Toimintakertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2010"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2010

2 Tervetuloa Tervetuloa lukemaan säästöpankkien ja säästöpankkiryhmän uutta toimintakertomusta. Meidät löytää jatkossa entistä enemmän verkossa ajantasaisin tuorein tiedoin ja näkemyksin. SÄÄSTÖPANKKIEN VUOSI 2010 oli niin toiminnallisesti kuin tuloksellisesti onnistunut. Toimintaamme leimasivat palveluiden aktiivinen kehittäminen, kasvu, kannattavuus ja hyvä asiakastyö. Vuosi sujui odotustemme mukaisesti ja olemme tyytyväisiä pankkiryhmän tuloskuntoon ja kasvuun. Olemme Suomen vakavaraisimpia pankkeja ja toimintamme riskit ovat hallinnassa. Pankkitoiminnan kannalta markkinat olivat varsin myönteiset. Suomen talouden tilanne alkoi parantua loppukeväästä tärkeimpien vientimarkkinoiden toipumisen myötä. Suomen talous oli kesän ja syksyn jopa poikkeuksellisen nopeassa kasvussa. Ennätysmatala korkotaso on tukenut kulutusta ja yritysten toimeliaisuutta. Suomalaisten luottamus omaan talouteen on erittäin vahvalla pohjalla. Finanssikriisistä alkanut epävarmuus pääomamarkkinoilla kuitenkin jatkui ja tulee jatkumaan myös vuoden 2011 aikana. EU:n finanssikriisin jälkivaikutusten hoidossa aletaan silti olla voiton puolella. Valitettavasti auringon paisteeseen ei voi uskoa, kun finanssikriisin johdannaisena käynnistynyt EU-tasoinen finanssialan sääntely kiristyy. Kiristyvän sääntelyn voimaantulo vaiheittain seuraavien vuosien aikana ei voi olla vaikuttamatta raha- ja pääomamarkkinoiden vakauteen. Haasteista huolimatta säästöpankkien toimintaa kuvaa määrätietoinen strategian toteuttaminen. Säästöpankkien kannattavuus pysyi hyvällä tasolla ja vakavaraisuus oli jälleen Suomen parhaimmistoa. Kasvu on jatkunut hyvänä pitkään; viime vuonna asiakasmäärä nousi :een. Asiakaskunnan kasvu luo hyvän perustan liiketoimintamme kehittämiselle. Säästöpankit kehittivät aktiivisesti uusia palveluja asiakkaiden tarpeista lähtien. Perustimme Sp-Rahastoyhtiöön varainhoitoyksikön, jonka tavoitteena on luoda vahva, riippumaton toimija institutionaaliseen varainhoitoon. Lähtökohtana on riippumattomuus ja asiakkaan edun ensisijaisuus, tasapuolinen palvelu kaikille. Perustimme myös Sp-Koti Oy:n. Rakennamme Suomeen uutta asumiseen ja asunnonvaihtoon liittyvää palvelukokonaisuutta. Lisäksi toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille Talousturva-tuotteen, joka tarjoaa turvaa työttömyyden ja tapaturmasta aiheutuvan tilapäisen työkyvyttömyyden varalle. Täydensimme PS-eläkesopimuksemme rahastoihin ja osakkeisiin, toimme markkinoille uusia markkinatilanteeseen sopivia rahastoja ja täydensimme henkivakuutusyhtiö Duon yritysasiakkaiden tuotteita. Säästöpankit ottivat viime vuonna käyttöön jokaiselle asiakkaalle räätälöidyn tapaamisen, Oman Talouden Tuokion. Sen avulla asiakkaat voivat suunnitella omaa taloudenpitoaan yhdessä pankin asiantuntijan kanssa entistä tiiviimmin ja saada helposti ymmärrettävällä tavalla tietoa omasta taloudestaan. Säästöpankeilla on siis vuonna 2011 erinomaiset mahdollisuudet menestyä pankkikilpailussa. Erityisesti ilahduttaa säästöpankkien hyvä asiakaspalvelu. Säästöpankit ovat asiakastyytyväisyydellään ja -uskollisuudellaan Suomen suosituimpien pankkien kärjessä. Tämä on asiakkaiden antama tunnustus siitä, että olemme kuunnelleet ja arvostaneet heitä ja että olemme onnistuneet kehittämään palveluamme asiakaslähtöisesti. Säästöpankin asiakkuudessa yhdistyvät asiakaspalvelun laatu ja asiakkaan saama lisäarvo. Säästöpankkien tavoitteena on myös vuonna 2011 jatkaa asiakasläheistä, kasvavaa ja kannattavaa liiketoimintaa. Panostamme asiakkaiden tarpeista lähteviin palveluihin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen. Vahvistamme kumppanuuksiamme ja jatkamme yhteistyön tiivistämistä Lähivakuutuksen ja Eläke-Fennian kanssa. Luomme yhteisiä palveluja asiakkaillemme, kasvatamme yhteiskonttoreiden määrää ja kehitämme toimintaamme siten, että asiakkaiden kannattaa keskittää asiointinsa. Kun taloudet voimistuvat ja toipuvat, markkinoiden olosuhteet pysyvät haastavina pankkitoiminnan harjoittamiselle. Säästöpankkien kasvun, kannattavuuden ja hyvän vakavaraisuuden ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Säästöpankeilla on erinomaiset mahdollisuudet tehdä hyvää paikallista asiakasliiketoimintaa sekä kirkastaa brändiään ja jatkaa erilaistumistaan. Säästöpankit tulevat myös näkymään entistä vahvemmin vastuullisena toimijana omassa ympäristössään. Uskon, että yhä useampi tulee valitsemaan säästöpankin hyvän asiakaspalvelumme, inhimillisen toimintatapamme ja aidon asiakasläheisyytemme ansiosta. Pasi Kämäri Toimitusjohtaja Säästöpankkiliitto 2 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

3 Strategia Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia. Siitä juontavat juurensa myös arvomme ja palvelumme perusperiaatteet. SÄÄSTÖPANKKIEN PÄÄMÄÄRÄNÄ ovat Suomen tyytyväisimmät ja uskollisimmat asiakkaat sekä se, että säästöpankit ovat asiakasosuudeltaan yksi kolmesta suuresta pankkiryhmästä. Tämän saavutamme siten, että asiakaskohtaamisissa ymmärrämme tavallisten ihmisten talousasioita ja tarjoamme ratkaisuja hallittuun vaurastumiseen. Säästöpankki toimii paikallisesti ja vastuullisesti lähellä ihmistä ja on sopivan kokoinen. Kasvu näkyy niin nykyisten asiakkaiden asioinnin keskittämisenä kuin uusien asiakkuuksien määrän kasvuna. Asiakasosuus kasvaa hyvän palvelun, asiakastyytyväisyyden ja asiakasuskollisuuden kautta. Päämäärämme toteutuu, kun onnistumme asiakaskohtaamisissa ja sitä kautta yhä useampi suomalainen kuluttaja ja yritys löytävät säästöpankista luotettavan ja ihmisläheisen vaihtoehdon itselleen. SÄÄSTÖPANKKIEN ARVOT: Asiakasläheisyys: Meillä on herkkyyttä kuunnella asiakasta ja uudistaa toimintaamme asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhteistyö: Yhteistyömme asiakkaiden, henkilöstön, säästöpankkien ja kumppaneiden välillä on avointa ja aitoa. Luotettavuus: Hoidamme asiat ammattitaitoisesti ja luotettavasti. Tuloksellisuus: Liiketoiminnan tuloksella kehitämme toimintaa asiakkaiden palvelun parantamiseksi. Kilpailustrategia KILPAILUSTRATEGIAMME on aito asiakasläheisyys, jota toteutamme kannattavasti ja riskit halliten. Säästöpankkien tavoitteena on kannattava kasvu ja asiakasmarkkina-aseman vahvistaminen. Kasvu ei ole säästöpankille itsetarkoitus, vaan asiakaskohtaamisissa onnistuminen sekä se, että yhä useampi suomalainen kuluttaja ja yritys löytävät säästöpankista luotettavan, ihmisläheisen vaihtoehdon. Säästöpankit yhdistävät asiantuntijuuden ja asiakasläheisyyden ainutlaatuisella tavalla, mikä näkyy asiakkaiden tarpeiden ja elämänvaiheiden huomioimisena, paikallisuutena sekä pankkialan ja säästämisen asiantuntemuksena. Se on meidän strategiaamme. Jokainen asiakaskohtaaminen on meille tärkeä ja katsomme asioita asiakkaidemme silmin. Arvo asiakkaalle luodaan jokaisessa kohtaamisessa ja pitkäjänteisillä asiakassuhteilla. Asiakasläheisyys tarkoittaa fyysisen läsnäolon lisäksi henkistä tilaa, jossa olemme asiakkaan puolella. Kuuntelemme vilpittömästi asiakastamme ja tarjoamme hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa perustuvia palveluita ja ratkaisuja. Meidän kanssamme vaurastuminen tapahtuu asteittain, hallitusti ja luotettavasti. Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimamme kattaa kaikki niin henkilö- kuin yritysasiakkaiden keskeiset pankkipalvelut, joita täydentävät yhteistyökumppaneiden kanssa tuotettavat finanssialan palvelut ja tuotteet. Olemme täyden palvelun vähittäispankki. Strategiamme kestävyyttä kuvaa se, että finanssikriisistä huolimatta laajensimme viime vuonna palveluitamme varallisuuden hallintaan ja perustimme sekä uuden varainhoitoyksikön että Sp- Koti Oy:n kiinteistönvälitysketjun rakentamiseen. Niiden avulla säästöpankit voivat entistä tiiviimmin edistää asiakkaittensa hyvinvointia ja auttaa heitä hallitsemaan kokonaisvarallisuuttaan on kyse sitten finanssi- tai reaalivarallisuudesta. Säästöpankkien menestys perustuu hyvään kannattavuuteen, kustannustehokkuuteen, vakavaraisuuteen ja riskienhallintaan. Vakavaraisuutemme on vahvalla tasolla. Liiketoiminnan kehittäminen, riskinkantokyky, toiminnan luotettavuus ja turvallisuus edellyttävät, että vakavaraisuuspuskuri on riittävä. 3 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

