Normatiivisen tieteen mahdollisuudesta Henrik Rydenfelt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Normatiivisen tieteen mahdollisuudesta Henrik Rydenfelt"

Transkriptio

1 1 Normatiivisen tieteen mahdollisuudesta Henrik Rydenfelt Normatiiviset kysymykset ovat filosofian keskiössä, ja filosofisista kysymyksistä ne ovat usein kiinnostavimpia jokapäiväisen elämämme kannalta. Mitä tarkoittaa, että joku on oikein tai väärin, hyvää tai pahaa? Ovatko normatiiviset kantamme rationaalisesti tai objektiivisesti arvioitavissa? Mitä jos mitään voimme sanoa niille, joiden moraaliset näkemykset poikkeavat omistamme? Onko tiede arvosidonnaista, ja miten tieteen normit ja arvot sopivat sen tarjoamiin teorioihin maailman luonteesta? Usein ajatellaan, että esimerkiksi teon oikeus ja vääryys eivät ole samanlaisia havaittavia ominaisuuksia kuin vaikkapa esineen pyöreys tai punainen väri. Oikea, väärä, hyvä ja paha jotenkin poikkeavat tällaisista ominaisuuksista. Monesti ajattelemme, että emme voi havaita, tunnistaa tai mitata oikeaa ja väärää samalla tavoin kuin esimerkiksi muotoa, väriä, kovuutta tai painavuutta. Filosofiassa tämän arkisen erottelun voisi sanoa kärjistyneen. Skottilainen valistusfilosofi David Hume veti jyrkän, suorastaan absoluuttinen kahtiajaon kuvailevien ja normatiivisten väitteiden, ajatusten ja totuuksien välille. Tieteellisen tutkimuksen on viimeistään tästä alkaen ajateltu koskevan sitä, miten asiat ovat ei sitä, miten niiden tulisi olla. Näin normatiiviset kysymykset ovat jääneet tieteen ulkopuolelle. Humen mukaan olemme passioidemme orjia : perustavat normatiiviset näkemyksemme ja toimintamme päämäärät perustuvat haluihin ja toiveisiin ja näin rajautuvat rationaalisen kritiikin ulkopuolelle. Tieteellisen tutkimuksen valossa voimme kritisoida ainoastaan keinoja, joita käytämme tavoitteidemme saavuttamiseksi. Rationaalisuus on luonteeltaan instrumentaalista, välineiden arviointia. Humen ajatuksia kritisoi saksalainen valistusfilosofi Immanuel Kant. Kantin mukaan ihmistä kyllä houkuttavat erilaiset satunnaiset halut ja toiveet. Mutta ihminen ei ole vain halujensa orja vaan kykeneväinen vapauteen. Kantin mukaan vapaus on autonomiaa, itse säädettyjen moraalisten lakien noudattamista. Meitä yhdistää yksi ja yhteinen järki, jonka valossa jokainen meistä hyväksyisi tietyt moraalisen toiminnan periaatteet. Normatiivisuuden kysymysten merkittävimmät lähestymistavat nykyfilosofiassa perustuvat tavalla tai toisella Humen tai Kantin ajatuksiin. Väitöskirjassani esitän, että on olemassa kolmas vaihtoehto, joka perustuu pragmatismin filosofiseen perinteeseen,

2 2 erityisesti ja 1900-luvun taitteessa eläneen amerikkalaisen filosofin, tiedemiehen ja yleisneron Charles Sanders Peircen ajatuksiin. Peircen ja pragmatismin tarjoamasta näkökulmasta normatiivisten kysymysten ongelmallinen asema nykyfilosofiassa on perustunut tarpeettomiin oletuksiin sitä, mitä tieteellinen tutkimus edellyttää. Oikean ja väärän normatiiviset kysymykset ovat kyllä luonteeltaan erilaisia kuin kysymykset siitä, miten asiat ovat ja eivät ole. Meillä ei silti ole mitään syytä ajatella, ettei normatiivisia kysymyksiä voisi tutkia tieteellisesti. *** Nykyfilosofiassa normatiivisuuden ja tieteellisen tutkimuksen välisen suhteen kysymykset kuuluvat lähinnä kielellisen käänteen tuotteena syntyneeseen metaetiikkaan, jonka tutkimuksen keskiössä ovat olleet kysymykset normatiivisen kielenkäytön luonteesta. Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että joku on oikein tai hyvää? Toise kysymykset ovat liittyneet normatiivisuuden metafysiikkaan. Mitä ovat normatiiviset tosiseikat, ominaisuudet tai asiantilat? Kysymykset kietoutuvat tietysti yhteen. Moraalirealismin on ajateltu koostuvan kahdesta teesistä. Ensimmäisen, semanttisen teesin mukaan moraaliset väitteet kuvailevat sitä, millä tavoin asiat ovat. Toisen, ontologisen teesin mukaan asiat ovat, kuten ainakin jotkut väitteet esittävät. Moraaliset väitteet siis pyrkivät vastaamaan maailmaa ja maailmassa on jotakin, joka niitä voi myös vastata. Mutta mitä sellaiset asiat sitten voisivat olla? Yksi vaihtoehto on, että kyse on perimmiltään samoista tosiasioista kuin niistä, joita tiede tutkii. Moraalirealistit ovat usein pyrkineet palauttamaan normatiiviset käsitteet tai väitteet tavalla tai toisella kuvaileviin käsitteisiin tai väitteisiin. Onkin ajateltu, että ainoa mahdollisuus selvittää normatiivisia kysymyksiä tieteellisesti on ollut redusoida normatiiviset väitteet ja termit sellaisiin väitteisiin ja termeihin, joita nykytieteen voidaan ajatella käsittelevän. Ehkä yksinkertaisin tällainen näkemys on moraalinen subjektivismi, jonka mukaan normatiiviset väitteet ovat kuvauksia omista tahtotiloistamme ja asenteistamme. Kun joku sanoo, että ystävällisyys on hyvä asia, hän kertoo pitävänsä ystävällisyydestä, suhtautuvansa siihen positiivisesti. Tieteellisesti voimme sitten tutkia sitä, miten kukakin suhtautuu ja mihin. Reduktionistinen projekti on kuitenkin kohdannut suuria ongelmia normatiivisten käsitteiden ja väitteiden erityisluonteen vuoksi. Vaikuttaa siltä, että emme kykene selventämään normatiivisten käsitteiden ja väitteiden merkitystä muiden, kuvailevien

3 3 käsitteiden ja väitteiden avulla. Lisäksi normatiivisilla väitteillä on erilainen asema toiminnassamme kuin kuvailevilla väitteillä. Humesta alkavassa perinteessä on ajateltu, että normatiiviset väitteet määrittävät tai ilmaisevat toimintamme päämääriä siinä missä kuvailevat väitteet kuvailevat keinoja tai tapoja toimia päämäärien saavuttamiseksi. Nykyisen metaeettisen keskustelun käynnistänyt G. E. Moore päätyi tämänkaltaisten pohdintojen perusteella esittämään, että moraalisia ominaisuuksia ei voi palauttaa mihinkään muuhun. Mooren mukaan moraaliset ominaisuudet siis kyllä ovat omalla, ei-luonnollisella tavallaan, mutta eivät voi tulla tieteellisen tarkastelun kohteeksi. Mutta tämän käsityksen omat ongelmat ovat ilmeisiä: se esittää, että maailmassa olisi aivan omituisia, ei-luonnollisia ominaisuuksia tai asiantiloja. Näiden ongelmien valossa ei ole ihme, että juuri kuvattujen metaetiikan naturalististen ja non-naturalististen näkemysten oheen on syntynyt kolmaskin vaihtoehto. Sen sijaan, että normatiiviset väitteet kuvailisivat joko tieteen tutkimia tai sen tutkimuksen ulkopuolelle jääviä ominaisuuksia ja asiantiloja, ekspressivismin mukaan normatiiviset väitteet pikemminkin ilmaisevat puhujansa haluja tai tahtotiloja. Nämä väitteet eivät siis pyri kuvailemaan sitä, miten asiat ovat eivät edes sitä, mitä puhuja tahtoo tai haluaa. Kun joku sanoo ystävällisyyden olevan hyvää, hän ei kerro pitävänsä ystävällisyydestä vaan ilmaisee myönteisen asenteensa ystävällisyyttä kohtaan. Ekspressivismin keskeisin ongelma lienee se, ettei se tarjoa meille mahdollisuutta normatiivisten väitteiden rationaaliseen tai tieteelliseen arviointiin. Pidämme monia normatiivisia väitteitä, kuten moraalisia väitteitä, objektiivisina: ajattelemme, että niiden suhteen on löydettävissä yksi, oikea näkökanta. Moraaliekspressivistit ovat kuitenkin Humen tavoin ajatelleet, että voimme saavuttaa yksimielisyyden ja vakuuttaa toisemme ainoastaan siinä tapauksessa, että jo valmiiksi jaamme olennaiset normatiiviset käsitykset. Koska normatiiviset väitteet ilmaisevat halujamme ja mieltymyksiämme, meillä ei ole varsinaista tapaa ratkaista moraalisia konflikteja rationaalisesti. Metaetiikan tähän asti kuvaillut nykysuuntaukset juontavat juurensa tavalla tai toisella Humen ajatteluun. Jotta normatiiviset käsitteet tai väitteet voisivat tulla tieteellisen tarkastelun kohteeksi, on ajateltu, että ne täytyy palauttaa kuvaileviin käsitteisiin tai väitteisiin. Tämä hanke on osoittautunut vaikeaksi, mutta Mooren edustama vastakkainen käsitys on sekin ongelmallinen. Uskottavin näistä humelaisista vaihtoehdoista on ekspressivismi, jonka mukaan normatiiviset väitteet eivät lainkaan pyri kuvailemaan asiantiloja. Sekin kohtaa omat ongelmansa objektiivisuuden ja yksimielisyyden vaatimusten kohdalla.

4 4 *** Humelaisten vaihtoehtojen ohella voimissaan on myös eettisen teorian kantilainen traditio, jonka edustajat ovat olleet vähemmän innostuneita normatiivisten käsitteiden selventämiseen ja metafysiikan tarkasteluun. Sen sijaan kantilaiset konstruktivistiset moraalifilosofit ovat pyrkineet argumentoimaan, että jotkut normatiiviset väitteet voivat olla valideja tai päteviä siinä mielessä, että me olemme niistä yksimielisiä. Konstruktivistien mukaan normatiiviset väitteet eivät kuvaile ominaisuuksia ja asiantiloja; pikemminkin ne esittävät ratkaisuja erilaisiin toiminnan valintatilanteisiin. Tässä suhteessa konstruktivismi onkin lähellä ekspressivismiä. Toisin kuin ekspressivistit, konstruktivistit kuitenkin ajattelevat, että voimme sanoa jotakin myös normatiivisten väitteiden pitävyydestä vetoamalla yleisyyteen ja yksimielisyyteen. Mutta mitä syytä meillä on ajatella, että tuollainen yksimielisyys vallitsee tai on saavutettavissa jonkin normatiivisen väitteen kohdalla? On epäuskottavaa ajatella, että jokainen ihminen olisi juuri nyt samaa mieltä jostakin normatiivisesta väitteestä. Aina löytyy joku, joka on eri mieltä. Konstruktivistit ovatkin yleensä esittäneet, että olisimme samaa mieltä esimerkiksi tarkan harkinnan jälkeen tai joissakin muissa ihanteellisissa olosuhteissa. Eri käsityksiä näistä olosuhteista on yhtä paljon kuin konstruktivisteja. Yhteiskuntafilosofian nykyajan klassikko John Rawls argumentoi, että olisimme samaa mieltä tietyistä yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden periaatteista tietämättömyyden verhon takana tuntematta omia intressejämme ja mahdollisuuksiamme kansalaisina. Christine Korsgaard esittää, että olemme kaikki itseämme konstituoivia, itseämme perustavia toimijoita, ja näin perimmiltämme sitoutuneet tiettyihin moraalisiin periaatteisiin. Jürgen Habermas on puolestaan puolustanut demokratiaa argumentoimalla, että kaikki keskustelujen ja viestintätilanteiden osapuolet pyrkivät saavuttamaan yksimielisyyden, ja kuuluvat näin demokratiaa perustavien argumentoinnin ja mielipiteen muodostusta koskevien periaatteiden piiriin. Mutta miten uskottavaa on, että edes näin rajatuissa olosuhteissa päätyisimme yksimielisyyteen? Konstruktivistien argumentit näyttävät perustuvan käsitteiden määrittelyyn sopivalla tavalla. Esimerkiksi Korsgaardin esittämät toiminnan periaatteet seuraavat yksinkertaisesti valitusta toimijan käsitteestä. Jos ei toimi Korsgaardin ehdottamalla tavalla, ei yksinkertaisesti ole toimija! Samoin Habermas rajaa kommunikaation ja argumentoinnin käsitteitä niin, että toivottu johtopäätös seuraa kuin automaattisesti. Jos et pyri vakuuttamaan vastapuoltasi rauhanomaisen argumentoinnin

5 5 keinoin, et kommunikoi! Konstruktivistinen näkemys kohtaa perimmiltään dilemman. Osoittaakseen, että voimme päätyä yksimielisyyteen, se sortuu juuri kuvatulla tavalla helposti pelkkiin käsitteellisiin apuvälineisiin ja kikkoihin. Toinen vaihtoehto on hyväksyä, että yksimielisyys on jokseenkin sattumanvaraista: me vain satumme olemaan yhtä mieltä, nyt ja tässä. Jäljemmän vaihtoehdon keskeisin kannattaja nykyfilosofiassa on epäilemättä yhdysvaltalainen uuspragmatisti Richard Rorty. Rortyn historisismin ja etnosentrismin mukaan voimme vain tavoitella yksimielisyyttä kulloinkin vallitsevassa tilanteessa ja oman viiteryhmämme sisällä. Meillä ole muuta vaihtoehtoa: meidän on hyväksyttävä, että yhteiskunnallisissa keskustelussa, tieteessä ja taiteessa voimme korkeintaan saavuttaa hetkellisen yhteisymmärryksen. Voimme pyrkiä ainoastaan solidaarisuuteen: yhä laajenevaan yksimielisyyteen ja eri ihmisryhmien tuomiseen mukaan keskusteluun. On kuitenkin helppo nähdä, kuinka tällainen näkemys monien mielestä ajautuu ongelmalliseen relativismiin. Konstruktivistien käsitteelliset apuneuvot ja toisaalta historistinen vaihtoehto asettavat kyseenalaiseen valoon paitsi mahdollisuuden saavuttaa jokin pysyvä yksimielisyys normatiivisissa kysymyksissä, myös koko konstruktivistisen ajatuksen väitteiden pitävyydestä nimenomaan yksimielisyytenä. Entä sellaiset ihmiset, jotka eivät välitä koko yksimielisyydestä? Tai sellaiset ihmisryhmät, jotka kyllä pyrkivät yksimielisyyteen mutta kyseenalaisin keinoin, esimerkiksi väkivallan ja sorron avulla? Miksi heidän tai meidän tulisi pitää yksimielisyyttä väitteiden pitävyyden, validiteetin takeena? *** Humelaisen näkökulman ongelma on se, ettei se mahdollista normatiivisten kantojen rationaalista kritiikkiä ja tutkimusta paitsi redusoimalla normatiiviset väitteet epänormatiivisiin, kuvaileviin väitteisiin, jolloin normatiivisuuteen kuuluvat erityispiirteet kuitenkin menetetään. Kantilainen näkökulma puolestaan pyrkii kyllä tarjoamaan välineitä rationaaliseen arviointiin ja objektiivisuuden saavuttamiseen, mutta törmää hankaluuksiin käytännön toteutuksessa. Ei vaikuta uskottavalta vedota jaettuun inhimilliseen järkeen, joka tarjoaisi toiminnallemme epäämättömiä periaatteita. Pragmatistinen lähestymistapa voi välttää nämä kilpailijoidensa ongelmat. Sen lähtökohdat ovat monessa suhteessa lähellä ekspressivismiä. Todellisuuden kuvailun sijasta pragmatismi korostaa väitteidemme ja ajatustemme merkitystä käytännön

6 6 toiminnassa. Nykypragmatisti Huw Price onkin esittänyt, että pragmatismia voitaisiin ajatella globaalina, kaikenkattavana ekspressivisminä. Sen sijaan, että ajattelisimme väitteidemme pyrkivän kuvantamaan maailmaa tuolla jossakin, Pricen mukaan kaikki, myös kuvailevaksi katsottavat väitteet pikemminkin ilmaisevat puhujan taipumuksia toimia tietyillä tavoilla tietyissä tilanteissa. Tässä suhteessa pragmatisti ei siis tee eroa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden välillä. Kummatkaan väitteet eivät pyri ikään kuin automaattisesti kuvastamaan todellisuutta. Pragmatismi tarjoaa kuitenkin myös konstruktivismista selvästi poikkeavan näkemyksen siitä, miten voimme saavuttaa objektiivisia, jaettuja näkökantoja. Charles S. Peirce kutsui tieteeksi pyrkimystä selvittää, miten asiat ovat meidän uskomuksistamme, haluistamme ja toiveistamme riippumatta. Tieteellistä menetelmää leimaa ja määrittää hypoteettinen realismi: oletus, että on olemassa meistä riippumaton todellisuus, jonka kanssa olemme tekemisissä. Mistä tahansa lähtökohdista ponnistamme, todellisuus lopulta pakottaisi meidät hyväksymään yhden näkökannan. Käytännön tieteellisessä tutkimuksessa on kyse tämän prosessin nopeuttamisesta: odottelun sijasta muotoilemme aktiivisesti hypoteeseja ja testaamme niitä kokeellisesti. Käytännössä tiede toimii kulloinkin käsillä olevan parhaan tietämyksen valossa, kuitenkin niin, että mikä tahansa ennakko-oletus ollaan valmiita kyseenalaistamaan. Täydellistä varmuutta ei ole. Pragmatismi ja tieteellinen menetelmä välttää vaihtoehtojensa ongelmat. Normatiivisten kantojemme ei tarvitse kuvastaa todellisuutta, jotta voisimme soveltaa niihin tieteellistä menetelmää. Näin ennen kaikkea meidän ei tarvitse palauttaa, redusoida normatiivisia väitteitämme johonkin muuhun alistaaksemme ne rationaaliselle kritiikille. Samalla hypoteettinen realismi, vetoaminen meistä riippumattoman todellisuuden vaikutukseen tekee ymmärrettäväksi sen, miten voisimme lopulta päätyä yksimielisyyteen, joka ei ole sattumanvaraista. Näin on ymmärrettävissä myös se, miksi rortylainen historismi ei ole meille tyydyttävä vaihtoehto. Pelkkä sattumalta syntynyt yksimielisyys ei riitä, jos olemme jo hyväksyneet tieteellisen menetelmän jonkin kysymyksen kohdalla. Miksi meidän sitten tulisi valita tieteellinen menetelmä? Normatiivisia kuten muitakin kantoja muodostetaan myös muutoin, esimerkiksi uskonnollisen auktoriteetin valossa. Toisin kuin jotkut nykypragmatistit, kuten Cheryl Misak ja Robert Talisse ovat esittäneet, meillä ei ole mitään kuningasargumenttia tieteellisen menetelmän puolesta. Kaikki argumentit edellyttävät aina jonkin menetelmän valintaa ja hyväksymistä. Korkeintaan meillä voi olla perusteita jonkin jo valitun menetelmän valossa. Kyse on normatiivisesta kehästä, jota ei kuitenkaan voi pitää ongelmallisena: perusteiden ja perusteluiden on aina päätyttävä johonkin.

7 Tässä luonnosteltu käsitys normatiivisesta tieteestä ei tarjoa tarkempaa käsitystä normatiivisen tieteen menetelmistä, parhaista teorioista tai apuvälineistä. Tämä on tarkoituskin: samoin kuin tieteen teoriat, myös sen käyttämät menetelmät määrittyvät käytännön tieteellisen työn tuloksena. Filosofisen pohjatyön tarkoitus on vain poistaa esteet, jotta normatiivisten kysymysten tutkimus voitaisiin viimein saattaa tieteen epävarmalle polulle. 7

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla. Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Mitä tarkoitetaan ympäristö- vastuullisuudella? Olli Loukola Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto ankkeemme Henvissä The Anatomy of Environmental Responsibility:

Lisätiedot

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 7. luento 11.10.2016 Raportointi ja argumentointi Milloin siteerataan? APA-formaatti! Aina kun käyttää toisen omaa, pitää huomioida oikea

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus

Farmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Farmaseuttinen etiikka Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Kertaus Metaetiikka Eettinen objektivismi Etiikan ilmoitusteoria Naturalismi Intuitionismi Eettinen subjektivismi Ekspressivismi Emotivismi Kulttuurirelativismi

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5 1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 7. luento 13.10.2015 Raportointi ja argumentointi Milloin siteerataan? APA-formaatti! Aina kun käyttää toisen omaa, pitää huomioida oikea

Lisätiedot

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna)

1. Filosofian luonne. FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) FILOSOFIA 1 KURSSIRUNKO FILOSOFIAN PERUSKURSSI/Kama CC-BY-SA Kaisa-Mari Majamäki (lupa käyttää tekijän nimellä varustettuna) 1. Filosofian luonne MITÄ FILOSOFIA ON? - Filosofia = viisauden rakkaus Ensimmäinen

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15

KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 KURSSIKUVAUS 1 / 5 KOPPI-KURSSIN KUVAUS KURSSIN KOODI JA NIMI: OPPIAINE/-AINEET: KURSSIN OPETTAJA: KOULU: JAKSO JA LUKUVUOSI: FI1 KURSSIN OPISKELIJAMÄÄRÄ: 15 FILOSOFIA JUSSI SAARELA SALON LUKIO 5. JAKSO/2014-2015

Lisätiedot

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Itseisarvon tulkinnat ja luonto

Itseisarvon tulkinnat ja luonto Itseisarvon tulkinnat ja luonto Kim Jotuni Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Filosofian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2011 Tiivistelmä TAMPEREEN YLIOPISTO Historiatieteen ja

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde

KASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde 1 Suuntaukset KASVATUSTIETEEN (KT) Ongelmina Hermeneuttinen pedagogiikka 1800- luvun lopulta Kulttuuritiedettä, henkitiedettä Ihmistä koskeva tieto on aina historiallista Kysyy: Miten kasvatustieteen tutkimuskohde,

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Luento 7: Filosofinen psykologia

Luento 7: Filosofinen psykologia Luento 7: Filosofinen psykologia Tässä tarkastellaan filosofien esittämää mallia siitä minkälaisia psykologisia tiloja toimijoille on attribuoitava intentionaalisen toiminnan ymmärtämiseksi ja selittämiseksi.

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

10. Luento Hyvä ja paha elämä

10. Luento Hyvä ja paha elämä 10. Luento 30.3. Hyvä ja paha elämä Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha elämä Filosofian

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.

Lisätiedot

TIETOA, TUNNETTA VAI MOLEMPIA?

TIETOA, TUNNETTA VAI MOLEMPIA? TIETOA, TUNNETTA VAI MOLEMPIA? Tutkielma moraalisen arvostelman luonteesta Mika Suominen Filosofian pro gradu tutkielma Syyskuu 2005 Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos TIETOA,

Lisätiedot

Filosofian valintakoe klo Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995.

Filosofian valintakoe klo Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden tiedekunta Filosofian valintakoe 1.6.2006 klo 11-15 Kirja: Määttänen, Pentti: Filosofia johdatus peruskysymyksiin. Gaudeamus 1995. Vastaa jokaiseen kolmeen tehtävään.

Lisätiedot

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen Lions Clubs International MD 107 Finland Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen JOVA II 3.3.2012 Valmennuksen tavoite Ymmärrätte vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä Opitte vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin

Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin Tuija Takala Käytännöllisen filosofian dosentti, HY tuija.takala@helsinki.fi Taustaa Takala, T. ja Häyry, M., Ethics committees in Finland: Their levels, methods

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)

Lisätiedot

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. 1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman

Lisätiedot