Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon. Sähköisen hallinnon oikeudelliset perusteet Tommi Oikarinen

Transkriptio

1 Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Sähköisen hallinnon oikeudelliset perusteet Tommi Oikarinen

2 Sisältö Tietohallintolaki Tausta ja tavoitteet Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön Määritelmät Tietohallinnon ohjaus Yhteentoimivuus Tietojen saatavuus Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Tausta ja tavoitteet Tietohallintolain toimeenpano (tietohallinnon ohjaus, yhteentoimivuus, tietojen saatavuus)

3 LAIN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA

4 Tietohallintolain tarkoitus Tarkoituksena tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta. (1 ) julkisen sektorin tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja yhteensopivuuden toteuttaminen lainsäädäntöön perustuvana viranomaistehtävänä (HE 246/2010 vp).

5 Tietohallintolain tavoitteet Yhteentoimivuuteen pyritään ottamalla käyttöön yhtenäiset julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu-ja kuvaamisjärjestelmät, yhteentoimivuudenedellyttämät kuvaukset ja määritykset sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteiset palvelut sekä yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeelliset muut toimenpiteet (HE 246/2010 vp) eduskunta on edellyttänyt, että hallitus huolehtii siitä, että valtion ja kuntien tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämiseksi eduskunnalle annetaan jo meneillään olevalla vaalikaudella tarvittavat säädösehdotukset, joilla voidaan toteuttaa julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistavat menetelmät ja standardit ja joilla kunnat sekä muu julkinen hallinto velvoitetaan ottamaan käyttöön yhteentoimivuuden varmistavat menetelmät ja standardit sekä että näihin tarkoituksiin varataan riittävät taloudelliset resurssit (EK 11/2010 vp - VNS 9/2009 vp)

6 Soveltamisala (2 ) Laissa säädetään eräiden julkisen hallinnon viranomaisten velvollisuuksista niiden hoitaessa tietohallintotehtäviä (2 ) Lakia sovelletaan: valtion virastoihin ja laitoksiin sekä valtion liikelaitoksiin tuomioistuimiin ja muihin lainkäyttöelimiin niiden hoitaessa hallinnollisia tehtäviä kunnallisiin viranomaisiin niiden hoitaessa laissa niille säädettyjä tehtäviä julkista hallintotehtävää hoitaviin yhteisöihin ja säätiöihin näiden käyttäessä julkista valtaa. Lakia ei sovelleta: tasavallan presidentin kansliaan eduskuntaan ja sen virastoihin Ahvenanmaan maakunnassa toimiviin maakunnan, valtion ja kunnallisiin viranomaisiin Suomen Pankkiin yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettuihin yliopistoihin Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja Suomen ortodoksiseen kirkkoon työeläkkeitä, lakisääteisiä vahinkovakuutuksia tai työttömyysetuuksien rahoitusta toimeenpaneviin yhtiöihin ja yhteisöihin; Kansaneläkelaitokseen, lukuun ottamatta lain 5 :ää ja 13 :n 4 momenttia.

7 Suhde muuhun lainsäädäntöön Julkisen hallinnon tietohallintoa koskevia säädöksiä ja periaatteita ovat: Kansainväliset tietoturvavelvoitteet Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999, julkisuuslaki) Arkistolaki (831/1994) henkilökorttilaki (829/1999) Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) Henkilötietolaki (523/1999) Tilastolaki (280/2004) Laki sähköisen viestinnän tietosuojasta (516/2004) Viestintämarkkinalaki (393/2003) Ministeriöiden ja virastojen vastuulla olevia erilaisia toiminta- ja informaatioprosesseja koskevaa aineellista lainsäädäntöä on runsaasti

8 MÄÄRITELMÄT

9 Tietohallinto Tietohallinto on tukitoiminto, jolla turvataan julkisten hallintotehtävien hoitaminen tieto- ja viestintäteknisiä menetelmiä ja keinoja hyväksikäyttäen (3 ) Tietohallinto määritetään organisaation toiminnaksi joka koostuu johtamisesta, organisoinnista ja prosesseista, joilla varmistetaan, että tietohallinto tukee ja mahdollistaa organisaation strategioitten ja tavoitteiden toteuttamista (ITgovernance Institute: ControlObjectives for Information and related Technology Cobit 4.1) Tietohallinto on organisaatio, jonka vastuulla on keskeinen osa ICT toiminnoista. ICT-toiminnot: 1. liiketoimintayhteistyö, 2. strategia ja hallinto, 3. hankinnat ja toimittajayhteistyö, 4. projektien johtaminen ja 5. palveluiden johtaminen (ICT standardforum Tietohallintomalli, 2012)

10 Tietojärjestelmä Tietojärjestelmä on tiettyä käyttötarkoitusta varten kerätyistä tiedoista muodostettu automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidetty tiedosto tai tietovaranto, jonka avulla käyttäjä voi tuottaa palveluja tai suorittaa muita tehtäviä järjestelmän käyttötarkoituksen ja tietojen käsittelyä koskevien vaatimusten mukaisesti (3 ) vrt. esim. Laki viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista (1406/2012) 2 : tietojärjestelmällä tarkoitetaan tietojenkäsittelylaitteista, ohjelmistoista ja muusta tietojenkäsittelystä koostuvaa kokonaisjärjestelyä

11 Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kuvaus julkisen hallinnon organisaatioiden, palvelujen, toimintaprosessien, käsiteltävien tietojen sekä käytettyjen tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman tietohallinnon kokonaisuuden rakenteesta ja sen osien välisistä suhteista (3 ) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, organisaatioyksiköt, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri on samalla myös suunnittelumenetelmä, jolla tuotetaan toiminnan ja ITratkaisujen nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset. Sen avulla ohjataan suunnittelua, tunnistetaan ja poistetaan päällekkäinen kehittämistyö, varmistetaan laatu ja saadaan tehdyt suunnitelmat laajasti uudelleen käytettäväksi (HE 246/2010 vp)

12 Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi (JHS 179) Kokonaisarkkitehtuuri on strategisen johtamisen väline, jonka avulla yhtenäistetään toiminnan kehittämistä ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla julkisten palvelujen kehittämistyössä pystytään ottamaan paremmin huomioon strategiset tavoitteet: asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys ja palvelutuotannon tehostaminen (FEAR - Finnish Enterprise Architecture Research).

13 Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture (EA) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Näkökulmat: Kehittämisen tulee olla toimintalähtöistä ja lähteä liikkeelle organisaation Tavoitteet ja periaatteet strategisista tavoitteista ja kansalaisille tarjottavien palveluiden parantamisesta. Toiminta Tiedot Näin saadaan parempia tuloksia kuin Palvelut Käsitteet lähtemällä liikkeelle teknologian Prosessit Tietomallit näkökulmasta. Kokonaisarkkitehtuuri on suunnittelumenetelmä, jolla Tieto- Teknologia tuotetaan toiminnan ja IT-ratkaisujen järjestelmät tavoitetilan kuvaukset. Tieto- Teknologiaratkaisujärjestelmäratkaisut kuvaukset tavoitetilasta, nykytilasta ja siirtymäpolusta tavoitetilaan. toiminta-ja hallintamalli, jonka avulla Tietoturva ja integraatio ohjataan suunnittelua, tunnistetaan ja poistetaan päällekkäinen kehittämistyö, varmistetaan laatu ja saadaan tehdyt suunnitelmat laajasti uudelleen käytettäviksi. 13

14 Tietojärjestelmien yhteentoimivuus tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tarkoitetaan tietojärjestelmien teknistä ja tietosisällöllistä yhteentoimivuutta muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin, kun järjestelmät käyttävät samoja tietoja (3 ) Interoperability, within the context of European public service delivery, is the ability of disparate and diverse organisations to interact towards mutually beneficial and agreed common goals, involving the sharing of information and knowledge between the organisations, through the business processes they support, by means of the exchange of data between their respective ICT systems (EIF European Interoperability Framework 2.0)

15 Yhteentoimivuuden tasot (EIF) Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa Poliittinen tahtotila Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännön yhtenäistäminen Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta Organisaatioiden yhteentoimivuus Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhtenäistäminen Tekninen yhteentoimivuus Tiedon siirto ja yhteydet 15

16 TIETOHALLINNON OHJAUS

17 Tietohallinnon ohjaus (4 ) Valtiovarainministeriön tehtävänä on julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus. Ministeriön tulee erityisesti huolehtia: julkisen hallinnon toiminta-, tieto-, järjestelmä ja teknologia-arkkitehtuurin (kokonaisarkkitehtuuri) suunnittelusta ja kuvaamisesta julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatimisesta ja ylläpidosta; julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten palvelujen ja muiden tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten toimenpiteiden ohjauksesta.

18 Tietohallinnon ohjauksen tavoitteet (HE 246/2010 vp) Luoda julkisen hallinnon kattava toimiala- ja hallinnonalarajat ylittävä, poikkihallinnollinen ohjausmalli, jolla myös selkeytettäisiin ja vahvistettaisiin valtiovarainministeriön yleistä tietohallinnon ohjausta. Rajoittaa julkisen hallinnon viranomaisten toimivaltaa tietohallintoasioissa Ei muuta julkisen hallinnon viranomaisten johdon kokonaisvastuuta toiminnan tuloksellisuudesta eikä tietohallinnon järjestämisestä

19 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kuvaaminen (HE 246/2010 vp) Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, organisaatioyksiköt, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri on samalla myös suunnittelumenetelmä, jolla tuotetaan toiminnan ja IT-ratkaisujen nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset. Kokonaisarkkitehtuurin avulla ohjataan suunnittelua, tunnistetaan ja poistetaan päällekkäinen kehittämistyö, varmistetaan laatu ja saadaan tehdyt suunnitelmat laajasti uudelleen käytettäväksi.

20 Julkisen hallinnon yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatiminen ja ylläpito (HE 246/2010 vp) Yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset koskevat tiedon yhdenmukaistamista ja tiedon vaihtoa tietojärjestelmien välillä. Kuvausten ja määritysten alueita: sanastot, ontologiat, metatiedot, tiedon rakenteen kuvaukset, sähköiset viestit, koodistot ja luokitukset

21 Julkisen hallinnon yhteisten palvelujen ohjaus (HE 246/2010 vp) Ohjaus koskee erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja, jotka helpottaisivat asiakkaan asiointia ja varmistaisivat asiakkaan oikeusturvan toteutumisen tai muutoin edistäisivät hyvän hallinnon toteutumista taikka muita toimenpiteitä, jotka yhtenäistävät ja tehostavat julkisen hallinnon toimintaa. Valtiovarainministeriö ohjaa tietohallinnon yhteisiä tai laajaan käyttöön tarkoitettujen palvelujen tuotantoa ja koordinoi sitä muun muassa päällekkäisen toiminnan estämiseksi.

22 Tietohallinnon ohjaus (4 ) Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää 6 :ssä tarkoitettuun standardiin perustuvasta julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisestä kokonaisarkkitehtuurista siltä osin kuin se koskee tieto-, järjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuuria ja sen edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten sisältöä. Julkista valtaa käyttävän yhteisön tai säätiön julkisen hallintotehtävän hoitamisessa käyttämän tietojärjestelmän osalta voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää vain yhteentoimivuuden edellyttämän tietoarkkitehtuurin ja sen edellyttämien kuvausten ja määritysten sisällöstä

23 Kokonaisarkkitehtuurin osa-alueet (HE 246/2010 vp) Tietoarkkitehtuurin tarkoituksena on jäsentää organisaatioiden toiminnassa ja johtamisessa tarvittavia tietoja ja yhdenmukaistaa tietojen käsittelyä eri tietojärjestelmissä ja ratkaisuissa Järjestelmäarkkitehtuurin tarkoituksena on tukea järjestelmäkokonaisuuden suunnittelua siten, että järjestelmistä muodostuu järkevä ja hallittava kokonaisuus, jossa ei ole päällekkäisyyksiä ja että järjestelmäkokonaisuus tukee mahdollisimman hyvin organisaation tavoitteita ja toimintaa. Teknologia-arkkitehtuurin tarkoituksena on linjata ja rajata käytettävät tekniset vaihtoehdot, standardit ja rakenteet, joilla tieto- ja järjestelmäarkkitehtuurin mukaiset ratkaisut on tarkoituksenmukaista toteuttaa kokonaisarkkitehtuuri lähtee toiminnasta?

24 Julkisen hallinnon tietohallinnon standardi (6 ) Valtiovarainministeriö voi päättää, että julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan antamaa julkisen hallinnon tietohallinnon yhteistä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä koskeva suositus on julkisen hallinnon tietohallinnon standardi

25 Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (5 ) Julkisen hallinnon tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi valtiovarainministeriön yhteydessä toimii julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA). Neuvottelukunta on valtion viranomaisten, Kansaneläkelaitoksen ja kunnallisten viranomaisten pysyvä yhteistyö- ja neuvotteluelin. Tehtävänä on edistää julkisen hallinnon toimintatapojen ja palveluiden tuotantotapojen uudistamista ja käyttöönottoa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä sekä antaa julkisen hallinnon tietohallintoa koskevia suosituksia

26 Tietohallinnon ohjaus (4 ) Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä ottaen huomioon tässä laissa säädetyt tarkoitukset ja velvoitteet.

27 Toimialakohtainen tietojärjestelmien yhteentoimivuus (8 ) Ministeriöiden on huolehdittava, että niiden toimialalle laaditaan ja ylläpidetään toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset. Ministeriön asetuksella voidaan säätää toimialan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten sisällöstä Jos kahden tai useamman ministeriön toimialalla on tietojärjestelmien yhteentoimivuutta estäviä tai haittaavia kuvausten ja määritysten päällekkäisyyksiä, ministeriöiden on yhdessä sovittava päällekkäisyyksien poistamisesta

28 Ministeriöiden toimialat (VNOS 262/2003) UM: ulko- ja turvallisuuspolitiikka OM: lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, vaalit, tuomioistuinlaitos SM: yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisihallinto, maahanmuutto, pelastus- ja hätäkeskustoiminta PLM: puolustuspolitiikka, maanpuolustus, sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaaminen VM: talous- ja finassipolitiikka, valtiontalous, veropolitiikka, rahoitusmarkkinoiden toiminta, tilastointi, julkisen hallinnon yleinen kehittäminen

29 Ministeriöiden toimialat (VNOS 262/2003) OKM: koulutus ja tiede, taide, kulttuuri ja liikunta, arkisto-, museo- ja kirjastotoimi MMM: maatalous, maaseudun kehittäminen, metsätalous, kala-,riista- ja porotalous, elintarvikkeet, maanmittaus LVM: tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne, liikenneväylät, sähköinen viestintä TEM: työllisyys, työttömyys ja työvoimapalvelut, elinkeinopolitiikka, energiapolitiikka, markkinoiden toimivuus

30 Ministeriöiden toimialat (VNOS 262/2003) STM: terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, sosiaali- ja terveyspalvelut, lääkehuolto, toimeentuloturva, vakuutusmarkkinoiden toiminta YM: ympäristönsuojelu ja ympäristövahinkojen torjunta, luonnon suojelu, rakentaminen, asuminen

31 Tietohallintolaki / tietohallinnon ohjaus Valtiovarainministeriö JUHTA Valtiovarainministeriö JH kokonaisarkkitehtuuri JHS suositus JHTS standardi VN asetus (4 ) Tietojärjestelmien muuttaminen Toimialan kokonaisarkkitehtuuri Ministeriön Asetus (8 ) Ministeriöt

32 Muita ohjauskeinoja Erityislainsäädäntö (toimialakohtaiset palvelut ja yhteentoimivuus) laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Toimialakohtaisten yhteisten palvelujen sekä yhteisiä sähköisten asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen tuottaminen Talousarviolain (423/1988) 22 a :n nojalla velvoittaa valtion virastot ja laitokset hyödyntämään erikseen asetuksessa ja valtioneuvoston päätöksessä määriteltyjä tuotteita koskevia keskistettyjä puitejärjestelyjä. Palveluiden ja tietojärjestelmähankkeiden rahoitus valtionavustus Valtion talousarvion sisäiset siirrot

33 VALTIONHALLINNON IT-HANKKEIDEN ARVIOINTI

34 Valtion tietohallinnon IT-hankkeiden ohjaus (4 ) Ennen kuin valtion virastoihin ja laitoksiin sekä valtion liikelaitoksiin päättää tietohallintoa koskevasta omasta hankinnastaan taikka muusta sellaisesta sen ratkaistavissa olevasta valtion talousarviosta rahoitetusta tietohallintoa koskevasta hankinnasta, jolla on laajaa toiminnallista merkitystä tai joka on taloudelliselta arvoltaan merkittävä, sen on pyydettävä asiasta valtiovarainministeriön lausunto. Jos edellä tarkoitettu viranomainen haluaa poiketa valtiovarainministeriön lausunnosta, sen on saatettava asia hallinnonalansa ministeriön päätettäväksi Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetuista hankinnoista ja valtiovarainministeriön käsittelymenettelystä lausuntoasiassa.

35 IT hankkeiden arviointi Tietojärjestelmähankkeiden onnistumisen tukemiseksi on luotu valtionhallinnon yhteinen arviointimenetelmä Arvioinnin tavoitteena on varmistaa, että toteutettavilla hankkeilla on onnistumisen edellytykset ja että tietojärjestelmäinvestoinneilla saavutetaan tavoiteltava vaikuttavuus, tuottavuus ja yhteentoimivuus Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta edellyttää, että merkittävistä tietojärjestelmähankkeista on ennen hankintaa pyydettävä valtiovarainministeriön lausunto. Lausuntoa varten hankkeista tulee tehdä yhteisen arviointikehikon mukainen arviointi ja arviointiraportti.

36 IT hankkeiden arviointi

37 IT hankkeiden arviointi Lausuntomenettely koskee tietohallintolain piiriin kuuluvien viranomaisten tietojärjestelmä- ja tietohallintohankkeita, jotka ovat joko viraston omia tai joita se rahoittaa. Hankkeilla tulee lisäksi olla 1. Laajaa toiminnallista merkitystä koskevat olennaisesti keskeisiä rekistereitä tai yhteisiä tietojärjestelmiä tai hankinnalla olisi muista vastaavista seikoista johtuen laajaa toiminnallista merkitystä (esimerkiksi tietosisältö tai rajapinta muuttuu oleellisesti tai muutokset koskevat useamman viraston välisiä yhteisiä prosesseja) tai ne ovat 2. Taloudelliselta arvoltaan merkittäviä hankinta-arvo vähintään viisi miljoonaa euroa (lasketaan hankinnan sopimuskaudelta hankintalainsäädännön mukaisesti) Valtiovarainministeriön ohje (VM/1377/ /2011)

38 IT hankkeiden arviointi

39 TIETOJÄRJESTELMIEN YHTEENTOIMIVUUDEN TOTEUTUS

40 Julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuus (7 ) Julkisen hallinnon viranomaisen on julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä

41 Julkisen hallinnon viranomaisen tietojärjestelmien muuttaminen (9 ) Julkisen hallinnon viranomaisen on saatettava tietojärjestelmänsä vastaamaan 4 :ssä tarkoitettuja valtioneuvoston asetuksella tai 8 :ssä tarkoitettuja ministeriön asetuksella säädettyjä yhteentoimivuuden vaatimuksia tietojärjestelmiä olennaisesti muuttaessaan tai hankkiessaan uusia tietojärjestelmiä ja palveluja tai muutoin tietojärjestelmiä kehittäessään taikka viimeistään silloin, kun tietojärjestelmiä koskevat palvelusopimukset päättyvät

42 Julkisen hallinnon viranomaisen tietojärjestelmien muuttaminen (9 ) Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää määräajasta, jonka kuluessa 4 :ssä tarkoitetun asetuksen voimaantulosta julkisen hallinnon viranomaisen tietojärjestelmät on saatettava vastaamaan 4 :ssä tarkoitettuja valtioneuvoston asetuksella säädettyjä yhteentoimivuuden vaatimuksia. Ministeriön asetuksella voidaan säätää määräajasta, jonka kuluessa 8 :ssä tarkoitetun asetuksen voimaantulosta julkisen hallinnon viranomaisen tietojärjestelmät on saatettava vastaamaan 8 :ssä tarkoitettuja ministeriön asetuksella säädettyjä yhteentoimivuuden vaatimuksia

43 TALLENNETTUJEN TIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN

44 Tallennettujen tietojen hyödyntämien (10 ) Julkisen hallinnon viranomaisen on pyrittävä järjestämään toimintansa siten, että se käyttää tässä pykälässä tarkoitettuihin tietojärjestelmiin talletettuja tietoja, jos viranomaisen toiminta edellyttää näiden tietojen käyttöä Näitä tietojärjestelmiä ovat: Väestötietojärjestelmä (661/2009) Yhdistysrekisteri (503/1989) Kaupparekisteri (129/1979) Säätiörekisteri (109/1930) Kiinteistötietojärjestelmä (453/2002) Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (244/2001) Myös Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen ylläpitämä maastotietoja koskeva tietojärjestelmä.

45 Tallennettujen tietojen hyödyntämien / tavoitteet (HE 246/2010 vp) Pyrkimyksenä, että hyödynnettävät tiedot olisivat oikeasisältöisiä ja että päällekkäisiä tietorekistereitä ei syntyisi. Säästö hallinnon kokonaiskustannuksista Tavoitteena on, että julkista luotettavuutta nauttivien taikka muiden vastaaviin tietojärjestelmiin tallennettujen tietojen hyödyntäminen tulisi pitemmällä aikavälillä velvoittavaksi tietoja tarvittaessa.

46 YHTEISET PALVELUT

47 Yhteiset palvelut (11 ) viranomaisen on käytettävä tarvitsemiaan sähköisen asioinnin toteuttamisen edellytyksenä olevia sekä asiointipalveluihin liittymistä tukevia yhteisiä tietoteknisiä ratkaisuja. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää sähköisen asioinnin toteuttamisen edellytyksenä olevista sekä asiointipalveluihin liittymistä tukevista yhteisistä tietoteknisistä ratkaisuista ja ratkaisujen käytön laajuudesta. Ennen valtioneuvoston asetuksen antamista asiassa on kuultava julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukuntaa.

48 Yhteiset palvelut (esimerkki) Asetus julkisen hallinnon yhteisistä sähköisistä asioinnin ja hallinnon tukipalveluista (393/2009) 1. kansalaisen asiointitili, joka on viranomaisten ja kansalaisen sähköisen asioinnin vuorovaikutteinen viestintäkanava ja hallinnollisten päätösten keskitetty sähköinen toimittamispaikka; 2. henkilön sähköisen tunnistamisen, allekirjoittamisen ja maksamisen kokoamispalvelu; 3. kansalaisen portaalipalvelu, jonka kautta julkisen hallinnon palvelut ovat keskitetysti saatavilla; 4. julkisen hallinnon lomakepalvelu, jonka avulla viranomaiset tuottavat vuorovaikutteisia ja muita lomakkeita hallinnon asiakkaiden käyttöön; 5. viestien välitys- ja kytkeytymispalvelu, jonka avulla viranomaisten eri tietojärjestelmät välittävät tietoja keskenään; 6. julkisen hallinnon kilpailutusjärjestelmä, joka on sähköinen työväline hankintayksiköille ja tarjouksia tekeville yrityksille hankinta- ja kilpailutusprosessien hoitamiseen; 7. julkisen hallinnon sähköisen asioinnin palvelualusta, jonka avulla viranomaiset tuottavat vuorovaikutteisia sähköisiä asiointipalveluja hallinnon asiakkaiden käyttöön; 8. virkamiehen sähköisen tunnistamisen kokoamispalvelu, jonka avulla virkamiehet voidaan tunnistaa organisaatiorajat ylittävissä palveluissa.

49 Yhteiset palvelut (11 ) valtion virastojen ja laitosten sekä valtion liikelaitosten ja tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelimien niiden hoitaessa hallinnollisia tehtäviä on käytettävä tarvitsemiaan yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja Valtioneuvoston asetuksella säädetään yhteisesti käytettävistä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluista ja palvelujen käytön laajuudesta.

50 TIETOJEN SAATAVUUS JA VOIMAANTULO

51 Tietojen saatavuus Julkisen hallinnon viranomaisen on huolehdittava, että tässä laissa tarkoitettuja kuvauksia ja määrityksiä koskevat tiedot ovat saatavilla tietoteknisesti hyödynnettävässä muodossa (12 ) Yhteentoimivuus.fikokoaa julkisen hallinnon yhteentoimivuutta edistävää suunnittelutietoa ja mahdollistaa suunnittelutiedon jakamisen ja uudelleenkäytön

52 Voimaantulo (13 ) Julkisen hallinnon viranomaisen on aloitettava 7 :n mukaisen kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen laatiminen kuuden kuukauden kuluessa ja saatettava työ loppuun kolmen vuoden kuluessa asiaa koskevan 4 :ssä tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulosta Julkisen hallinnon viranomaisen on otettava tarvitsemansa 11 :ssä tarkoitetut palvelut käyttöön kahden vuoden kuluessa siitä, kun palvelu on käytettävissä ja 11 :ssä tarkoitettu valtioneuvoston asetus on tullut voimaan tai viimeistään kun kyseistä palvelua vastaavan itsenäisesti hankitun palvelun palvelusopimus päättyy.

53 JULKISEN HALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI

54 JHKA kohdealueet / tausta HE 246/2010 vp: Kokonaisarkkitehtuurin käyttöönotto edellyttää toimintaperusteisesti määriteltyä kohdealuejakoa, jossa kullakin toiminnallisesti yhteenkuuluvan kokonaisuuden muodostavalla kohdealueella on oma yhteisen kokonaisarkkitehtuurin linjauksiin ja periaatteisiin perustuva arkkitehtuurinsa. Koska kohdealuejako ei välttämättä ole yhdenmukainen julkisen hallinnon organisaatiorakenteen kanssa, voi kohdealueella olla useita toimijoita, joista yhden tulisi vastata kohdealueen arkkitehtuurin kehittämisen yhteensovittamisesta. kokonaisarkkitehtuurin kohdealue vs. tietohallintolain tarkoittama toimiala valtiovarainministeriö: julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri ( )

55 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Oikeusturva ja demokratia kohdealueen KA Työ ja elinkeinot kohdealueen KA Liikenne ja viestintä kohdealueen KA Ympäristö ja yhdyskuntarakenne kohdealueen KA Terveys ja hyvinvointi kohdealueen KA Koulutus, tiede ja kulttuuri kohdealueen KA Sisäinen turvallisuus kohdealueen KA Puolustus ja ulkosuhteet kohdealueen KA Valtiontalous kohdealueen KA Hallinto ja yhteiset palvelut kohdealueen KA Valtionhallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri koostuu kaikille julkisen hallinnon organisaatioille yhteisestä kokonaisarkkitehtuurista sekä kohdealueiden yhteisistä kokonaisarkkitehtuureista Yhteisessä arkkitehtuurissa suunnitellaan ja toteutetaan ne ratkaisut, joita alueen toimijoiden kannattaa yhteisesti hyödyntää. 55

56 Yhteisen KA:n ohjausrakenne JHKA Kaikille yhteiset Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuurin hallintamalli Julkista hallintoa koskevat yhteiset arkkitehtuurilinjaukset Kohdealue Kohdealueen arkkitehtuuri Kohdealuetta koskevat arkkitehtuurilinjaukset Yhteiset linjaukset Kohdealueen osan arkkitehtuuri Kohdealueen osaa koskevat arkkitehtuurilinjaukset Kohdealuetta koskevat arkkitehtuurilinjaukset Yhteiset linjaukset Rakenteen ohjausvaikutus perustuu hierarkkisuuteen ylemmällä tasolla tehdyt linjaukset ohjaavat alempia tasoja Toiminnan tarpeista johdetut kuvaukset kohdealueilla huomioivat yhteiset linjaukset 56

57 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Organisaation kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Organisaation KA Oikeusturva ja demokratia kohdealueen KA Työ ja elinkeinot kohdealueen KA Liikenne ja viestintä kohdealueen KA Ympäristö ja yhdyskuntarakenne kohdealueen KA Terveys ja hyvinvointi kohdealueen KA Koulutus, tiede ja kulttuuri kohdealueen KA Sisäinen turvallisuus kohdealueen KA Puolustus ja ulkosuhteet kohdealueen KA Organisaation osa-alueen KA Organisaation osa-alueen KA Valtiontalous kohdealueen KA Hallinto ja yhteiset palvelut kohdealueen KA Valtionhallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Organisaation osa-alueen KA Organisaation osa-alueen KA Julkisen hallinnon kattava kokonaisarkkitehtuuri jakautuu ministeriö-, virasto- ja kuntatasoisiin kokonaisarkkitehtuurikuvauksiin.

58 Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen ja siitä saatavien hyötyjen mahdollistamiseksi, kokonaisarkkitehtuurikuvausten ylläpitämiseksi ja kehittämistoiminnan tukemiseksi tulee viranomaisilla olla menettelytavat kokonaisarkkitehtuurin hallinnoimiseksi tavoitteiden asettaminen ja päätöksenteko toiminnan suunnittelu kehittämistoiminta uusien toimintamallien / palveluiden käyttöönotto laatu- ja riskienhallinta

59 Arkkitehtuuria käytetään keskeisenä ohjausvälineenä Visio ja strategia Toiminnan ja talouden suunnittelu Toiminnan kehittäminen Arkkitehtuurin hallinta Hankesalkun hallinta Hankehallinta Toiminnan kehittämishanke Tiedon hallinnan kehittämishanke Tietojärjestelmien kehittämishanke Visio, strategia ja muut toiminnan tavoitteet ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä. Arkkitehtuurilla hallitaan kokonaisuutta ja ohjataan kehittämiskohteiden valintaa hankesalkkuun. Arkkitehtuuri on yksi väline muiden joukossa organisaation johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Arkkitehtuurin hallinta on kytkettävä organisaation johtamisen ja päätöksenteon rakenteisiin. Arkkitehtuurilla ohjataan hankkeissa kehitettävien toimintaprosessien ja tietojärjestelmien suunnittelua.