VALTAKUNNALLINEN TIENRAKENNUSTOIMINTA MAASSAMME ITSENÄISYYTEMME AIKANA SOTILASMAANTIETEELLISELTÄ KANNALTA TARKASTELTUNA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTAKUNNALLINEN TIENRAKENNUSTOIMINTA MAASSAMME ITSENÄISYYTEMME AIKANA SOTILASMAANTIETEELLISELTÄ KANNALTA TARKASTELTUNA"

Transkriptio

1 SOTAKORKEAKOULU VALTAKUNNALLINEN TIENRAKENNUSTOIMINTA MAASSAMME ITSENÄISYYTEMME AIKANA SOTILASMAANTIETEELLISELTÄ KANNALTA TARKASTELTUNA Majuri V. Komsi MSL Jälkipainos 2009

2

3 Tämän jälkipainoksen esipuhe Tämä moniste on jälkipainos isäni, Veikko Komsin (s. 1909, k. 1984) Sotakorkeakoulussa vuonna 1950 laaditusta diplomityöstä. Alkuperäisen työn lisäksi siitä oli olemassa ilmeisesti vain 1 (ellei 2) kalkkeeripaperin avulla lyöty kopio, jollainen löytyi tekijän jälkeen jääneistä papereista. Tähän työhön viitataan mm. Suomen teiden Historiassa (Osa II, Tieyhdistys 1977) muutamassa kohdassa. Veikko Komsi oli sotilaskoulutukseltaan pioneeri, eli kuului "insinöörijoukkoihin", kuten asia monilla muilla kielillä ilmaistaan. Sotien aikana hänellä olikin sitten edessä erilaista rakentamista ja purkamista sekä ko. toimien opettamista. Urakehitys edellytti lisäkoulutusta Sotakorkeakoulussa, jossa loppu- eli diplomityön aiheeksi annettiin "Valtakunnallinen tienrakennustoiminta maassamme itsenäisyytemme aikana sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna". Mikä sai minut tekemään tämän jälkipainoksen? Pääsyy on varmastikin siinä, että huomaan oman siviiliurani TVH-Tiehallinnossa pyörineen periaatteessa samassa aihepiirissä - siis Suomen tieverkossa ja sen kehittämissä valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla. Sotilasmaantieteen sijalla perusnäkökulmani on kuitenkin ollut alue- ja kansainvälinenkin maantiede, kuten "siviili-insinöörille" kuuluukin. Oman urani päätyminen juuri maanteiden pariin on sattumaa; olin käytännön läheisenä ja kesätöiden innoittamana kiinnostunut yleensä konkreettisen jäljen tuottamisesta. Isän tekstistä palautuu mieleen jo koulupoikana kuulemani jutut Suomen valtiollisen tiehistorian merkittävyydestä ja edistyksellisyydestäkin. Myös nimi Lönnroth vilahteli usein, mutta kyseessä ei siis ollutkaan Elias vaan Arvo.. Tämän tekstin parempaan taltiointiin innosti myös sen lähestymistavan tietty ajattomuus. Sotilaallisten operaatioiden suhteen tieverkko ei ehkä ole enää entiseen tapaan avainasemassa, mutta kaikenlaisen taloudellisen ja inhimillisen toiminnan kannalta on tieverkon tilan jatkuva peilailu tarpeen. Tämä teksti auttaa mielestäni osaltaan huomaamaan, että asioita on mietitty ja analysoitu ennenkin. Toki nykyisin puhutaan painokkaammin koko liikennejärjestelmästä, mutta tieverkko tulee siviiliperusteinkin nähdä myös "tarvittaessa yksinkin toimivana maaliikennejärjestelmän peruselementtinä" esim. erilaisten ratavaurioiden tai junien sähkö- tai liikenteenohjausjärjestelmiin liittyvien häiriöiden varalta. Kriisejä voi olla monenlaisia ja -asteisia. Lopulta hyvinkin ratkaiseva tekijä tämän jälkipainoksen syntymiseen oli nykyinen helppo tietotekniikka. Tekstinlukuohjelma pystyy yllättävän vähin virhein lukemaan kalkkeeripaperin läpi lyödyn hailakan tekstin, jonka jälkeen asettelu voidaan uusia ja mahdolliset lukuvirheet korjata. Noin 60 -vuotias suomenkielikään ei tunnu vanhahtavalta. Lopputuloksen olen pilkku- ja yhteen/erikseen -sääntöineen jättänyt alkuperäiseen muotoon muutamaa ilmeistä kirjoitusvirhettä lukuun ottamatta. Jokunen lukuvirhe on voinut jäädä. Helsingissä, Tiehallinnossa, maaliskuun 31. päivänä 2009 Yli-insinööri Ilkka Komsi

4

5 Sisällysluettelo Sivu Alkulause I Johdanto Historiikki 1 Va1takunnallinen tienrakennustoiminta itsenäisyytemme aikana 1. Yleistä 3 2. Tienrakennustoiminta sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna A. Lounais-Suomi 6 Uudet tiet 6 Entisten teiden parantaminen 7 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 8 B. Eteläinen rantamaa 9 Uudet tiet 9 Entisten teiden parantaminen 10 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 11 C. Karjalan Kannas 12 Uudet tiet 12 Entisten teiden parantaminen 13 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 14 D. Karjala 15 Uudet tiet 15 Entisten teiden parantaminen 16 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 18 E. Pohjanmaan rannikko 19 Uudet tiet 19 Entisten teiden parantaminen 19 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 21 F. Sisä-Suomi 23 Uudet tiet 23 Entisten teiden parantaminen 24 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 26 G. Pohjois-Suomi 28 Uudet tiet 28 Entisten teiden parantaminen 31 Alueen tiestön arvostelu kokonaisuutena 33 H. Koko valtakunnan alue 35 Yhteenveto 37 II

