Hämeen ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen. Tilannekatsauskäynti

Transkriptio

1 Hämeen ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen Tilannekatsauskäynti

2 Tekijät: Anna-Kaisa Tiihonen ja Auli Ryhänen Taitto: Martti Hänninen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

3 Sisällys 1. Johdanto Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Opin ovet koordinoituna ja verkostoituna Opin ovi -projektit Hämeen ELY-alueella Tilannekatsauskäyntien toteutus Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus TNO-palvelumallit Julkaisut ja oppaat Verkostot Opinnollistamisen edistäminen Jatkokehittäminen ja opit Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle/Alueellinen ELO-toiminta Muuta esille tullutta Yhteenveto Lähteet Liitteet Liite 1: Ennakkokyselylomake Liite 2: Ennakkokyselyn yhteenveto 2

4 1. Johdanto 1.1 Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla (ESR ) on tavoitteena edistää työelämän kohtaantoa ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tämä tapahtuu kehittämällä ja vahvistamalla valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tieto-, neuvonta- ja ohjaus(tno)-palveluja kaikille asiakkaille, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Kehittämisohjelman avulla lisätään kansalaisten tietämystä TNO-palvelujen toimijoista. Tavoitteena on vertaisoppimisen mahdollistaminen asiantuntijoiden ja käytännön toimijoiden kesken. Lisäksi tuetaan kehittämistyössä saavutettujen kokemusten jakamista ja toimivien käytäntöjen levittämistä. Hallinnonalojen välisellä uudistavalla toiminnalla ja työelämäyhteistyöllä tehostetaan kokonaisvoimavarojen käyttöä. Kehittämisohjelman visio tavoittelee elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävää moniammatillista TNO-palvelujen kokonaisuutta. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä (henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeet huomioivia), monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Kehittämisohjelma koostuu kolmesta laaja-alaisesta osaohjelmasta: Sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi -OSAOHJELMA Ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen -OSAOHJELMA Ohjaustyön arviointi ja tutkimus -OSAOHJELMA NUOVE koulutusneuvontaja uraohjauspalvelujen kehittämisprojekti Sähköisten koulutusneuvonta- ja uraohjauspalveluiden kehittäminen (päättynyt 2011) STUDIO- ja ERKKERI-koulutusprojektit: Aikuisohjaajien ja -kouluttajien osaamisen kehittäminen Alueelliset Opin ovi-projektit: Aikuisneuvonnan ja -ohjauksen alueellinen kehittämistoiminta Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti: Kehittämisohjelman projektien keskinäisen verkostoitumisen, viestinnän, seurannan ja arvioinnin koordinointi sekä Opin ovi -projektien tukeminen alueellisessa kehittämistyössä LAITURI-projekti: Aikuisohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen alueellisen kehittämisen tukiprojekti NUOVE / Tutkimusosiot 3A ja 3B 3A Ohjaus- ja neuvontapalvelujen arvioinnin ja arviointityökalujen nykytilanteen kartoitus kansainvälisellä tasolla opetus- ja työhallinnossa sekä arviointi- ja palautejärjestelmien sekä arviointivälineiden kehittäminen (päättynyt 2010) 3B Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimus (päättynyt 2013) 3

5 1.2 Opin ovet koordinoituna ja verkostoituna Kehittämisohjelman koordinoinnista vastaa Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti. Projektin tehtävänä on tukea muita kehittämisohjelman projekteja sekä koota niissä syntyviä tuloksia, hyviä käytäntöjä ja levittää niitä valtakunnallisesti. Koordinaatioprojekti pitää yhteyttä Itä-Suomen vastaavia toimintoja toteuttaviin tahoihin. Kehittämisohjelmassa syntyneitä tuloksia tulevat hyödyntämään aikuisopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset opettajakorkeakoulut, yliopistot, vapaan sivistystyön järjestöt, ELY-keskukset, TE-toimistot sekä elinkeinoelämä. Lisäksi projektien tuloksia voivat hyödyntää aikuiskoulutuksen ja ohjauksen alueellisista palvelujärjestelyistä vastaavat päättäjät. Vuonna 2014 Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tehtävänä on kerätä tietoa Opin ovien tulosten ja kehitettyjen palvelujen juurtumisesta sekä seurata tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittymistä Opin ovien päättymisen jälkeen. ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Koordinaatioprojektin tehtäviin kuuluu myös varmistaa kehittämisohjelman toteutuksesta saatujen kokemusten siirtyminen ELY-keskusten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien käyttöön niiden hyödyntämiseksi seuraavalla rakennerahastokaudella. Toiminnassa tehdään yhteistyötä LAITURI-projektin kanssa. Kuva 1. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin alueen aikuisille suunnattujen TNO-palvelujen tilanteesta. Kuvassa Arto Ruhala, Eija Tamminen, Auli Ryhänen ja Kristiina Juusti. 1.3 Opin ovi -projektit Hämeen ELY-alueella Opin ovi, Hämeen ELY-keskus -projekti kehitti alueellista aikuisopiskelun ohjauksen ja neuvonnan palvelumallia, TE-hallinnon ohjaus- ja neuvontapalveluja ja yritysyhteistyötä, TE-toimisto- 4

6 jen henkilöstön ohjausosaamista sekä verkostoyhteistyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Projektin toteutti Hämeen ELY-keskus ja se toteutettiin Opin Ovi Osaamiseen -projekti oli verkostohanke, jossa kehitettiin aikuiskoulutus- ja ohjaustoimijoiden verkostoja, ohjauspalvelun alueellista toimintamallia, ohjausosaamista sekä kysyntälähtöisiä TNO-palvelun tuotteita hakevaan vaiheeseen ja yritysyhteistyöhön. Toiminta-alueena olivat Kanta-Hämeen ja Pohjois-Uudenmaan alueet. Projektin toteuttaja oli Koulutuskeskus Tavastia ja projektipartnereina toimivat Hyria koulutus Oy ja Faktia Koulutus Oy. Projekti toteutettiin Päijät-Hämeen Opin ovi oli aikuisohjauksen kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli edistää alueen aikuisohjaustoimijoiden verkostoituvaa yhteistyötä asiakaslähtöisten ohjauspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Projektissa kehitettiin alueellinen yhteistyöverkosto, alueellinen Opin ovi -ohjauspalvelu, hakevan vaiheen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja sekä vahvistettiin alueellisten toimijoiden ohjausosaamista. Projektin toteuttaja oli Lahden ammattikorkeakoulu. Projekti toteutettiin Tekemällä oppii -projektin aikana rakennettiin alueellinen ohjausverkosto vankien opintojen ja työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi lisättiin yhteistyötä oppilaitosten, työhallinnon ja yritysten välillä. Projektissa opinnollistettiin vankeusajan työtoimintaa, jotta työtoimintaa olisi mahdollista soveltaa entistä paremmin oppimiseen ja opintosuorituksiin. Oikea-aikaista ohjausta kehittämällä pyrittiin tukemaan vankien integroitumista yhteiskuntaan, opiskeluun ja työelämään sekä vähentämään syrjäytymisen uhkaa. Tekemällä oppii -projektin toteuttivat yhteistyössä Kiipulasäätiö, Ammattiopisto Tavastia, Metsähallitus ja Vanajan vankila. Projekti toteutettiin

7 2. Tilannekatsauskäyntien toteutus Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti kerää tietoa alueellisten projektien tulosten ja hyvien käytäntöjen jatkuvuudesta ja vaikuttavuudesta. Alueelliset tilannekatsauskäynnit ovat yksi toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa palveluista ja verkostoista eri puolilla Suomea. Tilannekatsauskäynnit toteutetaan kaikille ELY-alueille projektien päättymisen jälkeen. Yhteiseen tapaamiseen kutsuttiin ELY-alueelta kaikkien siellä toimineiden Opin ovi -projektien yhteyshenkilöitä ja edustus ELY-keskuksen ELO-ryhmästä sekä TE-toimistosta. Hämeen tapaamiseen osallistui myös LAITURI-projektin edustaja. Ennen alueellista tapaamista kutsutuille lähetettiin ennakkokysely, jossa selvitettiin perusasioita projektien tuloksista sekä vastaajien käsityksiä tulosten juurtumisesta ja alueellisen verkoston ja palvelujen tilanteesta. Alueellinen tapaaminen suunniteltiin ennakkokyselyyn saatujen vastausten pohjalta. Ennakkokyselyyn vastasi Hämeen alueella viisi (5) henkilöä. Ennakkokyselyyn oli mahdollista vastata myös niiden henkilöiden, jotka eivät päässeet osallistumaan tapaamiseen. Yhteyshenkilöitä pyydettiin välittämään kyselyn linkki eteenpäin itse valitsemalleen vastaanottajaryhmälle. Tilannekatsauskäyntien yhteenvetoraporttien tekemiseen hyödynnetään projekteista koottuja aiempia aineistoja sekä tilannekatsauskäynnin yhteydessä saatuja tietoja. Raportit toimitetaan tiedoksi myös opetus- ja kulttuuriministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle sekä valtakunnalliselle ja alueellisille ELO-ryhmille. Tilannekatsauksista saatua tietoa levitetään myös Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin julkaisemassa Opin ovi -uutiskirjeessä. Tilannekatsauskäynnin osallistujat Hämeen ELY-alueella: Kirsi Ek Kristiina Juusti Iiris Kurvinen Arto Ruhala Elina Sorvari Eija Tamminen Haastattelijoina Tekemällä oppii -projekti, Kiipulasäätiö Hämeen ELY-keskus, alueellisten ELO-ryhmien sihteeri Opin Ovi Osaamiseen - & Tekemällä oppii -projektit, Ammattiopisto Tavastia Opin Ovi Osaamiseen -projekti, Ammattiopisto Tavastia Hämeen TE-toimisto, Koulutustorstain vetäjä Päijät-Hämeen Opin ovi -projekti, Koulutuskeskus Salpaus Auli Ryhänen ja Anna-Kaisa Tiihonen, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 6

8 3. Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus Ennakkokyselyn perusteella Hämeen ELY-alueella Opin ovi -projekteissa on tuotettu toistuva neuvonta- ja ohjaustapahtuma yhteistyökumppaneiden kanssa (4 mainintaa), alueellinen ohjaajien verkosto (3) sekä oppaita tai aineistoja ohjaajalle (3). Vastauksissa nostettiin esille myös selvitykset kehittämistyöhön (esim. ohjaajien osaamistarpeista, palvelujen käyttäjistä), oppaat asiakkaalle, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelupiste, verkkosivusto sekä Tekemällä oppii -projektin tuotteina työpaikkaohjaajakoulutusta ja tukea vankien oppisopimuskoulutukseen ja työvalmennukseen sekä ohjaajakoulutusta Ajattelutaitoja työpaikalle -kurssitoimintaan Rikosseuraamuslaitoksen käyttöön. Ennakkokyselyn vastaajat arvioivat vakiinnuttamisen ja juurtumisen edenneen onnistuneimmin seuraavissa laajemmissa teemoissa: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimijoiden verkosto- ja ohjausosaaminen Alueelliset moniammatilliset, organisaatioiden rajat ylittävät verkostot ja vertaisryhmät. Kehittämistyön tai vakiinnuttamisen nähtiin olevan vielä osittain kesken seuraavissa: Alueelliset ja paikalliset monikanavaiset TNO-palvelut kaikkien asiakkaiden käytössä, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille TNO-palvelut tuotetaan verkostomaisesti & verkostoituminen koskee viranomaisia, TEhallintoa, oppilaitoksia, korkeakouluja, työelämän toimijoita, järjestöjä ja kolmatta sektoria. Projektien tuloksia ja hyviä käytäntöjä on kuvattu mm. tuotekorttien muodossa Opin ovi sivustolla ( Kiipulasäätiön verkkosivustolla ( sekä Opin Ovi Osaamiseen -projektin wiki-sivustolla (opinoviosaamiseen.wikispaces.com). Tilannekatsaustapaamisessa toimijat alueen projekteista kertoivat projektin päätuotoksista sekä niiden nykytilanteesta. Samalla nostettiin esille toiminnan haasteita projektien päättymisen jälkeen. 3.1 TNO-palvelumallit Ennakkokyselyn perusteella palvelujen nykytilanteesta on epätietoisuutta tai näkemyseroja. Kaksi vastaajista ajatteli palvelujen olevan asiakkaan näkökulmasta melko hajallaan. Asiaan on vaikuttanut esimerkiksi organisaatioiden muutokset. Kolme vastaajista koki tilanteen kuitenkin ihan hyväksi ja totesi ohjausta olevan saatavilla hyvin. Päijät-Hämeen Opin ovi kehitti ohjauspisteen Fellmanniaan, Lahden keskustaan. Opin ovi -ohjauspalvelu toteutettiin alueellisen aikuiskoulutusverkoston yhteistyönä. Mukana toiminnassa olivat projektin oppilaitoskumppanit (ks. esim. loppuraportti) sekä TE-toimistot. Opin ovi -ohjauspalvelu toimi alkuvaiheessa aina iltapäivisin. Sittemmin vuokraan ei ollut enää resursseja, ja vetovastuu toiminnasta siirtyi TE-toimistolle. Nykyään TE-toimiston tiloissa on Opin ovi -ohjauspalvelua joka keskiviikko klo (Koulutuskeskiviikko). Osa Koulutuskeskiviikoista on teemoitettu tietyillä koulutusteemoilla. TE-toimisto on tarjonnut toiminnalle oman tilan ja tietokoneen. Palvelussa ovat 7

9 päivystäneet ahkerasti mm. Diakonialaitos Lahti, Koulutuskeskus Salpaus sekä Lahden kansanopisto. Erillisiä resursseja toimintaan ei kuitenkaan ole, vaan työtä tehdään ns. ylimääräisenä työnä. TE-toimiston neuvontapalvelussa päätoimisesti toiminut koulutusneuvoja siirtyi muihin tehtäviin, eikä enää osallistu Opin oven toimintaan, ja nyt TE-toimiston asiantuntija on osa-aikainen. Tämä vaikeuttaa toiminnan organisointia., ja nyt varsinaisen vetäjän puuttuessa toiminnan organisointi on vaikeaa. Opin Ovi, Hämeen ELY-keskus - ja Opin ovi osaamiseen -projekteista on jäänyt elämään Koulutustorstai, jonka toteutuksessa on tehty yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Koulutustorstait ovat säännöllisiä TE-toimistossa järjestettäviä tilaisuuksia, joissa kerrotaan asiakkaille aikuiskoulutusasioista. Koulutustorstait toteutetaan verkostoyhteistyönä, ja niissä esiteltävät sisällöt suunnitellaan yhdessä puolivuosittain. Koulutustorstaissa vastuuhenkilönä on alusta saakka ollut TE-toimiston työntekijä. Koulutustorstaista lähetetään aktiivisesti kutsukirjeitä työttömille, kun sopivia teemoja on tarjolla; vastaanottajia voi hakea tietojärjestelmästä hakusanoilla. Teemat ovat yleensä sopivia juuri niille asiakkaille, jotka eivät tällä hetkellä ole kiinni opinnoissa mutta voisivat tarvita koulutusta. Lahden TE-toimiston Koulutuskeskiviikkoa pyöritetään hyvin samanlaisella mallilla kuin Hämeenlinnassakin, mutta Hämeenlinnassa käytäntönä olevia suoria markkinointikirjeitä työttömille ei ole lähetetty vielä. Kanta-Hämeessä verkoston toimintaan kuuluu muutakin kuin Koulutustorstai, esim. yhteisten isompien tapahtumien järjestäminen (vähintään 1 krt / vuosi), ja kirjasto on mukana yhteistyössä myös. Myös Forssassa on järjestetty vastaavaa Koulutusmaanantaita. Opin Ovi Osaamisen -projektin loppuraportin tulokset-kohdassa on mainittu lisäksi seuraavia palvelumalleja tai niiden kokeiluja: työelämäkoordinaattorit ja työelämäyhteistyön rakenne Koulutuskeskus Tavastiassa, Ohjaamo-palvelumalli/pilotointivaihe ja aikuisten opinto-ohjaaja. Tekemällä oppii -projektissa kehitettiin käytäntöjä, joilla tuetaan vankeusajan opiskelua. Ohjaukseen ei avovankilassa ole omaa opinto-ohjaajaa, vaan vankien on mahdollista ja tarkoituskin käydä mahdollisimman paljon ulkopuolisissa palveluissa. Oppilaitoksissa yhteyshenkilöitä ovat esimerkiksi opintosihteerit. Ohjauksen toimintamallia kehitettiin projektissa niin, että ohjausosaamista vietiin suoraan vankilan henkilökunnalle, jotta se voisi neuvoa vankeja myös koulutusasioissa. Työntekijöille neuvottiin esimerkiksi, kuinka verkosta löytää koulutustietoa. Rikosseuraamusesimiehet ovat keskeisessä tehtävässä vankien tulevaisuuden suunnitelmien suhteen, ja heidän kanssaan käytiin läpi, kuinka opintoihin ja työelämään ohjataan. Siitä tarpeesta syntyi myös projektin julkaisu, jossa on ohjausasiaa ja työvälineitä vankiloiden henkilökunnalle. Muiden kuin Lahden ja Hämeenlinnan seutujen alueellisista palvelumalleista mainittiin tilannekatsauskäynnillä Hyria ammattioppilaitoksen ja Faktian ns. Ohjaamo-palvelut. Hyrian Ohjaamo:n kerrottiin olevan nykyään suunnattu enemmän maahanmuuttaja-asiakkaille. Myös aivan uusi matalan kynnyksen ohjauspiste ollaan avaamassa Hyvinkäälle. 3.2 Julkaisut ja oppaat Päijät-Hämeen Opin ovi -projektissa tuotettiin ohjausopas Päijät-Hämeen aikuiskoulutus- ja ohjauspalveluopas alueelliselle ohjaajaverkostolle, ja se oli varsinkin alussa tärkeä väline. Projekti tuotti myös julkaisun Alueellista ohjauspalveluverkkoa kutomassa Elinikäistä ohjausta tukevien palvelujärjestelyjen kehittyminen Päijät-Hämeen Opin ovi -projektin aikana (saatavissa esim. 8

10 Tekemällä oppii -projekti tuotti julkaisun Tekemällä oppii Vinkkejä vankityönjohtajille, joka toimii ohjausta tukevana työvälineenä vankityönjohtajille sekä muulle henkilökunnalle. Oppaasta saa tietoa esim. oppimisen ongelmista, kirjassa on pikalukitesti ja muita välineitä. Tekemällä oppii -projektin julkaisuja voi tilata Kiipulan kirjastosta Anne Heikkiseltä. Lisätietoja saatavissa: Opin Ovi Osaamiseen -projekti tuotti projektin päätösvaiheessa julkaistun loppuesitteen Opin Ovi Osaamiseen, Aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisprojekti, joka kokosi projektin prosessia ja tuloksia. Projektit ovat tuottaneet aktiivisesti artikkeleita myös muihin kuin projektien omiin julkaisuihin. Hämeen alueen projektien julkaisuja löytää Opin ovi -kirjastosta: Verkostot Tilannekatsauskäynnin osallistujat ja ennakkokyselyn vastaajat kokivat alueellisen verkoston myönteisenä asiana. Ennakkokyselyssä projektissa syntynyttä verkostoa kuvattiin mm. seuraavasti: voimavara ja tuki verkoston jäsenille sekä hämähäkinverkko, ohut mutta toimii. Ennakkokyselyn vastauksissa yhteistyöverkosto on mainittu yhtenä projektin merkittävimmistä tuloksista: Yhteistyöverkosto, jossa kaikki tietävät koulutusasioissa kenen puoleen kääntyä. Projektien myötä rakennettu verkosto on hyvä tausta uudelle yhteistyölle, ja uusia yhteisiä toimintoja saadaan liikkeelle nyt luontevasti. Verkoston hyötynä nähdään myös tapahtumien järjestäminen, koska yhdessä tehtäessä saadaan aikaiseksi näyttävämpää ja kannattavampaa toimintaa. Päijät-Hämeen Opin ovi -projektin tärkeimpänä tuloksena syntyi Päijät-Hämeen aikuiskoulutustoimijoiden ryhmä/verkosto. Kehittämistyö käynnistettiin verkoston rakentamisesta ja yhteisen ohjauspalvelun kehittämisestä, ei aikuisohjauksen strategian tai toimintasuunnitelman laatimisesta. Fellmannian Opin ovi -ohjauspisteen toiminnan päätyttyä TE-toimiston saaminen mukaan Opin ovi -yhteistyöhön on ollut hyvä asia. Korkeakoulutoimijat olisivat pitäneet Opin ovi -ohjauspalvelun mieluummin Fellmanniassa, jossa kuitenkaan ei ollut riittävästi asiakkaita. Palvelua olisi täytynyt markkinoida tehokkaammin. TE-toimistossa liikkuu enemmän ihmisiä, joten asiakkaita tulee luontevammin. TE-toimiston henkilöstö ohjaa asiakkaita Opin oveen. Opin ovi -ohjaajista on todettu olevan hyötyä myös TE-toimistolle. Toisaalta nykyään, kun TEtoimistossa käydään vain kutsutusti, niin asiakkaiden määrä voi vähentyä. Esimerkiksi työssä olevia korkeakoulutettuja ei käy työ- ja elinkeinotoimistossa, vaikka heille voisi olla hyötyä jonkinlaisesta ohjauksesta. Kuva 2. Eija Tamminen kertoi Päijät-Hämeen Opin ovi -ohjauspalvelusta 9

11 Päijät-Hämeen ohjaajaverkostossa on monta kymmentä henkilöä, mutta aktiivisia on vajaa parikymmentä. Koulutuskeskiviikkoon TE-toimistoon saadaan päivystäviä työntekijöitä melko vaihtelevasti. Verkostomaisen TNO-palvelun vastavuoroisuus nousi esille tilannekatsauskäynnillä: myös muiden kuin oman oppilaitoksen tarjonnasta kertomista (ohjaus yhden luukun periaatteella) ei aina meinata muistaa. Tapaamisessa keskusteltiin paljon myös henkilömuutosten ja TE-toimiston muutosten myötä tulleista haasteista Koulutuskeskiviikolle. Toiminta kaipaa nimettyä vetäjää, jolla olisi riittävästi aikaresurssia. Verkosto taas tarvitsisi parempaa koordinointia, tsemppausta, tukea ja kokoontumisia. Lahden TE-toimistossa ja Koulutuskeskiviikossa osa-aikaisena neuvojana toimii Sanni Häkkinen, jonka päätoimipaikkana on kuitenkin Heinola. Lisäksi tilannekatsauksessa todettiin, että oppilaitosten opinto-ohjaajilla ei ole kovin hyvin mahdollisuuksia tulla TE-toimistoihin antamaan koulutusneuvontaa. Opin Ovi Osaamiseen -projektin loppuraportissa mainittiin projektin tuloksina seuraavat verkostot: alueverkoston toimintamalli (Hyvinkää-Riihimäki), alueverkosto (Hämeenlinna) sekä työelämäkoordinaattoreiden verkosto. Verkostomaisesti Hämeen TE-toimistossa järjestettävässä Koulutustorstaissa ohjausta ja neuvontaa on ollut antamassa eri henkilöitä; opinto-ohjaajia, opettajia ja opintosihteereitä. Oppilaitosten kanssa tehdyssä sopimuksessa on nimetty henkilöt, jotka huolehtivat toiminnasta. Koulutustorstai-verkostossa on reilut 10 aktiivista toimijaa. Vetäjän tekemään aikataulupohjaan sovitaan teemoitukset yhdessä verkoston kanssa joko tapaamisissa tai sähköisesti. Projektin myötä syntyneet aikuisohjaustiimi ja työelämäyhteistyötiimi (liittyen lähinnä Ammattiopisto Tavastiaan) ovat yhä toiminnassa. Tiimit ovat vastuuhenkilöiden verkostoja, tietyiltä yhteyshenkilöiltä voidaan pyytää apua suunniteltaessa esim. räätälöityä koulutusta yrityksen kanssa. Työelämäyhteistyöstä on keskusteltu paljon aiemmissa tapaamisissa Opin Ovi Osaamiseen -projektin kanssa, ja on hyvä, että yhteistyö jatkuu. Ammattiopisto Tavastialla on yhteistyötä myös kehittämisyhtiön kanssa sekä edustajia mukana kaikissa Hämeenlinnan kaupungin toimialaryhmissä, mitä kautta kuullaan signaaleja. Tekemällä oppii -projektissa syntyi moniammatillinen yhteistyöverkosto, mutta projektipäällikön mukaan se ei ole ehkä jäänyt aivan kunnolla elämään. Ryhmässä mietittiin vankilan ulkopuolisten toimijoiden kanssa sitä, mihin vanki ohjataan ja kuka jatkaa ohjausta vankeuden jälkeen. Vankilasta ryhmässä olivat mukana rikosseuraamusesimiehet. Yhteistyöverkosto kokoontui aluksi neljänä iltapäivänä vuodessa, mutta sitten tapaamiset harvenivat ja ryhmä hajaantui. Jäljelle jäivät kuitenkin yhteystiedot ja uudet kontaktit, joita ryhmän kautta solmittiin, ja niitä voi hyödyntää vangin vapautumista suunniteltaessa. Yhteistyö on vahvistanut sitä käsitystä, ettei vanki ole erilainen kuin muut ohjauksen asiakkaat ja hänet ohjataan samoihin palveluihin kuin muutkin kansalaiset eikä erikoispalveluja ole käytettävissä tai välttämättä tarvitakaan. Projektissa todettiin myös, että vankien osallistuminen normaaleihin koulutusryhmiin oppilaitoksissa on järkevä ratkaisu, mm. vankilan Kuva 3. Hämeen ELY-alueen Opin ovi -toimijoita: Elina Sorvari, Iiris Kurvinen ja Kirsi Ek 10

12 pienten opiskelijamäärien vuoksi. Vankilan ja oppilaitoksen yhteistyö on kehittynyt ja on voimissaan vielä projektin päättymisen jälkeen. Yhtenä syynä tähän on se, että vankilassa oli opiskelijoita vielä projektin päättymisenkin jälkeen, ja toimintaa tuli jatkaa ilman projektin panostuksia. Forssan seudulla tehtävästä ohjauksen yhteistyöstä kerrottiin tilannekatsauksessa, että peruskoulujen oppilaanohjaajien ja Forssan ammatti-instituutin yhteistyöverkostolla on ollut tapaamisia sekä lisäksi Forssan seudun opinto-ohjaajilla on ollut vuosittaisia tapaamisia TE-toimiston henkilöstön kanssa. Tapaamiset ovat kuitenkin uhattuna, koska TE-toimiston antaman ilmoituksen mukaan niihin osallistumiseen ei riitä resursseja. Muista Forssan alueen elinikäisen ohjauksen verkostoista mainittiin esim. Forssan kouluikäisten kasvattajaverkosto KASVE. Oppilaitoksilla nähdään olevan yhteistyötä, mutta TE-toimistojen haasteet näkyvät yhteistyössä eri seuduilla. On todettu, ettei verkosto jää elämään kunnolla, jos se on muodostunut pelkästään projektin aikana. Tarvitaan tukea, ylläpitävää systeemiä, henkilöä organisoimaan ja ylläpitämään tai esimerkiksi kiertävää vastuuta organisaatioiden välillä. Verkoston mahdollisuus kokoontua yhteen suunnittelemaan on myös tärkeää. Päijät-Hämeessä mm. johtajia sitoutettiin yhteiseen toimintaan sopimalla asioista yhteisessä palaverissa. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin alueen verkoston hiipumisesta nyttemmin sekä mahdollisuuksista aktivoida sitä uudelleen. Kristiina Juusti ELY-keskuksesta lupasi tarttua asiaan ja kontaktoida myös yhteyshenkilöitä (mm. MASU-verkosto ja TE-toimisto). TNO-palvelujärjestelmä voi olla haavoittuva esim. niissä tilanteissa, kun keskeinen yhteyshenkilö lähtee pois ja uusi henkilö on perehdytettävä verkostomaiseen toimintatapaan aivan alusta saakka. Verkostotyöstä on monilla hyvin ohut ymmärrys. Tilannekatsauskäynnillä nousi esiin myös se, että oppilaitosten väliset kilpailuasetelmat vaikuttavat toimintaan aina jollain tavalla. Alueelliset Opin ovi -projektit ovat mahdollistaneet myös uusia yhteistyökuvioita. Esim. Tekemällä oppii -projektista on seurannut koulutusyhteistyötä Kiipulasäätiön ja Koulutuskeskus Tavastian välillä. 3.4 Opinnollistamisen edistäminen Tekemällä oppii -projektissa työskenneltiin vankilaympäristössä ja kehitettiin vankien työtoiminnan opinnollistamista. Vankilan sisälle kehitettiin käytäntöjä, joiden avulla vangeilla on mahdollisuus opiskella ammatillisia opintoja työvaltaisesti. Pääkumppanina projektissa oli Vanajan vankila. Vankiloissa on toteutettu esim. oppisopimuskoulutusta jo pidemmän aikaa, mutta Tekemällä oppii -projektin myötä erityistä oli se, että yhteistyössä oli oikeita ulkopuolisia kumppaneita: ulkopuoliset työpaikat ja oikeat työtehtävät. Keinot lisätä opiskelumahdollisuuksia vankilassa, ovat tervetulleita, sillä varsinkin suljetussa vankilassa mahdollisuuksia on huonosti. Kehitys on luontevaa, sillä ollaanhan oppilaitoksissakin menossa enemmän työvaltaiseen opiskeluun. Tekemällä oppii -projektin yhteydessä vangit opiskelivat pääsääntöisesti oppilaitoksen normaaleissa koulutusryhmissä. Rakennuspuolen opiskelijoilla oli aluksi Tavastiassa oma pieni ryhmänsä teoriaopetuksessa, mutta tavallisiin koulutusryhmiin osallistuminen nähtiin myöhemmin järkevämmäksi, koska opiskelijoita on pieni määrä ja he aloittavat eri aikoina. Työtoiminnan opinnollistaminen on ollut suuri työ. Opinnollistaminen on jäänyt hienosti käytännöksi vankilassa ja sen vankeja on yhä mukana opinnoissa. Projektin loppuessa huolehdittiin, että 11

13 opiskeluja oli silloinkin vielä käynnissä (esim. rakennusalaa), jotta toiminta ei päättyisi projektin loppuun. Avovankilassa oltiin tyytyväisiä siihen, että opiskelijoita jäi projektin päätösvaiheessa ja yhteistyö oppilaitoksen kanssa jatkuu. Opinnollistamisajatus on jäänyt elämään laajemminkin, ja Rikosseuraamuslaitos on viemässä opinnollistamista nyt vauhdilla myös muihin Suomen vankiloihin. Käytännössä tämä tarkoittaa vankiloiden sisäisten työtehtävien kartoittamista opiskelua ajatellen. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnossa yhteyshenkilönä opinnollistamisen edistämiseen liittyen on Eila Lempiäinen. Projektin päätyttyä projektitoimijat ovat jatkaneet työssä oppimisen markkinoimista myös muissa yhteyksissä, esim. projektin toteuttajien järjestämän koulutuksen yhteydessä. Tekemällä oppii - projektin aikana opittua ja tehtyä työtä hyödynnetään nyt alkaneessa uudessa tuetun oppisopimuksen projektissa, jota toteutetaan suljetussa vankilassa. Tekemällä oppii -projektin vaikutukseksi Kanta-Hämeen alueella kerrottiin myös se, että alueella ollaan opinnollistamassa esimerkiksi kirjastossa tapahtuvia työtehtäviä (esim. logistiikkaa). Lisäksi opinnollistamisen ajatusta on siirtynyt esim. vapaa-ajan liikunnanohjaukseen, jotta joitakin opintosuorituksia voitaisiin suorittaa myös sen pohjalta. Tilannekatsauskäynnillä Kirsi Ek korostikin, että kaikki työympäristöt kannattaisi käydä läpi, jotta löydettäisiin, mitä kaikkea esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voisivat oppia työtä tekemällä. 12

14 4. Jatkokehittäminen ja opit Hämeen alueella kehittämistyötä on vedetty vahvasti sillä ajatuksella, että pyritään kehittämään olemassa olevia toimintoja ja rakenteita. Tämä on havaittu hyväksi lähtökohdaksi ja asian tärkeys vahvistui projektien aikana. Ennakkokyselyn vastauksissa nousi esille, että alueellisten aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen rakenteen ylläpitäminen huolestuttaa. Yksi vastaaja esimerkiksi, että verkostomalli rakenteena ei ole kovin vakaa. Alueelliset aikuisten ohjauksen vastuut ja resurssit haluttiin määriteltävän. Uskoa toiminnan jatkuvuuteen kuitenkin on: teemme sen, minkä näillä resursseilla pystymme ja Tahtoa uusien rakenteiden synnyttämiseen varmasti on. Ennakkokyselyssä tiedusteltiin projekteista opittuja asioita pyytämällä vastaajia jatkamaan lausetta Projektin aikana oivalsimme, että. Tässä yhteydessä vastaajat kertoivat oppineensa, että kehittämistyö ei juurru ilman sitoutumista ja että jatkuvuuden takaaminen on tärkeää vielä projektin loputtua. Vastauksissa todettiin myös, että ohjaus on kaikkien organisaatioiden toimijoiden tehtävä ja ohjauksen onnistumiseksi on tärkeää olla henkilökohtaisia suhteita kumppaneihin ja naapurioppilaitoksiin. Oppina todettiin myös yhteistyö on voimaa. Tilannekatsauskäynnillä opeiksi tuleviin kehittämishankkeisiin mainittiin mm. kohderyhmien ikärajoitukset, jotka rajoittavat toimintaa. Nämä rajoitukset ovat rahoituslähteestä riippuvia, ja niistä aiheutuu toisinaan käytännön hankaluuksia projektitoimintaan. Käytännön järjestelyissä opiskelijoiden ja muiden osallistujien joutuminen eriarvoiseen asemaan (esim. tilaisuuksien tai niiden ruokailujen maksullisuus) vaikuttaa luottamuksen rakentamiseen. Ennakkokyselyssä selvitettiin myös vastaajien käsityksiä projektien mahdollisista epäonnistumisista. Vastaajat kokivat sellaiseksi esimerkiksi projektin päätösvaiheen, jossa vetäjät siirtyivät muihin tehtäviin sekä sen, ettei nuorisopuolen toimijoita ollut otettu mukaan projektin alusta lähtien. Yksi vastaajista kuvasi projektin prosessin epäonnistumiseksi myös: haaveiltiin asioita, joita ilman rahaa ja resursseja ei voi toteuttaa. TE-toimistojen työntekijöillä on hyvin huonosti mahdollisuuksia olla aidossa yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Alueellisiin TE-palveluihin on toimistojen yhdistyttyä tullut koordinaattoreita, jotka voivat yhteyshenkilöinä osallistua erilaisiin yhteistyökuvioihin, mutta he eivät tunne tilannetta eri seuduilla. TE-toimistojen palvelun muutokset ovat lisänneet myös suoraan oppilaitokseen tulevia yhteydenottoja viimeisten kahden vuoden aikana jonkinlaisia kyselyjä tulee joka päivä. TE-toimistossa ei ole enää päivystyksiä, ja Opin ovien kehittämissä palveluissa tehdään nykyään joitakin sellaisia asioita, joita työ- ja elinkeinotoimistot tekivät ennen. Opin ovien kehittämille palveluille voidaan nähdä olevan tarvetta; palvelut kehitettiin alun perin juuri niille henkilöille, jotka eivät ole opinnoissa ja jotka ovat ehkä työelämässä, mutta tarvitsevat tietoa koulutuksesta. Projektien päättyessä tulee haasteita jatkaa palvelua ja riski palvelun päättymisestä kokonaan; jatkuvuutta tulisi miettiä jo projektin alussa sekä suunnitteluvaiheessa. Kehittämistyön linkittäminen ja sitominen organisaatioiden perustoimintaan ja strategisiin tavoitteisiin auttaa myös juurtumisessa verkostomaisessa toiminnassa keskeistä on kuitenkin sitoutuminen alueen yhteisiin tavoitteisiin. Tulevalla hankekaudella ns. Ohjaamo-mallin kehittäminen sisältyy Nuorisotakuu-kehittämisohjelmaan. Jälleen nousee esille kohderyhmän ikärajaus: etsivän nuorisotyön ikäraja on 25 vuotta, nuorten aikuisten osaamisohjelman toimenpiteissä 29 vuotta ja niin edelleen. Tilannekatsauksessa 13

15 heräsi pohdintoja, kuinka näistä rajoista voisi paikallisesti oikaista. Rajatut kohderyhmät korostuvat hanketoiminnassa, vaikka kehittämistoimet ja ohjaus olisivat kuitenkin hyvin rinnakkaisia. Esimerkiksi vankilassa kouluttautumisessa on käytettävä erilaisia rahoituslähteitä riippuen opiskelijoiden iästä (esim. 25-vuotias vs. 28-vuotias), vaikka tilanne, tausta ja opiskelukiinnostus olisi muuten samanlainen. On huomattu, että nuorten aikuisten osaamisohjelma ja Opin ovi -toimintakin olisivat voineet keskustella vieläkin paremmin keskenään, koska nyt sen kanssa kuljetaankin lähes käsi kädessä ja asiakasryhmät ovat samoja. Alueelliseen toimintaan tarvitaan karttaa, jossa näkyisi tarkasti toimijat ja mitä kukin tekee, esim. koulutukset ja kehittämistoimet, jotta hahmottuisi paremmin, mitä asioita voidaan tehdä yhdessä. Tilannekatsaustapaamisessa nostettiin esille ohjauksen yhteistyökumppaneista myös nuorisotoimi, sosiaali- ja terveysalan toimijat sekä työelämä ja yritykset, jotka järjestävät ohjausta ja koulutusta. Alueen toimijoiden vastuulle jää se, että tapaamisia myös laajemmalle verkostolle järjestettäisiin. Alueelliset verkostotilaisuudet, joissa olisi mukana muitakin toimijoita kuin ELO-ryhmät, todettiin tarpeellisiksi. Keskustelussa todettiin myös, että ELY-keskuksissa tämän teeman ympärillä työskentelevät kaipaavat työhönsä myös keskustelukumppania. Esimerkkinä alueellisista verkostotapaamisista mainittiin Keski-Suomen kaikille avoimet Elopelto - Learning café -tilaisuudet. Tekemällä oppii -projektin käytännöt opinnollistamisesta ovat siirtyneet edelleen muihin kehittämisprojekteihin. Suljetun vankilan kanssa yhteistyössä toteutettavaan oppisopimuskoulutusprojektiin on myös saatu eväitä Tekemällä oppii -projektin kokemuksista. Työtoiminnan opinnollistaminen liittyy kiinteästi syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Tilannekatsauksessa keskusteltiin tässä yhteydessä myös tulevasta Ohjaamo-kehittämistyöstä sekä TYPien toiminnan muutoksista tulevaisuudessa. Verkostotoiminnan kehittymisen kautta oppeja siirtyy verkostossa eteenpäin myös alueen oppilaitosten koulutusyhteistyön kautta. Kuinka projektit olisivat voineet onnistua paremmin? Verkostomaisen toiminnan jatkuvuus vaatii isojakin ponnistuksia. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin paljon hanketoiminnasta ja sen jatkuvuudesta, mm. sitoutumisesta. ESR-kehittämisohjelman alueilla on olemassa myös sellaisia seutuja, joille ei ole jäänyt juuri mitään elämään projektin jälkeen. Yhteistyönä toteutettava toiminta on aina haastavampaa kuin ainoastaan oman organisaation strategiaan kiinnittyvät toiminnot. Ennakkokyselyssä vastaajia pyydettiin jatkamaan lausetta Parempaan onnistumiseen olisi tarvittu. Vastaajien mukaan parempaan onnistumiseen olisi tarvittu lisäresursseja (nyt lähes kaikki toimijat tekevät ohjaustyötä muun työn ohella), tekemisen istuttamista käytäntöön sekä keskitettyä valtakunnallista visiota, joka olisi ennakoinut tulevat rahoitusmuutokset. 14

16 5. Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle/Alueellinen ELO-toiminta ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Hämeen ELY-alueella toimii kaksi ELO-ryhmää, Päijät- Hämeen ja Kanta-Hämeen ryhmät. Maakuntien omat ryhmät perustettiin, koska toiminta on erilaista eri alueilla: Päijät-Hämeessä toiminta on polarisoitunutta (Salpauksen ympärille) ja Kanta- Hämeessä on kolme eri keskusta, Hämeenlinna, Riihimäki ja Forssa. ELO-toimintaa on käynnistetty mm. yhteisellä seminaarilla toukokuussa 2013, jossa on koottu lähtökohtia ryhmien toiminnalle maakunnissa. Ryhmät ovat kokoontuneet myös Nuorisotakuu-teemalla syksyllä Huhtikuun 2014 alussa molemmat ryhmät kokoontuivat elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelman äärelle ja lisäksi teemana on ollut välityömarkkinat. Alueen Opin ovi -projektien toiminnassa olleita henkilöitä on mukana Kanta- ja Päijät-Hämeen alueellisissa ELO-ryhmissä. Kyselyn perusteella alueella ei välttämättä vielä tunneta hyvin sitä, kuinka Opin ovien tiedot siirtyvät alueellisten ELO-ryhmien toimintaan. Ryhmiin osallistuvista Opin ovi -toimijoista mainittiin Arto Ruhala ja Risto Kostiainen (Kanta-Hämeestä), myös Päijät- Hämeen ryhmässä kerrottiin olevan Opin ovi -projekteissa mukana olleita henkilöitä. TE-toimistosta on myös kaksi henkilöä mukana. Lisätietoja ryhmien jäsenistä on saatavissa sihteeriltä. Tilannekatsaustapaaminen todettiin hyödylliseksi tilaisuudeksi myös alueellisen ELO-toimintasuunnitelman kannalta, sillä sitä kautta työryhmien sihteeri sai hyvin tietoa projektien tuloksista, suunnitelmassa hyödynnettävistä aineistoista sekä kehitettyjen asioiden tilanteesta tällä hetkellä. Esimerkiksi yhteistyöverkostot ja opinnollistamisen mallit todettiin hyvinä, konkreettisina elämään jääneinä asioina. ELY-keskuksen vastuulla oleva elinikäisen ohjauksen kokonaisuuden koordinointi mietitytti tilannekatsauskäynnin osallistujia. Usein tehtävä koetaan haastavaksi. Ameebaksi tai vellovaksi suoksi kutsuttuun kokonaisuuteen on vaikea saada otetta, koska elinikäisen ohjauksen kohderyhmä käsittää koko eliniän lapsuudesta vanhuuteen. Alueen ELO-ryhmiltä odotetaan kannanottoja toiminnan painopisteisiin Hämeen alueella. ELO-ryhmillä ei kuitenkaan ole varsinaista mandaattia konkreettisiin toimenpiteisiin esimerkiksi ongelmakohtiin puuttumiseksi. Tämän vuoksi työ aiheuttaa toisinaan voimattomuuden tunnetta mitä ELO-ryhmä voi oikeasti tehdä edistääkseen ohjauksen tehostamista tai yhteistyöverkoston toimintaa? Kanta- ja Päijät-Hämeen alueille ollaan tekemässä elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelmia. ELO-ryhmien sihteeri Kristiina Juusti on vastannut toimintasuunnitelmien kirjoitustyöstä. Taustalla ovat myös valtakunnalliset elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset linjaukset. Lisäksi taustalla Päijät-Hämeessä on aikuiskoulutuksen strategia. Tilannekatsauskäynti herätti keskustelua strategioista ja niiden tarpeellisuudesta. Strategiat ovat usein aika kaukana konkretiasta. Todettiin, että toimintasuunnitelma aukaisee strategiaa paremmin. Juustin mukaan alueellisessa toimintasuunnitelmassa ovat keskeisiä nuorisotakuuasiat, välityömarkkinat sekä ennakointi. Näihin liittyen tehdään lyhyen tähtäyksen ennakointityötä. Toimintasuunnitelmassa ohjauksen painopiste on sekä nuorissa että aikuisissa. TE-toimistojen resurssiongelmiin on ajateltu ottaa kantaa alueella. Koulutusneuvojien tilanteeseen on vaikuttanut se, että TE-toimistot voivat alueellisesti päättää asiasta, eikä TEM enää ohjeista tätä 15

17 asiaa. Joissakin TE-toimistoissa on päätetty, että koulutusneuvonta sisältyy kaikkien virkailijoiden työhön, eikä erillisiä koulutusneuvojia ole. Tilannekatsauksessa todettiin, että Hämeen ELO-toimintasuunnitelmia ja kannanottoja tehtäessä voisi ottaa yhteyttä johonkin sellaiseen TE-toimistoon, jossa on vielä koulutusneuvojia. Alueellinen ELO-ryhmä voisi hyödyntää niitä tietoja kannanottojen tekemisessä. Esim. Keski-Suomi ja Pohjois-Savo mainittiin tällaisina alueina. Tulossopimuksissa on ns. Ohjaamo-malli nostettu seuraavien kehittämiskohteiden joukkoon ja se on ESR-hankkeena kehitettävä asia. Tulevalla hankekaudella Ohjaamo-mallin kehittäminen sisältyy Nuorisotakuu-kehittämisohjelmaan, joten pääpaino on nuorissa asiakkaissa. Alueellisesti voitaneen kuitenkin päättää aikuisväestön huomioimisesta kohderyhmässä. Ohjaamo-kehittämistyö joka tapauksessa tukee elinikäisen ohjauksen kehittämistä alueilla. 16

18 6. Muuta esille tullutta Tilannekatsauksessa käsiteltiin myös alueellisten TNO-palvelujen seurantaa ja arviointia. Alueellisten TNO-palvelujen seurantaan ja arviointiin välineeksi mainittiin kahdessa ennakkokyselyn vastauksessa alueellinen ELO-ryhmä. Muita seurantavälineitä ei ole tai niitä ei tilannekatsauksen yhteydessä nostettu esille. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin myös valtakunnallisen ELO-ryhmän toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta. Valtakunnallisen ryhmän on mahdollista keskustella ja ottaa kantaa asioihin, mutta vastuu muutoksista on aina ministeriöillä. Asioiden aitoon kehittämiseen ja edistämiseen aluetasolla pohdittiin ratkaisuksi entistä toimivampaa paikallista yhteistyötä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkinnon uudistukset mietityttävät. Oppilaitoksissa pohditaan myös sitä, keille kaikille ohjaus kuulu: onko se esimerkiksi aina opettajien perustehtävässä? Asia on pinnalla silloin, kun mietitään sitä, keitä organisaatioista irrotetaan verkostomaiseen ohjaustoimintaan. Koulutusmaailmassa tiuhaan tulevat erilaiset määräaikaiset hankkeet ym. rahoituksiin vaikuttavat seikat aiheuttavat sen, että suunta muuttuu usein. Oppilaitoksilla ole riittävästi rauhallisia ajanjaksoja, jolloin asioita voisi saada kuntoon paremmin. Tilannekatsauskäynnillä todettiin myös, että toiminta on luonnollisesti helpompaa silloin, kun sitä ei tarvitse synkronoida kovin monen yhteistyökumppanin kanssa. 2. asteelta, lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta, valmistuvien siirtymistä koulutukseen tai työelämään ei seurata samoin kuin peruskoulusta valmistuvia. On olemassa paljon asiakkaita, joita ei opasteta siirtymävaiheessa. Kynnystä omien asioiden selvittämiseen voi tulla myös siitä, että TEtoimiston palveluihin pääsee vain ajanvarauksella. Keskustelussa nousi esille esimerkki, jossa henkilö oli voinut olla peruskoulun jälkeen yhdeksän vuotta kotona tekemättä mitään. 17

19 7. Yhteenveto Alueen Opin ovi -projektien tuloksista merkittävimpiä ovat alueelliset ohjauksen verkostot, jotka ovat voimissaan vielä projektien päättymisenkin jälkeen. Opin ovien myötä tehty alueellinen yhteistyö helpottaa yhteisten asioiden eteenpäin viemistä myös nykyään. Verkostoilla on kuitenkin haasteita. Resurssien ja vastuullisten vetäjien puuttuessa toiminnan jatkuvuus on uhattuna. Vakiintuneeksi toimintamalliksi kehitetty Koulutustorstai -palvelu on esimerkillinen tulos projektivoimin tuotetusta konseptista, johon verkostotoimijat ovat sitoutuneet ja jonka jatkuvuuden varmistamiseksi on tehty suuri työ. Toimintamallia on siirretty myös muille seutukunnille. Myös vankien työtoiminnan opinnollistamisen käytännöt ovat saaneet projektitoiminnan myötä näkyvyyttä ja oppeja siirretään muihinkin Suomen vankiloihin. Hämeen ELY-alueen Opin ovi -projektien keskeiset tulokset ja hyvät käytännöt on esitelty valtakunnallisella Opin ovi -sivustolla, joka toimii verkossa vähintään vuoteen 2020 saakka. Sen avulla hyvät käytännöt ovat hyödynnettävissä myös tulevissa kehittämisohjelmissa. Verkostotoiminta on haastavaa ja tarvitsee sitoutumista toimiakseen. Opin ovi -kiertueen ennakkokyselyssä alueen toimijoilta kysyttiin, kuinka ohjausverkosto pysyy jatkossa aktiivisena. Vastaajat luettelivat keinoiksi mm. säännölliset tapahtumat, aktiivisen vetäjän, säännölliset rakenteet, vastuuorganisaation sekä yhteisten tapahtumien järjestelyvastuiden kierrättämisen verkostossa. Jatkossa Hämeen ELY-alueen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien tuleekin tukea alueellisten verkostojen aktivoitumista ja ottaa kantaa esimerkiksi resurssikysymyksiin, jotta aito verkostotoiminta mahdollistuu. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen laadun seurannan ja arvioinnin kysymykset ovat myös tällä hetkellä ja tulevaisuudessa ajankohtaisia. Opin ovi -kiertueen tilannekatsauskäynnit ovat Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa Opin ovi -projektien tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä aikuisille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) tilanteesta ELY-alueilla. Tämä yhteenveto Hämeen ELY-alueen Opin ovi -projektien tuloksista ja TNO-palvelujen tilanteesta on rajattu katsaus tiettyihin tilannekatsauksen yhteydessä käsiteltyihin teemoihin. Tietoaines on rajallinen myös sen vuoksi, että ennakkokyselyyn ja tilannekatsauskäynnille osallistui vain melko pieni osa alueellisista toimijoista. Tarkemmat tiedot Opin ovi -projektien kaikista tuotoksista ja toiminnasta ovat löydettävissä projektien omista loppuraporteista. Lisätietoa koordinaatioprojektin toiminnasta: 18

20 8. Lähteet Opin ovi, Hämeen ELY-keskus -projektin loppuraportti Opin Ovi Osaamiseen -projektin loppuraportti Luettavissa sähköisesti: (viitattu ). Päijät-Hämeen Opin ovi -projektin loppuraportti Luettavissa sähköisesti: (viitattu ). Tekemällä oppii -projektin loppuraportti Luettavissa sähköisesti: (viitattu ). Projektien materiaalit Opin ovi -sivustolla : ja Opin ovi -kanavalla Muut aineistot: Tilannekatsauskäyntien ennakkokysely Ryhmähaastattelu , Koulutuskeskus Tavastia, Hämeenlinna. 19

21 20 Liite 1

22 21

23 22

24 23

25 Liite 2 Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Alueelliset tilannekatsauskäynnit 2014, ennakkokysely Hämeen ELY-alue Vastaajan rooli alueen elinikäisen ohjauksen (ELO) kehittämistyössä, Vastaajien määrä: 5 Rooli alueen elinikäisen ohjauksen (ELO) kehittämistyössä Opin ovi -projektin työntekijä (= palkan tai osan palkasta on maksanut projekti esim. projektipäällikkö, -suunnittelija) 1 Ohjaajaverkoston jäsen 1 Asiantuntijaryhmän jäsen (esim. alueellinen ELO-ryhmä tai asiantuntijaryhmä) 2 Opin ovi -projektin ohjausryhmän jäsen 1 Resursseista päättävä taho (esim. projektin toteuttajaorganisaation johtajat) 1 Muu yhteistyökumppani, mikä? - Tekemällä oppii projektissa Mihin tarpeeseen Opin ovi -projekti alueellanne synnytettiin? Vastaajien määrä: 5 Aikuisten ohjauspalvelujen parantamiseksi on perustettu tieto-, neuvonta- ja ohjauspiste, joka toimii tällä hetkellä Hämeen työvoimatoimiston Lahden toimipisteessä. Lisäksi ryhmä järjestää koulutustapahtumia mm. AO-viikon aikana. Ohjaustarpeeseen Aikuisopiskelun ohjauksen ja neuvonnan yhteistoimintamallien alueellinen aikaansaaminen ja kehittäminen erityisesti oli 1-tavoitteena. 1. Ohjausverkostojen vahvistaminen, 2. Ohjaushenkilöstön ohjaustaitojen vahvistaminen, 3. Ohjauspalvelumallin luominen, 4. Kysyntälähtöisen tuotteiden kehittäminen ja markkinointi Erityisryhmän ohjaustarpeet (Tekemällä oppii) 1

26 Alueemme Opin ovi -projektissa on kehitetty/tuotettu... Vastaajien määrä: 5 Alueemme Opin ovi -projektissa on kehitetty/tuotettu... Alueellinen strategia ja/tai toimintasuunnitelma 0 Alueellinen ohjaajien verkosto 3 Selvityksiä kehittämistyöhön, esim. ohjaajien osaamistarpeista, palvelujen käyttäjistä Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelupiste 1 Puhelinpalvelu 0 Verkkosivusto 1 Sähköpostipalvelu/verkko-ohjauspalvelu 0 Oppaita asiakkaalle 2 Oppaita tai aineistoja ohjaajalle 3 Toistuva neuvonta- ja ohjaustapahtuma yhteistyökumppaneiden kanssa 4 Muuta, mitä? 1 2 Avoimet vastaukset: Muuta, mitä? Tekemällä oppii - projekti on tuottanut yhteistoiminnassa työpaikkaohjaaja koulutusta ja tukea vankien oppisopimuskoulutukseen ja työelämävalmennukseen sekä ohjaajakoulutusta Ajattelutaitoja työpaikalle - kurssitoimintaan Rikosseuraamuslaitoksen käyttöön.

27 Miten projekti onnistui? Jatka seuraavia lauseita. Asiakkaan näkökulmasta TNO-palvelut alueellamme ovat tällä hetkellä Projektimme tuloksista merkittävimpiä ovat Projektissa syntynyt verkosto on kuin Metsään mentiin siinä, kun Parempaan onnistumiseen olisi tarvittu... Projektin aikana oivalsimme, että helposti löydettävissä ja saavutettavissa sekä säännöllisiä mutta vähän niukkia. ohjaajaringin toiminnan vakiinnuttaminen. Kaikkea ei tehdä erikseen, ja yhdessä järjestetyt tapahtumat näkyvät ja tavoittavat asiakkaita helpommin ja taloudellisemmin. voimavara ja tuki verkoston jäsenille. haaveiltiin asioita, joita ilman rahaa ja resursseja ei voi toteuttaa. lisäresursseja. Nyt lähes kaikki toimijat tekevät ohjaustyötä muun työn ohella, ilman varsinaista resurssia. yhteistyö on voimaa. ehkä hajallaan koulutustorstai ameeba projekti loppui ja vetäjät siirtyivät muihin hommiin tekemisen istuttamista käytäntöön tämä ei juurru ilman sitoutumista Tarkoituksenmukaisella tasolla ja palvelut tiedossa sekä käytettävissä. Tietous aikuisten opiskelu- ja työhönohjaus toiminnasta sekä palveluista. Vielä vähän syrjässä omasta toiminnastamme, mutta tiedossa. En osaa arvioida. En osaa arvioida. En osaa arvioida. melkolailla hajallaan. Organisaatioiden eri muutokset ovat vaikeuttaneet yhteistyötä, mutta ohjausta jokatapauksessa annetaan runsaasti tästä huolimatta. Tälle kohderyhmälle ohjausta on riittävästi ja yhteydet kunnossa asenne ohjaukseen on myönteinen eri viranomaistahoilla. Tämä on näkynyt siinä että eri uusissa hankkeissa ja uusien asiakasryhmien kanssa verkostot toimivat tehokkaasti. Yhteistyöverkosto, jossa kaikki tietävät koulutusasioissa kenen puoleen kääntyä ameeba, joka levittäytyy sinne minne huvittaa ja on monien virtojen vietävissä. hämähäkinverkko, ohut mutta toimii projektissa ei otettu nuorisopuolen toimijoita mukaan alusta lähtien. ei kyllä menty... keskitettyä valtakunnallista visiota joka olisi ennakoinut tulevat rahoitusmuutokset. ohjaus on kaikkien organisaatioiden toimijoiden tehtävä ja henkilökohtaiset suhteet kumppaneihin ja naapurioppilaitoksiin ovat äärettömän tärkeitä ohjauksen onnistumiseksi. jatkuvuuden takaaminen olisi nyt tärkeää projektin loputtua

28 Arvioi kehittämistyön ja palveluiden juurruttamisen onnistumista. 4 = Jatkuvuus projektin jälkeen on turvattu. 3 = Vakiinnuttaminen osittain kesken. 2 = Vakiinnuttaminen ei toteutunut. 1 = Ei ole tehty / ei ole projektisuunnitelmassa. 0 = En tiedä. Vastaajien määrä: 5 1. Alueella on moniammatilliset, organisaatioiden rajat ylittävät verkostot ja vertaisryhmät En tiedä TNO-palvelut on tuotettu verkostomaisesti Verkostoituminen koskee viranomaisia, TE-hallintoa, oppilaitoksia, korkeakouluja, työelämän toimijoita, järjestöjä ja kolmatta sektoria 4. Alueellinen TNO-strategia ja toimintasuunnitelma on käytössä. 5. Alueelliset ja paikalliset monikanavaiset TNO-palvelut ovat kaikkien asiakkaiden käytössä, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. 6. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimijoidenverkostoja ohjausosaaminen on lisääntynyt Jatkokehittämistarpeita, joita projekt(e)ista on syntynyt? Teemme sen, minkä näillä resursseilla pystymme: jokaviikkoinen ohjausaika Te-tomistossa ja muutama yhteinen tapahtuma vuodessa. Alueellisesti pitäisi määritellä kuka ja millä resursseilla tekee aikuisten ohjausta. Verkostomalli ei rakenteena ole kovin vakaa. Tahtoa uusien rakenteiden synnyttämiseen varmasti on. rakenteiden ylläpito

29 Onko TNO-palvelujen seurantaan ja arviointiin olemassa käytäntöjä alueellanne? Vastaajien määrä: 5 Onko TNO-palvelujen seurantaan ja arviointiin olemassa käytäntöjä alueellanne? Kyllä, millaisia? 2 Ei 1 En tiedä 2 Avoimet vastaukset: Kyllä, millaisia? ELO-ryhmä ELO-ryhmä Onko alueellisen Opin ovi -projektin tietoja viety alueellisen ELO-ryhmän toimintaan? Vastaajien määrä: 5 Onko alueellisen Opin ovi -projektin tietoja viety alueellisen ELO-ryhmän toimintaan? Kyllä 3 Ei 0 En tiedä 2 Onko ELO-ryhmässä edustaja, joka tuntee Opin ovi -projektin työtä? Vastaajien määrä: 5 Onko ELO-ryhmässä edustaja, joka tuntee Opin ovi -projektin työtä? Kyllä 3 Ei 0 En tiedä 2 Miten ohjausverkosto pysyy jatkossa aktiivisena? Luettele alueenne keinoja.