Lapin ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen. Tilannekatsauskäynti

Transkriptio

1 Lapin ELY-alueen Opin ovien tulokset ja niiden juurtuminen Tilannekatsauskäynti

2 Tekijät: Anna-Kaisa Tiihonen ja Auli Ryhänen Taitto: Martti Hänninen Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

3 Sisällys 1. Johdanto Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Opin ovet koordinoituna ja verkostoituna Opin ovi -projektit Lapin ELY-alueella Tilannekatsauskäyntien toteutus Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumallit Strategiat ja toimintasuunnitelmat Verkostot Sähköiset palvelut Palvelut asiakkaan näkökulmasta Julkaisut ja oppaat Jatkokehittäminen ja opit Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle/Alueellinen ELO-toiminta Muuta esille tullutta Yhteenveto Lähteet Liitteet Liite 1: Ennakkokyselylomake Liite 2: Ennakkokyselyn yhteenveto 2

4 1. Johdanto 1.1 Opin ovi -hankeperhe - mistä kyse? Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla (ESR ) on tavoitteena edistää työelämän kohtaantoa ja osaavan työvoiman saatavuutta. Tämä tapahtuu kehittämällä ja vahvistamalla valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tieto-, neuvonta- ja ohjaus(tno)-palveluja kaikille asiakkaille, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Kehittämisohjelman avulla lisätään kansalaisten tietämystä TNO-palvelujen toimijoista. Tavoitteena on vertaisoppimisen mahdollistaminen asiantuntijoiden ja käytännön toimijoiden kesken. Lisäksi tuetaan kehittämistyössä saavutettujen kokemusten jakamista ja toimivien käytäntöjen levittämistä. Hallinnonalojen välisellä uudistavalla toiminnalla ja työelämäyhteistyöllä tehostetaan kokonaisvoimavarojen käyttöä. Kehittämisohjelman visio tavoittelee elinikäiseen oppimiseen ja ohjaukseen perustuva, hallinnonrajat ylittävää moniammatillista TNO-palvelujen kokonaisuutta. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä (henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeet huomioivia), monikanavaisia ja helposti saavutettavia. Kehittämisohjelma koostuu kolmesta laaja-alaisesta osaohjelmasta: Sähköisten palvelujen kehittäminen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi -OSAOHJELMA Ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön ohjauksen ja neuvonnan toimintamuotojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä aikuisopiskelijoiden osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen -OSAOHJELMA Ohjaustyön arviointi ja tutkimus -OSAOHJELMA NUOVE koulutusneuvontaja uraohjauspalvelujen kehittämisprojekti Sähköisten koulutusneuvonta- ja uraohjauspalveluiden kehittäminen (päättynyt 2011) STUDIO- ja ERKKERI-koulutusprojektit: Aikuisohjaajien ja -kouluttajien osaamisen kehittäminen Alueelliset Opin ovi-projektit: Aikuisneuvonnan ja -ohjauksen alueellinen kehittämistoiminta Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti: Kehittämisohjelman projektien keskinäisen verkostoitumisen, viestinnän, seurannan ja arvioinnin koordinointi sekä Opin ovi -projektien tukeminen alueellisessa kehittämistyössä LAITURI-projekti: Aikuisohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen alueellisen kehittämisen tukiprojekti NUOVE / Tutkimusosiot 3A ja 3B 3A Ohjaus- ja neuvontapalvelujen arvioinnin ja arviointityökalujen nykytilanteen kartoitus kansainvälisellä tasolla opetus- ja työhallinnossa sekä arviointi- ja palautejärjestelmien sekä arviointivälineiden kehittäminen (päättynyt 2010) 3B Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitutkimus (päättynyt 2013) 3

5 1.2 Opin ovet koordinoituna ja verkostoituna Kehittämisohjelman koordinoinnista vastaa Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti. Projektin tehtävänä on tukea muita kehittämisohjelman projekteja sekä koota niissä syntyviä tuloksia, hyviä käytäntöjä ja levittää niitä valtakunnallisesti. Koordinaatioprojekti pitää yhteyttä Itä-Suomen vastaavia toimintoja toteuttaviin tahoihin. Kehittämisohjelmassa syntyneitä tuloksia tulevat hyödyntämään aikuisopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset opettajakorkeakoulut, yliopistot, vapaan sivistystyön järjestöt, ELY-keskukset, TE-toimistot sekä elinkeinoelämä. Lisäksi projektien tuloksia voivat hyödyntää aikuiskoulutuksen ja ohjauksen alueellisista palvelujärjestelyistä vastaavat päättäjät. Vuonna 2014 Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tehtävänä on kerätä tietoa Opin ovien tulosten ja kehitettyjen palvelujen juurtumisesta sekä seurata tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittymistä Opin ovien päättymisen jälkeen. ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Koordinaatioprojektin tehtäviin kuuluu myös varmistaa kehittämisohjelman toteutuksesta saatujen kokemusten siirtyminen ELY-keskusten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien käyttöön niiden hyödyntämiseksi seuraavalla rakennerahastokaudella. Toiminnassa tehdään yhteistyötä LAITURI-projektin kanssa. 1.3 Opin ovi -projektit Lapin ELY-alueella Lapin Opin ovi -projektin tavoitteena oli valmistella Lapin alueellinen aikuisten opinto-ohjauksen ja koulutusneuvonnan strategia ja toimintamalli sekä muodostaa tiiviissä verkostoyhteistyössä Lapin alueellinen aikuisten ohjauksen ja koulutusneuvonnan toimijaverkosto. Projektia toteutettiin kahden eri hallinnonalan projektina: Lapin ammattiopisto (Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) ja Lapin ELY-keskus ja osatoteuttajina Ammattiopisto Lappia, Itä-Lapin ammattiopisto, Saamelaisalueen koulutuskeskus sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Projektin toteutusaika Opin ovi Lapin ELY-keskus -projekti. Lapin ELY-keskuksen Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen -projekti sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Lapin Opin ovi -projekti muodostivat Lapin Opin ovi -hankekokonaisuuden, johon ELY-keskuksen projekti liittyi toukokuussa Lapin ELY-keskuksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän projektit etenivät yhteisellä toimintasuunnitelmalla sekä yhteisillä tiedotus- ja arviointisuunnitelmilla. Projekteilla oli myös yhteinen ohjausryhmä. Kohderyhmänä olivat ohjaus- ja neuvontatyötä tekevät henkilöt Lapin maakunnan opetushallinnon organisaatioissa ja muissa koulutusorganisaatioissa, työ- ja elinkeinohallinnon toimipaikoissa sekä yrityksissä. Projektin toteuttajana Lapin ELY-keskus ja toteutusaika Menestyjäksi Lapissa -projektissa kehitettiin, mahdollistettiin ja toteutettiin Elinikäisen ohjauksen palvelu- ja toimintamallia. Toimintamallista edettiin toimintajärjestelmän kehittämiseen. Toimintajärjestelmässä on eri ryhmillä selkeät roolit, jotka on kuvattu päivitetyssä kumppanuussopimuksessa, myös Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän toimintasuunnitelmassa. Verkostomaiseen Lapin TNO-toimintaan sitoutui projektin loppuun mennessä kumppanuussopimuksilla 34 lappilaista organisaatiota. Kaikkiaan projektin toiminnassa oli mukana 41 4

6 organisaatiota ja 319 henkilöä. Projektin päätoteuttajana Lapin matkailuopisto ja osatoteuttajana Ammattiopisto Lappia, toteutusaika Menestyjäksi Lapissa II -projektin avulla syvennetään koulutusorganisaatioiden verkostomaista tieto-, neuvonta- ja ohjaus toimintaa ja -toimijoiden sitoutumista sekä haetaan keinoja viedä TNO-toimintaa asiakaslähtöiseen työelämäyhteistyöhön. Projektissa huomioidaan työelämätahojen näkemys ja tavoitteena on saada heidät mukaan koulutusorganisaatioiden TNO-toimintaan. Projektin tavoitteena on maakunnallisen TNO-verkoston toiminnan vakiinnuttaminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen, sähköisten välineiden käytön tehostaminen ja kehittäminen ( ja Lapin TNO-toimijat verkostokartta) sekä asiakaslähtöisen uudistuvan palveluosaamisen kehittäminen. Projektin päätoteuttajana Lapin matkailuopisto ja osatoteuttajana Ammattiopisto Lappia, toteutusaika Lisätietoa kaikista projektista löytyy osoitteesta 5

7 2. Tilannekatsauskäyntien toteutus Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti kerää tietoa alueellisten projektien tulosten ja hyvien käytäntöjen jatkuvuudesta ja vaikuttavuudesta. Alueelliset tilannekatsauskäynnit ovat yksi toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa palveluista ja verkostoista eri puolilla Suomea. Tilannekatsauskäynnit toteutettiin kaikille ELY-alueille vuoden 2014 aikana. Yhteiseen tapaamiseen kutsuttiin ELY-alueelta kaikkien siellä toimineiden Opin ovi -projektien yhteyshenkilöitä ja edustus ELY-keskuksen ELO-ryhmästä sekä TE-toimistosta. Tapaamiseen osallistui myös LAI- TURI-projektin edustaja. Ennen alueellista tapaamista kutsutuille lähetettiin ennakkokysely, jossa selvitettiin perusasioita projektien tuloksista sekä vastaajien käsityksiä tulosten juurtumisesta ja alueellisen verkoston ja palvelujen tilanteesta. Alueellinen tapaaminen suunniteltiin ennakkokyselyyn saatujen vastausten pohjalta. Ennakkokyselyyn vastasi Lapin alueella viisi (5) henkilöä. Ennakkokyselyyn oli mahdollista vastata myös niiden henkilöiden, jotka eivät päässeet osallistumaan tapaamiseen. Yhteyshenkilöitä pyydettiin välittämään kyselyn linkki eteenpäin itse valitsemalleen vastaanottajaryhmälle. Tilannekatsauskäyntien yhteenvetoraporttien tekemiseen on hyödynnetty projekteista koottuja aiempia aineistoja sekä tilannekatsauskäynnin yhteydessä saatuja tietoja. Raportit toimitetaan tiedoksi myös opetus- ja kulttuuriministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle sekä valtakunnalliselle ja alueellisille ELO-ryhmille. Tilannekatsauksista saatua tietoa levitetään myös Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin julkaisemassa Opin ovi -uutiskirjeessä. Tilannekatsauskäynnin osallistujat Lapin ELY-alueella: Anne Kautto Tiina Keränen Marja Kivekäs Kauko Kunnari Sanna Pensonen Mirva Petäjämaa Mervi Sirviö Arja Taavetti Niina Tikkanen Anu Turunen amanuenssi, Lapin yliopisto, avoin yliopisto yksikön päällikkö, Lapin ELY-keskus ylitarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sivistystoimen päällikkö, ELO-ryhmän puheenjohtaja, aikuiskoulutuksen johtoryhmän puheenjohtaja, Lapin ELY-keskus opo-harjoittelija ylitarkastaja, TNO-koordinaatioryhmän puheenjohtaja, Lapin ELY-keskus kehittämisasiantuntija, Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia, LAITURI-projekti projektipäällikkö, Lapin matkailuopisto, Menestyjäksi Lapissa I ja II -projektit projektisuunnittelija, Ammattiopisto Lappia, Menestyjäksi Lapissa I ja II -projektit opinto-ohjaaja, Rovaniemen aikuislukio ja Lyseonpuiston lukio Haastattelijoina Auli Ryhänen ja Anna-Kaisa Tiihonen, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tilannekatsauskäynti järjestettiin Lapin ELY-keskuksessa

8 3. Alueen Opin ovien tulokset ja juurtuminen/ jatkuvuus Lapin ELY-alueella on toiminut kehittämisohjelman aikana neljä Opin ovi -projektia, jotka ovat jatkaneet yhteistä kehittämistyötä jatkumona. Lapin Opin ovi -kehittämistoiminnasta vastasi kehittämisohjelman alussa kaksoishanke eli yhteistyössä toimivat oppilaitoksen ja TE-hallinnon toteuttamat alueelliset projektit. Lapin Opin ovi -projektissa painopisteenä oli alueellisen aikuisten TNOstrategian laatiminen. Alueella oli jo projektien alkuvaiheessa kokemusta siitä, että verkostomainen yhteistyö toimii, ja projektit keskittyivät rakentamaan ja kehittämään alueellisia verkostoja edelleen. Opin ovi -kehittämistyötä ja -verkostoja on Lapin alueella edeltänyt mm. AiHe-projekti. Alueelliset toimijat kertoivat, että TNO-palvelujen strategiatyö osui ajallisesti hyvään vaiheeseen, sillä tuolloin myös työhallinnolla oli enemmän resurssia käytettävissä. Sittemmin TE-toimistouudistuksen jälkeen nykyisessä tilanteessa ei sellainen onnistuisi ehkä yhtä hyvin. Strategiatyöstä vastasi alueellinen yhteistyöryhmä, joka muodostui aluehallinnon, eri hallinnonalojen sekä koulutuksen järjestäjien edustajista. Menestyjäksi Lapissa -projekti jatkoi aiemmassa projektissa tehdyn strategian jalkauttamista. Viimeisimpänä käynnissä oleva aikuisten TNO-palvelujen kehittämisprojekti, Menestyjäksi Lapissa II, pyrkii syventämään koulutusorganisaatioiden verkostomaista tieto-, neuvonta- ja ohjaus toimintaa ja -toimijoiden sitoutumista sekä hakee keinoja viedä TNO-toimintaa asiakaslähtöiseen työelämäyhteistyöhön. Projekti eroaa aiemmasta kehittämistyöstä erityisesti siksi, että siinä toiminnan on täytynyt olla vielä entistä verkostomaisempaa, sillä alueellista toimintaa ei ole resursoitu (esim. alueryhmiä). Kuva 1. Tilannekatsauskäynnillä Lapin ELY-keskuksessa Anu Turunen, Marja Kivekäs, Niina Tikkanen, Anne Kautto ja Sanna Pensonen. 7

9 Verkoston rakentamisen ja edelleen vahvistamisen lisäksi alueella koottiin verkoston toimijat verkostokartaksi, joka on nykyään löydettävissä myös yhteiseltä LapinTNO-sivustolta ( Kehittämistyön taustaksi ja tarpeiksi tilannekatsauksen ennakkokyselyn vastaajat nostivat erityisesti verkostomaisen yhteistyön ja TNO-toiminnan koordinoinnin kehittämisen sekä alueellisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen näkyvyyden lisäämisen. Alueellisen aikuisten TNO-strategian laatiminen sekä toimeenpano nähtiin myös selkeäksi tarpeeksi, johon projekteilla lähdettiin vastaamaan. Projektien tavoitteita kuvattiin esimerkiksi seuraavalla tavalla: Luulisin, että tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden systemaattiseksi kehittämiseksi; että hajanaisesta kentästä saataisiin yhtenäinen, hallittavissa oleva ja koordinoitu kokonaisuus, jonka asiakkaat tunnistavat ja tuntevat. Lappi on laaja maakunta, jossa etäisyydet ovat pitkiä, joten tarpeena on ollut varmasti taata tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus kaikkialla Lapissa. Verkostoyhteistyöstä alueella oli jo kokemusta, mutta se kaipasi kehittämistä erityisesti aikuisten ohjausverkoston näkökulmasta. Projektien myötä haluttiin kehittää toimiva TNO-toimintamalli alueelle: aikuisten ammatillisen ohjauksen osaamisessa oli kehitettävää ja ohjauksen asiantuntijoiden välisessä yhteistyöverkostossa parantamisen varaa. konkreettisina tulostavoitteina tämä tarkoitti maakunnallisen TNO-strategian tekemistä, verkostoyhteistyönä toimivan maakunnallisen aikuisten TNO-verkoston rakentamista, TNO-toimintamallin kehittämistä sekä TNO-toimijoiden ohjaus- ja verkostotyöosaamisen vahvistamista. Projektien tavoitteina on ollut edistää aikuisten koulutusneuvontaa, TNO-työtä tekevien verkostoituvaa yhteistyötä ja parantaa TNO-palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta Lapin läänin alueella. Aiemmin maakunnassa ei ollut olemassa yhteistä aikuisten ammatillisen ohjauksen ja koulutusneuvonnan toimintamallia ja ohjaus oli hajaantunut eri toimijoille. Ennakkokyselyn vastaajat valitsivat yleisellä tasolla, mitä asioita projektit alueella tuottivat. Tässä yhteydessä nostettiin esille alueellinen strategia ja toimintasuunnitelma (5 mainintaa) alueellinen ohjaajien verkosto (5) verkkosivusto (5) sekä selvityksiä kehittämistyötä varten esimerkiksi ohjaajien osaamistarpeista ja palvelujen käyttäjistä (4). Lisäksi oli valittu puhelinpalvelu (2) sekä oppaat tai aineistot ohjaajalle (2). Yksittäiset maininnat oli TNO-palvelupiste-, sähköposti-/verkko-ohjauspalvelu- sekä neuvonta- ja ohjaustapahtuma - kohdissa. Muina tuloksina oli mainittu verkostokartta, jossa ovat Lapin maakunnan TNO-toimijat, sekä webinaarit, koulutukset ja seminaarit TNO-toimijoille. 8

10 Lapin Opin ovessa vahvistettiin lisäksi ohjausosaamista, ja alueella tuotettiinkin aika paljon koulutusta neuvonta- ja ohjaajaverkostolle. Koulutuksiin osallistui monipuolisesti osallistujia eri organisaatioista. Osallistujien taustalla oli myös paljon erilaisia tehtävänimikkeitä. Koulutusten järjestämisen taustalla oli laaja kysely, jossa kartoitettiin ohjaustyötä tekevien työt, tausta ja osaaminen (koulutustausta). Koulutustarve nousi esille kyselyssä. Alueella osallistuttiin runsaasti mm. ERK- KERI-projektin toteuttamiin koulutuksiin, esim. laajan 30 op ohjauskoulutuksen ryhmä oli iso. Koulutuksen yhteydessä verkostoiduttiin ja määriteltiin yhdessä käsitteitä. Tämän yhteistyön myötä eri koulutusasteet lähentyivät ja alettiin paremmin ymmärtää muiden alueellisten toimijoiden käyttämiä käsitteitä. Alkuvaiheen kysely antoi muutakin tausta- ja pohjatietoa tulevalle kehittämistyölle. Osaamisen kehittämistä on jatkettu vielä Menestyjäksi Lapissa II -projektissakin, kun on toteutettu verkostolle esimerkiksi webinaareja. Koulutusorganisaatioiden sisällä ohjaustyö nähdään opinto-ohjaukseen keskittyväksi, mutta Opin ovi -kehittämistyössä kohteena oli laajemminkin tieto-, neuvonta- ja ohjaustoiminta. TNO-palvelujen ja -toiminnan brändäykselle olisi siis tarvetta. Lapin Opin oven tuloksia uutiskirjeessä: Projektin tulosten juurruttaminen Ennakkokyselyn vastaajat nostivat alueellisten Opin ovi -projektien merkittävimmäksi tulokseksi tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategian ja sen jalkauttamistyön. Moniammatillisen ohjaajaverkoston ja verkostomaisen TNO-toimintamallin sekä sen koordinoinnin kehittäminen koetaan myös merkittäviksi tuloksiksi: Yhteensä 34 organisaatiota on sitoutunut kumppanuussopimuksin kehittämään ja toteuttamaan yhteisesti aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita Lapin alueella. yhteistyö on organisoitu ELY-vetoiseksi Lapin aikuiskoulutuksen johtoryhmän kautta Lapin ELO - Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän kautta Lapin TNO-palvelujen koordinaatioryhmään ja seutukunnallisiin alueryhmiin. Lisäksi mainittiin ohjausosaamisen lisääntyminen ERKKERI- ja STUDIO-koulutusten avulla. Alueelliset toimijat totesivat, että Lapin Opin ovi -projekteissa on ollut hyvää kaukonäköisyys. Jatkoa ja suuntaviivoja tulevaan on aina mietitty tarkastikin. Kehittämistyöhön ja yhteiseen toimintaan on myös aktiivisesti sitoutettu toimijoita, ja yhteinen ymmärrys on löytynyt helposti. Yhteisiä suuntia haettiin esimerkiksi vuonna 2011 järjestetyssä verkostotilaisuudessa, jossa oli tavoitteena yhteisen tahtotilan luominen eri organisaatioiden kesken. Jatkotoimenpiteisiin lähdettiin tämän tilaisuuden pohjalta. Yhteistyöstä seurasi mm. yhteistyöryhmän perustaminen sekä tulevien hankkeiden valmistelua. Tilannekatsauksen osallistujat kokivat, että Opin ovi -kehittämistyö oli alusta alkaen tiivistä ja alueella saatiin paljon aikaan nopeasti. Toistensa jatkumona toimineiden projektien välisen ajan notkahdukset toiminnassa herättivät keskustelua tilannekatsauskäynnillä, vaikka ulkopuolisen näkökulmasta siirtymät kehittämisprojektista toiseen ovat olleet sujuvia. Kentän toimijat eli TNO-työtä tekevät kertoivat myös, ettei siirtymävaiheiden notkahduksista ole ollut haittaa käytännön työlle. Verkostomaista neuvonta- ja ohjaustyötä tehdään muun työn ohessa, ja kaikki on onnistunut vähintään tyydyttävästi tai kohtalaisen hyvin koko ajan. Tahtotilan kerrottiin olevan sellainen, että 9

11 TNO-työ täytyy sopeuttaa omaan toimintaan, eikä hyvää työtä haluta hukata. Jos ydintoimijoidenkin motivaatio ja osallisuus säilyy, ei alueella nähdä olevan hätää tämän toiminnan suhteen. Ennakkokyselyn vastaajat arvioivat kehittämistyön vakiinnuttamisen ja juurtumisen edenneen onnistuneimmin kahdella osa-alueella: TNO-palvelujen verkostomainen toiminta sekä alueellisen TNO-strategian käyttöönotto. Näissä molemmissa kaikki vastaajat (5) olivat valinneet kohdan jatkuvuus projektin jälkeen turvattu. Juurtuminen on pitkällä myös seuraavissa osa-alueissa: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen toimijoiden verkosto- ja ohjausosaaminen on lisääntynyt (jatkuvuus projektin jälkeen turvattu: 3 vastaajaa, osittain kesken: 2 vastaajaa) Alueella on moniammatilliset, organisaatioiden rajat ylittävät verkostot ja vertaisryhmät (jatkuvuus projektin jälkeen turvattu: 3 vastaajaa, osittain kesken 2 vastaajaa) Verkostoituminen koskee viranomaisia, TE-hallintoa, oppilaitoksia, korkeakouluja, työelämän toimijoita, järjestöjä ja kolmatta sektoria. (jatkuvuus projektin jälkeen turvattu: 2 vastaajaa, osittain kesken 3 vastaajaa). TNO-palvelujen saavutettavuudesta kaikille asiakkaille, myös aliedustetuille ryhmille, eivät vastaajat olleet yhtä varmoja. Seuraavan väitteen kohdalla oli vain yksi (1) jatkuvuus projektin jälkeen turvattu -vastaus, muut vastaajat olivat valinneet kohdan osittain kesken, vakiinnuttaminen ei toteutunut tai en tiedä: Alueelliset ja paikalliset monikanavaiset TNO-palvelut ovat kaikkien asiakkaiden käytössä, myös koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Tällä hetkellä toiminta on uudessa vaiheessa, jossa suuntaviivat ovat sovittuna ja toiminta halutaan saada sujumaan niiden mukaisesti. Isossa ja hajanaisessa verkostossa riittää tehtävää vielä pitkäksi aikaa, vaikka TNO-verkosto toimiikin jo suhteellisen hyvin. Jalkauttamista tulee vaan jatkaa. Palveluiden nähdään toimivan hyvin niiden asiakkaiden näkökulmasta, jotka tuntevat palveluita. Niille, joille palvelut ovat vieraampia, kokonaisuus on vaikea hahmottaa. Tilanteeseen vaikuttaa sekin, että ympärillä tapahtuu muitakin suuria asioita, joihin huomio on kiinnitettävä. Jotta TNOpalvelujen kehittämistä saataisiin vietyä eteenpäin yhtä hyvin jatkossa, olisi hankerahoitus hyödyllinen. Projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä on kuvattu mm. tuotekorttien muodossa Opin ovi -sivustolla ( ) 3.1 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelumallit Alueella on kehitetty verkostomaista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen mallia. Ajatuksena on ollut, ettei erillistä TNO-palvelupistettä perusteta yhdeksi uudeksi luukuksi, vaan mieluummin on haluttu sujuvoittaa asiakkaan ohjausta poistamalla seiniä organisaatioiden väliltä. 10

12 Valtakunnallinen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä (OKM & TEM) Menestyjäksi Lapissa -projektin ohjausryhmä Lapin aikuiskoulutuksen johtoryhmä Lapin ELO - Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä (Lapin ELY-keskus) Lapin TNO-palveluiden koordinaatioryhmä maakunnallinen Lapin TNO -palveluiden toimijaverkosto Alueryhmät: Itä-Lappi, Keski- Lappi & Tunturi-Lappi, Länsi- Lappi, Saamelaisalue Menestyjäksi Lapissa - projekti Kuva 2. Lapin TNO-palvelujen toimintajärjestelmä, toimijat ja tehtävät. Lähde: Menestyjäksi Lapissa II -projekti Lapin TNO-toimintajärjestelmä sisältää ylätason ryhmät Lapin ELO sekä Lapin aikuiskoulutuksen johtoryhmä, jotka ovat ELY-vetoisia. Niiden lisäksi toimii maakunnallinen TNO-palveluiden koordinaatioryhmä, joka kehittää ja toteuttaa TNO-palveluita ja rakentaa ja kehittää verkostoyhteistyöhön perustuvaa toimintaa. Neljä alueryhmää vastaavat käytännön TNO-palvelutoiminnasta (Länsi- Lappi, Keski-Lappi ja Tunturi-Lappi, Itä-Lappi ja Saamelaisalue). ( Opin oven koulutusneuvontakokeilu oli pilotointi, jossa kokeiltiin alueellista puhelin- ja sähköpostipalvelua ja arvioitiin palvelumallin toimivuutta. Kokeilu kesti tietyn rajatun ajan vuosina Koulutusneuvonnan kokeilun myötä koottiin lappilaista moniammatillista ohjaajaverkostoa yhteen ja nimettiin verkoston toimijat. Ohjaajien antaessa puhelin- ja sähköpostineuvontaa sekä osallistuessa heille järjestettyihin ilinc-infoihin tuotiin verkostomainen toimintatapa näkyville ja käytäntöön. Koulutusneuvonnan kokeilussa verkostomainen työskentely ja moniammatillinen yhteistyö toteutuivat, kun eri koulutusasteiden ja kolmannen sektorin ohjaajien oma työ linkittyi verkostossa tapahtuvaan ohjaustyöhön. Ohjaajaverkostossa asiantuntijuutta hyödynnettiin laaja-alaisesti yli organisaatioiden rajojen. (Koulutusneuvontakokeilun raportti 2011.) Kokemuksen perusteella päätettiin, ettei uutta sähköposti- ja puhelinpalvelua ollut järkevää ottaa käyttöön alueella. Kokeilu oli kuitenkin asiakkaan näkökulmasta toimiva; verkosto tuotti palvelulupauksen mukaan laadukasta palvelua, mutta siihen tuli vain melko vähän yhteydenottoja. Pilotointi oli kuitenkin hyödyllinen myös verkoston vahvistamiseksi. Alun alkaen verkosto löysi toisensa alkuvaiheen kartoituksen aikana ja sen jälkeen yhteisen koulutusneuvontakokeilun ja muun yhteistyön kautta verkosto vahvistui. 11

13 Alueella koulutusorganisaatioissa on mikropalvelupisteitä ja korkeakoulukonsernin sisällä on ollut samaan aikaan asiakaspalvelupiste, jossa toimivat yhteistyössä ammattikorkeakoulun, kesäyliopiston ja avoimen yliopiston palvelupisteet. Organisaatioiden sisällä toimineet omat palvelupisteet ovat tukeneet Opin ovi -toimintaa, joka taas perustui verkostomaisuuteen ja jota on vetänyt ohjaajaverkosto. Verkostomainen palvelu toimii aluetoimijoiden mukaan hyvin. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas, jolla on epäselvyyttä jossain uraan ja koulutukseen liittyvässä asiassa, otetaan vastaan ja verkostosta etsitään hänen tarvitsemansa palvelu. Verkostolle välitetään viestiä, ja asioita pohditaan yhdessä ja konsultoidaan. Verkosto tukee esimerkiksi erityiskysymyksissä, ja aikuisille asiakkaille onkin löydetty sen kautta hyviä ratkaisuja. Toiminnan taustalla ovat kumppanuussopimukset, joilla työyhteisöt ovat sitoutuneet siihen, että oppilaitos on mukana toiminnassa. Raharesurssia toimintaan ei ole annettu, ja työtä tehdään muun jokapäiväisen työn yhteydessä. Alueella ei ole virallisesti ole sovittu/määrätty, keiden palveluita saadaan käyttää, vaan pulmiin kysytään vastausta niiltä tahoilta, jotka niistä tietävät. Aiemmalla ESR-hankekaudella (Työministeriön rahoitus) aloitettu Koulutustori-toiminta on todettu hyväksi. Koulutustorit olivat alueen kunnissa ja kaupungeissa keskeisillä paikoilla toimineita matalan kynnyksen palvelupisteitä, joissa tarjottiin koulutusneuvontaa kaiken ikäisille asiakkaille. Palvelua markkinoitiin alueella laajasti. Alueelliset toimijat kannattivat sitä, että Koulutustorien hyvät mallit ja kokemukset hyödynnettäisiin vielä tulevassa kehittämistyössä (ns. Ohjaamot ja Nuorisotakuu). Esimerkiksi Kemi-Tornion alueella oli oppilaitosten ja TE-toimiston yhteistyössä ylläpitämä Koulutustori-palvelupiste Torniossa. Palvelu toteutettiin verkostomaisesti ja tilan vuokrakulut jaettiin oppilaitosten kesken. Tämä toiminta ei ole jatkunut enää vuonna 2014, ja Rovaniemellä ollut Koulutustori päättyi jo aikaisemmin. Tulevaa toimintaakin varten on syytä selvittää, minkä vuoksi Koulutustorit eri kunnista lopulta lakkautettiin. 3.2 Strategiat ja toimintasuunnitelmat Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen käynnistyi alueella verkoston rakentamisen lisäksi alueellisen strategian tuottamisella. Tehty TNO-strategia on luonut johdonmukaiset kehittämisen raamit ja vahvistanut kehittämistyötä. Menestyjäksi Lapissa Maakunnallinen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia vuoteen 2020 julkaistiin marraskuussa Aikuisten TNO-palvelujen strategian pohjalta valmisteltiin myös alueellinen toimintamalli opetussekä työ- ja elinkeinohallinnon edustajien muodostamassa työryhmässä. toimintamallia täydensivät Johdon puintitalkoot -työkokouksen kannanotot toukokuussa Toimintamalli julkaistiin (Lapin Opin ovi -projektin loppuraportti.) 3.3 Verkostot Ennakkokyselyn vastaajat kuvasivat, että projekteissa syntynyt verkosto on kuin kultainen verkko tai perhe, jossa asiat ovat yhteisiä ja kaikkia kiinnostavia. Verkoston muuttuvuuteen ja kehittymiseen viittasivat vastaukset, joissa verkoston kuvattiin olevan kuin jatkuvasti muutoksessa oleva ameeba tai remontissa oleva rakennus, joka muuntuu: 12

14 remontissa oleva rakennus, jossa on tietyt pysyvät rakenteet, mutta muuttuvia osia on kuitenkin paljon sekä sisältä aiheutuvia, mutta myös ulkopuoleltakin tulevia. kuin kultainen verkko. Kun yhtä lankaa vetää, muut Langat kiertyvät sen ympärille. Verkosto on moniammatillinen, koostuu erittäin motivoituneista ja pätevistä ihmisistä. Vastaajat kuvasivat, että pitkistä etäisyyksistä huolimatta Lapissa on opittu tekemään työtä yhdessä ja verkostoissa toimiminen on luontevaa. Verkostoon liittyvät voimakas sitoutuminen, vertaistuki, yhdessä tekeminen, voimavarojen ja tuen saaminen sekä työskentelyn tehostaminen ja kehittäminen. Verkostossa, joka on kuin perhe, asioita halutaan viedä eteenpäin yhdessä, toisia halutaan tavata ja kynnys yhteydenottoihin on matala. Tulevaisuudessakin TNO-verkosto on mukana oleville organisaatioille voimavara ja tuki omaan työhön. Se on tapa tehostaa ja kehittää työskentelyä asiakaslähtöisempään suuntaan sekä kehittää uusia, yhteisiä TNO-palveluja. Alueelle syntyneet verkostot mainittiin myös projektien merkittävimpien tulosten kärjessä. Verkostossa on erityistä moniammatillisuus, aktiivisuus ja luottamus. Toimijat tuntevat toisensa ja toistensa palvelut, ja käytössä oleva verkostokartta Lapin TNO-sivustolla tukee toimintaa. Lapin Opin oven koulutusneuvonnan kokeilun aikana moniammatillinen ohjaajaverkosto koottiin yhteen ja käytännön toiminnan kautta saatiin verkostomaista toimintatapaa käytäntöön. Verkostolle järjestetyissä verkkoinfoissa jaettiin tietoa verkostomaisesta toiminnasta. Kokeilu edisti asiantuntijuuden hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Lapin Opin ovi -projektien aikana alueella toteutettiin myös verkostovalmennusta, jossa verkostona toimimisen ja eri ryhmien tehtävien määrittely käynnistyi. Verkostomaisen toiminnan vahvana selkärankana on kokonaisuus, joka rakentuu useammasta alueellisesta ryhmästä (yhteistyö- ja koordinoivat ryhmät). Tämä malli rakentui jo strategiatyön aikana, ja kokonaisuutta tarkasteltiin esimerkiksi verkostovalmennuksissa. Tiedon leviäminen verkostossa koetaan tärkeäksi. Halutaan saada kokonaisuus toimivaksi ja varmistaa se, että kaikki ymmärtävät, mitä missäkin on. Verkostomaiseen toimintatapaan kuuluu toimijoiden tunteminen myös yli aluerajojen. ELO-ryhmän (Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä) tehtävänä on varmistaa kokonaisuuden toimivuus. ELO-ryhmän kerrottiin olevan lähellä myös alue- ja koordinaatioryhmien toimintaa. Maakunnallisessa koordinaatioryhmässä ja ELOryhmässä on joitakin samoja henkilöitä. Eri ryhmien yhteistyöllä on pyritty luontevaan informaation siirtymiseen. Alkuvuonna 2014 on ryhmiin tehty pieniä muutoksia silmällä pitäen yhteistä toimintaa jatkossa. Lapin verkostomaisesta TNO-toiminnasta on laadittu kumppanuussopimukset vuonna 2012, ja ne on päivitetty vuoden 2014 alussa. Päivitetyissä sopimuksissa on sovittu koordinaatioryhmän jäsenten ja alueryhmän jäsenten tehtävät. Työtehtävät kirjoitettiin auki sopimukseen sen vuoksi, että haluttiin tehdä organisaatioille näkyväksi verkostossa tehtävä työ. Verkoston kumppanuussopimukset ja tehtävät kytkeytyvät myös ELO-toimintaan ja aikuiskoulutuksen johtoryhmään. Aluetoimijoiden mukaan verkoston voimakas sitoutuminen on tuottanut tulosta. Kumppanuussopimuksen allekirjoittaneisiin organisaatioihin alueella kuuluu mm. ammatillisen koulutuksen organisaatioita, ammattikorkeakoulu, yliopisto, kansan- ja kansalaisopistoja, aikuislukioita, ELY-keskus ja TE-toimisto, oppisopimuskeskus, urheiluopisto sekä elinkeinoelämän toimija Elinkeinot & Kehitys Nordica. Tilannekatsauskäynnillä todettiin, että Lapin yliopiston kuuluminen 13

15 ohjauksen verkostoon on hyvä asia. Kaikkialla Suomessa yliopistot eivät ole tällä tavoin mukana Opin ovi - ja ohjausverkostossa. Kumppanuussopimuksiin pohjautuen verkoston toimijat tukevat toisiaan käytännön työssä. Verkosto on koottu Lapin TNO-verkkosivustolla olevaan verkostokarttaan, jonka avulla alueelliset toimijat voivat helposti ottaa yhteyttä eri puolille maakuntaa. Verkostokartta on sisäisessä käytössä, mutta sivustolla on myös julkisesti kaikkien nähtävää sisältöä. Verkoston toimijat näkevät verkkosivustolla siis myös toistensa tekemää työtä. Intrassa on mahdollista tarkastella myös toisten alueryhmien toimintasuunnitelmia. Tietojen ja mallien jakaminen helpottaa alueiden työskentelyä, sillä kaikkea ei tarvitse jokaisella alueella tuottaa itse. Alueelliset toimijat kertoivat, että yhteistyö on alueella ollut vuosien myötä monialaista ja koskettanut monia koulutusasteita. Verkostoa on kutsuttu esimerkiksi koulutuksiin laajasti, huolimatta siitä, kuuluvatko kutsutut Opin ovi -verkostoon vai eivät. Tilannekatsauskäynnin osallistujat totesivat, että Lapissa on edetty projekteissa kehitetystä toimintamallista jo toimintajärjestelmään, ja toimijoille on haettu myös läpinäkyvyyttä. Kuva 3. Tilannekatsauskäynnin osallistujia, oikealla Mirva Petäjämaa ja Kauko Kunnari Kentällä tapahtui projektien aikana organisaatioiden yhdistymistä, ja vastuuhenkilöitä vaihtui. Verkostojen todettiin olevan aika henkilöityneitä, minkä vuoksi työntekijöiden vaihtumisesta tulee vaikutuksia myös verkostoon. Nyt Menestyjäksi Lapissa II -projektissa on lähdetty tekemään näkyväksi asioita, jotta ihmisten vaihtuessa ei jouduttaisi aloittamaan joiltakin osin aina uudelleen. Verkostossa rajapinnoilla toimivien viestinviejien rooli koetaan haasteelliseksi, eikä vuoropuhelu eri toimijoiden välillä ole aina riittävää. Viestinviejän on muistettava viedä tietoa omaan organisaatioon, koska oppimistakaan ei voi tapahtua ilman toimivaa tiedonkulkua. Työyhteisöissä on huomattu, että asia tulee tiedostaa hyvin ja huolehtia siitä, että eri työryhmistä saadaan tietoa omaan organisaatioon. Työryhmissä on kuitenkin vain yksi edustaja kustakin organisaatiosta, viestin vieminen rajapinnoilla vaatii aktiivisuutta, erityisesti isoissa organisaatioissa. Yt-neuvottelut ja organisaatioiden muutokset tuottavat yhä enemmän paineita verkoston ylläpitämiseen ja korostavat tiedonkulun tärkeyttä. Tilannekatsauksessa nostettiin esille, että alueella halutaan saada johtajatasoa sitoutumaan vielä entistä paremmin, sillä johto vastaa resursoinnista. Tiedonkulku on sinne suuntaan hyvin tärkeää saada toimimaan. Ruohonjuuritaso taas on tehnyt yhteistyötä jo pitkään ja sitoutuminen on pitkällä. Alueelliset Aikuiskoulutuksen johtoryhmä ja ELO-ryhmä (Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä) ovat ELY-keskusvetoisia. Niissä toimii osittain samoja henkilöitä. Alueellista toimintaa koordinoi ELY-vetoinen koordinaatioryhmä, joka alun perin koottiin projektitoimijoista. Koordinaatioryhmä kokoaa maakunnan alueryhmien tiedot yhteen. Sen vieminen ELY-keskuksen vastuulle tehtiin sen vuoksi, että toiminta jatkuisi vielä projektien jälkeenkin. Alueryhmät 14

16 vastaavat ruohonjuuritason yhteistyöstä. Alue- ja koordinaatioryhmät ovat pääosin organisaatiolähtöisiä. Alueellisen yhteistyön kerrottiin olevan pitkällä ja sitä on tehty monilla alueilla jo kauan. Sopimuspohjainen yhteistyö yltää henkilöiden lisäksi jo organisaatiotasollekin, ja uskotaan, että se toimisi monilla alueilla jopa ilman koordinointiakin. Aikuiskoulutuksen johtoryhmään kuuluvat koulutuksen järjestäjät, lähinnä 2. aste, yliopisto, kansalaisopistot ja aluehallinto (Lapin liitto, aluehallintovirasto, ELY-keskus). Johtoryhmä perustettiin vuonna 2013 aikuiskoulutusstrategian tekemisen yhteydessä. Ryhmä oli kokoontunut tilannekatsaukseen mennessä kaksi kertaa. Alkuperäinen ajatus tälle ryhmälle oli, että se olisi johtotason ryhmä, ns. rehtoriryhmä, mutta toteutusvaiheessa aikuiskoulutuspuoli painottui ja edustajat ovat siitä teemasta vastaavia henkilöitä eri organisaatioista. Alueelliset toimijat totesivat, että tämä ratkaisu on ollut hyvä, sillä nyt on mukana enemmän aikuiskoulutusta tuntevia, koska edustajat ovat koulutuksen järjestäjien vastuuhenkilöitä. Edustajat pystyvät ottamaan kuitenkin kantaa asioihin, vaikka eivät olisikaan ihan johtotasolta. Aikuiskoulutuksen johtoryhmässä käsitellään yhteisiä asioita, ja sille on huomattu olevan tarvetta. Toisaalta sen tehtävä on instruktiivinen eli siellä tiedotetaan esimerkiksi ajankohtaisista hallinnollisista asioista. Ryhmässä on tarkoitus luoda yhteisymmärrystä ja yhteisiä linjanvetoja sekä nostaa esille myös kentän tarpeita. Alueellisia teemoja viedään eteenpäin yhdessä pohtimalla, ryhmä on käsitellyt esimerkiksi hankerahoitusasioita. Alueryhmät Lapissa Verkostomaista toimintaa on toteutettu käytännössä neljässä eri alueryhmässä maakunnan alueella, ja alueryhmät ovat vastanneet kehittämisestä. TNO-palveluja on kehitetty ja toteutetaan myös kunkin alueen omista tarpeista lähtien. Alueryhmille on nimetty vastuuvetäjät tai vetäjäparit, ja organisaatiot tekevät tätä työtä osana muuta kehittämistyötään, sitä ei ole erikseen resursoitu. Alueryhmän koko muotoutuu alueen tarpeista. Jokaisen alueryhmän vetäjä tai muu vastuuhenkilö on mukana maakunnallisessa koordinaatioryhmässä, jotta tieto kulkee molempiin suuntiin. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin alueellisten verkostojen tilanteesta. Alueet ovat oman näköisiään ja se näkyy myös ryhmien kokoonpanoissa ja toiminnassa. Keski-Lapissa on mukana n. 15 henkilöä ja Tunturi-Lappi on nykyään mukana samassa ryhmässä, joten ryhmä muodostuu hyvin laajalta alueelta. Alueelliset toimijat kertoivat ryhmän olevan suuresta koosta ja alueesta huolimatta toimiva. Se kokoontuu melko usein ja kokouksissa tehdään käytännön työtäkin. Länsi-Lappi -alueryhmä kokoontuu harvemmin, ja siinä on mukana kymmenkunta henkilöä. Itä-Lapissa on ehkä 8 henkilöä, ja tilannekatsauksen osallistujat kertoivat siinä olevan vahvasti mukana sosiaalipuoli. Yrityspuolta on yritetty myös saada mukaan viime aikoina, mutta se ei aivan vielä ole onnistunut. Alueryhmän toiminta lähtee aina alueen ominaisuuksista ja tarpeista, esim. verkostoitumisen tarpeista. Organisoituminen lähtee siitä tarkastelusta, keitä ryhmässä kannattaa olla mukana. Saamelaisalueilla kerrottiin ryhmänvetäjän vaihtuneen juuri, mutta yhteistyö toimii yhä, oikeastaan ilman koordinointiakin. Alueella ollaan tekemisissä kiinteästi esimerkiksi Maakuntakorkeakoulun ja alueen eri verkostojen kanssa. Yhteydenpitoa muiden kanssa pidetään tarpeen mukaan. Lapissa suurin osa alueista, lukuun ottamatta Kemi-Torniota ja Rovaniemeä, on maantieteellisesti suuria ja niissä on pieni väestömäärä. Ajankohtainen huomio aluetoiminnasta oli, että alueilla toimii pienestä väestömäärästä huolimatta useita erilaisia verkostoja tai ryhmiä. On ohjauksen verkostoja, korkeakoulukonsernin alueryhmiä ja muita alueellisia ryhmiä. Alueelliset toimijat kokivat, että aluetoimintaa tulisi koordinoida ehkä paremmin ja hakea toimintaan synergioita. Nyt monissa ryhmissä on mukana samoja ihmisiä ja käsiteltävät asiatkin saattavat olla päällekkäisiä. Alueellisissa ryhmissä käsiteltävät asiat ovat usein sellaisia, että nostetaan esille alueellisia tarpeita, ja 15

17 nämä asiat eivät aina kosketa esimerkiksi vain korkeakoulua, vaan tarpeet olisi syytä olla muidenkin koulutukseen liittyvien tahojen tiedossa. Jos samoja asioita käsitellään useissa ryhmissä, olisi ryhmiä hyvä koota, ja tämä voisi vahvistaa myös osallistumisaktiivisuutta. Erityisasiantuntijuutta tarvitsevissa asioissa erillisiä ryhmiä tarvitaan jatkossakin. Jatkuvuudesta todettiin, että alueryhmätkin pohjautuvat aiemman Noste-ohjelman alueryhmiin. Koska yhteistyö toimi tuolloin ja perusasiat oli opeteltu, ei sitä lähdetty enää uudelleen miettimään Opin ovi -projekteissa. Kaikille alueryhmille toteutettiin myös Lapin Opin oven aikana prosessimaista verkostovalmennusta Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin tukemana. Kuntayhteistyöstä tilannekatsauskäynnin osallistujat kokivat, että seutukuntayhteistyötä ei tehdä enää niin paljon kuin joskus aiemmin. Seutukuntien välinen koulutussektorin yhteistyö on heidän mielestään romuttumassa, vaikka aiemmin se on tuottanut hyvää tulosta, esimerkiksi koulutuksen jatkuvuuden kannalta. Osa koki, että kunnat haluavat nykyään toimia entistä enemmän itsenäisesti, ja on enemmän kuntaan keskittyviä kuin seutukunnallista toimintaa. Tämä vaikuttaa osallistujien mukaan myös organisaatioiden ja oppilaitosten yhteistyöhön. Trendin taustalla arvioitiin olevan isommat aluehallinnon sekä kuntien muutokset, ja kuntien todettiin olevan myös erilaisia. Toisaalta koko ajan on meneillään paljon isoja kehittämishaasteita, esim. kunta- ja sote-kehittäminen ja koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittäminen, mikä vaikuttaa toimijoiden mahdollisuuksiin tarttua yhteistyöhön ja yhteiseen kehittämiseen. Puhuttaessa mallien siirtämisestä kunnasta toiseen haluttiin huomioida, että toimintamallien on lähdettävä aina alueen tai kunnan omista lähtökohdista. Ideoita ja hyviä käytäntöjä voi benchmarkata muilta alueilta, mutta samat toimintamallit eivät voi sellaisenaan toimia eri paikoissa. Ohjausverkoston aktivointi Ennakkokyselyssä tiedusteltiin keinoja, joilla alueellinen ohjausverkosto voidaan jatkossa pitää aktiivisena. Vastaajat viittasivat useasti verkoston koordinoinnissa tehtyihin ratkaisuihin (esim. organisaatioiden kanssa tehdyt yhteistoimintasopimukset) ja alueryhmien toiminnalliseen vastuuseen. Alueryhmien toiminnan jatkuminen koetaan tärkeäksi ja yhteistyön muotoihin ja -välineisiin toivottiin kiinnitettävän huomiota. Konkreettisina keinoina mainittiin säännölliset tapaamiset, alueryhmien välinen toiminta, ajankohtaisista asioista tiedottavat webinaarit, muiden alueryhmien benchmarkaus sekä jokavuotinen Lapin ETAPPI-aikuiskoulutusfoorumi. Verkostoa pidetään aktiivisena myös alueryhmän tekemän toimintasuunnitelman avulla. TNO-verkoston koordinointivastuu on siirtynyt keväällä 2014 projektilta ELY-keskukselle ja toiminnallisessa vastuussa ovat pareittain verkostoon kuuluvat organisaatiot: Verkostomainen TNO-yhteistyö koko Lapin maakunnassa on organisoitu ELY-vetoiseksi, huomioiden että TNO-toimijoilla on tietyissä ryhmissä toiminnallinen vastuu. Näin on pyritty takaamaan että TNO-toiminta on jatkuvaa vaikka hankkeiden tuki loppuu. Lapin ELY -vetoisia ovat Lapin aikuiskoulutuksen johtoryhmä, Lapin ELO - Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä ja Lapin TNO-palvelujen koordinaatioryhmä. Koordinaatioryhmällä on lukuvuosittain vaihtuva toimijoista nouseva toiminnallinen vastuu. Lapin TNO-toimijoilla on seutukunnalliset alueryhmät (4 kpl). Tällä mallilla on pyritty siihen, että 'ruohojuuritason' toimijoilta tiedot ja kehittämistarpeet nousevat koordinaatioryhmän kautta ELO-ryhmään ja Lapin aikuiskoulutuksen johtoryhmään. Tärkeänä, jopa elintärkeänä on nähty johdon sitoutuminen TNO-toimintaan. 16

18 Toiminnallisen vastuun siirtämisestä ei ole vielä kokemuksia, mutta sitä nyt kokeillaan. Yhteisen tekemisen taustaa kuvaa esimerkiksi tämä vastaus: Yhdessä oppiminen ja uuden tiedon tuottaminen on mottomme. Alueella kerrottiin olevan tahtotilaa TNO-palvelujen kehittämiselle myös jatkossa, ja verkostossa haetaan myös uusia ESR-hankkeita. 3.4 Sähköiset palvelut Alueella ei kehitetty projektien aikana uusia asiakkaille suunnattuja sähköisiä TNO-palveluja. TEpalveluita tarjotaan kuitenkin tällä alueella paljon verkon välityksellä, sillä TE-toimistojen kaikissa toimipisteissä ei ole henkilöstöä ja asiakkaat asioivat virkailijoiden kanssa verkon kautta. Verkkopalveluihin liittyvänä haasteena Lapissa on verkkoyhteyksien ongelmat syrjäisillä alueilla vaikka verkko helpottaisi asioiden hoitamista pitkien etäisyyksien päästä, ei kaikkialla ole käytettävissä riittävän hyvin toimivia tietoliikenneyhteyksiä. TNO-verkoston ja sen toiminnan tukemiseksi rakennettiin oma Lapin TNO -verkkosivusto, jossa on verkostokartta, kokousasiakirjat, tietoa tapahtumista ja muuta toimintaan liittyvää dokumentaatiota. Se löytyy osoitteesta Sivusto on lähtökohtaisesti kehitetty Lapin TNO-toimijoiden sisäiseen käyttöön ja siihen on upotettu kirjautumista edellyttävä sähköinen verkostokartta, jossa on kaikkien Lapin TNO-toimijoiden yhteystiedot. Verkkopohjainen sivusto on tärkeä tiedon ja osaamisen jakamisen sekä kehittämistyön väline, etenkin kun kyseessä on laaja noin 160 toimijan verkosto Lapin maantieteellisesti laajassa maakunnassa. Sivustolla on kirjautumista edellyttävä TNO-intra, josta löytyy mm. kaikkien työryhmien muistiot ja muut asiakirjat. Sivusto on pääosin avoin, joten TNO-toimijat voivat ilmoittaa alueidensa tapahtumista yms. sivustoilla tiedotus- ja markkinointimielessä. Sivustolta löytyy myös kaikkien kumppanuussopimuksessa mukanaolevien organisaatioiden yhteystiedot yhteydenottoja varten. 3.5 Palvelut asiakkaan näkökulmasta Ennakkokyselyssä nostettiin esille, että TNO-palvelut Lapissa ovat asiakkaan näkökulmasta toimivia ja hyviä, tai ainakin kehittymässä yhä asiakaslähtöisemmiksi. Palvelua toteutetaan palvelulupauksen mukaan: Jos asiakas pääsee ohjausverkoston asiakkaaksi, hän saa vastauksen pulmaansa 1-2 päivässä palvelulupauksemme mukaisesti. Toisaalta palvelujen koetaan kuitenkin olevan yhä hajallaan ja vaikeasti hahmottuvia. Aktiivisten ja tiedonjanoisten asiakkaiden uskotaan löytävän palveluita, mutta muista asiakkaista oltiin huolissaan. Vastaajat pohtivat myös, näkyykö verkostomaisuus kuitenkaan asiakkaalle: organisaatiokohtaisesti järjestäytyneet. Ehkä verkostoituneet, mutta näkyykö vieläkään asiakkaalle?! Pelaako yhteistyö aidosti ja asiakaslähtöisesti? edelleenkin varmasti aika epäselvät/hahmottumattomat. Yhden luukun periaatteeseen 17

19 on vielä matkaa, vaikka tätä kohti on jo menty. Aktiiviset ja tiedonjanoiset asiakkaat löytävät varmasti palvelujen äärelle, mutta entäs muut. TNO-palvelut ovat aika henkilöityneitä. TNO-palvelujen tilanteeseen vaikuttava suuri asia on ollut TE-toimistojen uudistus. Alueelliset toimijat uskoivat sen aiheuttaneen asiakkaille hankaluuksia löytää palveluita. Alueella koettiin, että tämä on kuitenkin vain tapahtuma, johon ei ole voitu vaikuttaa, ei verkostotyöllä tai muillakaan asioilla. Lapin työ- ja elinkeinotoimisto palvelee 17 toimipaikassa. Lisäksi tukea TE-toimistoasiointiin tarjotaan kahdessa yhteispalvelupisteessä. TE-toimistojen palvelut ovat avoinna hieman eri aikoina eri paikoissa, eikä päivystävää palvelua ole. Kaikissa pisteissä ei toimi henkilökuntaa, vaan ne ovat asiakkaiden itsepalveluna toimivia paikkoja, joissa voi hoitaa asioita esimerkiksi etäyhteydellä viranomaiseen yhteyttä ottaen. TE-palveluiden neuvonta tapahtuu alueella useimmin verkon tai puhelimen välityksellä, ja henkilökohtaisia käyntejä on hyvin vähän. Asiakas ja neuvoja voivat olla satojen kilometrien päässä toisistaan. Tällaisesta toiminnasta seurauksena on se, ettei TE-toimiston henkilöstöllä ole kuvaa oman alueen asiakkaista. Se on hyvä asia siinä tapauksessa, jos palvelua halutaan tarjota neutraalisti. Toisaalta asioiden hoitaminen etänä voi johtaa siihen, ettei tunneta tarkasti millaisiin paikkoihin ihmisiä ohjataan. Asiakaslähtöinen ja toimiva ohjaus vaatii asiakkaaseen ja hänen asioihinsa paneutumista. TE-palvelujen saatavuuteen liittyen pohdittiin, onko niiden kohderyhmästä iso osa sellaista asiakasryhmää, joille samalla on haasteellista käyttää verkkopalveluita. Silloin palvelujen siirtäminen enemmän verkon kautta hallittavaksi tuntuu hankalalta. Nykyisessä tilanteessa asiakkaan odotetaan käyttävän ensisijaisesti verkkopalvelua ja sähköpostia, sen jälkeen puhelinyhteydenottoa, ja henkilökohtaisia käyntejä tarjotaan vain harvoille. Tilannekatsauskäynnin osallistujat kokivat, että asiakkaille tulisi tarjota monia kanavia ja mahdollisuuksia, eikä yritettäisi korvata kaikkea verkkopalvelulla. Asiakkaiden tilanteet ja palveluiden saatavuudet ovat Lapin eri alueilla erilaisia. Palvelujen tasalaatuisuuteen pitäisi pyrkiä, eikä henkilökohtaisten kontaktien vähentäminen ja verkkopalvelujen lisääminen välttämättä tue tätä. Verkossa on tarjolla esimerkiksi hyviä aikuiskoulutuksen opastusvideoita, mutta kaikki kohderyhmään kuuluvat eivät pysty näitä käyttämään. Tilannekatsauskäynnin osallistujat pohtivat, tuotetaanko nykyään joillekin tietyille kohderyhmille palveluita, joita juuri he eivät kuitenkaan pysty käyttämään. Olisi tärkeää, että kohderyhmä pystyisi käyttämään palveluita ilman, että siihen tarvitaan avustajaa ja rinnalla kulkijaa koko ajan. Toisinaan näyttää siltä, että palveluiden kehittymisen sijaan palvelut vaan vähenevät. Esille nousseet haasteet koskevat myös nuorten palveluiden kehittämistä tulevissa kehittämisprojekteissa. Kaikki nuoretkaan eivät ole samalla lähtöviivalla taustalla oleva tuki ja tarpeet ovat erilaisia. Esimerkiksi lukiolaisten kanssa toimittaessa on noussut esille, että nuoret toivovat henkilökohtaista kontaktia ja tukea asiointiin, kaikille ei ole helppoa mennä verkkoon hoitamaan asioitaan. Toisaalta monet sujuvasti verkkoa käyttävät nuoret toivovat hekin myös henkilökohtaista tukea. TNO-palvelujen seuranta ja arviointi Tilannekatsauskäynnin osallistujat ja ennakkokyselyn vastaajat vahvistivat, että Lapin alueella on käytössä myös välineitä TNO-palvelujen seurantaan ja arviointiin (kyllä = 5/5 vastausta). 18

20 Välineinä palvelujen seurantaan mainittiin alueelliset yhteistyöryhmät, jotka seuraavat TNO-toiminnan edistymistä, esimerkiksi Lapin TNO-palvelujen koordinaatioryhmä ja alueellinen ELOryhmä. Vastaajat kertoivat, että alueen projekteissa on myös kerätty arviointitietoa TNO-verkoston toimijoilta sekä palveluja käyttäviltä asiakkailta. Lapissa on tekeillä myös tutkimus TNO-palveluista asiakkaan näkökulmasta (opinnäytetyö). Lisäksi valmistunee selvitys LUC-TNO-toimijoiden ohjausosaamisesta. Ennakkokyselyn vastaajat kertoivat myös, että Lapin TNO-palvelujen koordinaatioryhmä tekee itsearvioinnin vuosittain ja että TNO-toimijaverkostosta on tehty arviointikysely Julkaisut ja oppaat Vuonna 2013 julkaistuun artikkelikoosteeseen, Yhteistyöllä menestyjäksi Lapissa, on koottu alueellista kehittämistyötä. Artikkelikokoelma on ladattavissa esim. -sivustolta. Lapin alueen Opin ovi -kehittämistyön prosessia käsiteltiin myös Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toimittamassa Opin ovesta eteenpäin, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Lapissa -julkaisussa Menestyjäksi Lapissa Maakunnallinen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia vuoteen 2020 julkaistiin marraskuussa Lapin TNO-strategiatyön pohjaksi kartoitettiin aikuisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen nykytilaa vuonna Selvitys valmistui nimellä Ohjauksella eteenpäin Aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tilanne Lapissa. Lapin Opin ovi -projekteista on Aikuisohjauksen koordinaatioprojektissa tuotettu videoita, jotka on julkaistu Opin ovi -kanavalla, esim. 19

21 4. Jatkokehittäminen ja opit Ennakkokyselyssä tuotiin esille, että alueella valittu kehittämistyön järjestys, jossa resurssit suunnattiin aluksi alueellisen TNO-strategian luomiseen ja sen jälkeen käytännön toimenpiteisiin, oli hyvä ratkaisu. Vastaajat kokivat myös, että Lapin hyvä verkostotyö perustuu siihen, että alueella on pitkä historia yhteisestä tekemisestä. Verkostotoimintaan liittyvissä vastauksissa oli korostettu erityisesti oivalluksia verkostoyhteistyön hyödyistä sekä ohjaus-käsitteen laajentamisesta tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin: verkostoyhteistyö antaa enemmän kuin vie niin asiakkaille kuin myös työntekijöille. ohjaajaverkosto on pikemminkin TNO-verkosto! Ohjaaja-termi miellettiin usein opintoohjaajan työhön, joten nimen muuotoksen myötä verkoston toimijat ymmärsivät, että tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekevät hyvin monet henkilöt heidän omissa organisaatioissaan. Verkosto on toiminut organisaatiorajoista riippumatta, mutta sen johtaminen haluttiin nostaa esille: Verkosto toimii. Mutta verkosto tarvitsee johtamista. Ei tarvittu seiniä. Kehittämistyön jatkaminen edelleen nähdään tarpeellisena, ja kehittämisen tulee kohdistua koko Lappiin. Alueelliset toimijat korostivat sitä, että TNO-palveluiden saatavuus on turvattava niin kaupungeissa kuin syrjäkylilläkin. Alueen Opin ovi -kehittämistoiminnan myötä syntyneinä jatkokehittämistarpeina mainittiin myös maahanmuuttajien TNO-palveluiden mallin kehittäminen sekä aikuiskoulutuksen ja nuorisoasteen koulutukseen liittyvän TNO-toiminnan rajan häivyttäminen tai aikuisille suunnattujen TNO-toimintamallien levittämisen soveltaen myös nuorten palveluihin: aikuiskoulutuksen TNO-palveluiden toimintamallien hyvien käytäntöjen levittäminen myös nuorten palveluihin - ei suoraan, vaan soveltaen Ennakkokyselyn vastaajat nostivat esille myös yritysyhteistyön kehittämisen sekä matalan kynnyksen palveluiden kehittämisen erityisryhmille. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin paljon siitä, että aiemmasta kehittämistyöstä tulisi huomioida hyvät käytännöt ja opit. Samoin keskustelussa nostettiin esille sitä, että kehittämistyön tulisi tähdätä aina jonkin pysyvän asian tai tuloksen aikaansaamiseen. Esimerkiksi nostettiin alueella toimineet Koulutustorit, joiden toiminnassa oli hyviä asioita, mutta kuitenkin myös kehitettävää, mikä tulisi huomioida tulevaisuudessa myös Ohjaamo-kehittämistyössä. Lapin Ohjaamo-kehittämistyön kerrottiin alkavan myös strategioista ja malleista, ja alueelliset toimijat toivoivat, että olemassa olevia rakenteita huomioitaisiin. Olemassa olevan mallin kehittäminen edelleen sen sijaan, että rakennetaan täysin uusi, olisi aina järkevää. Alueellisen mallin ja TNO-palvelujen kehittämistyön kokemusten viemistä myös valtakunnan tason keskusteluun pidettiin tarpeellisena, sillä Lapissa on rakennettu menestyksekkäästi yhteistyötä ja toimintamalleja jo pitkän aikaa. 20

22 Haasteeksi alueellisessa kehittämisessä koettiin se, että uusien ja vanhojen kehittämishankkeiden yhteensovittamista ja synergiaa ei aina saada syntymään, vaikka se olisi hyödyllistä. Aluetoimijat pohtivat, että olemassa olevista asioista ja ratkaisuista saatetaan puhua sellaisella kielellä, jota ulkopuolinen ei osaa tulkita ja tunnistaa siitä yhteyttä omaan kehittämishankkeeseensa (esim. Ohjaamo). Tämä voi hankaloittaa vanhan ja uuden toimintamallin tai kehittämistöiden yhteensovittamista sekä johtaa tilanteeseen, jossa tehdään päällekkäistäkin työtä. Olisi kuitenkin tärkeää, että Ohjaamo-mallin kehittämistyökin osataan soveltaa alueen tilanteeseen ja jo tehtyyn kehittämiseen. Lisäksi todettiin, että kehittämisessä ja toiminnassa tulisi aina päästä pidemmälle kuin pelkkien toimintamallien suunnittelu. Kuva 4. Kauko Kunnari Lapin ELY-keskuksesta ja Arja Taavetti Menestyjäksi Lapissa -projekteista. Verkkopalveluista keskusteltaessa tilannekatsauskäynnin osallistujat nostivat esille, että verkosta löytyy tällä hetkelläkin paljon tietoa koulutus- ja uravalintoja tekeville, esimerkiksi ammattien esittelyitä. Opintopolku-palvelun koettiin olevan hyvä, koska se kokoaa yhteen paljon asioita ja helpottaa tiedon löytämistä. Verkossa oleva tieto voi syventää palvelua ja tarjota lisätietoa, mutta koetaan, että muutakin tarvitaan. Palveluihin tarvitaan myös selkeyttämistä. Tavoitteena tulisi olla yksinkertaiset palvelut, jotka ovat riittävän toimivia niin, etteivät asiakkaat turhaudu toimimattomuuteen. Kuinka projektit olisivat voineet onnistua paremmin? Ennakkokyselyn vastaajia pyydettiin kertomaan projektien mahdollisista epäonnistumisista ja haasteista jatkamalla lausetta Metsään mentiin sopivalla tavalla. Tässä kohdassa nostettiin esille yritys- ja työelämäyhteistyön, projektien välisen siirtymäajan sekä eri organisaatioille soveltuvan TNO-toimintamallin luomisen haasteet. Lapin opin oven jälkeen tuli notkahdus, ennen kuin Menestyjäksi lapissa -hanke pyörähti kunnolla käyntiin. Projektitoimijat vaihtuivat, eikä uudessa hankkeessa ollut varattu resurssia esim. alueryhmien vetäjille. yritettiin mallintaa TNO-toimintaa kaikkiin organisaatioihin sopivaksi - jokaisella on omat, oikeat, toimintamallit ja niistä voidaan toisissa myös oppia. työelämän edustajien mukaan saaminen verkostoihin/tilaisuuksiin/tapahtumiin on ollut heikohkoa. 21

23 Ennakkokyselyn vastaajat kertoivat, että nykyistäkin parempaan onnistumiseen olisi kehittämistyössä tarvittu vielä lisää resursseja, parempaa sitoutumista yhteiseen kehittämiseen esim. TE-toimistolta sekä rauhallisempaa aikaa, jolloin muutokset organisaatiossa eivät olisi vaikuttaneet toimintaan: aikaa jolloin organisaatiossa ei olisi ollut yt-neuvottelut menossa tai tulossa ja kehittämiseen olisi ollut aikaa paremmin. Nostettiin esille myös, että kehittämistyötä olisi tukenut kaikkien koulutustasojen yhteinen nettisivusto ja voimakkaampi tiedotus TNO-palveluista. Yksi vastaaja totesi, ettei kehittämistyössä olisi voitu onnistua paremmin, vaan alueella oli saavutettu paras lopputulos ja kaikki tekeminen oli ollut opettavaista. 22

24 5. Tulosten siirtyminen ELO-ryhmälle/Alueellinen ELO-toiminta ELY-keskukset koordinoivat alueillaan ohjaukseen liittyvää osaamisen kehittämistä alueellisten elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmien (ELO-ryhmät) kautta. Ryhmien tavoitteena on edistää alueen ohjauspalvelujen saatavuutta ja laatua. Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän toimikausi on Yhteistyöryhmä on asetettu 4/2014 ja sitä on täydennetty 9/2014. Päätökset löytyvät Lapin ELY-keskuksen verkkosivustolta (ks. linkki Lähteetkohdasta). Tilannekatsauksen ennakkokyselyssä kysyttiin, onko Opin ovi -projektien tietoja viety alueelliseen ELO-ryhmään ja onko ryhmässä edustaja, joka tuntee Opin ovi -kehittämistyötä. Molempiin kysymyksiin kaikki vastaajat (5) vastasivat kyllä. Alueellisesta ELO-ryhmästä haluttiin tehdä mahdollisimman laaja edustuksellinen ryhmä, jossa ovat mukana aivan kaikki keskeiset tahot, eikä ketään jätetä ulkopuolelle. ELO-ryhmä on siis iso (n. 20 hlöä), minkä vuoksi kaikkia on vaikea saada koolle aina yhtä aikaa. Kokouksia on ollut 2-4 kertaa vuodessa, ja ryhmä kokee sopivaksi määräksi 3-4 tapaamista vuosittain. Mukana on monen tasoisissa ja monenlaisissa tehtävissä toimivia henkilöitä. Ryhmässä on myös työmarkkinajärjestöjen, yrittäjäjärjestön ja kauppakamarin edustus. ELO-toimintasuunnitelmaa tehtäessä on myös pyritty toiminnan vakiinnuttamiseen. Toimintasuunnitelmaa on työstetty mm. isoissa työpajoissa syksyllä Osallistujat ovat olleet yllättävänkin yksimielisiä perusrakenteen toimivuudesta. Tiedonkulku ja asioiden käsittely kaipasi tuolloin vielä tehostamista, ja mm. sopimusten uudistamisella pyritty vastaamaan näihin kehittämistarpeisiin. Lisäksi ELO-toimintaan kaivattiin teemoittaisia kokouksia ja erityiskysymyksiin paneutumista tarkemmin. Sosiaali- ja terveyspuoli haluttaisiin vielä paremmin mukaan ELO-toimintaan. Ryhmässä on keskusteltu mahdollisista täydentämisen tarpeista, mutta asiasta ei ole vielä tehty ratkaisuja, keitä nämä uudet tahot olisivat. Tärkeänä pidettiin sitä, että kaikki toimijat olisivat aktiivisia ja sitoutuneita toimintaan. Alueellisen ELO-toiminnan aikana on koko ajan ollut pyrkimys jatkuvuuteen. Toiminta oli helppo käynnistää hyvin tehtyyn pohjatyöhön perustuen. Tilannekatsauskäynnillä keskusteltiin myös ELO-ryhmän ja alueellisen verkoston yhteistyöstä ja tiedonkulusta eri suuntiin. On tärkeää huolehtia tiedonkulusta ELO-ryhmässä edustettuina oleviin organisaatioihin. ELO-ryhmän haasteena on saada monesta ryhmästä koostuva alueellinen organisaatio/toimintajärjestelmä toimimaan. ELO-ryhmässä haetaan tällä hetkellä vakiintuneita toiminnan muotoja, jotta saadaan toiminnasta järjestelmällisempää. Tilannekatsauksessa todettiin, että toiminnan kannalta hankkeet ovat olleet iso etu, sillä hankkeissa tapahtuu koko ajan jotain erityisesti TNO-palvelujen kehittämiseksi. Moni asia voisi olla huonommalla tolalla, jos ei esimerkiksi Menestyjäksi Lapissa II -projektia olisi ollut. Kehitettävää on ELO-ryhmän näkökulmasta yhä paljon, ja jos jatkossa toiminnassa olisi pärjättävä jokaisen omalla toimintarahoituksella, jouduttaisiin tavoitetasoja laskemaan. (ELO-toimintaa laajemmin ajateltuna). Resurssi on turvattu paremmin, jos verkoston ydintoimijalla on hankerahoitusta toiminnan koordinoinnin tueksi. Sen rinnalla muut toimijat voivat kyllä osallistua omalla rahoituksellaan. Alueella on jälleen käynnissä hankehakuja. 23

25 Keskusteltaessa tulevasta Ohjaamo-kehittämistyöstä kerrottiin, että Rovaniemellä on tekeillä iso Ohjaamo-hanke -esitys, jossa mietitään myös koko Lapin kattavaa jatkokehittämistä. Alueelliset toimijat kokevat, että alueelle ei riitä vain Rovaniemen seutuun rajoittuva Ohjaamo-kehittämistyö, vaan tämäkin toiminta on saatava koko Lapin kattavaksi. Tasavertaisista palveluista tulee huolehtia, ja tällöin toiminnan tuloksen pitää koskettaa koko Lappia. 24

26 6. Muuta esille tullutta Alueella toteutetut ERKKERI-koulutukset (ohjausosaaminen) todettiin hyviksi. Niihin osallistuttiin monista eri organisaatioista, myös TE-toimistosta. Lapin Opin oven aikana toteutettiin myös verkostovalmennuksia, mutta ne osuivat alueellisten toimijoiden mukaan väärään vaiheeseen. Oppeja ei osattu heti hyödyntää, mutta koettiin, että verkostovalmennukset kantoivat hedelmää myöhemmässä kehittämistyön vaiheessa. Verkostotyön välineitä hyödynnettiin toiminnassa myös myöhemmin. Hyvänä lappilaisena mallina voisi levittää enemmänkin ja hyödyntää ennakointia. Alueella eri viranomaiset tuottavat ennakointitietoa ja -aineistoja, jotka ovat alueellisten toimijoiden hyödynnettävissä. Tällöin ei tarvitse eri tahojen laatia uudelleen esimerkiksi toimintaympäristökatsauksia tai muita selvityksiä. Lappia koskeva tieto on koottu yhteen paikkaan kaikkien löydettäväksi ( Alueella toteutetut TNO-työtä tekeville suunnatut koulutusinfot, webinaarit ja osaamisen jakaminen verkko-opetusympäristössä ovat olleet hyödyllisiä. Ohjaajat kokevat tällaisen verkostotyöskentelyn lisänneen TNO-palveluosaamista. Parhaillaan Suomessa kehitetään paljon asioita, jotka elävät aikansa ja sen jälkeen ne voivat jäädä huonolle tolalle. Opin ovissa on kehitetty joitakin alueellisia verkkopalveluja, mutta vaikuttaa siltä, että toiminta useimmiten hiljenee ja päättyy projektien jälkeen. Näin on käynyt myös niille palveluille, joissa todettiin kehittämisohjelman aikana olevan hyvät ja lupaavat toimintamallit ja joilta odotettiin paljon. Opintopolku-kehittäjien kanssa on pidetty (koordinaatioprojektissa) yhteyttä siksi, että Opin ovissa kehitetyistä malleista saataisiin siirrettyä tietoa ja hyviä käytäntöjä valtakunnalliseen kehittämiseen. Opintopolku-palvelusta odotetaan paljon, koska nyt palveluita kehitetään isoilla resursseilla valtakunnan tasolla. Kokemukset olemassa olevista palveluista ja käytännöistä pitäisi hyödyntää niin verkko- kuin kasvokkaisiakin palveluita kehitettäessä. Lapin tilannekatsauksen osallistujat totesivat, että palveluiden kehittäminen voi vähentää joidenkin palveluiden tarvetta, mutta siitä huolimatta palveluita ei tulisi poistaa kokonaan käytettävistä. 25

27 7. Yhteenveto Alueen Opin ovi -projektit kehittivät verkostomaisesti tuotettuja aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja huomioiden erilaiset kohderyhmät, myös työelämän asiakkaat. Palveluita toteutetaan alueella monihallinnollisesti ja verkostomaisesti, ja järjestelmää tukee useammasta koordinaatiotai yhteistyötahosta koostuva kokonaisuus. Maakunnan neljällä eri alueella TNO-palvelut on järjestetty alueen tarpeet ja ominaisuudet huomioiden. Lapissa tulee jatkossakin kiinnittää huomiota siihen, ovatko palvelut riittävän helposti saavutettavia. Tulevia kehittämishaasteita toivotaan ratkaistavan niin, että olemassa olevat rakenteet olisivat perustana kehittämiselle. Tilannekatsauksessa nousi esille, että esimerkiksi tuleva Ohjaamo-mallin kehittämistyö kannattaisi toteuttaa huomioiden alueen tilanne ja jo tehty kehittämistyö. Alueella pidetään tärkeänä myös sitä, että kehittämisessä ja toiminnassa tulisi aina päästä pidemmälle kuin pelkkien toimintamallien suunnittelu. Alueellinen ELO-toiminta on Lapissa käynnissä, siitä vastaa alueellinen Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä. Työskentelyllä on selkeä yhteys myös Opin ovi -kehittämistyöhön. Lappilaisen kehittämistyön menestys perustuu vahvan yhdessä tekemisen perinteen ja osaamisen lisäksi tarkoituksenmukaiseen tapaan linkittää hallinnollinen ja strateginen toiminta ruohonjuuritason toimintaan. Lapin Opin ovi -projektien aineistoissa tulee esiin myös laadukkaan viestinnän ja dokumentoinnin vaikutus kehittämistyön juurruttamiseen. Voidaan ehkä ajatella, että Lapin alue on helpommin koordinoitavissa, koska väestömäärä ja organisaatioiden määrä on pienempi kuin muualla Suomessa, mutta välimatkojen vuoksi yhteydenpidon ja yhteistyön haasteet ovat moninaisemmat. Palvelujen saatavuus on taattava välimatkoista huolimatta. Verkkopalvelujen käyttämisessä haasteina ovat niin asiakkaiden osaamisen ja kyvykkyyden kuin tietoverkon toimimisenkin ongelmat. Lapissa toimineiden Opin ovi -projektien keskeisiä tuloksia ja hyviä käytäntöjä on esitelty valtakunnallisella Opin ovi -sivustolla, joka toimii verkossa vähintään vuoteen 2020 saakka. Sen avulla hyvät käytännöt ovat hyödynnettävissä myös tulevissa kehittämisohjelmissa. Opin ovi -kiertueen tilannekatsauskäynnit olivat Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toimenpide, jolla kootaan tilannetietoa Opin ovi -projektien tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä aikuisille suunnattujen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) tilanteesta ELY-alueilla. Tämä yhteenveto Lapin ELY-alueen Opin ovi -projektien tuloksista ja TNO-palvelujen tilanteesta on rajattu katsaus tiettyihin tilannekatsauksen yhteydessä käsiteltyihin teemoihin. Tietoaines on rajallinen myös sen vuoksi, että ennakkokyselyyn ja tilannekatsauskäynnille osallistui vain osa alueellisista toimijoista. Tarkemmat tiedot Opin ovi -projektien kaikista tuotoksista ja toiminnasta ovat löydettävissä projektien omista loppuraporteista. Lisätietoa koordinaatioprojektin toiminnasta: 26

28 8. Lähteet Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen projektin (Opin ovi Lapin ELY-keskus) loppuraportti Lapin Opin ovi -projektin loppuraportti Kilja, Pensonen & Räisänen Verkoston voimalla kohti tulevaisuutta. Lapin Opin ovi -projektin koulutusneuvonnan kokeilun arviointiraportti. Taavetti, Tikkanen & Ala-Kihniä Yhteistyöllä menestyjäksi Lapissa -artikkelikokoelma. Luettavissa verkossa Menestyjäksi Lapissa Maakunnallinen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia vuoteen Lapin ELY-keskuksen verkkosivusto: Lapin Opin ovi projektien verkkosivusto Muut aineistot: Tilannekatsauskäyntien ennakkokysely Ryhmähaastattelu Rovaniemellä. 27

29 28 Liite 1

30 29

31 30

32 31

33 A Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Alueelliset tilannekatsauskäynnit 2014, ennakkokysely Lapin ELY-alue, tilannekatsauskäynti , Vastaajien määrä: 5 Vastaajista Opin ovi -projektin työntekijöitä 1 Ohjaajaverkoston jäseniä 2 Opin ovi -projektin ohjausryhmän jäseniä 1 Asiantuntijaryhmän jäsen (esim. alueell. ELO-ryhmä) 3 Muu yhteistyökumppani 1 Mihin tarpeeseen Opin ovi -projekti alueellanne synnytettiin? Tieto-, neuvonta ja ohjaustoiminnan koordinaation kehittämiseksi. Projektien tavoitteina on ollut edistää aikuisten koulutusneuvontaa, TNO-työtä tekevien verkostoituvaa yhteistyötä ja parantaa TNO-palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta Lapin läänin alueella. Aiemmin maakunnassa ei ollut olemassa yhteistä aikuisten ammatillisen ohjauksen ja koulutusneuvonnan toimintamallia ja ohjaus oli hajaantunut eri toimijoille. Lisäksi aikuisten ammatillisen ohjauksen osaamisessa oli kehitettävää ja ohjauksen asiantuntijoiden välisessä yhteistyöverkostossa parantamisen varaa. Konkreettisina tulostavoitteina tämä tarkoitti maakunnallisen TNO-strategian tekemistä, verkostoyhteistyönä toimivan maakunnallisen aikuisten TNO-verkoston rakentamista, TNO-toimintamallin kehittämistä sekä TNO-toimijoiden ohjaus- ja verkostotyöosaamisen vahvistamista. Verkostomaisen yhteistyön rakentamiseksi ja kehittämiseksi, TNO-toimijoiden työn näkyväksi tekemiseksi, myös strategian laatimiseksi ja sen toimeenpanemiseksi. Luulisin, että tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden systemaattiseksi kehittämiseksi; että hajanaisesta kentästä saataisiin yhtenäinen, hallittavissa oleva ja koordinoitu kokonaisuus, jonka asiakkaat tunnistavat ja tuntevat. Lappi on laaja maakunta, jossa etäisyydet ovat pitkiä, joten tarpeena on ollut varmasti taata tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus kaikkialla Lapissa. Löytämään ratkaisu, miten aikuisille ihmisille ja yrityksille tarjotaan koulutuksista tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Alueemme Opin ovi -projektissa on kehitetty/tuotettu... Alueemme Opin ovi -projektissa on kehitetty/tuotettu... Alueellinen strategia ja/tai toimintasuunnitelma 5 Alueellinen ohjaajien verkosto 5 Selvityksiä kehittämistyöhön, esim. ohjaajien osaamistarpeista, palvelujen käyttäjistä 4 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelupiste 1 Puhelinpalvelu 2 Verkkosivusto 5 Sähköpostipalvelu/verkko-ohjauspalvelu 1 Oppaita asiakkaalle - Oppaita tai aineistoja ohjaajalle 2 Toistuva neuvonta- ja ohjaustapahtuma yhteistyökumppaneiden kanssa 1 Lisäksi: - koulutuksia, webinaareja ja seminaareja TNO-toimijoille - Verkostokartta, josta toimijat löytävät TNO-toimijoita eri organisaatioista koko Lapin maakunnasta.