6

7 Liiteluettelo Liite 1: Yhteenveto koko valtakunnallisesta tienrakennustoiminnasta vv.19l Liite 2: Maanteiden aukipitäminen moottoriajoneuvoliikenteelle vuosina Liite 3: Teiden luokittelu ja kestokyky Liite 4: Pohjois-Suomen tärkeimmät uudet ja parannetut tiet. Luettelo Liite 5: Koko valtakunta. Rakenteilla olleet maantiet. Grafiikka Liite 6: Koko valtakunta. Parannuksen alaisina olleet maantiet. Grafiikka Liite 7: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantiekomitean ehdotus. Kartta Liite 8: Kulkulaitoskomitean valta- ja kantatie-ehdotus v Kartta Liite 9: Tärkeimmät valtion rakentamat ja parantamat maantiet vv Kartta Liite 10:Valta- ja A- kantatieverkosto v Kartta Liite 11:Maanteiden yleiskartta, mittakaava 1:1,500,000. Kopiot karttaliitteistä 7-10 on pienennetty, maanteiden yleiskartta (liite 11 puuttuu) Lähdeluettelo Suomen virallinen tilasto: XIX Tie- ja vesirakennukset, Tie- ja vesirakennushallituksen kertomukset vuosilta ja Tie- ja vesirakennushallitus (125-vuotiskertomus) Laki teiden tekemisestä ja kunnossapidosta maalla. Annettu , astunut voimaan (Suomen asetuskokoelma v.1918) Tielaki. Annettu , astunut voimaan (Suomen asetuskokoelma v.1927) Laki entisten maanteiden ottamisesta valtion haltuun. Annettu (Suomen asetuskokoelma v.1927) Komiteamietintö N o 15/1924 (Virastokomitea) Komiteamietintö N o 7/1928 (Pohjois-Suomen ja Karjalan maantiekomitea) Komiteamietintö N o 10/1933 (Kulkulaitoskomitea) Ilmari Karhu: Suomen sotilasmaantieto Iivari Leiviskä: Poliittinen maantieto Kunnia - Isänmaa Tekniikan käsikirja, viides painos Suomen kartasto 1925 (Suomen maantieteellisen seuran toimittama) Suomen kartta 1920 (Maanmittaushallituksen toimittama kartta kirja, mittakaavat 1:400,000 ja 1:2,000,000) Tiekartta vv.l (Mittakaavat 1:1,000,000, 1:400,000 ja 1:200,000) Autoilijan tiekartta v.l939 (Mittakaavat 1:750,000 ja 1:2,000,000) Maanteiden yleiskartta v.1947 (Mittakaava 1:1,500,000) Pääjohtaja Arvo Lönnrothin esitelmä: Finska vägförhållanden pidetty Helsingissä Lausuntoja rakennettavista teistä (Sota-arkisto, lähetteet N o :t 2863 ja 2868).

8

9 - I - Valtakunnallinen tienrakennustoiminta maassamme itsenäisyytemme aikana sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna Alkulause Maamme tieolosuhteista ja tienrakennustoiminnasta ei ole saatavissa itsenäisyytemme ajalta mitään yhtenäistä julkaisua. Ainoa laajempi tutkielma tieoloistamme on professori Väinö Voionmaan väitöskirja, mutta sekin käsittää ajanjakson, joka päättyy vuosisatamme vaihteessa. Pääjohtaja Arvo Lönnrothin suosiollisella luvalla on kirjoittajalla ollut tilaisuus käyttää hyväkseen Tie- ja vesirakennushallituksen lähdeaineistoa. Lisäksi on pääjohtaja Lönnroth suonut kirjoittajalle haastattelun, josta on ollut suurta hyötyä historiikkia ja tienrakennustoiminnan yleistä osaa laadittaessa. Y1i-insinööri K.J. Tolonen on neuvonut Tieja vesirakennushallituksen materiaalin käytössä, ja hänen suosiollisella avullaan on kirjoittajalla ollut mahdollisuus saada käyttöönsä kaikki sen julkaisemat vuosikirjat. Työn varsinainen ohjaaja, majuri V. Tiainen on antanut arvokkaita neuvoja mm. eri sotilasmaantieteellisten näkökohtien huomioon ottamisessa ja siten avustanut työn suoritusta.

10

11 Johdanto - II - Valtakunnallinen tienrakennustoiminta käsittää laajimmassa merkityksessään maanteiden kunnossapidon; kunnan ja kyläteiden kunnossapidon, jonka teknillinen valvonta tapahtuu Tie- ja vesirakennushallinnon toimesta; maanteiden rakentamisen ja parantamisen; kunnan- ja kyläteiden rakentamisen ja parantamisen Tie- ja vesirakennushallinnon valvonnan alaisena; maantiesiltojen sekä -lossien rakentamisen ja parantamisen sekä kunnan ja kylätiesiltojen sekä -lossien rakentamisen ja parantamisen Tie- ja vesirakennushallinnon valvonnan alaisena. Aiheen laajuuden johdosta on esityksessä rajoitettu valtakunnalliseen tienrakennustoimintaan kuuluviksi vain maanteiden rakentaminen ja parantaminen. Maantiesiltojen rakentaminen ja teiden kunnossapitotyöt, joilla tiestömme kehittämisessä on ollut suuri merkitys, on pakko sivuuttaa esityksessä vain muutamalla maininnalla. Viimeisten tilastotietojen ollessa vuodelta 1947 rajoittuu esitys käsittämään ajan vv Tasapuolisen arvostelun saamiseksi sotilasmaantieteelliseltä kannalta on sotilaspoliittiset tekijät jätetty melkein tyystin sivuun. Esityksen seuraamisen helpottamiseksi on eri alueiden käsittelyssä noudatettu Ilmari Karhun Suomen Sotilasmaantiedon alueellista jakoa, kuitenkin niin, että Pohjois-Suomen etelärajan länsiosana on Oulujoki. Koska maantien luokkanimitys - valtatie tai kantatie - ei anna kuvaa sen teknillisestä laadusta, on, missä se on ollut mahdollista, tien nimen jälkeen kilometri- ja työn aloittamisvuosiluvun väliin merkitty sen teknillistä laatua osoittava luokkaluku. Lähteistä saadut tiedot ilmoittavat minä vuosina ja kuinka pitkällä matkalla jokin tie on ollut rakenteilla tai parannettavana. Tietöiden pitkästä kestoajasta johtuen valmistumisvuosi on useasti hyvin epämääräinen. Esityksessä onkin ilmoitettu suluissa se kilometrimäärä, jolla matkalla tietä on rakennettu tai parannettu. Vuosiluvuksi on merkitty yleensä vain työn aloittamisvuosi. Nimitys "maantie", joka lain mukaan tarkoittaa samaa kuin valtakunnantie, on lyhyyden vuoksi korvattu seuraavassa yleensä tie-nimityksellä. Työn pääasiallisina tutkimuslähteinä on käytetty Tie- ja vesirakennushallituksen vuosikertomuksia sekä sota-arkistosta saatuja tietoja vuosilta

12

13 - 1 - Historiikki Teistämme voidaan käyttää tie-nimitystä vasta luvulta alkaen. Tiet olivat siihen asti jalka- ja ratsumiespolkuja. Tällaisia olivat alkuaan vanhimmat ns. strategiset tiemmekin "Hämeenlinnan härkätie" Turusta Hämeenlinnaan ja "Valtakunnantie" Turusta Viipuriin. Viimeksi mainitulla tiellä on jo hyvin varhain ollut huomattava sotilaallinen merkitys. Ruotsi-Suomen kuninkaat olivat antaneet jo ennen lukua tienrakennusohjeita ja -neuvoja. Kyytilaitosvelvollisuuden luulisi myös aikoinaan kehittäneen tiestöämme, mutta kaikesta huolimatta tämä pysyi vähäpätöisenä. Suomen kansa käytti ymmärrettävistä syistä kesäisin melkein meidän päiviimme saakka vesireittejä kulkuteinään ja säästi pitkät ajomatkat talvikelille. Näin vältyttiin suurista tietöistä, mutta tästä johtui, että tiestö myös pysyi takapajulla. Kustaa Vaasan aikana maassamme oli teitä n km ja sata vuotta myöhemmin n km. Vasta isonvihan jälkeen ryhdyttiin rakentamaan hevosajoneuvoilla liikennöitäviä teitä. Silloin alkoi tiestömme kehittyä ripeästi. Kustaa III:n aika oli tässä suhteessa erityisesti kehityksen aikakausi luvun alussa käsittikin tiestömme jo n km yleisiä teitä. Tästä vuosisadasta muodostuikin vielä suuremman kehityksen aikakausi kuin edellisestä. Tällä vuosisadalla syntyi laaja "hevostieverkostomme", ja se kehittyi melkein yli koko maamme ulottuvaksi liikenneverkostoksi. V.1898 suoritetun laskelman mukaan tiestömme käsitti km maanteitä ja km kyläteitä. Kaksitoista vuotta myöhemmin, v.1910, vastaavat luvut olivat jo km ja km. Kehitys jatkui edelleen ripeässä tahdissa ja v.1915 samat luvut olivat km ja km. Vuoden 1939 lopussa yleisiä teitä oli kaikkiaan km, joista maanteitä oli n km. Tällä hetkellä tiestömme käsittää n km maanteitä ja n km kunnan- ja kyläteitä sekä n km asutus- ja yksityisteitä. Alkuaan teiden tekeminen ja kunnossapito oli säädetty maanomistajain velvollisuudeksi. Vuoden 1734 laki määräsi yleiset tiet maalla manttaaliin pannun maan rasituksena kunkin talon manttaalin mukaan. V.1883 annetuilla asetuksella ja julistuksella määrättiin, mikä on maantie ja mikä kylätie. Lisäksi laki laajensi huomattavasti teiden tekemiseen ja kunnossapitämiseen velvoitettujen piiriä. Erityinen huomio kiintyy siihen, ettei valtio lain mukaan osallistunut tienrakennustoimintaan muuten kuin maantiealueen pakkolunastushinnan suorittajana. Valtio ei kuitenkaan pysynyt kokonaan erillään tienrakennustoiminnasta, vaan sen kustannuksella rakennettiin vuosisatamme vaihteesta alkaen uusia maanteitä erittäinkin Pohjois-Suomeen. Näistä teistä mainittakoon tiet Rovaniemi-Kittilä (164 km, ), Rovaniemi-Sodankylä (102 km, ), Kemijärvi-Kuolajärvi (100 km, ), Taivalkoski- Kuusamo (62 km, ), Muonio-Enontekiö (78 km, ) Sodankylä-Kyrö (167 km, ), Kyrö-Inari (38 km, , 1919, ), Hyrynsalmi-Suomussalmi (36 km, 19l6-), Rovaniemi- Nuupas (69 km, 1916-) ja eräs Pohjola-Suomen tärkeimmistä liikenneväylistä, nimittäin tie Kyrö (Inari) - Petsamo (220 km), jonka rakentaminen aloitettiin v Alussa maantieverkostomme palveli vesireittien rinnalla paikallisliikenteen lisäksi myöskin kaukoliikennettä. Rautatiet valtasivat siltä kuitenkin pian tämän tehtävän. Maantiet jäivät nyt hevosteinä osaksi palvelemaan rautatieasemille suuntautuvaa paikallisliikennettä. Niiden merkitys kaukoliikenteessä jäi vähäiseksi ja vain niitä seutuja koskeviksi, jotka eivät olleet joutuneet rautateiden piiriin.

14 - 2 - Ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen ilmestyy maanteillemme uusi kulkuneuvo, auto. Tämä uusi kulkuneuvo ja muutenkin kasvanut liikenne teillämme asettivat uusia vaatimuksia, joita tiestömme ei täyttänyt. Tielaitoksemme oli uudistuksen tarpeessa, ja niinpä v.1918 annetulla tielailla, joka astui voimaan , maanteiden teko ja kunnossapito siirrettiin valtiolle. Suomi on ensimmäisenä maana ottanut tämän rohkean askeleen keskittäen tienrakennustoiminnan valtiolle. Taloudellisessa suhteessa on tämä osoittautunut viisaaksi ja kauaskantoiseksi teoksi. Seuraavassa käsitellään valtiollista tienrakennustoimintaamme sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna.

15 - 3 - Valtakunnallinen tienrakennustoiminta itsenäisyytemme aikana 1. Yleistä Vuoden 1918 tielaki jakoi yleiset tiet kahteen ryhmään: maanteihin ja paikallisteihin. Tämän lain mukaan maantie on valtion hoitoon otettu tai sen varoilla joko rakennettu tai kunnossa pidetty tie, olkoonpa se autotie, hevostie, polku tai talvitie, kunhan se vaan välittää liikennettä kaupunkien läänien, kuntain tai sellaisten paikkain välillä, missä tien katsotaan olevan yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima. Jo uuden tielain voimaan astumista odoteltaessa Tie- ja vesirakennusten ylihallitukseen perustettiin tieosasto ja maa jaettiin väliaikaisesti 9:än tiepiiriin. Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselle uskottiin uusien maanteiden rakentaminen ja parannustyöt sekä tärkeimpien teiden kunnossapito. Muut maantiet sen sijaan jäivät vielä kunnallisten tielautakuntien ja hallinnollisten viranomaisten hoidettaviksi. Liitteenä 1 ja 2 olevat taulukot antavat lyhyen yhteenvedon koko tienrakennustoiminnasta itsenäisyytemme aikana. Tie- ja vesirakennushallitus on sekä huolehtinut valtion välittömässä hoidossa olevista teistä että rakentanut uudet maantiet ja suorittanut parannustyöt. Se tiestö, jonka valtio otti v.1921 haltuunsa, oli palvellut vain hevosliikennettä, ja sillat olivat sen tähden kevytrakenteisia ja pääasiassa puisia. Ensimmäinen tiestön parantamiseen kohdistuva toimenpide käsittääkin siltojen uusimisia tai vahvistamisia. V.1921 käytettiin tähän tarkoitukseen vain mk, kun v.1939 vastaava summa oli jo 56 milj.mk. Mainittakoon, että vv.192l-1939 valtion hoidossa olevilla maanteillä uusittiin 2857 ja rakennettiin n.1400 uutta siltaa, kaikkien maantiesiltojen yhteismäärän ollessa 8689 siltaa. Sen sijaan suurin osa maanteistä jäi vielä hallinnollisten viranomaisten, maaherrojen, valvontaan, jotka hoidattivat ne yksityisillä erikseen tehtyjen sopimusten mukaan. Auton ilmestyttyä maanteillemme varsinaisesti v.1923 alkaa maantieverkostomme kehityksessä uusi vaihe. Nyt paljastuvat hevostieverkostomme puutteellisuudet ja etenkin teiden heikko teknillinen laatu. Rautatieverkosto oli tähän asti palvellut melkein yksinvaltiaana kaukoliikennettä sekä tavara- että henkilöliikenteessä, vallattuaan tämän sijan myöskin vesitieliikenteeltä suurimmassa osassa maatamme. Auto ryhtyy nyt kuitenkin kilpailemaan rautatielaitoksen kanssa, ja pian osoittautuu, ettei vuoden 1918 tielaki ole enää täysin kehityksen tasalla. Itsenäinen Suomi jatkoi pohjoisessa aloitettuja tietöitä, sillä yleisenä pyrkimyksenä oli liittää maan harvateisimmätkin osat kiinteämmin muun Suomen yhteyteen, mikä oli mahdollista vain parantamalla näiden seutujen tieolosuhteita. Uusien teiden rakentaminen keskittyikin alkuaikoina Pohjois- Suomeen ja Karjalaan. Seuraava askel valtiojohtoiseen suuntaan tapahtui tielaitoksemme kehityksessä v.1927, jolloin uusi tielaki lisäsi huomattavasti valtion osuutta tienrakennustoimintaan laajentaen sen toimesta rakennettavien ja kunnossapidettävien maan teiden käsitettä. Tämän tielain mukaan luokiteltiin maantiet valtateihin sekä A-, B- ja C- kantateihin. Teknilliseltä laadultaan tiet jaettiin I:n, II:n, III:n ja IV:n luokan teihin (teiden luokittelu ja kestokyky liitteessä 3). Näin siirtyi tierasitus melkein kokonaan valtiolle, ja Tie- ja vesirakennushallituksesta tuli keskusvirasto, joka johti kaikki tieasiat. Valtion tienrakennustoiminta paisui yhä laajemmaksi. Toiminta oli kuitenkin hajanaista, koska se oli osaksi suunnittelematonta. Puuttui näet koko valtakuntaa tai edes sen eri osia käsittävät yhtenäiset tienrakennusohjelmat ja -suunnitelmat.

16 - 4 - Valtioneuvosto asetti tosin jo komitean laatimaan suunnitelmaa Pohjois- Suomen ja Karjalan maantieverkoston laajentamisesta ja kehittämisestä. Tasan viiden vuoden kuluttua eli tämä komitea jätti ehdotuksensa, jonka mukaan maanteitä oli rakennettava km, erämaanteitä km ja polkuteitä 55 km 1). Komitean suunnitelma oli laadittu kymmenvuotiskautta varten, ja oli sitä tehtäessä otettu osaksi huomioon myöskin puolustusnäkökohtia, joista tulee puhe myöhemmin tässä esityksessä. 1) Komitean ehdotukseen liittyvät tiet esitetty liitteessä 7. On luonnollista, ettei tätä eikä seuraavaakaan tienrakennusohjelmaa noudatettu kirjaimellisesti, koska mm. Eduskunta varojen myöntäjänä sanoi lopuksi ratkaisevan sanansa myöskin tienrakennusasioissa. Pian osoittautui välttämättömäksi laatia edellä mainitun suunnitelman lisäksi koko valtakuntaa käsittävä yhtenäinen tienrakennusohjelma. Valtioneuvosto asettikin komitean, ns. kulkulaitoskomitean, laatimaan ehdotusta valta- kunnalliseksi tienrakennusohjelmaksi. Ehdotus ohjelmaksi valmistui suhteellisen nopeasti, ja se jätettiinkin valtioneuvostolle jo seuraavan vuoden heinäkuussa. Tähän koko maata käsittävään ehdotukseen oli myös sisällytetty suurin piirtein kokonaan edellisen komitean ehdotukset, ja samoin kuin edellinen oli tämäkin suunnitelma laadittu pitkällä tähtäimellä. Komitea noudatti maanteiden jakoa valtateihin ja kantateihin, jonka mukaan valtatiet lyhimpinä kahden tärkeän asutuskeskuksen välisinä yhdysteinä muodostaisivat koko maata käsittävän valtatieverkoston. Komitea pyrki pohjimmaltaan siihen, etteivät valtatiet kilpailisi rautateiden kanssa, vaan että ne täydentäisivät toisiaan ja että rautatiettömät alueet joutuisivat valtateiden piiriin. Kantatiet palvelisivat alueliikennettä, ja komitean ehdotuksen mukaan suhteellisen tiheä kantatieverkosto täydentäisi valtatieverkoston 2). 2) Kulkulaitoskomitean. mietintöön liittyvä kartta liitteenä 8. Kulkulaitoskomitea ehdotti yhteensä km valtateitä ja km kantateitä. Lisäksi komitea puuttui myöskin teknillisiin seikkoihin ehdottaen mm. valtateiden leveydeksi 5,5-7 m, kantateiden 5,5-6 m ja sivuteiden leveydeksi 5 m sekä määritteli suurimmat noususuhteet ja pienimmät sallitut kaarresäteet. Tätä laajaa ja asiantuntemuksella laadittua komiteamietintöä on pidetty valtiollisen tienrakennustoimintamme perussuunnitelmana. Komiteamietinnöstä ei käy ilmi puolustusnäkökohtien huomioonottaminen yhtä selvästi kuin edellisen tie- komitean mietinnöstä, jossa erityisesti perustellaan näiden näkökohtien vaikutusta rajaseudun teihin. Tienrakennustoiminta ei ole käsiteltävänä aikakautena jakautunut tasaisesti eri vuosien osalle. Tähän ovat olleet syynä mm. taloudelliset tekijät. Erityisesti on pantava merkille työttömyys tietöiden lisääjänä, josta hyvänä esimerkkinä ovat runsaat tietyöt pulavuosina l929, liitteet 5 ja 6. Käydyt sodat sekä paljastivat tiestömme sotilaalliset puutteellisuudet ja heikkoudet että toivat esille myöskin sen hyvät puolet. Valtakunnallinen tienrakennustoiminta supistui luonnollisesti sotien aikana ajoittain aivan minimiin. Jo hyvällä alulla ollut tiestömme kehittäminen ja kunnostaminen keskeytyi. Ei ole siis ihme, että se on päässyt osittain rappeutumaan ja jäänyt kehityksessä arveluttavasti jälkeen. Sotien jälkeen ovat valtion laajimmat tienrakennustoiminnat kohdistuneet aluksi ns. takaisinvallatun alueen tiestön ja myöhemmin Pohjois-Suomen hävitetyn tiestön kunnostamiseen ja korjaamiseen, joka jälkimmäinen käsitti 5449 km maanteitä ja 1034 siltaa. Edellisten lisäksi valtio on jatkanut jo aikaisemmin aloitettuja tietöitä sekä samalla suorittanut varojen sallimissa rajoissa tiestömme edelleen kehittämistä.

17 - 5 - Maantieverkostomme on itsenäisyytemme aikana kasvanut n. 40 % eli 9300 km:llä, tehden se v km ja v km maanteitä ja km kylä- ja kunnanteitä eli yhteensä km yleisiä teitä. Esimerkkinä siitä, kuinka määräävä osa valtiolla oli tienrakennustoiminnassa, käy ilmi paitsi liitteestä 1 myös esim. siitä, että v kaikista maaseudun tiemenoista valtion osuus oli 87 %. Ylin sotilasjohtomme totesi myöskin jo hyvin aikaisessa vaiheessa valtakunnallisten tienrakennusohjelmien puuttumisen. Tämän epäkohdan korjaamiseksi tehtiin vuosien 1918 ja 1930 välisenä aikana useita kertoja ehdotuksia tienrakennusohjelmiksi Karjalan kannasta ja Karjalaa varten. Niinpä esim. merkiksi Pohjois-Suomen ja Karjalan tiekomitealle tehtiin positiivisia ehdotuksia, jolloin samalla lausuttiin myöskin toivomus, jossa mm. oli: "Rautateiltä rajalle vieviä teitä ei olisi lisättävä" 1). V sotilasjohdon taholta esimerkiksi esitettiin Yleisten töiden ministeriölle, että Karjalan Kannaksen tiestöä olisi etupäässä vain parannettava. Samalla esitettiin yleiset vaatimukset maanteille lausumalla mm., että on otettava huomioon armeijan siirtyminen hevoskolonnien käytöstä moottoriajoneuvokolonniin 2). V ehdotettiin, että tienrakennusohjelmat olisi tehtävä 5 - vuotissuunnitelmina. Pohjois-Suomen ja Karjalan tiekomitean mietinnöstä Yleisesikunta antoi lausunnon , jossa se ehdotti 10-vuotissuunnitelmaa, ja ilmaisi kantansa sekä niistä teistä, jotka olivat maanpuolustukselle tärkeimmät, että niistä, joita se vastusti. 1) Tienrakennusohjelmat. Katsaus puolustuslaitoksen tienrakennusohjelmiin. Siv.8. Sota-arkisto, lähete N o ) Tienrakennusohjelmat. Katsaus puolustuslaitoksen tienrakennusohjelmiin. Siv.l0. Sota-arkisto, lähete N o V Yleisesikunta ehdotti maantienrakennusohjelman kiireysjärjestyksineen, joka lähinnä maanpuolustuksen kannalta olisi ollut toteutettava. Ehdotuksessa tosin todettiin kiireellisyysjärjestyksen muodollisuus, koska teiden työnalaisiksi ottamiseen vaikuttavat järjestettävät hätäaputyöt ym. seikat. Ehdotuksen päätarkoituksena oli pyrkimys päästä vaikuttamaan kehityksen kulkuun 3). 3) Ye:n kirj. N o 586/I/31. sal. Sota-arkisto, lähete N o V Päämaja ja Puolustusvoimain Pääesikunta kiinnittivät Tie- ja vesirakennushallituksen huomiota eräisiin Pohjois-Suomen teihin. Erityisesti vastustettiin uusien teiden rakentamista Lappiin ja Kuusamoon, ja samalla tähdennettiin rajaseudun tiestön huonossa kunnossa pitämisen tärkeyttä. Mainittakoon lopuksi, että Päämaja maaliskuussa v.1940 esitti Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle pyynnön tien Palojoensuu - Kilpisjärvi rakentamisesta autotieksi 4). 4) Sota-arkisto, lähete N o Yllä on luotu lyhyt silmäys tienrakennustoiminnan keskittymisestä yhä valtiojohtoisemmaksi. Samalla on tuotu esille se, että sotilasjohtomme kannatti pitkähkön aikajakson käsittäviä tieohjelmia ja tähdensi maanpuolustusnäkökohtien merkitystä tiesuunnitelmia laadittaessa. Tekeillä on uusi tielaki, joka tähtää vielä valtiojohtoisempaan tienrakennustoimintaan. Yleiset tiet, joihin luetaan myöskin kunnan- ja kylätiet, otetaan valtion haltuun, kun taas paikallistiet joutuvat kunnan hoidettaviksi.

18 Tienrakennustoiminta sotilasmaantieteelliseltä kannalta tarkasteltuna A. Lounais-Suomi Alueen vanhasta asutuksesta ja vauraudesta johtuen on sen tiestön kehitys ollut edellä maamme muita alueita. Suhteellisen tiheä hevostieverkosto sai sellaisenaan tyydyttää alueen tieyhteystarpeet aina vuoteen Tänä aikana valtio suoritti vain maanteiden korjaus-, hoito- ja kunnossapitotöitä. Aluksi vahvistettiin maanteiden sillat kestämään kasvanutta liikennettä ja uusien ajoneuvojen painoa. Uudet tiet Vasta vuodesta 1930 alkaen valtio ryhtyi rakentamaan uusia teitä ja suorittamaan uuden tien veroisia parannustöitä l). Tärkeimmät näistä teistä ovat 2) - (1) Kaarina-Parainen (15 km, II lk, ) ), - (2) Turku-Piikkiö-Paimio (17 km, I lk, 1931), - (3) Ikaalinen-Parkano (38 km, I lk, 1932), - (4) Rauma-Lappi (20 km, II lk, 1932), - (5) Turku-Helsinki (41 km, I lk, 1933), - (6) Paattinen-Yläne (22 km, II lk, 1936), - (7) Kustavi-Taivassalo (17 km, II ja III lk, 1939) sekä - (8) Paraisten saaristotie (34 km, III lk, jonka työt aloitettiin v.1945). Kokonaan uusia teitä ovat näistä vain tiet Turku-Helsinki ja Paattinen-Yläne. 1) Tie- ja vesirakennushallitus laskee perusteelliset parannustyöt uusien tietöiden ryhmään. 2) Uudet ja parannetut tiet esitetty liitteessä 9. 3) Sulkeissa olevat luvut ilmoittavat rakenteilla tai parannuksen alaisena olevan tieosan pituuden, teknillisen luokan ja työn aloittamisvuoden. Jos on kaksi vuosilukua, tarkoittaa jälkimmäinen tien valmistumisvuotta. Parhaan kuvan antanee vuosittaisesta uusien teiden rakentamisesta ja näihin verrattavista parannustöistä oheinen grafiikka. Tätä, samoin kuin myöhemmin esitettäviä muitakin grafiikkoja, tarkasteltaessa on otettava huomioon se tosiasia, ettei tie valmistu yhtenä vuotena, vaan voi sen rakentaminen ja parantaminen kestää useita vuosia. Tätä ja seuraavia grafiikkoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että niissä on esitetty vain niiden tieosuuksien pituudet, jotka ovat olleet vuosittain joko rakenteilla tai parannettavina. Koska niistä on jätetty pois sellaiset tekijät kuin määrärahat, työvoima, olosuhteet ym., on grafiikoilla arvoa vain vertailun helpoittamiseksi. Lounais-Suomen maanteiden rakentaminen

19 - 7 - Arvosteltaessa näitä tietöitä sotilasmaantieteelliseltä kannalta huomio kiintyy ensimmäiseksi kahteen tiesuuntaan, nimittäin teihin (5) Turku-Helsinki ja (3) Ikaalinen-Parkano. Edellinen tie yhdistää Turun ja samalla Lounais-Suomen Helsinkiin ja Eteläiseen rantamaahan sekä kulkee kyllin kaukana sotilaallisesti tärkeästä Hankoniemestä ja arasta Suomenlahden rannikosta. Sen lisäksi, että tämä tie varmistaa ja täydentää näiden kahden tärkeän sataman väliset yhteydet ja liittää kiinteämmin Lounais-Suomen eteläiseen rantamaahan, pystyy se teknillisesti korkeatasoisena tyydyttämään suurenkin liikenteen. Tämän tien sotilasmaantieteellinen merkitys nousee vielä, kun ottaa huomioon sen merkityksen mikä tällä tiellä on liian lähellä rannikkoa kulkevan rautatien Turku-Helsinki täydentäjänä ja korvaajana. Tien Ikaalinen-Parkano parannusta arvosteltaessa on samalla arvosteltava koko valtatien N o 3:n sotilasmaantieteellistä merkitystä Lounais-Suomelle l). Valtatie N o 8, joka kulkee Raumalta lähtien suhteellisen lähellä Pohjanlahden rantaa, muodostuu heti epävarmaksi etelä-pohjoissuuntaiseksi tieyhteydeksi, kun Pohjanlahti joutuu sotatoimien piiriin. Tällöin tämän alueen pohjoisosan teistä valtatie N o 3 on tärkeimpiä yhdysteitä sekä Sisä- Suomeen että Pohjanmaan rannikkoalueelle. 1) Valta- ja kantatiet esitetty liitteissä 10 ja 11. Kaikkien satamien sotilaalliseen merkitykseen vaikuttavat myös niiden tieyhteydet. Tässä mielessä kiintyy huomio tiehen (4) Rauma-Lappi, joka II lk:aan parannettuna paransi suoraa tieyhteyttä rannikolta sisämaahan. Satamiin suuntautuvien uusien teiden rakentaminen tai entisten teiden parantaminen on sotilasmaantieteellisesti joko edullista tai epäedullista riippuen siitä, joutuuko ko. satama sodan aikana toimimaan vientisatamana vai joutuuko se meri, jonka rannalla satama on, sotatoimien piiriin. Tiellä (6) Paattinen-Yläne on valtatien N o 9:n kanssa yhdensuuntaisena kulkevana sotilasmaantieteellistä merkitystä vain siinä suhteessa, että se tihentää alueen tiestöä ja lisää yhteyksiä sisämaasta Turkuun. Saaristossa suoritetut tietyöt, kuten tiet (1) Kaarina-Parainen, (7) Kustavi-Taivassalo ja (8) Paraisten saaristotiet, ovat liittäneet saariston kiinteämmin mantereeseen ja siten välillisesti laajentaneet Lounais-Suomen aluetta. Nämä tiet ovat pienentäneet rannikkoa suojaavan saariston syvyyttä, mutta samalla ne mahdollistavat osaltaan näiden saarien tehokkaamman käytön rannikon puolustamisessa. Muut alueella suoritetut tienuudistukset ovat olleet siksi vähäpätöisiä, ettei voida katsoa niiden muuttaneen Lounais-Suomen sotilasmaantieteellistä luonnetta. Entisten teiden parantaminen Kuten edellä on mainittu, kohdistui tienrakennustoiminta alussa teiden parantamiseen liikennettä vastaaviksi. Seuraavalla sivulla olevasta grafiikasta käy ilmi, että tämä tienparannustoiminta saavuttaa huippunsa vuosina 1929 ja 1930, laskeakseen v.1934 melkein olemattomaksi. Valtakunnallisten tienrakennussuunnitelmien valmistuttua se alkaa taas kohota, saavuttamatta kuitenkaan entistä tasoa. Laajimmat parannustyöt on tehty tiellä Turku-Helsinki osalla (5) Turku-Salo (52 km, 1928) sekä valtatien N o 8:n osalla (9) Turku-Mynämäki (38 km, 1921).

Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla

Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla Tekninen lautakunta 146 19.04.2017 Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla 247/00.04.00/2017 TEKLA 146 Liite

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen 1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

TIEHALLINNON MUSEOTEIDEN JA -SILTOJEN KOKOELMAPOLITIIKKA

TIEHALLINNON MUSEOTEIDEN JA -SILTOJEN KOKOELMAPOLITIIKKA 1 TIEHALLINNON MUSEOTEIDEN JA -SILTOJEN KOKOELMAPOLITIIKKA 22.2.2007 2 Sisällys 1. Kokoelmapolitiikan tavoitteet...3 2. Kokoelmapolitiikan kohteet...3 3. Arvoluokitus...3 3.1. Tietoarvo...3 3.2. Tieliikennehistoriallinen

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara

Metsähallituksen Lapin tieverkko Ilkka Vaara Metsähallituksen Lapin tieverkko 6.2.2015 Ilkka Vaara Esityksen sisältö Metsäteiden määrä Tieverkkosuunnittelu Kantavuusmittaukset Sillat Tienpidon periaatteet Metsähallituksen teillä Yleisten teiden pullonkaulat

