Pirkanmaan ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen. Tilannekatsauskäynti

Transkriptio

1 Pirkanmaan ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen Tilannekatsauskäynti

2 Tekijät: Jaakko Rousu ja Auli Ryhänen Taitto: Martti Hänninen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

3 Sisällys 1. Johdanto Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Opin ovet - koordinoituna ja verkostoituna Opin ovi -projektit Pirkanmaan ELY-alueella Tilannekatsauskäyntien toteutus Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus Verkostot Strategiat ja toimintasuunnitelmat TNO-palvelumallit Oppaat ja julkaisut Jatkokehittäminen ja opit Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle Muuta esille tullutta Yhteenveto Lähteet Liitteet Liite 1: Ennakkokyselylomake Liite 2: Ennakkokyselyn yhteenveto 2

4 1. Johdanto 1.1 Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla (ESR ) on tavoitteena edistää työelämän kohtaantoa ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tämä tapahtuu kehittämällä ja vahvistamalla valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO) -palveluja kaikille asiakkaille, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Kehittämisohjelman avulla lisätään kansalaisten tietämystä TNO-palvelujen toimijoista. Tavoitteena on vertaisoppimisen mahdollistaminen asiantuntijoiden ja käytännön toimijoiden kesken. Lisäksi tuetaan kehittämistyössä saavutettujen kokemusten jakamista ja toimivien käytäntöjen levittämistä. Hallinnonalojen välisellä uudistavalla toiminnalla ja työelämäyhteistyöllä tehostetaan kokonaisvoimavarojen käyttöä. Kehittämisohjelman visio tavoittelee elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävää moniammatillista TNO-palvelujen kokonaisuutta. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä (henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeet huomioivia), monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Kehittämisohjelma koostuu kolmesta laaja-alaisesta osaohjelmasta: Sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi - OSAOHJELMA Ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - OSAOHJELMA Ohjaustyön arviointi ja tutkimus -OSAOHJELMA NUOVE koulutusneuvontaja uraohjauspalvelujen kehittämisprojekti Sähköisten koulutusneuvonta- ja uraohjauspalveluiden kehittäminen (päättynyt 2011) STUDIO- ja ERKKERIkoulutusprojektit: Aikuisohjaajien ja -kouluttajien osaamisen kehittäminen Alueelliset Opin ovi-projektit: Aikuisneuvonnan ja -ohjauksen alueellinen kehittämistoiminta Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti: Kehittämisohjelman projektien keskinäisen verkostoitumisen, viestinnän, seurannan ja arvioinnin koordinointi sekä Opin ovi - projektien tukeminen alueellisessa kehittämistyössä LAITURI-projekti: Aikuisohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen alueellisen kehittämisen tukiprojekti NUOVE / Tutkimusosiot 3A ja 3B 3A Ohjaus- ja neuvontapalvelujen arvioinnin ja arviointityökalujen nykytilanteen kartoitus kansainvälisellä tasolla opetus- ja työhallinnossa sekä arviointi- ja palautejärjestelmien sekä arviointivälineiden kehittäminen (päättynyt 2010) 3B Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimus (päättynyt 2013) 3

5 1.2 Opin ovet - koordinoituna ja verkostoituna Kehittämisohjelman koordinoinnista vastaa Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti. Projektin tehtävänä on tukea muita kehittämisohjelman projekteja sekä koota ja levittää valtakunnallisesti niissä syntyviä tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Koordinaatioprojekti pitää yhteyttä Itä-Suomen vastaavia toimintoja toteuttaviin tahoihin. Kehittämisohjelmassa syntyneitä tuloksia tulevat hyödyntämään aikuisopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset opettajakorkeakoulut, yliopistot, vapaan sivistystyön järjestöt, ELY-keskukset, TE-toimistot sekä elinkeinoelämä. Lisäksi projektien tuloksia voivat hyödyntää aikuiskoulutuksen ja ohjauksen alueellisista palvelujärjestelyistä vastaavat päättäjät. Vuonna 2014 Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tehtävänä on kerätä tietoa Opin ovien tulosten ja kehitettyjen palvelujen juurtumisesta sekä seurata tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittymistä Opin ovien päättymisen jälkeen. ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELOryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Koordinaatioprojektin tehtäviin kuuluu myös varmistaa kehittämisohjelman toteutuksesta saatujen kokemusten siirtyminen ELY-keskusten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien käyttöön niiden hyödyntämiseksi seuraavalla rakennerahastokaudella. Toiminnassa tehdään yhteistyötä LAITURI-projektin kanssa. 1.3 Opin ovi -projektit Pirkanmaan ELY-alueella Opin Ovi Pirkanmaan tavoitteena oli luoda Pirkanmaalle aikuisohjausstrategia ja ohjauksen ammattilaisten verkosto. Lisäksi projektissa pyrittiin kehittämään hyviä käytäntöjä neuvonnan, ohjauksen, osaamisen kartoittamisen ja henkilökohtaistamisen avuksi. Projektissa myös kehitettiin ohjauspalveluita Pirkanmaan alueella mm. liikkuvan palvelupisteen (Opin ovi -auto) avulla. Projektia toteutti Tampereen Aikuiskoulutuskeskus. Yhteistyökumppaneina olivat Tampereen ammattiopisto, Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto / Pirkanmaan oppisopimuskeskus, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Mäntän seudun koulutuskeskus ja Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Projektin toteutusaika oli Opin Ovi Etelä-Pirkanmaan tavoitteena oli parantaa alueen aikuisväestön osaamista ja ammatillista liikkuvuutta, nostaa työllisyysastetta ja tukea työvoiman saatavuutta, pidentää työuria ja parantaa tuottavuutta. Näihin tavoitteisiin pyrittiin luomalla toimiva alueellinen yhteistyökumppaneiden verkosto ja kehittämällä ohjauksen toimintamalleja ja palveluita. Projektin päätoteuttajana oli Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto. Hanketoimijoina olivat Akaan opisto, Etelä-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan oppisopimuskeskus, Päivölän kansanopisto, Pälkäneen seudun kansalaisopisto, Sastamalan aikuiskoulutus- ja oppisopimustoimisto, Valkeakosken aikuislukio, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy ja Valkeakoski-opisto. Projektin toteutusaika oli Opin Ovi Pirkanmaan toiminta-alueena olivat Tampere, Keski-Pirkanmaa ja Pohjois-Pirkanmaa. Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa taas toimi Etelä-Pirkanmaalla, Kaakkois-Pirkanmaalla ja Lounais- Pirkanmaalla. 4

6 Oma Ovi -projektin tavoitteena oli kehittää sosiaali- ja terveysalan työvoimakoulutusvalintoja sekä antaa ohjausta valinnoissa ulkopuolelle jääneille. Konkreettinen tarve projektille syntyi siitä, että hakijoita jokaiseen alan koulutukseen on noin henkeä, ja ulkopuolelle jäi tästä väkimäärästä iso osa. Projektin toteuttajana oli Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, ja sen toteutusaika oli Tilannekatsauskäyntien toteutus Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti kerää tietoa alueellisten projektien tulosten ja hyvien käytäntöjen jatkuvuudesta ja vaikuttavuudesta. Alueelliset tilannekatsauskäynnit ovat yksi toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa palveluista ja verkostoista eri puolilla Suomea. Tilannekatsauskäynnit toteutetaan kaikille ELY-alueille projektien päättymisen jälkeen. Yhteiseen tapaamiseen kutsuttiin ELY-alueelta kaikkien siellä toimineiden Opin ovi -projektien yhteyshenkilöitä ja edustus ELY-keskuksen ELO-ryhmästä sekä TE-toimistosta. Pirkanmaan tapaamiseen osallistui myös LAITURI-projektin edustaja. Kuva 1. Tilannekatsauskäynnillä Pirkanmaan ELY-keskuksessa Ennen alueellista tapaamista kutsutuille lähetettiin ennakkokysely, jossa selvitettiin perusasioita projektien tuloksista sekä vastaajien käsityksiä tulosten juurtumisesta ja alueellisen verkoston ja palvelujen tilanteesta. Alueellinen tapaaminen suunniteltiin ennakkokyselyyn saatujen vastausten pohjalta. Ennakkokyselyyn vastasi Pirkanmaan alueella seitsemän (7) henkilöä. Ennakkokyselyyn oli mahdollista vastata myös niiden henkilöiden, jotka eivät päässeet osallistumaan tapaamiseen. Yhteyshenkilöitä pyydettiin välittämään kyselyn linkki eteenpäin itse valitsemalleen vastaanottajaryhmälle. 5

7 Tilannekatsauskäyntien yhteenvetoraporttien tekemiseen hyödynnetään projekteista koottuja aiempia aineistoja sekä tilannekatsauskäynnin yhteydessä saatuja tietoja. Raportit toimitetaan tiedoksi myös opetus- ja kulttuuriministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle sekä valtakunnalliselle ja alueellisille elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmille. Tilannekatsauksista saatua tietoa levitetään myös Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin julkaisemassa Opin ovi - uutiskirjeessä. Tilannekatsauskäynnin osallistujat Hämeen ELY-alueella: Riku Immonen Minna Kotilainen Antti Laitinen Reija Neva Marjo Nieminen Kirsti Nikander-Jaakola Jukka Peltokoski Maija Pekkanen Haastattelijoina Pirkanmaan TE-toimisto, Osaamisen kehittämisen palveluiden johtaja Ura Ovi ry, Uravalmennuspäällikkö LAITURI-projekti, Koulutus- ja Kehittämiskeskus Salmia Pirkanmaan ELY-keskus, Koulutusasiantuntija Oma Ovi -projekti, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa -projekti, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Pirkanmaan ELY-keskus, Ryhmäpäällikkö Opin Ovi Pirkanmaa -projekti, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Auli Ryhänen ja Jaakko Rousu, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 3. Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus Ennakkokyselyn pohjalta Pirkanmaan alueella on tuotettu erityisesti toistuva neuvonta- ja ohjaustapahtuma yhteistyökumppaneiden kanssa (6 mainintaa), alueellinen ohjaajien verkosto (5), alueellinen strategia ja/tai toimintasuunnitelma (4) ja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelupiste (4). Erityisesti verkostot ja verkostoituminen toistuivat vastauksissa, kun kysyttiin projektin merkittävimpiä tuloksia. Myös alueellinen aikuisohjausstrategia, säännöllisesti toistuvat ohjaustapahtumat ja Ura Ovi ry nousivat vastauksissa esille. Vastausten perusteella alueen TNO-palveluiden tilanne tänä päivänä on parempi kuin mitä se oli ennen Opin ovi -projekteja. Avovastauksissa puhutaan esimerkiksi ohjaustietämyksen lisääntymisestä sekä palveluiden kehittymisestä yhden luukun periaatetta kohti. Kun kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan kehittämistyön ja palveluiden juurruttamisen onnistumista eri osa-alueilla, useimmiten vastaajat kokivat joko palveluiden jatkuvuuden olevan turvattu tai vakiinnuttamisen olevan osittain yhä kesken. 3.1 Verkostot Ennakkokyselyssä tiedusteltiin myös sitä, minkälaisena vastaajat näkevät hankekauden aikana tuotetun verkoston. Vastausten mukaan Pirkanmaan Opin ovi -projekteissa syntynyt verkosto on kuin särmistään hioutunut timantti, pieni ja toisiaan lähellä oleva yhteisö, kotipesä, vahva tukiverkko monenlaisissa ohjauksen ja neuvonnan tilanteissa sekä ameeba, joka kasvaa jatkuvasti ja muuttaa muotoaan. 6

8 Opin Ovi Pirkanmaa -projektissa verkostoyhteistyön kehittäminen oli erityisen panostuksen kohde. Alusta alkaen oli selvää, että projektissa haluttiin hyödyntää edellisellä hankekaudella rakennettua PiNoste (Pirkanmaan Noste) -verkostoa. Verkostoitumistyötä lähdettiin tekemään PiNosteen ja Aiko-foorumin verkostojen pohjalle. Projektipäällikkö Maija Pekkanen kiersi haastattelemassa verkostotoimijoita eri organisaatioista selvittääkseen painopisteitä uuden projektin kehittämistyölle. Mukaan lähti lopulta 40 tahoa niin koulutusorganisaatioiden kuin TE-toimiston puolelta. Lisäksi verkostoon lähtivät esimerkiksi Länsi-Suomen lääninhallitus, kolmas sektori, työmarkkinajärjestöt, Pirkanmaan Yrittäjät ja EK. Aktiivisesti tapaamisiin osallistuneita organisaatioita verkostossa oli noin 35. Opin Ovi Pirkanmaalla oli neljä kehittämistiimiä: 1) Opin ovi -auton kehittämistiimi, 2) yhden luukun kehittämistiimi, 3) alueellisen aikuisohjausstrategian työstänyt aikuisohjauksen asiantuntijaryhmä ja 4) työelämäyhteistyön kehittämistiimi, joka järjesti yrityksille suunnattuja Vauhtia uuteen nousuun -tapahtumia. Projektin verkostoyhteistyö elää edelleen yhden luukun kehittämistiimin kautta. Se on laajentunut koko Pirkanmaan alueelle ja myös yliopistot sekä Tampereen ammattikorkeakoulu ovat toiminnassa aktiivisesti mukana. Yhden luukun periaate toteutuu verkostoyhteistyössä esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä: mukana olevat verkoston jäsenet eivät edusta tapahtumissa omaa organisaatiotaan, vaan ohjaavat asiakkaita laajasti ja kertovat kaikkien organisaatioiden tarjoamista palveluista ja mahdollisuuksista. Kuva 2. Oma Oven Marjo Nieminen, Pirkanmaan ELY-keskuksen Reija Neva ja Opin Ovi Pirkanmaan Maija Pekkanen osallistuivat tilannekatsauskäynnille maaliskuussa. Opin Ovi Pirkanmaan toimintatapa oli projektipäällikkönä toimineen Maija Pekkasen mukaan yksi projektin hyvistä käytännöistä. Projektissa rakennettiin verkosto, panostettiin verkostolle tiedottamiseen yhdessä Oma Oven kanssa toimitetun Opin ovi -lehden kautta ja kokoonnuttiin yhteen neljän kehittämistiimin sekä yhteisten seminaarien kautta. Kehittämistiimeissä pienemmällä väellä tehdyn työn tulokset esiteltiin suurelle verkostolle seminaareissa. Kaikissa verkoston 40 organisaatiossa oli yhteyshenkilö, joka tiedotti Opin ovi -toiminnasta oman organisaation sisällä. Alueelliseen verkostomaiseen toimintatapaan päästiin myös Etelä-Pirkanmaalla. Opin Ovi Etelä- Pirkanmaan verkosto on siirtynyt projektin tuotoksena syntyneen ja sen työtä jatkavan Ura Ovi 7

