntautuvien uusien teiden rakentaminen tai entisten teiden parantaminen on sotilasmaantieteellisesti joko edullista tai epäedullista riippuen siitä, joutuuko ko. satama sodan aikana toimimaan vientisatamana vai joutuuko se meri, jonka rannalla satama on, sotatoimien piiriin. Tiellä (6) Paattinen-Yläne on valtatien N o 9:n kanssa yhdensuuntaisena kulkevana sotilasmaantieteellistä merkitystä vain siinä suhteessa, että se tihentää alueen tiestöä ja lisää yhteyksiä sisämaasta Turkuun. Saaristossa suoritetut tietyöt, kuten tiet (1) Kaarina-Parainen, (7) Kustavi-Taivassalo ja (8) Paraisten saaristotiet, ovat liittäneet saariston kiinteämmin mantereeseen ja siten välillisesti laajentaneet Lounais-Suomen aluetta. Nämä tiet ovat pienentäneet rannikkoa suojaavan saariston syvyyttä, mutta samalla ne mahdollistavat osaltaan näiden saarien tehokkaamman käytön rannikon puolustamisessa. Muut alueella suoritetut tienuudistukset ovat olleet siksi vähäpätöisiä, ettei voida katsoa niiden muuttaneen Lounais-Suomen sotilasmaantieteellistä luonnetta. Entisten teiden parantaminen Kuten edellä on mainittu, kohdistui tienrakennustoiminta alussa teiden parantamiseen liikennettä vastaaviksi. Seuraavalla sivulla olevasta grafiikasta käy ilmi, että tämä tienparannustoiminta saavuttaa huippunsa vuosina 1929 ja 1930, laskeakseen v.1934 melkein olemattomaksi. Valtakunnallisten tienrakennussuunnitelmien valmistuttua se alkaa taas kohota, saavuttamatta kuitenkaan entistä tasoa. Laajimmat parannustyöt on tehty tiellä Turku-Helsinki osalla (5) Turku-Salo (52 km, 1928) sekä valtatien N o 8:n osalla (9) Turku-Mynämäki (38 km, 1921).

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset:

Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset: Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset: Seuraava materiaali on lisätty sivustolle 17.7.2015: Hakemistoon KARTAT/Geologiset kartat: *"Johdettu" maaperäkartta 1:10.000 Halikko 1967 *Kallioperäkartta 1:100.000

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Ca Tielautakunnan toimituspöytäkirjat. Tielautakunnan toimituspöytäkirjat -liitteineen. Cb Tielautakunnan kokousten pöytäkirjat

Ca Tielautakunnan toimituspöytäkirjat. Tielautakunnan toimituspöytäkirjat -liitteineen. Cb Tielautakunnan kokousten pöytäkirjat ARKISTOLUETTELO Kunta/Kuntainliitto Pääsarjan nimike Sääksmäen kunta C-E, H-I, U Arkistonmuodostaja/viranomainen Tielautakunta Hyllyn numero 1103 Lukumäärä ja laatu Arkistotunnus Asiakirjakokonaisuuden

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta 5.2.2015 14

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta 5.2.2015 14 1 KITEEN KAUPUNKI AVUSTUSOHJEET YKSITYISTIEKUNNILLE 2015 5.2.2015 14 2 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------- 3 1.1 KUNNOSSAPIDON

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme.

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Lausumme Teidät tervetulleeksi. Autonne saa ammattitaitoista ja huolellista hoitoa. Rasvaa puristetaan rasvakuppeihin ja jousiin. Jarrut

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012 Hanasaari Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA SILLANSUUNNITTELUN ERITYISPIIRTEITÄ EUROKOODIT OVAT SILLOILLE

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Museorautatiesillat. Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016. Maria Vinter

Museorautatiesillat. Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016. Maria Vinter Museorautatiesillat Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016 Maria Vinter Liikenneviraston perinnetoiminta Liikenneviraston hallinnoimat perinnekohteet: Museoväylät Kulttuuriympäristöt Museotiesillat ja museorautatiesillat

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015

Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu. Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Ely-Keskuksen ja Kaakon kaksikon kehityskeskustelu Miehikkälän Salpalinja-museo 28.8.2015 Kehityskeskustelun ohjelma 1. Keskustelun avaus ja järjestäytyminen; Antti Jämsén 2. Edellisen kehityskeskusteluun

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Muistio Kangas-Annala tie- ja siltahankkeen rakennustoimikunnan kokouksesta 14.6.2010

Muistio Kangas-Annala tie- ja siltahankkeen rakennustoimikunnan kokouksesta 14.6.2010 1/6 Muistio Kangas-Annala tie- ja siltahankkeen rakennustoimikunnan kokouksesta 14.6.2010 Läsnä: Petri Salo, puheenjohtaja Tapio Liinamaa Arja Luoma Markku Kankaanpää Harri Mattila Terho Ojanperä Aulikki

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Myytävät metsäalueet sijaitsevat neljässä erillisessä kokonaisuudessa. Kaikille alueille on yksityistietasoinen

Myytävät metsäalueet sijaitsevat neljässä erillisessä kokonaisuudessa. Kaikille alueille on yksityistietasoinen Myytävät kohteet / kevät 2015 TURKU Myytävät metsäalueet sijaitsevat neljässä erillisessä kokonaisuudessa. Kaikille alueille on yksityistietasoinen ajoyhteys. Kohteet sijaitsevat Tortinmäen alueella. Metsäalueiden

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa.

Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa. Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 = pieni porolauma = suuri porolauma, = poro ensimmäisellä ikävuodellaan = kolmea vuotta vanhempi urosporo, = kolmea vuotta vanhempi naarasporo = sarveton poro =

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot