Parhaat palvelut oikeaan aikaan PKSSK:n strategia (2030)

Transkriptio

1 Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Parhaat palvelut oikeaan aikaan PKSSK:n strategia (2030) 1

2 Sisältö 1. Lähtökohdat 3 2. Toimintaympäristön muutostekijät Muutokset lainsäädännössä Väestö ja sairastavuus Työvoiman saatavuus ja muut työelämän haasteet Hoitolaitteiden ja muun teknologian kehitys Talous 8 3. Visio ja yhteiskunnallinen tehtävä: Parhaat palvelut oikeaan aikaan Visio Yhteiskunnallinen tehtävä 9 4. Arvot ja periaatteet: Meillä välitetään, meillä osataan Päämäärät Tyytyväiset asukkaat potilaat ja asiakkaat Sujuvat hoito- ja palveluketjut Vetovoimainen työnantaja Kilpailukykyinen ja kustannusvaikuttava palvelutuotanto Strategiakauden tukijalat 13 2

3 6.1 Tehokas ja tavoitteellinen johtaminen Osaava ja motivoitunut henkilökunta Luottamuksellinen yhteistyö Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja teknologia Tasapainoinen talous Strategian toteutus Lähtökohdat PKSSK:n strategian Parhaat palvelut oikeaan aikaan lähtökohtana on varmistaa, että jäsenkuntien asukkaat saavat heille kuuluvat palvelut. Strategia on kuntayhtymän valtuuston hyväksymä tavoite- ja toimintaohjelma, joka tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan. Väestön tarpeista lähtevä suunnittelu edellyttää pidemmän aikavälin tähtäintä. Käsillä olevassa strategiassa luodataan tavoitteellista kehitystä noin 15 vuoden päähän. Tämä strategia on hyväksytty ja on voimassa vuodet Sosiaalija terveydenhuollon rakenteita koskevan lainsäädännön keskeneräisyyden takia strategia on sovittu tarkistettavaksi tarkistetaan valtuustokauden puolivälissä. 3

4 Kuvio 1. Strategiatyön kokonaisuus. 2. Toimintaympäristön muutostekijät Ympäristön muutostekijät ovat kuntayhtymän ulkopuolisia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja demografisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntayhtymän toimintaan tulevaisuudessa. Kuntayhtymän strategisissa pitkän tähtäimen päämäärissä on huomioitu ympäristön muutostekijöiden uhat ja mahdollisuudet. 4

5 Kuvio 2. Keskeiset muutostekijät, jotka vaikuttavat kuntayhtymän toimintaan tulevina vuosina. Tähän päivitetty kuva muuttuu : LAINSÄÄDÄNTÖ: Kehitysvammalaki poistunee. Potilaan valinnanvapaus pois. KYS-ERVA Ervalle virallisempi asema. PALVELUTUOTANTO:Sote-yhteistyön tilalle Sote-integraatio. Keskelle: Maakunnallisen yhteistyön tilalle Siun sote. Terveydenhuoltolaki pois. TEKNOLOGIA: Sähköiset palvelut yleistyvät tilalle: Sähköinen asiointi. TYÖVOIMA: Lisätään Z-sukupolvi. 5

6 2.1 Muutokset lainsäädännössä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tullee voimaan strategiakauden aikana. Lisäksi kuntalakiin ja valtionosuuslainsäädäntöön on tulossa muutoksia strategiakaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Järjestämislain muutos tulee muuttamaan kuntayhtymän hallinnollista asemaa, mutta vaikutukset arvioidaan tarkemmin lainsäädäntötyön edetessä. Järjestämislaki tarkoittanee erityisvastuualueille nykyistä virallisempaa virallista asemaa, jolloin PKSSK:n palveluita tullaan tarkastelemaan osana erityisvastuualueen kokonaisuutta. Tuleva järjestämislaki ja terveydenhuoltolaki edellyttävät entistä laajempaa yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Uudistuksilla pyritään häivyttämään eri organisaatioiden väliset raja-aidat potilaiden hoidossa. Terveydenhuoltolain määrittelemä potilaan valinnanvapaus laajeni laajenee koskemaan kaikkia erikoissairaanhoidon julkisia yksikköjä Suomessa vuoden 2014 alusta lähtien. Riskinä on, että osa oman alueen väestöstä hakeutuu hoitoon muihin sairaaloihin ja palvelujen käyttäjämäärä supistuu. Osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta nykyinen kehitysvammalaki ja vammaislaki tultaneen yhdistämään kaikkia vammaisryhmiä koskevaksi, uudeksi vammaislaiksi. Laitosasumista tullaan vähentämään, vastaavasti yksilöllistä asumista ja sitä tukevia palveluita lisäämään. 2.2 Väestö ja sairastavuus Väestöennusteiden mukaan työikäisen väestön osuus vähenee ja iäkkään väestön määrä kasvaa. Palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä ja elintapasairauksien yleistyessä. Kuntatalouden kiristyessä kasvavaan palvelutarpeeseen on vastattava kuluja lisäämättä hoitoprosesseja ja toimintatapoja kehittämällä. Terveyden edistämisen tärkeys on erikoissairaanhoidossa miellettävä ja otettava osaksi arkityötä. Iso yhteiskunnallinen muutos on menossa ja sen seurauksena mm. syrjäytyneiden osuus kasvaa. Sosiaalisten ongelmien välillisiä vaikutuksia terveydenhuoltoon ei voida ohittaa. Pohjois-Karjalassa kehitysvammaisten suhteellinen osuus on maamme korkeimpia. Kehitysvammaisten määrä pysyy nykytasolla tai saattaa jopa kasvaa, koska kehitysvammaisten keskimääräinen elinikä keski-ikä nousee ja lähenee muun väestön tasoa. 6

7 Vanha Päivitetty kuvio Kuvio 3. Palvelutarve erikoissairaanhoidossa. Kelan vakioimaton sairastavuusindeksi vuonna 2014, koko maa = 100 (Kela 2015). Päivitetään uusimmilla tiedoilla Päivitetty kuvio Vanha Kuvio 4. Kehitysvammaisten suhteellinen osuus Pohjois-Karjalan erityishuoltopiirin kunnissa , koko maa = 100. (Kelan asiakasrekisteri, SOTKA-tietokanta). Päivitetään uusimmilla tiedoilla 7

8 Kuvio 5. Vanhusikäryhmien määrän ennuste Pohjois-Karjalassa. Vanhimpien ikäryhmien absoluuttisen määrän kasvu lisää mm. dementian ja tekonivelkirurgian hoidon tarvetta. 2.3 Työvoiman saatavuus ja muut työelämän haasteet Seuraavan viiden vuoden aikana kuntayhtymästä jää eläkkeelle lähes 400 ja 10 vuoden aikana noin 875 henkilöä. Muu poistuma huomioiden rekrytointitarve vuosittain on työntekijää. Samaan aikaan kilpailu työvoimasta kiristyy. Kuntayhtymän on oltava houkutteleva työnantaja, jotta osaajia on riittävästi tulevaisuudessa. Uusi kuvio Vanha Kuvio 6. Henkilöstön poistuma ja rekrytointitarve. 8

9 2.4 Hoitolaitteiden ja muun teknologian kehitys Hoitolaitteiden ja muun teknologian kehitys on nopeaa. Tarkoituksenmukaiset laitteet mahdollistavat paremman hoidon tai joustavammat hoitoketjut ja toimintaprosessit tai nämä molemmat. Kuntatalouden tilanteen takia investointien toteuttaminen kuitenkin vaikeutuu ja niille vaaditaan vahvat perustelut. Sähköiset palvelut ja omahoitoa tukeva teknologia yleistyvät. Suunta on kohti verkossa tapahtuvaa ammattilaisen ja potilaan välistä vuorovaikutusta. 2.5 Talous Kuntatalouden kiristyminen, vaativan erikoissairaanhoidon kallistuminen ja palveluiden kysynnän samanaikainen kasvu asettavat haasteita palvelujen rahoittamiselle. Taloudellinen tehokkuus ja palvelujen hyvä laatu edellyttävät, että palvelujen käyttäjiä on riittävästi. Kokonaisoptimaalisia ratkaisuja haetaan nykyistä laajemmalla toiminnallisella vastuualueella. 9

10 3. Visio ja yhteiskunnallinen tehtävä: Parhaat palvelut oikeaan aikaan 3.1 Visio Pohjois-Karjalan keskussairaala tunnetaan tehokkaana ja toimintakykyisenä sairaalana. Potilaat ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Kehitysvammaisten erityishuollon palvelut turvaavat kehitysvammaisen hyvän elämän. Palvelut vastaavat väestön tarpeita, eikä niitä tarvitse jonottaa. Palvelut ovat kunnille edullisia. Pohjois-Karjalassa on toimintakykyinen ja tehokkaaseen tuotantoon kykenevä sairaala, jonka palveluilla on runsaasti kysyntää. Kuntayhtymän palvelut ovat niin hyviä, että väestö ja kunnat haluavat käyttää niitä valinnanvapauden vaalinnanvapauden laajentuessa. 3.2 Yhteiskunnallinen tehtävä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädettyjä erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palveluja sekä vastata määrätyistä viranomaistehtävistä. Kuntayhtymä on aktiivinen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen itäsuomalainen tuottaja ja kehittäjä sekä vetovoimainen työnantaja. Kuntayhtymä toimii väestön terveyden edistämiseksi. 10

11 Toiminnan perusta on monipuolisesti osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, kehittyvät toimintamallit sekä teknologian tehokas hyödyntäminen. Terveydenhuollon palvelut järjestetään valtakunnallisesti sovittujen hoitokäytäntöjen sekä kuntien ja erityisvastuualueen sairaaloiden kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. 4. Arvot ja periaatteet: Meillä välitetään, meillä osataan PKSSK:n toimintaa ohjaavat keskeiset arvot ovat: I h m i s a r v o Elämää ja itsemääräämisoikeutta tulee suojella ja kunnioittaa. Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja jokaisella on oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Ihmisarvo ei riipu iästä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, sosioekonomisesta asemasta tai sairauden laadusta. T a s a - a r v o Palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla. Hyvä hoito edellyttää keskinäistä kunnioitusta ja vastuullisuutta. Tasa-arvoinen työympäristö tukee henkilöstön hyvinvointia O i k e u d e n m u k a i s u u s Oikeudenmukaisuus on ihmisarvon ja tasa-arvon toteutumista käytännössä. Avoin, rehellinen ja luottamuksellinen yhteistyö on oikeudenmukaista niin työntekijöitä, potilaita kuin sidosryhmiä kohtaan. Strategiakaudelle on valittu myös laatukriteerejä, jotka ohjaavat ratkaisuja strategisia päämääriä tavoiteltaessa. 11

12 Kuvio 7. Arvot ja laatukriteerit, joiden tulee näkyä toiminnassa. 5. Päämäärät Strategiset päämäärät ovat tahtotiloja, kuvauksia siitä, miten haluamme asioiden olevan pitkällä aikavälillä, jotta visio Parhaat palvelut oikeaan aikaan saavutetaan. 12

13 Kuvio 8. Strategiset päämäärät vision saavuttamiseksi. 5.1 Tyytyväiset asukkaat potilaat ja asiakkaat Potilas saa vaikuttavaa hoitoa ja tehokasta ohjausta, joka edistää hänen terveyttään, toimintakykyään ja elämänlaatuaan. Hoito- ja työkäytännöt ovat potilaalle turvallisia. Omaiset on huomioitu ja heille on tarjolla mahdollisuus tukea potilaan ja kehitysvammaisen hoitoa. Potilaat ja asiakkaat saavat yhteyden ammattihenkilöihin viiveettä ja joustavasti. Potilaat ja asiakkaat saavat tarvitsemansa Palvelut annetaan oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisessa paikassa. Yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja kohtelu on hyvää. Kuntayhtymällä on hyvä maine turvallisena ja laadukkaana hoitopaikkana. 5.2 Sujuvat hoito- ja palveluketjut Selkeä työnjako ja innovatiivinen yhteistyö maakunnassa ja erityisvastuualueella varmistavat oikea-aikaisen hoidon ja tutkimukset. Toimivat hoitoketjut edistävät väestön terveyttä ja vähentävät sairastavuutta. Potilaan näkökulmasta katsottuna hoitoprosesseissa ei ole organisaatiorajoista johtuvia päällekkäisyyksiä tai katkoksia. Palvelut on koordinoitu vastaamaan potilaan tai asiakkaan hoidon tarpeita ja hoidon jatkuvuutta. Päällekkäisyydet on poistettu, yhteydensaanti toimii ja potilaat ja 13

14 asiakkaat voivat luottaa siihen, että heidän palvelunsa järjestetään asianmukaisesti ja laadukkaasti. Kuntayhtymä antaa ammatillista tukea perusterveydenhuoltoon. Yhteistyöverkosto kuntien, koulutusorganisaatioiden ja muiden alan toimijoiden kesken toimii kohti yhteisiä tavoitteita. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on keskeinen merkitys maakunnan elinkelpoisuuden ja hyvinvoinnin lisäämisessä. 5.3 Vetovoimainen työnantaja Kuntayhtymä on hyvin johdettu työyhteisö, jonne on mukava tulla töihin. Kuntayhtymällä on hyvä maine työnantajana ja pärjäämme hyvin valtakunnallisessa kilpailussa osaavasta työvoimasta. Hyvässä yhteistyössä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa on varmistettu tulevaisuuden osaajien kouluttaminen omassa maakunnassa. Kuntayhtymässä arvostetaan omaa ja toisten työtä. Työyhteisön kulttuurissa korostuu joustavuus, eri-ikäisten työntekijöiden erilaisten tarpeiden huomioiminen ja yhteen hiileen puhaltaminen. Urakehitystä ja työnkiertoa edistetään. Johtamisessa painotetaan luottamuksellisuutta, avoimuutta ja valmentavaa työotetta. 5.4 Kilpailukykyinen ja kustannusvaikuttava palvelutuotanto Kuntayhtymällä on hyvä maine palveluntuottajana. Kuntayhtymä tarjoaa vaikuttavat, turvalliset ja kustannustehokkaat palvelut pohjoiskarjalaisille ja muille käyttäjille. Toiminta on muihin keskussairaaloihin verrattuna kustannustehokasta ja laadukasta. Toiminnan läpinäkyvyys ja talouden ennakoitavuus herättävät luottamusta jäsenkunnissa. Terveyspalvelujen kokonaisoptimointi Pohjois-Karjalassa on varmistettu. Kuntayhtymän palvelutuotanto on monipuolista ja vastaa väestön tarpeita. Palvelujen tarpeen muuttumiseen ja kustannuspaineisiin pystytään reagoimaan nopeasti. Menestymme valtakunnallisessa tuottavuusvertailussa ja hoitojen saatavuus on parempi kuin keskussairaaloissa keskimäärin. Uusia palvelunkäyttäjiä on ennakkoluulottomasti kartoitettu ja varmistettu, ettei palveluiden käyttäjien määrä vähene. Kuntayhtymällä on strateginen asiantuntijarooli maakunnan elinkelpoisuuden ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Kuntayhtymän toimintaympäristö ja infrastruktuuri ovat ajanmukaisia ja toimivia. Toimintaa ei sopeuteta tiloihin ja teknologiaan, vaan tilat ja teknologia luovat toimintaedellytyksiä hyvälle hoidolle. 14

15 6. Strategiakauden tukijalat Tukijalat ovat asioita, joissa tulee onnistua, jotta strategiakauden aikana varmistetaan suunta kohti päämääriä. Organisaation eri tasojen toimintasuunnitelmissa määritellään tukijalkojen yksityiskohtaiset sisällöt ja toimenpiteet. Kuvio 9. Strategiakauden tukijalat päämäärien saavuttamiseksi. Päivitetään kuva 6.1 Tehokas ja tavoitteellinen johtaminen Erikoissairaanhoidolle ja kehitysvammaisten erityishuollolle määritellään selkeät ja konkreettiset tavoitteet. Tavoitteet ohjaavat kuntayhtymän johdon ja luottamushenkilöiden päätöksentekoa. Kuntayhtymän johto viestii tavoitteista ja päätöksistä henkilöstölle. Esimiehet tuntevat tavoitteet ja tekevät yksiköidensä kanssa töitä niiden saavuttamiseksi. Päivittäisellä johtamisella edistetään potilaslähtöisen toiminnan toteuttamista yksiköiden sisällä, niiden välillä ja alueellisesti. Johtamisjärjestelmää vahvistetaan määrittelemällä esimiesten selkeät vastuut ja tehtäväkuvat. Lean johtamisella varmistetaan henkilöstön osallistuminen ja pyritään tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan oikea-aikaisesti. Samalla vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutoksille. Lean-periaatteita hyödynnetään soveltuvin osin kaikilla tasoilla kuntayhtymän johtamisessa. Johtamisen osaamista ja johtamiseen sitoutumista lisätään koulutuksen avulla. Esimiestyössä 15

16 tarvittavan tiedon selkeys ja oikea-aikaisuus varmistetaan. Hoitojen Palvelujen vaikuttavuutta mitataan ja tuloksien avulla kehitetään yksiköiden toimintaa. Yksiköiden raja-aidat ylittävän prosessiajattelun sisäistäminen ja toteuttaminen ovat tärkeitä. Henkilötyön tuottavuutta lisätään siten, että työntekijöiden ammatillinen osaaminen varmistetaan ja saadaan tarkoituksenmukaisesti käyttöön. Työntekijät tuntevat oman työnsä merkityksen osana työyksikkönsä ja koko kuntayhtymän toimintaa. Muuttuva henkilöstön ikärakenne asettaa uudenlaisia haasteita työyhteisölle, johtamiselle ja esimiestyölle. Työmarkkinoille tulossa olevat ns. Y Ja Z -sukupolvet odottavat työnantajalta vapautta ja vastuuta tarjoavaa kulttuuria. 6.2 Osaava ja motivoitunut henkilökunta Henkilöstöpolitiikan avulla luodaan kannustava, turvallinen ja joustava työyhteisö. Vahvistetaan työyhteisötaitoja sekä innovatiivisuutta työyhteisössä ja sen ulkopuolella. Työyhteisön yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja keskinäistä luottamusta lisätään. Varmistetaan hiljaisen tiedon siirtyminen ja osaaminen ennakoimalla tulevaa henkilöstörakennetta ja -määrää. Ennakoivaa rekrytointia hyödynnetään aktiivisesti. Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja muiden kouluttajien kanssa turvataan kuntayhtymän kannalta keskeisten osaajien saatavuus. Tavoitteellinen henkilöstörakenne määritellään osana henkilöstösuunnittelua. Tarkoituksenmukaisilla tehtävänkuvilla ja osaamisen johtamisella kehittämisellä varmistetaan se, että oikeat osaajat ovat oikeissa paikoissa. 6.3 Luottamuksellinen yhteistyö Maakunnallisessa yhteistyössä sitoudutaan Siun Sote hankkeessa määriteltyihin tavoitteisiin niin, että erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi muodostavat yhtenäisen, saumattoman ja koordinoidun palvelukokonaisuuden. Strategista kumppanuutta muiden keskeisten toimijoiden kanssa kehitetään. Kumppanuutta kuntien ja sidosryhmien kanssa tiivistetään määrittelemällä yhteisiä strategisia tavoitteita ja lisäämällä keskustelua jäsenkuntien, terveyskeskusten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteisten tavoitteiden määritteleminen auttaa myös yksiköitä oivaltamaan oman roolinsa osana alueellista kokonaisuutta. Koulutusta antavien tahojen kanssa tehdään yhteistyötä ammattitaitoisen henkilöstön saamiseksi. 16

17 Prosessiajattelua ja organisaatioyksiköiden keskinäistä yhteistyötä tuetaan lisäämällä vuorovaikutusta ja avoimella viestinnällä. Sisäisen luottamuksen ja yhteen hiileen puhaltamisen henki syntyy yhteisten arvojen ja tavoitteiden sisäistämisestä sekä yhdessä työtä tekemällä. Hoitoketjut ja työnjako perusterveydenhuollon kanssa sekä erityisvastuualueella (erva) selkiytetään ja sovitaan vastuista. Omaisten osallistumista potilaan ja kehitysvammaisen hoitoon tuetaan. Omaiset ovat voimavara, joka auttaa hoidon toteutumista. 6.4 Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja teknologia Investointeja, hankkeita, erilaisia tila- ja teknologiaratkaisuja tarkastellaan laajemmin ja pidemmällä aikavälillä ottaen huomioon ennusteet sairastavuudesta ja tulevasta muusta palvelutarpeesta ennen niiden toteutusta. Investointeja ja logistiikkaa arvioidaan palveluntarvitsijan näkökulmasta ja pyritään alueellisen palvelukokonaisuuden hoidon ja hoitoketjujen kannalta optimaalisiin ratkaisuihin. Tilojen muunneltavuus otetaan suunnittelussa huomioon. Tilankäyttöä ja kapasiteetin hyödyntämistä tehostetaan. Selkeällä kokonaiskuvalla tilatarpeesta ja luovilla ratkaisuilla toteutuksessa vähennetään kustannuksia. Kustannusten hallintaa ja ennakoitavuutta parannetaan selkeyttämällä ohjeita ja ottamalla käyttöön talouden laskentamalleja. Vaihtoehtoisia rahoitusmalleja pohditaan mittavien investointien yhteydessä. Kustannushyötyanalyysiä tehdään suunniteltaessa uusia toimitiloja, teknologia- sekä ICT-hankintoja. ICT-järjestelmien hankinnoissa korostetaan toimintalähtöisyyttä ja selkiytetään yhteisiä tavoitteita palveluntuottajan kanssa. ICT-järjestelmien hankinnoissa selkeytetään yhteisiä tavoitteita palveluntuottajan kanssa sekä sitoudutaan valittuihin ratkaisuihin sovitulle ajanjaksolle. 6.5 Tasapainoinen talous Talouden tasapainon kannalta on tärkeää, että palvelujen kysynnässä tapahtuvat muutokset pystytään ennakoimaan riittävän hyvin. Palvelurakennemuutoksen myötä tarvittavaan kehitystyöhön osallistutaan aktiivisesti. Palvelujen suoritepohjaista hinnoittelua kehitetään niin, että se reagoi kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Kysynnän muuttuessa toimintaa voidaan sopeuttaa nopeasti ja osaajia ohjata tarkoituksenmukaisella tavalla. Menoihin on pystyttävä vaikuttamaan kysynnän ja tulojen muuttuessa. Omakustannusperiaate ohjaa talouden suunnittelua. Palvelujen tuotteistuksessa ennakoidaan hoitokäytännöissä tapahtuvia muutoksia, jotta hinnoittelu vastaa uuden toimintatavan vaatimia resursseja. Palvelujen myynnin 17

18 laajentamista nykyisten käyttäjien ulkopuolelle harkitaan, mikäli olemassa oleva kapasiteetti sen sallii. Haavoittuvimmille sairaanhoidon toiminnoille, erityisesti pienille erikoisaloille, luodaan suunnitelmallinen varajärjestelmä, jotta vältytään tarpeettomilta kustannuksilta. Varajärjestelmä luodaan yhteistyössä muiden erva-alueen sairaanhoitopiirien kanssa. Kustannustietoisuutta lisätään organisaation kaikilla tasoilla. Talousosaamista lisätään koulutuksella ja yhtenäisillä talouden ohjauksen käytännöillä. Talouden seurantajärjestelmiä ja siihen liittyviä työkaluja kehitetään päätöksenteon tueksi. Jäsenkuntien kanssa tarkastellaan reaaliaikaista tietoa kuntalaisten palvelujen käytöstä, niistä aiheutuvista kustannuksista ja ennakoidaan tulevaa kulukehitystä. 7. Strategian toteutus Strategian Parhaat palvelut oikeaan aikaan toteuttamisessa strategisia tavoitteita viedään organisaatiossa alapäin. Kunkin päämäärän saavuttamiseksi määritetään toiminta-alueiden ja alemman tason yksiköille toimintasuunnitelmat, joiden tavoitteet tukevat päämäärien saavuttamista. Toimintasuunnitelmien hyväksyjät seuraavat tavoitteiden toteutumista. Vuosittaisen arvion yhteydessä tehdään johtopäätökset ja sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. 18

19 Kuvio 10. Strategian toteutus. Toiminnan ohjaaminen ja kehittäminen strategian pohjalta. Tyytyväiset potilaat ja asiakkaat- korvataan Tyytyväiset asukkaat Klinikkaryhmien ja palveluyksiköiden tehtävät korvataan - palvelualueiden tehtävät. 19