Laatu ja innovaatiot julkisella sektorilla Pia Kauma KTM, kansanedustaja

Transkriptio

1 Laatu ja innovaatiot julkisella sektorilla Pia Kauma KTM, kansanedustaja

2 Laatu ja innovaatiot julkisella sektorilla Politiikasta Suomen tasolla Laatukeskuksen laatuinnovaatiokilpailu yrityksille ja julkisille organisaatioille Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu Espoossa

3 Julkisella sektorilla innovaation käsite on melko uusi Aiemmin: hyvät käytännöt, organisaatioiden oppiminen, älykäs regulaatio Nyt: innovaatiot hyödyllinen tapa uudistaa julkista sektoria Uudistushenki, tuoreet näkökulmat, uudet analyysi- ja suunnittelukeinot Potentiaali innostaa, jos henkilökunta on tiiviisti mukana Eniten palvelutuotannon innovaatioiden tutkimusta sosiaali- ja terveydenhuollon alalla haasteena ottaa oppia myös muilla sektoreilla

4 Miksi julkisen sektorin innovaatioita tarvitaan? Julkisen sektorin kustannuspaineet (tai jopa kustannuskriisi), velkaantuminen, kasvun hidastuminen, väestön ikääntyminen Innovaatiot tarpeellisia tilanteessa, jossa kansalaiset ovat yhä vaativampia palveluiden joustavuuden ja yksilöllisyyden suhteen Kilpailutilanne yksityisten palveluiden kanssa Julkisten palveluiden laatu olennaista myös julkisen vallan legitimiteetin kannalta

5 Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta Tutkimus- ja innovaationeuvoston asiakirja Tutkimus- ja innovaationeuvosto Tekee politiikkalinjauksen kerran toimikaudessaan, seuraa suositusten toteutusta ottaen huomioon mm. seuraavan hallituksen ohjelman Tavoitteena vahvistaa koulutuksen, tutkimuksen, innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta kilpailukykyä, hyvinvointia ja ympäristön tilaa parantavalla tavalla Kehittämiskokonaisuuksiin kuuluu korkeakoulujärjestelmän radikaali uudistaminen t&k-toiminnan tulosten hyödyntämisen ja vaikuttavuuden edistäminen uusien kasvulähteiden, aineettoman pääoman ja yritystoiminnan vahvistaminen osaamistason nostaminen ja uusien kärkien löytäminen julkisen sektorin uudistaminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö t&k-rahoituksen riittävyys ja kohdentaminen

6 Suomen innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa (Uudistava Suomi, 2014)

7 Suomen innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa (Uudistava Suomi, 2014), haasteita Vielä 2 vuotta sitten Suomen t&k intensiteetti oli maailman 3. korkein Etelä-Korean ja Israelin jälkeen. Nyt Ruotsi, Japani ja Taiwan ovat ohittamassa Suomen. Vuonna 2014 valtion t%krahoitus on reaalisesti alle vuoden 2006 tason. Tekesin ja VTT:n budjettirahoitus vähentynyt. Korkeakoulujen t&k-menot kansainvälisesti katsottuna suuret, mutta voimavarat ovat hajanaisuuden takia tehottomassa käytössä. Julkisten ja yksityisten toimijoiden t&k-kumppanuuksien tiivistäminen edellyttää molemminpuolista sitoutumista rahoitukseen. T&k-toimintaan panostavia yrityksiä on Suomessa yhä vähän, eikä niitä ole riittävästi kasvuyritystenkään joukossa. Yritysten t&k on keskittynyt ICT-sektorille. Suomen kilpailukyvynvahvistamiseksi t&k:n rakennuttava laajemmalle pohjalle.

8 Julkisen vallan tulevia toimia (Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta ) Ministeriöt laativat vuonna 2015 tiiviit katsaukset hallinnonalansa innovaatiotoiminnasta ja sen kehittämis- ja yhteistyötarpeista Tavoitteena laajat poikkihallinnolliset, systeemiset kehittämiskokonaisuudet, aluksi muutamaan yhteiskunnallisesti tärkeään teemaan keskittyen Vuoteen 2017 mennessä kansallinen innovaatiotoiminnan kehittämisohjelma Käytännön työ jää organisaatioille itselleen

9 Laatukeskuksen laatuinnovaatiokilpailu

10 EFQM erinomaisuuden tunnuspiirteet Näitä organisaatiosta etsitään arvioinnissa! Kestävän menestyksen perusta

11 Arviointialueet Toiminta Tulokset Johtajuus Henkilöstö Prosessit, tuotteet ja palvelut Henkilöstötulokset Keskeiset Toiminnan suorituskykytulokset tulokset Toimintaperiaatteet ja Strategia strategia Asiakastulokset Kumppanuudet & resurssit Yhteiskuntatulokset Oppiminen, luovuus ja innovointi

12 Laatukeskuksen innovaatiokilpailun 2014 kriteeristö OSA-ALUE OMINAISUUS 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % INNOVATIIVISUUS Uutuusarvo Ei näyttöä tai Jonkin verran näyttöä Näyttöä Selvää näyttöä Laaja-alaista näyttöä täyttää tarpeet uudella tai merkittävästi uudistetulla tavalla puhetasolla on oikea-aikainen Hyödynnettävyys Laaja-alaista näyttöä sovelletaan käytäntöön suunnitellusti ja järjestelmällisesti Ei näyttöä tai Jonkin verran näyttöä Näyttöä Selvää näyttöä yrityksessä/ organisaatiossa/yhteiskunnassa puhetasolla on käyttökelpoinen Oppiminen Laaja-alaista näyttöä taustalla on oivallus on hyödynnetty tietoa uudella tavalla Ei näyttöä tai puhetasolla on syntynyt järjestelmällisen kehittämistyön tuloksena tai tukemana Jonkin verran näyttöä Näyttöä Selvää näyttöä Innovatiivisuus yhteensä OSA-ALUE OMINAISUUS 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % LAADUKKUUS Asiakaslähtöisyys on parantunut Ei näyttöä tai Jonkin verran näyttöä Näyttöä Selvää näyttöä Laaja-alaista näyttöä vastaa asiakkaiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin puhetasolla täyttää asiakkaiden vaatimukset pyrkii ylittämään asiakkaiden odotukset Tuloksellisuus on parantanut asiakkaisiin liittyvää teknistä / taloudellista suorituskykyä sosiaalista, yhteiskunnallista, ympäristöllistä vastuullisuutta Tuottavuus on parantunut Vähemmillä panoksilla saadaan sama määrä tuotoksia Samoilla panoksilla saadaan enemmän tuotoksia Vähemmillä panoksilla saadaan enemmän tuotoksia Ei näyttöä tai puhetasolla Ei näyttöä tai puhetasolla Jonkin verran näyttöä Jonkin verran näyttöä Näyttöä Näyttöä Selvää näyttöä Selvää näyttöä Laaja-alaista näyttöä Laaja-alaista näyttöä Laadukkuus yhteensä Kaikki yhteensä

13 Minkälaisia innovaatioita? Uusi tieto, know-how tai teknologia Uusi toimintamalli tai -verkosto Parannus toimintatapaan tai tuotteeseen Julkinen palvelu toteutettuna uudella tavalla Uusi palvelu Uusi tuote, tekninen ratkaisu tai prosessikehitys Uusi työnteko-, organisaatio- tai johtamismalli

14 Case Espoo: Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu Kilpailu on osa Espoo-tarinaa, jossa Espoosta tehdään entistä asukas- ja asiakaslähtöisempi Kannustetaan parantamaan ja kehittämään Espoon palveluja ja kaupungilla tehtävää työtä Avoinna kaupungin työntekijöille, työpaikoille, verkostoille ja porukoille

15 Mikä on innovaatio? Mikä? Innovaatio on kaupallisesti, yhteiskunnallisesti tai hyvinvoinnillisesti hyödynnetty osaamislähtöinen kilpailuetu luvun aloitejärjestelmä Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

16 Kilpailun tavoitteet Tavoitte et Tuoda esille innovatiivisia ratkaisuja palveluihin, toimintatapoihin ja tuotteisiin. Kannustaa edistämään kaupungin omaa toimintaa ja tuottavuutta.

17 Sarjat ja palkinnot Kilpailusarjat 1. Innovaatiot 2. Potentiaaliset innovaatiot eli ideat Palkinnot 1. Innovaatiosta 1. palkinto 3000 euroa ja seuraavat harkinnan mukaan 2. Potentiaalisesta innovaatiosta 1. palkinto 2000 euroa ja seuraavat harkinnan mukaan Arvioinnin tekee Laatukeskus Espoon hakemukset osallistuvat automaattisesti Laatukeskuksen kansalliseen Vuoden laatuinnovaatio -kilpailuun

18 Vuoden 2012 voittaja: Lonkkaliukumäki Lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä toimintamalli, jonka ansiosta potilaat kotiutuvat aiempaa paremmassa kunnossa, toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä

19 Vuoden laatuinnovaatio 2012 Vanhusten palvelut, Lonkkaliukumäki INNOVAATION KUVAUS Lonkkaliukumäki on vienyt erikoissairaanhoidon ja perusterveyshuollon integraation täysin uudelle tasolle, jossa lonkkapotilaan kuntoutusketjun pituus on onnistuttu lähes puolittamaan. Innovaatio on aiheuttanut myös laitostumisasteen alenemisen, sillä potilaat ovat kuntoutuneet useammin kotiin jäämättä sänkyyn tai hoitolaitokseen. Kustannuksiltaan hoitopäivien väheneminen vastaa n. 1,6 M : säästöä puhumattakaan laitostumisen aiheuttamista kustannuksista. Innovaatio ei ole vaatinut resurssien lisäämistä vaan niitä on kohdistettu uudella tavalla.

20 Vuoden laatuinnovaatio 2012 Vanhusten palvelut, Lonkkaliukumäki Uutuusarvo Ainoana Suomessa käytössä oleva innovaatio, jonka merkitys kasvaa vielä huomattavasti lähi vuosina ikärakenteemme seurauksena. Hyödynnettävyys Innovaatio voidaan laajentaa ja rakentaa eri diagnooseille merkittävästi säästämään terveydenhuollon kuluja. Oppiminen Innovaatio perustuu kehittäjänsä oivallukseen ja geriatriakokemukseen. Innovaatiota on kehitetty vuodesta 1995 lähtien ja sen perusteella rakennettiin ensimmäinen lonkkaliukumäki Espooseen.

21 Vuoden laatuinnovaatio 2012 Vanhusten palvelut, Lonkkaliukumäki Asiakaslähtöisyys Innovaatio on mahdollistanut sen, että hoidon aikana toimenpiteet tehdään optimaalisesti potilaan kannalta. Tuloksellisuus Haastattelujen perusteella saavutetut tulokset ovat olleet hyviä. Hoitoajat ovat lyhentyneet, potilaiden toimintakyky on parantunut ja taloudellisten tulosten perusteella myös poliittiset päättäjät ovat voineet olla tyytyväisiä innovaation kautta saavutettuihin säästöihin terveyspalvelun menoerien osalta. Innovaatiolla on voitu tehostaa esim. kotoa - kotiin prossia.

22 Kiitolinja, Potentiaaliset innovaatiot - sarja, voittajaesittely Arja Lehikoski, Sosiaali- ja terveystoimi Kiireellisten sijoitusten vähentäminen vaikuttamalla tehostetun perhetyön pitkiin riskialttiisiin jonotustilanteisiin sekä tekemällä nuoren tilanteen arviointia avoarviointina kotiin. Kehittämisajatukseen on jo tutustunut muita toimijoita muun muassa Varsinais-Suomen kunta-yhtymästä. Tämä osoittaa, että ideoidulla toimintatavalla on hyödyntämismahdollisuuksia laajemmin myös Espoon ulkopuolella. Toteutuessaan toimintatapa vähentää laitospaikkojen kuormitusta arviointivaiheessa, jolloin paikat ovat käytettävissä niiden välittömässä tarpeessa oleville. Toimintatapa ei edellytä uusien rakenteiden muodostamista. Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu

23 Kunniamainintoja Innovaatiot -sarja, kunniamaininnat Chat-palvelu työnhakijoille Espoon avofysioterapia aikaansa edellä Neuvolan keskitetty ajanvaraus ja neuvonta Omatila Asiantuntijalta ammattilaisille, ryhmätoiminnan menetelmäopas Räpäten ryhmään, Potentiaaliset innovaatiot sarja, kunniamaininnat Espoo tunnetuksi - Kaikki kerätään Sopimusperusteinen jaettu johtajuus Kutsuohjattujen palvelulinjojen edelleen kehittäminen PoijuCafe Sähköisen asioinnin käyttöönoton start-up tuki Jutta Takala Petri Leppänen Piia Niemi-Mustonen Marjatta Karhuvaara Hilla-Maaria Sipilä Minna Latonen Mikko Lösönen Mikko Leppänen Sirkku Kiviniitty Arja Lehikoski Valia Wistuba Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu

24 Mitä, kenelle ja milloin? Tavoitteena kannustaa parantamaan ja kehittämään Espoon palveluja ja kaupungilla tehtävää työtä Vuonna 2014 painotuksena on tuottavuuden parantaminen Espoon kaupungin työntekijät, työpaikat, verkostot ja porukat voivat osallistua Kilpailun aikataulu Avoinna osallistujille Arviointityö (Laatukeskus) Finalistit valittu, 5 kpl per sarja Voittajat ja kunniamaininnat valittu Palkintojenjako joulukuussa Avoimen kilpailun tuomariston kokous Avoimen kilpailun palkintojenjako Budapestissä

25 Kilpailulla kannustetaan jatkuvaan kehittämiseen Innovaatiot sarjan voittajat osallistuivat kansainväliseen kilpailuun, palkintojen jako Tukholmassa Viestintää eri kanavissa Voittajien Roadshow toimialoittain järjestetään Viestintää Essissä ja Wieterissä Kilpailun kehittäminen seuraavalle kierrokselle Kehittämisideat kootaan Avataanko henkilöstön lisäksi asukkaille, yrityksille ja kumppaneille? Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu

26 Sarjat ja palkinnot Kilpailusarjat 1. Innovaatiot 2. Potentiaaliset innovaatiot eli ideat Palkinnot 1. Innovaatiosta 1. palkinto 3000 euroa ja seuraavat harkinnan mukaan 2. Potentiaalisesta innovaatiosta 1. palkinto 2000 euroa ja seuraavat harkinnan mukaan Arvioinnin tekee Laatukeskus Espoon hakemukset osallistuvat automaattisesti Laatukeskuksen kansalliseen Vuoden laatuinnovaatio -kilpailuun

27 Kilpailun aikataulu Arviointivaihe Palkintojenjako Kilpailu avoinna osallistujille Lopullinen päätös

28 Hyödyt osallistujille Osallistumalla pääset: Pääset vertailemaan omaa innovaatiotasi kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Saat tiivistetyn kirjallisen palautteen, joka edesauttaa innovaatiosi jatkojalostamista. Menestymällä tässä kilpailussa Saat tunnustusta innovaatiollesi. Saat kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä Esimerkilläsi voit nostaa innovatiivisuutta organisaatiossasi