Keski-Suomen ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen. Tilannekatsauskäynti

Transkriptio

1 Keski-Suomen ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen Tilannekatsauskäynti

2 Tekijät: Anna-Kaisa Tiihonen ja Auli Ryhänen Taitto: Martti Hänninen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

3 Sisällys 1. Johdanto Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Opin ovet - koordinoituna ja verkostoituna Opin ovi -projektit Keski-Suomen ELY-alueella Tilannekatsauskäyntien toteutus Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus Tulosten juurruttaminen Palvelumallit Verkostot Strategiat ja toimintasuunnitelmat Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne asiakkaan näkökulmasta Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen seuranta ja arviointi Jatkokehittäminen ja opit Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle/Alueellinen ELO-toiminta Muuta esille tullutta Yhteenveto Lähteet Liitteet Liite 1: Ennakkokyselylomake Liite 2: Ennakkokyselyn yhteenveto 3

4 1. Johdanto 1.1 Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla (ESR ) on tavoitteena edistää työelämän kohtaantoa ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tämä tapahtuu kehittämällä ja vahvistamalla valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tieto-, neuvonta- ja ohjaus(tno)-palveluja kaikille asiakkaille, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Kehittämisohjelman avulla lisätään kansalaisten tietämystä TNO-palvelujen toimijoista. Tavoitteena on vertaisoppimisen mahdollistaminen asiantuntijoiden ja käytännön toimijoiden kesken. Lisäksi tuetaan kehittämistyössä saavutettujen kokemusten jakamista ja toimivien käytäntöjen levittämistä. Hallinnonalojen välisellä uudistavalla toiminnalla ja työelämäyhteistyöllä tehostetaan kokonaisvoimavarojen käyttöä. Kehittämisohjelman visio tavoittelee elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävää moniammatillista TNO-palvelujen kokonaisuutta. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä (henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeet huomioivia), monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Kehittämisohjelma koostuu kolmesta laaja-alaisesta osaohjelmasta: Sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi -OSAOH- JELMA Ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - OSAOHJELMA Ohjaustyön arviointi ja tutkimus -OSAOHJELMA NUOVE koulutusneuvontaja uraohjauspalvelujen kehittämisprojekti Sähköisten koulutusneuvonta- ja uraohjauspalveluiden kehittäminen (päättynyt 2011) STUDIO- ja ERKKERI-koulutusprojektit: Aikuisohjaajien ja -kouluttajien osaamisen kehittäminen Alueelliset Opin ovi-projektit: Aikuisneuvonnan ja -ohjauksen alueellinen kehittämistoiminta Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti: Kehittämisohjelman projektien keskinäisen verkostoitumisen, viestinnän, seurannan ja arvioinnin koordinointi sekä Opin ovi -projektien tukeminen alueellisessa kehittämistyössä LAITURI-projekti: Aikuisohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen alueellisen kehittämisen tukiprojekti NUOVE / Tutkimusosiot 3A ja 3B 3A Ohjaus- ja neuvontapalvelujen arvioinnin ja arviointityökalujen nykytilanteen kartoitus kansainvälisellä tasolla opetus- ja työhallinnossa sekä arviointi- ja palautejärjestelmien sekä arviointivälineiden kehittäminen (päättynyt 2010) 3B Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimus (päättynyt 2013) 1

5 1.2 Opin ovet - koordinoituna ja verkostoituna Kehittämisohjelman koordinoinnista vastaa Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti. Projektin tehtävänä on tukea muita kehittämisohjelman projekteja sekä koota niissä syntyviä tuloksia, hyviä käytäntöjä ja levittää niitä valtakunnallisesti. Koordinaatioprojekti pitää yhteyttä Itä-Suomen vastaavia toimintoja toteuttaviin tahoihin. Kehittämisohjelmassa syntyneitä tuloksia tulevat hyödyntämään aikuisopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset opettajakorkeakoulut, yliopistot, vapaan sivistystyön järjestöt, ELY-keskukset, TE-toimistot sekä elinkeinoelämä. Lisäksi projektien tuloksia voivat hyödyntää aikuiskoulutuksen ja ohjauksen alueellisista palvelujärjestelyistä vastaavat päättäjät. Vuonna 2014 Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tehtävänä on kerätä tietoa Opin ovien tulosten ja kehitettyjen palvelujen juurtumisesta sekä seurata tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittymistä Opin ovien päättymisen jälkeen. ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Koordinaatioprojektin tehtäviin kuuluu myös varmistaa kehittämisohjelman toteutuksesta saatujen kokemusten siirtyminen ELY-keskusten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien käyttöön niiden hyödyntämiseksi seuraavalla rakennerahastokaudella. Toiminnassa tehdään yhteistyötä LAITURI-projektin kanssa. 1.3 Opin ovi -projektit Keski-Suomen ELY-alueella Keski-Suomen Opin ovi kehitti maakunnan elinikäistä oppimista tukevia asiakaslähtöisiä aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Palveluita pyrittiin parantamaan ja toteuttamaan moniammatillisella verkostoituneella yhteistyöllä. Keski-Suomen Opin ovi kehitti alueellisen aikuisohjauksen strategian, moniammatillisen ja osaavan yhteistoimintaverkoston, aikuisohjauksen palvelujärjestelmän ja toimintatapoja aikuisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä vahvisti ohjaustoimijoiden ohjaus- ja verkosto-osaamista. Projekti toteutettiin Aikuisohjausta paikallisesti -projekti tuki ja kehitti asiakaslähtöisiä aikuisten ohjaus- ja neuvontapalveluja Keski-Suomen alueella. Projekti liittyi kiinteästi Keski-Suomen Opin ovi -projektiin. Projekti kehitti aikuisohjauspalvelujen toimintamalleja, paikallista aikuisohjauksen yhteistoimintatapaa, proaktiivisia ohjauspalveluja sekä osaamisen kehittämisen tunnistamistapoja. Projekti toteutettiin

6 2. Tilannekatsauskäyntien toteutus Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti kerää tietoa alueellisten projektien tulosten ja hyvien käytäntöjen jatkuvuudesta ja vaikuttavuudesta. Alueelliset tilannekatsauskäynnit ovat yksi toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa palveluista ja verkostoista eri puolilla Suomea. Tilannekatsauskäynnit toteutetaan kaikille ELY-alueille projektien päättymisen jälkeen. Yhteiseen tapaamiseen kutsuttiin ELY-alueelta kaikkien siellä toimineiden Opin ovi -projektien yhteyshenkilöitä ja edustus ELY-keskuksen ELO-ryhmästä sekä TE-toimistosta. Keski-Suomen tapaamiseen osallistui myös LAITURI-projektin edustaja. Ennen alueellista tapaamista kutsutuille lähetettiin ennakkokysely, jossa selvitettiin perusasioita projektien tuloksista sekä vastaajien käsityksiä tulosten juurtumisesta ja alueellisen verkoston ja palvelujen tilanteesta. Alueellinen tapaaminen suunniteltiin ennakkokyselyyn saatujen vastausten pohjalta. Ennakkokyselyyn vastasi Keski-Suomen alueella yhdeksän (9) henkilöä. Ennakkokyselyyn oli mahdollista vastata myös niiden henkilöiden, jotka eivät päässeet osallistumaan tapaamiseen. Yhteyshenkilöitä pyydettiin välittämään kyselyn linkki eteenpäin itse valitsemalleen vastaanottajaryhmälle. Tilannekatsauskäyntien yhteenvetoraporttien tekemiseen hyödynnetään projekteista koottuja aiempia aineistoja sekä tilannekatsauskäynnin yhteydessä saatuja tietoja. Raportit toimitetaan tiedoksi myös opetus- ja kulttuuriministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle sekä valtakunnalliselle ja alueellisille ELO-ryhmille. Tilannekatsauksista saatua tietoa levitetään myös Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin julkaisemassa Opin ovi -uutiskirjeessä. Tilannekatsauskäynnin osallistujat Keski-Suomen ELY-alueella: Kirsi Hintsanen Päivi Hyvärinen Maarit Korva Vesa Lahtonen Eeva Mäkinen Tiina Mäkinen Pirkko Pinola Mari Räsänen Mervi Sirviö Mira Veander Jenny Wallenius Eija Wilmi Alkio-opisto Jyväskylän aikuislukio Jyväskylän ammattikorkeakoulu, suunnittelija, ohjaajarinki Alkio-opisto Jyväskylän aikuisopisto, Keski-Suomen Opin ovi Jyväskylän kristillinen opisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Aikuisohjausta paikallisesti Jyväskylän kristillinen opisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia, LAITURI-projekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Suomen Opisto Jyväskylän aikuislukio Lisäksi erillisessä tapaamisessa Keski-Suomen ELY-keskuksessa haastateltiin sivistystoimensuunnittelija Lea Goyalia ja saatiin yksikön päällikkö Marja Pudakselta kirjalliset vastaukset ennakkokysymyksiin. Haastattelija ja raportin tekijät: Auli Ryhänen ja Anna-Kaisa Tiihonen, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 3

7 3. Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus Keski-Suomen alueella toimi kaksi Opin ovi -projektia: Keski-Suomen Opin ovi sekä Aikuisohjausta paikallisesti. Aikuisohjausta paikallisesti -projektin toiminta-alueeseen kuuluivat erityisesti Äänekosken, Viitasaaren, Saarijärven ja Joutsan seutukunnat. Tilannekatsauksen ennakkokyselyssä kysyttiin alueella ilmenneitä tarpeita, joita varten Keski-Suomen Opin ovi -projekti synnytettiin. Vastauksissa korostui aikuisohjauksen kehittämisen ja selkeyttämisen tarve alueella. Taustalla oli myös tarve kehittää verkoston yhteistyötä, hakevan vaiheen ohjausta sekä koota hajallaan olevia palveluita. Keski-Suomessa eri seutujen tilanteet olivat erilaisia. Jyväskylän seudulla verkostoa rakennettiin useiden organisaatioiden kesken, kun taas monilla muilla paikkakunnilla Keski-Suomessa ei ole lainkaan esim. aikuiskoulutusta tarjoavia oppilaitoksia. Joutsan seudulla ominaispiirteenä on sen maantieteellinen sijainti maakunnan eteläisellä reunalla, mikä loi omat haasteensa myös aikuisohjaukseen. Koska välimatkat lähimpiin isoihin kaupunkeihin ovat melko pitkät, voi se nostaa kynnystä lähteä lisäämään omaa osaamista opiskelun kautta. Joutsassa hankkeen kohderyhmäksi valittiin hankkeen alussa maahanmuuttajat ja alle 25-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aikuiset. Kohderyhmien valinta tehtiin seudun hankekumppanin, Joutsan kunnan perusturvayksikön, kanssa käytyjen neuvonpitojen pohjalta. (Aikuisohjausta paikallisesti -projektin loppuraportti 2011, Joutsan seutu.) Äänesseudulla, Viitasaari-Pihtipudas -alueella sekä Saarijärven seudulla lähdettiin rakentamaan seudullista, yhteistä toimintatapaa ja tehostamaan siten palvelujen saatavuutta alueella. Äänesseudulla lähtökohtana oli tulevaisuuden osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Viitasaari-Pihtipudas -alueella lähtökohtana oli erityisesti osaavan työvoiman rekrytoinnin edistäminen, paikkakunnalle muuttavien aikuisten osaamisen ja paikallisten työpaikkojen kohtaannon edistäminen. (Aikuisohjausta paikallisesti -projektin loppuraportti, Pohjoinen Keski- Suomi.) Molemmissa projekteissa tehtiin tiivistä yhteistyötä muidenkin alueella toimivien mm. työllistämisprojektien kanssa. Tilannekatsauksen ennakkokyselyn vastausten perusteella Keski-Suomen alueella Opin ovi -projektien tuloksena syntyi ja kehitettiin alueellinen ohjaajien verkosto (9 mainintaa), alueellinen strategia/toimintasuunnitelma (8), sähköposti-/verkko-ohjauspalvelu (8) sekä puhelinpalvelu (7). Lisäksi vastaajat ilmoittivat alueellisiksi tuloksiksi toistuvat neuvonta- ja ohjaustapahtumat yhteistyökumppaneiden kanssa (3), selvitykset kehittämistyötä varten (esim. ohjaajien osaamistarpeet, palvelun käyttäjät), TNO-palvelupisteen sekä oppaat ja aineistot ohjaajalle. Verkkosivusto, oppaat asiakkaille sekä Opin ovi -yhteystietokortti mainittiin myös. Projektien tuloksista merkittävimmiksi nähtiin alueellinen ohjaajien verkostoituminen sekä yhteistyön lisääntyminen ja vahvistuminen. Yhteistyön koettiin vahvistuneen myös päättäjien tasolla. Vastaajat nostivat esille merkittävänä myös sen, että toimijat tutustuivat toistensa toimintatapoihin. Lisäksi mainittiin aikuisohjausstrategia, uudet hakevan työn tavat sekä ohjauksen tunnistaminen osaksi yhteistä työtä. 4

8 3.1 Tulosten juurruttaminen Tilannekatsauskäynnillä selvitettiin erityisesti projektien tulosten ja kehitettyjen toimintamallien juurruttamisen ja vakiinnuttamisen tilannetta. Ennakkokyselyn vastaajat näkivät juurtumisen onnistuneen parhaiten seuraavilla aihealueilla: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimijoiden verkosto- ja ohjausosaaminen on lisääntynyt Alueella on moniammatilliset, organisaatioiden rajat ylittävät verkostot ja vertaisryhmät. Vakiinnuttamisen koettiin olevan vielä osittain kesken seuraavissa asioissa: TNO-palvelut on tuotettu verkostomaisesti. Verkostoituminen koskee viranomaisia, TE-hallintoa, oppilaitoksia, korkeakouluja, työelämän toimijoita, järjestöjä ja kolmatta sektoria. Vastauksissa oli hajontaa. Esimerkiksi verkosto- ja ohjausosaamisen kohdalla eivät kaikki vastaajat kokeneet, että juurtuminen olisi edennyt kovin pitkälle. Myös monialaisten verkostojen kanssa koettiin olevan vielä työtä tehtävänä. Vakiinnuttamisen koettiin jääneen toteutumatta palvelujen saatavuuteen liittyvässä kohdassa: alueelliset ja paikalliset monikanavaiset TNO-palvelut ovat kaikkien asiakkaiden käytössä, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Myös alueellisen TNO-palvelujen strategian tai toimintasuunnitelman kohdalla vastaajat olivat sitä mieltä, että vakiinnuttaminen on joko jäänyt kesken tai ei toteutunut. Alueella kuitenkin on laadittu aikuisohjauksen strategia (ks. kohta 3.4), joka on käytettävissä alueellisessa ELO-toiminnassa. Tilannekatsauskäynnin keskusteluissa Keski-Suomen ELY-keskuksessa vahvistettiin, että alueellinen strategiatyö on ollut pohjana nykyiselle elinikäisen ohjauksen kehittämis- ja koordinointityölle (ns. alueellinen ELO-toiminta). 3.2 Palvelumallit Keski-Suomessa kehitettiin yhteinen puhelin- ja sähköpostipalvelu Keski-Suomen Opin ovi, jonka toteuttamisessa oli Jyväskylän seudun lisäksi mukana osittain myös pohjoinen Keski- Suomi ja Keuruu. Kokeillun ohjaus- ja neuvontapalvelun taustalla oli ajatus matalakustanteisesta palvelusta, jota voidaan toteuttaa eri organisaatioista käsin ilman, että työntekijöiden pitäisi siirtyä eri paikkaan. Verkoston ohjaajat palvelivat asiakkaita yhdessä sovittujen vuorojen mukaan omalta työpaikaltaan käsin. Projektien aikana pohdittiin, olisiko Keski-Suomessakin oltava ohjauspalvelupiste, mutta verkosto ei ollut kokenut sitä silloin tarpeelliseksi. Ohjauspalvelun ylläpidosta ja verkostosta tehtiin sopimus, ja oppilaitosten johdosta koostuvan verkoston tuli seurata toimintaa. Palvelua jatkettiin myös projektin päättymisen jälkeen, mutta vuoden 2013 lopussa se päätettiin lakkauttaa kokonaan. Lopettamisen taustalla oli se, että yhteydenottoja tuli hyvin vähän. Asiakkaita ei ollut loppuaikana enää sen vuoksi, että palvelua ei markkinoitu 5

9 riittävästi. Tilannekatsauskäynnin osallistujat totesivat, että organisaatioiden olisi pitänyt ottaa enemmän vastuuta Keski-Suomen Opin ovi -ohjauspalvelun markkinoinnista. Projektipäällikkönä Keski-Suomen Opin ovessa toiminut Eeva Mäkinen on vielä viime aikoina seurannut ohjauspalvelun sähköpostia siltä varalta, että sinne tulisi yhteydenottoja. Yhteiseksi puhelinneuvontapalveluksi alueella mietittiin myös ELY-keskuksen ylläpitämää puhelinnumeroa, sillä ELY-keskus olisi ainoa alueellinen toimija, joka voisi vastata tällaisesta palvelusta. Sen järjestäminen osoittautui kuitenkin projektin toteutuksen aikana vaikeaksi. Aikuisohjausta paikallisesti -projektissa tuotettiin aikuisohjauksen mallit projektissa mukana olleille seuduille. Mallit on kuvattu loppuraportissa, joka on löydettävissä Aikuisohjausta paikallisesti -projektin verkkosivulta ( Projektin kokoama ohjauspalvelumalli kuvaa, keitä ohjauksen toimijoita alueella toimii. Projekti piti esillä ja vahvisti verkoston yhteistä näkemystä aikuisten ohjauksesta (Aikuisohjausta paikallisesti -projektin loppuraportti). Aikuisohjausta paikallisesti -projekti pilotoi Äänesseudun, Saarijärven ja Viitasaari-Pihtipudas-alueilla aikuisohjauksen palvelumallia, johon kuului puhelin- ja sähköpostipalvelu sekä tarvittaessa sitä täydentävä kasvokkain ohjaus. Palvelusta vastasivat käytännössä projektin työntekijät. Lisäksi Ääneseudulla kokeiltiin ohjauspalvelun tarjoamista yritysten irtisanomistilanteissa. Projektista jäi elämään myös se käytäntö, että aikuisten ohjaukseen on seudulla nimettynä oma henkilö. Hänen tukenaan olevaan verkostoon on helppo ottaa yhteyttä. Aikuisohjaus ja aikuisohjaaja ovat laajoja käsitteitä, minkä vuoksi toivottiin nimikkeeksi rajatumpaa, opintojen ohjaukseen kytkeytyvää, aikuisten opinto-ohjaaja -nimikettä. Joutsan seudulla kehitettiin aikuisopon malli. Aikuisopo toimi projektin ajan kunnan palkkaamana, mutta sen jälkeen rahoitusta ei enää löytynyt. Aikuisopo teki hyvää yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen ja TE-toimiston kanssa. Tilannekatsauskäynnillä pohdittiin, olisiko TE-hallinto voinut lähteä maksamaan aikuisopon kustannuksia, mutta tätä mahdollisuutta ei ollut selvitetty projektissa. Keski-Suomessa on toiminut jo ennen Opin ovi -projekteja aikuiskoulutukseen liittyvä verkkosivusto Aikuisopiskelu.fi, jonka ylläpitämisessä Keski-Suomen Opin ovi -projekti oli mukana. Sivusto ehti kuitenkin vanhentua niin tietojen kuin järjestelmän osalta, minkä vuoksi se on poistettu käytöstä vuonna Valtakunnallisen Opintopolku.fi-palvelun kehittäjät ovat kiinnostuneita kaikista alueellisista verkkosivuista ja -palveluista, mikäli niitä voidaan hyödyntää Opintopolussa. Tilannekatsauskäynnillä todettiin, että myös puhelinpalvelu olisi voitu saada Opintopolku-sivulle. Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyö-/kehittämisryhmän on tärkeää tietää operatiivisen puolen toiminnasta eli konkreettisesta tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelutoiminnasta alueella. Asiakkaan suunnasta taas on oleellista, että palvelut näkyvät asiakkaille avoimena paikkana TNO-palveluissa ollaan asiakkaita varten ja pystytään neuvomaan tarvittaessa myös muita oppilaitoksia koskevissa kysymyksissä. 3.3 Verkostot Keski-Suomen Opin ovi -projekti painottui organisaatioiden välisen yhteistyön kehittämiseen, joka oli myös viitekehyksessä ensimmäisenä ja kantavana voimana muulle työlle. Verkostot toimivat yhä. Ennakkokyselyn vastaajat kuvasivat alueellisen verkoston olevan luonteva osa organisaatioiden kanssakäymistä. Sen kerrottiin olevan kuin tuttavapiiri, johon voi aina ottaa yhteyttä ja jonka kanssa tiedetään tavoiteltavan samaa tavoitetta. 6

10 Verkostoa kuvattiin hyvin kudotuksi muttei täydelliseksi hämähäkin seitiksi sekä muotoaan muuttavaksi ameebaksi, jonka ydin pysyy kuitenkin samana. Verkoston kuvattiin olevan myös kuoro, jossa on eriäänisiä ja erilaisia laulajia, mutta biisi on sama, tukipilari hyvään ohjaukseen sekä matto, jolle voi pehmeästi pudota. Tilannekatsauskäynnin osallistujat totesivat, että Opin ovi -yhteistyöstä on jäänyt jäljelle se, että seinät organisaatioiden välillä hävisivät ja toisten oppilaitosten toiminnasta tiedetään paremmin. Avoimuus koetaan kuitenkin joskus haasteeksi. Keski-Suomen Opin ovi -projekti järjesti alueen verkostolle Clearing House -toimintaa. Siinä kokoonnuttiin asiantuntija- ja ohjaajaverkoston kanssa silloin tällöin jonkun ohjauksen teeman tai casen ympärille. Toimintatapa koettiin hyväksi. Osallistujat olivat kuitenkin enimmäkseen projektitoimijoita, ja jouduttiin pohtimaan, kuinka toimintatapa juurrutettaisiin paremmin aivan normaaliin toimintaan. Osallistuminen on todettu vaikeaksi silloin, jos omasta työstä ei päästäkään irrottautumaan tällaiseen yhteiseen toimintaan. Verkosto pyrki projektin aikana myös yhteisesti vahvistamaan verkostossa olevaa osaamista. Verkostokaruselli oli hyvä toimintatapa, jossa benchmarkattiin hyviä käytäntöjä ja tutustuttiin alueen toimijoihin. Keski-Suomen ohjausrinki on toiminut nyt useita vuosia. Siihen on kuulunut ihmisiä 12 eri oppilaitoksesta, muualtakin kuin Jyväskylästä. Organisaatiot ovat pysyneet toiminnassa mukana, vaikka osa henkilöistä on vaihtunut. Puhelinpalvelun yhteistyön kehittämisen kautta jäi toimintaan myös johtajien ryhmä, joka kokoontuu melko säännöllisesti ja on tehnyt suunnitelman vuodelle Ohjausringin kanssa ei ole sovittu tapaamisia enää syksyn 2013 jälkeen, vaikka sitä suunniteltiinkin tehtävän pari kertaa vuodessa. Syksyllä olleessa tapaamisessa oli tehty toimintasuunnitelmaa ja päätetty, että jatketaan esimiesryhmän ehdoilla eteenpäin. Alueen verkosto kokoontuu siis yhä erilaisissa kokoonpanoissa sekä alueellisissa ELY-keskuksen järjestämissä Elopelto-tilaisuuksissa. Keski-Suomen Opin ovi -yhteistyöryhmää vetää Eeva Mäkinen. Keski-Suomen Opin ovi -projektien verkosto järjesti teemoitettuja aikuiskoulutuksen tapahtumia seutukunnilla. Esim. Ääneseudulla, Aikuisohjausta paikallisesti -projektin toteuttamana, niissä oli mukana myös yrityselämää. Toiminnasta on jäänyt jäljelle kontakteja, mutta verkostotoiminnan into on vähentynyt ja verkosto on hajoamassa. Tilannekatsauskäynnin osallistujat olivat sitä mieltä, että verkoston vetämisen tulisi olla jonkun vastuulla, esim. alueellisella oppilaitoksella. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE nähtiin vahvaksi ja luontevaksi vaihtoehdoksi verkoston vetovastuuseen Pohjoisessa Keski-Suomessa. Aikuisohjausta paikallisesti -projektin pilottipaikkakuntia olivat Viitasaari, Äänekosken seutu ja Saarijärvi, ja POKE toimii näillä alueilla. Vetovastuuseen ei ole toistaiseksi nimitetty organisaatiota tai tahoa, vaan verkostoa ylläpidetään arjen toiminnalla ilman organisoituja ja kokoonkutsuttavia verkostotapaamisia. Joutsan alueella eteläisessä Keski-Suomessa ei ole mitään pysyvää oppilaitosta, minkä vuoksi siellä kokeiltiin antaa vetovastuu kunnalle. Tilannekatsauskäynnillä mainittiin vaihtoehdoksi myös kiertävä vastuu ja todettiin verkoston teemoitetut tapaamiset hyödyllisiksi jatkossakin. Keuruulla yhteistyökumppanina Opin ovelle oli myös Kate-hanke, ja alueella tuotettiin aikuiskoulutuksen kehittämissuunnitelma. Opin ovi -ohjauspalvelun kehittäminen yhdistettiin samaan suunnitelmaan kuvaamalla yhdessä sen osiossa, kuinka ohjauksen asioiden tulisi toimia Keuruun seudulla. Keuruulla toiminut asiakasohjauksen työryhmä toimii yhä. Yhteistyön jatkuvuus Keuruun seudulla huolestuttaa, koska TE-toimisto on juuri lopettanut alueella toimintansa ja tilanne on sen myötä muuttunut. 7

11 Nykyään Keski-Suomen ohjausverkosto kiertää ja kokoontuu yhteen tutustumaan eri oppilaitosten verkko-ohjauksen välineisiin. Verkkovälitteisen ohjauksen ratkaisujen kehittäminen on noussut yhteiseksi kehittämisteemaksi, kun johdon ryhmä kiteytti yhteen organisaatioiden kehittämisteemoja järjestetty tapaaminen Jyväskylän ammattikorkeakoululla kuului tähän toimintaan, tapaamisessa käsiteltiin JAMK:n verkko-ohjauksen käytäntöjä. Mukana avoimissa tapaamisissa on ohjausrinkiä laajempi verkosto. Johtajien ryhmän kirjaamia muita oppilaitosten kehittämisteemoja ovat mm. sähköinen opintojen henkilökohtaistaminen eri oppilaitoksissa sekä asiantuntijahenkilöstön tekninen että pedagoginen osaaminen. Muistioista näkee, että koulutuksen järjestäjien välillä on tahtotilaa yhteistyöhön. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin myös verkoston laajentumisesta, jonka taustalla voi olla jaetun ja yhteisen osaamisen lisääntynyt tarve, esim. verkko-ohjaukseen liittyen. Verkosto koki laajentumisen ja verkoston tapaamiset hyvänä asiana. Aiemman yhteisen ohjauspalvelun yhteen sitoma tietty rinki ei tunnu enää perustellulta, kun yhteistä tehtävääkään ei nyt ole. Tarvetta yhteisten tapaamisten myötä jaettavalle ohjaustoimintaa koskevalle tiedolle ja osaamiselle on varmasti laajemmallakin toimijajoukolla Keski-Suomen alueella. Kuva 1: Tilannekatsauskäynti Jyväskylän ammattikorkeakoululla Aikuisohjausta paikallisesti -projektin aikana toimineista yhteistyöryhmistä ei tilannekatsauskäynnillä tiedetty, ovatko ne jääneet elämään tähän päivään saakka. Esimerkiksi TYLY-työryhmä, jossa oli oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden ja TE-toimiston johdon edustajia, kokoontui aikaisemmin. Witas-alueen Tarveraati taas oli työvoimapoliittisen koulutuksen tarpeen arviointia varten noussut avoin ryhmä, johon kutsuttiin eri toimijoita keskustelemaan. Tarveraati seudun koulutustarpeiden arviointia varten toimii myös Saarijärven seudulla. Tällaiset raadit on mainittu projektin hyvinä käytäntöinä, sillä koulutustarjonnan suunnittelu alueen tarpeista lähtien on tärkeää ja alueellisella koulutustarjonnalla on vaikutusta aikuisten koulutusvalintoihin. (Aikuisohjausta paikallisesti projektin loppuraportti, Pohjoinen Keski-Suomi.) 8

12 Aikuisohjausta paikallisesti -projektin myötä syntynyttä verkostoa hyödynnetään käytännössä nykyään siihen, että järjestetään ohjausklinikoita oppisopimustoimiston ja POKE Aikuiskoulutuksen yhteistyössä. Niissä tiedotetaan esim. koulutusmahdollisuuksista sellaisille toimijoille, joiden taustalla on potentiaalisia koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä kiinnostuneita asiakkaita. Tämän tyyppisessä toiminnassa verkosto on hyvä apu. Tilannekatsauskäynnillä todettiin, että yleensä verkoston ja yhteyshenkilöiden parempi tunteminen lisää toiminnan spontaaniutta. Keskusteltiin myös alueellisten oppilaitosten ja ohjausta tarjoavien tahojen yhteystietojen löydettävyydestä, joka osallistujien mukaan on hyvä, vaikkei tietoja olekaan enää koottu mihinkään tiettyyn paikkaan. Organisaatiot ja oppilaitosten hakutoimistot tietävät nyt paremmin toisistaan, eikä ongelmia koettu ohjaajilla olevan, kunhan tietää, mihin organisaatioon täytyy ottaa yhteyttä. Ennakkokyselyssä selvitettiin keinoja pitää ohjausverkostoa aktiivisena myös jatkossa. Yhteiset tapaamiset mainittiin keinoksi useimmissa vastauksissa (6 mainintaa), mutta vastaajia huolestutti, kenen vastuulla verkoston koordinointi on. Muita keinoja verkoston aktivointiin olivat vastaajien mukaan erilaiset alueelliset tilaisuudet (esim. ELOPELTO -learning cáfe, aluehallintoviraston ja muiden järjestämät tapaamiset), ELO-ryhmä, uusien hankkeiden suunnitteluyhteistyö sekä säännöllinen yhteydenpito virallisesti ja epävirallisesti. Lisäksi mainittiin Pedanet.sivusto sekä johtotason ryhmän antamat toimeksiannot. Verkostotoiminta mahdollistaa jatkossa esimerkiksi yhteisten elinikäisen ohjauksen ja oppimisen viikon tapahtumien järjestämisen. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin Keski-Suomen ELO-ryhmän ja eri seutujen yhteistyöstä. Alueellisessa ELO-ryhmässä kerrottiin olevan mukana mm. Pirkko Pinola Ääneseudulta sekä Tuula Rintala-Salminen Jämsästä. Tärkeää on se, että koko maakunta huomioidaan toiminnassa. Tulevan kauden Ohjaamo-kehittämistyö keskittynee kuitenkin Jyväskylään. Keskustelun osallistujat toivoivat, ettei palveluja ja kehittämistä rajattaisi vain kaupunkiseudulle, vaikka Jyväskylä-keskeisyys on ymmärrettävää maakunnan ollessa eteläpainotteinen. TE-palveluja on tuotu lähemmäksi maakunnan reuna-alueita, ja jonkinlaista resursointia jatkollekin odotettiin, jos ohjaamoja alueelle rakennetaan. On huomioitava sekin asia, ettei kaikkialla ole riittävän hyvin toimivia internetyhteyksiä. Organisaatioiden esimiesryhmän todettiin olevan perusedellytys organisaatioiden väliselle yhteistyölle. Esimiesryhmä syntyi alun perin yhteisen ohjauspalvelun ympärille, mutta se on jäänyt toimintaan projektien jälkeen. Verkoston tulevien tapaamisten todettiin olevan riippuvaisia myös esimiestyöskentelystä. Esimerkiksi verkkovälitteisen ohjauksen käytäntöjä jakavaan ryhmään mukaan henkilöiden lähettäminen on organisaatioiden sisäinen asia. Hyvänä ajatuksena pidettiin keskustelussa sitä, että alueella toimisi jonkinlainen ydinverkosto, johon tulisi aiheesta riippuen mukaan myös muita, joita asia koskettaa tai kiinnostaa. Tapaamiset tahti ja aikataulutus on toistaiseksi sovittu silloin tällöin -tasolla. 3.4 Strategiat ja toimintasuunnitelmat Keski-Suomen alueellinen aikuisohjauksen strategia tuotettiin Keski-Suomen Opin ovi -projektissa 2011 (Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Keski-Suomessa vuoteen 2020, luettavissa Se toimitettiin maakunnalliselle ohjauksen kehittämisryhmälle (MOKE), jonka pohjalta muodostui myös myöhemmin Keski-Suomen elinikäisen ohjauksen kehit- 9

13 tämisryhmä (Keski-Suomen ELO-ryhmä). Tämän ryhmän oli tarkoitus jatkaa strategian ylläpitämistä. Elinikäinen ohjaus on kuitenkin saanut sittemmin suuremman painotuksen kuin aikuisten ohjaus. Tilannekatsauskäynnin osallistujilla ei ollut tietoa, millä tavoin ja kuinka paljon alueellista aikuisohjauksen strategiaa on käsitelty kehittämisryhmissä. Kerrottiin, että Keski-Suomen ELY-keskuksen vetämässä elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelmatyössä on tarkoituksena määritellä strategiset painopisteet elinikäiseen ohjaukseen Keski-Suomessa. Alueellinen aikuisohjauksen strategiatyö on ollut pohjana nykyiselle elinikäisen ohjauksen kehittämis- ja koordinointityölle (ns. alueellinen ELO-toiminta). Strategiaa on hyödynnetty alueellisessa elinikäisen ohjauksen kehittämistyössä, vaikka sitä ei voikaan sellaisenaan siirtää ELO-toimintaan. Strategian sisältöihin on tullut muutoksia ja se on osittain vanhentunut, esim. organisaatioissa on tullut muutoksia. 10

14 3.5 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne asiakkaan näkökulmasta Keski-Suomen alueen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kuvattiin olevan nyt paremmassa tilanteessa kuin ennen projektien alkua. Ennakkokyselyn vastauksissa nousi kuitenkin esille myös eriävä näkemys. Osa verkostosta ajattelee palvelujen olevan yhä hajallaan, eikä yhteinen TNO-palvelukaan ole toiminnassa, minkä seurauksena palvelua on haettava eri oppilaitoksista. Vaikka tilannekatsauskäynnillä todettiin TNO-palvelujen tilanteen olevan melko hyvä, saattaisi yhä olla tarvetta helpolle, matalan kynnyksen TNO-palvelulle. Se olisi suunnattu niille asiakkaille, jotka eivät tiedä, mistä saisivat neuvoa kysymyksiinsä. Palvelussa tulisi olla se henki, että kysyipä asiakas mitä tahansa, häntä palvellaan. Keski-Suomen Opin ovi -ohjauspalvelu toimi tällaiseen tarpeeseen, mutta sen näkyvyys kansalaiselle olisi voinut olla parempi. Itseohjautuvasti tietoa etsiville palvelut toimivat alueella hyvin, mutta haasteena ovat ne asiakkaat, jotka eivät omatoimisesti löydä tai eivät halua edes saada ohjausta. Tilannekatsauskäynnin osallistujilla oli huoli alueen aikuisille suunnatusta tuesta ja ohjauksesta. Keski-Suomessa on esimerkiksi tapahtunut paljon irtisanomisia. Koulu-uran aikana elinikäisen ohjauksen polku on hyvä, mutta sen jälkeen kaikkia ohjauksen tarvitsijoita ei välttämättä tavoiteta. Keskustelussa nostettiin esille myös ne asiakkaat, jotka tarvitsevat uravalintoja tehdessään keskustelukumppania. Korkeakoulutetut aikuiset löytävät tietoa verkosta, mutta tarvitsevat ohjausta ja tukea eri vaihtoehtojen pohtimiseen sekä käsitemaailman hahmottamiseen. Hakujärjestelmät muuttuvat ja Opintopolku-palvelu kehittyy. Jos järjestelmästä tulee helppokäyttöinen, sitä markkinoidaan asiakkaille ja se helpottaa tietojen löytämistä. Haasteena voivat kuitenkin olla vaikeammin ymmärrettävät tiedot ja termit (rajoitukset, säädökset, karenssisäännöt), myös opinto-ohjaajille. Tilannekatsauskäynnillä nousi esille myös, että paikallinen media voi tiedottaa koulutusasioista jopa virheellisesti ja se heijastuu opiskelijoiden kysymyksiin. Keskustelussa todettiin erityisen tärkeäksi se, että ohjausverkostossa on riittävästi tietoa ja osaamista, jotta asiakkaita pystytään ohjaamaan oikeaan oppilaitokseen. Ohjausosaamisen lisäksi ohjaajilla on oltava saatavissa oikeat yhteystiedot ja perustiedot eri organisaatioiden palveluista. Erikseen järjestetyssä ELY-keskuksen edustajan haastattelussa pohdittiin, onko palvelujen tilanteesta ja kattavuudesta lainkaan kokonaiskäsitystä alueella, varsinkaan aikuisten palveluista. Keskustelussa nostettiin esille palvelujen tilanne erityisesti TE-toimistossa. Jyväskylän TE-toimiston on kerrottu olevan Suomen kuormitetuin, mutta tilanne on alkanut parantua. TE-toimistot ovat myös osoittaneet halua jakaa vastuuta ohjauksessa. Eri puolilla Suomea on kerrottu yhteistyöstä, jossa TE-toimiston kanssa yhteistyössä toimivaan verkostomaiseen TNO-palveluun ohjataan myös TE-palvelujen asiakkaita. Tällaisen yhteistyön lisäämiseksi on tärkeää, että alueella tiedetään eri palveluista ja asiat ovat tiedossa myös alueellisella ELO-ryhmällä. TE-palvelut toimii nykyään niin, että asiakas kirjautuu verkossa ja ilmoittaa palveluntarpeesta. Tämän jälkeen häneen otetaan yhteyttä 2 viikon sisällä ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Jyväskylän TE-toimistossa on lisäksi ainakin välillä palvelutiski, josta pystytään vastaamaan akuutteihin kysymyksiin paikan päälle tuleville asiakkaille. Asiakkaan näkökulmasta palvelujen kehittyminen näyttää siltä, että ihmisten tulisikin oppia toimimaan toisella tavalla kuin ennen laittamaan pyyntö nettiin ja odottamaan. Nuorten palveluissa ei Keski-Suomen ELY-keskuksen antaman tiedon mu- 11

15 kaan ole ruuhkaa. Siellä prosessi toimii niin, että palveluihin otetaan yhteyttä soittamalla tai sähköpostilla, ja ammatinvalinnan psykologi soittaa sen jälkeen nuorelle. Palveluun voi kuulua useitakin yhteydenottoja ja ohjaustilanteita. Keski-Suomi on polarisoitunut: Jyväskylän seutu ja sen jälkeen tulevat Jämsä, Äänekoski ja muut seutukunnat, joilla tapahtuu enemmän ja ohjauksen kehittämisessäkin huomio on enemmän isoissa paikkakunnissa. Tärkeää on muistaa myös verkostojen toiminta pienillä paikkakunnilla. ELOPELTO-learning cáfe -tilaisuuksissa on noussut esille, kuinka palvelut vähenevät pienemmillä alueilla. ELY-keskuksessa käydyssä keskustelussa Goyalin kanssa pohdittiinkin, keskittyvätkö neuvonta- ja ohjauspalvelutkin tulevaisuudessa posti- ja apteekkipalveluiden tapaan esimerkiksi kyläkauppojen yhteyteen. Oppilaitoksissa tapahtuvaa ohjausta tarvinnee myös uudistaa. Oppilaitoksissa ei ole opinto-ohjaajia riittävästi, suositusten mukaista määrää ei ole ehkä missään käytettävissä. Peruskouluissa on nyt tiedostettu, ettei oppilaanohjauksella ole omistajaa. On pohdittu, onko oppilaanohjauksen tunti toimiva lainkaan, ja toteutuuko oikea-aikaisuus ohjauksessa. ELY-keskuksen edustaja kertoi, että aluehallintoviraston kanssa on alettu ajaa ajatusta siitä, että kaikki ohjaavat. Kesäkuussa 2014 julkaistuista hyvän opinto-ohjauksen kriteereistä (Opetushallitus) saataneen suuntaviivoja ohjauksen laadun ja saatavuuden vahvistamiseen peruskoulussa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Palveluiden markkinointi on tärkeää. Monikanavainen, jatkuva tiedottaminen varmistaa sitä, että koko ajan vaihtuva asiakaskunta saa tietoa olemassa olevista palveluista. Tilannekatsauskäynnillä todettiin myös, että verkostona tuotettavan TNO-palvelun markkinointi voi olla vaikeampaa kuin yksittäisen organisaation oman palvelun markkinointi. Tulevaisuutta ajatellen tilannekatsauskäynnin osallistujat totesivat kuitenkin oppilaitosverkoston yhteisen ilmoitustoiminnan hyödylliseksi toimintatavaksi. Nyt toimivaa verkostoa tulisi hyödyntää vähintään siihen, että tehdään yhteisiä ilmoituksia paikallislehtiin ajatuksella Kysy aikuisopiskelusta! muutamia kertoja vuodessa. Mainos sisältäisi kaikkien perusyhteystiedot ja sen kustannukset jaettaisiin organisaatioiden kesken. Asiakkaat ottavat usein yhteyttä suoraan oppilaitoksiin, jos yhteystiedot vaan ovat tarjolla. 3.6 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen seuranta ja arviointi Tilannekatsauksessa käsiteltiin myös alueellisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen seurantaa ja arviointia. Ennakkokyselyn vastauksissa ei nostettu esille mitään seurannan tai arvioinnin välineitä. Vastaajista seitsemän (7) kertoi, ettei tiedä, onko seurantaan ja arviointiin käytäntöjä. Kahden (2) vastaajan mukaan käytäntöjä ei ole. Alueella ei ole mietitty, kuinka TNO-palveluita ryhdytään arvioimaan systemaattisesti. Joitakin arvioinnin ja seurannan malleja on tarkasteltu, esimerkiksi Euroopan unionin tarjoamia välineitä, mutta sopivaa välinettä ei ole vielä löydetty. Vaikuttavuudesta antaa loppujen lopuksi tietoa se, kuinka paljon asiakkaita onnistutaan työllistämään tai ohjaamaan koulutukseen. ELO-ryhmän kokouksessa toukokuussa 2014 voitaneen suunnitella arviointivälinettä, joka pohjautuu alueelliseen ELO-toimintasuunnitelmaan ja siihen valittuihin kolmeen painopistealueeseen. LAITURI-projektin ja Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen asiantuntijaryhmän tarjoama työtila ja kysely auttavat palvelujen arvioinnissa. Sen yhteydessä voidaan vertailla oman alueen ELO-toimintaa muihin alueisiin. Kevytkin arviointi voi olla hyödyllistä. 12

16 4. Jatkokehittäminen ja opit Ennakkokyselyssä selvitettiin vastaajien ajatuksia sellaisista jatkokehittämistarpeista, joita on syntynyt alueen Opin ovi -projektien myötä. Vastauksissa nostettiin esille verkoston ylläpitäminen sekä verkkovälitteisen ohjauksen kehittäminen. Kehittämissuunnaksi tarkennettiin myös verkoston hakevaan työhön laajenemisen: Verkoston laajeneminen hakevaan työhön - kohderyhmät pitää tavoittaa heille vaivattomissa paikoissa infopalvelut. Vastaajat kertoivat myös, että jatkokehittämistarpeita on jo välitetty alueelliselle elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmälle. Projektien mahdollisia epäonnistumisia ja sudenkuoppia selvitettiin pyytämällä vastaajia jatkamaan virkettä Metsään mentiin. Tähän nostettiin erityisesti yhteisen palvelun markkinoinnin ja juurtumisen epäonnistuminen (5 vastauksessa) esim. ohjauspalvelun markkinointi jäi vähäiselle sekä yritettiin liian suurta määrää eri organisaatioiden asiakkaista saada yhteisen palvelun piiriin, tällaisen toiminnan markkinointi edellyttäisi vahvaa sitoutumista. Vastaajat kokivat myös, että yhteisen TNO-palvelun tarvetta olisi voinut selvittää paremmin ennen sen lanseeraamista. Projektin toteutuksen edistymiseen taas viitattiin kahdessa vastauksessa: ei päästy konkretiaan ehkä riittävän ajoissa ja odotettiin toiminnan alkavan ripeästi. Projektien myötä alueella on opittu, että verkostotoiminta on kannattavaa ja mukavaa, ja on tärkeää tuntea omassa verkostossa toimivia ihmisiä. Ohjauksen verkosto koettiin hyväksi ja toimivaksi porukaksi ja ohjaus yhteiseksi työksi, vaikka palvelut hajautuvatkin eri oppilaitoksiin. Keski-Suomen Opin ovesta opittiin myös, että yhdessä tehden toimitaan asiakkaan parhaaksi, mutta asiakaslähtöisen TNO-palvelutoiminnan kehittäminen on hidas prosessi. Asiakaslähtöisen toiminnan aikaansaamisessa keskeisellä sijalla on organisaatioiden johdon sitoutuminen. Vastauksissa viitattiin myös siihen, että projektissa kehitetty palvelumalli saattaa olla jo aikansa elänyt ja että palvelujen tilanne voi päättyneestä Opin ovi -palvelusta huolimatta olla alueella ihan hyvä. Opiksi mainittiin myös tietoisuus siitä, että ihmiset ovat lähes aina, eri ikäkausina, kiinnostuneita itsensä kehittämisestä. ELY-keskuksen edustaja kertoi, että projektit vahvistivat ymmärrystä tiedotustoiminnan tärkeydestä. Palveluista on tiedotettava paljon ja eri tavoin. Toimijoiden on seurattava tilannetta eri puolilla: tärkeää on myös tiivis keskusteluyhteys eri tahojen kanssa sekä aiempaa tarkemmin on seurattava, mitä muilla alueilla on tehty. Tällaista työtä Opin ovi -projektit tekivätkin jo toiminta-aikanaan, sillä Opin ovi -projektiperheen periaatteisiin on kuulunut vertaisoppimisen tukeminen ja joidenkin alueiden kesken on tehty benchmarkausta ja vertaisarviointia. Oman alueen kumppaneita ja kehittämistyötä tunnetaan yleensä hyvin, mutta muidenkin alueiden näkeminen ja sieltä hyvien asioiden suodattaminen olisi hyödyllistä. Haasteena on tietysti hyvien käytäntöjen valikoiminen ja soveltaminen omaan projektiin. Toisten alueiden tulosten ja käytäntöjen löytäminen ja suodattaminen on haaste myös tulevassa ohjaamon koordinointityössä. 13

17 Yhteisen koulutusilmoitustoiminnan virittely nähtiin yhdeksi mahdollisuudeksi nyt aikaansaadun verkostoitumisen myötä. Näin pystyttäisiin yhdistämään resursseja ja tarjoamaan alueen aikuisille tietoa aikuiskoulutuksesta. Keski-Suomessa tehtiin hyvää kehittämistyötä VOP-mallin mukaisesti. Palveluita tarkasteltiin ja kehitettiin siinä eri tasojen näkökulmasta (esim. back-office ja front-office). Myös ohjauksen ongelmia opittiin jaottelemaan eri tasoihin. Oppina saatiin se, että ongelmat tulee luokitella, eikä yrittää ratkoa kaikkea samalla työkalulla. Liian suuret ja kaiken kattavat tavoitteet huomattiin vaikeiksi tavoittaa. Keski-Suomen ELY-keskuksen laatimassa elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelmassa (Elinikäisen ohjauksen strategiset painopisteet Arjen askelista strategiaan) otettiin maanläheisempi ote ja lähdettiin liikkeelle ruohonjuuritason ongelmista. Pienemmällä, kokeilevalla kulttuurilla, tekeminen voi onnistua paremmin tässä pirstaleisessa maailmassa. Opin ovi -kehittämistyö keskittyi aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Elinikäisen ohjauksen on koettu olevan huomattavasti suurempi asia hallittavaksi ja kehitettäväksi. Kuinka projektit olisivat voineet onnistua paremmin? Ennakkokyselyssä vastaajia pyydettiin jatkamaan lausetta Parempaan onnistumiseen olisi tarvittu. Vastaajien mukaan parempaan onnistumiseen olisi tarvittu (mukailtu vastauksista): ohjauspalvelun tehokkaampaa ja pitkäjännitteisempää markkinointia eri tahojen ja erityisesti johdon sitoutumista asiaan vahvemmin yhteisen palvelujen johtamista projektin jälkeen enemmän jalkautumista yleisille paikoille kaupungeissa ja maaseudulla mahdollisesti eri asioihin keskittymistä. 14

18 5. Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle/Alueellinen ELO-toiminta ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Alueellisen Opin ovi -kehittämistyön tiedot ovat siirtyneet edelleen elinikäisen ohjauksen kehittämiseen ja koordinointiin Keski-Suomessa. Alueellisessa ELO-ryhmässä on samoja henkilöitä kuin on ollut Opin ovi -projektien ohjausryhmässä ja maakunnallisessa ohjauksen kehittämisryhmässä. Alueellinen ELO-ryhmä muodostettiin maakunnallisesta ohjauksen kehittämisryhmästä. Ennakkokyselyn vastausten perusteella verkosto tietää, että tietoja on siirretty ( kyllä = 6 vastausta, en tiedä = 3 vastausta). Alueellinen aikuisohjauksen strategia toimitettiin maakunnalliselle ohjauksen kehittämisryhmälle (MOKE), josta myöhemmin muodostui Keski-Suomen ELOryhmä. ELO-ryhmän on ollut tarkoitus jatkaa strategian ylläpitämistä. Ennakkokyselyssä tiedusteltiin myös, onko ELO-ryhmässä edustaja, joka tuntee Opin ovi -projektin työtä, ja vastauksista viidessä (5) tiedettiin tällaisen edustajan olevan ryhmässä ja neljässä (4) vastauksessa todettiin en tiedä. ELO-ryhmässä tunnetaan Opin ovi -projektit ja projektien verkostot ovat edistäneet myös ELOtoimintaa. Projektien yhteistyön myötä on jo luotu yhteisiä käytäntöjä ja käsitteitä. Tämä on vähentänyt tarvetta käsitellä ja määritellä joitakin asioita ELO-ryhmässä ja alueellista elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Esimerkiksi verkoston ohjaustoimijat oli kirjattu aikuisohjauksen strategiassa hyvin laajasti. Tieto ohjauksen laajasta kentästä on juurtuneena ELOtoimintasuunnitelman kirjoittajiin, mikä onkin merkittävää näkymätöntä pohjatyötä. Niinikään ohjauksen käsitteen määrittelyä ei ELO-ryhmän tarvinne enää tehdä, sillä Keski-Suomen Opin ovi on vastannut siitä ja taustalla ovat EU:n komission määritelmät ohjauksesta. ELY-keskuksesta vahvistettiin, että Keski-Suomen aikuisohjausstrategia on tuttu, ja monet ELOryhmäläiset ovat olleet työstämässä sitä. Strategiaa ei voi sellaisenaan siirtää ELO-toimintaan, koska sisältöihin on tullut muutoksia ja se on osittain vanhentunut. Myös organisaatioissa on tullut muutoksia. Elinikäisen ohjauksen kehittämistä edistävät alueella toimivat ELO-ryhmä ja Nuorisotakuu-ryhmä, joita ollaan pian yhdistämässä, sillä asiat niiden kesken ovat monilta osin yhteisiä. Nuorisotakuu nähdään tällä hetkellä myös riittävän hyvin sisäänajetuksi, minkä vuoksi se ei tarvinne jatkossa omaa yhteistyöryhmäänsä. Niin nuorisotakuun kuin muidenkin erityisten ongelmien käsittelyyn pohditaan alueella ELO-ryhmän rinnalle jaostojen perustamista. Uutena asiana alueella on Välityömarkkinat-ryhmä. ELY-keskuksesta Lea Goyal kertoi lisäksi, että ennakointiteema on mukana kaikkien ryhmien taustalla. Alueellisen ELO-toimintasuunnitelman (Elinikäisen ohjauksen strategiset painopisteet Arjen askelista strategiaan.) yleisten osioiden pohjana on käytetty Pirkanmaan ELO-toimintasuunnitelman tekstejä (kansalliset strategiset tavoitteet ja käsitteiden määrittely). 15

19 Keski-Suomen elinikäisen ohjauksen koordinointitehtävässä Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski- Suomen maakunnallinen elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä ovat nostaneet kehittämisen kohteiksi alueella tapahtuvassa ohjaustyössä sellaisia ongelmia, jotka estävät EU:n linjauksiin pohjautuvien kansallisten strategisten painopisteiden toteutumista. Alueelliseen ELO-toimintasuunnitelmaan kirjattavia kehittämiskohtia lähdettiin tarkastelemaan ongelmalähtöisesti. Taustalla on runsaasti asioita, ns. pullonkauloja, joihin ohjaus törmää. Tiedot kerättiin kentän toimijoilta eri tilaisuuksissa, esimerkiksi ELOPELTO-learning cáfe -tilaisuuksissa, Keski-Suomen nuorisotakuun yhteistyöryhmässä, Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmän kokouksissa ja Koulutus ja ohjaus Keski-Suomen tulevaisuuden tekijöinä -seminaarissa. Aineistoa on täydennetty haastatteluilla ja tietoja käytettiin työmateriaalina asiantuntijatyöpajassa joulukuussa Sen jälkeen aineistosta kiteytettiin Keski-Suomen elinikäisen ohjauksen painopisteet vuodelle ELY-keskus jatkaa yhä ohjauksen käytännön ongelmien kokoamista. (Elinikäisen ohjauksen strategiset painopisteet Arjen askelista strategiaan.) Strategiassa / ELO-toimintasuunnitelmassa on nostettu esille, että ohjaajien suurimpana haasteena on asiakkaiden työ- ja opiskelukuntoisuuden turvaaminen, toisena opiskelijoiden työnhakuja työelämätaitojen vahvistaminen ja kolmantena moniammatillisen ja monialaisen ohjauksen vahvistaminen (Elinikäisen ohjauksen strategiset painopisteet Arjen askelista strategiaan). Strategiassa kerrotaan myös, mihin laajempiin, kansallisiin ja eurooppalaisiin tavoitteisiin alueen painopisteet liittyvät. Toimintasuunnitelmassa on ajatuksia, miten kehittämistavoitteisiin pyritään. Suunnitelmaa työstetään vielä. Samalla osa toimenpiteistä on tietysti myös jo käynnissä. Mallina työssä on ollut mm. Pirkanmaa ja Etelä-Savo. Ajankohtaisena kysymyksenä on, kuinka toimijat aikovat hyödyntää laadittua toimintasuunnitelmaa ja kuinka toimintaa arvioidaan. Tilannekatsauksissa keskusteltiin lisäksi tulevan ESR-kehittämisohjelman ns. Ohjaamo-mallista. Tulossopimuksissa Ohjaamo-malli on nostettu seuraavien kehittämiskohteiden joukkoon ja se on ESR-hankkeena kehitettävä asia. Ohjaamo-mallin kehittäminen sisältyy Nuorisotakuu-kehittämisohjelmaan, joten pääpaino on nuorissa asiakkaissa. Alueellisesti voitaneen kuitenkin päättää aikuisväestön huomioimisesta kohderyhmässä. Ohjaamo-kehittämistyö joka tapauksessa tukee elinikäisen ohjauksen kehittämistä alueilla. 16

20 6. Muuta esille tullutta Alueella huomattiin Opin ovi -projektien aikana ja jälkeen ongelma, että asiakkaat eivät aina pääse palveluihin, vaikka niitä olisikin tarjolla. On kuultu yrityksistä, joissa ollaan irtisanomassa henkilöstöä, mutta työntekijöitä ei kuitenkaan päästetä työaikana esimerkiksi koulutusinfoihin. Opin ovi -projektin järjestämässä neuvontapalvelussa oli projektin aikana myös venytetty palveluaikaa, jotta työssäkäyvät asiakkaat ehtisivät paikalle paremmin. Hyväksi verkko-ohjauksen käytännöksi Jyväskylässä todettiin ammattikorkeakoulun verkkosivustolla oleva chat-palvelu, johon tulee hakuaikana paljon yhteydenottoja varsinkin iltapäivisin. Pikaviestimestä saadun tiedon avulla asiakas pääsee asiassaan eteenpäin. Jamk.fi-sivujen kautta tulevat kysymykset liittyvät yleensä ko. oppilaitoksen asioihin, mutta sähköpostitse ohjaajille tulee myös niitä kysymyksiä, joissa ei tiedustella välttämättä vain JAMK:n koulutuksista. 17

21 7. Yhteenveto Keski-Suomen alueen Opin ovi -projektien tuloksista merkittävimpiä ovat ohjauksen yhteistyöverkoston rakentaminen ja kehittäminen, alueellisen aikuisohjauksen strategian tuottaminen sekä erilaiset aikuisten ohjauksen palvelumallien kokeilut ja -kuvaukset. Yhteistyön myötä seinät organisaatioiden väliltä ovat kaikonneet mahdollistaen yhteiset, resursseja säästävät ja vaikuttavuutta lisäävät, toimenpiteet esimerkiksi aikuiskoulutuksen markkinointiin myös jatkossa. Verkostomaisen toiminnan tilanne on kuitenkin eri seutukunnilla erilainen. Projektien aikana huomattiin, ettei pienillä paikkakunnilla ole samanlaista tarvetta verkoston toimijakarttojen tekemiseen kuin isommilla kaupunkiseuduilla, joilla toimijoita on paljon. Alueella toteutetut Keski-Suomen Opin ovi -ohjauspalvelut olivat onnistuneita, mutta niiden jatkuvuutta ei pystytty turvaamaan pitkäksi aikaa projektien jälkeen. Verkostolla on kuitenkin yhteinen tahtotila jatkaa asiakkaiden palvelemista yhdessä tehden yhteisenä ajatuksena on yhä, että tärkeintä on, että aikuinen asiakas saa tarvitsemansa tiedon ja avun riippumatta siitä, kuka ja missä häntä ohjaa. Palvelujen takaaminen nähtiin keskeisemmäksi kuin se, mikä projekti niitä kehittää. Verkosto on laajenemassa, ja sen ylläpitämisessä keskeiseksi on nähty selkeä vastuutahon nimeäminen sekä säännölliset tapaamiset. Tietojen siirtäminen Keski-Suomen Opin ovi - ja muilta yhteistyöprojekteilta edelleen alueelliseen elinikäisen ohjauksen kehittämis- ja koordinointityöhön on onnistunut hyvin johtuen tarkoituksenmukaisesta yhteistyöryhmien ja ohjausryhmien organisoinnista projektien aikana ja niiden jälkeen. Oman alueen tulosten ja hyvien käytäntöjen hyödyntämisen lisäksi alueella nähdään tärkeäksi seurata toimintaa myös muilla alueilla Suomessa. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen laadun seurannan ja arvioinnin kysymykset ovat tällä hetkellä ja tulevaisuudessa ajankohtaisia. Välineitä ja niiden käyttöönottoa suunnitellaan alueellisessa ELO-ryhmässä. Keski-Suomen ELY-alueen Opin ovi -projektien keskeiset tulokset ja hyvät käytännöt on esitelty valtakunnallisella Opin ovi -sivustolla, joka toimii verkossa vähintään vuoteen 2020 saakka. Sen avulla hyvät käytännöt ovat hyödynnettävissä myös tulevissa kehittämisohjelmissa. Opin ovi -kiertueen tilannekatsauskäynnit ovat Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa Opin ovi -projektien tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä aikuisille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) tilanteesta ELY-alueilla. Tämä yhteenveto Keski-Suomen ELY-alueen Opin ovi -projektien tuloksista ja TNO-palvelujen tilanteesta on rajattu katsaus tiettyihin tilannekatsauksen yhteydessä käsiteltyihin teemoihin. Tietoaines on rajallinen myös sen vuoksi, että ennakkokyselyyn ja tilannekatsauskäynnille osallistui vain osa alueellisista toimijoista. Tarkemmat tiedot Opin ovi -projektien kaikista tuotoksista ja toiminnasta ovat löydettävissä projektien omista loppuraporteista. Lisätietoa koordinaatioprojektin toiminnasta: 18

22 8. Lähteet Aikuisohjausta paikallisesti -projektin loppuraportti 2011, Joutsan seutu Aikuisohjausta paikallisesti -projektin loppuraportti, Pohjoinen Keski-Suomi Elinikäisen ohjauksen strategiset painopisteet. Arjen askelista strategiaan Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä. Keski-Suomen Opin ovi -projektin loppuraportti Muut aineistot: Tilannekatsauskäyntien ennakkokysely Ryhmähaastattelu , Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä. 19

23 Liite 1

24

25

26

27 Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Alueelliset tilannekatsauskäynnit 2014, ennakkokyselyn koonti Keski-Suomen ELY-alue , Vastaajien määrä: 9 Vastaajista Opin ovi -projektin työntekijöitä 3 Ohjaajaverkoston jäseniä 6 Opin ovi -projektin ohjausryhmän jäseniä 1 Alueellisen asiantuntijaryhmän jäsen (esim. ELO-ryhmä) 2 Mihin tarpeeseen Opin ovi -projekti alueellanne synnytettiin? En ole ihan kärryillä alkumetreistä, mutta olettaisin että jatkamaan yhteistyötä eri organisaatioiden aikuisopiskelijoiden ohjauksessa alueella. Aikuisohjauksen kehittämiseen Keski-Suomessa Aikuisten ohjauksen selkeyttämiseksi, ohjauksen focus oli käsittääkseni osaamisen kehittäminen Hakevan työn osaksi koulutustaan etsiville nuorille ja aikuisille. Aikuisväestön TNO-palveluiden kehittämiseen. Aikuiskoulutuksen TNO-palvelujen parantamiseksi Kokoamaan pirstaleiset aikuisten TNO-palvelut yhteen ja vastaamaan osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokoamaan hajallaan olevia aikuisohjauksen toimijoita ja kehittämään aikuisille suunnattuja TNO-palveluja Alueemme Opin ovi -projektissa on kehitetty/tuotettu... Alueemme Opin ovi -projektissa on kehitetty/tuotettu... vastauksia/kpl Alueellinen strategia ja/tai toimintasuunnitelma 8 Alueellinen ohjaajien verkosto 9 Selvityksiä kehittämistyöhön, esim. ohjaajien osaamistarpeista, palvelujen käyttäjistä Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelupiste 2 Puhelinpalvelu 7 Verkkosivusto 1 Sähköpostipalvelu/verkko-ohjauspalvelu 8 Oppaita asiakkaalle 1 Oppaita tai aineistoja ohjaajalle 2 Toistuva neuvonta- ja ohjaustapahtuma yhteistyökumppaneiden kanssa 3 Muuta, mitä? 1 Avoimet vastaukset: Muuta, mitä? 3 Opin ovi -yhteystietokortti