4 Säästöpankkien riskinotto perustuu liiketoimintastrategiasta johdettuun varovaisesti mitoitettuun riskinottoon, asetettuihin riskirajoihin, riskirajojen säännölliseen seurantaan ja testaamiseen. Säästöpankin vakavaraisuus ylläpidetään turvallisella tasolla. Vakavaraisuuspuskuri (pilari 1 -riskien vaatiman) minimipääoman jälkeen on riittävä suhteessa pankin riskiprofiiliin. Pankin pääomatavoite on määritetty konservatiivisesti riskialueiden riskiarvioiden perusteella. Pankin liiketoiminnan kasvu mitoitetaan pankin kantokyvyn mukaan. Vakavaraisuuden vaaliminen on osa vastuullista toimintatapaamme. Vastuullinen toiminta on ollut säästöpankkien olennaisimpia piirteitä aivan pankkien perustamisesta lähtien: meille on tärkeää tukea alueellista taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia kaikkialla Suomessa. Tavoitteemme on kehittää ja viedä vastuullisuutta toiminnassamme edelleen eteenpäin. Juuret SÄÄSTÖPANKIT MUODOSTAVAT Suomen vanhimman pankkiryhmän. Ensimmäiset säästöpankit perustettiin 1820-luvun alussa. Samaan aikaan Suomessa käynnistettiin yhteiskunnallista ja taloudellista itsehallintoa. Silloin syntynyt suomalainen säästöpankkiaate kantaa nykypäiviin asti. Säästöpankkien perustaminen käynnisti kaikille kansalaisille tarkoitetun pankki- ja talletustoiminnan ja säästöpankkiliike levisi ympäri Suomen. Säästöpankkien avulla myös maaseudulla siirryttiin rahatalouteen 1800-luvun lopulle tultaessa. Säästöpankkiverkosto oli laajimmillaan vuonna 1939, jolloin pankkeja oli koko maassa 485. Nykyisin säästöpankkiryhmään kuuluu 34 Säästöpankkia, keskusjärjestö Säästöpankkiliitto, Sp-Rahastoyhtiö Oy, Säästöpankkien Vakuusrahasto ja Säästöpankkien Tutkimussäätiö. Säästöpankkiryhmän strategisia kumppaneita ovat tietotekniikkayhtiö Samlink Oy, Henkivakuutusyhtiö Duo, Lähivakuutusryhmä ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj. Säästöpankit perustettiin alun perin vähävaraisia ja palvelusväkeä varten. Toiminnalla oli myös selkeitä sosiaalisia tavoitteita: tarkoitus oli opettaa kansaa säästäväisyyteen. Säästäväisyyden edistäminen on kirjattu erityiseen säästöpankkilakiin Säästöpankin erityistarkoitukseksi vielä tänäkin päivänä. Säästöpankkien ja säästämisen historiaan voi tutustua tarkemmin Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon näyttelytilojen yhteydessä olevassa Säästöpankkimuseossa. Säästöpankkien Tutkimussäätiön tallentamaan kokoelmaan perustuva näyttely esittelee muun muassa säästölippaita, -kirjoja ja vanhoja rahoja. Vuonna 1972 perustettu erikoismuseo on Pohjoismaiden vanhin valtakunnallinen säästöpankkimuseo. Asiakkaamme SÄÄSTÖPANKKIEN KOKO toiminta perustuu asiakasläheiseen palveluun. Olemme läsnä ja saavutettavissa. Haluamme pitää huolta asiakkaistamme heidän elämänsä kaikissa vaiheissa ja olla heille tuttu, turvallinen kumppani. Säästöpankkien henkilöstö tuntee asiakkaansa ja hoitaa heidän asiansa asiantuntevasti, mutta mutkattomasti ja ymmärrettävästi. Asiakaspalvelun ja asiakassuhteen jatkuva kehittäminen on säästöpankeille tärkeää. Tuemme pitkäjänteisiä asiakassuhteita tarjoamalla asiakkaidemme yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia palveluja. Kuuntelemme asiakkaitamme, autamme heitä tunnistamaan oman talouden hallintaan ja vaurastumiseen liittyviä tarpeita ja tarjoamme niihin liittyviä konseptoituja ratkaisuja. Asiakassuhteiden hoitoa tukevat asiakkuuden eri vaiheisiin liittyvät hoitomallit, aktiivinen yhteydenpito ja asiakkaan huomiointi. Ammattitaitoinen ja vastuullisesti toimiva henkilöstö on avain onnistuneeseen asiakaskohtaamiseen, mikä näkyy asiakkaalle ainutlaatuisena Säästöpankkikokemuksena. Viime vuonna säästöpankit ottivat käyttöön jokaiselle asiakkaalle räätälöidyn tapaamisen, Oman Talouden Tuokion. Sen avulla asiakkaat voivat suunnitella omaa taloudenpitoaan yhdessä pankin asiantuntijan kanssa entistä tiiviimmin ja saada helposti ymmärrettävällä tavalla tietoa omasta taloudestaan. Säästöpankkien liiketoiminnan painopisteenä ovat henkilöasiakkaat, pk-yritysasiakkaat sekä maa- ja metsätalousasiakkaat. Pääasiallisen asiakasryhmän muodostavat aktiivi-iässä olevat henkilöasiakkaat, ammatinharjoittajat ja pienyritykset. Aktiivi-iässä olevien henkilöasiakkaiden kautta saavutamme myös eläkeläiset sekä lapset ja nuoret. Pk-yritysten ja maaseutuyritysten rooli määrittyy pankin toimialueen ja osaamisen perusteella. Säästöpankkien panostus asiakasläheiseen työskentelyyn näkyy kasvavana asiakasmääränä ja asiakaspalautteissa. Vuonna 2010 säästöpankkiryhmällä oli jo reilut asiakasta. Säästöpankkeihin tuli vuoden aikana n uutta asiakasta, mikä on erittäin hyvä saavutus. Säästöpankkien asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus ovat tutkimusten mukaan erinomaiset. Erityisesti henkilökohtaista, ihmisläheistä asiakaspalvelua arvostetaan suuresti. Samaan tulokseen tuli myös Suomen kattavin asiakasuskollisuutta ja -kokemusta mittaava Asiakkuusindeksi selvitys, jossa säästöpankit nousivat viidenneksi. Kun pankkien vertailuryhmässä tarkasteltiin asiakastyytyväisyyttä, säästöpankit tulivat toiseksi. Säästöpankkien asiakaspalvelu on suomalaisista yrityksistä tutkitusti parhaiden joukossa. Vuosien saatossa säästöpankkien toiminnan ydin ei ole muuttunut: olemme läsnä asiakkaittemme arjessa, kuuntelemme heitä ja tarjoamme heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa istuvia ratkaisuja. 4 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

5 Paikallisuus ja vastuullisuus SÄÄSTÖPANKIT TOIMIVAT paikallisesti ja muodostavat yhdessä valtakunnallisen ryhmän. Paikallisuus tarjoaa monenlaista hyötyä asiakkaille: pankkipalvelut ovat helposti saatavilla, päätöksenteko nopeaa ja asiakaspalvelu tuttua. Paikallinen läsnäolo näkyy myös paikkakunnan hyvinvoinnin tukemisena, kuten vuosittaisena Säästäväisyysviikkona, yhteistyönä koulujen ja oppilaitosten kanssa, paikkakunnan kulttuurin ja opetustoiminnan tukemisena, sponsorointina ja Säästöpankkisäätiöiden lahjoittamina varoina. Huomioimme myös pankkitoiminnan ympäristövaikutukset. Pyrimme esimerkiksi korvaamaan työmatkoja ja neuvotteluja puhelin- ja videopalavereilla. Lisäksi mietimme, miten voimme kehittää ympäristönäkökohtia huomioivia tuotteita ja lähiympäristön hyvinvointia alueellisia hankkeita tukemalla. Säästöpankit tutkivat ja nostavat säännöllisesti esille suomalaisten näkemystä ja suhtautumista säästämiseen ja oman talouden hallintaan. Vuonna 2010 säästöpankit alkoivat selvittää niitä vuosittaisella barometrillä. Sen mukaan valtaosa suomalaisista suhtautuu säästämiseen myönteisesti ja haluaa säästää. Monet tarvitsevat talouden hoitoonsa kuitenkin tukea ja kaipaa pankilta aktiivista roolia. Säästöpankit ovat olemassa juuri siksi, että suomalaisten ei tarvitsisi olla yksin raha-asioidensa kanssa. Paikallinen toiminta on myös osa vastuullista toimintatapaa. Vastuullisuus oli keskeistä jo silloin kun Säästöpankit syntyivät ne perustettiin edistämään säästäväisyyttä sekä tuomaan esille säästämiseen ja henkilökohtaiseen vaurastumiseen liittyviä keinoja ja mahdollisuuksia. Myös vastuullisuus yhteisöä kohtaan on osa säästöpankkien alkuperäistä toiminta-ajatusta. Vastuullisen toiminnan yleisenä viitekehyksenä käytämme vastuullisuusraportoinnin standardia, joka jaotellaan taloudelliseen-, sosiaaliseen- ja ympäristövastuuseen. Taloudellinen vastuu pitää sisällään muun muassa hyvän kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden, hyvän hallintotavan ja vastuullisen johtamisen. Noudatamme toimialakohtaisia ja ammatillisia eettisiä periaatteita. Erityistä juuri säästöpankeille on se, että kannamme vastuuta paikallisen väestön säästämisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämisestä. Käytännössä tämä näkyy muun muassa siinä, että emme myönnä asiakkaillemme liian suuri lainoja tai luottoja, joista he eivät selviydy tai jotka vievät heidän taloutensa liian tiukoille. Sosiaalinen vastuu näkyy siinä, että säästöpankit edistävät aktiivisesti paikkakunnan hyvinvointia. Kohtelemme kaikkia asiakkaitamme tasapuolisesti, rahoitamme paikallisyritysten toimintaa ja teemme säästämistä ja rahankäyttöä tutuksi jo lapsille esimerkiksi paikallisen kouluyhteistyön, Säästäväisyysviikon ja Osmo-säästäväisyyshahmon kautta. Lisäksi tuemme yliopistoja, urheilutoimintaa, kulttuuria ja säästämistä edistävää tutkimustoimintaa. Kaikkiaan säästöpankit lahjoittivat viime vuonna noin euroa paikkakunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Säästäväisyysviikon kautta lahjoitettiin noin euroa lasten psykiatrisen toiminnan tukemiseksi. Säästöpankin Tutkimussäätiö ja Kluuvin säätiö myönsivät apurahoja yliopiston tutkijoille ja tutkimushankkeille noin eurolla. 5 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

6 Markkinat Maailmantalouden kasvu oli kohtalaisella tasolla ja vuonna 2009 alkanut toipuminen finanssikriisistä jatkui. Aasia ja kehittyvät markkinat olivat tasaisessa kasvussa koko vuoden, kun taas USA:n talous hidasti vauhtiaan kesän aikana ja EU:n kotimarkkinoiden toipuminen alkoi vasta kesän kynnyksellä. VUODEN ALKUA sävyttivät uutiset Kreikan edellisen hallituksen velkamäärän manipuloinnista ja siitä alkoi euroalueen valtionvelkakriisin eskaloituminen. PIGS-maiden (Portugali, Italia, Kreikka, Espanja) ongelmia varten perustettiin euroalueen yhteinen EFSF-vakuusrahasto, jota sittemmin hyödynnettiin myös Irlannin avustuspaketin rahoittamisessa. Kreikan ongelmista ja valtionlainojen riskilisien levenemisestä alkoi nopea euron heikkeneminen, joka puolestaan näkyi loppuvuodesta huomattavana talouden toipumisena. Euro vahvistui loppuvuodesta suhteessa dollariin, mutta sekä Irlannin että Portugalin lainahuolet hidastivat vahvistumisvauhtia. Sekä euro että dollari heikkenivät suhteessa useimpiin muihin maailman valuuttoihin vuoden 2010 aikana. Suomen talouden tilanne alkoi parantua loppukeväästä heikkenevän euron ja tärkeimpien vientimarkkinoiden toipumisen myötä. Suomen talous oli kesän ja syksyn jopa poikkeuksellisen nopeassa kasvussa, ja vienti sekä tuonti toipuivat jo vuoden 2007 tasoille. Työttömyys laski tasaisesti tammikuusta lokakuuhun, mutta marras-joulukuussa työttömyyden paraneva kehitys pysähtyi. Inflaatio alkoi Suomessa kiihtyä loppuvuonna. Euriborkorot olivat matalimmillaan maaliskuussa kääntyen sitten hienoiseen nousuun. EKP:n vetäytyminen yli kolmen kuukauden kiinteän koron avomarkkinaoperaatioista antoi pidemmille euriboreille tilaa nousta. Euroalueen ydinalueiden valtionlainojen korot olivat pohjilla elokuussa, jonka jälkeen alkoi loppuvuoden jatkunut, hidas nousu kaikissa koroissa. Maailmantalouden tilanne jatkaa paranemistaan vuonna Maailmantalouden painon siirtyminen kohti Aasiaa ja kehittyviä markkinoita jatkuu, ja kulutuskysynnän kasvu kehittyvillä markkinoilla tukee talouksien nousua kaikkialla. EU toipuu vientivetoisesti, koska euroalueen kuluttajan ostovoima kärsii julkisen sektorin leikkauksista sekä sitkeästä työttömyydestä reuna-alueilla. Reuna-alueiden ongelmien selvittely jatkuu vielä kevään ajan, mutta Irlannin ja Espanjan talouksien uskotaan nousevan ahdingostaan vuoden aikana. Euroalueen talous jatkaa Saksa-vetoisella kasvu-uralla kasvun vahvistuessa hiljalleen myös muissa Euroopan maissa. Uskomme, että vaikein työttömyystilanne euroalueella on ohi ja työllisyys alkaa hiljalleen vahvistua vuoden aikana. Uhkana on inflaation nopea kiihtyminen euroalueella, koska raaka-aineiden hinnannousu vaikuttaa hintatasoon ja aiheuttanee paineita myös palkankorotuksiin. Uskomme korkotason nousun jatkuvan vuonna Odotamme myös EKP:n aloittavan koronnostojen sarjan syksyllä 2011, kun merkit hintatason nousun leviämisestä palkkavaatimuksiin ovat jo selkeämmin näkyvissä. Suomen talous toipuu nopeasti samalla kun Suomelle tärkeät taloudet ja kauppakumppanit, Venäjä, Ruotsi ja Saksa jatkavat kasvu-uralla. Kasvu on kuitenkin alueittain epätasaista, kun moni teollisuuspaikkakunta kärsii edelleen tuotantolaitosten sulkemisen jälkivaikutuksista. Vallitseva korkotaso on Suomelle jo liian matala; kiihtyvä inflaatio ja liian halpa raha yhdistettynä paranevaan työllisyystilanteeseen uhkaa ylikuumentaa Suomen talouden, jos mitään ei tehdä tämän kehityksen hillitsemiseksi. Osakemarkkinoilla uskomme kohtuulliseen osakevuoteen. Kehitys osakemarkkinoittain tasapainottunee aikaisemmista vuosista ja kuluttajavetoiset yhtiöt kasvattavat suosiotaan teollisuus- ja raaka-ainevetoisten toimialojen rinnalla. Uskomme myös länsimaisten osakkeiden palaavan sijoittajien suosioon ja tuottoerojen tasoittuvan suhteessa kehittyviin markkinoihin. Säästäminen TILASTOKESKUKSEN MUKAAN kotitalouksien rahoitusvarojen arvo oli vuoden 2010 syyskuun lopussa 212,4 miljardia euroa. Rahoitusvarat olivat 7,2 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Talletusten rooli kotitalouksien varoissa ja sijoittamisessa on edelleen keskeinen. Kotitalouksien talletuskanta oli joulukuun lopussa 77,8 miljardia euroa. Vuosi 2010 oli sijoitusmarkkinoilla vaihteleva. Alkuvuodesta markkinat jatkoivat vahvaa elpymistään. Sijoittajat alkoivat karttaa riskiä ja osakemarkkinoilla nähtiin korjausliike alaspäin. Kesän alussa vuoden ensimmäisten kuukausien hyvät tuotot olivat lähes sulaneet pois. Vuoden jälkipuoliskolla markkinat alkoivat jälleen toipua. Vuodesta 2010 muodostui lopulta hyvä pörssivuosi. Koko vuoden muutos oli OMXH Cap -indeksillä mitattuna lähes +30 prosenttia ja MSCI Europe -indeksillä mitattuna +12 prosenttia. Korkomarkkinoilla valtionlaina- ja euriborindeksien tuotot jäivät vaatimattomiksi. Suomen rahalaitosten euroalueelta vastaanottamat talletukset kasvoivat viime vuonna 8,0 prosenttia. Toimialan yön yli -talletukset kasvoivat 5,5 prosenttia ja määräaikaistalletukset kasvoivat 8,3 prosenttia. 6 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

7 Vuonna 2010 säästöpankkien talletukset olivat miljoonaa euroa. Näistä henkilöasiakkaiden osuus oli 78 prosenttia ja yritysasiakkaiden osuus on 16 prosenttia. Maa- ja metsätalousasiakkaiden osuus talletuksista on 6 prosenttia. Talletuksista merkittävä osa, 67 prosenttia, on erilaisilla säästämis- ja sijoittamistileillä. Säästöpankkien talletukset kasvoivat 4,1 prosenttia, josta päivittäisasioinnin talletukset kasvoivat 6,7 prosenttia ja määräaikaistalletukset 3,5 prosenttia. Säästöpankkien markkinaosuus talletuksista oli vuonna ,1 prosenttia, mikä on lähes sama kuin vuosi sitten. Viime vuonna Henkivakuutusosakeyhtiö Duon maksutulo kasvoi 7 prosenttia päätyen 51,1 miljoonaan euroon. Alaa maltillisempi kasvu selittyy sillä, että ryhmäeläke ja kapitalisaatiosopimukset saatiin yhtiön tarjontaan vasta vuoden 2010 lopussa. Riskivakuutusten myynti koheni kuitenkin markkinoita vauhdikkaammin. Duon asiakasmäärä kasvoi 23,9 prosenttia edellisvuodesta ja oli vuoden vaihteessa Vakuutussäästöjen määrä kasvoi 34 prosenttia päätyen 168 miljoonaan euroon. Henkivakuutusyhtiö Duon markkinaosuus riskivakuutusten maksutulosta oli 1,6 prosenttia ja säästöhenkivakuutuksista 3,2 prosenttia. MILJ Talletusten kehitys Rahoitus RAHALAITOSTEN KOTITALOUKSILLE myöntämien euromääräisten asuntolainojen kanta kasvoi 0,3 miljardia euroa ja oli joulukuun lopussa 76,7 miljardia euroa TALLETUKSET Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomat jatkoivat kasvuaan vuonna Rahastojen pääomat kasvoivat vuoden aikana yhteensä 7,2 miljardia euroa eli 13,3 prosenttia. Suurin osa kasvusta tuli arvonnoususta. Rahastoluokista eniten pääomia keräsivät yrityslainarahastot, yhteensä 1,7 miljardia euroa ja osakerahastot 0,6 miljardia euroa. Sp-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat pääomat olivat vuoden lopussa yhteensä 584,8 miljoonaa euroa, mikä oli 23,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tarkastelukauden päättyessä rahastojen osuudenomistajia oli yhteensä Osuudenomistajien määrä kasvoi 13,8 prosenttia. Nettomerkinnät yhtiön hallinnoimiin rahastoihin olivat vuoden 2010 aikana yhteensä 50,4 miljoonaa euroa positiiviset. Sp-Rahastoyhtiö onnistui toiminnassaan erittäin hyvin markkinoihin verrattuna. Yhtiön markkinaosuus Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista oli 1,0 prosenttia ja osuudenomistajista 2,9 prosenttia. Kotitalouksien rahastosäästöistä Sp-Rahastoyhtiön markkinaosuus oli 2,3 prosenttia. Henkivakuutusmarkkinoilla vuosi 2010 oli kasvun ja muutoksen vuosi. Riskivakuutusten myynti kehittyi alalla suotuisasti. Alan maksutulo kasvoi ennätykselliset 56,3 prosenttia päättyen noin 4,8 miljardiin euroon. Ylivoimaisesti voimakkainta maksutulon kehitys oli ryhmäeläkevakuutuksen ja kapitalisaatiosopimusten osalta. Uusi PS-laki toi yksilöllisen eläkevakuutuksen rinnalle eivakuutusyhtiösidonnaisen eläkesäästämisen. Tämä ja muuttunut lainsäädäntö yhdessä romahduttivat eläkevakuutuksen myynnin noin yhteen viidesosaan edellisestä vuodesta. Kotitalouksien asuntolainakannan vuosikasvu pysyi ennallaan 6,8 prosentissa. Toimialan uusien asuntoluottojen kasvu kiihtyi loppuvuotta kohden alentuen kuitenkin joulukuussa 18 prosentin tasolle. Koko asuntolainakannan keskikorko nousi hivenen 2,05 prosenttiin. Uusien lainojen keskikorko aleni aavistuksen 2,17 prosenttiin. Rahalaitosten yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta supistui 0,5 miljardia euroa ja oli joulukuun lopussa 56,5 miljardia euroa. Yrityslainakannan vuosikasvu hidastui 4,8 prosenttiin marraskuun 5,4 prosentista. Vuonna 2010 säästöpankkien luottokanta oli miljoonaa euroa sisältäen välitetyt luotot. Luotonanto on keskittynyt vähäriskisiin henkilöluottoihin, joiden osuus luottokannasta on 74 prosenttia. Henkilöluotot ovat suurimmaksi osaksi asuntoluottoja, joiden osuus oli 67 prosenttia koko luottokannasta. Yritysluottojen osuus on puolestaan 16 prosenttia. Maa- ja metsätalousasiakkaiden osuus luotoista on 10 prosenttia. Lainaturvan piirissä on keskimäärin joka kolmas säästöpankin myöntämä luotto. MILJ Luottojen kehitys LUOTOT SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

8 Säästöpankkien asuntoluottojen kasvu vuonna 2010 oli 6,0 prosenttia, vastaten toimialan kasvuvauhtia. Uusien asuntoluottojen vuotuinen kasvu oli vuoden lopussa 11,3 prosenttia, noudattaen toimialan joulukuun trendiä. Vuonna 2010 säästöpankkien Aktia Hypoteekkipankkiin välittämien asuntolainojen kanta kasvoi 242,8 miljoonalla eurolla (kasvua 24,4 prosenttia) ja välitettyjen luottojen määrä oli kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Säästöpankkien asuntoluottojen markkinaosuus vuonna 2010 oli 5,6 prosenttia. Tämä on erittäin hyvä saavutus, koska säästöpankit eivät osallistuneet toimialalla vuonna 2010 vallinneeseen epäterveeseen luottohinnoitteluun. Säästöpankkien yritysluotot kasvoivat muuta toimialaa nopeammin. Säästöpankkien kestävän ja vastuullisen strategian mukaan säästöpankki on mukana yrittäjän elämässä kansantalouden kriiseistä riippumatta ja säästöpankit jatkoivat määrätietoisesti yritysten rahoittamista muiden alan toimijoiden jarrutellessa. Vuonna 2010 yritysluotot kasvoivat 11,3 prosenttia (toimialan kasvu vain 4,8 prosenttia). Säästöpankit kasvattivat markkinaosuuttaan suomalaisten yritysten rahoituksesta merkittävästi 1,7 prosenttiin vuonna Säästöpankkiryhmässä oli vuoden 2010 lopussa noin korttiasiakasta. Visa-korteissa toteutettiin toukokuussa 2010 jokaista Visa-asiakasta koskeva muutos, kun kuukausittainen käyttöraja korvautui luottolimiitillä. Toinen merkittävä muutos oli siirtymä nykyisistä pankkikorteista ja Visa-korteista uusiin Visa Credit- ja -Debit -tuotteisiin. Internet- ja verkkopalvelusopimuksia oli vuoden 2010 lopussa kaikkiaan kpl, jossa kasvua oli 7 prosenttia. Siirtymä credit- ja debitkortteihin on osa Euroopassa tapahtuvaa siirtymää kohti yhtenäistä euromaksualuetta SEPAa. SEPAn ansiosta siirtymävaiheen jälkeen koti- ja ulkomaan maksamisen välillä ei enää ole eroja. Muutoksen on arvioitu olevan teknisesti suurempi kuin muutos euroon siirryttäessä. Anto- ja ottolainauksen keskikorkojen erotus kääntyi kesäkuukausien alhaisimmalta tasolta lievään loppuvuotta kohden jatkuneeseen nousuun. Luottokannan keskikorko oli vuoden lopussa 2,56 prosenttia eli sama kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kotitalouksien asuntoluottokannan keskikorko oli 2,32 prosenttia, mikä on lievästi alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Yritysluottokannan keskikorko oli 2,82 prosenttia, mikä oli lievästi korkeampi kuin vuonna Koko talletuskannan keskikorko oli vuoden vaihteessa 1,05 prosenttia ja se oli +0,06 prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Päivittäisasiointi VUONNA 2010 merkittävimmät kehityshankkeet päivittäisasioinnissa olivat korttituotteisiin liittyvät uudistukset ja SEPA-muutosten eteenpäin vieminen. SEPA-tilisiirtojen määrä on vahvassa kasvussa. Kansallisesta maksujenvälitysjärjestelmästä luovutaan lokakuun lopussa 2011, jolloin kaikki kansalliset tilisiirrot välitetään SEPA- tilisiirtoina. Säästöpankit ovat luoneet tietoteknisiä valmiuksia siirtyä yhtenäiseen eruromaksualueeseen SEPA:an. Säästöpankkien IBAN-tilinumeron ja RF-viitteen sisältävän pankkiviivakoodin käyttöönotto on keväällä SEPA-suoraveloituksen sekä e-laskun käyttöönottoaikataulu on vielä avoinna. Näiden aikataulut täsmentyvät kevään 2011 aikana. 8 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

9 Talous SÄÄSTÖPANKIT LÄHTEVÄT HYVÄSSÄ TULOSKUNNOSSA VUOTEEN 2011: Liikevoitto 54,3 miljoonaa euroa Vakavaraisuus 22,3 % Asiakasmäärä +0,8 % Talletuskasvu +4,1 % Sp-Rahastoyhtiön hallinnoimien rahastopääomien kasvu +23,4 % Vakuutussäästöt +34,2 % Asuntoluottojen kasvu ml. välitetyt luotot +6,7 % Yritysluottojen kasvu ml. välitetyt luotot +11,3 % Säästöpankkien vuosi 2010 oli onnistunut ja se sujui odotustemme mukaisesti. Kehitimme palveluitamme ja asiakkaamme nostivat meidät Suomen suosituimpien pankkien kärkeen. Kilpailukykymme on hyvä ja tuloskuntomme sekä pääomapuskurimme ovat kunnossa. Kilpailussa asiakkaiden luottamuksesta menestyy se, joka osaa kuunnella ja arvostaa asiakasta. Säästöpankeilla on kykyä ja halua edistää asiakkaidensa hyvinvointia. Säästöpankkien tulos Korkokate edelleen avainasemassa MILJ Omat varat ja vakavaraisuus ENSISIJAISET OMAT VARAT VAKAVARAISUUS 25% % 20% % 15% % 10% % 5% 5 % 0% 0 % Säästöpankkien liikevoitto oli 54,3 miljoonaa euroa. Liikevoitto laski 12,2 miljoonaa euroa (-18,3 %) edellisvuodesta. Lasku johtui korkokatteen alentumisesta ja kehittämispanostuksista. Korkokate alentui edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 9,7 % eli 14,7 miljoonaa euroa. Korkokatetta painoi alas poikkeuksellisen alhaisen markkinakorkotason jatkuminen sekä luottojen ja talletusten välisen korkomarginaalin supistuminen. Loppuvuonna säästöpankkien korkokate lähti kasvuun. Viimeisen neljänneksen korkokate kasvoi 2,7 % verrattuna vuoden 2010 edelliseen neljännekseen. Anto- ja ottolainauksen keskikorkojen erotus kääntyi kesäkuukausien alhaisimmalta tasolta loppuvuotta kohden lievään nousuun, mikä jatkui koko loppuvuoden Asiakasmäärä Luottokannan keskikorko oli vuoden lopussa 2,53 %. Se säilyi ennallaan edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Markkinoilla käytävästä hintakilpailusta huolimatta säästöpankkien luotonannon marginaalit alentuivat vuoden aikana vain lievästi. Koko talletuskannan keskikorko oli vuoden vaihteessa 1,05 % eli 0,06 prosenttiyksikköä korkeampi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Muut tuotot hyvässä kasvussa kuluja rasitti voimakas kehittäminen Muiden tuottojen kasvu oli erittäin vahvaa (+17,1 %). Euromääräisesti muiden tuottojen kasvu oli lähes sama kuin korkokatteen alentuminen. Muissa tuotoissa keskeisiä olivat niin antolainauksen, maksuliikkeen kuin eri sijoitustuotteiden myynnistä kertyvät palkkiot. Myös sijoitustuottojen kasvu oli hyvä. 9 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TULOS VUODELTA 2015

SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TULOS VUODELTA 2015 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TULOS VUODELTA 2015 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ TIIVISTETTYNÄ Suomen vanhimmassa pankkiryhmässä on 23 itsenäistä Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki, Säästöpankkiliitto, Sp-Rahastoyhtiö,

Lisätiedot

Tietoa Säästöpankkiryhmästä ja tulevasta yhteenliittymästä

Tietoa Säästöpankkiryhmästä ja tulevasta yhteenliittymästä Liite 1. Tietoa Säästöpankkiryhmästä ja tulevasta yhteenliittymästä Säästöpankkien yhteenliittymästä tulee totta. Finanssivalvonta on myöntänyt Säästöpankkiliitto osk:lle toimiluvan toimia muodostettavan

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä

Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TAKANA TULOKSEKAS VUOSI Suomen suurin säästöpankki lähellä ja läsnä Oma Säästöpankin markkina-asema jatkoi vahvistumistaan viime vuonna. Tahtotilamme jatkon suhteen on selkeä,

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Sijoitusmessut 12.11.2008 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjolan liiketoimintarakenne 2 Pohjola-konserni Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutustoiminta

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

Yhteismetsän ja sen osakkaan varallisuuden kasvattaminen turvallisesti ja tuottavasti

Yhteismetsän ja sen osakkaan varallisuuden kasvattaminen turvallisesti ja tuottavasti Yhteismetsän ja sen osakkaan varallisuuden kasvattaminen turvallisesti ja tuottavasti Yhteismetsäpäivät Lahti 6.-7.4.2016 Pasi Kämäri, Säästöpankkiliitto Säästöpankkiryhmä on merkittävä toimija ja entistä

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus

AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus AKTIA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012 Toimitusjohtajan katsaus 2011 vaiheikas vuosi Aktialle Liikevoitto (milj. euroa) Osakekohtainen tulos laski 0,53 (0,83) euroon 77,9 Muuttumaton osinko 0,30 euroa/osake

Lisätiedot

Säästöpankki vaikuttaa vastuullisesti sosiaalisessa mediassa

Säästöpankki vaikuttaa vastuullisesti sosiaalisessa mediassa Säästöpankki vaikuttaa vastuullisesti sosiaalisessa mediassa Tästä me tyypillisesti puhumme, kun vastuullisuus on teemana. Yhteistyö ja vuorovaikutus yrityksen eri sidosryhmien kanssa liiketoiminnan ei

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 Pohjola-konserni Tammi - maaliskuu 28 Lehdistötilaisuus 8.5.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO Pankki Oyj (1.3.28 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu 27 Aamiaistilaisuus Evli Pankissa15.2.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Asiakasliiketoiminnan kasvu jatkui vahvana ja konsernin tulos

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Vuoden 214 tilinpäätöstiedote 1.2.215 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 5 % y-o-y 914 (958) milj.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy Pohjola-konserni Aamiaistilaisuus 9.5.28 Enskilda Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

Aktia OSAVUOSIKATSAUS 1 3/2011

Aktia OSAVUOSIKATSAUS 1 3/2011 Aktia OSAVUOSIKATSAUS 1 3/2011 Jussi Laitinen 9.5.2011 1 3/2011 lyhyesti Liikevoitto oli 18,8 (17,5) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) nousi 0,20 (0,18) euroon. Liiketoiminnan tuotot olivat 62,6

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JUSSI LAITINEN Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi Aktia panostaa kasvuun Näkymät vuodeksi 2015 2 Suomi väärässä seurassa 3 Velkaantuminen jatkuu ilman uusia toimia 4 Vuoden

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1. - 3.9.28 Lehdistötilaisuus 6.11.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 2 Pohjola-konserni Olennaista Asiakasliiketoiminnoissa tuottojen kasvu jatkui vahvana ja kannattavuus

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta

SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Asiakkaita: 17 904 (17 984), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: konserni 18,2 % (19,1 % ),

Lisätiedot

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012 Asiakkaita: 45 902 (46 344), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: 16,88 % (18,04 %) Liikevoitto

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA.

VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA. VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA. Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2015 ja osavuosikatsaus Q4/2015 Juha Varelius 4.2.2016 Digia lyhyesti Suomalainen ohjelmisto-

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Q3/29 Osavuosikatsaus 11.11. 29 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Tammi-syyskuu lyhyesti Liikevaihto aleni -29, % 376,3 (53,1) :oon; -22,4 % paikallisessa valuutassa Liikevoitto 32,4 (99,4) ; liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2008 Tammi-kesäkuu 2008 Avainlukuja 1-6/2008 1-6/2007 Muutos * 2007 Tulos ennen veroja, milj. e 359 523-31 1 005 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 320 345-7 706 Vahinkovakuutus 40 83-52 181 Henkivakuutus 34

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011 Tervetuloa 1 Konsernijohtoryhmä uudistuu Pääjohtaja Rautakeskon toimitusjohtajaksi ja Keskon rautakaupasta vastaavaksi konsernijohtoryhmän jäseneksi on 1.11.2011 alkaen nimitetty Arja Talma 49-vuotias

Lisätiedot

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi

Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digian kasvu jatkui, merkittäviä askeleita strategian toteuttamiseksi Digia Oyj osavuosikatsaus Q3 2016 Timo Levoranta 28.10.2016 Tammi-syyskuun pääkohdat + 8,7 % liikevaihdon kasvu 6,1 % liikevoittomarginaali

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2010

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-syyskuu 2010 Tammi-syyskuu 2010 OP-Pohjola-ryhmän rakenne Avainlukuja Tulos Neljännesvuositarkastelu Vakavaraisuus Tase Luotot ja asiakasvarat Asiakkaat ja jäsenet ym Sisällysluettelo Tuote- ja palvelukehitys Tukitoiminnot

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI OPTIAN TULOSINFO 2016

SÄÄSTÖPANKKI OPTIAN TULOSINFO 2016 TULOSINFO 2016 SÄÄSTÖPANKKI OPTIAN TULOSINFO 2016 SÄÄSTÖPANKKI OPTIALLA VAKAVARAINEN VAHVAN KASVUN VUOSI Säästöpankki Optian liiketoiminta kehittyi vuoden 2016 suotuisasti. Luotonanto sekä säästäminen,

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki

Etteplan vuonna. Kannattavan kasvun vuosi. Toimitusjohtaja Juha Näkki Etteplan vuonna Kannattavan kasvun vuosi Toimitusjohtaja Juha Näkki 11.2.2016 Markkinakatsaus Talouden kehityksen epävarmuus oli tunnusomaista koko vuodelle. Kysynnässä oli huomattavia markkina- ja asiakastoimialakohtaisia

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu)

2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu) 2003-05-09 14:00 Pörssitiedote FISKARS KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS, TAMMI - MAALISKUU 2003 (Tietoja ei ole tilintarkastettu) FISKARSIN LIIKEVAIHTO LASKI JA LIIKEVOITTO PARANI - konsernin liikevaihto 173,6

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2015 Aktia panostaa kasvuun Näkymät ja suunnitelmat 2016 2 Suomen kasvu jatkossa heikkoa 0,6 0,9 3 Kilpailukyky on edelleen ongelma 4 Työllisyysaste

Lisätiedot

Liikevaihto 1985-2004

Liikevaihto 1985-2004 Liikevaihto 1985-24 5 4 Infrastruktuuri & ympäristö 3 Energia 2 Metsäteollisuus 1 1985 1991 1997 23 24 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 2 Liikevaihto markkina-alueittain 23 411,6 milj.

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Toimitusjohtaja Juha Näkki 12.8.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 2 Sisältö Strategian tarkistuksen perusteet 3 Konsernin liiketoimintarakenne

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. Ylimääräinen yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. Ylimääräinen yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen OKO Pankki Oyj Ylimääräinen yhtiökokous 9.10.2007 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Vakuutus- ja pankkitoiminnan yhdistäminen jatkuu Osuuspankkien ja Pohjolan yhteistyö osoittautunut tehokkaaksi OP-Pohjolan

Lisätiedot

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2011 Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Tammi-syyskuu 2011 lyhyesti: Markkinaolosuhteet paranivat edelleen Tammi-syyskuu 2011 Liikevaihto tammi-syyskuussa 2011

Lisätiedot

4-6/2014: Vakaa kehitys

4-6/2014: Vakaa kehitys OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2015 4-6/2014: Vakaa kehitys Liikevoitto oli 19,7 (22,0) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto kasvoivat 11 %; korkokate pysyi vakaana 24,3 (25,9) miljoonassa eurossa. Liiketoiminnan

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot