EI PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EI PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE."

Transkriptio

1 TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Työaikalaki joustaa jo. Sivu Ikääntymiseen varautuminen vaihtelee Euroopassa. Sivut Digitalisaatio voi tehdä juristista sähköisen. Sivut Feminismi etenee purkamalla miehiä suosivat rakenteet. Sivut Valtakunnansovittelija Minna Helle: EI PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE. Sivut 6-9.

2 PÄÄKIRJOITUS TAPETTI Sopimusten täytyy pitää» Poliittinen tilannekuva vaalien jälkeen alkaa vähitellen selkiytyä. Tuleva pääministeri on ehtinyt tätä kirjoitettaessa jo kysyä puoluekavereilta ja etujärjestöjen edustajilta kantoja tulevan hallitusohjelman rakentamisen pohjaksi. Hallituspohja lienee tiedossa vapun tienoilla ja ohjelman kirjoitus alkaa sen jälkeen. Kun varsinainen hallitusohjelma jää ennakkotietojen perusteella ns. strategiapaperiksi, tarkempaa toimintasuunnitelmaa kyhätään varmasti elokuun budjettiriiheen asti ja vasta sen jälkeen hallituksen yksityiskohtaisemmat esitykset ovat tiedossa. Vaalitulos ei ollut loppujen lopuksi kovin yllättävä, mutta jatkossa on hieman arvioitava puolueita siitä näkökulmasta, että Perussuomalaiset ovat tulleet politiikan suurten joukkoon pysyvästi. Jos menestys jatkuu, voi olla, että tästä kvartetin välisessä taistelussa joku puolue joutuu antamaan periksi ja vajoaa kannatuksellaan lähemmäs kymmentä kuin kahtakymmentä prosenttia. Suurimmassa tipahtamisvaarassa näyttäisi tällä hetkellä olevan SDP, jonka äänestäjäkato on vaali vaalin perään kiihtynyt. Paljon on puhuttu yhteiskuntasopimuksesta. Mitä se sisältäisi, ei vielä tarkasti tiedetä. Arvio on, että pääministeri ja hallitus haluavat maltillisen palkkaratkaisun lisäksi tehdä myös työmarkkinoita koskevia uudistuksia. Millaisia, ei vielä ole tiedossa. Työttömyysturvaan, työaikoihin ja joustojen lisäämiseen liittyviä huhuja kulkee. STTK on todennut olevansa valmis keskustelemaan tasapainoisesta yhteiskuntasopimuksesta. Se tarkoittaa, että uudistuksia ei tehdä vain palkansaajan oikeudellista asemaa heikentämällä ja raipalla. Meille tärkeää on palkansaajan ostovoiman turvaamisen ohella työntekijöiden turvan varmistaminen. Turva liittyy yhtä lailla tasaiseen työelämän arkeen kuin rajumpiin muutostilanteisiin kuten esimerkiksi työttömyyteen. STTK on korostanut, että se menee kaikkiin pöytiin avoimin mielin eikä aseta ennakkoehtoja sille, mistä keskustellaan. Ainoa ehto on, että sovitusta on pidettävä kiinni. Se tarkoittaa, että esimerkiksi viime syksynä neuvoteltua eläkeratkaisua ei revitä auki. Sopimuksessa on sovittu muun muassa eläkeiän nostosta, työttömyysturvan lisäpäivistä eli niin sanotusta putkesta ja eläkemaksun korottamisesta. Kultturikupla» Perussuomalaisten menestys vaaleissa on aiheuttanut hämmennystä kulttuuripiireissä. Muun muassa suosittu näyttelijä Krista Kosonen on todennut lehtihaastattelussa niin, että hän ei tunne ainuttakaan perussuomalaista eivätkä perussuomalaiset edusta hänen Suomeaan. Kulttuuriväelle on aina sallittu muita ryhmiä kovempi sanomisen vapaus. Voi silti hämmästellä sitä, miten kaukana suomalaisesta todellisuudesta esimerkiksi näyttelijät elävät jos heidän tielleen ei ole ainutta perussuomalaisten kannattajaa osunut. Väitän, että seurustelupiirit ovat silloin aika pienet ja kun ovat, miten kulttuurin keinoin voidaan käsitellä suomalaista todellisuutta, arvioida valtaapitävien tekoja tai ylipäätään siirtää yhteiskuntaa esimerkiksi näytelmien käsikirjoituksiin, elokuviin, kirjoihin tai musiikkiin. Monelle kulttuuri on itseisarvo ja moni ajattelee, että kulttuurilla ei voi olla tulosvastuuta. Kosos-henkisten pitäisi kuitenkin tiedostaa, että kulttuuria ylläpidetään pitkälti veronmaksajien rahoilla. Olisiko kohtuullista vaatia, että kulttuuriväki tuntisi ainakin pintapuolisesti yleisönsä? (mlr) STTK-lehti Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:järjestölehti 40. vuosikerta Julkaisija STTK ry Päätoimittaja, toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Toimitus Käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros Postiosoite PL 421, Helsinki Puhelin (09) Telefax (09) Internet STTK:n toimiston henkilöstö: STTK-lehden posti: Ilmoitukset Kaupalliset ilmoitukset, myynti, trafiikki ja laskutus: toimitussihteeri Marja-Liisa Rajakangas Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tulee tehdä kirjallisesti omaan jäsenliittoon EI keskusjärjestöön eikä lehden toimitukseen. Ulkoasu Ilkka Eskola/Hansaprint Oy Painopaikka HANSAPRINT 2015 / STTK15_03 Painos Lehden paperi GalerieFine Silk 70g Kannen kuva Valtakunnansovittelija Minna Helle. Kuva: Wilma Hurskainen Ilmestymis- ja aineistoaikataulu Numero 4/2015 Aineisto Ilmestyy ISSN TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N LEHTI Työaikalaki joustaa jo. Sivu Ikääntymiseen varautuminen vaihtelee Euroopassa. Sivut Digitalisaatio voi tehdä juristista sähköisen. Sivut Feminismi etenee purkamalla miehiä suosivat rakenteet. Sivut Valtakunnansovittelija Minna Helle: EI PITKIÄ LISTOJA 2 sttk 3 *2015 BULEVARDILLE. Sivut 6-9.

3 SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus. 4 Lyhyesti. 5 Toiset ohjaa, toiset polkee. 6 Sovittelija ei kaipaa pitkiä listoja Bulevardille. Minna Helle hoiti tulikasteensa sovittelijana mallikkaasti. 10 Kuntoutuksella takaisin työelämään. Siinä samassa voi ammattikin vaihtua. Pekka Sipola REMES On kivempi laittaa CV:hen, että on jossakin kirjoissa ja kansissa. Kotisohva tai työvoimatoimisto eivät ole kovin hyviä suosituksia työtä hakiessa. Työvoimavirkailija Pirjo Karjalaisen haastattelu aukeamalla Seuraako työaika työelämän muutosta? Työaikalainsäädännön pitää jatkossakin huomioida työaikasuojelu. 14 Seniorien kirjava Eurooppa. Suomalaisen designin soisi näkyvän esimerkiksi ikääntyville tarkoitetuissa apuvälineissä. 16 Digitalisaatio vie ja tuo työpaikkoja. Jos tehdas palaa Kiinasta Suomeen, työntekijä voi vaihtua robotiksi. 18 Feminismi ei mahdu yhteen muottiin. Suomessa feminismi tulkitaan jopa tasa-arvon vastakohdaksi. 20 Puhutaan lakko-oikeudesta. 21 Juha Heikkala Uusi keskusjärjestö hankkeen puikkoihin. Strategiatyö on jo käynnissä. 22 Nuorilta saa ottaa oppia. Hanna Hessa luotsaa STTK:n opiskelija- ja nuorisotoimintaa. 23 Työlounaalla. 24 Tätä mieltä STTK. 25 Voi hyvin. 26 Suomi pärjää palkkavertailussa. Elintaso on silti monen tekijän summa. 28 Älä valikoi ensimmäistä työpaikkaa. Mikä tahansa työmerkintä cv:ssä on parempi kuin merkinnättömyys. 30 Kirjat. 31 Ristikko. 3 sttk 3 *2015