Lisätiedot

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

,2( / -fi TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS YLEISTEN TEIDEN V

,2( / -fi TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS YLEISTEN TEIDEN V ,2( / -fi TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS YLEISTEN TEIDEN V '\\ \ TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS Tiensuunnittelutoimisto YLEISTEN TEIDEN VALAISTtJSPOLITIIKKA Tienpidon suuntaviivat ja keskeiset toimenpiteet

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Firmaliiga Högbacka

Firmaliiga Högbacka Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset:

Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset: Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset: Seuraava materiaali on lisätty sivustolle 17.7.2015: Hakemistoon KARTAT/Geologiset kartat: *"Johdettu" maaperäkartta 1:10.000 Halikko 1967 *Kallioperäkartta 1:100.000

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.11.2016 COM(2016) 745 final 2016/0368 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1101/89 sekä asetusten (EY) N:o 2888/2000 ja (EY)

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen

Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen Päätösehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 1 Valtatien 13 parantaminen Myttiömäen kohdalla, Savitaipale, tiesuunnitelman laatiminen PÄÄTÖSEHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI Maantiet: Tie ja paaluväli

Lisätiedot

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012 Hanasaari Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA SILLANSUUNNITTELUN ERITYISPIIRTEITÄ EUROKOODIT OVAT SILLOILLE

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

Alueellinen yksityistietoimitus

Alueellinen yksityistietoimitus Alueellinen yksityistietoimitus Alueellinen yksityistietoimitus on kiinteistötoimitus Sillä voi saattaa rajatun alueen tieoikeudet vastaamaan nykykäyttöä Tilusjärjestelytoimitus Alueellinen yksityistietoimitus

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Ca Tielautakunnan toimituspöytäkirjat. Tielautakunnan toimituspöytäkirjat -liitteineen. Cb Tielautakunnan kokousten pöytäkirjat

Ca Tielautakunnan toimituspöytäkirjat. Tielautakunnan toimituspöytäkirjat -liitteineen. Cb Tielautakunnan kokousten pöytäkirjat ARKISTOLUETTELO Kunta/Kuntainliitto Pääsarjan nimike Sääksmäen kunta C-E, H-I, U Arkistonmuodostaja/viranomainen Tielautakunta Hyllyn numero 1103 Lukumäärä ja laatu Arkistotunnus Asiakirjakokonaisuuden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme.

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Lausumme Teidät tervetulleeksi. Autonne saa ammattitaitoista ja huolellista hoitoa. Rasvaa puristetaan rasvakuppeihin ja jousiin. Jarrut

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Kaakkois-Suomi Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 5.8.2013 Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Tiesuunnitelman hyväksyminen Päätösehdotus 1.3T Tie ja

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Dragsfjärd - Kasnäs maantien 1830 parantaminen korvaamalla Lövön lossi sillalla, Kemiönsaari

Dragsfjärd - Kasnäs maantien 1830 parantaminen korvaamalla Lövön lossi sillalla, Kemiönsaari 1 (5) Dragsfjärd - Kasnäs maantien 1830 parantaminen korvaamalla Lövön lossi sillalla, Kemiönsaari (ent. Dragsfjärd) Yleissuunnitelma Tiesuunnitelma perustuu Tiehallinnon keskushallinnon päätöksellä 7/2004/20/2

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Kuluneen valtuustokauden aikana käsittelemättä jääneet valtuustoaloitteet

Kuluneen valtuustokauden aikana käsittelemättä jääneet valtuustoaloitteet Kunnanhallitus 108 15.05.2017 Kunnanvaltuusto 35 29.05.2017 Kuluneen valtuustokauden aikana käsittelemättä jääneet valtuustoaloitteet Kunnanhallitus 15.05.2017 108 Vuosi 2013: Keskusta on jättänyt 11.11.2013

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto

Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto Tekninen lautakunta 20 07.03.2017 Kunnanhallitus 54 20.03.2017 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto 797/10.03.01.01/2016 Tekninen lautakunta 07.03.2017

Lisätiedot

Maakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen

Maakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen Maakaari Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 5., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta 5.2.2015 14

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta 5.2.2015 14 1 KITEEN KAUPUNKI AVUSTUSOHJEET YKSITYISTIEKUNNILLE 2015 5.2.2015 14 2 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------- 3 1.1 KUNNOSSAPIDON

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Kiinteistötoimitusten mahdollisuudet suunnitteluratkaisuna. Johtaja Timo Potka Hankesuunnittelupäivä Pasila

Kiinteistötoimitusten mahdollisuudet suunnitteluratkaisuna. Johtaja Timo Potka Hankesuunnittelupäivä Pasila Kiinteistötoimitusten mahdollisuudet suunnitteluratkaisuna Johtaja Timo Potka Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 Pasila Aiheet Kiinteistövaikutusten arviointi Hankeuusjako Alueellinen tietoimitus Mitä käytännössä?

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA)

Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Esittely joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tapaamisessa 16.4.2015 Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Esityksen sisältö 1. Johdanto,

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Valtatien 6 Taavetin läntisen liittymän parantaminen eritasoliittymäksi, Luumäki Tiesuunnitelma

Valtatien 6 Taavetin läntisen liittymän parantaminen eritasoliittymäksi, Luumäki Tiesuunnitelma 1.6T 6 VALTATIEN 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ TAAVETTI LAPPEENRANTA; Valtatien 6 Taavetin läntisen liittymän parantaminen eritasoliittymäksi, Luumäki Tiesuunnitelma Tähän muistioon on kerätty yhteenveto alueen

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot