EI PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EI PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE."

Transkriptio

1 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Työaikalaki joustaa jo. Sivu Ikääntymiseen varautuminen vaihtelee Euroopassa. Sivut Digitalisaatio voi tehdä juristista sähköisen. Sivut Feminismi etenee purkamalla miehiä suosivat rakenteet. Sivut Valtakunnansovittelija Minna Helle: EI PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE. Sivut 6-9.

2 PÄÄKIRJOITUS TAPETTI Sopimusten täytyy pitää» Poliittinen tilannekuva vaalien jälkeen alkaa vähitellen selkiytyä. Tuleva pääministeri on ehtinyt tätä kirjoitettaessa jo kysyä puoluekavereilta ja etujärjestöjen edustajilta kantoja tulevan hallitusohjelman rakentamisen pohjaksi. Hallituspohja lienee tiedossa vapun tienoilla ja ohjelman kirjoitus alkaa sen jälkeen. Kun varsinainen hallitusohjelma jää ennakkotietojen perusteella ns. strategiapaperiksi, tarkempaa toimintasuunnitelmaa kyhätään varmasti elokuun budjettiriiheen asti ja vasta sen jälkeen hallituksen yksityiskohtaisemmat esitykset ovat tiedossa. Vaalitulos ei ollut loppujen lopuksi kovin yllättävä, mutta jatkossa on hieman arvioitava puolueita siitä näkökulmasta, että Perussuomalaiset ovat tulleet politiikan suurten joukkoon pysyvästi. Jos menestys jatkuu, voi olla, että tästä kvartetin välisessä taistelussa joku puolue joutuu antamaan periksi ja vajoaa kannatuksellaan lähemmäs kymmentä kuin kahtakymmentä prosenttia. Suurimmassa tipahtamisvaarassa näyttäisi tällä hetkellä olevan SDP, jonka äänestäjäkato on vaali vaalin perään kiihtynyt. Paljon on puhuttu yhteiskuntasopimuksesta. Mitä se sisältäisi, ei vielä tarkasti tiedetä. Arvio on, että pääministeri ja hallitus haluavat maltillisen palkkaratkaisun lisäksi tehdä myös työmarkkinoita koskevia uudistuksia. Millaisia, ei vielä ole tiedossa. Työttömyysturvaan, työaikoihin ja joustojen lisäämiseen liittyviä huhuja kulkee. STTK on todennut olevansa valmis keskustelemaan tasapainoisesta yhteiskuntasopimuksesta. Se tarkoittaa, että uudistuksia ei tehdä vain palkansaajan oikeudellista asemaa heikentämällä ja raipalla. Meille tärkeää on palkansaajan ostovoiman turvaamisen ohella työntekijöiden turvan varmistaminen. Turva liittyy yhtä lailla tasaiseen työelämän arkeen kuin rajumpiin muutostilanteisiin kuten esimerkiksi työttömyyteen. STTK on korostanut, että se menee kaikkiin pöytiin avoimin mielin eikä aseta ennakkoehtoja sille, mistä keskustellaan. Ainoa ehto on, että sovitusta on pidettävä kiinni. Se tarkoittaa, että esimerkiksi viime syksynä neuvoteltua eläkeratkaisua ei revitä auki. Sopimuksessa on sovittu muun muassa eläkeiän nostosta, työttömyysturvan lisäpäivistä eli niin sanotusta putkesta ja eläkemaksun korottamisesta. Kultturikupla» Perussuomalaisten menestys vaaleissa on aiheuttanut hämmennystä kulttuuripiireissä. Muun muassa suosittu näyttelijä Krista Kosonen on todennut lehtihaastattelussa niin, että hän ei tunne ainuttakaan perussuomalaista eivätkä perussuomalaiset edusta hänen Suomeaan. Kulttuuriväelle on aina sallittu muita ryhmiä kovempi sanomisen vapaus. Voi silti hämmästellä sitä, miten kaukana suomalaisesta todellisuudesta esimerkiksi näyttelijät elävät jos heidän tielleen ei ole ainutta perussuomalaisten kannattajaa osunut. Väitän, että seurustelupiirit ovat silloin aika pienet ja kun ovat, miten kulttuurin keinoin voidaan käsitellä suomalaista todellisuutta, arvioida valtaapitävien tekoja tai ylipäätään siirtää yhteiskuntaa esimerkiksi näytelmien käsikirjoituksiin, elokuviin, kirjoihin tai musiikkiin. Monelle kulttuuri on itseisarvo ja moni ajattelee, että kulttuurilla ei voi olla tulosvastuuta. Kosos-henkisten pitäisi kuitenkin tiedostaa, että kulttuuria ylläpidetään pitkälti veronmaksajien rahoilla. Olisiko kohtuullista vaatia, että kulttuuriväki tuntisi ainakin pintapuolisesti yleisönsä? (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 40. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, Helsinki Puhelin (09) Telefax (09) Internet STTK:n toimiston henkilöstö: STTK-lehden posti: Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2015 / STTK15_03 Painos Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Valtakunnansovittelija Minna Helle. Kuva: Wilma Hurskainen Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 4/2015 Aineisto Ilmestyy ISSN TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Työaikalaki joustaa jo. Sivu Ikääntymiseen varautuminen vaihtelee Euroopassa. Sivut Digitalisaatio voi tehdä juristista sähköisen. Sivut Feminismi etenee purkamalla miehiä suosivat rakenteet. Sivut Valtakunnansovittelija Minna Helle: EI PITKIÄ LISTOJA 2 sttk 3 *2015 BULEVARDILLE. Sivut 6-9.

3 SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Lyhyesti. 5 Toiset ohjaa, toiset polkee. 6 Sovittelija ei kaipaa pitkiä listoja Bulevardille. Minna Helle hoiti tulikasteensa sovittelijana mallikkaasti. 10 Kuntoutuksella takaisin työelämään. Siinä samassa voi ammattikin vaihtua. Pekka Sipola REMES On kivempi laittaa CV:hen, että on jossakin kirjoissa ja kansissa. Kotisohva tai työvoimatoimisto eivät ole kovin hyviä suosituksia työtä hakiessa. Työvoimavirkailija Pirjo Karjalaisen haastattelu aukeamalla Seuraako työaika työelämän muutosta? Työaikalainsäädännön pitää jatkossakin huomioida työaikasuojelu. 14 Seniorien kirjava Eurooppa. Suomalaisen designin soisi näkyvän esimerkiksi ikääntyville tarkoitetuissa apuvälineissä. 16 Digitalisaatio vie ja tuo työpaikkoja. Jos tehdas palaa Kiinasta Suomeen, työntekijä voi vaihtua robotiksi. 18 Feminismi ei mahdu yhteen muottiin. Suomessa feminismi tulkitaan jopa tasa-arvon vastakohdaksi. 20 Puhutaan lakko-oikeudesta. 21 Juha Heikkala Uusi keskusjärjestö hankkeen puikkoihin. Strategiatyö on jo käynnissä. 22 Nuorilta saa ottaa oppia. Hanna Hessa luotsaa STTK:n opiskelija- ja nuorisotoimintaa. 23 Työlounaalla. 24 Tätä mieltä STTK. 25 Voi hyvin. 26 Suomi pärjää palkkavertailussa. Elintaso on silti monen tekijän summa. 28 Älä valikoi ensimmäistä työpaikkaa. Mikä tahansa työmerkintä cv:ssä on parempi kuin merkinnättömyys. 30 Kirjat. 31 Ristikko. 3 sttk 3 *2015

4 UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Työterveyslaitos täyttää 70 vuotta» Työterveyslaitos täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi laitos on julkistanut historiikin Majakka ja Luotsi. Teos kertoo laitoksen vaiheista sodan jälkeisestä ajasta nykypäivään ja valaisee samalla yhteiskunnan ja työelämän muutosta vuosikymmenten aikana. Työterveyslaitoksen juuret juontavat sotien aikaan, jolloin nuori lääkäri Leo Noro alkoi selvittää ammuslataamojen työntekijöiden räjähdysainemyrkytyksiä. Hänen tutkimuksensa saivat puolustusvoimien johtavien lääkärien huomion ja kiinnostus ammattitautien tutkimiseen Suomessa alkoi herätä. Helsingin yleisen sairaalan ammattitautien osasto perustettiin 1945 ja alan tutkimusta ryhtyi rahoittamaan Ammattilääketieteen säätiö. Säätiö perusti Työterveyslaitoksen. Laitos kansallistettiin ja muutettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaiseksi itsenäiseksi julkisoikeudelliseksi yhteisöksi vuonna Tehtaasta toimistoon Sotakorvausteollisuuden leimaaman työelämän ongelmia olivat erilaiset riski- ja rasitustekijät, kuten tapaturma- ja myrkytysvaarat, painavat taakat ja rasittavat työasennot. Sittemmin moni työ on muuttunut raskaasta ruumiillisesta työstä kevyemmäksi toimistotyöksi luvulla työelämää kuvaava avainsana on ollut muutos. Henkisen kuormituksen hallinnasta on tullut yhtä tärkeää kuin fyysisten riskien torjunnasta. Työterveydelle ja työturvallisuudelle on asetettu uusia odotuksia, jotka ovat heijastuneet myös Työterveyslaitoksen toimintaan. Historiikki julkistettiin Hotelli Seurahuoneen Pyöreässä Salissa - samassa paikassa, jossa laitoksen perustamiskokous aikoinaan pidettiin. Historiikin on kirjoittanut historioitsija, valtiotieteen tohtori Eino Ketola. Kirjan nimi viittaa laitoksen rooliin työelämän karikoiden ennakoijana ja havereiden ehkäisijänä. Työterveyslaitos on ikääntynyt onnistuneesti itseään uudistamalla. Matka 1940-luvulta tähän päivään ei ole mennyt jälkiä jättämättä, mutta ne jäljet ovat toiminnan jälkiä työelämässämme, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio. Suomen tiukka taloustilanne ja valtion budjettiavun leikkaukset ovat koskettaneet myös Työterveyslaitosta. Henkilöstöä on jouduttu irtisanomaan, tiloja tiivistämään ja toimintoja supistamaan. Työterveyslaitos on silti valmis kohtaamaan tulevaisuuden työelämän luottaen henkilöstön vahvaan osaamiseen. Riina Nousiainen STTK:n koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi Kasvatustieteiden maisteri Riina Nousiainen on valittu Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi. Ennen STTK:ta Nousiainen (38) työskenteli Ammattiliitto Pron koulutuspoliittisena asiantuntijana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin yliopistossa ja Ammatillisessa opettajakorkeakoulu Heliassa monipuolisissa koulutuspolitiikan tehtävissä. Nousiainen vastaa STTK:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan kehittämisestä ja koordinoi jäsenliittojen koulutuspoliittisia tavoitteita ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä korkeakoulutuksen osalta. Uusi järjestö luonnonvara-alalle Meto Metsäalan asiantuntijat ja Agrologien Liitto ovat perustamassa uutta yhteistä luonnonvara-alan osaajien intresseihin ja edunvalvontaan keskittyvää järjestöä. Tavoitteena on, että uusi järjestö, LUVA Luonnonvarat ry, aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Metsäasiantuntijoiden ja agrologien yhteishanketta on viety eteenpäin määrätietoisesti jo lähes vuoden verran. Aika ja tahtotila uuden järjestön perustamiseksi ovat oikeita. Meillä on selkeä ja luja näkemys siitä, että uusiutuvilla luonnonvaroilla ja biotaloudella on erittäin merkittävä asema Suomessa jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa, sanoo Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand. Biotalous on myös vahva globaali kehityssuunta, jossa Suomen asema tulee vahvistumaan. Haluamme alan asiantuntijoiden edustajina olla siinä kehityksessä aktiivisesti mukana. Järjestöjen mielestä Suomi tarvitsee suoraa ja entistä vahvempaa vaikuttamista myös Euroopan tasolla. Luonnonvara-alojen yhteisellä järjestöllä on leveämmät hartiat viedä asioita eteenpäin. Kyse on sekä työllisyydestä, kilpailukyvystä että suomalaisen hyvinvoinnin säilymisestä. Suomi on sen verran pieni maa, että luonnonvarasektorin on viisasta yhdistää voimansa ja hakea synergiaetuja sekä vaikuttamiseen että edunvalvontaan, sanoo Agrologien Liiton hallituksen puheenjohtaja Antti Rantakangas. ERTO voitti sosiaalialan järjestöjen matka-aikakiistan Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksessa on määräys työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta vapaana tai rahana vähintään 50 prosentin korvauksella. Lisäksi talokohtaisesti on voitu sopia paremmista korvauksista. Viime työehtoneuvotteluissa syntyi ERTOn ja Sosiaalialan Työnantajien välille erimielisyyttä kyseisen määräyksen soveltamisesta. ERTOn näkemyksen mukaan määräystä on sovellettu ja tulee soveltaa samalla tavoin sekä yöllä että ulkomailla matkustamiseen kuin muutenkin työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen. Työehtosopimuksessa ei ole sovittu rajauksesta. Työnantajaliitto oli kuitenkin eri mieltä. Työtuomioistuimen tuomion perusteella ERTO voitti ja työtuomioistuin vahvisti Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen 6 pykälän oikeaksi tulkinnaksi sen sanamuodon mukaisesti, että matka-ajan korvausta sovelletaan myös ulkomailla ja yöllä tapahtuvaan matkustamiseen. Lisäksi ERTOn oikeudenkäyntikulut määrättiin korvattavaksi. ERTO ja Sosiaalialan Työnantajien välinen Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus on voimassa saakka ja sopimus koskee noin työntekijää. 4 sttk 3 *2015

5 KOLUMNI Pro: Turvaako Nokia vain ranskalaiset työpaikat? Nokian julkaisema Suomen taloushistorian suurin yritysosto pitää sisällään sitoumuksia, joiden seurannaisvaikutukset turvaavat ostettuja työpaikkoja. Ranskan valtio omistajana on osannut pitää Alcatel-Lucentin työntekijöiden puolia. Se on hyvä asia, arvioi Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen Nokian ja Alcatel-Lucentin yrityskauppaa. Yhtä tyytyväinen Malinen ei uskalla olla Nokian suomalaisten työpaikkojen puolesta. Kaupan yhteydessä Nokia julkisti, että yrityksessä tullaan toteuttamaan 900 miljoonan euron säästöt, jotka saavutetaan muun muassa virtaviivaistamalla organisaatiota ja rationalisoimalla päällekkäisiä tuotteita, palveluja, konsernitoimintoja sekä myyntiorganisaatioita. Virtaviivaistaminen ja rationalisointi tarkoittavat suomeksi, että työpaikkoja vähennetään. Kun ranskalaiset työpaikat sopimuksella turvataan, vähennettäväksi jää muun muassa suomalaisia, amerikkalaisia ja kiinalaisia työpaikkoja. Työpaikkojen vähennysmarkkinoilla Suomi on usein ollut kärkipaikoilla, Malinen muistuttaa. Suomalainen työlainsäädäntö on jäänyt pahasti jälkeen niin työmarkkinoiden kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin muutoksesta. Monessa maassa toimintaa harjoittavan yrityksen kannattaa toteuttaa rankimmat irtisanomiset Suomessa, koska se on lain mukaan toteutettuna yritykselle lähes ilmaista, Malinen toteaa. SuPer: Lähihoitajatutkinto pidettävä laadukkaana Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin edustajisto pitää tärkeänä, että lähihoitajakoulutus pidetään laadukkaana, eikä koulutusaikaa lyhennetä. Edustajisto keskusteli sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen koulutuksen tulevaisuudesta. Lähihoitajatutkinnon eri osaamisaloilta valmistuneiden on edelleen voitava työllistyä laajasti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lähihoitajakoulutuksen paikkamääriä on lisättävä, jotta tulevaisuuden työvoimatarve saadaan täytettyä. Myös oppisopimuskoulutusta on lisättävä huomioiden työpaikkaohjaajien resurssit. Potilas-/asiakasturvallisuuden edellytyksenä on, että hoitoalan koulutus on laadukasta. Väestön ikääntyminen tuo haasteita koko sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle. Lähihoitajatutkinto antaa vahvan, monipuolisen osaamisen hoitotyöhön sekä hyvät valmiudet toimia laajasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lähihoitajatutkinnon eri osaamisalat vahvistavat erityisosaamista, mutta lähihoitajatutkinnon ydin ovat kaikille yhteiset opinnot, jotka mahdollistavat työskentelyn koko sote-sektorilla. Työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää, että työnantajilla on mahdollisuus hyödyntää lähihoitajien monipuolista osaamista osaamisalasta riippumatta. Tehy: Päättäjille kouluarvosana 6,5 sote-asioissa Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy teetti TNS Gallupilla selvityksen suomalaisten käsityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niiden tulevaisuudesta. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta ei halua tinkiä sosiaali- ja terveyspalveluista tiukkoinakaan taloudellisina aikoina. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten riittävää koulutusta arvostetaan. Suomalaiset myös ymmärtävät, että palveluita on uudistettava. Päättäjille annetaan arvosana 6,5 sosiaali- ja terveysasioiden hoitamisesta. Päättyneellä vaalikaudella ei saatu aikaan tarpeellisia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksia. Lisäksi päättäjien suusta on viime vuosina kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutustasoa voitaisiin laskea. Näyttää siltä, että kansa ja päättäjät ovat osittain eri linjoilla sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. Toiset ohjaa, toiset polkee» STTK:n kyselyn mukaan henkilöstö ei ole riittävästi mukana työpaikan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä. Tulos on mielenkiintoinen, koska nyt juuri olettaisi tilanteen olevan toinen. Tuottavuuden parantaminen kun on monella työpaikalla ykkösjuttu. Työntekijät voisivat löytää uusia keinoja tilanteen parantamiseksi, ovathan he oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Tuloksena voisi olla muitakin tuottavuutta kehittäviä ratkaisuja kuin leikkaukset, säästöt tai organisaatiomuutokset. Henkilöstön edustajatkaan eivät riittävästi pääse osallistumaan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Korkeintaan he ovat mukana miettimässä palvelu- ja tuotantoprosessien ongelmia ja hakemassa uusien kustannussäästöjen kohteita. Huonoin tilanne on yksityisillä palvelualoilla. Vähän parempi se on kuntien, seurakuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen työpaikoilla. Valitettavan vähän henkilöstön edustajat ovat mukana pitkän tähtäimen kehitystyössä. Palvelu- ja tuotantostrategian tai uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen he eivät juurikaan osallistu. Työpaikan tai toimialan houkuttelevuuden parantaminen näyttää myös olevan muiden juttu. Miksi henkilöstön tai heidän edustajiensa ääntä kuullaan niin vähän? Tilaisuuksia ainakin on. Kyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa arvioi työpaikallaan olevan käynnissä hankkeita, joilla pyritään tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Kolme neljäsosaa puolestaan katsoi, että työpaikalla kehitetään tänä päivänä nykyisiä työ- ja toimintatapoja entistä tuottavimmiksi. Mistä on oikein kyse? Onko kyse työnantajan halusta itse päättää siitä, miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta kehitetään? Vai onko kyse henkilöstön ja heidän edustajiensa haluttomuudesta panostaa työpaikan tulevaisuuteen? Paljon on kiinni johtamisesta. Se joko tukee tai ei tue henkilöstön ja heidän edustajiensa mahdollisuuksia innovointiin. Kyselyn mukaan esimieskoulutukseen panostetaan nykyisin entistä vähemmän. Parempaa ei siis näytä olevan tulossa. Lisääntyvä kiire ei myöskään tee hyvää luovuudelle, aloitteellisuudelle tai esimiestyölle. Rutiinit täyttävät työpäivän. On peiliin katsomisen paikka. Kaikki voittavat, kun tuottavuutta haetaan oikeilla keinoilla. Usein ratkaisut ovat lähempänä kuin luullaankaan. Jatkuvan parantamisen keinoin saadaan paljon aikaiseksi. Asiat voidaan aina tehdä paremmin ja aina jää kuitenkin vielä myös parantamisen varaa. Erkki Auvinen Kirjoittaja on STTK:n työympäristöasiantuntija 5 sttk 3 *2015

6 SOVITTELIJA EI KAIPAA PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE Jäänmurtajalakon sovittelussa uusi valtakunnansovittelija Minna Helle osoitti olevansa nainen paikallaan. 6 sttk 3 *2015

7 7 sttk 3 *2015»

8 * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuvat: Wilma Hurskainen» paikallaan Minna Hellettä kehui kansanedustaja ja Naiseksi entinen metallimies Jukka Kärnä vaikean jäänmurtajien työriidan ratkettua kovien paineiden alla. Valtakunnansovittelija Minna Helle selvitti tulikasteensa suorastaan jäätävästi. Merimies-Unionin ja Konepäällystöliiton lakot ja tukilakot uhkasivat pysäyttää meritse tapahtuvan Suomen ulkomaankauppa- ja matkustajaliikenteen. Se oli hyvin vaikea soviteltava. Alussa asioita oli pöydällä paljon ja loppuvaiheessa riita oli periaatteellinen joko/tai-asia. Selkkauksessa paine kasvoi, kun ratkaiseva päivämäärä lähestyi uhkaavasti. Valtakunnansovittelijan toimistossa Helsingin Bulevardilla ei kuitenkaan voida nostaa käsiä pystyyn, vaikka asiat olisivat kuinka solmussa. Kun paine kasvoi riittävän kovaksi, riidan osapuolet liikkuivat asemistaan riittävästi. Painekestävyyttä löytyy Oikeustieteen kandidaatti Minna Helle (42) on ollut ennenkin tiukoissa paikoissa. Ehkä kaikkein kovimpana hän pitää Tehyn työtaistelu-uhkaa vuonna Siinä vaakakupissa olivat ihmisten terveys, ehkä jopa henki. Roolit olivat silloin toiset. Helle oli Bulevardilla asiakkaana hoitajien joukkoirtisanoutumisilla uhanneen Tehyn edunvalvontayksikön johtajana. Silloin huomasin, että kestän paineita ja säilytän toimintakykyni vaikeissa tilanteissa. Siinä mielessä oli helppo lähteä myös valtakunnansovittelijan tehtävään. Tiesin, että pääni kestää, jos tulee kovia paikkoja. Ei pitkiä listoja Bulevardille Helle kehottaa jo nykykokemuksensa valossa järjestöjä tekemään esityönsä kunnolla ennen kuin riita tuodaan Bulevardille. Myös hänen edeltäjänsä ovat puhuneet asiasta. Pitäisi lähteä siitä, että kun Bulevardille tullaan, riita-asioiden määrä olisi vähäinen. Pöydällä olisi vain muutama asia ja neuvottelutyö tehty hyvin. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt palaavat ennen pitkään neuvottelemaan työmarkkinoiden pelisäännöistä. Helteen mielestä siinä yhteydessä olisi hyvä miettiä myös sovittelun pelisääntöjä. 8 sttk 3 *2015

9 Esimerkiksi tarvittaisiinko jonkinlaisia herrasmiessääntöjä tai vastaavia siitä, miten vältetään, että Bulevardille tullaan pitkien listojen kanssa. Twitter on kätevä Ainakin yksi asia on jo muuttunut Helteen astuttua valtakunnansovittelijan toimistoon. Olisi ollut vaikea kuvitella edeltäjiä, Esa Lonkaa tai Juhani Saloniusta twiittailemassa sovittelun sujumisesta. Nykyinen valtakunnansovittelija tekee niin. Syy on hyvin käytännöllinen. Valtakunnansovittelijan toimistossa ei ole tiedottajaa. Tiedottamisesta pitää vastata itse sovittelun lomassa. Helle kehuu twitteriä käteväksi keinoksi viestiä, kun tiedon pitää kulkea nopeasti. Esimerkiksi siitä, alkaako aamulla lakko vai ei. Tärkeää hänelle on myös, että tiedottaminen on tasapuolista eri medioiden suhteen. Twitterissä tietoa ei saa vain se onnekas, joka sattuu saamaan kiireisen valtakunnansovittelijan puhelimeen Tasapuolisuus ennen kaikkea Helle on istunut työmarkkinoiden neuvottelupöydissä palkansaajapuolella. Tasapuolisuuden vaatimusta hän ei kuitenkaan koe minkäänlaiseksi ongelmaksi. En ole istunut palkansaajapuolella ideologisista lähtökohdista. Olen ammattilainen ja se on ollut minulle työtä. Toki on tarvittu vahvaa sitoutumista ajettaviin tavoitteisin, mutta se ei ole kummunnut ideologiasta. Vuosien kokemus työmarkkinoiden neuvottelupöydissä on opettanut ymmärtämään myös työnantajien näkemystä. Siinä hahmottuu pakosti asioiden kokonaisuus kummankin osapuolen näkökulmasta. Kolmikanta edellyttää tuloksia Suomen kolmikantaista sopimusjärjestelmää on pidetty pienen maan menestystekijänä. Näin ajattelee myös valtakunnansovittelija. Kolmikanta on ollut Suomelle erittäin hyvä. Sitä ei voi kuitenkaan perustella menneillä saavutuksilla. Kaikki riippuu tuloksista. Helteen mielestä työmarkkinajärjestöjen haasteena on laatia työmarkkinapolitiikkaan ajantasaiset pelisäännöt, jotka vastaavat työelämän ja työmarkkinoiden muutokseen. Yhden näkökulman asiaan nostivat Anders Borg ja Juhana Vartiainen. He esittävät raportissaan pohdittavaksi valtakunnansovittelijan aseman vahvistamista ja muutosta tehtäväkuvaan. Valtakunnansovittelijan tehtävänä ei olisi yksinomaan sovun saaminen aikaan. Tavoitteena tulisi raportin mukaan olla työllisyyden ja kasvun kannalta edullinen neuvottelutulos.» Valtakunnansovittelija toimisi viimeisenä portinvartijana, jonka ohjenuorana olisi työmarkkinoiden yleinen linja. Borgin ja Vartiaisen esityksessä se perustuisi vientiteollisuuden palkkaratkaisuihin. Helteen mielestä Borgin ja Vartiaisen ehdotus ei suurestikaan poikkea nykytilanteesta, mitä tulee työmarkkinoiden yleisen linjan huomioimiseen. Ei valtakunnansovittelija ole tähänkään asti taikonut ratkaisuesityksiään hatusta. Järjestelmä ei tosin aseta reunaehtoja sovitteluratkaisujen sisällön suhteen. Käytännössä sovittelussa joudutaan kuitenkin ottamaan huomioon työmarkkinoiden tilanne ja yleinen etu. Ei voi tehdä ratkaisuja, jotka sotkevat työmarkkinoita ja muiden alojen neuvotteluja. Valtakunnansovittelija ei voi rakentaa sopua millä hinnalla hyvänsä, mutta jonkinlaista liikkumavaraa pitää olla, Helle korostaa. Jos sitä ei ole lainkaan, riidat voivat jäädä ratkaisematta. Valtakunnansovittelija ei voi määrätä ratkaisua, sillä meillä ei ole pakkosovintoa. Voi vain auttaa sovun syntymistä. KÄSI SYDÄMELLÄ Olet toiminut isoissa tehtävissä Akavassa ja STTK:ssa sekä Työeläkevakuuttajat Telassa. Työt ovat olleet vaativia ja olisivat riittäneet monelle elämäntehtäväksi. Kuinka korkealle tähtäät? En ole koskaan suunnitellut työuraani etukäteen. Olen tarttunut eteen tulleisiin mielenkiintoisiin haasteisiin. Se on minun työurafilosofiani. Se on myös luonnekysymys. Minulle uuden oppiminen on todella tärkeää. Ahmin kaikkea uutta. Miten selätät stressin? On muutama tosi tärkeä juttu, joita ilman en varmaankaan selviäisi. Yksi on liikkuminen ja kuntoilu. Lenkkeilen, käyn kuntokeskuksessa erilaisilla tunneilla, käyn tanssitunneilla. Laskettelen, rullaluistelen, pelaan sulkapalloa. Liikkuminen on minulle välttämättömyys. Toinen on musiikki. Sen suhteen olen kaikkiruokainen suurkuluttaja. Kolmas on ruokakulttuuri ja erityisesti aasialainen ruoka. Miten sovitat yhteen työn ja perhe-elämän ja kaikki nämä harrastukset? Se on melkoinen palapeli. Minulla on hyvät verkostot ystävät ja sukulaiset joiden avulla selviää yhteensovittamisen haasteesta. Tärkeä asia on, ettei saa olla huonoa omaatuntoa siitä, että työ vie paljon aikaa. Mikä on sukupuolten tasa-arvon pahin pullonkaula työelämässä? Tähän on helppo vastata, ilman muuta perhevapaat. Niiden pitäisi jakautua tasaisemmin, jotta tasa-arvossa otetaan isompi harppaus eteenpäin. Yhteiskunnan pitää ohjata vahvemmin perhevapaiden jakautumista. En usko, että tämä ratkeaa perheen sisäisillä valinnoilla. Meillä on niin vahva perinne, että äiti hoitaa lapset. Mitä valtakunnansovittelija tekee silloin, kun ei ole riitoja soviteltavana? Tapaan ihmisiä, koulutan, käyn tilaisuuksissa. Pohdin, miten järjestelmää voi kehittää. 9 sttk 3 *2015

10 * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuva: Juha Metso Työkyvyttömyys ei tarkoita välttämättä hyvästejä työelämälle, sillä usein työkykyä on riittävästi uuteen ammattiin. Viisi vuotta sitten tie näytti nousevan pystyyn Timo Karppasen, 57, edessä. Vuosia kestänyt leikkauskierre oli vienyt työkyvyn. Alun perin leikattiin napatyrä, mutta toipuminen ei mennyt kuten piti. Kolmen vuoden aikana olin operoitavana leikkauspöydällä seitsemän kertaa. Välillä oli hengen lähtö lähellä. Karppanen oli ajatellut jäävänsä eläkkeelle 60-vuotiaana vapaaehtoisen eläkkeen ja oman kone- ja kuljetusalan yrityksensä myynnin turvin. Toisin kävi. Yritys piti lopettaa. Kun työeläkeyhtiöltä tuli osoitus ammatilliseen kuntoutukseen, Karppanen oli helpottunut. Työhaluja oli tallella, ja kun katsoimme työllistymismahdollisuuksia, yksi vaihtoehto oli liikenneopettaja, nuoruuteni unelmaammatti. Karppanen halusi raskaan liikenteen opettajaksi. Oppisopimuskoulutuksena liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon suorittaminen kesti kaksi vuotta. Vaikeinta oli löytää oppisopimuspaikka tuolloin 53-vuotiaalle miehelle. Täällä Trafficalla ei katsottu ikääni pahasti. Täältä löytyi sitten vakituinen työpaikka, yli vuoden uudessa ammatissa työskennellyt Karppanen sanoo. Vastaavassa tilanteessa olevia Karppanen kehottaa olemaan reippaalla mielellä. Lähiopetuspäivien takia piti reissata pitkiä matkoja ja kotipaikkakin vaihtui työn takia Kiteeltä Varkauteen. Eläkeikä on nyt 64 vuotta. Ei harmita yhtään. Silloin sairastaessa tuntui pahalta, että tähänkö tämä loppui. Polku uuteen työhön Vielä kymmenen vuotta sitten vain murto-osa työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista ohjattiin kuntoutukseen. Nyt suhde on aivan toinen, sillä työeläkevakuuttajien kuntoutukseen osallistui viime vuonna yhteensä ihmistä. Samaan aikaan jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutussitoumus tulee tavallisesti jo Kuntoutuksella takaisin työelämään 10 sttk 3 *2015

11 sairauslomalla, kuten kolme vuoden takaisessa lakimuutoksessa sovittiin. Eteran ylilääkäri Maija Haanpää kertoo, että työntekijän työkyky kartoitetaan, kun tämä ollut sairauslomalla yhteensä 90 päivää. Katsotaan, riittääkö työkyky oman työn tai jonkin muun työn tekemiseen. Jos työkyky ei riitä omaan työhön, vaikka sitä muutettaisiin, sitten rakennetaan polku uuteen ammattiin. Ammatillisessa kuntoutuksessa jokaiselle etsitään oma ratkaisu. Eterassa käytetään Timo Karppanen kuntoutui pitkän leikkauskierteen jälkeen uuteen ammattiin työeläkelaitoksen kuntoutuksen turvin. Nyt hän opettaa muun muassa varusmiehille kuorma-autolla ajamista. ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka kartoittavat kuntoutujan työkykyprofiilin, harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. Työkykyprofiililla tarkoitetaan ihmisen osaamista, taitoja ja taipumuksia. Työntekijällä voi olla lukihäiriö, mutta erittäin hyvä avaruudellinen hahmotuskyky ja vuorovaikutustaidot. Yksilölliset vahvuudet ja rajoitteet otetaan huomioon, Haanpää kuvailee. Uuden ammatin valintaan vaikuttaa myös paikkakunnan työtilanne ja vakuutuslääkärin lausunto siitä, sopiiko kuntoutussuunnitelma potilaalle. Koulutus rakennetaan yleensä kuntoutujan osaamisen ja työhistorian mukaan. Harvemmin tämä joutuu kokonaan koulun penkille. Tavallisempaa on kokeilla uutta ammattia työkokeilussa, jonka jälkeen ammatti hankitaan täydennyskoulutuksella tai oppisopimuskoulutuksella. Satsauksesta hyötyvät kaikki Mittatilaustyönä tehty monipolvinen, muutaman vuoden kestävä koulutus ei rasita eläkemaksua maksavien kukkaroa, Haanpää vakuuttaa. Iso osa koulutuksista on halpoja. Joka tapauksessa kuntoutujaan osoitettu satsaus saadaan takaisin, kun hän on ollut keskimäärin pari vuotta työssä. Tästä hyötyvät kaikki, Haanpää sanoo. Vaihtoehto on, että ihmiselle maksettaisiin työkyvyttömyyseläkettä, hän maksaisi vähemmän veroja ja saattaisi syrjäytyä. Haanpää huomauttaa, että myös osa-aikainen työkyvyttömyyseläke vähentää eläkemaksurasitusta. Samaa ajavat kuntoutuksen ennakkopäätökset. Työntekijä voi hakea vakuutusyhtiöltä ennakkopäätöksen kuntoutukseen, jos oma terveydentila alkaa vaikuttaa liian heikolta nykyiseen työhön. Pitää olla työkyvyttömyyden uhka eli työkyky saattaa heiketä ratkaisevasti noin viidessä vuodessa. Toisinaan työntekijä hakee ennakkopäätöksen turvin itse uuden opiskelupaikan tai työuran. On parempi tehdä ratkaisu ammatillisesta kuntoutuksesta hyvissä ajoin kuin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Ihmeparantumiset historiaan Aiemmin pitkällä sairauslomalle olleelle saattoi tulla yllätyksenä, että työeläkevakuuttaja totesikin hänet työkykyiseksi, kun 300 sairauspäivää täyttyi. Kun työntekijä ajatteli pääsevänsä työkyvyttömyyseläkkeelle, hänet todettiinkin terveeksi. Nyt työterveyslääkärin on tehtävä arvio työhön paluun mahdollisuuksista jo kolmen kuukauden sairauspoissaolon jälkeen. Työntekijä pääsee harkitsemaan uutta uraa jo varhaisessa vaiheessa, jos sairaus estää nykyisen työn tekemisen, työnantajalle ei ole tarjota terveydentilaa ajatellen sopivampaa työtä tai paranemisennuste ei ole hyvä. Haanpää huomauttaa, että ammatillinen kuntoutus nostaa varsinkin Eterassa toisinaan työntekijän koulutustasoa. Raskasta rakennustyötä tehnyt saattaa päätyä rakennusmestariksi. Joka tapauksessa uusi työura päihittää Haanpään mukaan eläkepäätöksen. Palkkatulo on kuitenkin korkeampi kuin eläke. Toisekseen siitä kertyy lisää vanhuuseläkettä. Kuntoutustuki on hyvä porkkana» Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuva saa korotettua kuntoutustukea, eli hänen korvauksensa nousee noin kolmanneksella. Lisäksi hän saa koulutuksen uuteen ammattiin, ja kerryttää lisää vanhuuseläkettään. Vuosittain kuntoutuspäätöksiä tehdään noin Useimmiten syynä ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Ammatilliseen kuntoutukseen voi päästä vielä 62-vuotiaana, jos työvuosia arvioidaan tulevan riittävästi, esimerkiksi kolme. Sekä miehet että naiset hakevat kuntoutukseen keskimäärin 47 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden keski-ikä oli viime vuonna 52 vuotta. Kuntoutukseen osallistuneista kolme viidestä palaa takaisin työelämään. Eläkkeelle siirtyneistäkin 40 prosenttia valitsee osittaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja käy työssä osa-aikaisesti. Tarkkoja lukuja kuntoutuksen keskeyttäneistä ei ole. Tavallisimmin syynä on terveyden heikentyminen, paluu vanhaan työhön tai se, ettei uusi ala vastannut odotuksia. Isolle työnantajalle ammatillinen kuntoutus on työkyvyttömyyseläkettä edullisempi vaihtoehto, sillä kuntoutustuella olevan työllistyminen vähentää eläkemaksua. 11 sttk 3 *2015

12 Seuraako työaika työelämän muutosta? Suomalainen työajan sääntely on Sitran tuoreen Kello raksuttaa mennyttä aikaa -selvityksen mukaan jäänyt jälkeen työelämän muutoksesta. * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuvat: Lehtikuva STTK:laiset ammattiliitot eivät hyväksy kaikkia selvityksen tehneen Jukka Ahtelan ajatuksia ja esityksiä. Ahtelan mukaan osa nykyisestä työajan sääntelystä soveltuu huonosti uuteen työelämään, jossa työn tekeminen ei ole enää kiinteästi sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Työn itsenäisyys ja osaamistason nousu vähentävät tarvetta työajan seurantaan. Ahtelaa komppaava Sitran teemajohtaja Timo Lindholm vaatii työaikalainsäädännön uudistamista pikimmiten. Viimeksi työaikalaki uudistettiin vuonna 1996, mutta rakenteeltaan ja terminologialtaan se pohjaa pitkälti 1940-luvun lainsäädäntöön. Pelisäännöt ovat jääneet jälkeen työelämän nopeasta muutoksesta. Työaikalain kokonaisuutta kannattaa yksinkertaistaa ja selkeyttää, Lindholm esittää. Ahtelan mukaan Suomea pidetään työaikajoustojen edelläkävijänä Euroopassa, mutta joustojen koko potentiaali ei ole meillä käytössä. Siirrymme yhä enemmän ympärivuorokautiseen palveluyhteiskuntaan, jossa todellista joustavuutta olisi mahdollisuus sovittaa työaikaa palvelujen kysynnän ja tuotantoprosessien vaihteluun, Ahtela toteaa. Hän uskoo, että jos molempien osapuolien näkökulmat onnistuttaisiin nivomaan yhteen, lisääntyisivät todennäköisesti sekä työhyvinvointi että tuottavuus. Nykyinenkin laki sallii joustoja Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara ihmettelee Ahtelan ajatusta, että kaikki työ olisi muuttumassa epäsäännölliseksi asiantuntijatyöksi, jota voidaan tehdä missä tahansa. Kyllä meidän jäsenistömme työ on edelleen potilaan kanssa tehtävää työtä. Vaikka työn sisältö on muuttunut, perusluonne on pitkälti entisen kaltaista. Maarianvaaran mukaan moni tekee hoitoalalla jo nyt jaksotyöaikaa, jossa työaika tasoittuu esimerkiksi kolmessa viikossa. Harvoin meilläkään kahdeksasta neljään tehdään. Työvuorot saatavat olla pitkiä ja 14-tuntisia työpäiviä voi olla useampi peräkkäin. Maarianvaaran mukaan jossakin taidetaan ajatella lakiuudistuksen tarpeesta liian yksisilmäisesti. Jo nyt työaikalaki sekä työ- ja virkaehtosopimukset ovat niin väljiä, että ne antavat työnantajille paljon mahdollisuuksia, Maarianvaara sanoo. Hän saa tukea Ammattiliitto Nousun toiminnanjohtajalta Minna Ahtiaiselta. Laki antaa mahdollisuudet vaikka mihin, mutta tosiasiassa määräyksiä rikotaan aika paljon, Ahtiainen sanoo. Työaikasuojelu kärkeen Maarianvaara ja Ahtiainen eivät ole ihan varmoja, minkälaisia muutoksia työaikalakiin pitäisi tehdä. Molemmat korostavat kuitenkin työaikasuojelua. Työaikasääntelyn perustehtävää pitäisi vahvistaa ja jatkaa jaksamisen ja työurien tukemista, Maarianvaara vaatii. Ahtiainen ei halua ottaa asiaan yhtä tiukkaa kantaa kuin Sitran selvitys, koska selvityksen tekijän lähtökohta ei välttämättä ole samantyyppinen kuin hänen. Mahdollisten muutosten pitää tarkoittaa sitä, että lähdetään liikkeelle kärkenä työaikasuojelu. Pitäisi miettiä, mitä se nykypäivän työnteon muodoissa käytännössä tarkoittaa. Ahtiaiselle ei riitä, että sääntelyä puretaan ja todetaan, että kaikki on hyvin. Hän myöntää kuitenkin, että nykyinen työaikasääntely on vähän toiselta aikakaudelta, eikä huomioi uudempia työnteon muotoja sillä tavalla kuin pitäisi. Toki lakia voi aina kehittää, mutta lähtökohtana ei pitäisi olla, että unohdetaan alkuperäinen tarkoitus, Ahtiainen sanoo. Lain pitäisi huomioida myös uudet työnteon muodot. Keskustelun lähtökohtana pitäisi olla työaikasuojelun kehittäminen. En ole ihan varma, onko se kaikkien lakiuudistusta sorvaavien osapuolen tavoitteena. Työaikaa yritetään pidentää Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n Toimitusjohtaja Kimmo Sandberg pitää nykyistä työaikalakia toimivana. Sitran esityksessä oli selvästi kyse vain työajan pidentämisestä ilman minkäännäköisiä palkkavaikutuksia. Se ei todellakaan kuulosta hyvältä, Sandberg sanoo. Yli puolet RIA:n jäsenistä on ylempiä toimihenkilöitä, jotka eivät ole minkään työehtosopimuksen piirissä. Sopimusta ei ole, koska työnantajapuoli on ollut sille erittäin nihkeä. Teknisten toimihenkilöiden sopimusta voisi noudattaa, mutta sekin olisi valikoivaa sopimuksen noudattamista. Tässä on kyse enemmän tai vähemmän näiden ihmisten työsuojelusta tai sen puutteesta. Sitran ja Ahtelan suuntaan Sandberg lähettää terveisiä, että rakennusalallakin tehdään nykyisin aika pitkää päivää. Kaikki työt ovat projektiluontoisia, kestoltaan puolesta vuodesta vuoteen. 12 sttk 3 *2015

13 Palkansaajapuoli muistuttaa työaikalainsäädännön perusmerkityksestä, joka on työaikasuojelu. 13 sttk 3 *2015

14 Seniorien kirjava Eurooppa Euroopan maat valmistautuvat väestön vanhenemiseen hyvin eri tavoin. Suomalaisten vahvuudet ovat itsehoidon ja etähoidon nuorekkaissa mobiilisovelluksissa. 14 sttk 3 *2015

15 Teksti: Virpi-Maria Latva * Kuva: Lehtikuva Vaikka Ranska on vuosia pysytellyt Euroopan syntyvyystilastojen kärjessä, myös ranskalaiset vanhenevat. Maassa on tällä hetkellä jo kaksi miljoonaa 85 vuotta täyttänyttä, joiden avun ja hoidon tarve työllistää vanhushoidon ammattilaista laitoksessa tai kotona. Tuore terveydenhuollon uudistus siirtää varoja laitoshoidosta kotihoitoon, mutta lähihoitajista on jo nykyisellään huutava pula. Lähivuosien rekrytointitarve liikkuu sadoissa tuhansissa. Ranskan elintarviketeollisuus näkee maailman väestön vanhenemisen suurena vientimahdollisuutena eurooppalaisten kilpailijoiden vielä nukkuessa. Runsasproteiinista leipää ja keksejä viedään jo Venäjälle, Japaniin ja Amerikkaan. Valtio tukee vanhussektorin tuotekehittelyä ja alan start up -yrityksiä on koottu Pariisin liepeille perustettuun Silver Valley:n. Briteissä tuetaan oppimiskykyä Englannissa joka kymmenes yli 65-vuotias on vielä työelämässä. Senioreiden pitäminen työssä nuorten rinnalla on todettu hyväksi niin työilmapiirille kuin bisneksellekin. Lisäksi senioreilla on näin enemmän ostovoimaa. Englanti pyrkii lisäämään paitsi senioreiden työllisyyttä, myös oppimiskykyä. Tähän tarvitaan sekä ikäihmisille räätälöityjä teknologioita että käyttäjäkoulutusta. Käytännön läheiset saksalaiset ottavat vanhenevan väestön huomioon ennen kaikkea päivittäiseen elämään liittyvien ratkaisujen suunnittelussa. Berliiniin on avattu ensimmäinen seniorimarketti, jonka tilat ja esillepano helpottavat ikäihmisen asiontia. Paikalla on auttavaa ja neuvovaa henkilökuntaa. Myös Saksan matkailuelinkeino ottaa seniorituristin vakavasti samalla kun naapurimaassa maailman vierailluin turistikohde Pariisi ei vielä ennakoi matkailijoiden ikääntymistä millään tavalla. Kaikkialla on portaita, oviaukot ovat kapeita ja EU:n päästävyysnormit eivät toteudu edes julkisten rakennusten kohdalla puhumatakaan hotelleista tai turistikohteista. Tulevaisuuden seniorikansalainen haluaa elää täyttä elämää mahdollisimman itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää esimerkiksi tilasuunnittelulta, teknologialta ja sähköisiltä palveluilta aivan uutta lähestymistapaa. Suomessa terveysturismi nostaa jo päätään. Seniorimatkailu alkaa kiinnostaa myös teknologian kehittäjiä. Haaste suomalaiselle muotoilulle Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ikäteknologioihin erikoistunut johtava tutkija, geronteknologian dosentti Jaana Leikas näkee terveysteknologian keksinnöt ja sovellutukset suomalaisten vahvuutena. Myös palvelurobotiikan tutkimukseen on alettu panostaa tosissaan. - Vientimahdollisuuksia toki on Eurooppaan, USA:han kuin Aasiaankin. Ongelma on tällä hetkellä suomalaisten yritysten pienuus. Meillä ikäteknologia on perinteisesti ollut maahantuontia ja kotimaisia valmistajia on vähän. Uudet ICT-teknologiat, kuten anturiteknologia itsenäisen asumisen tukena avaavat tähän uusia mahdollisuuksia. Startuppeja tarvitaan lisää ja niille tulisi antaa mahdollisuus päästä yhteisrahoitteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, vaikka yrityksellä ei vielä juuri liikevaihtoa olisikaan, Leikas ideoi. Hän heittää haasteen suomalaiselle muotoilulle. - Perinteiset ikäihmisille tarkoitetut kalusteet ja välineet ovat apuvälineitä ja sellaisina rumia. Siksi ne jäävät helposti käyttämättä. Skandinaavinen muotoilu on meillä huippua. Sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän seniorituotteiden estetiikassa. Jaana Leikaksen mukaan ikäihmisten arki ja sen laadun parantaminen ei vielä kiinnosta ikäteknologiahankkeiden rahoittajia siinä määrin kuin esimerkiksi terveyden hoito. Myös käyttäjälähtöisyyttä kaivataan hänen mukaansa lisää. - Teknologiaa on kehitetty paljon tukemaan kotona asumista, mutta sitä ei oteta käyttöön. Yksi syy on se, ettei tiedetä, mitä vaihtoehtoja on olemassa. Myös hoitohenkilökunnan asenne saattaa jarruttaa, koska teknologian pelätään tuovan lisää monimutkaisuutta arjen työhön, Jaana Leikas kertoo. Skandinaavinen muotoilu on meillä huippua. Sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän seniorituotteiden estetiikassa. Hän puoltaa uusia kehitysmalleja, joissa omaiset otetaan mukaan kotona asumisen tukemiseen. - Käyttäjäkoulutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Meillä on joitakin hyviä vertaistukeen perustuvia järjestöjä, joissa ikääntyneet kouluttavat toisiaan tietotekniikan käyttöön. Näitä pitäisi olla paljon enemmän, niillä pitäisi olla päättäjien tuki ja mielellään julkista rahoitustakin. Samoin laitteiden myyjille tulisi sälyttää nykyistä enemmän vastuuta tuotteiden käyttökoulutuksesta. Myös vapaaehtoistyötä tulisi aktivoida. Asunnot kuntoon - Emme ole kärjen tuntumassa ikäihmisten uusien asumismuotojen kehittämisessä. Vanhainkodit ja palveluasunnot ovat vielä kovin perinteisiä, pitkiä käytäviä ja pieniä huoneita. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyysajattelu tilojen suunnittelussa on vielä aika niukkaa, samoin yksittäisten asuntojen varustaminen esimerkiksi anturiteknologialla. Myös monitoimijainen suunnittelu puuttuu: asuntojen suunnittelua ei tehdä riittävän laajalla asiantuntijapohjalla, ja ikäihmisten omat tarpeet eivät aina tule kuulluksi, Jaana Leikas sanoo. Hän tietää, että Suomen elintarviketeollisuudessa on paljonkin mietitty tulevaisuuden ikääntyviä kotitalouksia. On selvitetty millainen on hyvä ruoka seniorien näkökulmasta, millaisia hyvät ruokapakkaukset ja miltä ruuan tulisi maistua. - Esimerkiksi meillä VTT:llä on kehitetty senioriraati, joka on koulutettu arvioimaan aistinvaraisesti ruuan laatua ja houkuttavuutta. Jaana Leikas ei usko vanhussektorin tarpeiden ratkaisevan työttömyyttä. - Tuntuu, että nyt aihetta lähestytään pistemäisesti pahimpia tulva-aukkoja paikkaillen. Uudenlaisia ammattikuntia ja koulutusta tarvittaisiin, samoin uudenlaisia palvelumalleja. 15 sttk 3 *2015

16 Digitalisaatio vie ja tuo työpaikkoja * Teksti ja kuva: Arto Jokela Kuka osasi viisi vuotta sitten kuvitella, että joku elättäisi itsensä Suomessa Youtuben sisältötuottajana? Digitalisaatio vie työpaikkoja ja hävittää ammatteja, mutta myös uusia töitä ja ammatteja syntyy. Aloitetaan hyvillä uutisilla: digitalisaatio tuo tehtaita Aasiasta takaisin länteen. Jatketaan huonoilla: tehtaissa ei ole enää työntekijöitä, vaan työn tekevät koneet. Lopuksi vielä hyvä uutinen: ihmisiä tarvitaan tuotteiden myynnissä ja niihin liittyvien palvelujen tuottamisessa. Näin maalaa digitaalista tulevaisuutta Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun vanhempi neuvonantaja ja Keskuskauppakamarin digitalisaatio & uudistuminen -hankkeen johtava asiantuntija Ilkka Lakaniemi. Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen sanoo digitalisaation valtaavan jatkuvasti alaa yhteiskunnassa. Mitä enemmän tietoa muutetaan digitaaliseksi ja mitä paremmin sitä opitaan soveltamaan, sitä laajemmalle myös automaatio leviää. Esimerkiksi New Yorkin pörssissä jopa 80 prosenttia kaupoista on digitaalisten algoritmien eli automaattisten laskentaohjelmien tekemiä. Digitalisaation rajaa on vaikea hahmottaa. Ehkä se on jossain siellä, missä virtuaalitodellisuus on yhtä totta kuin reaalimaailma ja kodeissa on 3D-tulostimia, joilla voi tulostaa esimerkiksi auton osia tai kahvikuppeja. - Ehkä 30 vuoden päästä virtuaalitodellisuutta ei voi erottaa oikeasta, pohtii Valtonen. Lakaniemi vertaa digitalisaatiota sähkön keksimiseen. Ensi oli hehkulamppu, joka mahdollisti tehtaissa vuorotyön eli työn tekemisen pimeän aikaan. Siten sähkö vietiin koneisiin ja koko työn rytmi muuttui. Sähköinen avioerojuristi Valtonen sanoo, että edessä oleva murros on suurempi kuin mitä teollistumien teki yhteiskunnalle runsas vuosisata sitten. Edessä on teollinen internet, missä koneet ja tuotteet ovat yhteydessä toisiinsa. Se on saumaton kokonaisuus, joka ei tarvitse välissä ihmisen toimintaa, sanoo Lakaniemi. Teollisen internetin yksinkertaisin muoto on hissi, joka ilmoittaa automaattisesti kun 16 sttk 3 *2015

17 teknisiä prosesseja. Tulevaisuudessa voimme varautua siihen, että esimerkiksi avioeroprosessit hoidetaan automaattisesti. Myös toimittajien kannattaa olla huolissaan, sillä jo nyt Yhdysvalloissa urheilujuttuja kirjoittavat tietokoneet. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua näitäkin juttuja kirjoittaa tietokone Kalkutassa. Nokian irtisanomiset ovat hyvä esimerkki muutoksesta. Kun Symbian-käyttöjärjestelmä lopetettiin, oli yht äkkiä paljon eteviä ihmisiä, joiden osaaminen oli turhaa, sanoo Valtonen. se tarvitsee huoltoa. Hissistä eteenpäin listaa voi jatkaa itsestään kulkevilla autoilla tai laitteilla, jotka tarkkailevat terveytämme ja kutsuvat tarvittaessa lääkäriin. Mitä monimutkaisempia prosesseja pystytään automatisoimaan, sitä useampi työpaikka ja ammatti on uhattuna. Ensimmäisenä liipaisimella ovat yksinkertaiset ja monotoniset työt, jotka on helppo automatisoida. Näin on jo tapahtunut muun muassa tehtaissa ja varastoissa. Lakaniemen ja Valtosen mukaan digitalisaation vaikutus on levinnyt keskivaikeisiin asiantuntija-ammatteihin. Työttömyysuhan alla tai ainakin suuressa murroksessa ovat esimerkiksi toimistotyöntekijöiden, työnjohtajien ja suunnittelijoiden ammatit. Yhdysvalloissa on digitalisoitu myös laki- Ongelmat eivät ole liittyneet teknologiaan vaan siihen, että on onnistuttu luomaan tilanne, jossa henkilöstö on ollut täysin pihalla siitä, miten ohjelmistoa tulisi käyttää. Liikaa huomiota raudassa ja softassa Lakaniemi kertoo keskustelleensa monen yritysjohtajan kanssa internet-investoinneista. Aina ei ole mennyt nappiin. Ongelmat eivät ole liittyneet teknologiaan vaan siihen, että on onnistuttu luomaan tilanne, jossa henkilöstö on ollut täysin pihalla siitä, miten ohjelmistoa tulisi käyttää, hän sanoo. Lakaniemi sanookin, että Suomessa kiinnitetään liikaa huomiota rautaan ja softaan ja unohdetaan ihminen. Lakaniemi ja Valtonen ovat havainneet tämän esimerkiksi terveydenhuollossa. Sairaanhoitajilla ja lääkäreillä kuluu kohtuuttomasti aikaa erilaisten sähköisten raporttien täyttämisessä. Raporttien laatimisen sijasta heidän pitäisi saada reaaliaikaista tietoa potilaiden tilasta. Syntyykö uusia töitä? Valtonen ja Lakaniemi uskovat, että tulevaisuudessa osa töistä ja ammateista katoaa, osa säilyy ja myös uusia syntyy. Näin on tapahtunut kautta historian. Lakaniemestä muutos ei ole pelkästään huono asia, sillä ihmiset vapautuvat näin monotonisista töistä mielenkiintoisempiin ja tuottavampiin tehtäviin. Hän uskoo, että tulevaisuudessa työntekijät tarvitsevat kykyä improvisoida, soveltua yllättäviin tilanteisiin ja sosiaalisia taitoja. Esimerkiksi monet terveydenhuollon ja sosiaalisektorin ammatit sekä myyntityöt säilyvät. Koneet eivät ikinä korvaa kaikkia ammattimiehiäkään, pohtii Lakaniemi. Mitä uudet työt ovat, onkin jo vaikeammin määriteltävissä. Nykyisin aika moni hankkii elantonsa toimimalla YouTuben sisältötuottajana. Viisi vuotta sitten tällaisesta ammatista ei tiedetty mitään, sanoo Valtonen. Entä miten Lakaniemi opastaisi digitalisaation vuoksi työnsä menettänyttä? Pitää hyväksyä jatkuva oppiminen, epävarmuus ja miettiä avoimesti erilaisia mahdollisuuksia. Yksi vaihtoehto olisi miettiä mahdollisuutta rakentaa uusi työ oman intohimon tai harrastuksen päälle. 17 sttk 3 *2015

18 Feministien ja Naisasialiton mielenosoitus Naisten päivänä Helsingissä maaliskuussa Tuon ajan kylttien teemat hallitsevat edelleen tasaarvo- ja feminismikeskustelua. 18 sttk 23 *2015

19 * Teksti: Arto Jokela * Kuva: Lehtikuva Feminismi ei mahdu yhteen muottiin Jokainen itseään kunnioittava ruotsalainen on feministi. Suomessa feminismi koetaan tasaarvon vastakohdaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toimivan Tasa-arvotiedon keskus Minnan erikoissuunnittelija Reetta Siukola sanoo, että feminismi ei mahdu yhden määritelmän sisään. Tämän huomaa myös vertailtaessa suomalaista ja ruotsalaista feminismiä. Ruotsissa feminismi ymmärretään tieteellisenä ja poliittisena vallan analyysina ja keinona asioiden muuttamiseen. Myös jokainen kunnon ruotsalainen sanoo olevansa feministi, toteaa Siukola Näin asian näkee myös Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen. Hänestä kysymys on vallan analyysistä sekä sukupuolten välisen tasa-arvon tavoittelusta. Suomessa feminismi on käsitteenä epämääräisempi ja avautuu joillekin tasa-arvon vastakohtana. Tasa-arvo koetaan yleisesti hyväksytyksi tavoitteeksi, joka on jo melkein saavutettu. Sitä käyttää perusteluna sille, miksi mitään ei tarvitse tehdä. Ajatellaan, että feminismi ajaa vain naisten asiaa ja asettuu siten tasa-arvokäsitteen negaatioksi, pohtii Siukola. Tätä käsitettä ruokkivat myös miesliikkeestä nousevat antifeministiset kannanotot, joissa asetetaan vastakkain muun muassa naisten palkat ja miesten lyhyempi elinikä. Suomalaisessa keskustelussa antifeminististä on tarve tuottaa ver- tailuja. Kurjuuskeskustelu ei johda mihinkään. Toisen kokema eriarvoisuus koetaan vähäisempänä, eikä voida samaan aikaan katsoa yhdessä valtarakenteita. Pyykkönen sanoo, että feminismi ajaa yhtälailla naisten palkkatasa-arvoa kuin miesten korkeampaa elinikää. Mitkä samat oikeudet? Feminismin peruskysymys on, millä kriteerein tasa-arvo määritetään. Jos kaikilla pitää olla samat oikeudet, mikä on se sama, jonka perusteella oikeudet määritetään? Mikä se samanlainen loppupeleissä on? Se on varsinkin tutkimuksen ja poliittisen liikehdinnän puolella ollut keskeinen kritiikin kohde. Mikä on normi, jollainen pitää olla, jotta saa samanlaisen mahdollisuuden yhteiskunnassa, pohtii Siukola. Siukolan mukaan ajatus, että ihmiset olisivat sukupuolesta riippumatta tasa-arvoisia, romuttui muun muassa sukupuolineutraalin avioliittolain käsittelyssä. Tuntuu, ettei millään ole niin paljon väliä kuin sukupuolella. Samoin ajattelee Pyykkönen ja täsmentää, Suomi Ruotsia tasa-arvoisempi?» Suomi on tasa-arvoisempi maa kuin Ruotsi. Näin on tuoreimman Eurobarometrin mukaan. Siinä kysymykseen Ovatko tasa-arvo-ongelmat yleisiä tai melko yleisiä maassanne? vastasi ruotsalaisista myöntävästi 72 prosenttia, mutta suomalaisista vain 44 prosenttia. Viisi vuotta sitten tasa-arvon puutteen koki ongelmaksi suunnilleen yhtä moni ruotsalainen, Suomessa taas 59 prosenttia vastanneista. Tasa-arvo on barometrin mukaan edennyt Suomessa kukonaskelin. Reetta Siukola uskoo, että luvut eivät kerro koko totuutta ja että niiden taakse kätkeytyy erilainen käsitys tasa-arvosta. Niihin vaikuttavat myös ruotsalaisten kriittisyys ja feminismi. Milla Pyykkönen ei ihmettele SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen julistautumisessa feministiksi muuta kuin äijä-etuliitettä. Hän on sanonut, että se johtuu siitä, minkä näköinen hän on. Keski-ikäinen mies voi olla feministi myös ilman äijä-etuliitettä, sanoo Pyykkönen. että ihmiset ovat ilman sukupuolista jakoakin keskenään erilaisia. Feminismi ei siis ole tasa-arvon vastakohta, vaan tuo tasa-arvokeskusteluun kriittisiä ja toiminnallisia ulottuvuuksia. Siukola ja Pyykkönen muistuttavat, että feministit tähtäävät myös miesten aseman parantamiseen. Mies on edelleen sukupuoliroolinsa vanki, mikä näkyy esimerkiksi väkivaltana ja suhtautumisena hoitovapaisiin. Feministinen Suomi? Reetta Siukolan mukaan feministisiä saavutuksia on jokseenkin mahdoton erottaa muista tasa-arvon saavutuksista. Useimmalla naisliikkeen edistämällä asialla on edistetty tasa-arvoa sukupuolesta riippumatta. Yksi saavutus on naisiin kohdistuvan väkivallan ymmärtäminen. Sen ansiosta lainsäädännössä on voitu ottaa paremmin huomioon erilaisia väkivallan tyyppejä ja kehittää keinoja lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseksi, sanoo Siukola. Milla Pyykkösen mukaan feministisiin saavutuksiin voidaan lukea myös muun muassa naisten oikeuksien lisääntyminen, turvakodit ja aborttioikeus. Entä jos feminismillä olisi vahvempi jalansija Suomessa? Siukola uskoo, että työelämässä tämä voisi tarkoittaa miehiä suosivien rakenteiden kuten palkkauksen ja etenemismahdollisuuksien purkamista. Milla Pyykkönen konkretisoi listaa lisäämällä, että silloin myös naisten euro olisi täysi euro, lasten hoitovapaat jakautuisivat tasaisemmin, olisi enemmän matalan kynnyksen turvakoteja, perheväkivaltaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota sekä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sukupuolten välisten erojen korostaminen vähenisi. 19 sttk 3 *2015

20 PUHUTAAN! PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä. Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi Lakko-oikeus on elinehto Lakko-oikeus on osa järjestäytymisvapautta ja palkansaajien perusoikeus, sanoo luottamusmies Tony Johansson TeliaSoneralta.» Lakko on demokratian ja vapauden kannalta aivan elinehto. Työnantajillakin on oma työtaisteluoikeutensa, työsulku. Lakkoon aina joudutaan, koska työpaikalla tai liittojen kesken ei päästä yhteisymmärrykseen. Lakko ei ole koskaan tavoite, vaan painostuskeino lukkiutuneissa neuvottelutilanteissa. Muuta vaihtoehtoa palkansaajilla ei ole, jos tilanne menee jumiin. Totta kai jokaisen yrityksen luottamushenkilöt ja liittojen johtajat haluavat päästä neuvotellen sopimukseen. Työnantajatkin vaalivat firmansa julkikuvaa: jos yrityksessä ei päästä muutostilanteissa neuvotellen sopimukseen, yritys saa julkisuudessa huonon maineen. Työnantajat haluaisivat tiukentaa ulosmarssien eli käytännössä laittomien lakkojen sanktioita, seuraamuksia. Se ei käy, koska ulosmarssit ovat työntekijöiden ainoa keino reagoida, jos palkansaajia ei YT-neuvotteluissa ole aidosti kuultu. Henkilökohtaiset korvausvelvollisuudet esimerkiksi luottamusmiehille tarkoittaisivat koko perusoikeuden tuhoamista. Jos luottamusmiehellä on vaarassa oma talo ja tontti, perusoikeus kertoa mielipiteensä, neuvotella ja sopia ei toteutuisi. Vasta-argumenttini on, että tällöin myös työnantajien edustajat tulisi saattaa henkilökohtaiseen vastuuseen työehtosopimus- ja lakirikkomuksista sekä siitä, että pörssiyhtiö saneeraa henkilöstöä ja vähän ajan kuluttua palkkaa uusia työntekijöitä. Asioiden kuljettaminen oikeusteissä on pitkä ja tuskallinen prosessi, joka ei hyödytä ketään. Irtisanotut ovat jo muualla töissä, kun asia ratkaistaan käräjätuvassa. Monesti pomotkin ovat jo vaihtuneet. TeliaSonera on ruotsalainen firma, ja neuvottelukulttuuri naapurimaassa on toista luokkaa kuin Suomessa. Diskuteeraan usein ruotsalaisten kollegojeni kanssa esimerkiksi organisaatiomuutoksista. Ruotsalainen keskusteleva kulttuuri ei ole juurikaan levinnyt meille. Lakko-oikeutta pohtiessa on välttämätöntä miettiä suomalaista neuvottelukulttuuria. Työpaikoilla pitäisi olla ennakoivaa muutossuunnittelua, jossa henkilöstön asema muutoksessa on ykkösasia: ketään ei jätetä tyhjän päälle. Ulkopuolinen sovittelija yrityksen muutostilanteissa voisi olla avuksi, jotta tilanteet eivät lukkiudu. Ilman hyvää, luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuvaa neuvottelukulttuuria ei voi ajatella myöskään paikallisen sopimisen laajentamista nykyisestään. Työehtosopimus on selkäranka. Mutta mikä estää hyvin menestyvää firmaa sopimasta työntekijöidensä kanssa paremmista ehdoista ja suunnata osa voitoista myös henkilöstölleen? Tony Johansson» TeliaSoneran kehityspäällikkö radioverkkoyksikössä» Teknologiayksikön neuvotteleva luottamusmies» Helsingin Tietoliikenneyhdistys Pro ry:n puheenjohtaja yhdistykseen kuuluu noin 900 jäsentä» Ammattiliitto Pron edustajiston varapuheenjohtaja» STTK:n edustajiston jäsen 20 sttk 3 *2015

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot