Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä. Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen"

Transkriptio

1 Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen

2 Johdanto Pohjanmaan rannikkoa pidetään linnuille tärkeänä muuttoväylänä ja pesimäalueena. Selkämeren ja Merenkurkun merkitys linnuille Itämeren altaan tai Fennoskandian mittakaavassa on kuitenkin harvemmin esillä. Tällä hetkellä Pohjanmaan rannikon linnut ovat erityisen mielenkiinnon kohteena, koska alueella on suunnitteilla useita laajoja tuulivoimalahankkeita. Lisäksi Pohjanmaan maakunnassa laaditaan tuulivoimaloihin keskittyvää maakuntakaavan täydennystä. Itämerellä talvehtineiden lintujen määristä on kohtuullisen hyvä käsitys, mutta lintujen jakaantuminen itäiselle (Baltia, Suomenlahti, Luoteis-Venäjä) ja läntiselle (Pohjanlahti) muuttoreitille ei ole tuoreita ja kattavia yleiskuvauksia (kts. Pöyhönen 1995). Lintujen liikkeistä on kertynyt paljon uusia havaintoaineistoja esimerkiksi Pohjanlahdelle suunniteltujen tuulivoimalahankkeiden yva-arvioinneissa (esim. PPLY 2009, Tuohimaa ja Tikkanen 2010). Lisäksi tuulivoimaan keskittyviä maakuntatason kaavoitushankkeita on meneillään useissa maakunnissa. Tämän yhteenvedon tavoitteena on hahmottaa Selkämeren ja Pohjanmaan rannikon kansainvälistä merkitystä lintujen muuttoreittinä. Kyse on yleispiirteisestä katsauksesta, missä hahmotellaan muuttovirtojen sijoittumista ja suuruusluokkia Itämeren ja erityisesti Itämeren pohjoisosien alueella. Yhteenvedossa tarkastellaan lajeittain pääasiassa isoja ja tuulivoiman kannalta kriittisiä lajeja. Päähuomio on lintujen muuton ja muun liikkumisen kuvaamisessa Pohjanlahden ja Itämeren mittakaavassa. Selkämeren ja eteläisen Perämeren lintumuuttoa selvitettiin yhteistyössä lintutieteellisten yhdistysten kanssa. Yhdistysten asiantuntijat arvioivat Pohjanmaan liiton toimeksiannosta havaintoaineistoihinsa perustuen lajeittain muuttomääriä sekä muuton sijoittumista Selkämerellä (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys), Merenkurkussa (Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys) sekä eteläisellä Perämerellä (Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys) (Ramboll 2012). Kunkin lajin kohdalla on arvioitu Selkämeren merkitystä muuttoväylänä neljä portaisella asteikolla (I-IV). Missä luokka I on erittäin merkittävä (Kansainvälisesti arvoka), luokka II merkittävä (Kansallisesti arvokas), luokka III melko merkittävä (maakunnallisesti arvokas) ja luokka IV ei erityistä merkitystä. Luokitus on kirjoittajien oma näkemys merkityksestä, käytössä ei ole valtakunnallisesti sovittuja kriteereitä, kuten esim. arvokkaista pesimis- ja kerääntymisaluiesta (IBA- ja FINIBA-alueet). Luokitus perustuu muuttavien lintujen määriin verrattuna maamme Pohjois-Euroopassa talvehtivien ja/tai Suomessa pesiviin määriin. Mikäli lajia muuttaa Selkämeren rannikon kautta enemmän kuin on Suomessa pesivän kannan koko, niin luokka on kansainvälisesti merkittävä. Poikkeuksena tähän sääntöön arktisten vesilintujen (kuten alli, mustalintu ja kuikka) osalta Selkämeri arvioitiin vain kansallisesti merkittäväksi, vaikka lajien muuttokanta on selvästi Suomen pesivää kantaa suurempi. Perusteena on se, että Selkämeren yksilömäärät on hyvin pienet verrattuna Itämeren itäosan päämuuttoreittiin. Kansallisesti merkittäväksi muuttoreitiksi alue on määritelty, mikäli muuttokanta on vähintään puolet Suomen pesivän kannan koosta, pohtimatta kuinka sitä, kuinka suuri osa linnuista on lähtöisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Maakunnallisesti merkittäväksi alue määriteltiin mikäli alueen kautta muuttaa vähintään neljäsosa Suomen pesivän kannan koosta. Lintumuuton yleiskuvaus Suomalaisen saaristolinnuston tärkeimmät pesimäalueet sijoittuvat laajoille ja rikkonaisille saaristoalueille (Hilden ja Hario 1993, Rassi ym. 2010, Valkama ym. 2011). Pohjanlahden eteläosissa Saaristomeri ja Ahvenmaan ympäristö sekä Pohjanlahden keskiosissa Merenkurkun saaristo muodostavat laajimmat kokonaisuudet. Näiden alueiden välillä saaristovyöhykkeet jäävät monin paikoin huomattavan vaatimattomiksi kuten 2

3 Pohjanmaan eteläosien edustalla. Pesimälinnustolle saariston kapeus voi merkitä pesäpaikkojen niukkuutta, mikä voi osaltaan lisätä herkkyyttä häiriöille. Monet Pohjanlahden saaristosta tutut linnut talvehtivat eteläisen Itämeren ja Pohjanmeren maisemissa (Birdlife International 2012). Itämeren eteläosissa talvehtii runsaasti vesilintuja, joiden määrää on kartoitettu laajoissa laskennoissa (Skov 2011). Erityisesti lauhoina talvina linnut voivat liikkua laajalla alueella. Esimerkiksi Ruotsin eteläosissa ja Tanskassa talvehtii runsaasti hanhia ja joutsenia. Monien saaristolintujen merkittävä talvehtimisalue sijaitsee Pohjanmeren rannoilla, jossa on vesilintujen lisäksi runsaasti kahlaajia. Itämeren oman pesimäkannan lisäksi samoilla alueilla talvehtivaan linnustoon kuuluu myös Venäjän länsiosien arktisilla alueilla pesiviä lintuja. Keväällä linnut siirtyvät talvehtimisalueilta pesimäpaikoilleen melko lyhyen ajanjakson aikana. Pohjanmeren rannoilla talvehtivilla linnuilla on kolme pääväylää pohjoiseen. Läntisin reitti seuraa Atlantin rantoja Norjan rannikon suuntaisesti. Itämeren puolella valtaväylä vie erityisesti arktisia lajeja Baltian maiden ja Suomenlahden kautta pohjoiseen. Toinen Itämeren pääväylistä ohjaa muuttolintuja pohjoiseen Pohjanlahden kautta. Syksyllä etelään palaavat pesineet linnut poikasineen, joten onnistuneen pesintäkauden jälkeen muuttajien määrä on huomattavan suuri. Monen lajin syysmuutto ei ole kuitenkaan yhtä helposti seurattavissa kuin kevätmuutto. Viime vuosina erityistä huomiota ovat saaneet esimerkiksi itäisen Suomen ja Suomenlahden kautta muuttavat hanhiparvet, jotka ovat alkaneet myös ruokailla Suomen pelloilla (esim. Kontiokorpi 2012). Arktisten lintujen syysmuutosta on julkaistu tietoa huomattavasti kevätmuuttoa vähemmän (esim. Ellermaa ja Pettay 2005, Ellermaa ym. 2010). Selvityksen mukaan Pohjanlahden rannikko on kansallisesti erittäin merkittävä muuttokäytävä useille lintulajeille. Meri pakkaa monien maalintulajien muuton rannikon läheisyyteen ja manner vastaavasti vesilintujen muuton rantaviivan läheisyyteen. Lintuvirtojen tiheys on suurimmillaan avoimilla rannikko-osuuksilla. Saaristot hajauttavat muuton laajemmalle alueelle. Mantereella linnustotiheydet ovat merkittävästi pienempiä jo muutamien kymmenien kilometrien etäisyydellä rannasta. Muuttolintutiheydet ovat selvästi keskimääräistä suurempia maakunnan eteläosassa Suupohjan rannikolla. Lintumäärät ovat suuret myös Merenkurkussa, mutta johtuen laajasta saaristosta ja rannikon kaareutumisesta kohti Perämerta, lintutiheydet ovat useimpien lajien kohdalla alhaisempia kuin Suupohjassa. Poikkeuksena tästä ovat lajit, jotka muuttavat laajana rintamana mantereen yllä ja ylittävät Pohjanlahden Merenkurkun kohdalla. Tällaisia lajeja ovat mm. kurki ja piekana. Useimmilla tarkastelluilla lajeilla muutto keskittyy selkeästi rannikon läheisyyteen, mutta kullakin lajilla on kuitenkin hieman toisistaan poikkeavat päämuuttoreitit. Selkämerellä muuttavan lajiston kansainväliset kannanarviot ja muuttoreitit on kuvattu keskeisten metalähteiden mukaisesti, sillä niiden kuvaukset perustuvat laajoihin aineistoihin ja analyyseihin (esim. WOW 2010, Birdlife International 2012, Wetlands International 2012). Näitä lähteitä ei ole mainittu jokaisen lajin kohdalla, koska tietoja on käytetty kaikkien lajien kuvauksissa. Osalla lajeista edellä mainittujen lähteiden tiedot ovat vanhentuneita tai muuten puutteellisia, joten tietoja on täydennetty mahdollisuuksien mukaan muista lähteistä. Lajikohtainen tarkastelu Kyhmyjoutsen on levittäytynyt pohjoiseen Perämeren eteläosia myöten, vaikka vahvimmat pesimäseudut sijoittuvat Saaristomerelle (Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011). Tällä hetkellä Suomessa pesii paria. Lajilla ei ole Pohjanlahdella laajempaa läpimuuttoa, vaan muutto muodostuu merialueen pesimä- 3

4 kannasta ja vielä pesimättömistä nuorista linnuista. Luoteis-Euroopan talvehtivan kyhmyjoutsenkanta on kasvanut voimakkaasti 1990-luvun jälkeen lähelle yksilöä (Skov ym. 2011). Itämeren talvikannaksi on laskettu yksilöä tärkeimpien talvehtimisalueiden sijaitessa Kaakkois-Tanskassa. Pohjanmaan rannikolla muuttavat kyhmyjoutsenet pesivät pääasiassa maakunnan omilla rannoilla, sillä Keski- ja Pohjois- Pohjanmaalla laji vielä melko vähälukuinen pesimälaji. Kristiinankaupungissa rannikolla muuttavien kokonaismäärät ovan keväisin arviolta noin yksilöä ja syksyisin noin Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka III, maakunnallisesti merkittävä. Kuva 1. Kyhmyjoutsenen muutto Suupohjan rannikolla. Laulujoutsen suomalainen pesimäkanta on vahvistunut useiden vuosikymmenien ajan, ollen nykyisin noin paria (Lehtiniemi 2006, Valkama ym. 2011). Pesivien lintujen lisäksi Suomessa liikkuu runsaasti pesimättömiä lintuja. Fennoskandia ja Venäjä muodostavat lajin levinneisyyden ydinalueen, mikä ohjaa pohjoiseen muuttavia lintuja myös Pohjanlahden kautta. Laulujoutsenen kansainvälinen kannanarvio on vanha ( vuodelta 1995), joten se on esimerkiksi Suomen osalta huomattava aliarvio (Wetlands International 2012). Laulujoutsenten talvehtimisalueet keskittyvät Tanskan ympäristöön. Laulujoutsenen muutto seuraa osittain metsähanhien reittiä eteläisen Ruotsin läpi ja Selkämeren yli. Reitin muuttajamääristä ei ole kovin tarkkoja arvioita, mutta reitti tuo Pohjanmaan keväisille pelloille tuhansia laulujoutsenia. Syksyllä lajin muuttajamäärä on vielä suurempi poikastuoton myötä. Esimerkiksi valtakunnallisessa joutsenlaskennassa lokakuussa 2012 koko maan joutsenmääräksi saatiin yksilöä (Birdlife Suomi 2012). Syksyllä Pohjanlahti muodostaa merkittävän muuttoreitin lajille, sillä Liminganlahdella, Hailuodossa ja muilla pohjoisilla merenlahdilla lepäilevät joutsenet muuttavat etelään rannikkoa seurailleen. Pohjanlahden kautta arvioidaan muuttavan syksyisin noin laulujoutsenta (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys). Muuttoväylän leveys vaihtelee rannikon suuntautuneisuuden ja rikkonaisuuden mukaan ollen kapeimmillaan vähäsaarisilla rantaosuuksilla Kalajoen ja Siikajoen seuduilla Perämerellä sekä Kristiinankaupungissa Selkämerellä. 4

5 Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka I: Kansainvälisesti merkittävä. Kuva 2. Laulujoutsenen muutto Suupohjan rannikolla. Metsähanhi voidaan jakaa Itämeren alueen tarkastelussa läntiseen taigametsähanheen (Anser fabalis fabalis) ja itäiseen tundrametsähanheen (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina ja taigametsähanhen tuore kannanarvio on (Wetlands International 2012). Suomessa metsähanhi on arvioitu silmälläpidettäväksi (NT). Lajin vähenemiseen on kiinnitetty viime aikoina huomiota myös kansainvälisesti ja lajille ollaan suunnittelemassa kansainvälistä ja suomalaista kannanhoitosuunnitelmaa (esim. AEWA 2012). Taigametsähanhi pesii pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Fennoskandiassa (Suomessa paria) ja Venäjällä (SLU 2011, Valkama ym. 2012, Birdlife International 2012). Fennoskandiassa pesivän taigametsähanhen tärkeimmät talvehtimisalueet sijaitsevat eteläisessä Ruotsissa ja Tanskassa (esim. Lindholm ja Tolvanen 2003, Pessa ym. 2004, Nilsson 2011). Metsähanhien päämuutto kulkee Ruotsien eteläosien läpi ja edelleen Selkämeren yli. Vain pieni osa kannasta muuttaa pesimäseuduilleen Pohjanlahden länsipuolta (esim. Skyllberg ym. 2009). Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kautta on arvioitu muuttavan keväisin metsähanhea (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys, Keskipohjanmaan lintutieteellinen yhdistys). Suomen puolella hanhien ensimmäinen tärkeä ruokailualue sijoittuu Satakunnan ja eteläisen Pohjanmaan pelloille. Pääosa Ruotsista Selkämeren yli muuttavista linnuista jatkaa matkaa melko laajana rintamana Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan viljelysalueiden kautta pohjoiseen kohti maan merkittävintä hanhien kerääntymisalueetta Oulun Limingan seutua. Muuttovirta tiivistyy rannikon läheisyyteen Selkämeren keskiosissa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan vähäsaarisilla rannikko-osuuksilla. Taigametsähanhelle Selkämeren ylittävä muuttoväylä sekä Pohjanmaan peltojen keväiset ruokailualueet ovat hyvin tärkeitä. Tundrametsähanhen (Anser fabalis rossicus) kannaksi on arvioitu , joten se on yksi Euroopan runsaslukuisimmista hanhista. Tundrametsähanhen talvehtimisalueet sijoittuvat Hollannista ja 5

6 Saksasta aina Balkaniin asti ulottuvalle alueelle. Tundrametsähanhen läntisimmän pesimäkannan muutto sijoittuu Itämerellä Baltian ja läntisen Venäjän kautta kulkevalle reitille, josta muutto ulottuu myös itäiselle Suomenlahdelle. Samaa reittiä muuttavat luoteisimmat tundrahanhet. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka I: Kansainvälisesti merkittävä. Kuva 3. Metsähanhen muutto Suupohjan rannikolla. Lyhytnokkahanhen itäiset pesimäseudut ovat Huippuvuorilla (läntiset Islannissa ja Grönlannissa), jossa pesimäkanta on vahvistunut yksilöön (Madsen ym. 1999, Fox ym. 2010, Wetlands Intermational 2012). Laji talvehtii pääasiassa Pohjanmeren ympäristössä ja muuttaa talvehtimisseudulleen Norjan perinteisten lepäilyalueiden kautta (esim. Madsen ja Williams 2012). Lajille ollaan laatimassa kansainvälistä hoitosuunnitelmaa. Pieni, joskin kasvava, osa kannasta ( yksilöä) muuttaa metsähanhien reittiä Pohjanlahdelle ja edelleen länsirannikon ruokailupeltojen kautta Huippuvuorten suuntaan. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II. Kansallisesti merkittävä. Tundrahanhien määrä on lisääntynyt nopeasti ja Itämeren kautta muuttavaksi läntisen kannan kooksi arvioidaan jo 1,2 miljoonaa lintua (Wetlands International 2012). Tundrahanhet muuttavat Itämerellä itäistä reittiä, eikä niitä juurikaan nähdä Pohjanlahdella. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka IV, Ei erityistä merkitystä. Merihanhen Luoteis-Euroopan nopeasti kasvaneen merihanhikannaksi kooksi arvioidaan yksilöä (Wetlands International 2012). Suomessa merialueilla pesii paria (Valkama ym. 2011). Pohjan- 6

7 lahdella laji pesii Perämerta myöten, mutta läpimuuttoa Pohjanlahden ulkopuolelle lajilla ei ole. Selkämeren kautta muuttava kanta, ( yks. keväällä, yks. syksyllä), seurailee melko tiiviisti Selkämeren ja Perämeren rannikkolinjaa. Muuttoväylä on kapeimmillaan Selkämeren vähäsaarisilla rannikkoosuuksilla. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II. Kansallisesti merkittävä. Kuva 4. Merihanhen muutto Pohjanmaan rannikolla. Valkoposkihanhi on menestynyt hyvin, sillä Hollannissa ja Saksassa talvehtivan kannan kooksi arvioidaan jo (Wetlands International 2012). Suurin osa kannasta muuttaa Baltian, itäisen Suomenlahden ja läntisen Venäjän kautta. Pohjanlahdella nähdään arktisia valkoposkihanhia vain satunnaisesti. Sen sijaan Itämeren oma pesimäkanta on vahvistunut nopeasti ja 2000-luvun lopulla Itämerellä arvioitiin pesivän valkoposkihanhea (Väänänen ym. 2010). Lisäksi Itämerellä liikkuu runsaasti pesimättömiä nuoria lintuja. Suomessa pesimäkanta on tuoreimman arvion mukaan paria (Valkama ym. 2011). Syyslaskennoissa Suomesta on löytynyt valkoposkea (Suomen ympäristökeskus 2012b). Lintujen määrä kasvaa nopeimmin Pohjanlahdella, jossa tavattiin puolet syyslaskennan hanhista. Pohjanmaalla syyslaskennoissa havaittiin lintuja varsin vähän, mutta aiemmin syksyllä valkoposkihanhia oli alueella parhaimmillaan pari tuhatta. Syksyisin arktiset valkoposkihanhet ovat itäisessä Suomessa hyvin näkyvä laji (esim. Kontiokorpi 2012). Pohjanmaan rannikon (Suupohja) merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II. Kansallisesti merkittävä. 7

8 Kuva 5. Valkoposkihanhen muutto Suupohjan rannikolla. Sepelhanhen Venäjän kannaksi arvioidaan yksilöä, mutta lajin muutto kulkee Itämerellä pääosin Baltian reitin kautta (Wetlands International 2012). Pohjanlahdella laji on hyvin vähälukuinen muuttaja. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka IV: Ei erityistä merkitystä. Tukkasotka on haahkan jälkeen Itämeren toiseksi runsain vesilintu (lähes paria). Suomessa pesii paria ja laji on arvioitu vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010, Helcom 2011, Valkama ym. 2011). Luoteis-Euroopan talvehtivaksi tukkasotkakannaksi on arvioitu 1,2 miljoonaa lintua, joista Itämeren osuudeksi lähes 0,5 miljoonaa yksilöä (Skov ym. 2011). Tärkeät talvehtimisalueet sijaitsevat Kaakkois- Tanskassa ja Ruotsin itärannikolla. Pohjanlahden saaristossa laji on runsas ja tärkeä pesimälaji, mutta lajilla ei ole merkittävää näkyvää läpimuuttoa Pohjanlahdella. Tämä voi johtua siitäkin että merkittävä osa yksilöistä voi muuttaa öiseen aikaan. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka III, Maakunnallisesti merkittävä. Lapasotkalla on pieni pesimäkanta Itämerellä ja tärkeimmät pesimäalueet sijoittuvat Merenkurkun ympäristöön (SLU 2011, Valkama ym. 2011). Suomen parimäärä paria. Itämerellä talvehtii arktisia lintuja, joiden tuorein kannanarvio on (Wetlands International 2012). Laji on Suomessa ja Euroopassa uhanalainen (EN) ja sille on laadittu suojeluohjelma (European Commission 2009). Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu paria, joista talvehtii Euroopassa. Laji muuttaa Itämerellä pääasiassa Baltian reittiä, joten Pohjanlahdella määrät jäävät hyvin pieniksi. 8

9 Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka IV: Ei erityistä merkitystä. Haahka on merellinen sorsalaji, jonka pesimäkanta ulottuu Itämerellä Merenkurkkuun asti. Pohjanmaalla haahkamuutto näkyy lähinnä maakunnan eteläisissä osissa, jossa on laskettu parhaina päivinä yli muuttajaa (Nousiainen 2008). Nykyisin muuttajien kokonaismäärä jää alueella noin lintuun. Suomen eteläisillä saaristoalueilla haahka on linnuston valtalajeja, jonka pesimäkannaksi on arvioitu Suomessa yli paria (Valkama ym. 2011). Lajin pesimäkanta on pienentynyt Suomessa ja Ruotsissa yli puolet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana ja ennusteet viittaavat laskusuuntauksen jatkuvan (SLU 2011, Ekroos ym. 2012). Luoteis-Euroopan talvehtivaksi haahkakannaksi on arvioitu 1,82-2,38 miljoonaa yksilöä, joista sijoittuu Itämeren alueelle (Skov ym. 2011). Itämeren talvehtijamäärä on kutistunut puoleen, mikä vastaa myös pesimäkannan kutistumista. Pääasiassa Itämerellä pesivän kannanosan kooksi on arvioitu nykyisin paria (Ekroos ym. 2012). Pesimättömät ja sulkivat haahkat kerääntyvät kesällä suurin parviin tärkeille sulkimisalueille. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka III: Maakunnallisesti merkittävä. Kuva 6. Haahkan muutto Suupohjan rannikolla. Allin Luoteis-Euroopassa talvehtivaksi kannaksi on arvioitu 4,7 miljoonaa lintua, mutta määrät ovat vähentyneet voimakkaasti arvion tekemisen jälkeen (Skov ym. 2011). Itämerellä talvehtivien allien määrän on arvioitu vähentyneen 65 prosenttia 1,48 miljoonaan yksilöön 1990-luvun alkupuolen ja 2000-luvun jälkipuolen välillä. Alli on kuitenkin Itämeren runsaslukuisin talvehtija ja Itämeri on lajin tärkein talvehtimisalue. Suomessa alli on pääasiassa läpimuuttaja, sillä pohjoisimmassa Suomessa pesii vain pieni kanta ( paria) (Valkama ym. 2011). Myös Ruotsin pohjoisosissa pesii vähäinen kanta (SLU 2011). Allin päämuutto pohjoisille 9

10 pesimäalueille kulkee Itämerellä Baltian reitin kautta. Pohjanlahden puolella muuttajien määrät jäävät selvästi vaatimattomammiksi, vaikka lajia voidaankin havaita kevätmuutolla useampi kymmenentuhatta yksilöä. Pohjanlahdella laji muuttaa melko leveänä rintamana, mutta Suomen rannikolla muutto on tiivistyneintä Selkämerellä. Merenkurkussa laaja saaristo levittää muuttoa ja osa linnuista siirtynee Ruotsin puolelle. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. Kuva 7. Allin muutto Suupohjan rannikolla. Mustalintuja talvehtii Luoteis-Euroopassa arviolta 1,6 miljoonaa yksilöä, kun Itämerellä talvehtivien lintujen määräksi on laskettu (Skov ym. 2011). Itämerellä talvehtivien mustalintujen määrä on vähentynyt lähes puoleen noin viidentoista vuoden aikana. Itämerellä laji pesii vain satunnaisesti, mutta laji on varsin näkyvä koko avovesikauden aikana. Keväällä suurin muuttovirta pohjoisen pesimäseuduille suuntautuu Itämerellä Baltian reitin kautta. Mustalintuja muuttaa kuitenkin merkittäviä määriä myös Pohjanlahden kautta, sillä Pohjanmaan maakuntaliiton selvityksessä Selkämeren kautta arvioitiin muuttavan mustalintua ja pilkkasiipeä (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys). Laji muuttaa tyypillisesti ulkomerellä rannikkolinjaa seuraillen. Merenkurkussa osa linnuista siirtynee Ruotsin puolelle. Kesällä Itämerellä tavataan runsaasti pesimättömiä ja sulkivia mustalintuja. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II, Kansallisesti merkittävä. 10

11 Kuva 8. Mustalinnun ja pilkkasiiven muutto Suupohjan rannikolla. Pilkkasiiven on arvioitu vähentyneen voimakkaasti ja se on kirjattu maailmalaajuisesti uhanalaiseksi (EN). Suomessa pilkkasiipi on silmälläpidettävä (NT) ja pesimäkanta paria (Rassi ym. 2010, Valkama ym. 2012). Euroopan pesimäkanta on , josta Itämeren osuus on neljännes ( ) (Helcom 2011). Luoteis-Euroopan talvehtivaksi pilkkasiipikannaksi on arvioitu miljoona lintua, mutta arvion jälkeen Itämerellä talvehtiva kanta on kutistunut 60 prosenttia yksilöön (Skov ym. 2011). Itämeri on Luoteis-Euroopan kannan tärkein talvehtimisalue (European Commission 2009). Suomenlahdella ja Saaremaan ympäristössä laskettiin 1990-luvulla pilkkasiiven parvia sulkimassa. Venäjän pohjoisosissa pesivät pilkkasiivet ovat tärkeä osa Baltian ja Itäisen Suomenlahden toukokuista arktikaa, mutta merkittävä osa Itämeren talvehtijoista muuttaa pohjoiseen myös Pohjanlahden kautta. Esimerkiksi keväällä 2010 Pohjanmaan rannikolla laskettiin noin pohjoiseen matkannutta pilkkasiipeä (Nousiainen 2010). Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. Kuikkalinnut (kaakkuri ja kuikka) ovat kansainvälisesti arvioiden elinvoimaisia lajeja. Luoteis-Euroopan talvikannaksi on kaakkurilla arvioitu ja kuikalla yksilöä, mutta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Itämerellä talvehti vain kaakkuria ja kuikkaa (Skov ym. 2011). Määrän väheneminen johtunee ainakin osittain talvehtimispaikkojen muuttumisesta. Arviolta puolet Luoteis-Euroopan kannasta on aiemmin talvehtinut Itämerellä. Kuikkalintuja muuttaa runsaimmin pohjoisen pesimäalueille Baltian reittiä pitkin, mutta myös Pohjanlahdella nähdään merkittävää kuikkalintujen muuttoa. Pohjanmaan maakuntaliiton selvityksessä Suomenpuoleisen Selkämeren kautta arvioitiin muuttavan kuikkalintua, joista kaksi kolmesta on kuikkia (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys). Merenkurkun laaja saaristo jakaa ja hajaannuttaa muuttoa Suomen ja Ruotsin puolelle (Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ry). 11

12 Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. Kuva 9. Kuikan ja kaakkurin muutto Pohjanmaan rannikolla. Merimetso (Phalacrocorax carbo sinensis) on vahvistanut pesimäkantaansa nopeasti Itämerellä ja Suomessa (Herrmann ym. 2011a, Suomen ympäristökeskus 2012a). Tuoreimman arvion mukaan Itämeren pesimäkanta on paria, joista Suomen nopeasti kasvanut pesimäkanta edustaa runsasta kymmentä prosenttia (Suomen ympäristökeskus 2012a). Kaksi kolmasosaa suomalaisista merimetsoista pesii Pohjanlahdella ja niistä yli kolmasosa Selkämerellä. Merimetsojen talvehtimisalueet painottuvat läntiseen ja eteläiseen Eurooppaan. Lisäksi Itämeren kautta muuttaa Jäämerellä, Fennoskandian pohjoisrannoilla pesiviä merimetsoja (Phalacrocorax carbo carbo), joiden kannan kooksi on arvioitu (Wetlands International 2012). Suomen puoleisen Pohjanlahden kautta arvioitiin muuttavan merimetsoa, joista suurin osa lienee arktisia lintuja. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. 12

13 Kuva 10. Merimetson muutto Pohjanmaan rannikolla. Merikotkan pesimäkanta on vahvistunut Itämerellä erityisesti 1990-luvulta lähtien. Pesimäkannan kehitys noudattaa Itämeren eri osissa hyvin samanlaista kaavaa (Herrman ym. 2011b). Itämeren rantavaltioiden parimääräksi arvioitiin noin vuonna 2007, minkä jälkeen pesimäparien määrä on jatkanut kasvua. Suomessa todettiin vuonna 2010 lähes 370 pesimäreviiriä, kun kolme vuotta aiemmin jäätiin alle 300 reviirin (Stjernberg ym. 2011). Tärkeimmät pesimäalueet sijoittuvat Suomen länsirannikolle, sillä suurin osa reviireistä sijoittuu Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Merenkurkun alueelle. Satakuntaan ja Suomenlahdelle merikotka on vasta asettumassa pesimälajistoon. Suomessa laji luetaan uhanalaisten lajien arvioinnissa edelleen vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010). Itämeren rantavaltioista eniten pesimäreviirejä on Puolassa ( , vuonna 2007) ja Ruotsissa (455) sekä Saksassa (295) (Herrmann ym. 2011b). Vuonna 2011 Ruotsin tutkituista pesistä (506) yli puolet sijaitsi Itämeren rannoilla (309). Pohjanlahdella tutkittuja pesiä oli 104, joista 67 onnistui (Helander ja Bignert 2012). Myös Suomi on merikotkalle varsin merkittävä pesimäalue, sillä Itämeren rantavaltioiden pesimäreviireistä noin 13 prosenttia sijoittuu pääosin länsirannikolle. Itämeren rantavaltioissa ja Norjassa (3500 paria) pesivät linnut muodostavat valtaosan Euroopan populaatiosta ja noin puolet koko maailmankannasta (Herrman ym. 2011b). Nuoret merikotkat liikkuvat laajasti niin merellä kuin sisämaan vesistöillä (esim. Saurola ym. 2010, Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012). Sen sijaan pesivät parit pysyvät ravintotilanteen salliessa pesimäreviireillään ympäri vuoden. Itämerellä on myös vahvaa merikotkamuuttoa, sillä esimerkiksi Lapissa ja Venäjän koillisosissa pesivät kotkat muuttavat talveksi etelään. Muuttavien, kiertelevien ja paikallisten kotkien erottelu vaikeuttaa lintumäärien arviointia. Esimerkiksi Suomessa talvehtivien ja muuttavien merikotkien karkeaksi määräksi on arvioitu yksilöä. Kotkien lentoliikenne on runsainta tiheimmillä pesimiskeskittymillä 13

14 kuten Merenkurkussa ja Saaristomerellä sekä Selkämeren avoimilla rantaosuuksilla, joilla ei ole muuttoa jakavaa saaristoa. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. Kuva 11. Merikotkan muutto Pohjanmaan rannikolla. Petolinnuista merikotkan lisäksi merkittäviä muuttajia voivat olla isot haukat. Pohjanlahdella suurimmat muuttajamäärät muodostuvat piekanoista. Pohjanmaalla piekanoiden muutto suuntautuu pohjoiseen ja luoteeseen. Merkittävä osa piekanoista ylittää Pohjanlahden Merenkurkun yli luoteeseen, jolloin Raippaluodon ympäristö muodostaa piekanoiden muuttoväylän keskeisen kapeikon (pullonkaulan). Pohjanmaan kautta muuttavien lintujen määräksi on arvioitu nykyisin yksilöä (Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys). Aiempina vuosikymmeninä muuttavia piekanoita on havaittu Merenkurkussa parhaimmillaan yksilöä (esim. Lahti ym. 1990). Merenkurkun ylittävien piekanoiden määrän on arvioitu vähentyneen pohjoisen Ruotsin pesimäkannan kutistumisen myötä (esim. Ottvall ym. 2008, SLU 2011). Syksyllä piekanoita nähdään Pohjanmaalla vähemmän, eikä Merenkurkun yli kulje vastaa muuttoväylää. Piekana pesii maailmanlaajuisesti pohjoisilla alueilla ja pesivien lintujen määrä vaihtelee ravintotilanteen mukaan, joten esimerkiksi Suomen pesimäkanta on keskimäärin paria ( ) (Väisänen ym. 1998, Valkama ym. 2011). Ruotsin pesimäkannaksi on arvioitu keskimäärin paria ja Norjan paria (Birdlife International 2004). Suurin osa Euroopan piekanoista pesii Venäjällä ( ). Pohjanmaan rannikon (Merenkurkku) merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. 14

15 Kurki on vahvistanut pesimäkantaansa viime vuosina, joten tuorein arvio Suomessa pesivien kurkien määrästä on paria (Valkama ym. 2011). Suomen kurkikannan arvioidaan kuusinkertaistuneen 1980-luvun puolivälistä. Ruotsin ja Norjan kurkikannaksi arvioidaan noin kurkea ja koko Luoteis- Euroopan kannaksi noin kurkea (WOW 2012). Kevään suurimmat kurkimuutot ajoittuvat huhtikuun puolivälin aikoihin, jolloin etelärannikolla on nähty parhaina päivinä muuttavaa kurkea. Keväällä 2012 Pohjanmaalla nähtiin poikkeuksellisen näyttävää kevätmuuttoa, kun parhaana päivänä laskettiin yli 2200 kurkea. Aiempina vuosina kevään parhaiden muuttopäivien lintumäärät ovat jääneet selvästi pienemmiksi. Syksyisin kurjet kerääntyvät Vaasan Söderfjärdenin tapaisille perinteisille ruokailualueille, jossa on tavattu parhaina päivinä ruokailemassa kurkea. Kurjet suosivat mantereen yllä olevia nostoja, joten Pohjanlahti ohjaa kurjet vesilintuja itäisemmälle reitille. Selkämeren yllä nähdään lähinnä yöpymissaarilta muutolle nousseita kurkia sekä Merenkurkusta Pohjanmaan kerääntymisalueille saapuvia lintuja. Maakuntaliiton selvityksessä Selkämeren rannikon kautta arvioitiin muuttavan noin kurkea (Suupohjan lintutieteellinen yhdistys). Kurkien syysmuutto ylittää Suomen melko laajalla rintamalla, mutta joinakin vuosina idänpuoleiset tuulet voivat tiivistää muuttoa länsirannikon tuntumaan. Meren kurjet joutuvat ylittämään Suomenlahdella siirtyessään Baltiaan. Syksyllä 2011 Suomessa havaittiin merkittävä osa Suomenlahden yli muuttavasta kurjista, sillä havaintojen summaksi kertyi yli kurkea ja muuttajien kokonaismäärän arvioitiin ylittäneen yksilöä (Lehikoinen 2011). Arvioitu muuttajien määrä sopii hyvin Suomen pesimäkannan kokoon ja Ruotsista saapuvien kurkien määrään ( kurkea). Baltiasta kurkien muuttoreitti hajaantuu Itämeren eteläosissa Balkanin tai Saksan suuntaan. Varsinaiset talvehtimisalueet löytyvät Israelista, Unkarista, Ranskasta, Espanjasta tai Afrikan puolelta. Pohjanmaan rannikon merkitys lajin muuttoväylänä: Luokka II: Kansallisesti merkittävä. Kuva 12. Kurjen kevätmuutto Pohjanmaan rannikolla. 15

16 Kuva 13. Kurjen syysmuutto Pohjanmaan rannikolla. Lähteet AEWA (Agreement on the Conservation of African-Eurasian Migratory Waterbirds) Report on the conservation status of migratory waterbirds in the agreement area. 90 s. < BirdLife International Birds in Europe: population estimates, trends and conservation status. <www.birdlife.org> BirdLife International BirdLife Data Zone. Species factsheet. <www.birdlife.org/datazone/species> Birdlife Suomi Suomessa lepäilee lähes laulujoutsenta. <http://www.birdlife.fi/yhdistys/arkisto/lehdistotiedotteet-2012.shtml# > Ellermaa, M. & Pettay, T Põõsaspean niemen arktinen muutto syksyllä Linnut-vuosikirja 2005: Ellermaa, M., Pettay, T. & Könönen, J Sügisränne Põõsaspeal Aastal. Summary: Autumn migration in Põõsaspea Cape in Hirundo 23: <http://www.eoy.ee/hirundo/sisukorrad/2010_1/ellermaa_etal_23_1.pdf> 16

17 Ekroos, J., Fox, A.D., Christensen, T.K., Petersen, I.K., Kilpi, M., Jónsson, J.E., Green, M., Laursen, K., Cervencl, A. de Boer, P., Nilsson, L, Meissner, W., Garthe, S. & Öst, M Declines amongst breeding Eider Somateria mollissima numbers in the Baltic/Wadden Sea flyway. Ornis Fennica 89(2): European Commission Management plan for Velvet Scoter (Melanitta fusca) Technical Report s. <http://ec.europa.eu/environment/nature/conservation/wildbirds/hunting/docs/velvet_scoter.pdf> European Commission European Union management plan for Scaup Aythya marila Technical Report <http://ec.europa.eu/environment/nature/conservation/wildbirds/hunting/docs/scaup%20eu_mp.pdf> Fox, A.D., Ebbinge, B.S., Mitchell, C., Heinicke, T., Aarvak, T., Colhoun, K., Clausen, P., Dereliev, S., Farago, S., Koffijberg, K., Kruckenberg, H., Loonen, M.J. J. E., Madsen, J., Mooij, J., Musil, P., Nilsson, L., Pihl, S., & van der Jeugd, H Current estimates of goose population sizes in western Europe, a gap analysis and an assessment of trends. Ornis Svecica 20: , <http://www.zoo.ekol.lu.se/waterfowl/hollviken.pdf> Helander, B. & Bignert, A Havsörn. Havet 2012: <http://www.havsmiljoinstitutet.se/digitalassets/1391/ _havet_2012_ pdf> Helcom Red List of Baltic Breeding Birds.128 s. < %20List%20of%20Baltic%20Sea%20Breeding%20Birds.pdf> Herrmann, C., Bregnballe, T., Larsson, K., Ojaste, I. & Rattiste, K. 2011a. Population Development of Baltic Bird Species: Great Cormorant (Phalacrocorax carbo sinensis). <http://www.helcom.fi/bsap_assessment/ifs/ifs2011/en_gb/cormorant/> Herrmann, C., Krone, O., Stjernberg, T. & Helander, B. 2011b. Population Development of Baltic Bird Species: Whitetailed Sea Eagle (Haliaeetus albicilla). HELCOM Baltic Sea Environment Fact Sheets <http://www.helcom.fi/bsap_assessment/ifs/ifs2011/en_gb/white-tailedseaeagle/> Hilden, O., & Hario, M Muuttuva saaristolinnusto. 317 s. Kontiokorpi, J Poskellista menoa. Linnut 47(4):4-5. Lahti, T., Keskinen, A., Lukkarinen, T., Pahtamaa, T. & Seppälä, H Merenkurkun linnusto Lehikoinen, A Kaikkien aikojen kurkisyksy! Linnut 46(4): Lehtiniemi, T. 2006: Ne tulivat takaisin. Linnut 41(3): Lindholm, A. & Tolvanen, P. 2003: Tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus) Suomessa. Esiintyminen ja määritys. Linnut 38 (1): Luonnontieteellinen keskusmuseo Suomen merikotkien satelliittiseuranta. Madsen, J., Cracknell, G. & Fox, T Goose populations of the Western Palearctic. Wetlands Internationa Publication No s. <http://bios.au.dk/en/knowledge-exchange/about-our-research-topics/animals-and-plants/mammalsand-birds/goose-populations-of-the-western-palearctic/> Madsen J. ja & Williams, J. H. (toim.) Draft International Species Management Plan for the Svalbard Population of the Pink-footed Goose Anser brachyrhynchus. AEWA. Luonnos. < Nilsson, L The migrations of Finnish Bean Geese Anser fabalis in Ornis Svecica 21: < 17

18 Nousiainen, I Suupohjan haahkat Vuosi haahkan siivillä. Hippiäinen 38 (1): Nousiainen, I Kevätmuutto 2010 Kristiinankaupungissa. <http://www.saunalahti.fi/retki/linnut/k2010_krs_muutto.htm> Ottvall, R., Edenius, L., Elmberg, J., Engström, H. Green, M., Holmqvist, N., Lindström, Å., Tjernberg, M. & Pärt, T Populationstrender för fågelarter som häckar i Sverige. Naturvårdsverket. Rapport s. < > Pessa, J., Väyrynen, E. & Timonen, S Metsähanhitutkimuksen ja seurannan tuloksia kolmen vuosikymmen ajalta. Linnut-Vuosikirja: PPLY (Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistys) Suurhiekan merituulipuisto - Suurhiekan linnusto ja arvio suunnitellun tuulipuiston linnustovaikutuksista. Osaraportti Suurhiekan tuulipuiston YVA-selostusta varten. Wpd Finland Oy. 176 s. <http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=101693&lan=fi> Pöyhönen, M Muuttolintujen matkassa. 255 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja s. <http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=123017&lan=fi> Saurola, P., Koivusaari, J., Lumme, T., Nuuja, I. & Stjernberg, T Minne menet, merikotka? Satelliittimerikotkien ensimmäinen vuosi. Linnut (3): Skov, H., Heinänen,S, Žydelis,R., Bellebaum,J., Bzoma,S., Dagys,M., Durinck,J., Garthe S.,, Grishanov,G., Hario,M., Kieckbusch,J.J., Kube,J., Kuresoo,A., Larsson,K., Luigujoe,L., Meissner,W., Nehls, H.W., Nilsson,L., Petersen, I.K., Mikkola Roos,M., Pihl,S., Sonntag, N., Stock, A., Stipniece, A. & Wahl. J Waterbird Populations and Pressures in the Baltic Sea. Nordic Council of Ministers. TemaNord 2011: s. <http://www.norden.org/en/publications/publikationer/ > Skyllberg, U. Nousiainen, I., Hansson, P., Bernhardtson, P., Andersson, Ö.& Nordlund, M Spring migration of the Taiga Bean Goose Anser f. fabalis along the Western Flyway in northern Sweden: numbers in and timing in comparison with the Central Flyway in Finland. Ornis Svecica 19: SLU ArtDatabanken. Swedish Species Information Center. <http://www.artdatabanken.se> Stjernberg, T., Koivusaari, J., Högmander, J., Nuuja, I. & Lokki, H Suomen merikotkat Linnutvuosikirja 2010: Suomen ympäristökeskus 2012a. Merimetsoseuranta. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=416427&lan=fi&clan=fi> Suomen ympäristökeskus 2012b. Valkoposkihanhien syyskannan kasvu jatkuu länsirannikolla ja sisämaassa. <http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=418696&lan=fi> Tuohimaa, H. & Tikkanen, H Maanahkiaisen merituulipuiston linnustoselvitys. Ramboll. 83 s. <http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=123821&lan=fi> Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A Suomen III Lintuatlas.<http://atlas3.lintuatlas.fi> Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P Muuttuva pesimälinnusto. 567 s. Väänänen, V-M., Laine, J., Lammi, E., Lehtiniemi, T, Luostarinen, V-M. & Mikkola-Roos, M Suomen valkoposkihanhikanta jatkaa kasvuaan. Linnut-vuosikirja 2009: Wetlands International Waterbird Population Estimates. <wpe.wetlands.org> 18

19 WOW (Wings Over Wetlands Project) The Critical Site Network Tool. <http://csntool.wingsoverwetlands.org/csn/default.html#state=home> 19

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa LIITE 1a Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1.

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1. Lintujen muuttokäyttäytymisestä... 4 2.2. Muuttoreitteihin

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä.

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kalasääksi kuuluu alueen läpimuuttavaan petolintulajistoon Suomen Luontotieto Oy 17/2012

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL180 53101 LAPPEENRANTA Email: juuti.juha@gmail.com Puh. 0500221213

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL180 53101 LAPPEENRANTA Email: juuti.juha@gmail.com Puh. 0500221213 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys r.y. PL180 53101 LAPPEENRANTA Email: juuti.juha@gmail.com Puh. 0500221213 Lausunto Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri r.y. Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA

Lisätiedot

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto

Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto Kristiinankaupungin edustan merituulipuiston vaikutusalueen linnusto Suupohjan lintutieteellinen yhdistys Ismo Nousiainen Lokakuu 2008 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 4 2.1.Kristiinankaupungin

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois- Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta

Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois- Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois- Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta Harri Hölttä 15.3.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 1. Aineisto ja menetelmät 3 2. Muuttoreittien

Lisätiedot

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas

Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009.

Suomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Oulunsalon- Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Karikukko kuuluu alueen läpimuuttavaan lajistoon Suomen Luontotieto Oy 46/2009 Jyrki Oja,

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015

Suomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012.

KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. Suomen Luontotieto Oy Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012

Lisätiedot

ARKTIKA VIROLAHDELLA ARKTIKAN MÄÄRITELMÄ

ARKTIKA VIROLAHDELLA ARKTIKAN MÄÄRITELMÄ ARKTIKA VIROLAHDELLA Pääosin puuttomalla tundralla pesivien arktisten lintujen muuttoa kutsutaan arktikaksi. Sen päämuuttoreitti kulkee Suomenlahden kautta. Keväinen arktika on vaikuttavuudessaan yksi

Lisätiedot

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM201500313 LYMO Osara Matti(YM) 22.10.2015 Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012.

Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012 Jyrki Matikainen

Lisätiedot

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y.

Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. 12.10.2009 2 (13) Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 KEVÄTMUUTTOLASKENNAT 3 2.1

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Pyhäjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu

Pyhäjärven linnusto 2010. Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Pyhäjärven linnusto 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno Yrjölä, Oskari Kekkonen, Antti Tanskanen, Peter Uppstu Pyhäjärven linnustoselvitys 2010 Kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto Rauno

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ Vastaanottaja Triventus Wind Power AB Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ SYYSMUUTONSEURANTA 2014 Päivämäärä 22.9.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012

Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 Silvestris luontoselvitys oy 7.9.2012 Silvestris luontoselvitys oy: Näsenkartanon tuulivoimapuisto täydentävä linnustoselvitys 2012 2 (9)

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Metsähanhen alalajien syysmuutonaikainen esiintyminen Suomessa

Metsähanhen alalajien syysmuutonaikainen esiintyminen Suomessa Metsähanhen alalajien syysmuutonaikainen esiintyminen Suomessa Riistaeläintieteen maisterin tutkielma maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoa varten Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

Lisätiedot

POHJANMAAN UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT

POHJANMAAN UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT POHJANMAAN LIITTO POHJANMAAN UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TUULIVOIMA- ALUEIDEN VAIKUTUKSET NATURA 2000 ALUEISIIN Hannu Tikkanen, Heikki Tuohimaa ja Harri Hölttä 2013 27.7.2013 Päivämäärä

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelma

Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelma Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelma Luonnos 26.5.2014 1 Sisällys Tiivistelmä 4 1. Johdanto 4 1.1 Hankkeen tausta 4 1.2 Hoitosuunnitelman valmistelu 5 1.3 Hoitosuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Muistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012)

Muistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012) BirdLife Suomi ry BirdLife Finland rf Annankatu 29 A 16, 00100 HELSINKI Puh. (09) 4135 3300, fax (09) 4135 3322 toimisto@birdlife.fi - www.birdlife.fi Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Jukka

Lisätiedot

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.

Tuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Tuulivoima, linnusto ja lepakot Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Lähteet Rodrigues et al. 2008: Guidelines for consideration of bats in wind farm projects. Eurobats guidelines No

Lisätiedot

Vaimeneeko allin laulu?

Vaimeneeko allin laulu? Vaimeneeko allin laulu? Tahalliset pienet öljypäästöt ovat hälyttävä ongelma Itämerellä: tutkijoiden mukaan Gotlannissa on kuollut öljyyn kymmenessä vuodessa 150 000 allia. teksti juha kauppinen kuvat

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOVAIKUTUSARVIOINTI 16X124807 12.9.2014. HYÖTYTUULI OY Porin Tahkoluodon merituulipuisto

TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOVAIKUTUSARVIOINTI 16X124807 12.9.2014. HYÖTYTUULI OY Porin Tahkoluodon merituulipuisto TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOVAIKUTUSARVIOINTI 16X124807 12.9.2014 HYÖTYTUULI OY Porin Tahkoluodon merituulipuisto 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO

TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO Porin Tahkoluodon edustan merialueen linnusto 2008 Tahkoluodon tuulipuiston YVA:n täydentävä linnustoselvitys Suomen Hyötytuuli Oy Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pori

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013

linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013 Linnuston

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Rautiaisia muuttaa alueen poikki kevättä enemmän. Kuvan lintu rengastajan kädessä Suomen

Lisätiedot

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilinnut vuonna 2012 Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa.

2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa. LAPIN MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT LINTUJEN KERÄÄNTYMISALUEET Kohteiden valintakriteerit: Maakunnallisesti tärkeitä muuttolintujen levähdysalueita ovat kohteet, joissa tavataan säännöllisesti jossakin vaiheessa

Lisätiedot

MERIKOTKAN ONNELLINEN TARINA SUOMESSA

MERIKOTKAN ONNELLINEN TARINA SUOMESSA MERIKOTKAN ONNELLINEN TARINA SUOMESSA WWF SUOMEN 40-VUOTISJUHLASEMINAARI 22.10.2012 HY:N PIENESSÄ JUHLASALISSA TORSTEN STJERNBERG MERIKOTKATYÖRYHMÄN PJ. ALKUTUNNELMAA Merikotka, saaristomme sekä koko Pohjolan

Lisätiedot

SIIPYYN MERITUULIVOIMALOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET

SIIPYYN MERITUULIVOIMALOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET SUOMEN MERITUULI OY SIIPYYN MERITUULIVOIMALOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Hannu Tikkanen 2.1.2014 SIIPYYN MERITUULIVOIMALOIDEN LINNUSTOVAIKUTUKSET Tarkastus Päivämäärä 12/12/2013 Laatija Hannu Tikkanen Tarkastaja

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VUODEN 2010 LAJI KAAKKURI Vuoden 2010 laji kaakkuri Kalevi Eklöf, Lasse Kosonen & Pertti Virta Vuoden 2010 BirdLifeSuomen toisena seurantalajina oli

Lisätiedot

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun

Lisätiedot

Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet

Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet PORVOONSEUDUN LINTUYHDISTYS B N F F BORGÅNEJDENS PSLY 19 62 FÅGELFÖRENING RY. Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet Teemu Lehtiniemi, Mauri Leivo ja Joni Sundström Porvoon seudun lintutieteellinen

Lisätiedot

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin

Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2013 L UONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Telkän kannanvaihteluilla ei näytä olevan yhteyttä talvien sääolojen kanssa. Jari Kostet Telkän ja isokoskelon kannanvaihtelut eteläsuomalaisissa

Lisätiedot

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot Mika Pirinen Luonnonsuojelulailla rauhoitetuista linnuista vahinkoa viljelyksille ja muulle toiminnalle ovat aiheuttaneet varpunen, naakka, korppi, kurki, hanhet

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011

NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN Lintujen syysmuuton selvitys 2011 29.5.2012 2 (14) 29.5.2012 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LINTUJEN MUUTON YLEISPIIRTEISTÄ

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy

Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Natura-arvion täydennys. Laulujoutsenen, hanhien ja kurjen kevätmuuton seurantaselvitys 2012 Laulujoutsenia kerääntyy Kalliojärven

Lisätiedot

Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon

Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon 1. Taustaa Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

Porvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet

Porvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet PORVOONSEUDUN LINTUYHDISTYS B N F F BORGÅNEJDENS PSLY 19 62 FÅGELFÖRENING RY. Porvoon Seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet Teemu Lehtiniemi, Mauri Leivo ja Joni Sundström (2009) Tämän yhteenvedon

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Suomen valkoposkihanhikanta jatkaa kasvuaan

Suomen valkoposkihanhikanta jatkaa kasvuaan Suomen valkoposkihanhet Valtakunnallinen linnustonseuranta Suomen valkoposkihanhet Branta leucopsis pesivät hyvin erilaisessa ympäristössä kuin arktiset lajitoverinsa, mutta se ei ole estänyt lajia menestymästä.

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Põõsaspean niemen arktinen muutto

Põõsaspean niemen arktinen muutto Põõsaspean niemen arktinen muutto syksyllä 2004 Margus Ellermaa ja Timo Pettay Tiedoksi lukijalle Tässä artikkelissa Luoteis-Euroopalla tarkoitetaan Itämerta, Pohjanmerta ja Atlantin rannikkoa Norjasta

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E

K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E K O R K E I M M A L L E H A L L I N T O - O I K E U D E L L E ASIA: Valitus Uudenmaan maakuntavaltuuston päätöksestä 20.3.2013 8 kohdalla (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen hyväksyminen) sekä Ympäristöministeriön

Lisätiedot

BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET. Vastaanottaja Gasum Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys

BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET. Vastaanottaja Gasum Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 27.12.2013 BALTICCONNECTOR MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET MAAKAASUPUTKIYHTEYS VIRO-SUOMI INKOON LINNUSTOSELVITYKSET

Lisätiedot

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio

Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 2011 ja keväällä 2012 sekä vaikutusarvio Suomen tuulivoima Oy Savonrannan tuulipuistohankkeen muuttolintuselvitys syksyllä 211 ja keväällä 212 sekä vaikutusarvio Jari Kontiokorpi & Antti Tanskanen Savonrannan Syvälahden tuulivoimalapuiston muuttolintuselvitys

Lisätiedot

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset

Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liite 3. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä tavattujen huomionarvoisten lintulajien kuvaukset Liitteessä käytettyjen lyhenteiden selitykset: VU=vaarantunut, RT=alueellisesti uhanalainen NT=silmälläpidetävä,

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS

KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä helmikuu 2013 Työnumero 1510002348 KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEI- DEN YHTEISVAIKUTUS- SELVITYS KEMIÖNSAAREN KUNTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN

Lisätiedot

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013

Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO

TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS. 26.9.2015 Tuuli Laukkanen LuK, Matias Partanen DI

AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS. 26.9.2015 Tuuli Laukkanen LuK, Matias Partanen DI 1 AURINKOSIIPI OY HOLLOLAN MIEKKIÖN-LUHDANTAUSTAN ALUEEN LINTUSELVITYS 26.9.2015 Tuuli Laukkanen LuK, Matias Partanen DI 2 1. Lähtötiedot Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan tuulivoimahankealueen linnustosta

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.

Lisätiedot

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014

LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNNAN 4. VAIHEKAAVA

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNNAN 4. VAIHEKAAVA KESKI-POHJANMAAN LIITTO KESKI-POHJANMAAN MAAKUNNAN 4. VAIHEKAAVA TUULIVOIMA-ALUEIDEN VAIKUTUKSET LIN- Hannu Tikkanen ja Heikki Tuohimaa NUSTOON Päivämäärä 10/07/2014 Laatija Hannu Tikkanen, Heikki Tuohimaa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy LOPPURAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy LOPPURAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TuuliWatti Oy, Puhuri Oy, Suomen Hyötytuuli Oy, wpdd Finland Oy, Fortum Power and Heat Oy, PVO Innopowerr Oy, Metsähallitus KALAJOKI RAAHE TUULIVOIMAPUISTOT muuttolinnustoon

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kyyjärven Hallakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Selvitysalueella tavattu hiiripöllö. Matti Sissonen Karttakuvat: Faunatica Oy Pohjakartat ja ilmakuvat:

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

MERILINTUJEN LENTOKONELASKENNAT SELKÄMEREN RANNIKKOALUEELLA 2012 2013

MERILINTUJEN LENTOKONELASKENNAT SELKÄMEREN RANNIKKOALUEELLA 2012 2013 TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 199 2013 MERILINTUJEN LENTOKONELASKENNAT SELKÄMEREN RANNIKKOALUEELLA

Lisätiedot

BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS. FCG Finnish Consulting Group Oy Antti Vierimaa / Merenkurkun Lintutieteellinen yhdistys

BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS. FCG Finnish Consulting Group Oy Antti Vierimaa / Merenkurkun Lintutieteellinen yhdistys 1 BERGÖN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Antti Vierimaa / Merenkurkun Lintutieteellinen yhdistys 2010 2 Sisällysluettelo Johdanto...2 1. Kevätmuutto...3 1.1. Tavoitteet...3

Lisätiedot

LIITE 7. Linnustoselvitykset.

LIITE 7. Linnustoselvitykset. LIITE 7 Linnustoselvitykset. Siikajoen Varessäikän ja Merikylänlahden tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2010. Tunturikihu muuttaa säännöllisesti alueen poikki Suomen

Lisätiedot