Kaksikymmentä syksyä Kaukasen kalliolla Muutos muutossa Keurusselällä
|
|
- Maija-Liisa Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaksikymmentä syksyä Kaukasen kalliolla Muutos muutossa Keurusselällä 1994 Taustaa Keuruun Keurusselän Kaukanen on yksi Suomenselän tunnetuimmista ja perinteikkäimmistä syysmuuton seurantapaikosta. Keurusselän lounaisrannan kiilamainen lahdelma tarjoaa erinomaiset olosuhteet vesistöjä seurailevien tai niiden ylittämistä välttelevien lajien syysmuuton havainnointiin. Kaukasen valttikortti on erityisesti havaintoetäisyys. Lintumäärät eivät useinkaan yllä aivan eteläisen Päijänteen tai itäisemmän Suomen parhaiden vesistöreittien tasolle, mutta muuttoa pääsee seuraamaan upeasti. Tyypillisenä päivänä muutto kulkee matalalla joko aivan havaintopisteen yli tai vieritse. Muuton alkamisen voi usein päätellä Kuopio-Äänekoski-linjalta tihkuvista ennakkotiedoista. Tätä etelämpää kulkevasta muutosta suuri osa kääntynee seuraamaan Päijänteen ja eteläisen Pirkanmaan vesistöreittejä. Kaukasesta päämuuttoreitti jatkuu alavaa notkelmaa pitkin Ukonselän ja Kurkijärven kautta Ruoveden reittiä pitkin kohti Näsijärveä (Kuva 1), mistä osoituksena ovat useat havainnot samoista muuttoparvista. Erityisesti ns. rähmäkelillä muutto keskittyy Keurusselälläkin voimakkaasti kapealle koillis-lounaissuuntaiselle reitille Isohiekan ja Kaukasen väliin. Esimerkiksi Keuruun ja Mäntän keskustoissa havaitaan vain yksittäisiä sattumaparvia. Kaukasen rannan pirstekartiokallioilla on havainnoitu yhtäjaksoisesti jo 21 syksyn ajan tosin alku oli varovainen: vuonna 1993 havainnoitiin vain seitsemänä päivänä. Paikka osoittautui erinomaiseksi, sillä näinä päivinä havaittiin mm. 5 pikkukajavaa ja 13 pikkujoutsenta. Seuraavina vuosina havainnointimäärät moninkertaistuivat: vuosina 1994 syysmuuttoa havainnoitiin 786 päivänä yhteensä noin 19 tuntia (Taulukko 1, Kuva 2). Kuvassa 3 on esitetty syksyn viimeinen havainnointipäivä vuosina Kuvaajassa näkyy ainakin syksyjen lämpeneminen: Kaukasessa havainnoidaan useimmiten järven jäätymiseen asti. Toki myös into havainnoida viimeiseen asti on kasvanut. Etenkin alkuvuosina joinain hyvinä muuttopäivinä havainnointi on ollut muualla. Aluksi vaihtoehtoisia saman muuttoreitin varrella sijaitsevia havainnointipaikkoja olivat Vilppulan Kivivuori ja Mäkelänvuori, nykyisin Keuruun Karkeisvuori. Katsauksen muuttoanalyyseissä ovat mukana tehdyt havainnot vuodesta 1994 eteenpäin, toisin sanoen kaikki syysmuuton aikaiset havainnot. Kaukasessa on käyty satunnaisesti myös keväällä ja kesällä, mutta nämä havainnot jätettiin katsauksen ulkopuolelle. 199-luvulla havainnointia tehtiin lähinnä elokuun loppupuolelta alkaen, mutta myöhemmässä vaiheessa myös heinäkuisen kahlaajamuuton seuraaminen on tullut voimakkaasti Kaukasen repertuaariin (Kuva 4).
2 Kuva 1. Kaukasen havainnointipiste sekä Ruoveden reitin muuttolinja. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Taulukko 1. Vuosittainen havainnointipäivien määrä sekä ensimmäinen ja viimeinen havainnointipäivä. Vuosi Hav. päiviä Aloitus Lopetus
3 Viimeinen havainointipäivä Havainnointipäivien lkm Kuva 2. Vuotuinen havainnointipäivien lukumäärä Kaukasessa Kuva 3. Havainnoinnin lopetuspäivämäärä vuosina
4 Havainnointituntien lkm Kuva 4. Vuotuinen havainnointituntimäärä Kaukasessa vuosina Kuvassa on eritelty ennen ja jälkeen 1.9. tehty havainnointi. Päivät, joilta ei ole merkitty kellonaikaa (29 kpl), on jätetty huomiotta Kokonaistunnit Tunnit Katsauksen kokoaminen Kaukasen havainnot on alusta asti kirjattu havaintopaikan postilaatikosta löytyvään vihkoon, joita on vuosien saatossa kulunut neljä kappaletta. Projektin ensi vaiheessa näiden havaintovihkojen data siirrettiin digitaaliseen muotoon tallentamalla lintuhavainnot Tiira-lintutietopalveluun ja säätiedot Excel-taulukkoon. Havaintoja kertyi vuosilta 1993 yhteensä 9473 riviä, jotka kattavat yksilöä. Katsauksen aikajaksolle, eli vuodesta 1994 alkaen aikavälille osuu 9169 riviä ja yksilöä. Havaintopäivien ja -rivien sekä yksilömäärän vuotuinen kertymä on esitetty jäljempänä kuvassa 5. Tallennettu data ei ole kaikilta osin tasalaatuista, minkä vuoksi sitä jouduttiin jonkin verran modifioimaan ennen vertailujen tekemistä. Esimerkiksi säätietoja ja kellonaikoja on toisinaan unohdettu kirjata ylös. Päiviä, joilta puuttui havainnointiaika, oli 3 kappaletta. Vastaavasti tuulen suunta puuttui 17 päivältä ja säätiedot kokonaan 87 päivän osalta. Puutteellisia tietoja sisältäneet päivät on jätetty analyysien ulkopuolelle silloin, kun puuttuvat tiedot olivat tarkastelun kohteena. Kuvaavaa on, että kahden vuosikymmenen aktiivisesta havainnoinnista huolimatta aineiston pienuus vaikeutti johtopäätösten tekoa. Tuloksissa on pyritty esittämään sellaisia esille nousseita seikkoja, joissa aineiston ominaisuuksien ja sattuman vaikutus olisi mahdollisimman vähäinen. Monia mielenkiintoisia vertailuja ei kootulla aineistolla ole mahdollista toteuttaa tilastollisesti järkevällä tavalla. Käytettävissä oli kuitenkin 2 syksyn aikana vuosittain melko yhdenmukaisesti toistetun muutonseurannan tuottama data, jota vielä tarvittaessa muokattiin vertailukelpoisemmaksi. Muutoksilla tasattiin esimerkiksi havainnointitehokuuden vuotuista vaihtelua. Kun vertailtavat seikat on vielä tarkkaan valittu, on nähtävissä mielenkiintoisia tuloksia sisämaan syysmuutosta ja sen kehityksestä. Muuttoanalyysin tulokset Kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu monenlaisia muutto- ja vaellussyksyjä. Kuvassa 5 on esitetty havaintopäivien ja -rivien sekä yksilömäärän vuotuinen kertymä vuosina Vuosina ja koettiin
5 kova arktikaryntäys, mikä selittää piikit yksilömäärissä. Vuonna 2 oli puolestaan kova urpiaisvaellus. Pienempi urpiaisvaellus koettiin 212, jolloin oli myös pieni valkoposkihanhihuippu. Sen sijaan 2-luvun alussa elettiin monta laihaa vuotta sekä havaintopäivien että havaittujen lintujen suhteen. Entä minkälaisia muutoksia muutossa on tapahtunut? Katsauksen kokoamisesta kertovassa osiossa läpikäytyjen, aineistoon liittyvien hankaluuksien vuoksi osa todellisista muutoksista jää varmasti piiloon. Kuvissa 6-8 on esitetty muutaman mielenkiintoisen lajin osalta havaintomäärien vuosittainen kehitys. Näiden lajien osalta vaihtelu ei vaikuta selittyvän aineistoon liittyvillä seikoilla, vaan muutokset ovat todellisia. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät tulokset välttämättä ole suoraan yleistettävissä. Mielenkiintoisin tilanne on allin ja mustalinnun (Kuva 6) kohdalla, joiden määrissä on tapahtunut muutos vastakkaisiin suuntiin. Vielä 199-luvun alkuvuosina alli oli Kaukasessa selvästi mustalintua yleisempi, mutta lokakuun huippumuuton jälkeen lajin yksilömäärät ovat olleet laskussa. Satunnaisia muuttohuippuja koetaan edelleen joinain syksyinä, mutta ne ovat huomattavasti matalampia kuin 9-luvulla. Muutos menee yksiin Itämerellä talvehtivan allikannan romahtamisen kanssa, vaikka sisämaassa havaittavat allimäärät ovatkin vain pieniä rippeitä. Itämeren talvikannan on todettu vähentyneen peräti 65 % vuodesta 1993 vuoteen 29 (Skov ym. 211). Mustalintu oli ensi kertaa allia runsaampi syksyllä 22, eikä järjestys sen jälkeen ole muuttunut. Vaihdos ei näytä liittyvän pelkästään allin vähenemiseen, vaan mustalinnun havaintomäärät ovat lisääntyneet 2-luvulla. Vuoden 29 huippumuutto tosin selittyy 8.8. havaitulla 1 yksilön jättiparvella. Onkohan lajin kanta Venäjällä kasvussa tai muuttoreitti kenties siirtymässä valkoposkihanhimaisesti länteen? Kuvassa 7 on kaksi 2 vuodessa selvästi runsastunutta lajia, merikotka ja harmaahaikara. Vuodelle osunutta huippumuuttoa lukuun ottamatta merikotkia ei juuri havaittu vielä 9-luvulla tai 2-luvun alkuvuosina. Vuoden 23 jälkeen merikotkan havaintomäärä vakiintui tasolle 1 yksilö / 1 havaintotuntia, eikä nollavuosia enää koettu. Aivan viime vuosina havaintomäärien kasvu on ollut huimaa. Syksyllä havaittiin ennätykselliset 34 merikotkaa, lähes 2,5 yksilöä / 1 havaintotuntia. Toivottavasti joku Kaukasen muuttoreittiä käyttävistä nuorista linnuista innostuu lähivuosina harkitsemaan myös pesimistä. Harmaahaikaran määrät ovat vaihdelleet rajusti viime vuosina, mikä selittynee loppukesän invaasion voimakkuuden vaihtelulla. 199-luvulla harmaahaikaroita havaittiin runsaasta havainnoinnista huolimatta kuitenkin vain vuonna. Sen sijaan 2-luvun alkuvuosista lukien laji on vakiinnuttanut paikkansa rantojen syyslokakuisena vieraana. Aivan viime vuosina ei ole päästy 2-luvun puolivälin huippulukuihin. Kuvaajassa näkyvä väheneminen on osittain todellista ja osittain selittyy marras-joulukuisen havainnoinnin lisääntymisellä. Vuonna havaittiin 9 yksilöä ja huippuvuonna yksilöä. Heinä-elokuiset havainnot eivät ole mukana vertailussa, koska vuoteen 25 asti havainnointia tehtiin pääosin vasta syyskuulta alkaen. Kuvassa 8 on esitetty pyrstötiaisen ja pohjansirkun vuotuinen yksilömäärä / 1 havaintotuntia. Pyrstötiainen on esimerkki lajista, jonka havaintomäärät vaihtelevat suuresti vuosittain ja ovat riippuvaisia lajin vaelluksen voimakkuudesta. Erinomaisia vaellussyksyjä on Kaukasessa koettu, 2 ja 26. Esimerkiksi syksyllä havaittiin runsaasti pyrstötiaisia, mutta silti jäätiin alle neljäsosaan parhaiden syksyjen havaintomäärästä. Pohjansirkku puolestaan on surullinen tapaus. Kaakkoon muuttava ja suuria selkävesiä välttelevä laji kääntyy muutollaan seurailemaan Keurusselän länsirantaa. Vaikka pohjansirkku on aina ollut Kaukasessa harvalukuinen, on rantakallio yksi varmimmista muutonaikaisista havaintopaikoista Keuruulla. Vielä 199-luvulle ja 2-luvun alkuun osui useampi hyvä muuttopäivä, mutta edellisen kymmenen vuoden aikana muuttopäiviä ei ole enää ollut ja lajia havaitaan hyvin satunnaisesti.
6 Yksilöä / havaintotunti % Kuva 5. Havaintopäivien ja rivien sekä yksilömäärän vuotuinen kertymä prosentteina kokonaismääristä Kaukasessa Mikäli vuoden kaikki pylväät ovat yhtä korkeita, ovat havaintopäivät olleet tasoltaan keskimääräisiä Havaintopäivien kertymä Havaintorivien kertymä Yksilömäärän kertymä Kuva 6. Allin ja mustalinnun yksilömäärät havainnointituntia kohti 1.9. jälkeen vuosina Vuoden huipun arvo on 39, Alli Mustalintu
7 Yksilöä / 1 havaintotuntia Yksilöä / 1 havaintotuntia Kuva 7. Merikotkan ja harmaahaikaran yksilömäärät kymmentä havainnointituntia kohti 1.9. jälkeen vuosina ,5 2 Merikotka Harmaahaikara 1,5 1,5 Kuva 8. Pohjansirkun ja pyrstötiaisen yksilömäärät kymmentä havainnointituntia kohti vuosina Pohjansirkun osalta mukana on vain 1.9. jälkeen tehty havainnointi, pyrstötiaisen osalta myös heinä-elokuiset havainnot Pohjansirkku Pyrstötiainen
8 Lajistomuutosten lisäksi myös havainnoinnissa on tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttavat havaittavaan lajistoon. Paras esimerkki tästä on heinä-elokuinen arktisten kahlaajien muutto (kuva 9). Kahlaajastaijia tehtiin ensi kertaa kunnolla vuonna 25. Vuoden 23 havainnointipiikki johtuu enimmäkseen Esa Aallon runsaasta yleisretkeilystä. Arktisia kahlaajia on havaittu pääosin vuodesta 25 eteenpäin ja havaintomäärät seuraavat melko hyvin havaintotuntien määrää. Kahlaajamuutto ei siis liene uusi ilmiö Suomenselällä, vaikka se onkin löytynyt vasta 2-luvun puolivälin jälkeen. Varmin säätila kahlaajamuuton havaitsemiseen on ollut sade ja etelä- tai lounaistuuli. Sade lienee tuulen suuntaa merkittävämpi tekijä, sillä sateella tuulet ovat useimmiten juuri etelän ja lounaan välillä. Toisaalta myös sateettomina päivinä on havaittu kovaa kahlaajamuuttoa, mikäli vastatuuli on riittävän voimakas. Kahlaajien muuttopäivän osuminen sopivaan säähän on sattuman kauppaa, sillä muuton käynnistymiseen vaikuttavat säätekijät löytyvät lintujen lähtöpisteestä kaukaa Venäjän tundralta. Arktisen muuton ajoittuminen on aina lintuharrastajia kiinnostava seikka. Kuvissa 1 ja 11 ovat allin, mustalinnun ja pilkkasiiven havaitut yksilömäärät vuosilta 1994 päivittäin eriteltynä. Lokakuun 7. päivälle osuva 36 yksilön allihuippu juontuu suurilta osin vuoden massamuutosta. Kuvaajissa näkyvä suuri päivittäinen vaihtelu on seurausta sattumasta, sillä yksittäiset hyvät muutot näkyvät aineistossa selvästi. Yhteensä alleja on havaittu 6819, mustalintuja 5815 ja pilkkasiipiä 936 yksilöä. Ensimmäiset allit havaitaan syyskuun loppupuolella (Kuva 1), jolloin voi olla myös ensimmäinen pieni muuttohuippu. Nämä linnut ovat usein yksittäisiä tai muutaman yksilön ryhmiä esimerkiksi haapanaparvissa. Varsinainen muutto käynnistyy syys-lokakuun taitteessa kiivaimman muuttojakson osuessa lokakuun ensimmäiselle ja toiselle viikolle välisenä aikana on havaittu 82 prosenttia Kaukasessa havaituista alleista. Lokakuun lopulla muutto hiipuu, mutta marraskuun alkupuolella on usein vielä yksi pienempi muuttohuippu. Sama kaava toistuu myös mustalinnulla ja pilkkasiivellä. Loka-marraskuun taitteeseen näyttää osuvan viikonkahden mittainen jakso, jolla yksilöitä havaitaan selvästi niukemmin. Tämä voi selittyä sillä, että pääjoukkojen muutto on jo ohi ja viimeiset viivyttelijät lähtevät matkaan vasta säiden kylmettyä. Mustalinnun muuttoaika on paljon allin vastaavaa pidempi (Kuva 1). Lajia voi havaita heinäkuun puolivälistä marraskuun lopulle asti. Heinäkuiseen vanhojen koiraiden päämuuttoon Kaukasessa ei ole osuttu, mutta jo elokuussa on ollut useita hyviä muuttopäiviä. Varsinainen päämuutto alkaa noin kuukautta allia aiemmin, elo-syyskuun vaihteessa. Lokakuulla havaitut yksilömäärät ovat varsin yhtäläisiä allimuuton kanssa. Pilkkasiipi on Kaukasessa selvästi allia ja mustalintua harvalukuisempi muuttaja (Kuva 11). Sen muutto myös jakautuu pidemmälle ajalle. Lajia havaitaan kohtalaisesti jo heinäkuun 1. päivän jälkeen. Pilkkasiipi on kolmikosta ainoa, jota nähdään yleisesti vielä marraskuun lopulla ja joulukuussa. Entä millä säällä Kaukasessa havaitaan parhaiten arktikaa? Vertailin arktisten muuttajien (haapana, alli, mustalintu, pilkkasiipi, lapasotka, metsähanhi, tundrahanhi, valkoposkihanhi ja sepelhanhi sekä hanhi ja harmaahanhilaji) yksilömääriä havaintopäivinä vallinneeseen tuulen suuntaan. Tulokset on esitetty kuvassa 12. On syytä muistaa, että näilläkin lajeilla lähtöpisteen sää vaikuttaa muuton käynnistymiseen. Eniten havainnointia Kaukasessa on ollut lounais- ja koillistuulilla. Lounaistuulten suuri osuus selittyy niiden yleisyydellä. Koillistuuliset päivät puolestaan ovat oletettavasti houkutelleet havainnoijia muita päiviä useammin. Arktikayksilöitä onkin havaittu eniten juuri koillistuulilla, mutta suhteutettuna havainnointiaikaan itäja kaakkoistuuli ovat olleet selvästi parempia muuttotuulia. Itse asiassa ilman havaittua yli 1 valkoposkihanhen muuttoa koillistuuli ei erottuisi aineistosta millään tavoin. Itä- ja kaakkoistuulien merkittävyys arktisen muuton ohjautumiselle Keski-Suomeen ei ole yllätys. Sen sijaan koillisen-pohjoisen välisillä tuulilla on havaittu arktikaa jopa huonommin kuin etelä- ja lounaistuulella. Kaukasen tapauksessa tämä selittynee osittain sillä, että vastatuulella linnut seurailevat vesistöjä paremmin kuin
9 myötätuulella. Suoraan pohjoisesta puhaltava tuuli voi myös painaa muuttoa kauemmas kaakkoon. Kaikista vähiten arktista muuttoa on havaittu lännen ja pohjoisen välisillä tuulilla. Kuvien 1, 11 ja 12 perusteella näyttää siltä, että mikäli haluaa optimoida havaintotuntien ja syysarktikan välisen suhteen, kannattaa havainnoida lokakuun 1. päivän tienoilla pilvisinä ja utuisina päivinä, tuulen ollessa idän ja kaakon välillä. Toinen vaihtoehto on ns. jämäpäivän hyödyntäminen. Arktikaa on nähty Kaukasessakin lähes poikkeuksetta myös muuttohuippua seuraavana päivänä. Kuva 9. Heinä-elokuisen havainnoinnin suhde havaittuun kahlaajamuuttoon Kaukasessa vuosina Suosirrin ja punakuirin lukumäärät ovat kymmentä yksilöä Havaintontunnit Suosirri (1 yks) Punakuiri (1 yks) Tundrakurmitsa
10 Yks Yks Kuva 1. Allin ja mustalinnun syysmuuton ajoittuminen Kaukasessa Lokakuun 7. päivän allimäärä on 36 yks Alli Mustalintu Kuva 11. Pilkkasiiven muuton ajoittuminen Kaukasessa Huomaa eri asteikko kuin allilla ja mustalinnulla Pilkkasiipi
11 Kuva 12. Vasemmalla on esitetty tuulen suunta havaintopäivinä (n=682) Kaukasessa vuosina Oikealla on havaittu arktika (yksilöä) eri tuulen suunnilla. Esimerkiksi Itä-kaakkoistuulilla on havainnoitu vain viidennes kokonaisajasta, mutta havaittu liki puolet kaikesta arktikasta. N NE NW NE N W E W NW E SW SE SW S S SE Harvinaisuudet ja parhaat muutot Lintulajeja Kaukasen rantakalliolta on kahdessa vuosikymmenessä havaittu 193. Lajilistasta puuttuu useita kesän ja kevään peruslajeja, koska havainnointia on käytännössä vain syksyisin. Lähes 16 lintuyksilön joukkoon mahtuu luonnollisesti myös harvinaisuuksia ja erikoisia muuttoja. Ensimmäisenä syksynä havaittiin nuorta pikkukajavaa. Yhteensä kajavia on havaittu 1 yksilöä. Syyskuulta 1994 jäi historiankirjoihin merikihujen invaasio. Ensimmäinen lintu havaittiin 3.9., seuraavat 1.9., (2 yks), (2 yks) ja Syyskuu ei muutoin ollut linnustoltaan erityinen. Kaukasen havainnointihistorian ensimmäinen todellinen arktikapäivä oli , jolloin havaittiin mm. 8/18a allia ja 891/9a haapanaa. Muutto jatkui tyypilliseen tapaan vielä seuraavana päivänä. Ensimmäinen oikea harvinaisuus, amerikanjääkuikka, oli paikallisena Amerikanjääkuikka/jääkuikka on Kaukasessa nähty sittemmin vuosina 27, 29 ja 21. Tuntomerkkien perusteella kaikki havainnot ovat koskeneet amerikanjääkuikkaa. Syksy muistetaan pähkinänakkelin viimeisimpänä huippuvuotena. Kaukasessa havaittiin vaelluksella 8 yksilöä nähtiin ensimmäinen haarahaukka ja ensimmäinen kirjosiipikäpylintu. Jälkimmäistä ei välttämättä heti yhdistä Kaukaseen. Ranta on silti yksi lajin varmimmista havaintopaikoista Suomenselällä. Vuoden 26 jälkeen kirjosiipi on jäänyt havaitsematta vain vuosina 27 ja 29. Vuonna 211 lajia havaittiin 7 yks, yks ja 9 yks. Kokonaisyksilömäärä Kaukasessa on 42/24a. Ensimmäinen Kaukasessa toistaiseksi havaituista kolmesta merisirristä muutti Lapinpöllö viihtyi rantametsässä Muutaman hieman hiljaisemman vuoden jälkeen syksyllä rävähti. Nelipäiväisen arktikavyöryn aluksi iltapäivällä 7.1. havaintopisteen ohitti mm. 322/3a allia ja 132/14a tundrahanhea meno jatkui 5581 hanhiyksilöllä, joista 144/19a oli tundrahanhia ja 1788/2a valkoposkia. Päivän kruunasi muuttava valkoselkätikka. Aamua 9.1. aloiteltiin sitten hippiäisuunilinnulla, ja vielä seuraavallekin päivälle riitti 597/7a valkoposkihanhea. Yhteensä kuitattiin lintuyksilöä kirjattiin muuttava naaras kuhankeittäjä ja nuori leveäpyrstökihu. Toinen ja toistaiseksi viimeisin lepy nähtiin Kun
12 muutti vielä 6 merikotkaa ja yksi maakotka, voidaan lintusyksyä pitää yhtenä kahden vuosikymmenen parhaista. Loka-marraskuu 2 oli urpiaisten aikaa. Parhaana päivänä laskettiin 416 muuttavaa urpiaista. Iltapäivällä yritettiin ensimmäistä kertaa kahlaajamuuton havainnointia. Yritys tuotti tulokseksi punakuiria. Silti kahlaajamuutto unohtui seuraaviksi kolmeksi vuodeksi nähtiin jotain, minkä piti olla ainutkertaista. 59 metsähanhen parven keulalintuna muutti heinäkurppa. Yksitoista vuotta myöhemmin, , heinäkurpan matkaseuraksi oli valikoitunut 11 suosirriä nähtiin ensimmäiset isosirrit, 18 yks. Tämän jälkeen isosirrejä on havaittu kahlaajamuuton seurannan tehostumisen myötä 315/31a. Nykyharrastajan mykistävät 12 pohjansirkkua muutti Ensimmäinen mustakurkku-uikku löytyi 1 vuoden staijaamisen jälkeen Hieman kovempi laji havaittiin , kun isokirvinen muutti rantakallion yli kirjattiin Kaukasen toinen valkoselkätikka. Yhteensä vaseti on tavattu Kaukasessa neljästi havaitun lähihistorian kovimman arktisen muuton rippeitä laskettiin Kaukasesta Tukkakoskeloita havaittiin 79/9a. Muuttohuipun aikaan Kaukasen reitin havainnointi oli Keuruun Karkeisvuoressa, josta nähtiin mm. kiljukotka ja parikymmentätuhatta hanhea. Seuraavana vuonna havainnointi oli Kaukasessa myös päämuuttopäivänä 3.9. Tuloksena vihkoon merkittiin mm. 463 hanhea, joista rossicus-alalajin metsähanhia (tundrametsähanhia) 676/16a. Suurin osa sekaparvien hanhista jäi kiireessä lajilleen määrittämättä, vaikka muuttoputki kulki Kaukasen tyyliin havaintopisteen yli. Yli sata muuttavaa telkkää on havaittu Kaukasesta kahdesti: /16a ja /2a. Sumuisena ja kaakkoistuulisena aamuna Keurusselällä lepäili runsaasti vesilintuja, mm. 133/3a haapanaa ja 187/3a allia. Myöhemmin vastaavaa on koettu vain samanlaisessa säässä 21.9., jolloin järveltä laskettiin 82/5a haapanaa. Vuonna 27 arktikaa nähtiin myös 7.1., kun niin ikään kaakkoistuulella muutti mm. 1111/14a sepelhanhea ja 665/7a tundrahanhea. Kylmänpurkaus ajoi koskelot liikkeelle Yhteensä 1867/34a havaittiin, vaikka keskipäivällä havainnoinnissa oli neljän tunnin katkos. Syksyn kruunu oli havaittu Kaukasen ensimmäinen pikkuruokki nähtiin kenties harvinaisin Kaukasessa havaittu lintu, suuri kokosininen papukaija. Tarhakarkulainen, jonka tuntomerkit sopivat parhaiten erittäin uhanalaiseen hyasinttiaraan havaittiin ensimmäiset räyskät, 1ad 2juv puolestaan osuttiin ensimmäistä kertaa kahlaajamuuttoon. Päivän aikana havaittiin mm. 47/4a isosirriä ja 64/8a tundrakurmitsaa. Meno jatkui aamulla isosirrillä ja kolmella karikukolla. Yksinäinen vesipääsky lennähti Kaukasen pinnaksi Toistaiseksi parhaat kahlaajamuutot ovat vuodelta laskettiin mm. 489/5a punakuiria ja 264/24a suosirriä. 1.8 muutti 44/3a isosirriä, 184/14a suosirriä, 47/7a tundrakurmitsaa ja a39 tylliä. Myös useana muuna päivänä kahlaajia nähtiin tavanomaista paremmin. Suomenselkäläisittäin kovaa syksyistä Gaviamuuttoa seurattiin , jolloin varsin myöhäisen arktikan seassa muutti mm. 25/1a kaakkuria. Uusi muuttoennätys olivat myös suosirriparvissa muuttaneet 19/7a kuovisirriä. Suosirrejä tuolloin nähtiin 22/17a. Kaukasen ainoat jänkäsirriäiset, 2 yks, puolestaan havaittiin Jättimäinen noin 1 yksilön mustalintuparvi ylitti havaintopisteen 8.8. Lapasotkia on havaittu tasaisesti vuosittain. Viime vuosilta löytyy myös kaksi kovempaa muuttoa: /5a ja /6a. Viimeisimpänä lisäyksenä Kaukasen lajilistaan saatiin isovesipääsky Eniten yksilöitä päivässä, , havaittiin Näistä oli valkoposkihanhia ja yksi haarahaukka. Vuosi ja tämä katsaus loppui komeasti, sillä marraskuulla nähtiin vielä Kaukasen 5., 6. ja 7. isolokki. Suomenselällä laji on tavattu yhteensä vain 15 kertaa.
13 Kiitokset Matti Aalto ja Tuomas Syrjä kommentoivat käsikirjoitusta ja ideoivat kaavioita. Kaukasen havainnoijalegenda Markku Saarinen tarjosi käyttööni vanhat havaintovihot. Markulle myös erityiskiitos johdatuksesta sisämaan vesistöstaijin saloihin! Myös kaikki alla luetellut henkilöt ovat olleet mitä mainiointa seuraa joskus niin yksinäisellä kalliolla. Merkittävästi aikaansa Kaukasessa ovat kuluttaneet ainakin Markku Saarinen, Kari ja Kimmo Kallio, Ari, Esa ja Matti Aalto, Jari Mäkinen, Kari ja Tarmo Myntti, Henrik Blomqvist, Kari Lamminpää, Roope Ruokonen, Paavo Jyrinki, Esko Ylinen ja Jouko Pihlainen. Ilman teidän havaintovihkoihin tai Tiiraan tallentamia havaintojanne tämän jutun tekeminen ei olisi ollut mahdollista. Kiitos myös kaikille muille Kaukasessa vuosien varrella havainnoineille. Tavataan taas ensi syksynä! Kirjallisuus Skov, H., Heinänen, S., Zydelis, R., Bellebaum, J., Bzoma, S., Dagys, M., Durinck, J., Garthe, S., Grishanov, G., Hario, M., Kieckbusch, J. K., Kube, J., Kuresoo, A., Larsson, K., Luigujoe, L., Meissner, W., Nehls, H. W., Nilsson, L., Petersen, I. K., Roos, M. M., Pihl, S., Sonntag, N., Stock, A.; Stipniece, A Waterbird Populations and Pressures in the Baltic Sea. Nordic Council of Ministers, Copenhagen.
Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite
Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...
LisätiedotTLY:n retki Rönnskärin lintuasemalle
TLY:n retki Rönnskärin lintuasemalle 3.-5.10.2014 Roland Vösa Perjantai 3.10. Sää: +12, 3 m/s S, 8/8 Matkalla ulkosaaristoon. Roland Vösa Turun lintutieteellisen yhdistyksen retkue rantautui kuuden jälkeen
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotLiperin tuulivoimalat
Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2
LisätiedotARKTIKA VIROLAHDELLA ARKTIKAN MÄÄRITELMÄ
ARKTIKA VIROLAHDELLA Pääosin puuttomalla tundralla pesivien arktisten lintujen muuttoa kutsutaan arktikaksi. Sen päämuuttoreitti kulkee Suomenlahden kautta. Keväinen arktika on vaikuttavuudessaan yksi
LisätiedotValkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011
Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011 Yhteishavainnointipäivä valkeni kuulaana syysaamuna. Kuva kirjoittajan staijipaikalta Haminan Tervasaaren joutomaa-alueelta
LisätiedotIlosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja
LisätiedotVuoden lintu hankkeita vuodesta 2000
Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000 Kuva: Micha Fager Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 10.2.2019 BirdLifen vuoden linnut 2000-2018 2000: Käenpiika 2001: Peltosirkku 2002: Pikkulepinkäinen 2003: Selkälokki
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotLOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014
LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.
LisätiedotSelvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta
Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula-Kyyjärvi Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 31.10.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Kannen kuva:
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009.
Oulunsalon- Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Karikukko kuuluu alueen läpimuuttavaan lajistoon Suomen Luontotieto Oy 46/2009 Jyrki Oja,
LisätiedotVesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
LisätiedotKeurusseudun selkälokit erityisseurannassa
Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta
LisätiedotKesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu
viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka
LisätiedotLIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa
LIITE 1a Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1.
LisätiedotVÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ
Vastaanottaja Triventus Wind Power AB Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ SYYSMUUTONSEURANTA 2014 Päivämäärä 22.9.2015 Laatija Tarkastaja
LisätiedotEteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala
Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,
LisätiedotJaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue
29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011.
Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Rautiaisia muuttaa alueen poikki kevättä enemmän. Kuvan lintu rengastajan kädessä Suomen
LisätiedotTampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotKansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta
Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 11.3.2017 IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun
LisätiedotKauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki
LisätiedotKangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta 2000 2005
Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta Olli Orell Olin kerännyt havainnot kasaan jo aiemmin joten päätin tehdä jonkinmoisen koosteen Kangasalan Keisarinharjun näkötornin muutontarkkailusta syksyinä
LisätiedotYhteishavainnointi 3.5.2008 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.2008 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ
Yhteishavainnointi 3.5.8 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.8 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ Esa Partanen 1 Versio 1 Huhtikuu 9 Uusi kokeilu - neljä paikkaa mukana Keväällä 8 kokeiltiin
LisätiedotSuomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio
Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 sekä vaikutusarvio Jari Kontiokorpi & Antti Tanskanen Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys
LisätiedotRAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008
EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin
LisätiedotNORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011
NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN Lintujen syysmuuton selvitys 2011 29.5.2012 2 (14) 29.5.2012 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LINTUJEN MUUTON YLEISPIIRTEISTÄ
LisätiedotLintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa
Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs 26.3.2013 1. Johdanto Ulkomeren puolelle sijoittuvat
LisätiedotPäivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotMetsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen
Metsähanhen hoitosuunnitelmat Photo Asko Kettunen Metsähanhen kaksi alalajia Suomessa liikkuu syksyllä metsähanhen kahta eri alalajia. Suomessa pesii taigametsähanhi, joka taantui merkittävästi viime vuosikymmenien
LisätiedotUudenmaan lintujen päämuuttoreitit ja tuulivoima-alueiden läheiset levähdys- ja ruokailualueet Tringan ja PSLY:n osalta
Uudenmaan lintujen päämuuttoreitit ja tuulivoimaalueiden läheiset levähdys ja ruokailualueet Tringan ja PSLY:n osalta 29.7.2016 (päivitetty 10.3.2017) Timo Metsänen 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 AINEISTO...
LisätiedotKYLY:n ekopinnakisa loppuraportti
KYLY:n ekopinnakisa 2018 - loppuraportti Esa Partanen 1 (teksti ja kuvat) 20.1.2019 (verkkojulkaisu: www.kyly.fi) Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys Ry / 1 s-posti: esa.partanen/ät/yahoo.com Kannen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.
Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja
LisätiedotÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto
LisätiedotVesilinnut vuonna 2012
Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27
LisätiedotMerilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella
Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto
LisätiedotKemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012.
Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012 Jyrki Matikainen
LisätiedotProjekti: Photo Goldeneye 2015
Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen
LisätiedotCARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti
CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja
LisätiedotÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin
LisätiedotLintujen päämuuttoreitit Suomessa
Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1. Lintujen muuttokäyttäytymisestä... 4 2.2. Muuttoreitteihin
LisätiedotEtelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016
Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä
LisätiedotKansallisten lakien mukaiset kohteet
22 (53) Perheniemen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY sen jälkeen, kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL
LisätiedotMuuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.
Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page
LisätiedotKAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS
KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS 2015 Peippo oli runsaslukuisin läpimuuttava varpuslintu Suomen Luontotieto Oy 2/2016 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotEtelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL180 53101 LAPPEENRANTA Email: juuti.juha@gmail.com Puh. 0500221213
Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL180 53101 LAPPEENRANTA Email: juuti.juha@gmail.com Puh. 0500221213 Lausunto Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri r.y. Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA
LisätiedotKommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon
Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon 1. Taustaa Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys
LisätiedotTiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista
Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa
LisätiedotKEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012.
KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. Suomen Luontotieto Oy Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012
LisätiedotLintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotVaimeneeko allin laulu?
Vaimeneeko allin laulu? Tahalliset pienet öljypäästöt ovat hälyttävä ongelma Itämerellä: tutkijoiden mukaan Gotlannissa on kuollut öljyyn kymmenessä vuodessa 150 000 allia. teksti juha kauppinen kuvat
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotLOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015
Vastaanottaja Suomen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 29.5.2016 LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 LOVIISAN VANHAKYLÄN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 Päivämäärä
LisätiedotLOVIISAN TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄT- JA SYYSMUUTONSEURANTA
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 10.4.2019 LOVIISAN TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄT- JA SYYSMUUTONSEURANTA LOVIISAN TETOMIN KEVÄT- JA SYYSMUUTONSEURANTA Päivämäärä
LisätiedotMuhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela
Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015
KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.
LisätiedotPõõsaspean niemen arktinen muutto
Põõsaspean niemen arktinen muutto syksyllä 2004 Margus Ellermaa ja Timo Pettay Tiedoksi lukijalle Tässä artikkelissa Luoteis-Euroopalla tarkoitetaan Itämerta, Pohjanmerta ja Atlantin rannikkoa Norjasta
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Pekka Routasuo 18.1.2012 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA
LisätiedotLaskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze
Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi
LisätiedotSelkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen
Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen Johdanto Pohjanmaan rannikkoa pidetään linnuille tärkeänä muuttoväylänä ja pesimäalueena. Selkämeren ja Merenkurkun merkitys
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset
Tuulivoiman linnustovaikutukset Mitä tiedetään, mitä ei? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Tietoa kertyy koko ajan Tuulivoiman linnustovaikutuksia tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen Tieto koskee pääosin
LisätiedotVesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.
LisätiedotRantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta
Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta 1998 2003-2008 Onko säännöstelyn kehittämisellä pystytty lieventämään vaikutuksia rantavyöhykkeeseen? Inarijärven tila ja tulevaisuus seminaari 10.6. 2009 Juha Riihimäki
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...
Lisätiedotlinnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013
Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013 Linnuston
LisätiedotKansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys
Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys Kuva: Margus Ellermaa Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 9.2.2019 IBA = Important Bird and Biodiversity Areas Maailmanlaajuinen
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000
1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden
LisätiedotKristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto
Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Ismo Nousiainen Lokakuu 2008 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 4 2.1.Kristiinankaupungin
LisätiedotRAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008
RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008 Kuvia helikopterista tarkastetuista pesistä 24.10.2008 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotSimon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y.
Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. 12.10.2009 2 (13) Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 KEVÄTMUUTTOLASKENNAT 3 2.1
LisätiedotKotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011
TuuliSaimaa Oy Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys 2011 Kevätmuutto ja syysmuutto Ympäristötutkimus Kuitunen Luontoselvitys Kotkansiipi Kotkan Hallan tuulivoimapuiston muuttolintuselvitys
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 KEKKILÄ OY
LisätiedotPUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA- PUISTON SYYSMUUTONSEURANTA
Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 15.01.2015 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA- PUISTON SYYSMUUTONSEURANTA PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA
LisätiedotVesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus
Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen
LisätiedotEtelä-Karjalan lintuliikenteen pullonkaula-alueet ja muuttoreittejä
1 Jari Kontiokorpi/Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry. Etelä-Karjalan lintuliikenteen pullonkaula-alueet ja muuttoreittejä 16.4.2013 Raportti on toteutettu osana Etelä-Karjalan lintutieteellisen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä.
Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kalasääksi kuuluu alueen läpimuuttavaan petolintulajistoon Suomen Luontotieto Oy 17/2012
LisätiedotBERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS. FCG Finnish Consulting Group Oy Antti Vierimaa / Merenkurkun Lintutieteellinen yhdistys
1 BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Antti Vierimaa / Merenkurkun Lintutieteellinen yhdistys 2010 2 Sisällysluettelo Johdanto...2 1. Kevätmuutto...3 1.1. Tavoitteet...3
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista
LisätiedotTURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N HAJUTARKKAILU ELOKUU
TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N HAJUTARKKAILU ELOKUU 15.8.2019 Raportti nro 631-19-6516 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n hajutarkkailija suoritti aistinvaraista hajutarkkailua Kakolanmäen jätevedenn
LisätiedotHollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015
Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011 Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi Minna Kalola 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialuille oli vuonna 2011
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotHelsingin keskustan läpiajoliikenteen tutkimus
Muistio 1 (6) Helsingin keskustan läpiajoliikenteen tutkimus 1. Taustaa Helsingin keskustan läpi kulkevan autoliikenteen määrä on tärkeä tieto kun suunnitellaan keskustan liikennejärjestelmän kehittämistä.
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotEtelä-Karjalan lintuliikenteen pullonkaula-alueet ja muuttoreittejä
1 Jari Kontiokorpi/Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry. Etelä-Karjalan lintuliikenteen pullonkaula-alueet ja muuttoreittejä 16.4.213 Raportti on toteutettu osana Etelä-Karjalan lintutieteellisen
LisätiedotPorvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet
PORVOONSEUDUN LINTUYHDISTYS B N F F BORGÅNEJDENS PSLY 19 62 FÅGELFÖRENING RY. Porvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet Teemu Lehtiniemi, Mauri Leivo ja Joni Sundström (2009) Tämän yhteenvedon
LisätiedotPUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys
Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 4.11.214 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- PUISTON KEVÄTMUUTON SELVITYS 214 PUNKALAITUMEN
LisätiedotHENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004
HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 24 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 21.6.24 / Tuija Hellman 1 Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto
LisätiedotIBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia
IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto
LisätiedotLappeenrannan taajamalintulaskennat 2018
Lappeenrannan taajamalintulaskennat 2018 Jarkko Rutila Neljännen kerran ahkerat lintuharrastajat tarpoivat Lappeenrannan taajama-alueita tiukasti lintuja laskien. Jotta vuosien välinen vertailukelpoisuus
LisätiedotAjalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna. Salla Multimäki
Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna Salla Multimäki 27.3.2017 Ajalliset muunnokset: miksi mitä miten? Animaation hyödyt ja haasteet Käyttäjän kapasiteetin rajallisuus Kartografiset
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat AHLMAN GROUP OY
Varsinais-Suomen ELY-keskus Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat 2013 AHLMAN GROUP OY RaporttejA 111/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä
LisätiedotMerimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen
Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria
Lisätiedot