Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät 17.-18.10.2013"

Transkriptio

1 Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät Torstai aamupäivä, puheenjohtajana Satu Koskela Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Neuvottelupäivien avaussanat Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät avasi Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Hän kiteytti neuvottelupäivien teemaksi aktiivisen kuntalaisen ja romanit kunnissa. Nenonen korosti puheensa alussa romanipoliittisen ohjelman merkitystä näiden teemojen toteutumisessa. Nenonen kuvasi, että romanit ovat olennainen osa kaupunkikuvaa. Vantaalta heitä löytyy noin 2000 koko Suomen arviolta :sta romanista. Nenonen kysyi ja puhui siitä, miten saadaan romanit osallistumaan yhteiskuntaan aktiivisina kansalaisina. Vantaalla haasteena ilmenee alueen laajuus ja hajanaisuus. Kuitenkin pitkä yhteistyö romaniväestön ja kantaväestön välillä on kehittynyt ajan saatossa ja merkittäviä saavutuksia on jo nähtävillä. Vantaan paikallistyöryhmä on tehnyt merkittävää työtä romanikulttuurin tietoisuuden levittämisen puolesta. Tärkeänä saavutuksena Nenonen korostaa sitä, että ryhmä sai pitkäjänteisen työn avulla romanien kansallispäivän kohdalle merkinnän tulevan vuoden kalenteriin. Taloudellisesta haastavasta tilanteesta huolimatta Vantaa haluaa olla edelläkävijä yhä globalisoituvassa maailmassa. Nenosella on Vantaan kaupungin puolestapuhujana usko, että he voivat viedä eteenpäin romani-asioita ja romanipoliittista ohjelmaa eteenpäin. Romaniasiat aluehallintovirastossa Ylijohtaja Anneli Taina, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Taina pohjusti puhettaan kuvailemalla alueen väestöä monipuoliseksi. Hän arvioi, että lähes puolet Suomen romaneista asuu pääkaupunkiseudulla. Osassa kuntia romaneja asuu vähän, mikä taas haastaa kuntayhteistyön tekemistä muun muassa neuvottelukunnissa. Taina nosti puheenvuorollaan esiin seuraavia arvoja: asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta alueella. Taina kertoi lyhyesti romani-asioiden polkua viranomaisverkostossa. Romani-asiat ovat tällä hetkellä sijoitettu hallinnollisesti aluehallintovirastoon. Alueelliset neuvottelukunnat perustettiin vuonna Aluehallintovirastoihin romani-asiat tuotiin

2 vuonna Taina näkee etuna sen, että romani-asiat ovat aluehallintovirastojen alaisuudessa. Taina kuvasi aluehallintovirastoja monialaisiksi toimijoiksi, joissa tullaan hoitamaan muun muassa romaneillekin tärkeitä koulutus- ja sivistysasioita. Taina korosti puheessaan, että romani asiantuntijana edesauttaa sen kulttuuriin merkityksellisten asioiden eteenpäin viemistä. Väinö Lindberg, romaniasian neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, ojensi vuosittain myönnettävän Paarkiba -tunnustuspalkinnon romaniasiaa edistävästä työstä sosiaalineuvos Esa Ellalalle. Esa Ellalla on toiminut Etelä- Suomen neuvottelukunnan varapuheenjohtajana. Ellala on tehnyt alueellaan merkittävää ja pitkäaikaista kehitystyötä. Sitoutuminen ja hallinnan tuntemus ovat hänen vahvuuksiaan. Hänen työskentelynsä on ollut romaneja kunnioittava ja tasa-arvoinen. Väinö Lindberg nimitti Esa Ellalaa Kansan virkamieheksi. Esa Ellala kiitti palkinnosta ja korosti palkinto kädessään, että aluehallintovirastojen merkitys romaniasioiden edistämisessä kunnissa ja paikallistasolla on merkittävää. Johtajuuden lisääminen romaniväestön keskuudessa on myös tärkeää. Väestön väheneminen lisää myös vanhemman väestön työn merkitystä. Romanit ja kunnat varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, Kuntaliitto Haatainen aloitti puheenvuoronsa kuvaamalla Vantaata sopivaksi paikaksi neuvottelupäiville, sillä alue koskettaa suurta määrää romaniväestöä. Laaja ja arvovaltainen puhujakunta on merkkinä siitä, että romanien asemaa edistävässä tehtävässä on menty eteenpäin. Romanipoliittinen ohjelma ja sen seuraaminen on sitä valtavirtaistamista, jota tarvitaan. Toimiva lainsäädäntö vaikuttaa tärkeänä taustalla. Koko päivien teema liittyy Haataisen mukaan ihmisoikeuksiin. Kyse on siitä, miten määrätietoisesti perusoikeuksia viedään käytäntöön. Kuntaliitto on mukana romanipoliittisen ohjelman seurannassa. Romanit Euroopassa kohtaavat edelleen ennakkoluuloja ja syrjintää. Seurauksena tästä syntyy monen yksilön ja ryhmien kohdalla syrjäytymisen kehä. Euroopan tasolla 15 prosenttia romaneista suorittaa keskitason koulutuksen. Euroopassa pyritään puuttumaan syrjäytymiseen. Euroopan unionissa on hyväksytty käytännön ohjelmia vähemmistöjen aseman parantamiseksi ja muutos on tapahtunut vasta 2000-luvulla kun asioita on saatu paperille. Komissiolta on tullut selkeä tahto, että työtä viedään eteenpäin kaikissa maissa. Koulutus, terveydenhoito ja asuminen on Haataisen mukaan oltava kunnossa.

3 Euroopan unioni seuraa tasavertaisuuden kehittymistä ja romanipoliittinen ohjelma on merkkinä siitä. Haatainen toi ilmi romanien olosuhteissa tapahtunutta kehitystä 1960-luvulta tähän päivään. Romanien tilanne muuttui merkittävästi 70-luvulla lainsäädännön myötä. Kuntien tehtäväksi tuli 70-luvulla huolehtia romaniväestön asumisen parantamisesta. Romanilapset pääsivät tuolloin myös koulutukseen. Silti romanilasten koulutuspolku katkeaa peruskoulun jälkeen helpommin kuin muulla väestöllä. Koulutuksen katkeaminen peruskoulun jälkeen on silti haaste. Esiopetuksen kehitys on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana. 60% romaniväestön lapsista osallistuu esiopetukseen. Tuen merkitys on suuri erityisesti perheille. Pyrkimyksenä on saada esiopetus pakolliseksi kaikille lainsäädännön avulla. Esiopetus luo valmiudet sujuvampaan koulunkäyntiin. Yhtäläisen terveydenhuollon haasteet ovat erityisesti tietämyksen ja kulttuurituntemuksen puutteen vuoksi kehittämisen kohteina. Oppaiden kehittäminen ja levitys auttaa työntekijöitä sekä asiakkaita. Järjestöjen merkitys on suuri paikallistasolla aktiivisuuden lisäämiseksi ja perinteiden vaalimiseksi. Osallisuuden edistäminen tärkeää ja erityisesti vanhemmuuden tukeminen auttaa usein koko perheen arkea. Vertaistoiminnan merkitys erityisesti nuorilla on tärkeää. Haasteena on ohjelman edistymisen seuranta. Romanijärjestöjen tiedon ja taidon kerääminen sekä hyödyntäminen poliittisessa toiminnassa tulee kehittyä. Kaiken toiminnan tulisi kattaa koko maa. Romanipoliittisen ohjelman riittävyys on olennainen kysymys. Onko ohjelma poliittisena työkaluna vai jääkö se syrjään suurempien linjojen alle. Ohjelmaan tulee sisällyttää erilaiset toimenpiteet ja mahdollisuudet. Rahoituksen merkitys ja saatavuus eri lähteistä tulee selvittää romanipoliittista ohjelmaa tukeville hankkeille. Euroopan unionin tarjoamat rahastot voivat olla merkittäviä tulonlähteitä. Romanitukihenkilöiden koulutus Euroopan komission suositusten mukaisesti tulee olla avainasemassa. Asumis-koulutus ja työllisyysasioissa tukihenkilöt pystyvät auttamaan omien kokemusten ja tiedon avulla. Kaste-rahoitus on mahdollinen tukihenkilökoulutuksen taustalle. Erillinen toiminta ei ole tuloksellista. Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat kehityksen avaimia.

4 Vantaan kaupungin toimialajohtajille suunnattu kysely romaniasioista; tuloksia ja suunnitelmia Apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren, Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren kertoi puheenvuorossaan romaniasioihin suunnatun kyselyn tuloksista ja siihen liittyvistä suunnitelmista. Tämä Vantaan kaupungin toimialajohtajille suunnattu kysely on tarkoitus viedä eteenpäin kunnille maanlaajuisesti. Nygren aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että romaniasioiden käsittelyssä on tehty yhteistyötä eri tahojen välillä ja sitä kautta romaneiden asemaa on onnistuttu viemään eteenpäin. Nygren kertoi, tämä asia vahvistui Brysselissä, jossa hän pääsi pitämään puheenvuoron romaniasioiden käsittelytilaisuudessa. Nygren linjasi Vantaan paikallisromanityöryhmän taannoisia painopisteitä, joita olivat työllisyys ja koulutus, lapset ja nuoret sekä tiedotus. Koulutuksen osalta Vantaalla on valtavirtaistettu romaneille kohdennettuja toimenpiteitä, jotta koulutus mahdollistuu ja koulutusasteiden nivelvaiheisiin saadaan annettua tukea. Nygren kertoi myös, että erilaisten ihmisten osaamisen huomioiminen lisää työyhteisöjen moninaisuutta. Tästä yhtenä esimerkkinä Nygren mainitsi sen, että Vantaan paikallisromanityöryhmän sihteerinä toimii tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksella romanitaustainen henkilö. Vantaalla on Nygrenin mukaan mietitty tapoja, joilla edistää oppisopimuskoulutusta ja pääsyä jatkokoulutukseen. Tämä on merkittävä huomionkohde, koska noin kaksi prosenttia romaniväestöstä pääsee jatkokoulutukseen. Nygren kertoi puheenvuorossaan, että Vantaalla on järjestetty asukastilaisuuksia, joihin on kutsuttu romaniperheitä puhumaan. Tämä on yksi esimerkki tiedottamisen keinoista. Nygren puhui myös siitä, että Vantaalla romanikieltä opetetaan usealle romanilapselle, koska heillä on oikeus oman kielensä oppimiseen ja ylläpitämiseen. Opetushallituksen romanilasten opetuksen kehittämishanke on pyörinyt vuodesta Nygren totesi kuitenkin, että kehittyminen edellyttää tukitoiminen oikein kohdistamista, joka on tällä hetkellä erityinen haaste. Nygren kertoi ajattelevansa, että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. Aina voi kysyä. Sillä tavalla hälvennetään ennakkoluuloja. Nygren nosti esille puheenvuorossaan kansainvälisen romanipäivä -gaalan, jota on Vantaalla juhlistettu jo neljänä vuotena. Hän toivotti kaikki romanipäivien vieraat tervetulleiksi Vantaalle 8.4. viettämään viidettä kertaa tätä merkkipäivää. Vielä on paljon tehtävää, Nygren totesi, mutta oli silti iloinen jo saavutetuista hienoista asioista, joista merkkinä kansainvälisen romanipäivä-gaalan lisäksi muun muassa digitarina: Minä ja identiteetti video.

5 Nygrenin kertoi puheenvuoronsa päätteeksi Vantaalla toteutetusta kyselystä. Tietoa kerättiin siitä, millä tavalla romaniasiakkaat näkyvät palveluissa, millaisia haasteita on, mitä kehittämisideoita on noussut, millaisia hyviä käytäntöjä tunnetaan sekä miten toimintaa voidaan laajentaa ja edistää. Alustavien tulosten osalta korostuu erityisesti työllisyyteen liittyvät kysymykset. Nygren heitti kysymyksen, miten räätälöidä työllisyyttä edistäviä toimia esimerkiksi EU:ssa kehitettyjen hankkeiden avulla. Kyselyssä nousivat esiin myös seuraavat asiat. Koulujen toimenpiteet ja varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä esiopetuksen ja koulun aloittamisen merkityksen kohentaminen oli merkittävä huomio. Kyselyn vastauksista nousi huoli romanilasten hienomotorisista taidoista ja esimerkiksi oppimiseen liittyvien taitojen edistämisen haasteista. Kyselyn vastauksista nousi huoli joidenkin romanilasten tummista eli synkistä tai vähäisistä tulevaisuudennäkymistä. Nygren tarttui edelliseen huomioon ja kehotti kuulijoita miettimään voidaanko asiaan vaikuttaa jollain tavalla. Nygren täsmensi lopuksi, että romanilapset eivät nouse lastensuojelun asiakkuuksissa erityisesti muita selkeämmin. Vantaalla on Nygrenin mukaan halu viedä asioita eteenpäin. Romanivaikuttaja palkintoja on jaettu. Kansallisiin kalentereihin on saatu pitkäjänteisen työn ansiosta romanipäivän kohdalle merkintä. Kymmenien vuosien ajan tehty työ tulee vihdoin näkymään tulevan vuoden kalenterissa. Nygren sanoi, että yritystä on ollut usean vuoden ajan, mutta nyt aika oli kypsä sen askeleen ottamiseen. EU:n ajankohtaiskatsaus romanikysymyksissä Sosiaalineuvos Viveca Arrhennius, sosiaali- ja terveysministeriö Arrhennius aloitti puheenvuoronsa taustoittamalla, kuinka järjestelmä toimii. Hän kertoi, että vasta pari vuotta sitten on alettu EU-tasolla pohtimaan enemmän, mikä on yhteistyön merkitys romanikysymyksissä. Arrhennius kertoi, että Euroopassa yhteistyön idea on sama kuin romaniasiainneuvottelukuntien osalta. Tarkoituksena on siis saada poliittinen viesti näkyväksi ja saada sellaisia yhteistyön rakenteita muodostettua, joilla viedä yhteistyötä eteenpäin. Yhteistoiminta on uutta Euroopan laajuisesti, sillä se lähti Arrhenniuksen mukaan liikkeelle vasta 2007, kun Euroopan neuvosto muodosti kannan yhteistyöstä romaniasioissa. Tämä yhteistyö siis vasta hakee muotoaan Euroopassa, joten sitä voidaan kuvata vielä varsin tekniseksi. Arrhennius kuvaili, että komission virkamiehet kirjoittavat paperille, mitä jäsenmaiden tulisi tehdä. On nähtävissä, että komission tekemisiin suhtaudutaan jäsenmaissa eritasoisesti. Keskustelua romaniasioista käydään Euroopan päättäjätasolla tällä hetkellä siis papereiden perusteella. Arrhennius kertoi, että kokouksia ja neuvotteluja on vähän.

6 Vaikka Euroopan tasolla keskustelu on vielä byrokraattista, Arrhennius korostaa Suomen asemaa edelläkävijänä. Kansalliset romanistrategiat olivat käynnissä Suomessa, ennen kuin EU:ssa oli tehty päätöksiä. Suomessa romanipoliittinen ohjelma julkaistiin jo 2008, kun EU:ssa Arrhenniuksen mukaan vasta keskusteltiin asiasta. EU:ssa keskustellaan tällä hetkellä siitä, pitääkö varat kohdentaa romaneille vai pitää palvelut yleisellä tasolla ja kohdentaa varoja romaneille vain erityistuen osalta. Arrhennius korostaa, että koska kuntien vastuulla on toteuttavat arkisia toimenpiteitä, ei niiden ohjausta voida ulkoistaa pelkästään ylemmille tahoille. Arrhennius kertoi puheenvuorossaan ihmettelevän sitä, että EU:n jäsenmaissa hallitukset sekä komissio eivät yleensä asioi romanijärjestön kanssa. EU:ssa tehty romanien puitekehys ja siitä nousseen strategian Arrhennius nimeää merkittäväksi etapiksi. Euroopan laajuisissa kokouksissa Suomi herättää luottamusta ja muut maat kuuntelevat tarkasti, mitä suomalaiset edustajat sanovat. Erityisesti hallinnolliset rakenteet, varsinkin alueelliset neuvottelukunnat ja paikallistason työ, herättävät arvostusta. Arrhenniuksella on kuva, että eri maat noudattavat eri romanipolitiikkaa. Siksi tarvitaan vielä vuosia, jotta Suomen mallittama työskentely juurtuu muihinkin Euroopan maihin. Suomalaisia malleja on viemässä eteenpäin ulkoasiainministeriön palkkaama suomalainen työntekijä komissiossa. Huolestuttavana mainintana Arrhennius kertoi kokemuksensa, että Euroopassa on vielä maita, joiden mukaan EU:n tulisi hoitaa maan romanit. Suomen olosuhteissa keskeistä on nyt EU:n rakennekausi. Arrhennius kertoo iloisesti viestiä, että romanit ovat tällä kertaa erittäin hyvin esiteltynä Suomen kumppanuussopimuksen luonnoksessa, joka odottaa hyväksyntää joulukuuksi Sosiaali- ja terveysministeriössä on pyrkimys pitää romaniasiat Suomessa esillä jatkossakin. Romani kunnanvaltuutettuna Sosiaalineuvos Väinö Lindberg, Turku Kunnanvaltuutettuna Turussa työskentelevä sosiaalineuvos Väinö Lindberg kertoi neuvottelupäivillä kokemuksistaan kuntapolitiikasta romanivaikuttajana. Hän tähdensi heti puheenvuoronsa aluksi, että romanien on tärkeä hakeutua poliittiseen toimintaan ja päätöksentekoon. Lindberg pitää suurena luottamuksenosoituksena sitä, että hänet valittiin kunnallispolitiikkaan edustajaksi. Työ valtuutettuna on ollut kahdensuuntaista, päätöksenteossa ja valmisteluissa vaikuttamista ja toisaalta julkisuuteen päin toimimista. Lindberg sanoo, että romaniväestöön kuuluva henkilö päätöksenteossa on uusi asia. Siksi se luo mahdollisuuden ennakkoluulojen vähentämiseen. Lindberg kuvailee, että vaikka yksi valtuutettu tekee vain yhden painalluksen, on mukana oleminen merkityksellistä. Lindberg sanoo tekevänsä politiikkaa politiikan ehdoilla, mutta omilla arvoillaan.

7 Romaniväestöön kuuluvan ihmisen vaikuttamistyöskentely on haasteellista miehen kokemuksien mukaan, mutta siinä korostuvatkin erityisesti ihmissuhdetaidot. On oleellista tietää, mistä puhuu. Henkilökohtaisesti Linderg kertoi pyrkineen juuri jättämään tuleville romanivaltuutetuille valmiiksi avattu polku kunnallispolitiikassa. Lindberg kannustaa nuoria romaninaisia- ja miehiä hakeutumaan vaikuttamistyöhön, koska sen kautta voidaan paremmin viedä juuri heidän kulttuurilleen merkityksellisiä asioita eteenpäin. Lindberg on kokenut, että ovet ovat olleet avoinna hänelle kunnallispolitiikassa. Puheensa päätteeksi hän muistuttaa, että kun sydän ja järki kulkevat yhdessä mukana, päästään eteenpäin. KESKUSTELUA Virallisten puheenvuorojen jälkeen Malla Laiti veti keskusteluosuuden, jossa muutkin neuvottelupäivien osallistujat saivat mahdollisuuden puheenvuoroihin. Keskusteluun nousi romanien vapaa-aikatoiminta. Kysymyksiä herätti se, kuinka saada romanit mukaan vapaa-ajan palveluiden käyttäjiksi. Laiti vastasi, että ongelma saattaa olla siinä, että monet romanien järjestöistä ovat vielä alkutekijöissä. Niistä puuttuu usein palkattu henkilökunta ja avustuksien hakeminen koetaan vaikeana. Keskusjärjestö Romano forum on Laitin mukaan taho, johon kannattaa ottaa yhteyttä, mikäli haluaa omalle paikkakunnalle romaneiden järjestötoimintaa. Ihmettelyä herätti myös se, miksi erityisesti romaninuoret eivät käytä valtavirran palveluita. Tähän kommentoitiin yleisöstä, että nuoret romanit tunsivat monilla paikkakunnilla olevansa ei-tervetulleita ja poistuivat valtaväestön nuoria houkuttelevista palveluista. Tähän nousi yleisöstä myös ajatus, kohtaako tiedottaminen romaniväestön, kun esimerkiksi sähköiset viestintävälineet eivät ole kaikilla käytössä. Keskustelussa tuotiin toisaalta esille ehdotuksia, joilla parantaa romanien asemaa. Romaniyhdyshenkilö voisi toimia kunnassa kulttuuritulkkina, joka aktivoisi väyliä ja toimisi esimerkkinä romanilapsille ja nuorille. Myös peräänkuulutettiin romanien itsensä aktiivisuutta ja yhteisön kokoamista, jotta ryhmien sisältä herätään vaikuttamaan omaan asemaan. Hyvät käytännöt olisivat kustannussäästöä myös. Romaniväestön aktiivinen osallistuminen edellytyksenä on löydettävä vastuun kantavia henkilöitä ja vastuun viemistä eteenpäin. Mistä heitä löytää, siihen panostettava. Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta, valtakunnalliset säädökset ja tuki luovat pohjaa aktiiviselle vaikuttamiselle. Romanipoliittisessa ohjelmassakin esiintyvä perheille tarvittava huomio ja tuki tuli esille puheenvuorossa. Keskustelussa korostettiin, että romaneissa on paljon lahjakkuutta.

8 Paikalliset romanityöryhmät omassa kunnassa on tärkeä lähtökohta romanien osallisuuden ja aseman kohentamiseen. Keskusteluun nostettiin esimerkkinä Urbaani projekti, ennaltaehkäisevässä perhetyössä. Hankkeessa oli mukana kaksi romanityöntekijää. Aluekehitysrahan tippuessa olisi tarve saada romanikehittämistyöhön muualta hankerahaa. Romaniväestön jakautuminen kahteen kerrokseen nousi huolena keskusteluun. Ylemmällä kerroksella menee hyvin ja koulutukseen hakeutuminen on lisääntynyt, mutta alemmalla kerroksella menee huolestuttavan heikosti. Ilmaan heitettiin kysymys, missä määrin romanit itse ovat valmiina ottamaan vastuun itsestään. Suomen romaniväestön tulevaisuudessa määrittyy sen mukaan. Turhautumista herätti se, että jotain romaneita koskee edelleen hyväntekeväisyyden aate työnteossa, jolloin rahallinen palkka jää saamatta. Positiivisten erityistoimien tarve on edelleen valtava. Kuitenkin keskustelussa oli kuultavissa se, että romaniväestö saattaa kokea tarjottuihin toimiin vaadittavan yksilön vastuun pelottavana. Eritystoimenpiteiden tarve yhteisöllisen kulttuurin vahvistamiseksi on suuri. Yhteisöllisen toiminnan tukeminen on merkittävää. Tietoa ja taitoa löytyy mutta jatkumona valtaväestön keskelle ei mahdollisuutta päästä. Suhtautumisen korostaminen kulttuurien välillä ja kohtaaminen tulee nostaa kaikessa esille. Iltapäivän puheenjohtajana toimi Taito Lehmusta, Etelä-Suomen alueellisen romaniasian neuvottelukunnan puheenjohtaja. Kaupunkien puheenvuorot; Missä mennään ja miten eteenpäin Johtaja Maija Kyttä Turun kaupunki Maija Kyttä kertoi, että Turussa on tehty ensimmäinen kehittämissuunnitelma vuonna 2005, jolloin työryhmän puheenjohtajana toimi Väinö Lindberg. Tällöin kartoitettiin romaniväestön käyttämiä palveluita ja esitettiin kehittämisehdotuksia toimenpidekokonaisuuksittain. Vuonna 2010 suunnitelmaa on käyty läpi uudestaan ja todettu sellaisenaan melko kattavaksi, mutta yhdenvertainen kohtelu, sekä romanikielen ja kulttuurin säilyttäminen voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo suunnitelma on hallintokunnittain toteutettava ja seurattava ohjelma, jossa tarkastellaan kuinka tasa-arvo toteutuu kaupunkilaisille tuotettujen palveluiden ja toisaalta työelämän näkökulmasta. Turussa onkin siirrytty

9 vaiheeseen, jossa ei tehdä erillisiä ohjelmia eri väestökunnille, vaan erilaiset kulttuurit otetaan huomioon yleisissä kehittämistyössä ja ohjelmissa. Koti, kulttuuri ja kieli periaatetta pidetään yllä myös jatkokehittämistyössä. Turussa on tehty kehitystyötä eri viranomaisten muun muassa poliisin, opettajien kanssa. Päivähoidossa on kiinnitetty huomiota siihen, että romanilapsia osallistuu päivähoitoon enemmän, kuin mitä myöhemmin esikouluun ja pohdittu mistä tämä johtuu. Turussa on kaupungin palkkaama kulttuuriedustaja, joka tarvittaessa toimii kulttuuritulkkina ja avustajana mm. päivähoidossa, koulussa. Lasten ja nuorten asiat mietityttävät Kyttää ja hän pohtikin eri nivelvaiheiden tärkeyttä ja satsaisi tukea näihin elämänvaiheisiin. Tavoitteena on romanien koulutuksen lisääntyminen, peruskoulun loppuun saattaminen ja hakeutuminen toisen asteen koulutukseen. Romani nuoret ovat saaneet koulutuspaikkoja, mutta niitä ei välttämättä oteta vastaan, lisäksi vuosittain on peruskoulun keskeyttäneitä. Huoltajien tukeminen kasvatus ja kouluasioissa koetaan tärkeänä. Romanivanhuksille tulee palvelut olla tarjolla tasa-arvoisesti valtaväestöön nähden ja kulttuuri huomioiden. Hyvinvoinnin laaja käsite ei rajoitu vain sosiaali -ja terveyspalveluihin, vaan vapaa-ajan erilaiset toimialat ovat myös tärkeässä asemassa erojen kaventamisessa. Seurakunnat ovat tärkeä yhteistyökumppani, sillä romaniväestön seurakunnan palvelujen käyttö on aktiivista. Esimerkiksi helluntaiseurakunta on ollut vahvasti mukana järjestämässä toimintaa muun muassa romanipäiviä, kotikokouksia, leirejä, sekä kristillistä harrastetoimintaa. Hallintojohtaja Ari Heikkinen Oulun kaupunki Vielä noin 10 vuotta sitten vallitsi romaniyhteisön ja viranomaisten välillä epäluottamuksen ilmapiiri muun muassa asumiseen, sosiaalityöhön ja toimeentulotukeen liittyen. Vielä nykyäänkin Oulussa monikulttuurisuus on huomattavan paljon vähäisempää kuin esimerkiksi pääkaupunki seudulla. Tilanteen edistämiseksi toteutettiin Oulun sosiaalitoimessa hanke yhteistyössä ammattiopisto Luovin ja romanien kanssa. Ovet auki projekti on edistänyt yhteistyötä ja projektin yhteydessä laadittiin romanisosiaalityön käsikirja VASTVASTENSA, joka on opas sosiaalialan ammattilaisille. Myös muunlaista edistystä on tapahtunut. Opetustoimen ja romaniyhteisön yhteistyö on kehittynyt, Oulun läänihallitukseen on saatu romaniasiain suunnittelija, sekä Oululla on edustaja Pohjois-Suomen romaniasiain neuvottelukunnassa.

10 Ari Heikkinen totesi Oulun kaupungin elävän muutosten aikaa, 5 kunnan kuntaliitoksen vuoksi, joka vaikuttaa myös kaupungin palvelujen uudelleen organisointiin. Tulevaisuuden tavoitteena on paikallisen romaniasiain yhteistyöryhmän perustaminen, hyvän yhteistyön vaaliminen ja yhteisiin haasteisiin vastaaminen. Painopiste on viranomaisasioiden kehittämisessä. Sosiaali -ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen Mikkelin kaupunki Maria Närhinen kertoi ensin miten hallinnon näkökulmasta huomioidaan romaniväestöä. Romanitausta huomioidaan varhaiskasvatuksen osalta lapsen kasvatussuunnitelmassa, myös peruskoulussa käytössä on yleiset tukitoimet, mutta heille ei ole varattu erityisiä tukitoimia. Romanit työllistyvät kyllä, mutta haasteita on edelleen. Romanitaustaiset tukihenkilöt olisivat monissa tilanteissa hyödyksi. Mikkelissä asuu n. 300 romania. Maria Närhinen oli lähtenyt raveihin haastattelemaan Mikkelissä asuvia romaneita, jotka olivat mielellään kertoneet itsestään, kokemuksistaan ja lähettäneet terveisiä neuvottelupäiville. Haastateltavat kertoivat yhteisöstään, että perhearvot ovat tärkeitä, vanhempia kunnioitetaan ja lapsista pidetään huolta yhdessä. Ravit koettiin tärkeäksi harrastukseksi ja osaksi kulttuuria, siellä tavataan ja vaihdetaan kuulumisia. Raviharrastus toimii myös yhdistävänä kulttuurimuotona romani- ja valtaväestön välillä. Haastateltavat kertoivat romanien työllistyneen muun muassa seuraaviin ammatteihin; lähihoitaja, bussikuski, autoseppä, ravivalmentaja, työnohjaaja, sairaanhoitaja, virkamies eli hyvin erilaisiin ammatteihin. Haastateltavat kokivat yleisesti Mikkelin hyvänä paikkana elää ja asua. Lopuksi Närhinen kokosi hänelle heränneitä ajatuksia. Hän totesi vähemmistönä olemisen tiivistävän yhteisöä entisestään. Närhinen halusi korostaa romanikielen säilymisen tärkeyttä ja on huolissaan, ettei nuorin sukupolvi opi kieltä, joka on kuitenkin tärkeä osa omaa kulttuuria. Aika iso sukupolvien välinen ero näkyy myös romanien keskuudessa. On tärkeää säilyttää romanikulttuurin arvot ja perinteet, samalla ymmärtäen muuttuvaa maailmaa sekä antaa tilaa muutoksille ja uusille sukupolville. Närhinen uskaltautui jopa ehdottamaan romani asun ja hameen käyttöä kansallispukumaisesti erityistilaisuuksissa. VAPAATA KESKUSTELUA: Käsitelty romaninaisten pukeutumista, puhuttu romaninaisten omasta valinnasta ja mahdollisuudesta käyttää muuta kuin kansallispukua. Asun päivittäisestä käytöstä luopumista ehdotettu käytännöllisiin syihin perustaen ja nuoremman sukupolven

11 integroitumista ajatellen. Kansallispuvun toivottiin säilyvän sellaisena, jota käytetään aina sen jälkeen, jos se on otettu käyttöön. Esille nousi myös ajatus siitä, että romaniväestölle on tärkeää tulla hyväksytyksi omanlaisinaan eli hameineen kaikkineen. Johtava asiantuntija Jarmo Räihä, Helsingin kaupunki EU:hun tulleiden uusien jäsenmaiden ja laajentumisen myötä alkoi Helsingin kaupunkikuvaan ilmestyä itä-eurooppalaisia romaneja, joiden lieveilmiöiden myötä Räihä on tehnyt töitä romaniasioissa. Räihä ei kuitenkaan ole työskennellyt kovin paljoa kotimaalaisten romanien asioissa, vaikka kiinnostusta romaniväestön asioihin onkin. Räihä korosti kulttuurin arvostamista ja pohti ettei valtaväestö ole riittävästi uskaltanut palkata romaneita ja järjestää heille koulutusta. Räihä kannustaa muita kuntia perustamaan romaneiden päiväkeskuksia, joista Helsingissä on saatu hyviä tuloksia. Monet nuoret ovat saaneet siellä käytyä peruskoulun loppuun ja keskukset ovat muutenkin toimineet monenlaisen sosiaalityön paikkana. Räihä myös kehui Romani.fi - nettisivua, joka on ministeriön ylläpitämä ja sisältää hyvää ajanmukaista tietoa. Varhaiskasvatuksen kentällä toivottaisiin lisää romaniyhteisöjen ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä, sekä romanitaustaista henkilökuntaa. Kouluissa saisi olla enemmän romani avustajia, yhteistyötä koulun ja kodin välillä tulisi kehittää, sekä romani-kielen säilymistä tukea. Työmarkkinoiden osalta keskeisiä toimia olisivat oppisopimuskoulutus, asenne kampanjat työvoimapoliittisissa pisteissä, koulutuksia ja työpajatoiminnan kehittäminen. Perhetyöntekijöinä ja nuorisotyöntekijöinä toimii jo romanitaustaisia henkilöitä. Romanivanhuksille ei ole mitään mainittavia kehityskohteita kirjattu, vaan integroitu valtaväestöön. Helsingissä ei ole romanityöryhmää ja Räihä pohtikin pitäisikö sellainen perustaa yhdessä Vantaan kanssa. Räihä halusi välittää romaniväestölle viestiä: yrittäkää vaikuttaa koulutuksen tukemiseen. Olisi tärkeää panostaa peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, ensin koulu ja vasta sitten itsenäistyminen. Lisäksi päivähoito on Helsingissä laadukasta, joten lapset olisi hyvä saada viimeistään 3-vuotiaina sinne, jolloin 4-vuotiaana neuvolatarkistus ja sitä kautta palvelujen piiriin. Tino Varjola, Lahden romanit ry Lahden kaupunki Järjestön näkökulmasta Lahden romanit on nuori yhdistys, jolla on takana 3. vuoden hedelmällinen yhteistyö Hämeen ELY-keskuksen ja Lahden kaupungin kanssa.

12 Erityisesti lasten ja nuorten osallisuutta on lisätty paikallisella tasolla. Muutoksen kaavana Tino Varjola esittikin: osallisuus-omistajuus-muutos, näin onnistuttaisiin luomaan kestävää kehitystä ja muutosta. Varjola kertoo Lahdesta löytyvän aktiivisia ja ystävällisiä virkamiehiä, jotka ovat valmiita luottamaan romaniväestön toimintaan. Varjola toteaakin luottamuksen voimaannuttavana ja aktiivisuutta lisäävänä tekijänä, joka jälleen vahvistaa luottamusta ja luo näin positiivisen kierteen. Varjola korostaa yhteistyön merkitystä ja esimerkiksi sopimus, palaveri, raportit käytänteissä on vielä paljon opeteltavaa, mutta tällöin on tärkeää, että toinen taho muistuttaa ja tukee toista. Romanipoliittinen ohjelma voi mahdollistaa paremman tulevaisuuden, mutta se ei onnistu ilman hyvää yhteistyötä kunnan tahojen kanssa. Romanipoliittisen ohjelman toteutumisesta hyötyisivät sekä romaniyhteisö että kunta. Varjolan mukaan Rompo ei ole taikasauva jolla korjata ongelmat, vaan työkalu jota käyttämällä voidaan aikaan saada muutosta. Valtaväestö ja romaniväestö toivovat toisiltaan muuttumista, mutta Varjola haluaa muistuttaa, että muutos lähtee itsestä ja ensimmäisenä tulisikin kaikkien osapuolten pohtia, kuinka itse voisi edistää tilannetta. KESKUSTELUA Romanipoliittisesta ohjelmasta esiin nousi sen toimenpiteiden ja tavoitteiden määrä (146 kappaletta). Ohjelman tavoitteiden täyttymisen puolesta, voisi sitä helpottaa toimenpiteiden määrän supistaminen noin 20 tärkeimpään pääkohtaan. Liikkuvien romanien asema ja ihmisoikeudet herättivät myös keskustelua ja kysymyksiä. Asiaa käsiteltiin sekä Suomen että muiden EU-maiden osalta. Aiheeseen esitettiin kritiikkiä muun muassa Euroopan Unionin toiminnassa hyväksyä mukaan uusia sellaisia jäsenvaltioita, joilla oman maan ihmisoikeuskysymykset vaatisivat vielä toimia niiden parantamiseksi.

13 Perjantai Päivän puheenjohtajana toimi johtaja Kari Ilmonen, STM, Osallisuuden edistämisen yksikkö. Puheenjohtaja kertoi päivänavauksessaan kuulleensa edellisen päivän sujuneen hyvin ja sanoi odottavansa rakentavaa keskustelua ja hyvää yhteistyötä myös romaniasiain neuvottelukuntien toisena neuvottelupäivänä. Opetushallituksen valtionavustushankkeen tuloksia Pääjohtaja Aulis Pitkälä Aulis Pitkälä toi esiin miten kuntien tehtäviä tullaan tulevaisuudessa vähentämään miljardin euron verran. Näin ollen opetuspuolelle kohdistuu tavoite miljoonan euron säästöistä. Opetushallituksen valtionavustushankkeen tuloksena opetushallituksessa toimii nyt romaniväestön koulutusryhmä. Kehys ryhmän toiminnalle tulee Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta vuosille Opetushallituksen kehittämistyön tukena toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva romaniasian neuvottelukunta. Esi- perus ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteuudistuksen ohjausryhmässä on mukana jäsen romaniasiain neuvottelukunnasta. Vuosina valtionavun tuen piirissä on ollut yhteensä 36 kuntaa. Tuki kohdentuu kuntiin jossa asuu verraten lukumäärältään paljon romaniväestöä. Valtakunnallisen kehittämistoiminnan mukaisesti kaikille kehittämiskunnille järjestetään yhteiset seminaarit ja ohjauskäynnit jokaiseen kehittämiskuntaan. Tyypillisimmät avustusrahalla tehtävät toimenpiteet kunnissa ovat romanikodin ja koulun yhteistyö, oppimahdollisuuksien edistäminen, toiselle koulutusasteelle ohjaaminen sekä romanikielen opetuksen edistäminen. Näitä toimia tukee muun muassa vanhempainillat, ohjaus kotitehtävien teossa, päättötodistustyöpaja, sekä opetushenkilöstön koulutus, romaniperheiden tukeminen ja romanikielen aseman esille

14 nostaminen. Erillistä valtionavustusta romanikielen opetukseen saa kahdelle vuosiviikkotunnille, jos opetus järjestetään neljälle oppilaalle. Jos kunnassa ei ole riittävä määrä romanitaustaisia oppilaita, voidaan opetus toteuttaa jos osallistujia on vähintään kaksi. Romanioppilaiden perusopetuksen tilannekatsaukseen , oli haastateltu sekä romanivanhempia että oppilaita ja perusopetuksen rehtoreille lähetettiin sähköinen kysely. Rehtoreista 94 % piti koulun ja kodin yhteistyötä erittäin hyvänä, hyvänä tai tyydyttävänä. Romanivanhempien vastauksissa korostui yhteistyön tärkeys ja niissä kaivattiin lisää tietoa jatko-opiskeluista, urasuunnittelusta ja työpaikoista. Vanhempainillat koettiin hyvinä. Romanioppilaat ovat hakeutuneet ammatilliseen koulutukseen kasvavissa määrin ja opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut (ammatillisiin opintoihin hakeutuminen on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa). Opetushallitus toimii vastuutahona aikuisten romanien koulutusselvityksessä vuosina Tiedonkeruu, joka kohdistuu aikuisiin romaneihin sekä oppilaitoksiin toteutetaan vuonna vuoden 2013 aikana ja tilannekatsaus toimenpide-ehdotuksineen valmistuu vuonna Nuorisotakuu ja sen toimeenpano Ministeri Lauri Ihalainen, työ- ja elinkeinoministeriö Ministeri Ihalainen muistutti puheenvuoronsa aluksi siitä, että nuorisotakuun kohderyhmänä ovat kaikki suomessa asuvat nuoret. Ihalainen valotti taloustilannetta kertaamalla viimeaikaisia tapahtumia Euroopan- ja maailmataloudessa. Suomeen on heijastunut maailmanlaajuinen taloudellinen epävarmuus jonka vuoksi vienti on heikkoa ja se vaikuttaa linjauksiin. Kasvu on hidastunut, joka osaltaan lisää työttömyyttä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomesta on hävinnyt teollisuuden työpaikkaa. Euroopan taloudellisesta elpymisestä on kuitenkin näkyvissä valopilkkuja ja Suomi on osaltaan tässä mukana. Työttömyyden rakenteesta näkyy, että siinä korostuu nuorten, ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömien osuus. Ihalainen nosti esiin työllistymisen haasteet yli 50-vuotiaille ja sen että yli vuosi työttömyyttä on takana jo henkilöllä. Tavoitteena on nostaa työllisyysastetta nuorten ja yli 60-vuotiaiden osalta. Päivittäin suomessa syntyy ja kuolee 400 työpaikkaa. Nuoria työelämään tulee joka vuosi

15 vähemmän (10 000) kuin mitä sieltä vuosittain lähtee. Nuorisotakuun syitä: Ihalainen toi esille erikseen nuorisotakuun taustalla vaikuttavia syitä. Nuorten ikäluokasta 3-5 % ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Lisäksi Suomessa on noin perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. Näiden yli sadan tuhannen alle 30-vuotiaan työuraksi tulee ainoastaan vuotta. Tästä syystä Ihalainen toi esiin ristiriidan hyvinvointivaltio -käsitteen ja työttömyyslukujen välillä. Hän totesi että, varmistamalla vähintään toisen asteen koulutus, lisätään yksilön omaa työhistoriaa kuudella vuodella. Toiselle koulutusasteelle jatkavien (60 000) jälkeen 5000 nuorta jää koulutuksen ulkopuolelle. Pelkän perusasteen varassa, työn ja koulutuksen ulkopuolella on alle 30-vuotiasta. Työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi jää vuosittain noin tuhat nuorta. Positiivisena seikkana nuorten työttömyydessä on nähtävissä sen keskimääräinen kesto, joka on noin viikkoa. Yli 55-vuotiaiden työttömyyden on laskettu olevan vastaavasti jopa 80 viikkoa. Nuorisotakuu on varmistamassa, ettei työttömyys kestäisi yli 3 kuukautta. Sillä tähdätään työ- tai koulutuspaikkaan kiinnittymiseen. Haavoittuvia ryhmiä Ihalainen listasi olevan; vain peruskoulun varassa olevat nuoret, rikkinäisten perheiden lapset (jotka kaipaavat rinnalla kulkevaa aikuista joka tukee), maahanmuuttajanuoret sekä osatyökykyiset ja vammaiset nuoret joilla ei ole ääntä yhteiskunnassa. Nuorisotakuu lupaa nuorelle mahdollisuuden käyttää sanssikorttia. Sanssikortti on 700 euron arvoinen rahallinen tuki työnantajalle joka voidaan maksaa hänelle 10 kuukauden ajan. Työnantajana voi toimia myös kunnat ja järjestöt. Työpajatoiminta, josta romaninuoret ovat olleet erityisesti kiinnostuneita, on ollut tärkeä silta ja pysäkki koulutukseen ja työnhakuun. Suomessa on kattava verkosto työpajatoiminnasta ja sen rahoitusta lisätään vuosittain. Suomessa on 270 kuntaa, josta löytyy työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Nuorisotakuun tuloksia: Nuorista, alle 25-vuotiaista työttömistä, 93 prosentille on saatu laadittua työllistymissuunnitelma ennen 3 kuukauden työttömyyden ylittymistä.

16 Sanssikortti on jaettu yli nuorelle ja vajaa 5000 nuorta on työllistynyt sanssikortin kautta. Lukujen nähdään nousevan sen myötä kun tietoisuus sanssikortista lisääntyy. Sanssikorttia voi käyttää myös osa ja määräaikaisesti. Opiskelumuotona oppisopimuskoulutus on lisääntymässä. Niille nuorille joilta puuttuu toisen asteen koulutus, sanssikortti voidaan myöntää aluksi 1500 euron arvoisena kuukaudessa. Myöhemmin maksumäärä laskisi noin eurolla, kuitenkin niin että tukea saa koko opintojen ajan. Ennen työsopimusta, nuoren tulisi suorittaa 6 kuukauden mittainen esijakso. Muuten opiskelu suoritetaan 2+1 mallin mukaisesti sisältäen 2 vuotta ammatillista koulutusta ja yhden vuoden oppisopimuskoulutusta. Lopuksi Ministeri Ihalainen kertoi, että hallituksessa on päätetty oppivelvollisuusrajan nostosta 17 ikävuoteen ja sillä koetetaan tavoittaa toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret. Näin nuorilla on velvollisuus olla toimenpiteiden piirissä vielä peruskoulun jälkeen ja tällä estetään siirtyminen toimeentulotuen varaan. Romaninuorten työllisyyden esteinä Ministeri Ihalainen näkee ennakkoluulojen esiintymisen työnantajien puolesta, sekä sopivien työpaikkojen vähyyden. Kulttuurilliset tekijät, kuten pukeutuminen voidaan nähdä esteenä. Koulutetuillakin romaninuorilla on vaikeuksia työllistyä. Positiivisena ammatillisen koulutuksen arvostuksena voidaan nähdä sen tarjoama mahdollisuus jatkaa korkeakouluun. Lukio ei ole ollut romaninuorten suosiossa. KESKUSTELUA Ministeri Ihalaisen puheenvuoron jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Keskustelussa esitettiin muun muassa seuraavia kysymyksiä ja nostettiin esille eri seikkoja romaninuorten asemasta: Mitä voisi tehdä erityisesti romaninuorten aseman parantamiseksi? Vastaus tuli yleisöltä; Romanit tahtovat tasavertaista kohtelua, eivät erityistoimenpiteitä, vaikkakin nyt romaninuorille olisi tervetullutta kohdennettu apu. Nuorten heikko asema nousi esille. Heidän näkemyksensä on otettava huomioon ja tuettava heitä elämänhallinnassa ja herätellä motivaatiota. Romaninuoret ovat innostuneet koulutuksesta, käytännön toteutus tässä asiassa tulee viiveellä. On tärkeää saada romanipoliittinen ohjelma kuntien tietoisuuteen. Ministeri Ihalainen vastasi ja muistutti sanssikortin merkityksestä työpaikan saamisessa.

17 Sanssiraha 700 euron suuruisena, kuukausittain, on tarjolla alle 30-vuotiaan nuoren työnantajalle. Oppisopimuskoulutus toimii Suomessa usein lisäkoulutuksena aikuisille. Nyt tavoitteena on yleistää oppisopimus myös toiselle asteelle. Oppisopimuskoulutus on vaativa opiskelumuoto sekä työnantajalle että opiskelijalle. Oppisopimuskoulutus vaatii pitkäaikaista sitoutumista puolin ja toisin, sekä työnantajan puolelta resurssien puute nähdään ongelmallisena. Ihalainen totesi, että ensimmäisen työpaikan hankkiminen ei ole helppoa, mutta hänellä on positiivinen ja periksiantamaton asenne nuorten työllistymisen puolesta. Nuoren hankalan elämäntilanteen parantamisessa tarvitaan kokonaisvaltaista tukea, ei vain useita kontakteja toisensa jälkeen "Miksi ovet eivät aukene meille...?" Erikoissuunnittelija Malla Laiti, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, alueellinen romaniasiain neuvottelukunta Malla Laiti avasi puheenvuoronsa toteamalla romanien haluavan nyt avata oman ovensa yhteiskuntaan ja työpaikkoihin. Heillä on vahva tahto osallistua. Vaaditaan yhteiskunnallista muutosta romanien nykyaseman parantamiseksi, sekä yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseksi. Tähän asti kaikilla romaneilla on ollut samat oikeudet kuin kantaväestöllä, nyt romaniväestö tarvitsee kuitenkin kohdennettua tukea. Eri viranomaisten tietoisuus on kohdennettava romaniväestöön. Esimerkiksi kulttuuritulkit voisivat toimia hyvänä apuna ja työvoimatoimistoille. Malla Laiti näki oppisopimuskouluksen ja sanssikortin tuomisen romaniväestön tietoisuuteen tärkeänä. Tietoa mahdollisuuksista on saatava romaniväestölle. Romaniväestön herääminen koulunkäyntiin on näkyvissä 36 kunnassa, jossa on ollut käynnissä opetushallituksen avustushanke. Myös koulut haluavat huomioida romanilapset ja tämä lisää yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Kohdennetuilla toimenpiteillä on näkyvissä tuloksia kun hanke on riittävän pitkä (Opetusministeriön rahoituksella 5 vuotta). Romaninuoren työllistyminen voi kaatua koulutuksen puutteeseen ja ennakkoluuloihin. Romaniväestössä on näkyvissä jakautuminen; niihin joilla menee hyvin - elämä on hallinnassa - mutta toisena ryhmänä nähdään syrjäytynyt marginaali. Marginaaliväestön nähtiin syrjäytyneen sekä suomalaisesta yhteiskunnasta, että romaniyhteisöstä. Heillä voi olla monia sosiaalisia ongelmia, jotka eivät ole heidän romanitaustastaan johtuvia. Laiti ihmettelee, mikseivät romanit saa mahdollisuuksia työllistyä kun työnantajalla on kuitenkin oikeus koeaikaan. Laiti painottaa, että romaninuorten työllistäminen on tärkeää ja oppisopimuskoulutus

18 nähdään hyvänä tapana romaninuorten kohdalla. Yhden nuoren onnistuminen voi edesauttaa tulevaisuudessa lisää onnistumisia. Luonnollisesti onnistumisen kokemukset vaikuttavat positiivisesti koko perheeseen. Laiti kertoo valmentavalla koulutuksella olleen romanien keskuudessa iso rooli. Nuorilla ei ole ollut tietoa koulutuksesta varsinkin jos vanhemmilta puuttuu ammatillinen koulutus. Yksilölliselle palvelunarviolle olisi tarvetta. Kunnissa on järjestetty tilaisuuksia joissa on esitelty romanipoliittista ohjelmaa. Siellä on tuotu esiin mitä vaikutusmahdollisuuksia romanipoliittisella ohjelmalla on, sekä painotettu toiminnallisten resurssien tärkeyttä jos taloudellisiin resursseihin ei ole kunnissa mahdollisuutta. Kuntiin tulisi saada nimetty vastuutaho joka pitää huolta, että romanipoliittinen ohjelma huomioidaan. Kuntien hyvinvointisuunnitelmissa tulisi mainita myös romanit. Laiti esitti, jos kuntiin saadaan perustettua romanityöryhmä, voi sillä merkittävästi vaikuttaa paikallisesti romaniväestön tilanteeseen. Aktiivinen kansalainen mitä kunnat voisivat tehdä romaniasioiden eteenpäin viemiseksi valtiosihteeri Sari Raassina Sari Raassina toi Ministeri Henna Virkkusen puolesta terveiset valtiovarainministeriöstä. Aluksi Raassina totesi, että vähemmistöjen puolesta Suomea pidetään mallimaana. Sekä saamelaisilla, että romaneilla on oikeus ylläpitää omaa kulttuuriaan ja kieltään. Romaniasiainneuvostojen perustaminen on Suomelta esimerkillinen toimi. Vuonna 2009 syntynyt romanipoliittinen strategia on ollut merkittävä askel romaniasiainhoidossa, tämä oli ensimmäinen kerta kun romanit mainitaan erikseen poliittisessa ohjelmassa. Myös huolenaiheita kuitenkin löytyy. Romanilapset - ja nuoret voivat kokea syrjintää, esimerkiksi kouluissa, joka on otettu huomioon. Nuorten syrjäytymisvaarasta huolimatta romaninuorten koulumenestys on noussut. Raassina korosti puheessaan nuorisotakuun olevan kohdennettu kaikille suomalaisille nuorille. Yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta valtiosihteeri totesi romanien olevan jo yhdenvertaisia kunnissa. Heille on tarjolla samat julkiset palvelut. Romaniväestön jääminen näkymättömäksi voi muodostua ongelmaksi ja tähän ehkäisykeinona toimivat erilaiset selvitykset. Selvitykset ovat olleet tehokas tapa saada tietoa romaniväestön tilanteesta.

19 Yhteiskunnallisen aseman parantamisesta vastuu on myös romaneilla itsellään, edellyttäen rohkeutta ja kärsivällisyyttä. Yhteiskunnallisissa asioissa muutos on usein hidasta. Paras mahdollinen tapa romanien esiintulon puolesta olisi saada romaniehdokkaita kunnanvaltuuston. Erilaisten näkemysten kohtaamisessa romanityöryhmät ovat tärkeässä roolissa. Ikääntyvien ja vammaisten romanien tarpeet tulisi huomioida ja näissä asioissa voisi olla mukana romaniedustus. Lopuksi valtiosihteeri Raassina totesi hyvän yhteistyön perustuvan luottamukseen ja Suomessa tämä on toiminut hyvin, kehittämisen tarpeita kuitenkin on. Hallitus kunnioittaa romaniväestöä ja haluaa osaltaan olla varmistamassa yhdenvertaisuuden toteutumista. Valtiosihteeri Raassinan puheenvuoron jälkeen puheenjohtaja jakoi vapaita puheenvuoroja ja mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Puheenvuoroissa käytiin muun muassa seuraavaa keskustelua: Seppo Hagert esitti kysymyksen siitä, miksi kuntia ei velvoiteta työllistämään romaniväestöä jos paperilla olemme samanvertaisia? Arja Sallinen otti kantaa kysymykseen tuoden esiin työkalujen puuttumisen ongelmallisuuden, vain nykyisen työkokeilun ollessa käytössä, vaikkakin nuorisolaki toimii. Sarita Friman-Korpela korostaa valtion ja kuntien roolia työllistämisessä. Hän kysyi millainen mahdollisuus kunnalla tai valtiolla on vaikuttaa palkkaukseen? Friman-Korpela toi esiin Helsingin kulttuuritoimen kokeilun anonyymista työkokeilusta. Silloin hakemuksista poistettiin muun muassa nimi, ikä ja sukupuoli. Valtiosihteeri Raassina vastaa; kunnilla on oikeus vaikuttaa työllistymisasioihin, anonymiteetti on kannatettavaa ja sitä tulisi pohtia laajemminkin valtakunnallisesti. Poliittisissa linjauksissa romaniväestön hajonta luo haasteen. Päivi Haavisto, työ- ja elinkeinoministeriöstä, kertoi palveluvalikoiman uudistumisen taustalla olevan perusteltuja syitä. Työkokeilut ovat herättäneet kysymyksiä. Sanssikortin ajatuksena on tarjota myös koulutetuille nuorille mahdollisuutta päästä töihin. Nuorisotakuun mukaiset työryhmät toimivat kunnissa joiden kautta myös romanien tarpeet tulee esille. Päivi Ilmonen kysyi sanssikortin käytöstä tarkemmin. Kuinka se toimii jos 10 kuukautta nähdään aikana jonka jälkeen työsopimus voidaan kuitenkin irtisanoa? Nuorten

20 mielenterveys ja päihdeongelmat sekä romanien, maahanmuuttajanuorten, että kantaväestön keskuudessa nähdään suurena ongelmana. Päivi Haavisto vastaa: Määräaikaisen työsopimuksen ollessa voimassa kannustetaan nuorta uuden työn hakuun ensimmäisen työsuhteen vielä ollessa voimassa. Satu Blomerus toi esiin kuinka suuri merkitys on työvoimatoimiston virkailijan toiminnalla. Mitä enemmän romani saa luottamusta osakseen, sitä kautta hänen vastuuntuntonsa kasvaa. On tärkeää kohdata ihminen asianmukaisesti ja näin ottaa huomioon myös hänen kantansa käsiteltävään asiaan. Seppo Hagert otti esille kunnista ilmaistun toiveen romaniyhdyshenkilöstä. Ruotsissa romaniyhdyshenkilöiden papereita ei niinkään katsottu työryhmiä muodostaessa. Siellä on otettu huomioon nimenomaan osaaminen eikä katsottu koulutustaustaa. Tuovi Putkonen kysyi tarkentavasti romanipoliittisen ohjelman seurannasta: On usein viitattu siihen miten asiat ovat suunnitelmissa, mutta on epäselvää miten tämä toteutuu käytännössä ja mikä on romanien mahdollisuus vaikuttaa paikallisiin työvoimatoimistoihin? Tuula Lindberg vastasi työvoimahallinnossa olevan edustus romanityöryhmistä. Monet kaupungit ovat nimenneet romanityöryhmän neljävuotiskaudeksi. Väinö Lindberg nosti esille vanhusten aseman. Hän sanoi romanipolitiikan sisällä olevan vanhusasioista vähäinen huomiointi. Kun kunnat ovat velvoitettuja tekemään vanhuspoliittisia ohjelmia, hän korostaa romanityöryhmien roolia myös vanhusasioiden esiin nostamisessa. Syrjäytyneestä kansanosasta Lindberg totesi romanien osuuden olevan kuitenkin pieni, joka voi kertoa yhteisöllisyyden merkityksestä siinä, kokeeko yksilö olevansa syrjäytynyt. Puheenjohtajan kommentoi syrjäytymisasiaa. Ihalaisen puheessa on puhuttu syrjäytymisestä nimenomaan työ ja koulutusasioissa, on kuitenkin tunnustettu, että syrjäytymisen kokemus vaihtelee. Päivi Ilmonen nosti esiin osapäivätyön hankaluuden siltä osin, että se jättää työntekijän tukien ulkopuolelle ja näin ollen taloudellinen tilanne voi olla esteenä osapäivätyölle.

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa

Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa Erityisasiantuntija Susanna Rajala Opetushallitus Romaniväestön koulutusryhmä 9.11.2011 Seinäjoki Romanioppilaiden perusopetuksen tuen hyvät käytännöt kehittämiskunnissa Kehittämistoiminnan laajuus Opetushallitus

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Valtionavustukset 2008

Valtionavustukset 2008 Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen Valtionavustukset 2008 Erityisasiantuntija Susanna Rajala Romaniväestön koulutusryhmä Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Romanioppilaiden tuki perusopetuksessa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Kohdista 1-9 on valittu kohdat 2,3 ja 7 2 ROMANIOPPILAAN KOHTAAMINEN

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Kohdista 1-9 on valittu kohdat 2,3 ja 7 2 ROMANIOPPILAAN KOHTAAMINEN 1 Opetushallitus 28.5.2010 Romaniväestön koulutusryhmä 16.6.2010 Susanna Rajala FL, erityisasiantuntija Hakaniemenranta 6 PL 380 00531 Helsinki susanna.rajala@oph.fi ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ROMKO Romanien koulutustason nostaminen Esiselvitys 17.3.-30.11.2014 Kirsi Florin, ohjaaja, romanipalvelut, Jyvässeudun romanityöryhmän sihteeri

ROMKO Romanien koulutustason nostaminen Esiselvitys 17.3.-30.11.2014 Kirsi Florin, ohjaaja, romanipalvelut, Jyvässeudun romanityöryhmän sihteeri ROMKO Romanien koulutustason nostaminen Esiselvitys 17.3.-30.11.2014 Kirsi Florin, ohjaaja, romanipalvelut, Jyvässeudun romanityöryhmän sihteeri Ritva Anttonen, palvelujohtaja, aikuissosiaalityö ja kuntouttavat

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

JÄRJESTÖROMPO Perustuu Suomen romanipoliittiseen ohjelmaan

JÄRJESTÖROMPO Perustuu Suomen romanipoliittiseen ohjelmaan JÄRJESTÖROMPO Perustuu Suomen romanipoliittiseen ohjelmaan FINTIKO ROMANO FORUM SUOMEN ROMANIFOORUMI JÄRJESTÖROMPO Perustuu Suomen romanipoliittiseen ohjelmaan Sisällysluettelo Fintiko Romano Forum Suomen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot