Suhteen luominen toiminnan malleihin ja niiden päivittäminen huippukuntoon
|
|
- Esko Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matti Vuori Suhteen luominen toiminnan malleihin ja niiden päivittäminen huippukuntoon Miten suhtaudutaan ja arvioidaan toimintaa kuvaavia malleja? Aina silloin tällöin tulee käsille hetki, jolloin olosuhteiden muututtua on arvioitava uudelleen suhdetta aiemmin itsestäänselviin toimintaa kuvaaviin malleihin. Tässä jutussa esitetään, mitä kaikkea kannattaa miettiä ajatusten päivittämisen yhteydessä. Sisällysluettelo Johdanto... 2 Mallin arviointi ja päivitys nykyhetken ja tuleviauuden tarpeisiin... 3 Vaihe 1: Mallin yleisen luonteen oivaltaminen... 3 Vaihe 2: Oman suhteen tiedostaminen... 4 Vaihe 3: Mallin historiallisten taustojen tiedostaminen... 4 Vaihe 4: Mallin edustaman ajattelutavan, filosofian tunnistaminen... 5 Vaihe 5: Mallin sovellustilanteiden tunnistaminen... 5 Vaihe 6: Väliarvio: olisiko parempaa?... 6 Vaihe 7: Mallin sovitus prosesseihin... 6 Vaihe 8: Mallin substanssin päivitys... 7 Vaihe 9: Mallin esitystavan päivitys... 7 Vaihe 10: Valmis! Sitten vain käyttämään!... 7 Jälkisanat: Edelläolevakin on malli, johon suhtaudutaan eri tavoilla (8)
2 Johdanto Aina silloin tällöin tulee käsille hetki, jolloin olosuhteiden muututtua on arvioitava uudelleen suhdetta aiemmin itsestäänselviin toimintaa kuvaaviin malleihin. Esimerkkejä sellaisista: Ohjelmistokehityksen vesiputousmalli. Ohjelmistotestauksen V-malli. Kehittävän työntutkimuksen kolmiomalli. Käytettävyyden kriteerien klassiset mallit. ISO-standardin esittämä laatumalli. Työnkulun uimaratakaavio. Geneerinen toimintaprosessin rakennuspalikka (in/out/ohjaus/resurssit). Strategiaprosessin malli. Ohjelmiston konseptin määrittäviä elementtejä esittävä malli. Kypsyystasomallit. Jne Malleilla tarkoitetaan tässä monenlaisia asioita: rakennemalli, konsepti, keskeisten elementtien jäsennys, vuorovaikutusmalli, prosessimalli, työnkulku, menetelmä, tietomalli Niillä voi olla erilaisia esitystapoja: proosa, luettelo, tarkistuslista, kaavio, esitys formaalilla kielellä Ja niitä voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin: toiminnan suunnittelu, toiminnan seuranta, auditointi, katselmointi, kouluttaminen, standardointi, ohjeistus, työnjako, simulointi Näkökulma Keskeiset elementit Mallien elementtejä Elementtien suhteet Logiikka, käyttäytyminen Esitystapa On selvää, että ajan muuttuessa vanhat mallit voivat muuttua kelvottomiksi. Mutta voi myös olla, että niillä olisi hyvin paljon annetavaa, jos ne muuntaa uuteen aikaan sopiviksi. Ja joka tapauksessa niiden olemusta pitää pohtia, ettei heitä lasta pesuveden mukana, kun mallin hylkää. Kovin usein vanhaa hylätään kevyin perustein, muotia seuraten tai koska sukupolvenvaihdoksissa ei kokemustieto siirry yhtä tehokkaasti kuin uusien asioiden markkinointi. Moni osaamisalue on saavuttanut vuosikymmeniä sitten sellaisen tason, että ikivanhat mallit kuvaavat asioita täysin pätevästi nyt ja tulevaisuudessa. 2 (8)
3 Kannattaa muistaa, että maailmaan luodaan uusia hypetettyjä malleja kaikkein eniten rahan ansaitsemiseksi, eikä todelliseen tarpeeseen. Ja sekä kaupalliseen toimintaan että tutkimusmaailmaan kuuluu olennaisena piirteenä selän kääntäminen toisten tekemille malleille. Kuitenkin, malleilta odotetaan usein ihan liikoja. Kaikkia malleja ei ole tarkoitettu käytettäväksi suoraan, vaan: Havainnollistamaan tiettyä näkökulmaa johonkin asiaan. Toimimaan käytännön sovelluksen viitekehyksenä ja orientaationa. Olemaan opetuksen väline, jolla luodaan ajattelumalleja. Näyttämään ideaalin olemus ja kehityksen suunta. Jäsentämään konseptia abstraktilla tavalla. Yksinkertaistamaan kompleksista todellisuutta, jotta sitä voidaan käsitellä. Tekemään näkymätön näkyväksi. Tukemaan jatkuvuutta. Luomaan symboleja, tallentamaan merkityssisältöjä. Tällaisten mallien ei olekaan tarkoitus näyttää kaikkia ajattelun toiminnan detaljeja, vaan juuri karsiminen ja yksinkertaisus on niiden keskeisin menestystekijä! Niihin luodaan tarvittavat detaljit kontekstissa tapahtuvalla työstämisellä. Seuraavassa onkin kuvattu vaiheita, joiden kautta voi systemaattisemmin paneutua jonkin olemassaolevan mallin arvoon ja sen soveltamiseen jatkossa. Mallin arviointi ja päivitys nykyhetken ja tuleviauuden tarpeisiin Vaihe 1: Mallin yleisen luonteen oivaltaminen Ymmärretään, että vain malli, pelkistys ja karikatyyri ja yleensä harva malli toimii sellaisenaan ilman täydentämistä ja räätälöintiä. Fiksut mallien ja menetelmien kehittäjät myöntävät suoraan, että asiat tarvitsevat käytännössä täydentämistä esimerkiksi laadunvarmistusprosessien lisäämistä. Malli, jonka luonne on ymmärretty 3 (8)
4 Vaihe 2: Oman suhteen tiedostaminen Mieti: Kun ajattelet mallia ja sen kenties huonoja puolia, onko kyse oikeasti mallista vai sen ammattitaidottomasta soveltamisesta eli maailman yleisestä luonteesta? Mieti, onko maailma muuttunut niin, että malli voisi jatkossa pärjätä paremmin? Malli, johon liittyvä oma suhde on ymmärretty Vaihe 3: Mallin historiallisten taustojen tiedostaminen Mietitään, miksi ja milloin malli on kehitetty. Mihin tarkoitukseen? Millä motiiveilla? Kuka? Kaupallisuus vai kehitystahto? Kilpailu ja koulukunnat Malli, jonka taustat on ymmärretty 4 (8)
5 Vaihe 4: Mallin edustaman ajattelutavan, filosofian tunnistaminen Tunnistetaan mallin taustalla olevat ajattelumallit. Millaisia käsityksiä hyvästä toiminnasta mallista voidaan lukea implisiittisesti? Malli, jonka edustama filosofia on tunnistettu Mitä? Mksi? Miten? Vaihe 5: Mallin sovellustilanteiden tunnistaminen Selvitetään, millaisissa tilanteissa ja konteksteissa mallia on aiemmin käytetty. Mietitään, millaiset tilanteet ovat relevantteja muuttuneessa toimintaympäristössä Malli, jonka potentiaaliset kontekstit & sovellusalueet on tunnistettu 5 (8)
6 Vaihe 6: Väliarvio: olisiko parempaa? Tässä kohtaa voi miettiä, onko kuitenkin olemassa samaa asiaa käsitteleviä muita malleja, joista joku tai jotkut ovat paremmat? Jos on, ei työtä kannata jatkaa tämän mallin kanssa. Malli, joka on edelleen relevantti ja jota ei voida riittävästi korvata muilla. Vaihe 7: Mallin sovitus prosesseihin Selvitetään, millaisissa konkreettisissa prosesseissa (prosessit joihin se on sulautettu; niiden yläprosessit) mallia on käytetty ja miten sitä on oikeasti käytetty (referenssimallina, suoraan operatiivisesti, aina räätälöitynä, väärinkäytettynä ). Analysoidaan sovitettavuus nykyisiin prosesseihin. Mietitään käyttötavan muutos tai tarkennus. Malli, jonka käyttötavat prosesseissa on tunnistettu 6 (8)
7 Vaihe 8: Mallin substanssin päivitys Arvioidaan mallin sisällön päivitystarve ottaen huomioon, mitä asioista tiedetään nykyisin ja mitä nykyään pidetään relevanttina. Termien tarkistus on tärkeää, koska asioista käytettyjen termien on tapana vaihtua kymmenen vuoden välein! Tässä vaiheessa, kun mallin olemusta on pohdittu muutamalta kantilta, on hyvät valmiudet laatia mallista parempi versio. Malli, jonka sisältö ja termit on ajantasaistettu Vaihe 9: Mallin esitystavan päivitys Eri aikakausina on erilaisia tarpeita mallien kuvauksille. Pitää esimerkiksi soveltaa muiden mallien käytäntöjä ja päivittää formaaleja kuvaustapoja luvulla on mm. hyvä tarkistaa, että visuaalinen kuvaus ei käytä UML:n elementtejä eri tavalla kuin UML. Tunnistetaan muutostarpeet ja suunnitellaan päivitetty esitystapa. Malli, jonka esitystapa on saatettu ajan tasalle Vaihe 10: Valmis! Sitten vain käyttämään! Se siitä. Malleista on tietenkin etua vain, jos niitä käyttää. Eli sitten vain käyttämään! 7 (8)
8 Jälkisanat: Edelläolevakin on malli, johon suhtaudutaan eri tavoilla Edellä on kuvattu malleihin suhtautumisen malli. Se on esitetty systemaattisessa muodossa, vaikka on selvää, että hyvin harva henkilö tulisi käytännössä toimimaan niin metodisesti. Jutun alussa viitattiin mallien erilaisiin käyttötarkoituksiin ja tässä sovelletaan useita niistä: Mallien analysoinnin havainnostaminen. Ideaalin esittäminen: erilaisia malleja voidaan miettiä eri näkövinkkeileistä, eikä vain suhtautua niihin elämämme kulutustarvikkeina. Geneeristen mallin konseptin esittely ajatellen niitä historiallisen jatkumon osana. Kompleksisen malleihin suhtautumisen yksinkertaistus. Olennaista tässä on se, että jokainen formaali maailmamme malli on meidän omassa mielessämme erilaisissa muodoissa ja ne muodot tuottaa oma tiedostamisemme. Kun esimerkiksi pohdimme jonkin mallin historiallista syntyä ja aikakautta, malliin syntyy historiallinen ulottuvuus, jonka kautta pystymme taas jatkamaan eteenpäin ja miettimään mallin muita piirteitä mallia mielessämme rikastaen ja joka kerta paremmin ymmärtäen. Mallikasta malliajattelua ja ajattelumalleja! 8 (8)
Yhteistoiminnallisen humanoidirobotin sosiaalisia vaikutuksia työpaikalla
Yhteistoiminnallisen humanoidirobotin sosiaalisia vaikutuksia työpaikalla Matti Vuori www.mattivuori.net matti.vuori@mattivuori.net @Matti_Vuori 29.5.2018 1(13) Sisällysluettelo Executive summary 3 Vakava
LisätiedotKäyttäjien, käytön ja käyttöympäristön mallinnus käyttöliittymäsuunnittelun apuvälineenä
SMART-ohjelma Huomisen koneet ja järjestelmät Smart Machines and Systems 2010 Käyttäjien, käytön ja käyttöympäristön mallinnus käyttöliittymäsuunnittelun apuvälineenä käyttöliittymät Matti Vuori AUTOMAATIO
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotSOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1
SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
LisätiedotSisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1.
Sisällys Ratkaisumallien historia Jaakko Vuolasto 25.1.2001! Ratkaisumalli! Christopher Alexander! Ohjelmistotuotannosta arkkitehtuuriin! Henkilöhistoriaa! Ensimmäisiä käyttökokemuksia! Yhteenveto 25.1.2001
LisätiedotTulevaisuuden asumisen Koklaamo
Tulevaisuuden asumisen Koklaamo TERVETULOA TULEVAISUUDEN ASUMISEN KOKLAAMOON Millaisissa kodeissa asumme tulevaisuudessa? Onko koti täynnä elämää helpottavaa teknologiaa? Yleistyvätkö yhteiskäyttö, kierrättäminen
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti
1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotKetteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme
Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme oppia Tarzanista ja jazz-yhtyeestä Ketterä toiminta on aina ihmisten toimintaa. Kehitettäessä ketteryyttä on hyvä tarkastella prosessien takana
LisätiedotTenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotMITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?
MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN? Miniopas - Itsearvio Miten suhtaudut muutokseen? Arvioi omia ajattelu- ja toimintamallejasi. Verratkaa arviointejanne yhdessä työkavereidenne kanssa. Ohje tämän oppaan käyttöön
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen
Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta
LisätiedotIDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI
IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotOsaat kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa ottaen huomioon Osaamistavoitteet digitalisaation tuomat mahdollisuudet.
OPINTOJAKSOKUVAUKSET Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op) Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) Opintojakso Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi
LisätiedotKäyttäjien ja käytön kuvaus 2010-luvun tuotekehityksessä
KäytettävyysOSY:n ja MallinnusOSY:n seminaari Käyttäjän toiminnan mallinnus 10.3.2008 1(28) Käyttäjien ja käytön kuvaus 2010-luvun tuotekehityksessä Tiiviissä esityksessä käsitellään käyttäjien ja käytön
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
LisätiedotSari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta
Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 8. kesäkuuta, 2018 Agenda Ohjelmistokehitys Ohjelmistokehitys vs. konsultointi Vaatimukset Tietosuoja Tietosuoja ohjelmistokehityksessä kiteytettynä
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotSUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU
1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
Lisätiedot21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info
1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.
LisätiedotProject group Tete Work-time Attendance Software
Project group Tete Work-time Attendance Software Henkilökohtainen SE harjoitus: etenemisraportti Projektin etenemisen seuranta ja kontrollointi Niilo Fredrikson T-76.115 Software project 2(5) Muutosloki
LisätiedotKäytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu
Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,
LisätiedotLaatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?
Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka
LisätiedotEspoo-tarina: Strategiatyön kehittäminen Espoossa Eero Vaara Anniina Rantakari Charlotta Björk
Espoo-tarina: Strategiatyön kehittäminen Espoossa Eero Vaara Anniina Rantakari Charlotta Björk Strategiatyön käytäntöjä Perinteinen hierarkinen strategiatyö Osallistava strategiatyö Strategiatyö mediatisoituneessa
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotMatematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi
Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotOSAAMISKARTTA KUNSKAPSKARTAN
OSAAMISKARTTA KUNSKAPSKARTAN 24.10.2018 POHJANMAAN JÄRJESTÖPAJA PIA SÖDERHOLM JÄRJESTÖ 2.0 POHJANMAAN JÄRJESTÖT MUKANA MUUTOKSESSA ORGANISATION 2.0 ÖSTERBOTTENS FÖRENINGAR MED I FÖRÄNDRINGEN OSAAMISEEN
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
Lisätiedot4. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen perhetyössä ja perhekuntoutuksessa RÄTY, PORVOO
4. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen perhetyössä ja perhekuntoutuksessa PUHEENJOHTAJA: VILMA VÄHÄMAA, OSALLISUUDEN AIKA R.Y. & SARI RÄTY, PORVOO KIRJAAJAT: SARI VAIHEMÄKI, TIIA VIEMONEN, ELLA HIETANEN
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
LisätiedotMitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM
Mitä prosessissa kehitetään Pohjana esim. CMM Prosessin kehittäminen Projektien hallinta Prosessin kuvaus, toimintaohjeet Laadunvarmistus Mentelmät Riskinhallinta Yms. Kehittämisen tavoitteita Tuotannon
LisätiedotOsaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti
Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti LIIKETALOUDEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄ 2.2.2016 Heljä Hätönen / Educa-Projektit Oy Osaaminen koostuu yksilön luontaisista kyvyistä, ominaisuuksista,
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotMillainen maailmani pitäisi olla?
Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotMarkkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki
Markkinoinnin punainen lanka: tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Jussi Junikka ja Nina Lehtomäki 20.10.2017 Markkinoinnin punainen lanka 20.10. Tavoitteenasetanta ja strategiavalinnat Markkinoinnin
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotTestaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana
Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.
LisätiedotOsaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK
Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles
LisätiedotARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotAvain terveyteen ja hyvinvointiin
Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Tulppakuntoutus Omahoitoni vahvuudet Mieti hetki omahoitoasi: miten huolehdit itsestäsi. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin.
LisätiedotThl.fi määrittely 1. työpaja
ALEKSI KALLINEN aleksi.kallinen@solita.fi +358 50 582 9464 TERO SAARENPÄÄ tero.saarenpaa@solita.fi +358 50 359 0556 Thl.fi määrittely 1. työpaja 16/10/2012 Agenda Lyhyet esittäytymiset Työpajan esittely
LisätiedotTyöryhmätyöskentely. Ryhmä A Rajapinnat Rajapintojen uudet mahdollisuudet Teknologiavalinnat. Ryhmä B Tietomalli Kaavan esittäminen tietomallina
Työryhmätyöskentely Työryhmätyöskentely klo 10:15-11:00 Ryhmä A Rajapinnat Rajapintojen uudet mahdollisuudet Teknologiavalinnat Ryhmä B Tietomalli Kaavan esittäminen tietomallina Ryhmä C Kaavoitusprosessi
LisätiedotKAM-sektori paikkatiedon kansallisessa ekosysteemissä. Mikko Lappalainen Nimitietopalvelua ja paikkatietopalvelua koskeva seminaari, 30.1.
KAM-sektori paikkatiedon kansallisessa ekosysteemissä Mikko Lappalainen Nimitietopalvelua ja paikkatietopalvelua koskeva seminaari, 30.1.2018 Mikä paikkatieto? Mikä paikkatieto? Tietoa, johon liittyy
LisätiedotInnokylä-verkkopalvelun konsepti
Innokylä-verkkopalvelun konsepti 14.1.2019 Agenda 1 2 3 4 5 Tehty työ Asiakasymmärrys Innokylän ydin Nimi ja terminologia Vaiheistus ja jatkuva kehitys Tehty työ Tehty työ Konseptointityö tehtiin yhdessä
LisätiedotOPS2016 ja ohjelmointi
1 OPS2016 ja ohjelmointi - johdattelu ohjelmointiin alakoulussa MIKKO HORILA & TUOMO TAMMI OPS2016 ja ohjelmointi 2 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet päivittyvät syksyllä 2016. Koodaustaidot
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotuote? Mikä on paikkatietotuoteseloste? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuoteselosteen sisältö? Mitä
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotietotuote? Mikä on paikkatietotuotemäärittely? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuotemäärittelyn sisältö?
LisätiedotPitkyn identiteettiworkshop
Pitkyn identiteettiworkshop 28.9.2016 Miksi olemme olemassa? Millainen olemme? Millainen voisimme olla? Hyviä kysymyksiä hyviä kysymyksiä tarvitaankin lisää. Sessiossa päivitettiin näkemyksiä näihin kysymyksiin.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/235. Tarkistus
5.9.2018 A8-0245/235 235 Johdanto-osan 38 kappale 3 kohta Jotta varmistettaisiin mahdollisten lisenssisopimusten toiminta, tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä käyttäjiensä
LisätiedotDigitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus
Osaamistavoitteet Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi kannalta merkittävät digitaalisaation megatrendit ja toimintaympäristön muutokset. kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotKuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara
Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista
LisätiedotHuomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.
1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan
LisätiedotONKI-projekti JUHTA KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut
ONKI-projekti JUHTA 31.10.2013 Ontologia Jonkin aihealueen käsitteiden eksplisiittinen määrittely Käsitehierarkia, joka kuvaa käsitteiden väliset suhteet Ontologia Jos eri organisaatiot käyttävät sisällönkuvailussaan
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotLähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:
FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot
Lisätiedot2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
LisätiedotPerussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify
Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
Lisätiedot10/23/2012 Olli Määttä
Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotKäyttöpaneelin käyttäminen
Tässä jaksossa on tietoja käyttöpaneelin käytöstä, tulostimen asetusten muuttamisesta ja käyttöpaneelin valikoiden sisällöstä. 1 Useimpia tulostimen asetuksia voi muuttaa sovellusohjelmasta tai tulostinajurista.
LisätiedotHELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu
HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotAnalyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio
Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotTiedonhankinta- ja tutkimustaitoja ilmiöprojektissa
Tiedonhankinta- ja tutkimustaitoja ilmiöprojektissa Eija Nevalainen & Heini Kurki Kirjaston ja koulujen yhteistyötapaaminen Mikkelin kaupunginkirjasto 24.8.2016 Ilmiöprojektit: kirjasto mukana aidossa
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi
Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen
Lisätiedot