9 ry:n verkostoksi. Ura Ovi ry on verkostoitunut myös TE-toimiston suuntaan. TE-toimistosta löytyy Ura Oven yhteyshenkilö kaikilta kolmelta palvelulinjalta sekä nuorten palveluista. Verkostoyhteistyötä tehdään esimerkiksi yrityskäynneissä, joilla voi olla mukana esimerkiksi TEhallinnon ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto VAAOn edustus. Tilanteissa, joissa Ura Ovella ei ole suoraan tarjota asiakasta töihin yrityskäynnin kohteena olevalle yritykselle, Ura Ovi ottaa yhteyttä TE-toimistoon tai verkostoon ja kyselee sopivia työntekijöitä yrityksen tarpeisiin. Pirkanmaan TE-toimiston palvelujohtaja Riku Immosen mukaan tämäntyyppisestä toiminnasta on TE-toimistolle suuresti hyötyä. TE-toimiston virkailijoilla on hieman asiantuntijasta riippuen noin sata asiakasta kerrallaan. Tällaisessa tilanteessa yksittäisen asiakkaan etenemistä ei pystytä seuraamaan kovin tiiviisti, ja tähän tarpeeseen Ura Ovi on omiaan. Voi kuitenkin muodostua ongelmaksi, jos näyttää, ettei palveluja tarjota yhdeltä luukulta. Tämän vuoksi on hyvä, että esimerkiksi Ura Oven ja TEtoimiston edustajat käyvät yrityksissä myös yhdessä. Lisäksi Ura Ovessa ollaan laatimassa yrityksille yhteistä esitettä Valkeakosken eri palveluista (mm. Ura Ovi, työllisyyspalvelut, TE-palvelut, VAAO:n koulutuspalvelut, kuntakokeilu, nuorten muut palvelut). Näin Ura Ovi voi yrityskäynneillään tiedottaa myös muiden toiminnasta. Oma Ovella oli projektin elinaikana koko Pirkanmaan kattava kehittämisryhmä, jossa oli mukana edustus mm. työelämästä, TE-hallinnosta ja eri oppilaitoksista. Kaikki projektin hyvät käytännöt tehtiin yhteistyössä kehittämisryhmän kanssa, ja ryhmässä puitiin myös monia muita sosiaali- ja terveysalan ohjaukseen liittyviä ilmiöitä. Näin se tarjosi eri organisaatioiden toimijoille tilaisuuden vaihtaa mielipiteitä ajankohtaisista ilmiöistä aiheen tiimoilta. Sähköpostitse tavoitetun Pirkanmaan TE-toimiston asiantuntija Riitta Alajuuman mukaan kehittämisryhmän toiminta sellaisenaan päättyi projektin päättymisen myötä, mutta ELYkeskuksen, TE-toimiston, työnantajien ja koulutuksentarjoajien yhteistyö ei päättynyt. Hyvin samansuuntaisesti edelleen toimitaan. Tietyt käytännöt eivät ole mihinkään hävinneet tai vanhentuneet, Alajuuma kirjoittaa. 3.2 Strategiat ja toimintasuunnitelmat Opin Ovi Pirkanmaassa laadittiin alueellinen aikuisohjausstrategia, jota on Opin oven jälkeen jatkokehitetty ja laajennettu elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän toimesta Pirkanmaan elinikäisen ohjauksen strategiaksi. Tämä elinikäisen ohjauksen strategia valmistui alkusyksystä Sittemmin elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä on toteuttanut verkkokyselyn kentän toimijoille strategian painopisteiden järkevyydestä ja pyrkinyt selvittämään, kuinka eri toimijat edistävät strategian kuuden painopisteen toteutumista omalla tahollaan. Tällä tavoin saadaan selville todellinen tarve ohjauksen kehittämistyölle. Sen pohjalta laaditaan mahdollisimman konkreettinen työsuunnitelma asioiden eteenpäin viemiselle seuraavien vuosien aikana. 3.3 TNO-palvelumallit Vauhtia uuteen nousuun ja Opin ovi -auto Opin Ovi Pirkanmaa toteutti vuonna 2010 yrityksille suunnattuja Vauhtia uuteen nousuun - tapahtumia, joissa esiteltiin yrityksen liiketoimintaan, omaan osaamiseen ja työyhteisön 8

10 kehittämiseen liittyvää koulutus- ja palvelutarjontaa. Näiden tapahtumien ongelmana oli, että vaikka niitä järjestämään saatiin paljon yhteistyökumppaneita, yrityksiä ei juuri mukaan tullut. Vauhtia uuteen nousuun -tapahtumat jäivät sitä myöten kertakokeiluksi. Kokemuksesta viisastuneena lähdettiin kehittämään Opin ovi -autoa, jonka tehtävänä oli ajaa suoraan yritysten pihaan. Opin ovi -auto oli yksi projektin keskeisistä hyvistä käytännöistä, joka ei kuitenkaan jäänyt elämään. Auto kiersi maakuntia ja toi tietoa, neuvontaa ja ohjausta sinne, missä asiakkaat olivat. Lisäksi se kiersi paljon yrityksiä pitämässä yrityskontakteja yllä ja kartoittamassa yritysten tarpeita. Yleensä kun auto oli palvelemassa asiakkaita jollakin paikkakunnalla, se teki samaan aikaan myös yrityskartoitusta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ylläpiti auton toimintaa omarahoituksena 9-10 kuukautta osin projektin aikana, osin sen jälkeen. Kun muita organisaatioita ei saatu mukaan rahoittamaan toimintaa, autosta jouduttiin luopumaan. Opin ovi - auton toiminnan päätyttyä alueella ei ole mitään yksittäistä palvelupistettä, joka tarjoaisi jokapäiväisesti tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Yhdessä ennakkokyselyn vastauksessa harmiteltiinkin, että Opin ovi -autolle olisi ollut tarvetta esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamisessa. Sote-vuosikello Oma Ovessa kehitettiin Sote-vuosikello yhteistyössä projektin kehittämisryhmän kanssa. Vuosikellolla rytmitettiin lähihoitajakoulutuksia sekä sosiaali- ja terveysalalle ohjaavia, TEtoimiston alueen oppilaitoksilta tilaamia koulutuksia. Pyrkimyksenä oli, etteivät kaikki koulutukset olisi haussa yhtä aikaa. Toisaalta lähihoitajakoulutusjaksojen haut haluttiin aikatauluttaa ohjaavien jaksojen jälkeen. Näin estettiin esimerkiksi samojen ihmisten pääseminen kahteen eri oppilaitokseen yhtä aikaa. Entisen projektipäällikkö Marjo Niemisen mukaan Sote-vuosikello ei todennäköisesti ole enää yhteisesti käytössä. Koulutustiistait ja muut säännölliset tapahtumat Yhden luukun tiimin työn tuloksena kehitetyt erilaiset tapahtumat jäivät elämään tiimin vakiintumisen myötä. Niistä keskeisimmän nimi on vaihtunut koulutusalabuffetista koulutustiistaiksi, mutta sen periaate on pysynyt samana: alakohtainen tapahtuma järjestetään joka kuukauden toinen tiistai. Tapahtuman idea lähti alkujaan liikkeelle Oma Ovi -projektin kaksi kertaa vuodessa järjestämistä Sote-infopäivistä, joita alettiin myöhemmin kehittää useammille aloille yhteistyössä Oma Oven ja Opin Ovi Pirkanmaan kanssa. Yksi koulutustiistai voi siis käsitellä sosiaali- ja terveysalaa, toinen esimerkiksi palvelualaa tai avoimia opiskelupaikkoja. TE-toimiston yhdyshenkilö markkinoi tapahtumia TE-toimiston kautta laajalla sähköpostijakelulla, ja lisäksi niistä tiedotetaan kaikkien verkosto-organisaatioiden kotisivuilla. Tapahtumat on merkitty yhteiseen vuosikelloon, joka näkyy verkoston jäsenille. Koulutustiistait alkavat noin tunnin kestävällä infotilaisuudella, joka koostuu 10 minuutin tietoiskuista. Tämän jälkeen seuraa niin ikään tunnin kestävä infotori, jossa asiakkaat voivat tutustua eri organisaatioiden tarjontaan näiden ständeillä. Infotori toimii sekin yhden luukun periaatteella, eli organisaatioiden edustajat kertovat paitsi omasta, myös toistensa tarjonnasta. Kun koulutustiistain aiheena oleva ala on tiedossa, verkosto alkaa etsiä infotilaisuuden puheenvuoroja tämän pohjalta. Mikäli paikalle on tarkoitus kutsua yritysmaailman edustaja, yhden luukun tiimi päättää, kuka hänet kutsuu. Verkoston jäsenet voivat pyytää tilaisuuteen puhujia 9

11 myös muista kuin verkoston oppilaitoksista. TE-toimiston yhdyshenkilö tekee joka kertaa varten oman ohjelman ja esitteen. Koulutustiistaiden suunnittelussa benchmarkattiin Hämeenlinnan koulutustorstai-tapahtumia. Muita vakiintuneita Yhden luukun tiimin ylläpitämiä tapahtumia ovat joka maaliskuussa järjestettävä aikuiskoulutuksen neuvontapistetapahtuma ja joka elokuussa järjestettävä Ammatinvaihto Keskustorilla. Näissä tapahtumissa tieto on esitelty aloittain, ei organisaatioittain. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on oma pöytäständi, jolla on kaikkien alan koulutuksentarjoajien edustus. Tämän lisäksi entisen Opin Ovi Etelä-Pirkanmaan toiminta-alueella Valkeakosken ympäristössä järjestetään omia, erillisiä tapahtumia, esimerkiksi Valkeakosken ja Akaan Optio-rekrymessut. Ura Ovi ry Opin Ovi Etelä-Pirkanmaan työtä jatkaa Valkeakoskella projektin työn pohjalta syntynyt työnhakijoiden yhdistys Ura Ovi ry. Ura Oven uravalmennuspäällikkö, Opin Ovi Etelä-Pirkanmaan projektityöntekijänä tuolloin toiminut Minna Kotilainen lähti kehittämään yhdistystä jo projektin aikana. Ura Oveen on siirtynyt käytäntöjä kahdesta Etelä-Pirkanmaalla toimineesta, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston hallinnoimasta ESR-hankkeesta: Opin ovesta sekä irtisanottujen työllistämiseen ohjausmallia kehittäneestä PYÖRTEESTÄ. Pyörteen perintönä Ura Oveen siirtyi ryhmävalmennus, Opin oven kautta taas yksilökeskeinen ohjaus ja uravalmennus. Näistä Ura Ovi on keskittynyt nimenomaan kahteen jälkimmäiseen, ryhmävalmennus on jäänyt yhdistyksen toiminnassa vähemmälle. Minna Kotilainen kertoi Ura Ovi ry:n synnystä seuraavasti: Valkeakoskella ja Etelä-Pirkanmaalla oli nähtävissä, että ohjauspalveluille on tarvetta. Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken toimipisteessä sijainneessa ohjauspisteessä kävi runsaasti asiakkaita ja sitä myös markkinoitiin paljon. Opin oven päätösvaiheessa tajusin, että alueelta puuttuu työnhakijoiden yhdistys. Tiesin myös, että TE-toimistosta rahoitetaan kolmannen sektorin työllistämishankkeita. Ura Oven syntyyn johtanut prosessi käynnistyi näistä lähtökohdista. Tärkeänä osatekijänä oli Opin Oven ja Pyörteen projektipäälliköiden tuki uudelle palvelulle ja usko siihen, että kehitetty toiminta voidaan siirtää kolmannen sektorin organisaatioon. Ura Ovi palvelee nyt samassa ohjauspisteessä, mitä Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa aikoinaan, ja suhteet alueen eri oppilaitoksiin ovat erinomaiset. Ura Ovi ry on ollut sikäli menestys, että asiakkaaksi olisi tulijoita enemmän, kuin mitä voidaan ottaa sisään. Ohjausta toteutetaan yhdistyksessä 1,5 henkilötyövuoden resurssilla. Työssäkäyvät on rajattu Ura Oven asiakaskunnan ulkopuolelle, joten heille suunnattuja ohjauspalveluita Valkeakoskelta ei tällä hetkellä löydy. Ura Oven asiakkaista valtaosa on ottanut alun perin itse yhteyttä yhdistykseen, ja joissakin tapauksissa yhteydenotto on tullut esimerkiksi asiakkaan vanhemmilta. Ura Oven asiakkaista 30 % on alle vuoden työttömänä olleita, kun taas 70 %:lla asiakkaista työttömyys on kestänyt yli vuoden. Yli vuoden työttömänä olleiden osuus on yritetty rajata niin, että työttömyys olisi näillä asiakkailla kestänyt 12 kuukaudesta 499 päivään. Käytännössä tämä rajaus ei kuitenkaan ole toteutunut, vaan mukana on paljon myös yli 500 päivää työttöminä olleita. Asiakaskunnasta kaikkein eniten hukassa ovat Kotilaisen mukaan alle vuoden työttömänä olleet: 10

12 Usein ajatellaan, että ansiosidonnaisella päivärahalla elävillä ei ole kiire työllistyä, koska he haluavat kuluttaa ansiosidonnaiset päivänsä pois ennen kuin tulevat ohjauksen piiriin. Ura Oven alle vuoden työttömänä olleille varattu 30 % asiakasmäärästä on kuitenkin jatkuvasti täynnä, koska 4-9 kuukautta työttömänä olleet alkavat olla todella huolissaan omasta tilanteestaan. Monet heistä eivät ole koskaan kuulleetkaan esimerkiksi piilotyöpaikkojen hakemisesta. Työvoiman palvelukeskuksesta asiakkaita on tullut vähemmän. Projektin periaatteena on, että asiakkaita ei lähdetä hoitamaan Ura Ovessa, vaan hoitosuhteen mielenterveys- tai päihdepalveluihin on oltava etukäteen kunnossa. Ura Ovi ry aloitti ohjaustoimintansa toukokuussa 2013, ja vuoden loppuun mennessä asiakkaita oli ehtinyt kertyä noin 50. Vuoden 2014 aikana tämä lukumäärä on lisääntynyt noin 20:llä. Asiakkaat pyritään saamaan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, tutkintotavoitteiseen tai oppisopimuskoulutukseen tai pitkäaikaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen. Yhdistyksellä on jatkuvasti noin 25 asiakasta, jotka eivät ole saavuttaneet pitkäkestoista ratkaisua. Nämä asiakkaat ovat esimerkiksi alle 6 kk määräaikaisessa työsuhteessa tai lyhytaikaisella kurssilla. Myös tällaisten asiakkaiden tilanteen etenemistä seurataan ja heitä yritetään ohjata eteenpäin. Pidempiaikaiseen ratkaisuun on saatettu yhdistyksen toimesta noin 20 henkilöä. Ura Ovi ry tekee myös yritysyhteistyötä. Sitä on kahdenlaista, proaktiivista ja reaktiivista. Proaktiivisessa yhteistyössä kierretään selvittämässä yritysten tarpeita ja etsimässä piilotyöpaikkoja, vaikka Ura Ovella ei olisikaan tarjota yritykselle ketään juuri tällä hetkellä. Reaktiivisessa yritysyhteistyössä etsitään yrityksistä työtä jollekin tietylle asiakkaalle. Lisäksi Ura Ovi ry järjestää infoja vastavalmistuneille nuorisotakuun hengessä. Sanomana on, että jos työtä ei ole kolmessa kuukaudessa löytynyt, he voivat olla yhteydessä Ura Oveen avun saamiseksi. Ura Ovea rahoitetaan vuosi kerrallaan, eli tällä hetkellä toiminta on rahoitettu vuoden 2014 loppuun. Rahoitus vuoden 2015 osalta tulee sekin todennäköisesti toteutumaan, mutta sitä ei ole lyöty vielä lukkoon. Ura Ovi -hanketta rahoittavat Pirkanmaan ELY-keskus, Valkeakosken kaupunki, SAK Valkeakosken Paikallisjärjestö ry sekä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto. Lisätietoa alueen TNO-palvelumalleista ja muista hyvistä käytännöistä löytyy osoitteesta Siellä on kuvattu tuotekorteiksi mm. Sote-vuosikello ja koulutustiistait. 3.4 Oppaat ja julkaisut Oma Ovi -projekti tuotti Työvoimakoulutukseen hakeutumisen oppaan, johon sisältyi yleinen osa kenen tahansa hakijan hyödynnettäväksi sekä erityisosa ensisijaisesti lähihoitajakoulutukseen ja muihin sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin hakeutuvien käyttöön. Lisäksi projektissa tuotettiin Lähihoitajuusmittari, jonka avulla asiakkaat voivat arvioida omaa soveltuvuuttaan lähihoitajaksi. Mittari suunniteltiin palvelemaan sekä ohjaajien että asiakkaiden tarpeita. Pirkanmaan Avain aikuisopiskeluun on Opin Ovi Pirkanmaan ja Oma Oven tuottama opas, joka koostettiin Pohjois-Karjalassa toimineen AIVO-projektin laatiman vastaavan alueellisen oppaan pohjalta. Oppaassa esitellään aikuisopiskelijalle tärkeää tietoa esimerkiksi hakukelpoisuudesta ja opintojen rahoituksesta sekä annetaan Pirkanmaalla aikuiskoulutusta toteuttavien oppilaitosten ja organisaatioiden yhteystiedot. 11

13 Julkaisut löytyvät osoitteesta ja lähihoitajamittari osoitteesta 4. Jatkokehittäminen ja opit Tilannekatsauskäynnin haastatteluissa sekä ennakkokyselyn vastauksissa esitettiin jatkokehittämistarpeina mm. alueellisten ohjausverkostojen kartoittamista, asiakkaille suunnattujen sähköisten palveluiden kehittämistä, yhden luukun idean vahvistamista sekä sosiaalija terveysalan toimijoiden saamista mukaan ohjausverkostoihin. Myös olemassa olevia yhteistyöverkostoja tulisi vahvistaa ja niiden tiedonkulkua kehittää. Oma Oven projektipäällikön Marjo Niemisen mukaan on tärkeää, että nyt tehty työ huomioitaisiin myös tulevalla rakennerahastokaudella. Onnistumisia tulisi viedä eteenpäin ja epäonnistumisista ottaa oppia. Myös Opin ovien tekemän työn huomioiminen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmissä on tärkeää. Ura Ovi ry:n uravalmennuspäällikkö Minna Kotilainen toivoi tulevilta hankekausilta enemmän yhteisiä koulutuksia projektitoimijoille kaikkia koskettavista aiheista (esim. tuotteistaminen). Asioita voitaisiin viedä pysyviksi käytännöiksi muutenkin kuin tiivistämällä yhteistyötä. Myös ihmisten osaamisen kehittymistä ja asiakkaiden tavoittamista tulisi jatkossa mitata tätä hankekautta paremmin. Riku Immonen totesi tulevaisuudesta sen verran, että sähköiset ja videoneuvottelupalvelut ovat väistämättä tulossa jossakin muodossa. Esimerkiksi Pirkanmaalla TE-toimisto ei voi jatkossa toimia ilman videoneuvottelulaitteita. Vielä ei kuitenkaan täysin tiedetä, miten asiakas, asiantuntija, tulkki tai esimerkiksi kunnan työntekijä videoneuvottelutilanteissa toimivat. Kuinka projektit olisivat voineet onnistua paremmin? Ennakkokyselyvastauksissa todettiin, että jatkoyhteistyöstä olisi pitänyt sopia tarkemmin, eivätkä yhteistyön muodot lisäänny itsestään. Ohjattavat eivät löydä palvelua itsestään, vaan se vaatii aktiivista siirtymistä sinne, missä asiakkaat ovat. Parempaan onnistumiseen olisi kyselyvastausten perusteella tarvittu verkosto-organisaatioiden johdon tiukempaa sitoutumista toimintaan ja tätä kautta taloudellista painostusta esimerkiksi Opin ovi -auton toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen sekä jatkon parempaa miettimistä. Lisäresurssien toive toistuu lähes jokaisessa vastauksessa enemmän resurssia haluttaisiin esimerkiksi sähköisten palveluiden kehittämiseen, projektituotteiden tekemiseen tai henkilöstöön. 5. Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle Pirkanmaan ELO-ryhmän toimikausi on Sen tavoitteiksi listataan ELYkeskuksen verkkosivuilla osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen, yritysten kilpailukyvyn parantaminen sekä aktiivisen kansalaisuuden tukeminen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja kehittämällä. 12

14 Pirkanmaan alueellinen ELO-ryhmä oli valtakunnan ensimmäisiä, ja Opin Ovi Pirkanmaan projektipäällikkö Maija Pekkasen mukaan olemassa oleva Opin ovi -verkosto vaikutti tässä vahvasti taustalla sen päälle oli helppo rakentaa. ELO-ryhmässä on 20 jäsentä. Siinä ovat edustettuina kaikki koulutusasteet, ja mukana on niin käytännön ohjaustyötä tekeviä opinto-ohjaajia kuin esimiestason ihmisiä. Myös Opin ovi -toimijat ovat ELO-ryhmässä edustettuina. Yhden luukun tiimi jatkaa toimintaansa ELO-ryhmän alla. Samalla tavoin ELO-ryhmän alaisuudessa toimii nuorten aikuisten osaamisohjelman laaja yhteistyöryhmä ja sen rinnalla pienempi toiminnallinen verkosto, joka suunnittelee yhteistyötä. Tämänkin verkoston toiminta pohjautuu olemassa olleiden Yhden luukun tiimin ja Opin ovi -verkoston malliin. Kuva 3. Maija Pekkanen ja Jukka Peltokoski. Yhden luukun tiimi on laajentunut käsittämään koko Pirkanmaan alueen, Sastamalan koulutuskuntayhtymä Sasky ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto VAAO mukaan lukien. Esimerkiksi Opin Ovi Etelä-Pirkanmaan entinen projektipäällikkö, VAAOn kouluttaja Kirsti Nikander-Jaakola istuu tiimissä. Yhden luukun tiimi toteuttaa alueen verkostoyhteistyötä käytännössä. Tiimissä ei ole vetäjää, vaan tiimin puheenjohtajuus ja sihteeriys vaihtuvat kuukausittain. Kokoukset järjestetään eri organisaatioissa, ja järjestävän tahon edustaja toimii sihteerinä edellisen kokouksen sihteerin taas toimiessa puheenjohtajana. ELO-ryhmä ja yhden luukun tiimi toimivat molemmat verkoston koordinaattoreina. Koulutustiistai-tapahtumia järjestetään joka kuun toisena tiistaina, ja saman viikon keskiviikkona on Yhden luukun tiimin kuukausittainen tapaaminen. Yhden luukun tiimissä on 24 jäsentä, jotka edustavat noin viittätoista organisaatiota. Kokouksessa arvioidaan edellisen päivän tilaisuus ja suunnitellaan seuraavaa koulutustiistaita sekä muita tapahtumia. Pirkanmaalla on toiminut jo 90-luvulla ohjauksen kysymyksiä alueellisesti käsitteleviä yhteistyöryhmiä. Yhteinen toiminta on ollut välillä vahvempaa, välillä ohuempaa. Kun elinikäisen ohjauksen koordinointi annettiin ELY-keskusten tehtäväksi, alueet saivat pitkälti itse päättää, miten lähteä asian suhteen liikkeelle. Pirkanmaan ELO-ryhmästä haluttiin mahdollisimman laajapohjainen ja moniammatillinen, kaikki koulutusasteet ja työelämäjärjestöt kattava. 6. Muuta esille tullutta Alueella ei ole varsinaisesti kehitetty sähköisiä palveluita asiakkaille, mutta Avoin Pirkanmaa - verkkosivusto ( toimii apuvälineenä ohjaajille. Sivuston idea lähti Opin Ovi Pirkanmaa -projektista, vaikka sitä ei vielä Opin oven aikana toteutettukaan. Myös Avoin Pirkanmaa -hankkeessa myöhemmin vaikuttaneen sähköisen asiantuntijaverkoston idea syntyi alun perin Opin Ovi Pirkanmaa -projektissa. Opin ovi -projektilla ei ollut rahaa kehittää sähköisiä palveluita, joten Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä haki tähän tarpeeseen erillistä ESRhanketta verkkopalvelun luomiseen. 13

15 Avoin-palvelu toimii toistaiseksi prototyypinomaisesti. Se on tarkoitettu vain ohjaajien käyttöön, ja kirjautumista vaativan alustan kautta ohjaajat voivat välittää toisilleen eri ohjaustilanteissa esiin nousevia kysymyksiä. Tämä mahdollistaa vastausten ja olemassa olevien koulutusvaihtoehtojen pohtimisen yhdessä verkoston kanssa, tietysti asiakkaan yksityisyydensuojan muistaen. Palvelu toimii myös ohjausverkoston tiedotuskanavana esimerkiksi uusista koulutuksista. Alueen suurimmat koulutuksenjärjestäjät ja TE-toimisto ovat palvelun maksajina, mutta kuka tahansa voi tulla siihen mukaan, ja periaatteessa palvelu voidaan laajentaa jopa valtakunnalliseksi. Opintopolku.fi:hin on tulossa Koulutuksen valinta -osio, joka Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin projektipäällikkö Auli Ryhäsen mukaan voisi olla tulevaisuudessa yksi järkevä Avoimen linkityspaikka. Yleisen tason keskustelua sisältävään valtakunnalliseen Opintopolku-portaaliin verrattuna Avoin-sivusto palvelee Opin Ovi Pirkanmaan projektipäällikkö Maija Pekkasen mukaan enemmän juuri käytännön ohjaustilanteita. 7. Yhteenveto Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti tekee tilannekatsauskäynnin kaikille ELY-alueille alueen Opin ovi -projektien päättymisen jälkeen. Tilannekatsauskäynneillä kootaan tietoa alueellisten projektien tuloksista ja hyvistä käytännöistä sekä niiden juurtumisesta. Tilannekatsauskäyntien lisäksi tietoa kerätään osallistujille etukäteen lähetettävällä ennakkokyselyllä. Pirkanmaan ennakkokyselyn vastausten perusteella alueellisten toimijoiden tietämys toisistaan on lisääntynyt, yhteistyötä on tehty yli hallinnonrajojen ja vertaisoppiminen tämän prosessin kautta on toteutunut. Pirkanmaalla ei aikaisemmin ollut aikuisohjauksen strategiaa tai yhden luukun palvelua, ja niiden puutetta voikin pitää keskeisimpänä tarpeena, jonka vuoksi alueen Opin ovet synnytettiin. Aktiivisesti toimivaa yhden luukun palvelupistettä tai asiakkaille suunnattua verkkopalvelua Pirkanmaalta ei löydy. Tästä huolimatta alueen ohjausverkoston yhteistyö on aktiivista, eikä asiakkaita ole unohdettu. Urainfoa ja koulutustietoja tarjoavia Koulutustiistai-tilaisuuksia järjestetään kerran kuukaudessa ja tämän lisäksi alueella toteutetaan laajempia ohjaustapahtumia pari kertaa vuodessa. Myös Etelä-Pirkanmaalla järjestetään omia alueellisia tilaisuuksia. Ohjausverkosto toteuttaa tapahtumat ja tilaisuudet yhden luukun periaatteella, eli eri oppilaitosten TNO-henkilöt ohjaavat asiakkaita myös toistensa koulutuksiin. Verkostoyhteistyön apuvälineenä Pirkanmaan ohjaajia palvelee Avoin Pirkanmaa -sivusto, joka mahdollistaa yhteydenpidon verkoston kesken esimerkiksi asiakkaan koulutusvaihtoehtojen pohtimisessa. Etelä-Pirkanmaalla aikuisille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita tuottaa Ura Ovi ry, Valkeakosken alueen työttömien yhdistys. Ura Ovi tarjoaa ohjauspalveluita työttömille työnhakijoille ja toteuttaa yrityskäyntejä, joilla kartoitetaan alueen yritysten tarpeita työntekijöille sekä etsitään työpaikkoja Ura Oven asiakkaille. Ura Ovi ry toimii yhteistyössä mm. TE-toimiston kanssa. Pirkanmaan ELO-ryhmä oli yksi valtakunnan ensimmäisiä ja se rakentui pitkälti Opin ovi - verkostojen pohjalta. ELO-ryhmällä on kaksi käytännön ohjaustyötä tekevistä toimijoista koostuvaa alaryhmää, Koulutustiistait ja muut tapahtumat järjestävä Yhden luukun tiimi sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman puitteissa toimiva yhteistyöryhmä. Voidaankin sanoa, että kehittämisohjelman aikana tehty työ jatkuu edelleen alueellisen ELO-ryhmän alla. 14

16 Opin ovi -kiertueen tilannekatsauskäynnit ovat Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa Opin ovi -projektien tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä aikuisille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) tilanteesta ELY-alueilla. Tämä yhteenveto Etelä-Pohjanmaan ELY-alueen Opin ovi -projektien tuloksista ja TNO-palvelujen tilanteesta on rajattu katsaus tiettyihin tilannekatsauksen yhteydessä käsiteltyihin teemoihin. Tietoaines on rajallinen myös sen vuoksi, että ennakkokyselyyn ja tilannekatsauskäynnille osallistui vain melko pieni osa alueellisista toimijoista. Tarkemmat tiedot Opin ovi -projektien kaikista tuotoksista ja toiminnasta ovat löydettävissä projektien omista loppuraporteista. Lisätietoa koordinaatioprojektin toiminnasta: 8. Lähteet Oma Ovi -projektin loppuraportti Opin Ovi, Etelä-Pirkanmaa -projektin loppuraportti Opin Ovi Pirkanmaa -projektin loppuraportti Luettavissa sähköisesti (Dokumentit-välilehti). Projektien materiaalit Opin ovi -sivustolla : ja Opin ovi kanavalla Muut aineistot: Tilannekatsauskäyntien ennakkokysely Ryhmähaastattelu , Pirkanmaan ELY-keskus, Tampere. Riitta Alajuuman ja Riikka Joutsensaaren sähköpostihaastattelut

17 Liite 1 16

18 17

19 18

20 19

21 A Liite 2 Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Alueelliset tilannekatsauskäynnit 2014, ennakkokysely Pirkanmaan ELY-alue , Vastaajien määrä: 7 Vastaajista Opin ovi -projektin työntekijöitä 3 Ohjaajaverkoston jäseniä 2 Opin ovi -projektin ohjausryhmän jäseniä 2 muu yhteistyökumppani 1 Mihin tarpeeseen Opin ovi -projekti alueellanne synnytettiin? Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen alueella, aikuisohjausstrategian laatimiseen, verkostoyhteistyön kehittämiseen sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Myös jatkamaan (ja uudelleen elvyttämään) PiNoste-hankkeessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Aikuisten TNO-palvelujen tuottamisen kehittämiseen alueella Alueellisen yhteistyön kehittäminen, aikuiskoulutuksen markkinoinnin yhteistyö, aikuisohjauksen kehittäminen Aikuisten ohjauksen kehittämiseen yhden luukun periaatteella, yhteistyöverkoston luomiseen. Synnyttämään aikuisille suunnatun ohjaustyön konkretiaa. Pirkanmaalla oli useampia Opin ovi -projekteja. Organisaatiorajat ylittävän yhteistyön tiivistäminen lienee yksi yhteinen nimittäjä kaikille. Organisaatiorajat ylittävän ohjaus- ja neuvontatoimintojen kehittäminen oli toinen yhteinen tarve. Osa projekteistä kehitti em. asioita yleisellä tasolla ja yksi tietyn alan eli sosiaali- ja terveysalan Alueemme Opin ovi -projektissa on kehitetty/tuotettu... Alueemme Opin ovi -projektissa on kehitetty/tuotettu... Alueellinen strategia ja/tai toimintasuunnitelma 4 Alueellinen ohjaajien verkosto 5 Selvityksiä kehittämistyöhön, esim. ohjaajien osaamistarpeista, palvelujen käyttäjistä 1 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelupiste 4 Puhelinpalvelu 0 Verkkosivusto 2 Sähköpostipalvelu/verkko-ohjauspalvelu 1 Oppaita asiakkaalle 3 Oppaita tai aineistoja ohjaajalle 2 Toistuva neuvonta- ja ohjaustapahtuma yhteistyökumppaneiden kanssa 6 Muuta, mitä? 4 Avoimet vastaukset: Muuta, mitä? Idea ja alustava suunnitelma sähköisestä asiantuntijaverkostosta, jota lähdettiin toteuttamaan erillisenä omana hankkeenaan. verkostokartta ja vuosikello Ura Ovi ry osana laajempaa yhteistyötä/pyörre-hanke myös Verkostokartta, vuosikello

22 Miten projekti onnistui? Jatka seuraavia lauseita. Asiakkaan näkökulmasta TNO-palvelut alueellamme ovat tällä hetkellä - säännöllisesti verkostoyhteistyönä järjestettävät tieto-, neuvonta- ja ohjaustapahtumat: 1) joka kuukauden toinen tiistai Koulutustiistait 2) elokuussa Ammatinvaihto Keskustorilla tapahtuma 3) maaliskuussa Aikuiskoulutuksen neuvontapistetapahtuma - Projektien ansiosta palvelut jatkuvat eri projekteissa. - kehittyneet yhden luukun periaatetta kohti - kohtuullisesti toimivia - varmasti paremmassa kunnossa kuin ennen projektia. Tietämys toinen toisistamme/aikuisoppilaitoksista on kattavampaa, joten pystymme kukin ohjaamaan, neuvomaan paremmin. - edelleen hajallaan, mutta toisten osaaminen ja palvelut tunnetaan aiempaa paremmin. Projektimme tuloksista merkittävimpiä ovat - 1) Aikuisohjausstrategia, 2) Elämään jäänyt aktiivinen verkostoyhteistyö eri organisaatioiden ja hallintokuntien kesken, 3) Tieto-, neuvonta- ja ohjaustapahtumat asiakkaille, 4) Säännöllisesti kokoontuva Yhden luukun tiimi, joka suunnittelee verkostoyhteistyössä toteutettvia neuvonta- ja ohajustapahtumia asiakkaille, 5) Sähköisen asiantuntijaverkoston kehittämisen alullepano - Yhteistyöverkoston synnyttäminen ja sille vakiintuneiden tapahtumien yhteistoteutus, siitä vuosikellomalli - toistuvat neuvonta- ja ohjaustapahtumat yhteistyökumppaneiden kanssa ja yhden luukun periaatteen toteuttaminen - Ura Ovi ry, yhteistyöverkosto - verkostoituminen muiden aikuisten opintoneuvontaa antavien henkilöiden kesken. - yhteistyön tiivistyminen ja toisten tunteminen. Projektissa syntynyt verkosto on kuin -.. särmistään hioutunut timantti. - pieni yhteisö, lähellä toisiaan - kotipesä. - vahva tukiverkko monenlaisissa TNO-tilanteissa - elävä organismi, muuttuva. - vakuus siitä, että aluella aikuset saavat tietoa, neuvontaa, ohjausta, minkä tahansa oppilaitoksen henkilöstöltä. - ameeba, joka kasvaa jatkuvasti ja muuttaa muotoaan. Metsään mentiin siinä, kun - Opin Ovi -auton toiminnan jatkaminen ei ollut mahdollista projektin päättymisen jälkeen. Nyt sitä olisi tarvittu esim. nuorten aikuisten osaamisohjalman totetuttamisessa. - luultiin että ohjattavat löytävät meidät, sitten alettiin siirtyä sinne missä ihmiset ovat.. pysäkkejä.. tapahtumia - ei menty metsään ollenkaan. - (osittain) ei tarkemmin sovittu jatkoyhteistyöstä. - uskottiin yhteistyön muotojen lisääntyvän. - hankkeeseen ei sisällytetty verkkoportaalia asiakkaille (tai se otettiin pois).

23 Parempaan onnistumiseen olisi tarvittu... - verkosto-organisaatioiden johdon sitoutumista ja taloudellista panostusta Opin Ovi -auton toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen sekä projektissa rahoitusta sähköisten palvelujen kehittämiseen. - että henkilöstö olisi alunperin ollut laajempi. Kahdesti tehtiin muutossuunnitelma ja saatiin lisää henkilöstöresurssia ja suunnatuksi rahoitusta järkevämmin - paremmat resurssit tehdä konkreettisesti tuotteita - lisää resursseja - parempaa sitoutumista organisaatiossa, jatkon parempaa miettimistä. - vielä enemmän yhteisiä tapahtumia, - yliluonnollisia voimia. Pelkin ihmisvoiminkin onnistuttiin hyvin. Projektin aikana oivalsimme, että -...verkostoyhteistyössä on voimaa ja osaaminen kehittyy yhteistyössä... toisten organisaatioden toiminnan tunteminen on välttämättömyys onnistuneelle yhteistyölle - Yhteistyö on voimaa ja sitä kannattaa jatkaa - ohjausta tarvitaan - olemme monitaitoisia ja auttavia asiantuntijoita, ja tarvitsemme toisiamme - yhteistyö on rautaa. - oppilaitosten yhteistyö on kannattavaa ja virettä on pidettävä yllä. - verkostotoiminta on jatkuva prosessi. Arvioi kehittämistyön ja palveluiden juurruttamisen onnistumista. 4 = Jatkuvuus projektin jälkeen on turvattu. 3 = Vakiinnuttaminen osittain kesken. 2 = Vakiinnuttaminen ei toteutunut. 1 = Ei ole tehty / ei ole projektisuunnitelmassa. 0 = En tiedä. Vastaajien määrä: En tiedä 1. Alueella on moniammatilliset, organisaatioiden rajat ylittävät verkostot ja vertaisryhmät TNO-palvelut on tuotettu verkostomaisesti Verkostoituminen koskee viranomaisia, TE-hallintoa, oppilaitoksia, korkeakouluja, työelämän toimijoita, järjestöjä ja kolmatta sektoria 4. Alueellinen TNO-strategia ja toimintasuunnitelma on käytössä. 5. Alueelliset ja paikalliset monikanavaiset TNOpalvelut ovat kaikkien asiakkaiden käytössä, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimijoidenverkosto- ja ohjausosaaminen on lisääntynyt

24 Jatkokehittämistarpeita, joita projekt(e)ista on syntynyt? Alueelliset sähköiset palvelut asiakkaille TNO-palveluja tarjolla kaikille nuorille ja aikuisille, sähköiset palvelut toimiviksi, johdon sitoutuminen vielä paremmaksi, moniammtilliset ohjausverkostot, myös so-te-toimijat ja muut erityispalvelut mukaan verkostoon, moniammatillinen ohjausosaaminen sellaiseksi että kaikki toimivat yhteisellä orientaatiolla. yhden luukun neuvontapalvelut Yhteistyöverkoston toiminnan vahvistaminen ja tiedonkulku, yhdenluukun idean vahvistaminen. Onko TNO-palvelujen seurantaan ja arviointiin olemassa käytäntöjä alueellanne? Onko TNO-palvelujen seurantaan ja arviointiin olemassa käytäntöjä alueellanne? Kyllä, millaisia? 3 Ei 0 En tiedä 4 Avoimet vastaukset: Kyllä, millaisia? Alueellinen ELO-ryhmä ELO-ryhmän toiminta toiminnasta laadittu vuosikello Onko alueellisen Opin ovi -projektin tietoja viety alueellisen ELO-ryhmän toimintaan? Onko alueellisen Opin ovi -projektin tietoja viety alueellisen ELO-ryhmän toimintaan? Kyllä 4 Ei 0 En tiedä 3 Onko ELO-ryhmässä edustaja, joka tuntee Opin ovi -projektin työtä? Onko ELO-ryhmässä edustaja, joka tuntee Opin ovi -projektin työtä? Kyllä 5 Ei 0 En tiedä 2

25 Miten ohjausverkosto pysyy jatkossa aktiivisena? Luettele alueenne keinoja. Organisaatioiden johdon sitoutuminen verkostoyhteistyöhön jatkuu Organisaatioiden johto on jatkossakin valmis tukemaan myös taloudellisin resurssein asiakkaille järjestettäviä tapahtumia Organisaatioiden johto näkee ohjaus- ja neuvontatyön tärkeänä myös tulevaisuudessa Toimijoiden innostus ja mahdollisuus osallistua toimintaan on jatkossakin turvattu Ohjausverkostoa tulisi täällä jonkun nyt johtaa. En kuulu alueen omaan opin ovi verkostoon, tai ainakaan en tiedä kuka sitä johtaa. tai saatan kuuluakin mutta se ei ole aktiivinen. yhteistyö jatkuu samojen toimijoiden ja työryhmien avulla Aktiivinen yhteydenpito, Monipuolisen verkoston vahvistaminen, Yhteistyömuotojen kehittäminen Säännölliset tapaamiset ja tapahtumat Yhden luukun tiimi vastaa erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Se on toiminut jo yli pitkän matkaa projektin päättymisestä. Puheenjohtaja ja sihteerivastuu on sovittu kiertäviksi, jolloin kaikkien on sitouduttava toimintaan ja hoidettava oma osansa. AVOIN-sivusto tukee ohjaajien verkottumista ja yhteydenpitoa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman ympärille on muodostunut uusia verkostoja, jotka osittain nojaavat Opin oven perintöön. Lisätietoja kyselystä: Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, projektipäällikkö Auli Ryhänen,