4 UUTISIA Koonnut: Tiina Laurila ja Marja-Liisa Rajakangas Työterveyslaitos täyttää 70 vuotta» Työterveyslaitos täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi laitos on julkistanut historiikin Majakka ja Luotsi. Teos kertoo laitoksen vaiheista sodan jälkeisestä ajasta nykypäivään ja valaisee samalla yhteiskunnan ja työelämän muutosta vuosikymmenten aikana. Työterveyslaitoksen juuret juontavat sotien aikaan, jolloin nuori lääkäri Leo Noro alkoi selvittää ammuslataamojen työntekijöiden räjähdysainemyrkytyksiä. Hänen tutkimuksensa saivat puolustusvoimien johtavien lääkärien huomion ja kiinnostus ammattitautien tutkimiseen Suomessa alkoi herätä. Helsingin yleisen sairaalan ammattitautien osasto perustettiin 1945 ja alan tutkimusta ryhtyi rahoittamaan Ammattilääketieteen säätiö. Säätiö perusti Työterveyslaitoksen. Laitos kansallistettiin ja muutettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaiseksi itsenäiseksi julkisoikeudelliseksi yhteisöksi vuonna Tehtaasta toimistoon Sotakorvausteollisuuden leimaaman työelämän ongelmia olivat erilaiset riski- ja rasitustekijät, kuten tapaturma- ja myrkytysvaarat, painavat taakat ja rasittavat työasennot. Sittemmin moni työ on muuttunut raskaasta ruumiillisesta työstä kevyemmäksi toimistotyöksi luvulla työelämää kuvaava avainsana on ollut muutos. Henkisen kuormituksen hallinnasta on tullut yhtä tärkeää kuin fyysisten riskien torjunnasta. Työterveydelle ja työturvallisuudelle on asetettu uusia odotuksia, jotka ovat heijastuneet myös Työterveyslaitoksen toimintaan. Historiikki julkistettiin Hotelli Seurahuoneen Pyöreässä Salissa - samassa paikassa, jossa laitoksen perustamiskokous aikoinaan pidettiin. Historiikin on kirjoittanut historioitsija, valtiotieteen tohtori Eino Ketola. Kirjan nimi viittaa laitoksen rooliin työelämän karikoiden ennakoijana ja havereiden ehkäisijänä. Työterveyslaitos on ikääntynyt onnistuneesti itseään uudistamalla. Matka 1940-luvulta tähän päivään ei ole mennyt jälkiä jättämättä, mutta ne jäljet ovat toiminnan jälkiä työelämässämme, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio. Suomen tiukka taloustilanne ja valtion budjettiavun leikkaukset ovat koskettaneet myös Työterveyslaitosta. Henkilöstöä on jouduttu irtisanomaan, tiloja tiivistämään ja toimintoja supistamaan. Työterveyslaitos on silti valmis kohtaamaan tulevaisuuden työelämän luottaen henkilöstön vahvaan osaamiseen. Riina Nousiainen STTK:n koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi Kasvatustieteiden maisteri Riina Nousiainen on valittu Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n koulutuspoliittiseksi asiantuntijaksi. Ennen STTK:ta Nousiainen (38) työskenteli Ammattiliitto Pron koulutuspoliittisena asiantuntijana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin yliopistossa ja Ammatillisessa opettajakorkeakoulu Heliassa monipuolisissa koulutuspolitiikan tehtävissä. Nousiainen vastaa STTK:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan kehittämisestä ja koordinoi jäsenliittojen koulutuspoliittisia tavoitteita ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä korkeakoulutuksen osalta. Uusi järjestö luonnonvara-alalle Meto Metsäalan asiantuntijat ja Agrologien Liitto ovat perustamassa uutta yhteistä luonnonvara-alan osaajien intresseihin ja edunvalvontaan keskittyvää järjestöä. Tavoitteena on, että uusi järjestö, LUVA Luonnonvarat ry, aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Metsäasiantuntijoiden ja agrologien yhteishanketta on viety eteenpäin määrätietoisesti jo lähes vuoden verran. Aika ja tahtotila uuden järjestön perustamiseksi ovat oikeita. Meillä on selkeä ja luja näkemys siitä, että uusiutuvilla luonnonvaroilla ja biotaloudella on erittäin merkittävä asema Suomessa jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa, sanoo Meton puheenjohtaja Håkan Nystrand. Biotalous on myös vahva globaali kehityssuunta, jossa Suomen asema tulee vahvistumaan. Haluamme alan asiantuntijoiden edustajina olla siinä kehityksessä aktiivisesti mukana. Järjestöjen mielestä Suomi tarvitsee suoraa ja entistä vahvempaa vaikuttamista myös Euroopan tasolla. Luonnonvara-alojen yhteisellä järjestöllä on leveämmät hartiat viedä asioita eteenpäin. Kyse on sekä työllisyydestä, kilpailukyvystä että suomalaisen hyvinvoinnin säilymisestä. Suomi on sen verran pieni maa, että luonnonvarasektorin on viisasta yhdistää voimansa ja hakea synergiaetuja sekä vaikuttamiseen että edunvalvontaan, sanoo Agrologien Liiton hallituksen puheenjohtaja Antti Rantakangas. ERTO voitti sosiaalialan järjestöjen matka-aikakiistan Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksessa on määräys työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta vapaana tai rahana vähintään 50 prosentin korvauksella. Lisäksi talokohtaisesti on voitu sopia paremmista korvauksista. Viime työehtoneuvotteluissa syntyi ERTOn ja Sosiaalialan Työnantajien välille erimielisyyttä kyseisen määräyksen soveltamisesta. ERTOn näkemyksen mukaan määräystä on sovellettu ja tulee soveltaa samalla tavoin sekä yöllä että ulkomailla matkustamiseen kuin muutenkin työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen. Työehtosopimuksessa ei ole sovittu rajauksesta. Työnantajaliitto oli kuitenkin eri mieltä. Työtuomioistuimen tuomion perusteella ERTO voitti ja työtuomioistuin vahvisti Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen 6 pykälän oikeaksi tulkinnaksi sen sanamuodon mukaisesti, että matka-ajan korvausta sovelletaan myös ulkomailla ja yöllä tapahtuvaan matkustamiseen. Lisäksi ERTOn oikeudenkäyntikulut määrättiin korvattavaksi. ERTO ja Sosiaalialan Työnantajien välinen Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus on voimassa saakka ja sopimus koskee noin työntekijää. 4 sttk 3 *2015

5 KOLUMNI Pro: Turvaako Nokia vain ranskalaiset työpaikat? Nokian julkaisema Suomen taloushistorian suurin yritysosto pitää sisällään sitoumuksia, joiden seurannaisvaikutukset turvaavat ostettuja työpaikkoja. Ranskan valtio omistajana on osannut pitää Alcatel-Lucentin työntekijöiden puolia. Se on hyvä asia, arvioi Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen Nokian ja Alcatel-Lucentin yrityskauppaa. Yhtä tyytyväinen Malinen ei uskalla olla Nokian suomalaisten työpaikkojen puolesta. Kaupan yhteydessä Nokia julkisti, että yrityksessä tullaan toteuttamaan 900 miljoonan euron säästöt, jotka saavutetaan muun muassa virtaviivaistamalla organisaatiota ja rationalisoimalla päällekkäisiä tuotteita, palveluja, konsernitoimintoja sekä myyntiorganisaatioita. Virtaviivaistaminen ja rationalisointi tarkoittavat suomeksi, että työpaikkoja vähennetään. Kun ranskalaiset työpaikat sopimuksella turvataan, vähennettäväksi jää muun muassa suomalaisia, amerikkalaisia ja kiinalaisia työpaikkoja. Työpaikkojen vähennysmarkkinoilla Suomi on usein ollut kärkipaikoilla, Malinen muistuttaa. Suomalainen työlainsäädäntö on jäänyt pahasti jälkeen niin työmarkkinoiden kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin muutoksesta. Monessa maassa toimintaa harjoittavan yrityksen kannattaa toteuttaa rankimmat irtisanomiset Suomessa, koska se on lain mukaan toteutettuna yritykselle lähes ilmaista, Malinen toteaa. SuPer: Lähihoitajatutkinto pidettävä laadukkaana Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin edustajisto pitää tärkeänä, että lähihoitajakoulutus pidetään laadukkaana, eikä koulutusaikaa lyhennetä. Edustajisto keskusteli sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen koulutuksen tulevaisuudesta. Lähihoitajatutkinnon eri osaamisaloilta valmistuneiden on edelleen voitava työllistyä laajasti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lähihoitajakoulutuksen paikkamääriä on lisättävä, jotta tulevaisuuden työvoimatarve saadaan täytettyä. Myös oppisopimuskoulutusta on lisättävä huomioiden työpaikkaohjaajien resurssit. Potilas-/asiakasturvallisuuden edellytyksenä on, että hoitoalan koulutus on laadukasta. Väestön ikääntyminen tuo haasteita koko sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle. Lähihoitajatutkinto antaa vahvan, monipuolisen osaamisen hoitotyöhön sekä hyvät valmiudet toimia laajasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lähihoitajatutkinnon eri osaamisalat vahvistavat erityisosaamista, mutta lähihoitajatutkinnon ydin ovat kaikille yhteiset opinnot, jotka mahdollistavat työskentelyn koko sote-sektorilla. Työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää, että työnantajilla on mahdollisuus hyödyntää lähihoitajien monipuolista osaamista osaamisalasta riippumatta. Tehy: Päättäjille kouluarvosana 6,5 sote-asioissa Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy teetti TNS Gallupilla selvityksen suomalaisten käsityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niiden tulevaisuudesta. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta ei halua tinkiä sosiaali- ja terveyspalveluista tiukkoinakaan taloudellisina aikoina. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten riittävää koulutusta arvostetaan. Suomalaiset myös ymmärtävät, että palveluita on uudistettava. Päättäjille annetaan arvosana 6,5 sosiaali- ja terveysasioiden hoitamisesta. Päättyneellä vaalikaudella ei saatu aikaan tarpeellisia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksia. Lisäksi päättäjien suusta on viime vuosina kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutustasoa voitaisiin laskea. Näyttää siltä, että kansa ja päättäjät ovat osittain eri linjoilla sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. Toiset ohjaa, toiset polkee» STTK:n kyselyn mukaan henkilöstö ei ole riittävästi mukana työpaikan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä. Tulos on mielenkiintoinen, koska nyt juuri olettaisi tilanteen olevan toinen. Tuottavuuden parantaminen kun on monella työpaikalla ykkösjuttu. Työntekijät voisivat löytää uusia keinoja tilanteen parantamiseksi, ovathan he oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Tuloksena voisi olla muitakin tuottavuutta kehittäviä ratkaisuja kuin leikkaukset, säästöt tai organisaatiomuutokset. Henkilöstön edustajatkaan eivät riittävästi pääse osallistumaan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Korkeintaan he ovat mukana miettimässä palvelu- ja tuotantoprosessien ongelmia ja hakemassa uusien kustannussäästöjen kohteita. Huonoin tilanne on yksityisillä palvelualoilla. Vähän parempi se on kuntien, seurakuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen työpaikoilla. Valitettavan vähän henkilöstön edustajat ovat mukana pitkän tähtäimen kehitystyössä. Palvelu- ja tuotantostrategian tai uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen he eivät juurikaan osallistu. Työpaikan tai toimialan houkuttelevuuden parantaminen näyttää myös olevan muiden juttu. Miksi henkilöstön tai heidän edustajiensa ääntä kuullaan niin vähän? Tilaisuuksia ainakin on. Kyselyn vastaajista kaksi kolmasosaa arvioi työpaikallaan olevan käynnissä hankkeita, joilla pyritään tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Kolme neljäsosaa puolestaan katsoi, että työpaikalla kehitetään tänä päivänä nykyisiä työ- ja toimintatapoja entistä tuottavimmiksi. Mistä on oikein kyse? Onko kyse työnantajan halusta itse päättää siitä, miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta kehitetään? Vai onko kyse henkilöstön ja heidän edustajiensa haluttomuudesta panostaa työpaikan tulevaisuuteen? Paljon on kiinni johtamisesta. Se joko tukee tai ei tue henkilöstön ja heidän edustajiensa mahdollisuuksia innovointiin. Kyselyn mukaan esimieskoulutukseen panostetaan nykyisin entistä vähemmän. Parempaa ei siis näytä olevan tulossa. Lisääntyvä kiire ei myöskään tee hyvää luovuudelle, aloitteellisuudelle tai esimiestyölle. Rutiinit täyttävät työpäivän. On peiliin katsomisen paikka. Kaikki voittavat, kun tuottavuutta haetaan oikeilla keinoilla. Usein ratkaisut ovat lähempänä kuin luullaankaan. Jatkuvan parantamisen keinoin saadaan paljon aikaiseksi. Asiat voidaan aina tehdä paremmin ja aina jää kuitenkin vielä myös parantamisen varaa. Erkki Auvinen Kirjoittaja on STTK:n työympäristöasiantuntija 5 sttk 3 *2015

6 SOVITTELIJA EI KAIPAA PITKIÄ LISTOJA BULEVARDILLE Jäänmurtajalakon sovittelussa uusi valtakunnansovittelija Minna Helle osoitti olevansa nainen paikallaan. 6 sttk 3 *2015

7 7 sttk 3 *2015»

8 * Teksti: UP/Kari Leppänen * Kuvat: Wilma Hurskainen» paikallaan Minna Hellettä kehui kansanedustaja ja Naiseksi entinen metallimies Jukka Kärnä vaikean jäänmurtajien työriidan ratkettua kovien paineiden alla. Valtakunnansovittelija Minna Helle selvitti tulikasteensa suorastaan jäätävästi. Merimies-Unionin ja Konepäällystöliiton lakot ja tukilakot uhkasivat pysäyttää meritse tapahtuvan Suomen ulkomaankauppa- ja matkustajaliikenteen. Se oli hyvin vaikea soviteltava. Alussa asioita oli pöydällä paljon ja loppuvaiheessa riita oli periaatteellinen joko/tai-asia. Selkkauksessa paine kasvoi, kun ratkaiseva päivämäärä lähestyi uhkaavasti. Valtakunnansovittelijan toimistossa Helsingin Bulevardilla ei kuitenkaan voida nostaa käsiä pystyyn, vaikka asiat olisivat kuinka solmussa. Kun paine kasvoi riittävän kovaksi, riidan osapuolet liikkuivat asemistaan riittävästi. Painekestävyyttä löytyy Oikeustieteen kandidaatti Minna Helle (42) on ollut ennenkin tiukoissa paikoissa. Ehkä kaikkein kovimpana hän pitää Tehyn työtaistelu-uhkaa vuonna Siinä vaakakupissa olivat ihmisten terveys, ehkä jopa henki. Roolit olivat silloin toiset. Helle oli Bulevardilla asiakkaana hoitajien joukkoirtisanoutumisilla uhanneen Tehyn edunvalvontayksikön johtajana. Silloin huomasin, että kestän paineita ja säilytän toimintakykyni vaikeissa tilanteissa. Siinä mielessä oli helppo lähteä myös valtakunnansovittelijan tehtävään. Tiesin, että pääni kestää, jos tulee kovia paikkoja. Ei pitkiä listoja Bulevardille Helle kehottaa jo nykykokemuksensa valossa järjestöjä tekemään esityönsä kunnolla ennen kuin riita tuodaan Bulevardille. Myös hänen edeltäjänsä ovat puhuneet asiasta. Pitäisi lähteä siitä, että kun Bulevardille tullaan, riita-asioiden määrä olisi vähäinen. Pöydällä olisi vain muutama asia ja neuvottelutyö tehty hyvin. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt palaavat ennen pitkään neuvottelemaan työmarkkinoiden pelisäännöistä. Helteen mielestä siinä yhteydessä olisi hyvä miettiä myös sovittelun pelisääntöjä. 8 sttk 3 *2015

9 Esimerkiksi tarvittaisiinko jonkinlaisia herrasmiessääntöjä tai vastaavia siitä, miten vältetään, että Bulevardille tullaan pitkien listojen kanssa. Twitter on kätevä Ainakin yksi asia on jo muuttunut Helteen astuttua valtakunnansovittelijan toimistoon. Olisi ollut vaikea kuvitella edeltäjiä, Esa Lonkaa tai Juhani Saloniusta twiittailemassa sovittelun sujumisesta. Nykyinen valtakunnansovittelija tekee niin. Syy on hyvin käytännöllinen. Valtakunnansovittelijan toimistossa ei ole tiedottajaa. Tiedottamisesta pitää vastata itse sovittelun lomassa. Helle kehuu twitteriä käteväksi keinoksi viestiä, kun tiedon pitää kulkea nopeasti. Esimerkiksi siitä, alkaako aamulla lakko vai ei. Tärkeää hänelle on myös, että tiedottaminen on tasapuolista eri medioiden suhteen. Twitterissä tietoa ei saa vain se onnekas, joka sattuu saamaan kiireisen valtakunnansovittelijan puhelimeen Tasapuolisuus ennen kaikkea Helle on istunut työmarkkinoiden neuvottelupöydissä palkansaajapuolella. Tasapuolisuuden vaatimusta hän ei kuitenkaan koe minkäänlaiseksi ongelmaksi. En ole istunut palkansaajapuolella ideologisista lähtökohdista. Olen ammattilainen ja se on ollut minulle työtä. Toki on tarvittu vahvaa sitoutumista ajettaviin tavoitteisin, mutta se ei ole kummunnut ideologiasta. Vuosien kokemus työmarkkinoiden neuvottelupöydissä on opettanut ymmärtämään myös työnantajien näkemystä. Siinä hahmottuu pakosti asioiden kokonaisuus kummankin osapuolen näkökulmasta. Kolmikanta edellyttää tuloksia Suomen kolmikantaista sopimusjärjestelmää on pidetty pienen maan menestystekijänä. Näin ajattelee myös valtakunnansovittelija. Kolmikanta on ollut Suomelle erittäin hyvä. Sitä ei voi kuitenkaan perustella menneillä saavutuksilla. Kaikki riippuu tuloksista. Helteen mielestä työmarkkinajärjestöjen haasteena on laatia työmarkkinapolitiikkaan ajantasaiset pelisäännöt, jotka vastaavat työelämän ja työmarkkinoiden muutokseen. Yhden näkökulman asiaan nostivat Anders Borg ja Juhana Vartiainen. He esittävät raportissaan pohdittavaksi valtakunnansovittelijan aseman vahvistamista ja muutosta tehtäväkuvaan. Valtakunnansovittelijan tehtävänä ei olisi yksinomaan sovun saaminen aikaan. Tavoitteena tulisi raportin mukaan olla työllisyyden ja kasvun kannalta edullinen neuvottelutulos.» Valtakunnansovittelija toimisi viimeisenä portinvartijana, jonka ohjenuorana olisi työmarkkinoiden yleinen linja. Borgin ja Vartiaisen esityksessä se perustuisi vientiteollisuuden palkkaratkaisuihin. Helteen mielestä Borgin ja Vartiaisen ehdotus ei suurestikaan poikkea nykytilanteesta, mitä tulee työmarkkinoiden yleisen linjan huomioimiseen. Ei valtakunnansovittelija ole tähänkään asti taikonut ratkaisuesityksiään hatusta. Järjestelmä ei tosin aseta reunaehtoja sovitteluratkaisujen sisällön suhteen. Käytännössä sovittelussa joudutaan kuitenkin ottamaan huomioon työmarkkinoiden tilanne ja yleinen etu. Ei voi tehdä ratkaisuja, jotka sotkevat työmarkkinoita ja muiden alojen neuvotteluja. Valtakunnansovittelija ei voi rakentaa sopua millä hinnalla hyvänsä, mutta jonkinlaista liikkumavaraa pitää olla, Helle korostaa. Jos sitä ei ole lainkaan, riidat voivat jäädä ratkaisematta. Valtakunnansovittelija ei voi määrätä ratkaisua, sillä meillä ei ole pakkosovintoa. Voi vain auttaa sovun syntymistä. KÄSI SYDÄMELLÄ Olet toiminut isoissa tehtävissä Akavassa ja STTK:ssa sekä Työeläkevakuuttajat Telassa. Työt ovat olleet vaativia ja olisivat riittäneet monelle elämäntehtäväksi. Kuinka korkealle tähtäät? En ole koskaan suunnitellut työuraani etukäteen. Olen tarttunut eteen tulleisiin mielenkiintoisiin haasteisiin. Se on minun työurafilosofiani. Se on myös luonnekysymys. Minulle uuden oppiminen on todella tärkeää. Ahmin kaikkea uutta. Miten selätät stressin? On muutama tosi tärkeä juttu, joita ilman en varmaankaan selviäisi. Yksi on liikkuminen ja kuntoilu. Lenkkeilen, käyn kuntokeskuksessa erilaisilla tunneilla, käyn tanssitunneilla. Laskettelen, rullaluistelen, pelaan sulkapalloa. Liikkuminen on minulle välttämättömyys. Toinen on musiikki. Sen suhteen olen kaikkiruokainen suurkuluttaja. Kolmas on ruokakulttuuri ja erityisesti aasialainen ruoka. Miten sovitat yhteen työn ja perhe-elämän ja kaikki nämä harrastukset? Se on melkoinen palapeli. Minulla on hyvät verkostot ystävät ja sukulaiset joiden avulla selviää yhteensovittamisen haasteesta. Tärkeä asia on, ettei saa olla huonoa omaatuntoa siitä, että työ vie paljon aikaa. Mikä on sukupuolten tasa-arvon pahin pullonkaula työelämässä? Tähän on helppo vastata, ilman muuta perhevapaat. Niiden pitäisi jakautua tasaisemmin, jotta tasa-arvossa otetaan isompi harppaus eteenpäin. Yhteiskunnan pitää ohjata vahvemmin perhevapaiden jakautumista. En usko, että tämä ratkeaa perheen sisäisillä valinnoilla. Meillä on niin vahva perinne, että äiti hoitaa lapset. Mitä valtakunnansovittelija tekee silloin, kun ei ole riitoja soviteltavana? Tapaan ihmisiä, koulutan, käyn tilaisuuksissa. Pohdin, miten järjestelmää voi kehittää. 9 sttk 3 *2015

10 * Teksti: UP/Birgitta Suorsa * Kuva: Juha Metso Työkyvyttömyys ei tarkoita välttämättä hyvästejä työelämälle, sillä usein työkykyä on riittävästi uuteen ammattiin. Viisi vuotta sitten tie näytti nousevan pystyyn Timo Karppasen, 57, edessä. Vuosia kestänyt leikkauskierre oli vienyt työkyvyn. Alun perin leikattiin napatyrä, mutta toipuminen ei mennyt kuten piti. Kolmen vuoden aikana olin operoitavana leikkauspöydällä seitsemän kertaa. Välillä oli hengen lähtö lähellä. Karppanen oli ajatellut jäävänsä eläkkeelle 60-vuotiaana vapaaehtoisen eläkkeen ja oman kone- ja kuljetusalan yrityksensä myynnin turvin. Toisin kävi. Yritys piti lopettaa. Kun työeläkeyhtiöltä tuli osoitus ammatilliseen kuntoutukseen, Karppanen oli helpottunut. Työhaluja oli tallella, ja kun katsoimme työllistymismahdollisuuksia, yksi vaihtoehto oli liikenneopettaja, nuoruuteni unelmaammatti. Karppanen halusi raskaan liikenteen opettajaksi. Oppisopimuskoulutuksena liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon suorittaminen kesti kaksi vuotta. Vaikeinta oli löytää oppisopimuspaikka tuolloin 53-vuotiaalle miehelle. Täällä Trafficalla ei katsottu ikääni pahasti. Täältä löytyi sitten vakituinen työpaikka, yli vuoden uudessa ammatissa työskennellyt Karppanen sanoo. Vastaavassa tilanteessa olevia Karppanen kehottaa olemaan reippaalla mielellä. Lähiopetuspäivien takia piti reissata pitkiä matkoja ja kotipaikkakin vaihtui työn takia Kiteeltä Varkauteen. Eläkeikä on nyt 64 vuotta. Ei harmita yhtään. Silloin sairastaessa tuntui pahalta, että tähänkö tämä loppui. Polku uuteen työhön Vielä kymmenen vuotta sitten vain murto-osa työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista ohjattiin kuntoutukseen. Nyt suhde on aivan toinen, sillä työeläkevakuuttajien kuntoutukseen osallistui viime vuonna yhteensä ihmistä. Samaan aikaan jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutussitoumus tulee tavallisesti jo Kuntoutuksella takaisin työelämään 10 sttk 3 *2015

11 sairauslomalla, kuten kolme vuoden takaisessa lakimuutoksessa sovittiin. Eteran ylilääkäri Maija Haanpää kertoo, että työntekijän työkyky kartoitetaan, kun tämä ollut sairauslomalla yhteensä 90 päivää. Katsotaan, riittääkö työkyky oman työn tai jonkin muun työn tekemiseen. Jos työkyky ei riitä omaan työhön, vaikka sitä muutettaisiin, sitten rakennetaan polku uuteen ammattiin. Ammatillisessa kuntoutuksessa jokaiselle etsitään oma ratkaisu. Eterassa käytetään Timo Karppanen kuntoutui pitkän leikkauskierteen jälkeen uuteen ammattiin työeläkelaitoksen kuntoutuksen turvin. Nyt hän opettaa muun muassa varusmiehille kuorma-autolla ajamista. ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka kartoittavat kuntoutujan työkykyprofiilin, harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. Työkykyprofiililla tarkoitetaan ihmisen osaamista, taitoja ja taipumuksia. Työntekijällä voi olla lukihäiriö, mutta erittäin hyvä avaruudellinen hahmotuskyky ja vuorovaikutustaidot. Yksilölliset vahvuudet ja rajoitteet otetaan huomioon, Haanpää kuvailee. Uuden ammatin valintaan vaikuttaa myös paikkakunnan työtilanne ja vakuutuslääkärin lausunto siitä, sopiiko kuntoutussuunnitelma potilaalle. Koulutus rakennetaan yleensä kuntoutujan osaamisen ja työhistorian mukaan. Harvemmin tämä joutuu kokonaan koulun penkille. Tavallisempaa on kokeilla uutta ammattia työkokeilussa, jonka jälkeen ammatti hankitaan täydennyskoulutuksella tai oppisopimuskoulutuksella. Satsauksesta hyötyvät kaikki Mittatilaustyönä tehty monipolvinen, muutaman vuoden kestävä koulutus ei rasita eläkemaksua maksavien kukkaroa, Haanpää vakuuttaa. Iso osa koulutuksista on halpoja. Joka tapauksessa kuntoutujaan osoitettu satsaus saadaan takaisin, kun hän on ollut keskimäärin pari vuotta työssä. Tästä hyötyvät kaikki, Haanpää sanoo. Vaihtoehto on, että ihmiselle maksettaisiin työkyvyttömyyseläkettä, hän maksaisi vähemmän veroja ja saattaisi syrjäytyä. Haanpää huomauttaa, että myös osa-aikainen työkyvyttömyyseläke vähentää eläkemaksurasitusta. Samaa ajavat kuntoutuksen ennakkopäätökset. Työntekijä voi hakea vakuutusyhtiöltä ennakkopäätöksen kuntoutukseen, jos oma terveydentila alkaa vaikuttaa liian heikolta nykyiseen työhön. Pitää olla työkyvyttömyyden uhka eli työkyky saattaa heiketä ratkaisevasti noin viidessä vuodessa. Toisinaan työntekijä hakee ennakkopäätöksen turvin itse uuden opiskelupaikan tai työuran. On parempi tehdä ratkaisu ammatillisesta kuntoutuksesta hyvissä ajoin kuin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Ihmeparantumiset historiaan Aiemmin pitkällä sairauslomalle olleelle saattoi tulla yllätyksenä, että työeläkevakuuttaja totesikin hänet työkykyiseksi, kun 300 sairauspäivää täyttyi. Kun työntekijä ajatteli pääsevänsä työkyvyttömyyseläkkeelle, hänet todettiinkin terveeksi. Nyt työterveyslääkärin on tehtävä arvio työhön paluun mahdollisuuksista jo kolmen kuukauden sairauspoissaolon jälkeen. Työntekijä pääsee harkitsemaan uutta uraa jo varhaisessa vaiheessa, jos sairaus estää nykyisen työn tekemisen, työnantajalle ei ole tarjota terveydentilaa ajatellen sopivampaa työtä tai paranemisennuste ei ole hyvä. Haanpää huomauttaa, että ammatillinen kuntoutus nostaa varsinkin Eterassa toisinaan työntekijän koulutustasoa. Raskasta rakennustyötä tehnyt saattaa päätyä rakennusmestariksi. Joka tapauksessa uusi työura päihittää Haanpään mukaan eläkepäätöksen. Palkkatulo on kuitenkin korkeampi kuin eläke. Toisekseen siitä kertyy lisää vanhuuseläkettä. Kuntoutustuki on hyvä porkkana» Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuva saa korotettua kuntoutustukea, eli hänen korvauksensa nousee noin kolmanneksella. Lisäksi hän saa koulutuksen uuteen ammattiin, ja kerryttää lisää vanhuuseläkettään. Vuosittain kuntoutuspäätöksiä tehdään noin Useimmiten syynä ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Ammatilliseen kuntoutukseen voi päästä vielä 62-vuotiaana, jos työvuosia arvioidaan tulevan riittävästi, esimerkiksi kolme. Sekä miehet että naiset hakevat kuntoutukseen keskimäärin 47 vuoden iässä. Työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden keski-ikä oli viime vuonna 52 vuotta. Kuntoutukseen osallistuneista kolme viidestä palaa takaisin työelämään. Eläkkeelle siirtyneistäkin 40 prosenttia valitsee osittaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja käy työssä osa-aikaisesti. Tarkkoja lukuja kuntoutuksen keskeyttäneistä ei ole. Tavallisimmin syynä on terveyden heikentyminen, paluu vanhaan työhön tai se, ettei uusi ala vastannut odotuksia. Isolle työnantajalle ammatillinen kuntoutus on työkyvyttömyyseläkettä edullisempi vaihtoehto, sillä kuntoutustuella olevan työllistyminen vähentää eläkemaksua. 11 sttk 3 *2015

12 Seuraako työaika työelämän muutosta? Suomalainen työajan sääntely on Sitran tuoreen Kello raksuttaa mennyttä aikaa -selvityksen mukaan jäänyt jälkeen työelämän muutoksesta. * Teksti: UP/Mika Peltonen * Kuvat: Lehtikuva STTK:laiset ammattiliitot eivät hyväksy kaikkia selvityksen tehneen Jukka Ahtelan ajatuksia ja esityksiä. Ahtelan mukaan osa nykyisestä työajan sääntelystä soveltuu huonosti uuteen työelämään, jossa työn tekeminen ei ole enää kiinteästi sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Työn itsenäisyys ja osaamistason nousu vähentävät tarvetta työajan seurantaan. Ahtelaa komppaava Sitran teemajohtaja Timo Lindholm vaatii työaikalainsäädännön uudistamista pikimmiten. Viimeksi työaikalaki uudistettiin vuonna 1996, mutta rakenteeltaan ja terminologialtaan se pohjaa pitkälti 1940-luvun lainsäädäntöön. Pelisäännöt ovat jääneet jälkeen työelämän nopeasta muutoksesta. Työaikalain kokonaisuutta kannattaa yksinkertaistaa ja selkeyttää, Lindholm esittää. Ahtelan mukaan Suomea pidetään työaikajoustojen edelläkävijänä Euroopassa, mutta joustojen koko potentiaali ei ole meillä käytössä. Siirrymme yhä enemmän ympärivuorokautiseen palveluyhteiskuntaan, jossa todellista joustavuutta olisi mahdollisuus sovittaa työaikaa palvelujen kysynnän ja tuotantoprosessien vaihteluun, Ahtela toteaa. Hän uskoo, että jos molempien osapuolien näkökulmat onnistuttaisiin nivomaan yhteen, lisääntyisivät todennäköisesti sekä työhyvinvointi että tuottavuus. Nykyinenkin laki sallii joustoja Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara ihmettelee Ahtelan ajatusta, että kaikki työ olisi muuttumassa epäsäännölliseksi asiantuntijatyöksi, jota voidaan tehdä missä tahansa. Kyllä meidän jäsenistömme työ on edelleen potilaan kanssa tehtävää työtä. Vaikka työn sisältö on muuttunut, perusluonne on pitkälti entisen kaltaista. Maarianvaaran mukaan moni tekee hoitoalalla jo nyt jaksotyöaikaa, jossa työaika tasoittuu esimerkiksi kolmessa viikossa. Harvoin meilläkään kahdeksasta neljään tehdään. Työvuorot saatavat olla pitkiä ja 14-tuntisia työpäiviä voi olla useampi peräkkäin. Maarianvaaran mukaan jossakin taidetaan ajatella lakiuudistuksen tarpeesta liian yksisilmäisesti. Jo nyt työaikalaki sekä työ- ja virkaehtosopimukset ovat niin väljiä, että ne antavat työnantajille paljon mahdollisuuksia, Maarianvaara sanoo. Hän saa tukea Ammattiliitto Nousun toiminnanjohtajalta Minna Ahtiaiselta. Laki antaa mahdollisuudet vaikka mihin, mutta tosiasiassa määräyksiä rikotaan aika paljon, Ahtiainen sanoo. Työaikasuojelu kärkeen Maarianvaara ja Ahtiainen eivät ole ihan varmoja, minkälaisia muutoksia työaikalakiin pitäisi tehdä. Molemmat korostavat kuitenkin työaikasuojelua. Työaikasääntelyn perustehtävää pitäisi vahvistaa ja jatkaa jaksamisen ja työurien tukemista, Maarianvaara vaatii. Ahtiainen ei halua ottaa asiaan yhtä tiukkaa kantaa kuin Sitran selvitys, koska selvityksen tekijän lähtökohta ei välttämättä ole samantyyppinen kuin hänen. Mahdollisten muutosten pitää tarkoittaa sitä, että lähdetään liikkeelle kärkenä työaikasuojelu. Pitäisi miettiä, mitä se nykypäivän työnteon muodoissa käytännössä tarkoittaa. Ahtiaiselle ei riitä, että sääntelyä puretaan ja todetaan, että kaikki on hyvin. Hän myöntää kuitenkin, että nykyinen työaikasääntely on vähän toiselta aikakaudelta, eikä huomioi uudempia työnteon muotoja sillä tavalla kuin pitäisi. Toki lakia voi aina kehittää, mutta lähtökohtana ei pitäisi olla, että unohdetaan alkuperäinen tarkoitus, Ahtiainen sanoo. Lain pitäisi huomioida myös uudet työnteon muodot. Keskustelun lähtökohtana pitäisi olla työaikasuojelun kehittäminen. En ole ihan varma, onko se kaikkien lakiuudistusta sorvaavien osapuolen tavoitteena. Työaikaa yritetään pidentää Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n Toimitusjohtaja Kimmo Sandberg pitää nykyistä työaikalakia toimivana. Sitran esityksessä oli selvästi kyse vain työajan pidentämisestä ilman minkäännäköisiä palkkavaikutuksia. Se ei todellakaan kuulosta hyvältä, Sandberg sanoo. Yli puolet RIA:n jäsenistä on ylempiä toimihenkilöitä, jotka eivät ole minkään työehtosopimuksen piirissä. Sopimusta ei ole, koska työnantajapuoli on ollut sille erittäin nihkeä. Teknisten toimihenkilöiden sopimusta voisi noudattaa, mutta sekin olisi valikoivaa sopimuksen noudattamista. Tässä on kyse enemmän tai vähemmän näiden ihmisten työsuojelusta tai sen puutteesta. Sitran ja Ahtelan suuntaan Sandberg lähettää terveisiä, että rakennusalallakin tehdään nykyisin aika pitkää päivää. Kaikki työt ovat projektiluontoisia, kestoltaan puolesta vuodesta vuoteen. 12 sttk 3 *2015

13 Palkansaajapuoli muistuttaa työaikalainsäädännön perusmerkityksestä, joka on työaikasuojelu. 13 sttk 3 *2015

14 Seniorien kirjava Eurooppa Euroopan maat valmistautuvat väestön vanhenemiseen hyvin eri tavoin. Suomalaisten vahvuudet ovat itsehoidon ja etähoidon nuorekkaissa mobiilisovelluksissa. 14 sttk 3 *2015

15 Teksti: Virpi-Maria Latva * Kuva: Lehtikuva Vaikka Ranska on vuosia pysytellyt Euroopan syntyvyystilastojen kärjessä, myös ranskalaiset vanhenevat. Maassa on tällä hetkellä jo kaksi miljoonaa 85 vuotta täyttänyttä, joiden avun ja hoidon tarve työllistää vanhushoidon ammattilaista laitoksessa tai kotona. Tuore terveydenhuollon uudistus siirtää varoja laitoshoidosta kotihoitoon, mutta lähihoitajista on jo nykyisellään huutava pula. Lähivuosien rekrytointitarve liikkuu sadoissa tuhansissa. Ranskan elintarviketeollisuus näkee maailman väestön vanhenemisen suurena vientimahdollisuutena eurooppalaisten kilpailijoiden vielä nukkuessa. Runsasproteiinista leipää ja keksejä viedään jo Venäjälle, Japaniin ja Amerikkaan. Valtio tukee vanhussektorin tuotekehittelyä ja alan start up -yrityksiä on koottu Pariisin liepeille perustettuun Silver Valley:n. Briteissä tuetaan oppimiskykyä Englannissa joka kymmenes yli 65-vuotias on vielä työelämässä. Senioreiden pitäminen työssä nuorten rinnalla on todettu hyväksi niin työilmapiirille kuin bisneksellekin. Lisäksi senioreilla on näin enemmän ostovoimaa. Englanti pyrkii lisäämään paitsi senioreiden työllisyyttä, myös oppimiskykyä. Tähän tarvitaan sekä ikäihmisille räätälöityjä teknologioita että käyttäjäkoulutusta. Käytännön läheiset saksalaiset ottavat vanhenevan väestön huomioon ennen kaikkea päivittäiseen elämään liittyvien ratkaisujen suunnittelussa. Berliiniin on avattu ensimmäinen seniorimarketti, jonka tilat ja esillepano helpottavat ikäihmisen asiontia. Paikalla on auttavaa ja neuvovaa henkilökuntaa. Myös Saksan matkailuelinkeino ottaa seniorituristin vakavasti samalla kun naapurimaassa maailman vierailluin turistikohde Pariisi ei vielä ennakoi matkailijoiden ikääntymistä millään tavalla. Kaikkialla on portaita, oviaukot ovat kapeita ja EU:n päästävyysnormit eivät toteudu edes julkisten rakennusten kohdalla puhumatakaan hotelleista tai turistikohteista. Tulevaisuuden seniorikansalainen haluaa elää täyttä elämää mahdollisimman itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää esimerkiksi tilasuunnittelulta, teknologialta ja sähköisiltä palveluilta aivan uutta lähestymistapaa. Suomessa terveysturismi nostaa jo päätään. Seniorimatkailu alkaa kiinnostaa myös teknologian kehittäjiä. Haaste suomalaiselle muotoilulle Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ikäteknologioihin erikoistunut johtava tutkija, geronteknologian dosentti Jaana Leikas näkee terveysteknologian keksinnöt ja sovellutukset suomalaisten vahvuutena. Myös palvelurobotiikan tutkimukseen on alettu panostaa tosissaan. - Vientimahdollisuuksia toki on Eurooppaan, USA:han kuin Aasiaankin. Ongelma on tällä hetkellä suomalaisten yritysten pienuus. Meillä ikäteknologia on perinteisesti ollut maahantuontia ja kotimaisia valmistajia on vähän. Uudet ICT-teknologiat, kuten anturiteknologia itsenäisen asumisen tukena avaavat tähän uusia mahdollisuuksia. Startuppeja tarvitaan lisää ja niille tulisi antaa mahdollisuus päästä yhteisrahoitteisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, vaikka yrityksellä ei vielä juuri liikevaihtoa olisikaan, Leikas ideoi. Hän heittää haasteen suomalaiselle muotoilulle. - Perinteiset ikäihmisille tarkoitetut kalusteet ja välineet ovat apuvälineitä ja sellaisina rumia. Siksi ne jäävät helposti käyttämättä. Skandinaavinen muotoilu on meillä huippua. Sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän seniorituotteiden estetiikassa. Jaana Leikaksen mukaan ikäihmisten arki ja sen laadun parantaminen ei vielä kiinnosta ikäteknologiahankkeiden rahoittajia siinä määrin kuin esimerkiksi terveyden hoito. Myös käyttäjälähtöisyyttä kaivataan hänen mukaansa lisää. - Teknologiaa on kehitetty paljon tukemaan kotona asumista, mutta sitä ei oteta käyttöön. Yksi syy on se, ettei tiedetä, mitä vaihtoehtoja on olemassa. Myös hoitohenkilökunnan asenne saattaa jarruttaa, koska teknologian pelätään tuovan lisää monimutkaisuutta arjen työhön, Jaana Leikas kertoo. Skandinaavinen muotoilu on meillä huippua. Sitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän seniorituotteiden estetiikassa. Hän puoltaa uusia kehitysmalleja, joissa omaiset otetaan mukaan kotona asumisen tukemiseen. - Käyttäjäkoulutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Meillä on joitakin hyviä vertaistukeen perustuvia järjestöjä, joissa ikääntyneet kouluttavat toisiaan tietotekniikan käyttöön. Näitä pitäisi olla paljon enemmän, niillä pitäisi olla päättäjien tuki ja mielellään julkista rahoitustakin. Samoin laitteiden myyjille tulisi sälyttää nykyistä enemmän vastuuta tuotteiden käyttökoulutuksesta. Myös vapaaehtoistyötä tulisi aktivoida. Asunnot kuntoon - Emme ole kärjen tuntumassa ikäihmisten uusien asumismuotojen kehittämisessä. Vanhainkodit ja palveluasunnot ovat vielä kovin perinteisiä, pitkiä käytäviä ja pieniä huoneita. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyysajattelu tilojen suunnittelussa on vielä aika niukkaa, samoin yksittäisten asuntojen varustaminen esimerkiksi anturiteknologialla. Myös monitoimijainen suunnittelu puuttuu: asuntojen suunnittelua ei tehdä riittävän laajalla asiantuntijapohjalla, ja ikäihmisten omat tarpeet eivät aina tule kuulluksi, Jaana Leikas sanoo. Hän tietää, että Suomen elintarviketeollisuudessa on paljonkin mietitty tulevaisuuden ikääntyviä kotitalouksia. On selvitetty millainen on hyvä ruoka seniorien näkökulmasta, millaisia hyvät ruokapakkaukset ja miltä ruuan tulisi maistua. - Esimerkiksi meillä VTT:llä on kehitetty senioriraati, joka on koulutettu arvioimaan aistinvaraisesti ruuan laatua ja houkuttavuutta. Jaana Leikas ei usko vanhussektorin tarpeiden ratkaisevan työttömyyttä. - Tuntuu, että nyt aihetta lähestytään pistemäisesti pahimpia tulva-aukkoja paikkaillen. Uudenlaisia ammattikuntia ja koulutusta tarvittaisiin, samoin uudenlaisia palvelumalleja. 15 sttk 3 *2015

16 Digitalisaatio vie ja tuo työpaikkoja * Teksti ja kuva: Arto Jokela Kuka osasi viisi vuotta sitten kuvitella, että joku elättäisi itsensä Suomessa Youtuben sisältötuottajana? Digitalisaatio vie työpaikkoja ja hävittää ammatteja, mutta myös uusia töitä ja ammatteja syntyy. Aloitetaan hyvillä uutisilla: digitalisaatio tuo tehtaita Aasiasta takaisin länteen. Jatketaan huonoilla: tehtaissa ei ole enää työntekijöitä, vaan työn tekevät koneet. Lopuksi vielä hyvä uutinen: ihmisiä tarvitaan tuotteiden myynnissä ja niihin liittyvien palvelujen tuottamisessa. Näin maalaa digitaalista tulevaisuutta Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun vanhempi neuvonantaja ja Keskuskauppakamarin digitalisaatio & uudistuminen -hankkeen johtava asiantuntija Ilkka Lakaniemi. Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen sanoo digitalisaation valtaavan jatkuvasti alaa yhteiskunnassa. Mitä enemmän tietoa muutetaan digitaaliseksi ja mitä paremmin sitä opitaan soveltamaan, sitä laajemmalle myös automaatio leviää. Esimerkiksi New Yorkin pörssissä jopa 80 prosenttia kaupoista on digitaalisten algoritmien eli automaattisten laskentaohjelmien tekemiä. Digitalisaation rajaa on vaikea hahmottaa. Ehkä se on jossain siellä, missä virtuaalitodellisuus on yhtä totta kuin reaalimaailma ja kodeissa on 3D-tulostimia, joilla voi tulostaa esimerkiksi auton osia tai kahvikuppeja. - Ehkä 30 vuoden päästä virtuaalitodellisuutta ei voi erottaa oikeasta, pohtii Valtonen. Lakaniemi vertaa digitalisaatiota sähkön keksimiseen. Ensi oli hehkulamppu, joka mahdollisti tehtaissa vuorotyön eli työn tekemisen pimeän aikaan. Siten sähkö vietiin koneisiin ja koko työn rytmi muuttui. Sähköinen avioerojuristi Valtonen sanoo, että edessä oleva murros on suurempi kuin mitä teollistumien teki yhteiskunnalle runsas vuosisata sitten. Edessä on teollinen internet, missä koneet ja tuotteet ovat yhteydessä toisiinsa. Se on saumaton kokonaisuus, joka ei tarvitse välissä ihmisen toimintaa, sanoo Lakaniemi. Teollisen internetin yksinkertaisin muoto on hissi, joka ilmoittaa automaattisesti kun 16 sttk 3 *2015

17 teknisiä prosesseja. Tulevaisuudessa voimme varautua siihen, että esimerkiksi avioeroprosessit hoidetaan automaattisesti. Myös toimittajien kannattaa olla huolissaan, sillä jo nyt Yhdysvalloissa urheilujuttuja kirjoittavat tietokoneet. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua näitäkin juttuja kirjoittaa tietokone Kalkutassa. Nokian irtisanomiset ovat hyvä esimerkki muutoksesta. Kun Symbian-käyttöjärjestelmä lopetettiin, oli yht äkkiä paljon eteviä ihmisiä, joiden osaaminen oli turhaa, sanoo Valtonen. se tarvitsee huoltoa. Hissistä eteenpäin listaa voi jatkaa itsestään kulkevilla autoilla tai laitteilla, jotka tarkkailevat terveytämme ja kutsuvat tarvittaessa lääkäriin. Mitä monimutkaisempia prosesseja pystytään automatisoimaan, sitä useampi työpaikka ja ammatti on uhattuna. Ensimmäisenä liipaisimella ovat yksinkertaiset ja monotoniset työt, jotka on helppo automatisoida. Näin on jo tapahtunut muun muassa tehtaissa ja varastoissa. Lakaniemen ja Valtosen mukaan digitalisaation vaikutus on levinnyt keskivaikeisiin asiantuntija-ammatteihin. Työttömyysuhan alla tai ainakin suuressa murroksessa ovat esimerkiksi toimistotyöntekijöiden, työnjohtajien ja suunnittelijoiden ammatit. Yhdysvalloissa on digitalisoitu myös laki- Ongelmat eivät ole liittyneet teknologiaan vaan siihen, että on onnistuttu luomaan tilanne, jossa henkilöstö on ollut täysin pihalla siitä, miten ohjelmistoa tulisi käyttää. Liikaa huomiota raudassa ja softassa Lakaniemi kertoo keskustelleensa monen yritysjohtajan kanssa internet-investoinneista. Aina ei ole mennyt nappiin. Ongelmat eivät ole liittyneet teknologiaan vaan siihen, että on onnistuttu luomaan tilanne, jossa henkilöstö on ollut täysin pihalla siitä, miten ohjelmistoa tulisi käyttää, hän sanoo. Lakaniemi sanookin, että Suomessa kiinnitetään liikaa huomiota rautaan ja softaan ja unohdetaan ihminen. Lakaniemi ja Valtonen ovat havainneet tämän esimerkiksi terveydenhuollossa. Sairaanhoitajilla ja lääkäreillä kuluu kohtuuttomasti aikaa erilaisten sähköisten raporttien täyttämisessä. Raporttien laatimisen sijasta heidän pitäisi saada reaaliaikaista tietoa potilaiden tilasta. Syntyykö uusia töitä? Valtonen ja Lakaniemi uskovat, että tulevaisuudessa osa töistä ja ammateista katoaa, osa säilyy ja myös uusia syntyy. Näin on tapahtunut kautta historian. Lakaniemestä muutos ei ole pelkästään huono asia, sillä ihmiset vapautuvat näin monotonisista töistä mielenkiintoisempiin ja tuottavampiin tehtäviin. Hän uskoo, että tulevaisuudessa työntekijät tarvitsevat kykyä improvisoida, soveltua yllättäviin tilanteisiin ja sosiaalisia taitoja. Esimerkiksi monet terveydenhuollon ja sosiaalisektorin ammatit sekä myyntityöt säilyvät. Koneet eivät ikinä korvaa kaikkia ammattimiehiäkään, pohtii Lakaniemi. Mitä uudet työt ovat, onkin jo vaikeammin määriteltävissä. Nykyisin aika moni hankkii elantonsa toimimalla YouTuben sisältötuottajana. Viisi vuotta sitten tällaisesta ammatista ei tiedetty mitään, sanoo Valtonen. Entä miten Lakaniemi opastaisi digitalisaation vuoksi työnsä menettänyttä? Pitää hyväksyä jatkuva oppiminen, epävarmuus ja miettiä avoimesti erilaisia mahdollisuuksia. Yksi vaihtoehto olisi miettiä mahdollisuutta rakentaa uusi työ oman intohimon tai harrastuksen päälle. 17 sttk 3 *2015

18 Feministien ja Naisasialiton mielenosoitus Naisten päivänä Helsingissä maaliskuussa Tuon ajan kylttien teemat hallitsevat edelleen tasaarvo- ja feminismikeskustelua. 18 sttk 23 *2015

19 * Teksti: Arto Jokela * Kuva: Lehtikuva Feminismi ei mahdu yhteen muottiin Jokainen itseään kunnioittava ruotsalainen on feministi. Suomessa feminismi koetaan tasaarvon vastakohdaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toimivan Tasa-arvotiedon keskus Minnan erikoissuunnittelija Reetta Siukola sanoo, että feminismi ei mahdu yhden määritelmän sisään. Tämän huomaa myös vertailtaessa suomalaista ja ruotsalaista feminismiä. Ruotsissa feminismi ymmärretään tieteellisenä ja poliittisena vallan analyysina ja keinona asioiden muuttamiseen. Myös jokainen kunnon ruotsalainen sanoo olevansa feministi, toteaa Siukola Näin asian näkee myös Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen. Hänestä kysymys on vallan analyysistä sekä sukupuolten välisen tasa-arvon tavoittelusta. Suomessa feminismi on käsitteenä epämääräisempi ja avautuu joillekin tasa-arvon vastakohtana. Tasa-arvo koetaan yleisesti hyväksytyksi tavoitteeksi, joka on jo melkein saavutettu. Sitä käyttää perusteluna sille, miksi mitään ei tarvitse tehdä. Ajatellaan, että feminismi ajaa vain naisten asiaa ja asettuu siten tasa-arvokäsitteen negaatioksi, pohtii Siukola. Tätä käsitettä ruokkivat myös miesliikkeestä nousevat antifeministiset kannanotot, joissa asetetaan vastakkain muun muassa naisten palkat ja miesten lyhyempi elinikä. Suomalaisessa keskustelussa antifeminististä on tarve tuottaa ver- tailuja. Kurjuuskeskustelu ei johda mihinkään. Toisen kokema eriarvoisuus koetaan vähäisempänä, eikä voida samaan aikaan katsoa yhdessä valtarakenteita. Pyykkönen sanoo, että feminismi ajaa yhtälailla naisten palkkatasa-arvoa kuin miesten korkeampaa elinikää. Mitkä samat oikeudet? Feminismin peruskysymys on, millä kriteerein tasa-arvo määritetään. Jos kaikilla pitää olla samat oikeudet, mikä on se sama, jonka perusteella oikeudet määritetään? Mikä se samanlainen loppupeleissä on? Se on varsinkin tutkimuksen ja poliittisen liikehdinnän puolella ollut keskeinen kritiikin kohde. Mikä on normi, jollainen pitää olla, jotta saa samanlaisen mahdollisuuden yhteiskunnassa, pohtii Siukola. Siukolan mukaan ajatus, että ihmiset olisivat sukupuolesta riippumatta tasa-arvoisia, romuttui muun muassa sukupuolineutraalin avioliittolain käsittelyssä. Tuntuu, ettei millään ole niin paljon väliä kuin sukupuolella. Samoin ajattelee Pyykkönen ja täsmentää, Suomi Ruotsia tasa-arvoisempi?» Suomi on tasa-arvoisempi maa kuin Ruotsi. Näin on tuoreimman Eurobarometrin mukaan. Siinä kysymykseen Ovatko tasa-arvo-ongelmat yleisiä tai melko yleisiä maassanne? vastasi ruotsalaisista myöntävästi 72 prosenttia, mutta suomalaisista vain 44 prosenttia. Viisi vuotta sitten tasa-arvon puutteen koki ongelmaksi suunnilleen yhtä moni ruotsalainen, Suomessa taas 59 prosenttia vastanneista. Tasa-arvo on barometrin mukaan edennyt Suomessa kukonaskelin. Reetta Siukola uskoo, että luvut eivät kerro koko totuutta ja että niiden taakse kätkeytyy erilainen käsitys tasa-arvosta. Niihin vaikuttavat myös ruotsalaisten kriittisyys ja feminismi. Milla Pyykkönen ei ihmettele SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen julistautumisessa feministiksi muuta kuin äijä-etuliitettä. Hän on sanonut, että se johtuu siitä, minkä näköinen hän on. Keski-ikäinen mies voi olla feministi myös ilman äijä-etuliitettä, sanoo Pyykkönen. että ihmiset ovat ilman sukupuolista jakoakin keskenään erilaisia. Feminismi ei siis ole tasa-arvon vastakohta, vaan tuo tasa-arvokeskusteluun kriittisiä ja toiminnallisia ulottuvuuksia. Siukola ja Pyykkönen muistuttavat, että feministit tähtäävät myös miesten aseman parantamiseen. Mies on edelleen sukupuoliroolinsa vanki, mikä näkyy esimerkiksi väkivaltana ja suhtautumisena hoitovapaisiin. Feministinen Suomi? Reetta Siukolan mukaan feministisiä saavutuksia on jokseenkin mahdoton erottaa muista tasa-arvon saavutuksista. Useimmalla naisliikkeen edistämällä asialla on edistetty tasa-arvoa sukupuolesta riippumatta. Yksi saavutus on naisiin kohdistuvan väkivallan ymmärtäminen. Sen ansiosta lainsäädännössä on voitu ottaa paremmin huomioon erilaisia väkivallan tyyppejä ja kehittää keinoja lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseksi, sanoo Siukola. Milla Pyykkösen mukaan feministisiin saavutuksiin voidaan lukea myös muun muassa naisten oikeuksien lisääntyminen, turvakodit ja aborttioikeus. Entä jos feminismillä olisi vahvempi jalansija Suomessa? Siukola uskoo, että työelämässä tämä voisi tarkoittaa miehiä suosivien rakenteiden kuten palkkauksen ja etenemismahdollisuuksien purkamista. Milla Pyykkönen konkretisoi listaa lisäämällä, että silloin myös naisten euro olisi täysi euro, lasten hoitovapaat jakautuisivat tasaisemmin, olisi enemmän matalan kynnyksen turvakoteja, perheväkivaltaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota sekä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sukupuolten välisten erojen korostaminen vähenisi. 19 sttk 3 *2015

20 PUHUTAAN! PUHUTAAN! on STTK-lehden sarja, jossa puhutaan aikaamme liittyvistä kielteisistä ilmiöistä. Teksti: Leena Seretin * Kuva: Pirjo Mailammi Lakko-oikeus on elinehto Lakko-oikeus on osa järjestäytymisvapautta ja palkansaajien perusoikeus, sanoo luottamusmies Tony Johansson TeliaSoneralta.» Lakko on demokratian ja vapauden kannalta aivan elinehto. Työnantajillakin on oma työtaisteluoikeutensa, työsulku. Lakkoon aina joudutaan, koska työpaikalla tai liittojen kesken ei päästä yhteisymmärrykseen. Lakko ei ole koskaan tavoite, vaan painostuskeino lukkiutuneissa neuvottelutilanteissa. Muuta vaihtoehtoa palkansaajilla ei ole, jos tilanne menee jumiin. Totta kai jokaisen yrityksen luottamushenkilöt ja liittojen johtajat haluavat päästä neuvotellen sopimukseen. Työnantajatkin vaalivat firmansa julkikuvaa: jos yrityksessä ei päästä muutostilanteissa neuvotellen sopimukseen, yritys saa julkisuudessa huonon maineen. Työnantajat haluaisivat tiukentaa ulosmarssien eli käytännössä laittomien lakkojen sanktioita, seuraamuksia. Se ei käy, koska ulosmarssit ovat työntekijöiden ainoa keino reagoida, jos palkansaajia ei YT-neuvotteluissa ole aidosti kuultu. Henkilökohtaiset korvausvelvollisuudet esimerkiksi luottamusmiehille tarkoittaisivat koko perusoikeuden tuhoamista. Jos luottamusmiehellä on vaarassa oma talo ja tontti, perusoikeus kertoa mielipiteensä, neuvotella ja sopia ei toteutuisi. Vasta-argumenttini on, että tällöin myös työnantajien edustajat tulisi saattaa henkilökohtaiseen vastuuseen työehtosopimus- ja lakirikkomuksista sekä siitä, että pörssiyhtiö saneeraa henkilöstöä ja vähän ajan kuluttua palkkaa uusia työntekijöitä. Asioiden kuljettaminen oikeusteissä on pitkä ja tuskallinen prosessi, joka ei hyödytä ketään. Irtisanotut ovat jo muualla töissä, kun asia ratkaistaan käräjätuvassa. Monesti pomotkin ovat jo vaihtuneet. TeliaSonera on ruotsalainen firma, ja neuvottelukulttuuri naapurimaassa on toista luokkaa kuin Suomessa. Diskuteeraan usein ruotsalaisten kollegojeni kanssa esimerkiksi organisaatiomuutoksista. Ruotsalainen keskusteleva kulttuuri ei ole juurikaan levinnyt meille. Lakko-oikeutta pohtiessa on välttämätöntä miettiä suomalaista neuvottelukulttuuria. Työpaikoilla pitäisi olla ennakoivaa muutossuunnittelua, jossa henkilöstön asema muutoksessa on ykkösasia: ketään ei jätetä tyhjän päälle. Ulkopuolinen sovittelija yrityksen muutostilanteissa voisi olla avuksi, jotta tilanteet eivät lukkiudu. Ilman hyvää, luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuvaa neuvottelukulttuuria ei voi ajatella myöskään paikallisen sopimisen laajentamista nykyisestään. Työehtosopimus on selkäranka. Mutta mikä estää hyvin menestyvää firmaa sopimasta työntekijöidensä kanssa paremmista ehdoista ja suunnata osa voitoista myös henkilöstölleen? Tony Johansson» TeliaSoneran kehityspäällikkö radioverkkoyksikössä» Teknologiayksikön neuvotteleva luottamusmies» Helsingin Tietoliikenneyhdistys Pro ry:n puheenjohtaja yhdistykseen kuuluu noin 900 jäsentä» Ammattiliitto Pron edustajiston varapuheenjohtaja» STTK:n edustajiston jäsen 20 sttk 3 *2015

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot