Toimintakertomus 2010

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2010

2 Tervetuloa Tervetuloa lukemaan säästöpankkien ja säästöpankkiryhmän uutta toimintakertomusta. Meidät löytää jatkossa entistä enemmän verkossa ajantasaisin tuorein tiedoin ja näkemyksin. SÄÄSTÖPANKKIEN VUOSI 2010 oli niin toiminnallisesti kuin tuloksellisesti onnistunut. Toimintaamme leimasivat palveluiden aktiivinen kehittäminen, kasvu, kannattavuus ja hyvä asiakastyö. Vuosi sujui odotustemme mukaisesti ja olemme tyytyväisiä pankkiryhmän tuloskuntoon ja kasvuun. Olemme Suomen vakavaraisimpia pankkeja ja toimintamme riskit ovat hallinnassa. Pankkitoiminnan kannalta markkinat olivat varsin myönteiset. Suomen talouden tilanne alkoi parantua loppukeväästä tärkeimpien vientimarkkinoiden toipumisen myötä. Suomen talous oli kesän ja syksyn jopa poikkeuksellisen nopeassa kasvussa. Ennätysmatala korkotaso on tukenut kulutusta ja yritysten toimeliaisuutta. Suomalaisten luottamus omaan talouteen on erittäin vahvalla pohjalla. Finanssikriisistä alkanut epävarmuus pääomamarkkinoilla kuitenkin jatkui ja tulee jatkumaan myös vuoden 2011 aikana. EU:n finanssikriisin jälkivaikutusten hoidossa aletaan silti olla voiton puolella. Valitettavasti auringon paisteeseen ei voi uskoa, kun finanssikriisin johdannaisena käynnistynyt EU-tasoinen finanssialan sääntely kiristyy. Kiristyvän sääntelyn voimaantulo vaiheittain seuraavien vuosien aikana ei voi olla vaikuttamatta raha- ja pääomamarkkinoiden vakauteen. Haasteista huolimatta säästöpankkien toimintaa kuvaa määrätietoinen strategian toteuttaminen. Säästöpankkien kannattavuus pysyi hyvällä tasolla ja vakavaraisuus oli jälleen Suomen parhaimmistoa. Kasvu on jatkunut hyvänä pitkään; viime vuonna asiakasmäärä nousi :een. Asiakaskunnan kasvu luo hyvän perustan liiketoimintamme kehittämiselle. Säästöpankit kehittivät aktiivisesti uusia palveluja asiakkaiden tarpeista lähtien. Perustimme Sp-Rahastoyhtiöön varainhoitoyksikön, jonka tavoitteena on luoda vahva, riippumaton toimija institutionaaliseen varainhoitoon. Lähtökohtana on riippumattomuus ja asiakkaan edun ensisijaisuus, tasapuolinen palvelu kaikille. Perustimme myös Sp-Koti Oy:n. Rakennamme Suomeen uutta asumiseen ja asunnonvaihtoon liittyvää palvelukokonaisuutta. Lisäksi toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille Talousturva-tuotteen, joka tarjoaa turvaa työttömyyden ja tapaturmasta aiheutuvan tilapäisen työkyvyttömyyden varalle. Täydensimme PS-eläkesopimuksemme rahastoihin ja osakkeisiin, toimme markkinoille uusia markkinatilanteeseen sopivia rahastoja ja täydensimme henkivakuutusyhtiö Duon yritysasiakkaiden tuotteita. Säästöpankit ottivat viime vuonna käyttöön jokaiselle asiakkaalle räätälöidyn tapaamisen, Oman Talouden Tuokion. Sen avulla asiakkaat voivat suunnitella omaa taloudenpitoaan yhdessä pankin asiantuntijan kanssa entistä tiiviimmin ja saada helposti ymmärrettävällä tavalla tietoa omasta taloudestaan. Säästöpankeilla on siis vuonna 2011 erinomaiset mahdollisuudet menestyä pankkikilpailussa. Erityisesti ilahduttaa säästöpankkien hyvä asiakaspalvelu. Säästöpankit ovat asiakastyytyväisyydellään ja -uskollisuudellaan Suomen suosituimpien pankkien kärjessä. Tämä on asiakkaiden antama tunnustus siitä, että olemme kuunnelleet ja arvostaneet heitä ja että olemme onnistuneet kehittämään palveluamme asiakaslähtöisesti. Säästöpankin asiakkuudessa yhdistyvät asiakaspalvelun laatu ja asiakkaan saama lisäarvo. Säästöpankkien tavoitteena on myös vuonna 2011 jatkaa asiakasläheistä, kasvavaa ja kannattavaa liiketoimintaa. Panostamme asiakkaiden tarpeista lähteviin palveluihin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen. Vahvistamme kumppanuuksiamme ja jatkamme yhteistyön tiivistämistä Lähivakuutuksen ja Eläke-Fennian kanssa. Luomme yhteisiä palveluja asiakkaillemme, kasvatamme yhteiskonttoreiden määrää ja kehitämme toimintaamme siten, että asiakkaiden kannattaa keskittää asiointinsa. Kun taloudet voimistuvat ja toipuvat, markkinoiden olosuhteet pysyvät haastavina pankkitoiminnan harjoittamiselle. Säästöpankkien kasvun, kannattavuuden ja hyvän vakavaraisuuden ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Säästöpankeilla on erinomaiset mahdollisuudet tehdä hyvää paikallista asiakasliiketoimintaa sekä kirkastaa brändiään ja jatkaa erilaistumistaan. Säästöpankit tulevat myös näkymään entistä vahvemmin vastuullisena toimijana omassa ympäristössään. Uskon, että yhä useampi tulee valitsemaan säästöpankin hyvän asiakaspalvelumme, inhimillisen toimintatapamme ja aidon asiakasläheisyytemme ansiosta. Pasi Kämäri Toimitusjohtaja Säästöpankkiliitto 2 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

3 Strategia Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia. Siitä juontavat juurensa myös arvomme ja palvelumme perusperiaatteet. SÄÄSTÖPANKKIEN PÄÄMÄÄRÄNÄ ovat Suomen tyytyväisimmät ja uskollisimmat asiakkaat sekä se, että säästöpankit ovat asiakasosuudeltaan yksi kolmesta suuresta pankkiryhmästä. Tämän saavutamme siten, että asiakaskohtaamisissa ymmärrämme tavallisten ihmisten talousasioita ja tarjoamme ratkaisuja hallittuun vaurastumiseen. Säästöpankki toimii paikallisesti ja vastuullisesti lähellä ihmistä ja on sopivan kokoinen. Kasvu näkyy niin nykyisten asiakkaiden asioinnin keskittämisenä kuin uusien asiakkuuksien määrän kasvuna. Asiakasosuus kasvaa hyvän palvelun, asiakastyytyväisyyden ja asiakasuskollisuuden kautta. Päämäärämme toteutuu, kun onnistumme asiakaskohtaamisissa ja sitä kautta yhä useampi suomalainen kuluttaja ja yritys löytävät säästöpankista luotettavan ja ihmisläheisen vaihtoehdon itselleen. SÄÄSTÖPANKKIEN ARVOT: Asiakasläheisyys: Meillä on herkkyyttä kuunnella asiakasta ja uudistaa toimintaamme asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhteistyö: Yhteistyömme asiakkaiden, henkilöstön, säästöpankkien ja kumppaneiden välillä on avointa ja aitoa. Luotettavuus: Hoidamme asiat ammattitaitoisesti ja luotettavasti. Tuloksellisuus: Liiketoiminnan tuloksella kehitämme toimintaa asiakkaiden palvelun parantamiseksi. Kilpailustrategia KILPAILUSTRATEGIAMME on aito asiakasläheisyys, jota toteutamme kannattavasti ja riskit halliten. Säästöpankkien tavoitteena on kannattava kasvu ja asiakasmarkkina-aseman vahvistaminen. Kasvu ei ole säästöpankille itsetarkoitus, vaan asiakaskohtaamisissa onnistuminen sekä se, että yhä useampi suomalainen kuluttaja ja yritys löytävät säästöpankista luotettavan, ihmisläheisen vaihtoehdon. Säästöpankit yhdistävät asiantuntijuuden ja asiakasläheisyyden ainutlaatuisella tavalla, mikä näkyy asiakkaiden tarpeiden ja elämänvaiheiden huomioimisena, paikallisuutena sekä pankkialan ja säästämisen asiantuntemuksena. Se on meidän strategiaamme. Jokainen asiakaskohtaaminen on meille tärkeä ja katsomme asioita asiakkaidemme silmin. Arvo asiakkaalle luodaan jokaisessa kohtaamisessa ja pitkäjänteisillä asiakassuhteilla. Asiakasläheisyys tarkoittaa fyysisen läsnäolon lisäksi henkistä tilaa, jossa olemme asiakkaan puolella. Kuuntelemme vilpittömästi asiakastamme ja tarjoamme hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa perustuvia palveluita ja ratkaisuja. Meidän kanssamme vaurastuminen tapahtuu asteittain, hallitusti ja luotettavasti. Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimamme kattaa kaikki niin henkilö- kuin yritysasiakkaiden keskeiset pankkipalvelut, joita täydentävät yhteistyökumppaneiden kanssa tuotettavat finanssialan palvelut ja tuotteet. Olemme täyden palvelun vähittäispankki. Strategiamme kestävyyttä kuvaa se, että finanssikriisistä huolimatta laajensimme viime vuonna palveluitamme varallisuuden hallintaan ja perustimme sekä uuden varainhoitoyksikön että Sp- Koti Oy:n kiinteistönvälitysketjun rakentamiseen. Niiden avulla säästöpankit voivat entistä tiiviimmin edistää asiakkaittensa hyvinvointia ja auttaa heitä hallitsemaan kokonaisvarallisuuttaan on kyse sitten finanssi- tai reaalivarallisuudesta. Säästöpankkien menestys perustuu hyvään kannattavuuteen, kustannustehokkuuteen, vakavaraisuuteen ja riskienhallintaan. Vakavaraisuutemme on vahvalla tasolla. Liiketoiminnan kehittäminen, riskinkantokyky, toiminnan luotettavuus ja turvallisuus edellyttävät, että vakavaraisuuspuskuri on riittävä. 3 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

4 Säästöpankkien riskinotto perustuu liiketoimintastrategiasta johdettuun varovaisesti mitoitettuun riskinottoon, asetettuihin riskirajoihin, riskirajojen säännölliseen seurantaan ja testaamiseen. Säästöpankin vakavaraisuus ylläpidetään turvallisella tasolla. Vakavaraisuuspuskuri (pilari 1 -riskien vaatiman) minimipääoman jälkeen on riittävä suhteessa pankin riskiprofiiliin. Pankin pääomatavoite on määritetty konservatiivisesti riskialueiden riskiarvioiden perusteella. Pankin liiketoiminnan kasvu mitoitetaan pankin kantokyvyn mukaan. Vakavaraisuuden vaaliminen on osa vastuullista toimintatapaamme. Vastuullinen toiminta on ollut säästöpankkien olennaisimpia piirteitä aivan pankkien perustamisesta lähtien: meille on tärkeää tukea alueellista taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia kaikkialla Suomessa. Tavoitteemme on kehittää ja viedä vastuullisuutta toiminnassamme edelleen eteenpäin. Juuret SÄÄSTÖPANKIT MUODOSTAVAT Suomen vanhimman pankkiryhmän. Ensimmäiset säästöpankit perustettiin 1820-luvun alussa. Samaan aikaan Suomessa käynnistettiin yhteiskunnallista ja taloudellista itsehallintoa. Silloin syntynyt suomalainen säästöpankkiaate kantaa nykypäiviin asti. Säästöpankkien perustaminen käynnisti kaikille kansalaisille tarkoitetun pankki- ja talletustoiminnan ja säästöpankkiliike levisi ympäri Suomen. Säästöpankkien avulla myös maaseudulla siirryttiin rahatalouteen 1800-luvun lopulle tultaessa. Säästöpankkiverkosto oli laajimmillaan vuonna 1939, jolloin pankkeja oli koko maassa 485. Nykyisin säästöpankkiryhmään kuuluu 34 Säästöpankkia, keskusjärjestö Säästöpankkiliitto, Sp-Rahastoyhtiö Oy, Säästöpankkien Vakuusrahasto ja Säästöpankkien Tutkimussäätiö. Säästöpankkiryhmän strategisia kumppaneita ovat tietotekniikkayhtiö Samlink Oy, Henkivakuutusyhtiö Duo, Lähivakuutusryhmä ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj. Säästöpankit perustettiin alun perin vähävaraisia ja palvelusväkeä varten. Toiminnalla oli myös selkeitä sosiaalisia tavoitteita: tarkoitus oli opettaa kansaa säästäväisyyteen. Säästäväisyyden edistäminen on kirjattu erityiseen säästöpankkilakiin Säästöpankin erityistarkoitukseksi vielä tänäkin päivänä. Säästöpankkien ja säästämisen historiaan voi tutustua tarkemmin Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon näyttelytilojen yhteydessä olevassa Säästöpankkimuseossa. Säästöpankkien Tutkimussäätiön tallentamaan kokoelmaan perustuva näyttely esittelee muun muassa säästölippaita, -kirjoja ja vanhoja rahoja. Vuonna 1972 perustettu erikoismuseo on Pohjoismaiden vanhin valtakunnallinen säästöpankkimuseo. Asiakkaamme SÄÄSTÖPANKKIEN KOKO toiminta perustuu asiakasläheiseen palveluun. Olemme läsnä ja saavutettavissa. Haluamme pitää huolta asiakkaistamme heidän elämänsä kaikissa vaiheissa ja olla heille tuttu, turvallinen kumppani. Säästöpankkien henkilöstö tuntee asiakkaansa ja hoitaa heidän asiansa asiantuntevasti, mutta mutkattomasti ja ymmärrettävästi. Asiakaspalvelun ja asiakassuhteen jatkuva kehittäminen on säästöpankeille tärkeää. Tuemme pitkäjänteisiä asiakassuhteita tarjoamalla asiakkaidemme yksilöllisiin tarpeisiin perustuvia palveluja. Kuuntelemme asiakkaitamme, autamme heitä tunnistamaan oman talouden hallintaan ja vaurastumiseen liittyviä tarpeita ja tarjoamme niihin liittyviä konseptoituja ratkaisuja. Asiakassuhteiden hoitoa tukevat asiakkuuden eri vaiheisiin liittyvät hoitomallit, aktiivinen yhteydenpito ja asiakkaan huomiointi. Ammattitaitoinen ja vastuullisesti toimiva henkilöstö on avain onnistuneeseen asiakaskohtaamiseen, mikä näkyy asiakkaalle ainutlaatuisena Säästöpankkikokemuksena. Viime vuonna säästöpankit ottivat käyttöön jokaiselle asiakkaalle räätälöidyn tapaamisen, Oman Talouden Tuokion. Sen avulla asiakkaat voivat suunnitella omaa taloudenpitoaan yhdessä pankin asiantuntijan kanssa entistä tiiviimmin ja saada helposti ymmärrettävällä tavalla tietoa omasta taloudestaan. Säästöpankkien liiketoiminnan painopisteenä ovat henkilöasiakkaat, pk-yritysasiakkaat sekä maa- ja metsätalousasiakkaat. Pääasiallisen asiakasryhmän muodostavat aktiivi-iässä olevat henkilöasiakkaat, ammatinharjoittajat ja pienyritykset. Aktiivi-iässä olevien henkilöasiakkaiden kautta saavutamme myös eläkeläiset sekä lapset ja nuoret. Pk-yritysten ja maaseutuyritysten rooli määrittyy pankin toimialueen ja osaamisen perusteella. Säästöpankkien panostus asiakasläheiseen työskentelyyn näkyy kasvavana asiakasmääränä ja asiakaspalautteissa. Vuonna 2010 säästöpankkiryhmällä oli jo reilut asiakasta. Säästöpankkeihin tuli vuoden aikana n uutta asiakasta, mikä on erittäin hyvä saavutus. Säästöpankkien asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus ovat tutkimusten mukaan erinomaiset. Erityisesti henkilökohtaista, ihmisläheistä asiakaspalvelua arvostetaan suuresti. Samaan tulokseen tuli myös Suomen kattavin asiakasuskollisuutta ja -kokemusta mittaava Asiakkuusindeksi selvitys, jossa säästöpankit nousivat viidenneksi. Kun pankkien vertailuryhmässä tarkasteltiin asiakastyytyväisyyttä, säästöpankit tulivat toiseksi. Säästöpankkien asiakaspalvelu on suomalaisista yrityksistä tutkitusti parhaiden joukossa. Vuosien saatossa säästöpankkien toiminnan ydin ei ole muuttunut: olemme läsnä asiakkaittemme arjessa, kuuntelemme heitä ja tarjoamme heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa istuvia ratkaisuja. 4 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

5 Paikallisuus ja vastuullisuus SÄÄSTÖPANKIT TOIMIVAT paikallisesti ja muodostavat yhdessä valtakunnallisen ryhmän. Paikallisuus tarjoaa monenlaista hyötyä asiakkaille: pankkipalvelut ovat helposti saatavilla, päätöksenteko nopeaa ja asiakaspalvelu tuttua. Paikallinen läsnäolo näkyy myös paikkakunnan hyvinvoinnin tukemisena, kuten vuosittaisena Säästäväisyysviikkona, yhteistyönä koulujen ja oppilaitosten kanssa, paikkakunnan kulttuurin ja opetustoiminnan tukemisena, sponsorointina ja Säästöpankkisäätiöiden lahjoittamina varoina. Huomioimme myös pankkitoiminnan ympäristövaikutukset. Pyrimme esimerkiksi korvaamaan työmatkoja ja neuvotteluja puhelin- ja videopalavereilla. Lisäksi mietimme, miten voimme kehittää ympäristönäkökohtia huomioivia tuotteita ja lähiympäristön hyvinvointia alueellisia hankkeita tukemalla. Säästöpankit tutkivat ja nostavat säännöllisesti esille suomalaisten näkemystä ja suhtautumista säästämiseen ja oman talouden hallintaan. Vuonna 2010 säästöpankit alkoivat selvittää niitä vuosittaisella barometrillä. Sen mukaan valtaosa suomalaisista suhtautuu säästämiseen myönteisesti ja haluaa säästää. Monet tarvitsevat talouden hoitoonsa kuitenkin tukea ja kaipaa pankilta aktiivista roolia. Säästöpankit ovat olemassa juuri siksi, että suomalaisten ei tarvitsisi olla yksin raha-asioidensa kanssa. Paikallinen toiminta on myös osa vastuullista toimintatapaa. Vastuullisuus oli keskeistä jo silloin kun Säästöpankit syntyivät ne perustettiin edistämään säästäväisyyttä sekä tuomaan esille säästämiseen ja henkilökohtaiseen vaurastumiseen liittyviä keinoja ja mahdollisuuksia. Myös vastuullisuus yhteisöä kohtaan on osa säästöpankkien alkuperäistä toiminta-ajatusta. Vastuullisen toiminnan yleisenä viitekehyksenä käytämme vastuullisuusraportoinnin standardia, joka jaotellaan taloudelliseen-, sosiaaliseen- ja ympäristövastuuseen. Taloudellinen vastuu pitää sisällään muun muassa hyvän kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden, hyvän hallintotavan ja vastuullisen johtamisen. Noudatamme toimialakohtaisia ja ammatillisia eettisiä periaatteita. Erityistä juuri säästöpankeille on se, että kannamme vastuuta paikallisen väestön säästämisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämisestä. Käytännössä tämä näkyy muun muassa siinä, että emme myönnä asiakkaillemme liian suuri lainoja tai luottoja, joista he eivät selviydy tai jotka vievät heidän taloutensa liian tiukoille. Sosiaalinen vastuu näkyy siinä, että säästöpankit edistävät aktiivisesti paikkakunnan hyvinvointia. Kohtelemme kaikkia asiakkaitamme tasapuolisesti, rahoitamme paikallisyritysten toimintaa ja teemme säästämistä ja rahankäyttöä tutuksi jo lapsille esimerkiksi paikallisen kouluyhteistyön, Säästäväisyysviikon ja Osmo-säästäväisyyshahmon kautta. Lisäksi tuemme yliopistoja, urheilutoimintaa, kulttuuria ja säästämistä edistävää tutkimustoimintaa. Kaikkiaan säästöpankit lahjoittivat viime vuonna noin euroa paikkakunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Säästäväisyysviikon kautta lahjoitettiin noin euroa lasten psykiatrisen toiminnan tukemiseksi. Säästöpankin Tutkimussäätiö ja Kluuvin säätiö myönsivät apurahoja yliopiston tutkijoille ja tutkimushankkeille noin eurolla. 5 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

6 Markkinat Maailmantalouden kasvu oli kohtalaisella tasolla ja vuonna 2009 alkanut toipuminen finanssikriisistä jatkui. Aasia ja kehittyvät markkinat olivat tasaisessa kasvussa koko vuoden, kun taas USA:n talous hidasti vauhtiaan kesän aikana ja EU:n kotimarkkinoiden toipuminen alkoi vasta kesän kynnyksellä. VUODEN ALKUA sävyttivät uutiset Kreikan edellisen hallituksen velkamäärän manipuloinnista ja siitä alkoi euroalueen valtionvelkakriisin eskaloituminen. PIGS-maiden (Portugali, Italia, Kreikka, Espanja) ongelmia varten perustettiin euroalueen yhteinen EFSF-vakuusrahasto, jota sittemmin hyödynnettiin myös Irlannin avustuspaketin rahoittamisessa. Kreikan ongelmista ja valtionlainojen riskilisien levenemisestä alkoi nopea euron heikkeneminen, joka puolestaan näkyi loppuvuodesta huomattavana talouden toipumisena. Euro vahvistui loppuvuodesta suhteessa dollariin, mutta sekä Irlannin että Portugalin lainahuolet hidastivat vahvistumisvauhtia. Sekä euro että dollari heikkenivät suhteessa useimpiin muihin maailman valuuttoihin vuoden 2010 aikana. Suomen talouden tilanne alkoi parantua loppukeväästä heikkenevän euron ja tärkeimpien vientimarkkinoiden toipumisen myötä. Suomen talous oli kesän ja syksyn jopa poikkeuksellisen nopeassa kasvussa, ja vienti sekä tuonti toipuivat jo vuoden 2007 tasoille. Työttömyys laski tasaisesti tammikuusta lokakuuhun, mutta marras-joulukuussa työttömyyden paraneva kehitys pysähtyi. Inflaatio alkoi Suomessa kiihtyä loppuvuonna. Euriborkorot olivat matalimmillaan maaliskuussa kääntyen sitten hienoiseen nousuun. EKP:n vetäytyminen yli kolmen kuukauden kiinteän koron avomarkkinaoperaatioista antoi pidemmille euriboreille tilaa nousta. Euroalueen ydinalueiden valtionlainojen korot olivat pohjilla elokuussa, jonka jälkeen alkoi loppuvuoden jatkunut, hidas nousu kaikissa koroissa. Maailmantalouden tilanne jatkaa paranemistaan vuonna Maailmantalouden painon siirtyminen kohti Aasiaa ja kehittyviä markkinoita jatkuu, ja kulutuskysynnän kasvu kehittyvillä markkinoilla tukee talouksien nousua kaikkialla. EU toipuu vientivetoisesti, koska euroalueen kuluttajan ostovoima kärsii julkisen sektorin leikkauksista sekä sitkeästä työttömyydestä reuna-alueilla. Reuna-alueiden ongelmien selvittely jatkuu vielä kevään ajan, mutta Irlannin ja Espanjan talouksien uskotaan nousevan ahdingostaan vuoden aikana. Euroalueen talous jatkaa Saksa-vetoisella kasvu-uralla kasvun vahvistuessa hiljalleen myös muissa Euroopan maissa. Uskomme, että vaikein työttömyystilanne euroalueella on ohi ja työllisyys alkaa hiljalleen vahvistua vuoden aikana. Uhkana on inflaation nopea kiihtyminen euroalueella, koska raaka-aineiden hinnannousu vaikuttaa hintatasoon ja aiheuttanee paineita myös palkankorotuksiin. Uskomme korkotason nousun jatkuvan vuonna Odotamme myös EKP:n aloittavan koronnostojen sarjan syksyllä 2011, kun merkit hintatason nousun leviämisestä palkkavaatimuksiin ovat jo selkeämmin näkyvissä. Suomen talous toipuu nopeasti samalla kun Suomelle tärkeät taloudet ja kauppakumppanit, Venäjä, Ruotsi ja Saksa jatkavat kasvu-uralla. Kasvu on kuitenkin alueittain epätasaista, kun moni teollisuuspaikkakunta kärsii edelleen tuotantolaitosten sulkemisen jälkivaikutuksista. Vallitseva korkotaso on Suomelle jo liian matala; kiihtyvä inflaatio ja liian halpa raha yhdistettynä paranevaan työllisyystilanteeseen uhkaa ylikuumentaa Suomen talouden, jos mitään ei tehdä tämän kehityksen hillitsemiseksi. Osakemarkkinoilla uskomme kohtuulliseen osakevuoteen. Kehitys osakemarkkinoittain tasapainottunee aikaisemmista vuosista ja kuluttajavetoiset yhtiöt kasvattavat suosiotaan teollisuus- ja raaka-ainevetoisten toimialojen rinnalla. Uskomme myös länsimaisten osakkeiden palaavan sijoittajien suosioon ja tuottoerojen tasoittuvan suhteessa kehittyviin markkinoihin. Säästäminen TILASTOKESKUKSEN MUKAAN kotitalouksien rahoitusvarojen arvo oli vuoden 2010 syyskuun lopussa 212,4 miljardia euroa. Rahoitusvarat olivat 7,2 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Talletusten rooli kotitalouksien varoissa ja sijoittamisessa on edelleen keskeinen. Kotitalouksien talletuskanta oli joulukuun lopussa 77,8 miljardia euroa. Vuosi 2010 oli sijoitusmarkkinoilla vaihteleva. Alkuvuodesta markkinat jatkoivat vahvaa elpymistään. Sijoittajat alkoivat karttaa riskiä ja osakemarkkinoilla nähtiin korjausliike alaspäin. Kesän alussa vuoden ensimmäisten kuukausien hyvät tuotot olivat lähes sulaneet pois. Vuoden jälkipuoliskolla markkinat alkoivat jälleen toipua. Vuodesta 2010 muodostui lopulta hyvä pörssivuosi. Koko vuoden muutos oli OMXH Cap -indeksillä mitattuna lähes +30 prosenttia ja MSCI Europe -indeksillä mitattuna +12 prosenttia. Korkomarkkinoilla valtionlaina- ja euriborindeksien tuotot jäivät vaatimattomiksi. Suomen rahalaitosten euroalueelta vastaanottamat talletukset kasvoivat viime vuonna 8,0 prosenttia. Toimialan yön yli -talletukset kasvoivat 5,5 prosenttia ja määräaikaistalletukset kasvoivat 8,3 prosenttia. 6 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

7 Vuonna 2010 säästöpankkien talletukset olivat miljoonaa euroa. Näistä henkilöasiakkaiden osuus oli 78 prosenttia ja yritysasiakkaiden osuus on 16 prosenttia. Maa- ja metsätalousasiakkaiden osuus talletuksista on 6 prosenttia. Talletuksista merkittävä osa, 67 prosenttia, on erilaisilla säästämis- ja sijoittamistileillä. Säästöpankkien talletukset kasvoivat 4,1 prosenttia, josta päivittäisasioinnin talletukset kasvoivat 6,7 prosenttia ja määräaikaistalletukset 3,5 prosenttia. Säästöpankkien markkinaosuus talletuksista oli vuonna ,1 prosenttia, mikä on lähes sama kuin vuosi sitten. Viime vuonna Henkivakuutusosakeyhtiö Duon maksutulo kasvoi 7 prosenttia päätyen 51,1 miljoonaan euroon. Alaa maltillisempi kasvu selittyy sillä, että ryhmäeläke ja kapitalisaatiosopimukset saatiin yhtiön tarjontaan vasta vuoden 2010 lopussa. Riskivakuutusten myynti koheni kuitenkin markkinoita vauhdikkaammin. Duon asiakasmäärä kasvoi 23,9 prosenttia edellisvuodesta ja oli vuoden vaihteessa Vakuutussäästöjen määrä kasvoi 34 prosenttia päätyen 168 miljoonaan euroon. Henkivakuutusyhtiö Duon markkinaosuus riskivakuutusten maksutulosta oli 1,6 prosenttia ja säästöhenkivakuutuksista 3,2 prosenttia. MILJ Talletusten kehitys Rahoitus RAHALAITOSTEN KOTITALOUKSILLE myöntämien euromääräisten asuntolainojen kanta kasvoi 0,3 miljardia euroa ja oli joulukuun lopussa 76,7 miljardia euroa TALLETUKSET Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomat jatkoivat kasvuaan vuonna Rahastojen pääomat kasvoivat vuoden aikana yhteensä 7,2 miljardia euroa eli 13,3 prosenttia. Suurin osa kasvusta tuli arvonnoususta. Rahastoluokista eniten pääomia keräsivät yrityslainarahastot, yhteensä 1,7 miljardia euroa ja osakerahastot 0,6 miljardia euroa. Sp-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat pääomat olivat vuoden lopussa yhteensä 584,8 miljoonaa euroa, mikä oli 23,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tarkastelukauden päättyessä rahastojen osuudenomistajia oli yhteensä Osuudenomistajien määrä kasvoi 13,8 prosenttia. Nettomerkinnät yhtiön hallinnoimiin rahastoihin olivat vuoden 2010 aikana yhteensä 50,4 miljoonaa euroa positiiviset. Sp-Rahastoyhtiö onnistui toiminnassaan erittäin hyvin markkinoihin verrattuna. Yhtiön markkinaosuus Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista oli 1,0 prosenttia ja osuudenomistajista 2,9 prosenttia. Kotitalouksien rahastosäästöistä Sp-Rahastoyhtiön markkinaosuus oli 2,3 prosenttia. Henkivakuutusmarkkinoilla vuosi 2010 oli kasvun ja muutoksen vuosi. Riskivakuutusten myynti kehittyi alalla suotuisasti. Alan maksutulo kasvoi ennätykselliset 56,3 prosenttia päättyen noin 4,8 miljardiin euroon. Ylivoimaisesti voimakkainta maksutulon kehitys oli ryhmäeläkevakuutuksen ja kapitalisaatiosopimusten osalta. Uusi PS-laki toi yksilöllisen eläkevakuutuksen rinnalle eivakuutusyhtiösidonnaisen eläkesäästämisen. Tämä ja muuttunut lainsäädäntö yhdessä romahduttivat eläkevakuutuksen myynnin noin yhteen viidesosaan edellisestä vuodesta. Kotitalouksien asuntolainakannan vuosikasvu pysyi ennallaan 6,8 prosentissa. Toimialan uusien asuntoluottojen kasvu kiihtyi loppuvuotta kohden alentuen kuitenkin joulukuussa 18 prosentin tasolle. Koko asuntolainakannan keskikorko nousi hivenen 2,05 prosenttiin. Uusien lainojen keskikorko aleni aavistuksen 2,17 prosenttiin. Rahalaitosten yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta supistui 0,5 miljardia euroa ja oli joulukuun lopussa 56,5 miljardia euroa. Yrityslainakannan vuosikasvu hidastui 4,8 prosenttiin marraskuun 5,4 prosentista. Vuonna 2010 säästöpankkien luottokanta oli miljoonaa euroa sisältäen välitetyt luotot. Luotonanto on keskittynyt vähäriskisiin henkilöluottoihin, joiden osuus luottokannasta on 74 prosenttia. Henkilöluotot ovat suurimmaksi osaksi asuntoluottoja, joiden osuus oli 67 prosenttia koko luottokannasta. Yritysluottojen osuus on puolestaan 16 prosenttia. Maa- ja metsätalousasiakkaiden osuus luotoista on 10 prosenttia. Lainaturvan piirissä on keskimäärin joka kolmas säästöpankin myöntämä luotto. MILJ Luottojen kehitys LUOTOT SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

8 Säästöpankkien asuntoluottojen kasvu vuonna 2010 oli 6,0 prosenttia, vastaten toimialan kasvuvauhtia. Uusien asuntoluottojen vuotuinen kasvu oli vuoden lopussa 11,3 prosenttia, noudattaen toimialan joulukuun trendiä. Vuonna 2010 säästöpankkien Aktia Hypoteekkipankkiin välittämien asuntolainojen kanta kasvoi 242,8 miljoonalla eurolla (kasvua 24,4 prosenttia) ja välitettyjen luottojen määrä oli kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Säästöpankkien asuntoluottojen markkinaosuus vuonna 2010 oli 5,6 prosenttia. Tämä on erittäin hyvä saavutus, koska säästöpankit eivät osallistuneet toimialalla vuonna 2010 vallinneeseen epäterveeseen luottohinnoitteluun. Säästöpankkien yritysluotot kasvoivat muuta toimialaa nopeammin. Säästöpankkien kestävän ja vastuullisen strategian mukaan säästöpankki on mukana yrittäjän elämässä kansantalouden kriiseistä riippumatta ja säästöpankit jatkoivat määrätietoisesti yritysten rahoittamista muiden alan toimijoiden jarrutellessa. Vuonna 2010 yritysluotot kasvoivat 11,3 prosenttia (toimialan kasvu vain 4,8 prosenttia). Säästöpankit kasvattivat markkinaosuuttaan suomalaisten yritysten rahoituksesta merkittävästi 1,7 prosenttiin vuonna Säästöpankkiryhmässä oli vuoden 2010 lopussa noin korttiasiakasta. Visa-korteissa toteutettiin toukokuussa 2010 jokaista Visa-asiakasta koskeva muutos, kun kuukausittainen käyttöraja korvautui luottolimiitillä. Toinen merkittävä muutos oli siirtymä nykyisistä pankkikorteista ja Visa-korteista uusiin Visa Credit- ja -Debit -tuotteisiin. Internet- ja verkkopalvelusopimuksia oli vuoden 2010 lopussa kaikkiaan kpl, jossa kasvua oli 7 prosenttia. Siirtymä credit- ja debitkortteihin on osa Euroopassa tapahtuvaa siirtymää kohti yhtenäistä euromaksualuetta SEPAa. SEPAn ansiosta siirtymävaiheen jälkeen koti- ja ulkomaan maksamisen välillä ei enää ole eroja. Muutoksen on arvioitu olevan teknisesti suurempi kuin muutos euroon siirryttäessä. Anto- ja ottolainauksen keskikorkojen erotus kääntyi kesäkuukausien alhaisimmalta tasolta lievään loppuvuotta kohden jatkuneeseen nousuun. Luottokannan keskikorko oli vuoden lopussa 2,56 prosenttia eli sama kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kotitalouksien asuntoluottokannan keskikorko oli 2,32 prosenttia, mikä on lievästi alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Yritysluottokannan keskikorko oli 2,82 prosenttia, mikä oli lievästi korkeampi kuin vuonna Koko talletuskannan keskikorko oli vuoden vaihteessa 1,05 prosenttia ja se oli +0,06 prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Päivittäisasiointi VUONNA 2010 merkittävimmät kehityshankkeet päivittäisasioinnissa olivat korttituotteisiin liittyvät uudistukset ja SEPA-muutosten eteenpäin vieminen. SEPA-tilisiirtojen määrä on vahvassa kasvussa. Kansallisesta maksujenvälitysjärjestelmästä luovutaan lokakuun lopussa 2011, jolloin kaikki kansalliset tilisiirrot välitetään SEPA- tilisiirtoina. Säästöpankit ovat luoneet tietoteknisiä valmiuksia siirtyä yhtenäiseen eruromaksualueeseen SEPA:an. Säästöpankkien IBAN-tilinumeron ja RF-viitteen sisältävän pankkiviivakoodin käyttöönotto on keväällä SEPA-suoraveloituksen sekä e-laskun käyttöönottoaikataulu on vielä avoinna. Näiden aikataulut täsmentyvät kevään 2011 aikana. 8 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010

9 Talous SÄÄSTÖPANKIT LÄHTEVÄT HYVÄSSÄ TULOSKUNNOSSA VUOTEEN 2011: Liikevoitto 54,3 miljoonaa euroa Vakavaraisuus 22,3 % Asiakasmäärä +0,8 % Talletuskasvu +4,1 % Sp-Rahastoyhtiön hallinnoimien rahastopääomien kasvu +23,4 % Vakuutussäästöt +34,2 % Asuntoluottojen kasvu ml. välitetyt luotot +6,7 % Yritysluottojen kasvu ml. välitetyt luotot +11,3 % Säästöpankkien vuosi 2010 oli onnistunut ja se sujui odotustemme mukaisesti. Kehitimme palveluitamme ja asiakkaamme nostivat meidät Suomen suosituimpien pankkien kärkeen. Kilpailukykymme on hyvä ja tuloskuntomme sekä pääomapuskurimme ovat kunnossa. Kilpailussa asiakkaiden luottamuksesta menestyy se, joka osaa kuunnella ja arvostaa asiakasta. Säästöpankeilla on kykyä ja halua edistää asiakkaidensa hyvinvointia. Säästöpankkien tulos Korkokate edelleen avainasemassa MILJ Omat varat ja vakavaraisuus ENSISIJAISET OMAT VARAT VAKAVARAISUUS 25% % 20% % 15% % 10% % 5% 5 % 0% 0 % Säästöpankkien liikevoitto oli 54,3 miljoonaa euroa. Liikevoitto laski 12,2 miljoonaa euroa (-18,3 %) edellisvuodesta. Lasku johtui korkokatteen alentumisesta ja kehittämispanostuksista. Korkokate alentui edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 9,7 % eli 14,7 miljoonaa euroa. Korkokatetta painoi alas poikkeuksellisen alhaisen markkinakorkotason jatkuminen sekä luottojen ja talletusten välisen korkomarginaalin supistuminen. Loppuvuonna säästöpankkien korkokate lähti kasvuun. Viimeisen neljänneksen korkokate kasvoi 2,7 % verrattuna vuoden 2010 edelliseen neljännekseen. Anto- ja ottolainauksen keskikorkojen erotus kääntyi kesäkuukausien alhaisimmalta tasolta loppuvuotta kohden lievään nousuun, mikä jatkui koko loppuvuoden Asiakasmäärä Luottokannan keskikorko oli vuoden lopussa 2,53 %. Se säilyi ennallaan edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Markkinoilla käytävästä hintakilpailusta huolimatta säästöpankkien luotonannon marginaalit alentuivat vuoden aikana vain lievästi. Koko talletuskannan keskikorko oli vuoden vaihteessa 1,05 % eli 0,06 prosenttiyksikköä korkeampi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Muut tuotot hyvässä kasvussa kuluja rasitti voimakas kehittäminen Muiden tuottojen kasvu oli erittäin vahvaa (+17,1 %). Euromääräisesti muiden tuottojen kasvu oli lähes sama kuin korkokatteen alentuminen. Muissa tuotoissa keskeisiä olivat niin antolainauksen, maksuliikkeen kuin eri sijoitustuotteiden myynnistä kertyvät palkkiot. Myös sijoitustuottojen kasvu oli hyvä. 9 SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2010