Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen"

Transkriptio

1 Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen

2 Johdanto Pohjanmaan rannikkoa pidetään linnuille tärkeänä muuttoväylänä ja pesimäalueena. Selkämeren ja Merenkurkun merkitys linnuille Itämeren altaan tai Fennoskandian mittakaavassa on kuitenkin harvemmin esillä. Tällä hetkellä Pohjanmaan rannikon linnut ovat erityisen mielenkiinnon kohteena, koska alueella on suunnitteilla useita laajoja tuulivoimalahankkeita. Lisäksi Pohjanmaan maakunnassa laaditaan tuulivoimaloihin keskittyvää maakuntakaavan täydennystä. Itämerellä talvehtineiden lintujen määristä on kohtuullisen hyvä käsitys, mutta lintujen jakaantuminen itäiselle (Baltia, Suomenlahti, Luoteis-Venäjä) ja läntiselle (Pohjanlahti) muuttoreitille ei ole tuoreita ja kattavia yleiskuvauksia (kts. Pöyhönen 1995). Lintujen liikkeistä on kertynyt paljon uusia havaintoaineistoja esimerkiksi Pohjanlahdelle suunniteltujen tuulivoimalahankkeiden yva-arvioinneissa (esim. PPLY 2009, Tuohimaa ja Tikkanen 2010). Lisäksi tuulivoimaan keskittyviä maakuntatason kaavoitushankkeita on meneillään useissa maakunnissa. Tämän yhteenvedon tavoitteena on hahmottaa Selkämeren ja Pohjanmaan rannikon kansainvälistä merkitystä lintujen muuttoreittinä. Kyse on yleispiirteisestä katsauksesta, missä hahmotellaan muuttovirtojen sijoittumista ja suuruusluokkia Itämeren ja erityisesti Itämeren pohjoisosien alueella. Yhteenvedossa tarkastellaan lajeittain pääasiassa isoja ja tuulivoiman kannalta kriittisiä lajeja. Päähuomio on lintujen muuton ja muun liikkumisen kuvaamisessa Pohjanlahden ja Itämeren mittakaavassa. Selkämeren ja eteläisen Perämeren lintumuuttoa selvitettiin yhteistyössä lintutieteellisten yhdistysten kanssa. Yhdistysten asiantuntijat arvioivat Pohjanmaan liiton toimeksiannosta havaintoaineistoihinsa perustuen lajeittain muuttomääriä sekä muuton sijoittumista Selkämerellä (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys), Merenkurkussa (Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys) sekä eteläisellä Perämerellä (Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys) (Ramboll 2012). Kunkin lajin kohdalla on arvioitu Selkämeren merkitystä muuttoväylänä neljä portaisella asteikolla (I-IV). Missä luokka I on erittäin merkittävä (Kansainvälisesti arvoka), luokka II merkittävä (Kansallisesti arvokas), luokka III melko merkittävä (maakunnallisesti arvokas) ja luokka IV ei erityistä merkitystä. Luokitus on kirjoittajien oma näkemys merkityksestä, käytössä ei ole valtakunnallisesti sovittuja kriteereitä, kuten esim. arvokkaista pesimis- ja kerääntymisaluiesta (IBA- ja FINIBA-alueet). Luokitus perustuu muuttavien lintujen määriin verrattuna maamme Pohjois-Euroopassa talvehtivien ja/tai Suomessa pesiviin määriin. Mikäli lajia muuttaa Selkämeren rannikon kautta enemmän kuin on Suomessa pesivän kannan koko, niin luokka on kansainvälisesti merkittävä. Poikkeuksena tähän sääntöön arktisten vesilintujen (kuten alli, mustalintu ja kuikka) osalta Selkämeri arvioitiin vain kansallisesti merkittäväksi, vaikka lajien muuttokanta on selvästi Suomen pesivää kantaa suurempi. Perusteena on se, että Selkämeren yksilömäärät on hyvin pienet verrattuna Itämeren itäosan päämuuttoreittiin. Kansallisesti merkittäväksi muuttoreitiksi alue on määritelty, mikäli muuttokanta on vähintään puolet Suomen pesivän kannan koosta, pohtimatta kuinka sitä, kuinka suuri osa linnuista on lähtöisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Maakunnallisesti merkittäväksi alue määriteltiin mikäli alueen kautta muuttaa vähintään neljäsosa Suomen pesivän kannan koosta. Lintumuuton yleiskuvaus Suomalaisen saaristolinnuston tärkeimmät pesimäalueet sijoittuvat laajoille ja rikkonaisille saaristoalueille (Hilden ja Hario 1993, Rassi ym. 2010, Valkama ym. 2011). Pohjanlahden eteläosissa Saaristomeri ja Ahvenmaan ympäristö sekä Pohjanlahden keskiosissa Merenkurkun saaristo muodostavat laajimmat kokonaisuudet. Näiden alueiden välillä saaristovyöhykkeet jäävät monin paikoin huomattavan vaatimattomiksi kuten 2

3 Pohjanmaan eteläosien edustalla. Pesimälinnustolle saariston kapeus voi merkitä pesäpaikkojen niukkuutta, mikä voi osaltaan lisätä herkkyyttä häiriöille. Monet Pohjanlahden saaristosta tutut linnut talvehtivat eteläisen Itämeren ja Pohjanmeren maisemissa (Birdlife International 2012). Itämeren eteläosissa talvehtii runsaasti vesilintuja, joiden määrää on kartoitettu laajoissa laskennoissa (Skov 2011). Erityisesti lauhoina talvina linnut voivat liikkua laajalla alueella. Esimerkiksi Ruotsin eteläosissa ja Tanskassa talvehtii runsaasti hanhia ja joutsenia. Monien saaristolintujen merkittävä talvehtimisalue sijaitsee Pohjanmeren rannoilla, jossa on vesilintujen lisäksi runsaasti kahlaajia. Itämeren oman pesimäkannan lisäksi samoilla alueilla talvehtivaan linnustoon kuuluu myös Venäjän länsiosien arktisilla alueilla pesiviä lintuja. Keväällä linnut siirtyvät talvehtimisalueilta pesimäpaikoilleen melko lyhyen ajanjakson aikana. Pohjanmeren rannoilla talvehtivilla linnuilla on kolme pääväylää pohjoiseen. Läntisin reitti seuraa Atlantin rantoja Norjan rannikon suuntaisesti. Itämeren puolella valtaväylä vie erityisesti arktisia lajeja Baltian maiden ja Suomenlahden kautta pohjoiseen. Toinen Itämeren pääväylistä ohjaa muuttolintuja pohjoiseen Pohjanlahden kautta. Syksyllä etelään palaavat pesineet linnut poikasineen, joten onnistuneen pesintäkauden jälkeen muuttajien määrä on huomattavan suuri. Monen lajin syysmuutto ei ole kuitenkaan yhtä helposti seurattavissa kuin kevätmuutto. Viime vuosina erityistä huomiota ovat saaneet esimerkiksi itäisen Suomen ja Suomenlahden kautta muuttavat hanhiparvet, jotka ovat alkaneet myös ruokailla Suomen pelloilla (esim. Kontiokorpi 2012). Arktisten lintujen syysmuutosta on julkaistu tietoa huomattavasti kevätmuuttoa vähemmän (esim. Ellermaa ja Pettay 2005, Ellermaa ym. 2010). Selvityksen mukaan Pohjanlahden rannikko on kansallisesti erittäin merkittävä muuttokäytävä useille lintulajeille. Meri pakkaa monien maalintulajien muuton rannikon läheisyyteen ja manner vastaavasti vesilintujen muuton rantaviivan läheisyyteen. Lintuvirtojen tiheys on suurimmillaan avoimilla rannikko-osuuksilla. Saaristot hajauttavat muuton laajemmalle alueelle. Mantereella linnustotiheydet ovat merkittävästi pienempiä jo muutamien kymmenien kilometrien etäisyydellä rannasta. Muuttolintutiheydet ovat selvästi keskimääräistä suurempia maakunnan eteläosassa Suupohjan rannikolla. Lintumäärät ovat suuret myös Merenkurkussa, mutta johtuen laajasta saaristosta ja rannikon kaareutumisesta kohti Perämerta, lintutiheydet ovat useimpien lajien kohdalla alhaisempia kuin Suupohjassa. Poikkeuksena tästä ovat lajit, jotka muuttavat laajana rintamana mantereen yllä ja ylittävät Pohjanlahden Merenkurkun kohdalla. Tällaisia lajeja ovat mm. kurki ja piekana. Useimmilla tarkastelluilla lajeilla muutto keskittyy selkeästi rannikon läheisyyteen, mutta kullakin lajilla on kuitenkin hieman toisistaan poikkeavat päämuuttoreitit. Selkämerellä muuttavan lajiston kansainväliset kannanarviot ja muuttoreitit on kuvattu keskeisten metalähteiden mukaisesti, sillä niiden kuvaukset perustuvat laajoihin aineistoihin ja analyyseihin (esim. WOW 2010, Birdlife International 2012, Wetlands International 2012). Näitä lähteitä ei ole mainittu jokaisen lajin kohdalla, koska tietoja on käytetty kaikkien lajien kuvauksissa. Osalla lajeista edellä mainittujen lähteiden tiedot ovat vanhentuneita tai muuten puutteellisia, joten tietoja on täydennetty mahdollisuuksien mukaan muista lähteistä. Lajikohtainen tarkastelu Kyhmyjoutsen on levittäytynyt pohjoiseen Perämeren eteläosia myöten, vaikka vahvimmat pesimäseudut sijoittuvat Saaristomerelle (Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011). Tällä hetkellä Suomessa pesii paria. Lajilla ei ole Pohjanlahdella laajempaa läpimuuttoa, vaan muutto muodostuu merialueen pesimä- 3

4 kannasta ja vielä pesimättömistä nuorista linnuista. Luoteis-Euroopan talvehtivan kyhmyjoutsenkanta on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun jälkeen lähelle yksilöä (Skov ym. 2011). Itämeren talvikannaksi on laskettu yksilöä tärkeimpien talvehtimisalueiden sijaitessa Kaakkois-Tanskassa. Pohjanmaan rannikolla muuttavat kyhmyjoutsenet pesivät pääasiassa maakunnan omilla rannoilla, sillä Keski- ja Pohjois- Pohjanmaalla laji vielä melko vähälukuinen pesimälaji. Kristiinankaupungissa rannikolla muuttavien kokonaismäärät ovan keväisin arviolta noin yksilöä ja syksyisin noin Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka III, maakunnallisesti merkittävä. Kuva 1. Kyhmyjoutsenen muutto Suupohjan rannikolla. Laulujoutsen suomalainen pesimäkanta on vahvistunut useiden vuosikymmenien ajan, ollen nykyisin noin paria (Lehtiniemi 2006, Valkama ym. 2011). Pesivien lintujen lisäksi Suomessa liikkuu runsaasti pesimättömiä lintuja. Fennoskandia ja Venäjä muodostavat lajin levinneisyyden ydinalueen, mikä ohjaa pohjoiseen muuttavia lintuja myös Pohjanlahden kautta. Laulujoutsenen kansainvälinen kannanarvio on vanha ( vuodelta 1995), joten se on esimerkiksi Suomen osalta huomattava aliarvio (Wetlands International 2012). Laulujoutsenten talvehtimisalueet keskittyvät Tanskan ympäristöön. Laulujoutsenen muutto seuraa osittain metsähanhien reittiä eteläisen Ruotsin läpi ja Selkämeren yli. Reitin muuttajamääristä ei ole kovin tarkkoja arvioita, mutta reitti tuo Pohjanmaan keväisille pelloille tuhansia laulujoutsenia. Syksyllä lajin muuttajamäärä on vielä suurempi poikastuoton myötä. Esimerkiksi valtakunnallisessa joutsenlaskennassa lokakuussa 2012 koko maan joutsenmääräksi saatiin yksilöä (Birdlife Suomi 2012). Syksyllä Pohjanlahti muodostaa merkittävän muuttoreitin lajille, sillä Liminganlahdella, Hailuodossa ja muilla pohjoisilla merenlahdilla lepäilevät joutsenet muuttavat etelään rannikkoa seurailleen. Pohjanlahden kautta arvioidaan muuttavan syksyisin noin laulujoutsenta (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys). Muuttoväylän leveys vaihtelee rannikon suuntautuneisuuden ja rikkonaisuuden mukaan ollen kapeimmillaan vähäsaarisilla rantaosuuksilla Kalajoen ja Siikajoen seuduilla Perämerellä sekä Kristiinankaupungissa Selkämerellä. 4

5 Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka I: Kansainvälisesti merkittävä. Kuva 2. Laulujoutsenen muutto Suupohjan rannikolla. Metsähanhi voidaan jakaa Itämeren alueen tarkastelussa läntiseen taigametsähanheen (Anser fabalis fabalis) ja itäiseen tundrametsähanheen (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina ja taigametsähanhen tuore kannanarvio on (Wetlands International 2012). Suomessa metsähanhi on arvioitu silmälläpidettäväksi (NT). Lajin vähenemiseen on kiinnitetty viime aikoina huomiota myös kansainvälisesti ja lajille ollaan suunnittelemassa kansainvälistä ja suomalaista kannanhoitosuunnitelmaa (esim. AEWA 2012). Taigametsähanhi pesii pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Fennoskandiassa (Suomessa paria) ja Venäjällä (SLU 2011, Valkama ym. 2012, Birdlife International 2012). Fennoskandiassa pesivän taigametsähanhen tärkeimmät talvehtimisalueet sijaitsevat eteläisessä Ruotsissa ja Tanskassa (esim. Lindholm ja Tolvanen 2003, Pessa ym. 2004, Nilsson 2011). Metsähanhien päämuutto kulkee Ruotsien eteläosien läpi ja edelleen Selkämeren yli. Vain pieni osa kannasta muuttaa pesimäseuduilleen Pohjanlahden länsipuolta (esim. Skyllberg ym. 2009). Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kautta on arvioitu muuttavan keväisin metsähanhea (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys, Keskipohjanmaan lintutieteellinen yhdistys). Suomen puolella hanhien ensimmäinen tärkeä ruokailualue sijoittuu Satakunnan ja eteläisen Pohjanmaan pelloille. Pääosa Ruotsista Selkämeren yli muuttavista linnuista jatkaa matkaa melko laajana rintamana Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan viljelysalueiden kautta pohjoiseen kohti maan merkittävintä hanhien kerääntymisalueetta Oulun Limingan seutua. Muuttovirta tiivistyy rannikon läheisyyteen Selkämeren keskiosissa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan vähäsaarisilla rannikko-osuuksilla. Taigametsähanhelle Selkämeren ylittävä muuttoväylä sekä Pohjanmaan peltojen keväiset ruokailualueet ovat hyvin tärkeitä. Tundrametsähanhen (Anser fabalis rossicus) kannaksi on arvioitu , joten se on yksi Euroopan runsaslukuisimmista hanhista. Tundrametsähanhen talvehtimisalueet sijoittuvat Hollannista ja 5

6 Saksasta aina Balkaniin asti ulottuvalle alueelle. Tundrametsähanhen läntisimmän pesimäkannan muutto sijoittuu Itämerellä Baltian ja läntisen Venäjän kautta kulkevalle reitille, josta muutto ulottuu myös itäiselle Suomenlahdelle. Samaa reittiä muuttavat luoteisimmat tundrahanhet. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka I: Kansainvälisesti merkittävä. Kuva 3. Metsähanhen muutto Suupohjan rannikolla. Lyhytnokkahanhen itäiset pesimäseudut ovat Huippuvuorilla (läntiset Islannissa ja Grönlannissa), jossa pesimäkanta on vahvistunut yksilöön (Madsen ym. 1999, Fox ym. 2010, Wetlands Intermational 2012). Laji talvehtii pääasiassa Pohjanmeren ympäristössä ja muuttaa talvehtimisseudulleen Norjan perinteisten lepäilyalueiden kautta (esim. Madsen ja Williams 2012). Lajille ollaan laatimassa kansainvälistä hoitosuunnitelmaa. Pieni, joskin kasvava, osa kannasta ( yksilöä) muuttaa metsähanhien reittiä Pohjanlahdelle ja edelleen länsirannikon ruokailupeltojen kautta Huippuvuorten suuntaan. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II. Kansallisesti merkittävä. Tundrahanhien määrä on lisääntynyt nopeasti ja Itämeren kautta muuttavaksi läntisen kannan kooksi arvioidaan jo 1,2 miljoonaa lintua (Wetlands International 2012). Tundrahanhet muuttavat Itämerellä itäistä reittiä, eikä niitä juurikaan nähdä Pohjanlahdella. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka IV, Ei erityistä merkitystä. Merihanhen Luoteis-Euroopan nopeasti kasvaneen merihanhikannaksi kooksi arvioidaan yksilöä (Wetlands International 2012). Suomessa merialueilla pesii paria (Valkama ym. 2011). Pohjan- 6

7 lahdella laji pesii Perämerta myöten, mutta läpimuuttoa Pohjanlahden ulkopuolelle lajilla ei ole. Selkämeren kautta muuttava kanta, ( yks. keväällä, yks. syksyllä), seurailee melko tiiviisti Selkämeren ja Perämeren rannikkolinjaa. Muuttoväylä on kapeimmillaan Selkämeren vähäsaarisilla rannikkoosuuksilla. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II. Kansallisesti merkittävä. Kuva 4. Merihanhen muutto Pohjanmaan rannikolla. Valkoposkihanhi on menestynyt hyvin, sillä Hollannissa ja Saksassa talvehtivan kannan kooksi arvioidaan jo (Wetlands International 2012). Suurin osa kannasta muuttaa Baltian, itäisen Suomenlahden ja läntisen Venäjän kautta. Pohjanlahdella nähdään arktisia valkoposkihanhia vain satunnaisesti. Sen sijaan Itämeren oma pesimäkanta on vahvistunut nopeasti ja 2000-luvun lopulla Itämerellä arvioitiin pesivän valkoposkihanhea (Väänänen ym. 2010). Lisäksi Itämerellä liikkuu runsaasti pesimättömiä nuoria lintuja. Suomessa pesimäkanta on tuoreimman arvion mukaan paria (Valkama ym. 2011). Syyslaskennoissa Suomesta on löytynyt valkoposkea (Suomen ympäristökeskus 2012b). Lintujen määrä kasvaa nopeimmin Pohjanlahdella, jossa tavattiin puolet syyslaskennan hanhista. Pohjanmaalla syyslaskennoissa havaittiin lintuja varsin vähän, mutta aiemmin syksyllä valkoposkihanhia oli alueella parhaimmillaan pari tuhatta. Syksyisin arktiset valkoposkihanhet ovat itäisessä Suomessa hyvin näkyvä laji (esim. Kontiokorpi 2012). Pohjanmaan rannikon (Suupohja) merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II. Kansallisesti merkittävä. 7

8 Kuva 5. Valkoposkihanhen muutto Suupohjan rannikolla. Sepelhanhen Venäjän kannaksi arvioidaan yksilöä, mutta lajin muutto kulkee Itämerellä pääosin Baltian reitin kautta (Wetlands International 2012). Pohjanlahdella laji on hyvin vähälukuinen muuttaja. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka IV: Ei erityistä merkitystä. Tukkasotka on haahkan jälkeen Itämeren toiseksi runsain vesilintu (lähes paria). Suomessa pesii paria ja laji on arvioitu vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010, Helcom 2011, Valkama ym. 2011). Luoteis-Euroopan talvehtivaksi tukkasotkakannaksi on arvioitu 1,2 miljoonaa lintua, joista Itämeren osuudeksi lähes 0,5 miljoonaa yksilöä (Skov ym. 2011). Tärkeät talvehtimisalueet sijaitsevat Kaakkois- Tanskassa ja Ruotsin itärannikolla. Pohjanlahden saaristossa laji on runsas ja tärkeä pesimälaji, mutta lajilla ei ole merkittävää näkyvää läpimuuttoa Pohjanlahdella. Tämä voi johtua siitäkin että merkittävä osa yksilöistä voi muuttaa öiseen aikaan. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka III, Maakunnallisesti merkittävä. Lapasotkalla on pieni pesimäkanta Itämerellä ja tärkeimmät pesimäalueet sijoittuvat Merenkurkun ympäristöön (SLU 2011, Valkama ym. 2011). Suomen parimäärä paria. Itämerellä talvehtii arktisia lintuja, joiden tuorein kannanarvio on (Wetlands International 2012). Laji on Suomessa ja Euroopassa uhanalainen (EN) ja sille on laadittu suojeluohjelma (European Commission 2009). Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu paria, joista talvehtii Euroopassa. Laji muuttaa Itämerellä pääasiassa Baltian reittiä, joten Pohjanlahdella määrät jäävät hyvin pieniksi. 8

9 Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka IV: Ei erityistä merkitystä. Haahka on merellinen sorsalaji, jonka pesimäkanta ulottuu Itämerellä Merenkurkkuun asti. Pohjanmaalla haahkamuutto näkyy lähinnä maakunnan eteläisissä osissa, jossa on laskettu parhaina päivinä yli muuttajaa (Nousiainen 2008). Nykyisin muuttajien kokonaismäärä jää alueella noin lintuun. Suomen eteläisillä saaristoalueilla haahka on linnuston valtalajeja, jonka pesimäkannaksi on arvioitu Suomessa yli paria (Valkama ym. 2011). Lajin pesimäkanta on pienentynyt Suomessa ja Ruotsissa yli puolet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana ja ennusteet viittaavat laskusuuntauksen jatkuvan (SLU 2011, Ekroos ym. 2012). Luoteis-Euroopan talvehtivaksi haahkakannaksi on arvioitu 1,82-2,38 miljoonaa yksilöä, joista sijoittuu Itämeren alueelle (Skov ym. 2011). Itämeren talvehtijamäärä on kutistunut puoleen, mikä vastaa myös pesimäkannan kutistumista. Pääasiassa Itämerellä pesivän kannanosan kooksi on arvioitu nykyisin paria (Ekroos ym. 2012). Pesimättömät ja sulkivat haahkat kerääntyvät kesällä suurin parviin tärkeille sulkimisalueille. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka III: Maakunnallisesti merkittävä. Kuva 6. Haahkan muutto Suupohjan rannikolla. Allin Luoteis-Euroopassa talvehtivaksi kannaksi on arvioitu 4,7 miljoonaa lintua, mutta määrät ovat vähentyneet voimakkaasti arvion tekemisen jälkeen (Skov ym. 2011). Itämerellä talvehtivien allien määrän on arvioitu vähentyneen 65 prosenttia 1,48 miljoonaan yksilöön 1990-luvun alkupuolen ja 2000-luvun jälkipuolen välillä. Alli on kuitenkin Itämeren runsaslukuisin talvehtija ja Itämeri on lajin tärkein talvehtimisalue. Suomessa alli on pääasiassa läpimuuttaja, sillä pohjoisimmassa Suomessa pesii vain pieni kanta ( paria) (Valkama ym. 2011). Myös Ruotsin pohjoisosissa pesii vähäinen kanta (SLU 2011). Allin päämuutto pohjoisille 9

10 pesimäalueille kulkee Itämerellä Baltian reitin kautta. Pohjanlahden puolella muuttajien määrät jäävät selvästi vaatimattomammiksi, vaikka lajia voidaankin havaita kevätmuutolla useampi kymmenentuhatta yksilöä. Pohjanlahdella laji muuttaa melko leveänä rintamana, mutta Suomen rannikolla muutto on tiivistyneintä Selkämerellä. Merenkurkussa laaja saaristo levittää muuttoa ja osa linnuista siirtynee Ruotsin puolelle. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. Kuva 7. Allin muutto Suupohjan rannikolla. Mustalintuja talvehtii Luoteis-Euroopassa arviolta 1,6 miljoonaa yksilöä, kun Itämerellä talvehtivien lintujen määräksi on laskettu (Skov ym. 2011). Itämerellä talvehtivien mustalintujen määrä on vähentynyt lähes puoleen noin viidentoista vuoden aikana. Itämerellä laji pesii vain satunnaisesti, mutta laji on varsin näkyvä koko avovesikauden aikana. Keväällä suurin muuttovirta pohjoisen pesimäseuduille suuntautuu Itämerellä Baltian reitin kautta. Mustalintuja muuttaa kuitenkin merkittäviä määriä myös Pohjanlahden kautta, sillä Pohjanmaan maakuntaliiton selvityksessä Selkämeren kautta arvioitiin muuttavan mustalintua ja pilkkasiipeä (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys). Laji muuttaa tyypillisesti ulkomerellä rannikkolinjaa seuraillen. Merenkurkussa osa linnuista siirtynee Ruotsin puolelle. Kesällä Itämerellä tavataan runsaasti pesimättömiä ja sulkivia mustalintuja. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II, Kansallisesti merkittävä. 10

11 Kuva 8. Mustalinnun ja pilkkasiiven muutto Suupohjan rannikolla. Pilkkasiiven on arvioitu vähentyneen voimakkaasti ja se on kirjattu maailmalaajuisesti uhanalaiseksi (EN). Suomessa pilkkasiipi on silmälläpidettävä (NT) ja pesimäkanta paria (Rassi ym. 2010, Valkama ym. 2012). Euroopan pesimäkanta on , josta Itämeren osuus on neljännes ( ) (Helcom 2011). Luoteis-Euroopan talvehtivaksi pilkkasiipikannaksi on arvioitu miljoona lintua, mutta arvion jälkeen Itämerellä talvehtiva kanta on kutistunut 60 prosenttia yksilöön (Skov ym. 2011). Itämeri on Luoteis-Euroopan kannan tärkein talvehtimisalue (European Commission 2009). Suomenlahdella ja Saaremaan ympäristössä laskettiin 1990-luvulla pilkkasiiven parvia sulkimassa. Venäjän pohjoisosissa pesivät pilkkasiivet ovat tärkeä osa Baltian ja Itäisen Suomenlahden toukokuista arktikaa, mutta merkittävä osa Itämeren talvehtijoista muuttaa pohjoiseen myös Pohjanlahden kautta. Esimerkiksi keväällä 2010 Pohjanmaan rannikolla laskettiin noin pohjoiseen matkannutta pilkkasiipeä (Nousiainen 2010). Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. Kuikkalinnut (kaakkuri ja kuikka) ovat kansainvälisesti arvioiden elinvoimaisia lajeja. Luoteis-Euroopan talvikannaksi on kaakkurilla arvioitu ja kuikalla yksilöä, mutta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Itämerellä talvehti vain kaakkuria ja kuikkaa (Skov ym. 2011). Määrän väheneminen johtunee ainakin osittain talvehtimispaikkojen muuttumisesta. Arviolta puolet Luoteis-Euroopan kannasta on aiemmin talvehtinut Itämerellä. Kuikkalintuja muuttaa runsaimmin pohjoisen pesimäalueille Baltian reittiä pitkin, mutta myös Pohjanlahdella nähdään merkittävää kuikkalintujen muuttoa. Pohjanmaan maakuntaliiton selvityksessä Suomenpuoleisen Selkämeren kautta arvioitiin muuttavan kuikkalintua, joista kaksi kolmesta on kuikkia (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys). Merenkurkun laaja saaristo jakaa ja hajaannuttaa muuttoa Suomen ja Ruotsin puolelle (Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ry). 11

12 Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. Kuva 9. Kuikan ja kaakkurin muutto Pohjanmaan rannikolla. Merimetso (Phalacrocorax carbo sinensis) on vahvistanut pesimäkantaansa nopeasti Itämerellä ja Suomessa (Herrmann ym. 2011a, Suomen ympäristökeskus 2012a). Tuoreimman arvion mukaan Itämeren pesimäkanta on paria, joista Suomen nopeasti kasvanut pesimäkanta edustaa runsasta kymmentä prosenttia (Suomen ympäristökeskus 2012a). Kaksi kolmasosaa suomalaisista merimetsoista pesii Pohjanlahdella ja niistä yli kolmasosa Selkämerellä. Merimetsojen talvehtimisalueet painottuvat läntiseen ja eteläiseen Eurooppaan. Lisäksi Itämeren kautta muuttaa Jäämerellä, Fennoskandian pohjoisrannoilla pesiviä merimetsoja (Phalacrocorax carbo carbo), joiden kannan kooksi on arvioitu (Wetlands International 2012). Suomen puoleisen Pohjanlahden kautta arvioitiin muuttavan merimetsoa, joista suurin osa lienee arktisia lintuja. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. 12

13 Kuva 10. Merimetson muutto Pohjanmaan rannikolla. Merikotkan pesimäkanta on vahvistunut Itämerellä erityisesti 1990-luvulta lähtien. Pesimäkannan kehitys noudattaa Itämeren eri osissa hyvin samanlaista kaavaa (Herrman ym. 2011b). Itämeren rantavaltioiden parimääräksi arvioitiin noin vuonna 2007, minkä jälkeen pesimäparien määrä on jatkanut kasvua. Suomessa todettiin vuonna 2010 lähes 370 pesimäreviiriä, kun kolme vuotta aiemmin jäätiin alle 300 reviirin (Stjernberg ym. 2011). Tärkeimmät pesimäalueet sijoittuvat Suomen länsirannikolle, sillä suurin osa reviireistä sijoittuu Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Merenkurkun alueelle. Satakuntaan ja Suomenlahdelle merikotka on vasta asettumassa pesimälajistoon. Suomessa laji luetaan uhanalaisten lajien arvioinnissa edelleen vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010). Itämeren rantavaltioista eniten pesimäreviirejä on Puolassa ( , vuonna 2007) ja Ruotsissa (455) sekä Saksassa (295) (Herrmann ym. 2011b). Vuonna 2011 Ruotsin tutkituista pesistä (506) yli puolet sijaitsi Itämeren rannoilla (309). Pohjanlahdella tutkittuja pesiä oli 104, joista 67 onnistui (Helander ja Bignert 2012). Myös Suomi on merikotkalle varsin merkittävä pesimäalue, sillä Itämeren rantavaltioiden pesimäreviireistä noin 13 prosenttia sijoittuu pääosin länsirannikolle. Itämeren rantavaltioissa ja Norjassa (3500 paria) pesivät linnut muodostavat valtaosan Euroopan populaatiosta ja noin puolet koko maailmankannasta (Herrman ym. 2011b). Nuoret merikotkat liikkuvat laajasti niin merellä kuin sisämaan vesistöillä (esim. Saurola ym. 2010, Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012). Sen sijaan pesivät parit pysyvät ravintotilanteen salliessa pesimäreviireillään ympäri vuoden. Itämerellä on myös vahvaa merikotkamuuttoa, sillä esimerkiksi Lapissa ja Venäjän koillisosissa pesivät kotkat muuttavat talveksi etelään. Muuttavien, kiertelevien ja paikallisten kotkien erottelu vaikeuttaa lintumäärien arviointia. Esimerkiksi Suomessa talvehtivien ja muuttavien merikotkien karkeaksi määräksi on arvioitu yksilöä. Kotkien lentoliikenne on runsainta tiheimmillä pesimiskeskittymillä 13

14 kuten Merenkurkussa ja Saaristomerellä sekä Selkämeren avoimilla rantaosuuksilla, joilla ei ole muuttoa jakavaa saaristoa. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. Kuva 11. Merikotkan muutto Pohjanmaan rannikolla. Petolinnuista merikotkan lisäksi merkittäviä muuttajia voivat olla isot haukat. Pohjanlahdella suurimmat muuttajamäärät muodostuvat piekanoista. Pohjanmaalla piekanoiden muutto suuntautuu pohjoiseen ja luoteeseen. Merkittävä osa piekanoista ylittää Pohjanlahden Merenkurkun yli luoteeseen, jolloin Raippaluodon ympäristö muodostaa piekanoiden muuttoväylän keskeisen kapeikon (pullonkaulan). Pohjanmaan kautta muuttavien lintujen määräksi on arvioitu nykyisin yksilöä (Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys). Aiempina vuosikymmeninä muuttavia piekanoita on havaittu Merenkurkussa parhaimmillaan yksilöä (esim. Lahti ym. 1990). Merenkurkun ylittävien piekanoiden määrän on arvioitu vähentyneen pohjoisen Ruotsin pesimäkannan kutistumisen myötä (esim. Ottvall ym. 2008, SLU 2011). Syksyllä piekanoita nähdään Pohjanmaalla vähemmän, eikä Merenkurkun yli kulje vastaa muuttoväylää. Piekana pesii maailmanlaajuisesti pohjoisilla alueilla ja pesivien lintujen määrä vaihtelee ravintotilanteen mukaan, joten esimerkiksi Suomen pesimäkanta on keskimäärin paria ( ) (Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011). Ruotsin pesimäkannaksi on arvioitu keskimäärin paria ja Norjan paria (Birdlife International 2004). Suurin osa Euroopan piekanoista pesii Venäjällä ( ). Pohjanmaan rannikon (Merenkurkku) merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. 14

15 Kurki on vahvistanut pesimäkantaansa viime vuosina, joten tuorein arvio Suomessa pesivien kurkien määrästä on paria (Valkama ym. 2011). Suomen kurkikannan arvioidaan kuusinkertaistuneen 1980-luvun puolivälistä. Ruotsin ja Norjan kurkikannaksi arvioidaan noin kurkea ja koko Luoteis- Euroopan kannaksi noin kurkea (WOW 2012). Kevään suurimmat kurkimuutot ajoittuvat huhtikuun puolivälin aikoihin, jolloin etelärannikolla on nähty parhaina päivinä muuttavaa kurkea. Keväällä 2012 Pohjanmaalla nähtiin poikkeuksellisen näyttävää kevätmuuttoa, kun parhaana päivänä laskettiin yli 2200 kurkea. Aiempina vuosina kevään parhaiden muuttopäivien lintumäärät ovat jääneet selvästi pienemmiksi. Syksyisin kurjet kerääntyvät Vaasan Söderfjärdenin tapaisille perinteisille ruokailualueille, jossa on tavattu parhaina päivinä ruokailemassa kurkea. Kurjet suosivat mantereen yllä olevia nostoja, joten Pohjanlahti ohjaa kurjet vesilintuja itäisemmälle reitille. Selkämeren yllä nähdään lähinnä yöpymissaarilta muutolle nousseita kurkia sekä Merenkurkusta Pohjanmaan kerääntymisalueille saapuvia lintuja. Maakuntaliiton selvityksessä Selkämeren rannikon kautta arvioitiin muuttavan noin kurkea (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys). Kurkien syysmuutto ylittää Suomen melko laajalla rintamalla, mutta joinakin vuosina idänpuoleiset tuulet voivat tiivistää muuttoa länsirannikon tuntumaan. Meren kurjet joutuvat ylittämään Suomenlahdella siirtyessään Baltiaan. Syksyllä 2011 Suomessa havaittiin merkittävä osa Suomenlahden yli muuttavasta kurjista, sillä havaintojen summaksi kertyi yli kurkea ja muuttajien kokonaismäärän arvioitiin ylittäneen yksilöä (Lehikoinen 2011). Arvioitu muuttajien määrä sopii hyvin Suomen pesimäkannan kokoon ja Ruotsista saapuvien kurkien määrään ( kurkea). Baltiasta kurkien muuttoreitti hajaantuu Itämeren eteläosissa Balkanin tai Saksan suuntaan. Varsinaiset talvehtimisalueet löytyvät Israelista, Unkarista, Ranskasta, Espanjasta tai Afrikan puolelta. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. Kuva 12. Kurjen kevätmuutto Pohjanmaan rannikolla. 15

16 Kuva 13. Kurjen syysmuutto Pohjanmaan rannikolla. Lähteet AEWA (Agreement on the Conservation of African-Eurasian Migratory Waterbirds) Report on the conservation status of migratory waterbirds in the agreement area. 90 s. < BirdLife International Birds in Europe: population estimates, trends and conservation status. <www.birdlife.org> BirdLife International BirdLife Data Zone. Species factsheet. <www.birdlife.org/datazone/species> Birdlife Suomi Suomessa lepäilee lähes laulujoutsenta. <http://www.birdlife.fi/yhdistys/arkisto/lehdistotiedotteet-2012.shtml# > Ellermaa, M. & Pettay, T Põõsaspean niemen arktinen muutto syksyllä Linnut-vuosikirja 2005: Ellermaa, M., Pettay, T. & Könönen, J Sügisränne Põõsaspeal Aastal. Summary: Autumn migration in Põõsaspea Cape in Hirundo 23: <http://www.eoy.ee/hirundo/sisukorrad/2010_1/ellermaa_etal_23_1.pdf> 16

17 Ekroos, J., Fox, A.D., Christensen, T.K., Petersen, I.K., Kilpi, M., Jónsson, J.E., Green, M., Laursen, K., Cervencl, A. de Boer, P., Nilsson, L, Meissner, W., Garthe, S. & Öst, M Declines amongst breeding Eider Somateria mollissima numbers in the Baltic/Wadden Sea flyway. Ornis Fennica 89(2): European Commission Management plan for Velvet Scoter (Melanitta fusca) Technical Report s. <http://ec.europa.eu/environment/nature/conservation/wildbirds/hunting/docs/velvet_scoter.pdf> European Commission European Union management plan for Scaup Aythya marila Technical Report <http://ec.europa.eu/environment/nature/conservation/wildbirds/hunting/docs/scaup%20eu_mp.pdf> Fox, A.D., Ebbinge, B.S., Mitchell, C., Heinicke, T., Aarvak, T., Colhoun, K., Clausen, P., Dereliev, S., Farago, S., Koffijberg, K., Kruckenberg, H., Loonen, M.J. J. E., Madsen, J., Mooij, J., Musil, P., Nilsson, L., Pihl, S., & van der Jeugd, H Current estimates of goose population sizes in western Europe, a gap analysis and an assessment of trends. Ornis Svecica 20: , <http://www.zoo.ekol.lu.se/waterfowl/hollviken.pdf> Helander, B. & Bignert, A Havsörn. Havet 2012: <http://www.havsmiljoinstitutet.se/digitalassets/1391/ _havet_2012_ pdf> Helcom Red List of Baltic Breeding Birds.128 s. < %20List%20of%20Baltic%20Sea%20Breeding%20Birds.pdf> Herrmann, C., Bregnballe, T., Larsson, K., Ojaste, I. & Rattiste, K. 2011a. Population Development of Baltic Bird Species: Great Cormorant (Phalacrocorax carbo sinensis). <http://www.helcom.fi/bsap_assessment/ifs/ifs2011/en_gb/cormorant/> Herrmann, C., Krone, O., Stjernberg, T. & Helander, B. 2011b. Population Development of Baltic Bird Species: Whitetailed Sea Eagle (Haliaeetus albicilla). HELCOM Baltic Sea Environment Fact Sheets <http://www.helcom.fi/bsap_assessment/ifs/ifs2011/en_gb/white-tailedseaeagle/> Hilden, O., & Hario, M Muuttuva saaristolinnusto. 317 s. Kontiokorpi, J Poskellista menoa. Linnut 47(4):4-5. Lahti, T., Keskinen, A., Lukkarinen, T., Pahtamaa, T. & Seppälä, H Merenkurkun linnusto Lehikoinen, A Kaikkien aikojen kurkisyksy! Linnut 46(4): Lehtiniemi, T. 2006: Ne tulivat takaisin. Linnut 41(3): Lindholm, A. & Tolvanen, P. 2003: Tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus) Suomessa. Esiintyminen ja määritys. Linnut 38 (1): Luonnontieteellinen keskusmuseo Suomen merikotkien satelliittiseuranta. Madsen, J., Cracknell, G. & Fox, T Goose populations of the Western Palearctic. Wetlands Internationa Publication No s. <http://bios.au.dk/en/knowledge-exchange/about-our-research-topics/animals-and-plants/mammalsand-birds/goose-populations-of-the-western-palearctic/> Madsen J. ja & Williams, J. H. (toim.) Draft International Species Management Plan for the Svalbard Population of the Pink-footed Goose Anser brachyrhynchus. AEWA. Luonnos. < Nilsson, L The migrations of Finnish Bean Geese Anser fabalis in Ornis Svecica 21: < 17

18 Nousiainen, I Suupohjan haahkat Vuosi haahkan siivillä. Hippiäinen 38 (1): Nousiainen, I Kevätmuutto 2010 Kristiinankaupungissa. <http://www.saunalahti.fi/retki/linnut/k2010_krs_muutto.htm> Ottvall, R., Edenius, L., Elmberg, J., Engström, H. Green, M., Holmqvist, N., Lindström, Å., Tjernberg, M. & Pärt, T Populationstrender för fågelarter som häckar i Sverige. Naturvårdsverket. Rapport s. < > Pessa, J., Väyrynen, E. & Timonen, S Metsähanhitutkimuksen ja seurannan tuloksia kolmen vuosikymmen ajalta. Linnut-Vuosikirja: PPLY (Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistys) Suurhiekan merituulipuisto - Suurhiekan linnusto ja arvio suunnitellun tuulipuiston linnustovaikutuksista. Osaraportti Suurhiekan tuulipuiston YVA-selostusta varten. Wpd Finland Oy. 176 s. <http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=101693&lan=fi> Pöyhönen, M Muuttolintujen matkassa. 255 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja s. <http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=123017&lan=fi> Saurola, P., Koivusaari, J., Lumme, T., Nuuja, I. & Stjernberg, T Minne menet, merikotka? Satelliittimerikotkien ensimmäinen vuosi. Linnut (3): Skov, H., Heinänen,S, Žydelis,R., Bellebaum,J., Bzoma,S., Dagys,M., Durinck,J., Garthe S.,, Grishanov,G., Hario,M., Kieckbusch,J.J., Kube,J., Kuresoo,A., Larsson,K., Luigujoe,L., Meissner,W., Nehls, H.W., Nilsson,L., Petersen, I.K., Mikkola Roos,M., Pihl,S., Sonntag, N., Stock, A., Stipniece, A. & Wahl. J Waterbird Populations and Pressures in the Baltic Sea. Nordic Council of Ministers. TemaNord 2011: s. <http://www.norden.org/en/publications/publikationer/ > Skyllberg, U. Nousiainen, I., Hansson, P., Bernhardtson, P., Andersson, Ö.& Nordlund, M Spring migration of the Taiga Bean Goose Anser f. fabalis along the Western Flyway in northern Sweden: numbers in and timing in comparison with the Central Flyway in Finland. Ornis Svecica 19: SLU ArtDatabanken. Swedish Species Information Center. <http://www.artdatabanken.se> Stjernberg, T., Koivusaari, J., Högmander, J., Nuuja, I. & Lokki, H Suomen merikotkat Linnutvuosikirja 2010: Suomen ympäristökeskus 2012a. Merimetsoseuranta. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=416427&lan=fi&clan=fi> Suomen ympäristökeskus 2012b. Valkoposkihanhien syyskannan kasvu jatkuu länsirannikolla ja sisämaassa. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=418696&lan=fi> Tuohimaa, H. & Tikkanen, H Maanahkiaisen merituulipuiston linnustoselvitys. Ramboll. 83 s. <http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=123821&lan=fi> Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A Suomen III Lintuatlas.<http://atlas3.lintuatlas.fi> Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P Muuttuva pesimälinnusto. 567 s. Väänänen, V-M., Laine, J., Lammi, E., Lehtiniemi, T, Luostarinen, V-M. & Mikkola-Roos, M Suomen valkoposkihanhikanta jatkaa kasvuaan. Linnut-vuosikirja 2009: Wetlands International Waterbird Population Estimates. <wpe.wetlands.org> 18

19 WOW (Wings Over Wetlands Project) The Critical Site Network Tool. <http://csntool.wingsoverwetlands.org/csn/default.html#state=home> 19

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa LIITE 1a Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1.

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

Metsähanhen hoitosuunnitelmat

Metsähanhen hoitosuunnitelmat Metsähanhen hoitosuunnitelmat Arto Marjakangas Taigametsähanhi (kuva: Markus Varesvuo) Taiga- ja tundrametsähanhien levinneisyys Tundrametsähanhi 2 22.1.2016 Esityksen sisältö Taigametsähanhen kansainvälinen

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM201500313 LYMO Osara Matti(YM) 22.10.2015 Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle Hannu Pöysä Luonnonvarakeskus 1 Vesilintujen pesimäkantojen kehitys 1986-2015 valtakunnallisen seuranta-aineiston mukaan Rintala & Lehikoinen 2015,

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot

Vaimeneeko allin laulu?

Vaimeneeko allin laulu? Vaimeneeko allin laulu? Tahalliset pienet öljypäästöt ovat hälyttävä ongelma Itämerellä: tutkijoiden mukaan Gotlannissa on kuollut öljyyn kymmenessä vuodessa 150 000 allia. teksti juha kauppinen kuvat

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten

TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten 1 TUULIVOIMARAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MUUTTOLINNUSTOON POHJOIS-POHJANMAALLA Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten 2 Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2016 Kannen kuvat: Ville Suorsa. Muuttolintuja

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot Mika Pirinen Luonnonsuojelulailla rauhoitetuista linnuista vahinkoa viljelyksille ja muulle toiminnalle ovat aiheuttaneet varpunen, naakka, korppi, kurki, hanhet

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Ympäristöakatemia 3-4.9.2015 Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Taiga- ja tundrametsähanhien levinneisyys Tundrametsähanhi

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Vesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa

Vesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa Vesilintukantojen hoidon kehittäminen Euroopassa Riistapäivät, Tampere 20.1.2016 Mikko Alhainen Suomen riistakeskus Kannat taantuvat luokitus muuttui Alli IUCN luokassa vaarantunut AEWA: kolumni A kategoria

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS

SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS 1997 2016 Ari Rajasärkkä, Ari Pekka Auvinen ja Juha Markkola Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 21.9.2016 1 Ari Rajasärkkä, Ari Pekka Auvinen ja Juha Markkola

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Telkän kannanvaihteluilla ei näytä olevan yhteyttä talvien sääolojen kanssa. Jari Kostet Telkän ja isokoskelon kannanvaihtelut eteläsuomalaisissa

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS 2015 Peippo oli runsaslukuisin läpimuuttava varpuslintu Suomen Luontotieto Oy 2/2016 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016 RAPORTTI TEEREN, KURJEN, SUOPÖLLÖN JA KELTAVÄSTÄRÄKIN ESIINTYMISESTÄ HEINISUON HARAVASUON NATURA ALUEELLA OULUSSA SEKÄ MUHOKSEN PEURASUOLLA JA VESISUOLLA. Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä 24.2.2016 Selvityksen aineisto Tammikuussa lähetettyyn kyselyyn vastasivat Ahvenanmaa, Ruotsi, Tanska,

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E ASIA: Valitus Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöksestä 20.3.2013 8 kohdalla (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen) sekä Ympäristöministeriön

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003 1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi

Lisätiedot

Kairankutsun luonto- ja linturetket

Kairankutsun luonto- ja linturetket Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3. Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.2013 Dos. Patrik Byholm Ammattikorkeakoulu Novia Tammisaari

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

Põõsaspean niemen arktinen muutto

Põõsaspean niemen arktinen muutto Põõsaspean niemen arktinen muutto syksyllä 2004 Margus Ellermaa ja Timo Pettay Tiedoksi lukijalle Tässä artikkelissa Luoteis-Euroopalla tarkoitetaan Itämerta, Pohjanmerta ja Atlantin rannikkoa Norjasta

Lisätiedot

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA:

H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä 4.11.2015 :n 284 kohdalla (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavan hyväksyminen

Lisätiedot

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen

Lajisuojelun tietoiskut Merimetso. Ritva Kemppainen Lajisuojelun tietoiskut Merimetso Ritva Kemppainen Merimetso (SYKEn merimetsoseuranta, P. Rusanen) palasi pesimälinnustoomme vuonna 1996 viimeisenä Itämeren maana 2002 alkaen levinneisyys on ulottunut

Lisätiedot

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten

Lisätiedot

4.2 Pajala. 6 Northland Mines Oy

4.2 Pajala. 6 Northland Mines Oy 6 Northland Mines Oy Taulukko 4. Löydetyt pöllöreviirit Korin selvitysalueella vuonna 2011 (rev.nro = liitekartan reviirinumero). laji paikka pvm. rev.nro helmipöllö Äkäsjoki/Kuervaara 4.4. 1 helmipöllö

Lisätiedot

HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN

HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN TUTKIMUSRAPORTTI 25.10.2016 HEINÄKURPAN ESIINTYMINEN MALMIN LENTOKENTÄN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2016 Tekijät: Rauno Yrjölä, Hannu Sarvanne Antti Tanskanen ja Jorma Vickholm Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Menetelmä...

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

LIITE 7. Linnustoselvitykset.

LIITE 7. Linnustoselvitykset. LIITE 7 Linnustoselvitykset. Siikajoen Varessäikän ja Merikylänlahden tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2010. Tunturikihu muuttaa säännöllisesti alueen poikki Suomen

Lisätiedot

352 Lappfjärdin ja Lakikankaan tuulivoimapuistot CPC Finland Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

352 Lappfjärdin ja Lakikankaan tuulivoimapuistot CPC Finland Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 352 Lappfjärdin ja Lakikankaan tuulivoimapuistot CPC Finland Oy Muuttolinnuston seuranta olisi suositeltavaa toteuttaa yhteistyössä muiden samalle muuttoreitille sijoittuvien tuulivoimapuistojen kanssa,

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015

LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 Vastaanottaja Suomen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 29.5.2016 LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 LOVIISAN VANHAKYLÄN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 Päivämäärä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET:

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET: Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 25.9.2015 Viite 1510015995-002 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET: - TÖRMÄYSMALLINNUS - MERIKOTKIEN PESIMÄTILANTEEN

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ

RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY RUSKON KAUPAN SUURYKSIKKÖ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28378 2 (8) Ruskon kaupan suuryksikkö FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä (16/0862/5).

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä (16/0862/5). K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä 12.10.2016 (16/0862/5). VALITTAJA: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

Arvioinnin dokumentointi

Arvioinnin dokumentointi Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001 1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010 Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. Kevätmuuton selvitys 2009.

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. Kevätmuuton selvitys 2009. Oulunsalon- Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. Kevätmuuton selvitys 2009. Kuovi kuuluu alueen läpimuuttavaan lajistoon Suomen Luontotieto Oy 33/2009 Jyrki Oja, Satu

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Kaavoituksen ajankohtaispäivä, Turku Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.6.2014 Maakuntakaava & vaikutusten arviointi MRL 1 MRL 9 MRA

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

Vesilintujen talvilaskennat Päijät-Hämeessä Tuomas Meriläinen

Vesilintujen talvilaskennat Päijät-Hämeessä Tuomas Meriläinen Vesilintujen talvilaskennat Päijät-Hämeessä Tuomas Meriläinen Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 21.11.2015 c/o Tapani Saimovaara Päijänteentie 12 a1 17200 Vääksy phly@phly.fi Johdanto Suomen

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Iin Olhavan tuulivoimapuisto

Iin Olhavan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY Iin Olhavan tuulivoimapuisto, muuttolinnusto 2014 erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24145P001 2 (47) Olhavan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista

Lisätiedot

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen on monin tavoin tullut velvoitteeksi meille kaikille. Lainsäädäntömme

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI Raahen sataman asemakaavan muutostyöt Lapaluodon satamanosan suunniteltujen tuulivoimaloiden linnustoselvitys ja vaikutusarvio 25.3.2011 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita

RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 RANTARAKENTAMINEN, mitoituksen periaatteita Pöyry oy, 29.5.2007 1 NIEMET JA KANNAKSET Todellista rantaviivaa on suoristettu, jolloin siitä on poistunut alle 50m kapeat

Lisätiedot

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle

Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ABO-WIND Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima-alueelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30.3.2015 1 (9) Pihlaja Marjo 30.3.2015 Sisällysluettelo 1 Törmäysriskin arviointi...

Lisätiedot