Miten digitalisaatio muuttaa soterakennetta. Erkki Vauramo Aalto-yliopisto, SOTERA Seinäjoki

Transkriptio

1 Miten digitalisaatio muuttaa soterakennetta Erkki Vauramo Aalto-yliopisto, SOTERA Seinäjoki

2 Taustaksi suhteeni digitalisaatioon 1954 opiskeluissa pohdittiin syrjäyttääkö transistori radioputken 1967 TKS hankki IBM 1130 laitteiston ja Saabin Värmlandin laboratoriotulosten arkistointi 1976 ensimmäisiä omia pientietokoneita 1985 poistoilmoitusanalyysi, josta syntyi Hilmo, terveyskortti 1995 terveyskarttoja, standardilauseita EU:ssa 2005 paperiton sairaala 2015 huimia visioita

3 IT perusratkaisu 1980-luvun lopussa Avainsairaalat: HYKS, OYKS, TKS, KYKS ja lääkintöhallitus Perusohjelma oli saatavissa USA:sta Vaihtoehto 1 jatkuva potilaskertomus, erikoisalat omilla lehdillään, käytössä mm. VA sairaaloissa Episodipohjainen järjestelmä, jossa keskeistä roolia näytteli toimenpiteiden tarkka laskutus Parhaalla osaamisella valttiin vaihtoehto 1 ja VA ohjelmisto tuotiin Suomeen Ratkaisu on nykytilanteen taustalla

4 Miesten eliniän odote maakunnittain Miehet 0 Miehet 30 Miehet 50 Miehet 65 Miehet 80 Koko maa 77,5 Koko maa 48,4 Koko maa 29,9 Koko maa 17,7 Koko maa 7,8 Pohjanmaa 80,1 Pohjanmaa 50,8 Pohjanmaa 31,8 Pohjanmaa 18,8 Ahvenanmaa 8,3 Ahvenanmaa 78,6 Etelä-Pohjanm 49,2 Etelä-Pohjanm 30,4 Pirkanmaa 18,0 Pohjanmaa 8,2 Etelä-Pohjanm 78,2 Ahvenanmaa 49,0 Keski-Pohjanm 30,3 Pohjois-Pohja 18,0 Pirkanmaa 8,1 Uusimaa 78,1 Uusimaa 48,9 Varsinais-Suo 30,2 Etelä-Pohjanm 17,9 Pohjois-Pohj 8,0 Varsinais-Suo 78,0 Varsinais-Suom 48,8 Pirkanmaa 30,2 Keski-Pohjanm 17,9 Uusimaa 7,9 Pirkanmaa 77,8 Pirkanmaa 48,8 Pohjois-Pohja 30,2 Varsinais-Suo 17,9 Varsinais-Su 7,9 Pohjois-Pohja 77,7 Keski-Pohjanm 48,8 Ahvenanmaa 30,2 Uusimaa 17,8 Pohjois-Karja 7,9 Keski-Pohjanm 77,6 Pohjois-Pohjan 48,8 Uusimaa 30,1 Kanta-Häme 17,7 Etelä-Pohjan 7,9 Kanta-Häme 77,3 Kanta-Häme 48,3 Kanta-Häme 29,9 Ahvenanmaa 17,6 Keski-Pohjan 7,9 Keski-Suomi 77,3 Keski-Suomi 48,3 Keski-Suomi 29,8 Keski-Suomi 17,6 Satakunta 7,8 Satakunta 77,0 Satakunta 48,0 Satakunta 29,4 Lappi 17,4 Kanta-Häme 7,8 Päijät-Häme 77,0 Päijät-Häme 47,9 Pohjois-Karjal 29,4 Pohjois-Karjal 17,4 Päijät-Häme 7,8 Lappi 76,7 Lappi 47,7 Lappi 29,4 Pohjois-Savo 17,3 Etelä-Karjala 7,8 Pohjois-Karjal 76,6 Pohjois-Karjala 47,5 Päijät-Häme 29,3 Päijät-Häme 17,3 Kymenlaaks 7,7 Etelä-Karjala 76,3 Pohjois-Savo 47,4 Etelä-Savo 29,2 Satakunta 17,3 Keski-Suom 7,7 Pohjois-Savo 76,2 Etelä-Karjala 47,3 Pohjois-Savo 29,2 Etelä-Savo 17,2 Pohjois-Savo 7,6 Etelä-Savo 76,1 Etelä-Savo 47,2 Etelä-Karjala 29,0 Kymenlaakso 17,2 Kainuu 7,6 Kymenlaakso 76,0 Kymenlaakso 47,0 Kymenlaakso 28,8 Etelä-Karjala 17,1 Lappi 7,6 Kainuu 75,3 Kainuu 46,6 Kainuu 28,6 Kainuu 16,9 Etelä-Savo 7,5 pienin v. 4,8 pienin v. 4,2 pienin v. 3,2 pienin v. 1,9 pienin v. 0,8 pienin % 6,0 pienin % 8,3 pienin % 10,1 pienin % 10,1 pienin % 9,6

5 Naisten eliniän odote maakunnittain Naiset 0 Naiset 30 Naiset 50 Naiset 65 Naiset 80 Koko maa 83,6 Koko maa 54,1 Koko maa 34,8 Koko maa 21,4 Koko maa 9,6 Pohjanmaa 84,8 Pohjanmaa 55,3 Pohjanmaa 35,9 Pohjanmaa 22,1 Pohjanmaa 10,0 Keski-Pohjanm 84,3 Keski-Pohja 54,6 Varsinais-Suom 35,2 Varsinais-Suom 21,7 Uusimaa 9,8 Ahvenanmaa 84,3 Ahvenanmaa 54,6 Keski-Pohjanm 35,2 Kanta-Häme 21,6 Varsinais-Suom 9,8 Etelä-Pohjanm 84,0 Etelä-Pohjan 54,5 Pohjois-Pohjan 35,2 Etelä-Karjala 21,6 Kanta-Häme 9,7 Pohjois-Pohjan 83,9 Pohjois-Poh 54,5 Etelä-Pohjanm 35,1 Etelä-Pohjanma 21,6 Etelä-Karjala 9,7 Varsinais-Suom 83,8 Varsinais-Su 54,4 Etelä-Karjala 35,0 Keski-Pohjanma 21,6 Ahvenanmaa 9,7 Uusimaa 83,7 Uusimaa 54,2 Kanta-Häme 34,9 Pohjois-Pohjanm 21,6 Satakunta 9,6 Pirkanmaa 83,7 Kanta-Häme 54,2 Pirkanmaa 34,9 Pirkanmaa 21,5 Pirkanmaa 9,6 Etelä-Karjala 83,7 Pirkanmaa 54,2 Uusimaa 34,8 Uusimaa 21,4 Kymenlaakso 9,6 Pohjois-Karjala 83,6 Pohjois-Karj 54,2 Pohjois-Karjala 34,8 Etelä-Savo 21,3 Etelä-Pohjanma 9,6 Kanta-Häme 83,5 Etelä-Karjala 54,1 Ahvenanmaa 34,8 Pohjois-Karjala 21,3 Pohjois-Pohjanm 9,6 Keski-Suomi 83,3 Keski-Suom 54,0 Etelä-Savo 34,7 Kymenlaakso 21,2 Etelä-Savo 9,5 Lappi 83,3 Etelä-Savo 53,9 Pohjois-Savo 34,6 Pohjois-Savo 21,2 Keski-Pohjanma 9,5 Etelä-Savo 83,2 Satakunta 53,7 Keski-Suomi 34,6 Keski-Suomi 21,2 Pohjois-Savo 9,4 Päijät-Häme 83,1 Päijät-Häme 53,7 Satakunta 34,5 Satakunta 21,1 Pohjois-Karjala 9,4 Kymenlaakso 83,1 Kymenlaaks 53,7 Päijät-Häme 34,5 Päijät-Häme 21,1 Keski-Suomi 9,4 Pohjois-Savo 83,0 Pohjois-Savo 53,7 Kymenlaakso 34,4 Ahvenanmaa 21,0 Päijät-Häme 9,3 Satakunta 82,9 Lappi 53,6 Lappi 34,3 Kainuu 20,9 Lappi 9,3 Kainuu 82,8 Kainuu 53,4 Kainuu 34,2 Lappi 20,9 Kainuu 9,0 pienin v. 2,0 pienin v. 1,9 pienin v. pienin 1,7 v. pienin 1,2 v. 1,0 pienin % 2,4 pienin % 3,4 pienin % 4,7 pienin % 5,4 pienin % 10,0

6 Eliniän odotteen muutos Miehet 0 v Naiset 0v Miehet Naiset Päijät-Häme 2,59 Etelä-Karjala 1,98 Kymenlaakso 1,50 Kanta-Häme 0,92 Pohjanmaa 2,50 Kainuu 1,59 Ahvenanmaa 1,26 Etelä-Pohjanmaa 0,91 Kymenlaakso 2,44 Etelä-Pohjanmaa 1,32 Uusimaa 1,18 Pohjois-Pohjanm 0,79 Ahvenanmaa - Åland 2,37 Kymenlaakso 1,27 Pohjois-Karjala 1,17 Etelä-Karjala 0,73 Uusimaa 2,34 Kanta-Häme 1,27 Etelä-Pohjanmaa 1,12 Kainuu 0,68 Etelä-Savo 2,28 Pirkanmaa 1,23 Varsinais-Suomi 1,06 Pirkanmaa 0,66 Pohjois-Karjala 2,19 Uusimaa 1,20 Pirkanmaa 1,03 Varsinais-Suomi 0,65 Keski-Pohjanmaa 2,11 Pohjois-Pohjanm 1,17 Pohjois-Pohjanmaa 1,00 Etelä-Savo 0,62 Satakunta 2,11 Koko maa 1,03 Koko maa 0,99 Kymenlaakso 0,61 Etelä-Karjala 2,05 Etelä-Savo 1,00 Kanta-Häme 0,96 Pohjois-Karjala 0,56 Lappi 2,05 Varsinais-Suomi 0,91 Lappi 0,96 Pohjois-Savo 0,55 Koko maa 2,00 Pohjois-Savo 0,87 Kainuu 0,88 Koko maa 0,54 Varsinais-Suomi 1,94 Lappi 0,86 Etelä-Karjala 0,81 Uusimaa 0,53 Pirkanmaa 1,88 Pohjanmaa 0,82 Päijät-Häme 0,77 Pohjanmaa 0,53 Pohjois-Savo 1,67 Pohjois-Karjala 0,74 Keski-Suomi 0,76 Lappi 0,42 Keski-Suomi 1,38 Keski-Pohjanma 0,71 Pohjanmaa 0,76 Keski-Pohjanmaa 0,24 Kanta-Häme 1,19 Ahvenanmaa - Å 0,66 Etelä-Savo 0,74 Keski-Suomi 0,20 Kainuu 0,95 Keski-Suomi 0,55 Satakunta 0,62 Satakunta 0,20 Etelä-Pohjanmaa 0,07 Päijät-Häme 0,30 Pohjois-Savo 0,61 Päijät-Häme 0,09 Pohjois-Pohjanmaa -0,15 Satakunta 0,11 Keski-Pohjanmaa 0,25 Ahvenanmaa -0,18

7 Palvelujärjestelmän uusi rakenne Asiakas- ja ongelmanratkaisuorientoitunut integroitu palveluorganisaatio H Erikoistuneet sairaalat Osaamiskeskukset, Lapset, syöpä, ym. Tarkkailu Osasto H Akuutti- / Yleissairaalat Ratkaistavat ongelmat samoja, asiakkaat vaihtuvat Lähipalvelut hajautetusti Lähipalvelut Asiakkaat samoja, ratkaistavat ongelmat vaihtuvat Tehot Tukipalvelut Toimenpide UUSI ASIAKASRAJAPINTA Kuntoutus Diagnostiikka Päivystys akuutti geriatria Poliklinikat ja päiväsairaala Kotiuttava yleislääkäri Oma lääkäri akuutti kriisi tutkimus / lähete väestö ongelma / taudinhallinta Kuva: Antti Autio 2015 Sotera-instituutti, Aalto-yliopisto

8 Integroitu järjestelmä: hoito sama potilaan kannalta Yliopistosairaala KUNTOUTUSJÄJESTELMÄ TOIMIJOITA 50? Keskussairaala Lähisairaala Lähisairaala Lähisairaala Lähisairaal

9 Organisaatio: Keskitetty lääketieteellinen johto Erilliset kuntoutusorganisaatiot: budjetit, hallinto, tiedonkulku ja lääketieteellinen laatu yksiköiden vastuulla H hajautuneesta integroituun järjestelmään Integroitu organisaatio: keskitetty hallinto, koordinaatio ja lääketieteellinen johto H Ohjaus ja laatu, kehitteillä edelleen!!

10 Digitaalinen sairaala muuttuu palveluverkon osaksi? Digitaalinen sairaala (paperiton sairaala 2005) Suomalainen sairaala, porrastus Uusi IT tarjonta, tri Watson Verkoston johtaminen, mitä se on? Kelpaisiko toimivat mallit?

11 Theme: Digital Hospital Interdependence of architecture, IT and work organisation 1. Hospital processes 2. ICT 3. Architecture 4. Conclusion

12 Henny van Laarhoven, Sittard - digital hospital: Everything is standard, unless. It is about standardisation of work processes: for the consulting centre it is translated into 80% standard consulting rooms; for the nursing centre it is translated into standard high quality single patient rooms. resulting into one logistic flow for linen, waste matters, consumer articles, medical gas, sterile goods and medication by automatic guided vehicles. resulting into generic IT services, healthcare infrastructure and applications clinical paths (care programs) and use of Electronic Patient Dossier enterprise resource planning for patient-logistics, material and financial management

13 Unless could be Specific facilities and resources are needed e.g. In consulting hours rooms: ophthalmology In knowledge & expertise centre are specific monitors needed Surgeon s need to change clothes in a specific area Intensive Care department doesn t need sanitary units within each patient room

14

15 Presentation layer Parking method Identity and access management Building control system ICT architecture and infrastructure Care programme: care according to protocol Bedside terminal

16 Suomalainen sairaala Jatkuva sairaskertomus dominoi Uusi ohjelma

17 RAHAPULASTA IT-KEHITYKSEN AJURI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA Vanhuspalvelulain tavoite: 92 % yli 75 vuotiaista asuu toimintakykyisinä ja tarvittaessa tuettuna omassa kodissaan Yli 75 vuotiaita on Kodin ulkopuolisia asumispaikkoja tarvitaan 8 % eli Paikkoja on noin eli noin liikaa Johtopäätös: Terveydenhuollossa on liikaa rahaa ja kuntoutusjärjestelmä ei tuota riittävästi toimintakykyä Tilanne on surkea ja siitä vaietaan, mutta muutos tulee!

18 Laskenta Vanhushuolto Hoitoaika alusta Henkilöitä Keskiikä jakson hinta Kertynyt kustannus M Vanhainkoti Tehostettu palveluasunto Tavallinen palveluasunto Aikuisten palveluasunto Terveyskeskus akuutti Terveyskeskus pitkäaikainen Yhteensä Vanhushuolto Tavoite 92 % kotona Ylimäärä (kuntoutusvaje) 18553

19 Auttaako digitalisaatio vanhuksen kotiuttamisessa ehkä? Potilashuoneessa hoitaja noin 1 t/vrk Tarvittiin kahvihuone

20 Soten selviämispolku edellyttää kuntoutusta kotiin ja etäseurantaa Suomen nykytila 2. Suomi kasvu +85 tarve huomioitu 3. Suomi nykykasvu 87 % 4. Vanhuspalvelulaki 91 % 5. Vanhuspalvelulaki 92 % 6. Eksoten taso 94 % 7. Eksoten taso 97 % 8. Selviämispolku

21 Digitalisaatiota tarvitaan! Buurtsorg hollantilainen innovaatio muuttaa nopeasti palvelurakennetta. Perusinnovaationa on perustaa tiimi, jonka sisällä ammattilaisilla on täydellinen toimintavapaus ja täydellinen vastuu. Tiimiin kuuluu korkeintaan 12 jäsentä. Buurtsorg-tiimi toimii osana avun tuottajana, itsehoidon, läheisten ja formaalisten palvelutuottajien kanssa yhdessä. Buurtsorg-tiimin perussäännöt ovat seuraavat: Enintään 12 jäsentä yhdessä tiimissä ja noin asiakasta 60 % asiakasaikaa Tiimillä on tiimikokoukset ja valmennus. Vuosittainen arviointi ja suunnittelu Toiminnan käynnistymisestä vuonna 2007 on Hollannissa nyt jo yli 800 Buurtsorg-tiimiä. Buurtsorg on saavuttanut Hollannissa useita laatupalkintoja ollen vuonna 2009 paras kaikista hoitojärjestelmistä. Parhaan työnantajan tittelin Buurtsorg on voittanut vuonna 2011, 2012, 2014 ja Tuloksena on myös kustannussäästö. Buurtsorg on selvinnyt 40 % alemmilla kustannuksilla verrattuna muihin kotihoitojärjestelmiin. Yleiskustannukset ovat 8 % verrattuna kilpaileviin organisaatioihin, joissa kustannukset ovat yltäneet 20 %:iin.

22 Entä tulevaisuus? Älypuhelin sukupolvi muuttaa kaiken vuoteen 2030 mennessä Taajamat tiivistyvät, naapuruus ja yhteisöllisyys lisääntyy. Ihmiset ottavat päätöksentekoa itselleen Toimintojen ohjaus ja hallinto automatisoituu Terveydenhuollossa etäpalvelut tulevat, mutta ne eivät korvaa ihmiskontaktia Kehitystä ei voi tarkasti ennakoida, eihän pankkikriisiä voitu ennakoida

23 IT muuttaa toimintatapoja Sairaustietojen käsittely koneellistuu Edelleen oikean diagnoosin tekeminen on ongelma, tri Watson on eräs ratkaisu (HS. 12,9. pääkirjoitus) Käyttäjäystävällinen prosessiohjaus ja viestintä lentoasemien tapaan helpottaa potilaan kulkua järjestelmässä. Ohjaus suosii päiväsairaala työtapaa Syntyy ratkaisuja ja uusia työtapoja, joita emme nyt pysty kuvittelemaan

24 IT tulee väkisin? Alueellinen tietoverkko tulee Sotella on tarpeita: Lääkäreille potilastietojärjestelmän käyttöalusta, joka toimii magneettikortilla Päivystykseen digitaalinen ohjaus- läpimenoajan seuranta Toiminnanohjausjärjestelmiä kaikille tasoille avohoidon ajanvaraus Kotihoito hyötyy digitalisoinnista vain, jos saadaan käyttöalusta ja liitäntästandardi Kehitystyön osaaminen on ongelma- riittävän isot näytöt puuttuvat

25 Jos ongelman kanssa on totuttu elämään, niin organisaatio harvoin ratkaisee sitä eli ON OSAAMISKRIISI Ongelmat on tiedostettu ainakin 10 vuotta Osa sairaanhoitopiireistä on keittänyt toimivia osaratkaisuja Ratkaisuyrityksiä on ollut Apotti, Makropilotti Keski-Euroopassa on toimivia ratkaisuja noin M hintaluokassa Suomalaiset ovat vatuloineet niin symbia - kulttuurissa kauan, että ratkaisu tulee väkisin ja meidän toimista riippumatta

26 Johtopäätökset IT-tekniikan tuleva kehitys muuttaa kaikilla aloilla toimintatavat Myös terveydenhuollon tuotanto muuttuu Välttämätön muutos on hankala ja kallis sekä jatkuva, mutta tuo onnistuessaan kustannussäästöjä ja parempaa hoitoa Kokonaisuuksien hallitsemisen osaamiskriisi on olemassa Tarvitaan kokonaisvaltaisempi ja tavoitteellisempi IT politiikka ja onnistuneita kunnianhimoisia pilotteja