Kuva Piilevätutkimuksen näytepisteet Hannukaisessa ja Rautuvaarassa.
|
|
- Johanna Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva Piilevätutkimuksen näytepisteet Hannukaisessa ja Rautuvaarassa. 215
2 Taulukko OMNIDIA-ohjelmistolla lasketut indeksit (WSP Environmental Oy 21). IPS EK TDI %PT ACID Niesajoki Hyvä Hyvä Rehevä Erinomainen Lähes neutraali Äkäsjoki Kohtuullinen Kohtuullinen Rehevä Erinomainen Lähes neutraali Äkäsjoki Pulkkasaaret Hyvä Hyvä Rehevä Erinomainen Lähes neutraali OMNIDIA-ohjelmisto Jokaisen piilevälajin määrä lasketaan ja tallennetaan käyttämällä OMNIDIA-ohjelmistoa. Ohjelma laskee lajien määristä ja muista kyseistä vesistöä koskevista tiedoista erilaisia puhtausindeksejä. Piilevätietokanta voidaan jakaa 9 eri heimoon, 5 eri sukuun ja noin 1362 eri lajiin. Tässä tutkimuksessa veden laatua ilmentävät IPS, TDI, %PT ja ACID-indeksit on laskettu käyttäen OMNIDIA-ohjelmistoa. IPS IPS (Index of Pollution Sensitivity) on kehitetty osoittamaan ravinteiden ja orgaanisen kuormituksen vaikutusta jokiin. IPS-indeksiä pidetään luotettavimpana veden laadun indeksinä (Institutionen för vatten och miljö). EK-arvo EK-arvo (den ekologiska kvalitetskvoten) tarkoittaa lasketun IPS-arvon suhdetta vertailuarvoon (IPS/vertailu-IPS). Yleensä EK-arvo tuottaa samantapaisia luokituksia kuin IPS-indeksi. TDI ja %PT TDI ja %PT ovat IPS-indeksiä tukevia mittareita. TDI-indeksi (Trophic Diatom Index) osoittaa ravinteiden vaikutusta ja %PT (Percent Pollution Tolerant Value) osoittaa orgaanisen kuormituksen vaikutusta. ACID ACID-indeksi osoittaa happamuutta. ACID-indeksi ei anna mitään tilaluokitusta. Se tuottaa ainoastaan vesistön ph-luokituksessa käytettävän ph tason. ACID ei erottele luonnollista ja ihmisen aiheuttamaa happamuutta (Naturvårdsverket 27). 216
3 Hannukaisen rautakaivos - Pohjaeläimistön näytealueet vuonna 27 The Hannukainen Mine Project - Bottom fauna sampling points in Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km 1A - VE väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt 1A, 1B, - VE väliin jäävä alue Difference between 1A, 1B, - Alt 1A VE -alue Alt area Kuljetushihna - VE Conveyor belt - Alt Purkuputki Muonionjokeen - VE Disharge pipeline to Muonio River - Alt Tiet, johdot, putket ym. 1A, 1B, Roads, cables, pipelines etc. 1A, 1B, Aita VE 1A Fence Alt 1A 75 6 Aita VE 1B, Fence Alt 1B, Aita VE Fence Alt A B/ B 1A, 1B, 23 1B , Niesajoki, 2 2, Niesajoki, N1 3, Niesajoki, N5 1, Hannukaisenjärvi 5, Kivivuopionoja, NL5 6, Kivivuopionoja, yläosa 7, Kylmämaanoja, 6 8, Laurinoja, L1 (suu) 9, Laurinoja, 2 (yläpuoli) 78 1, Pirttijärvi, eteläinen 11, Saivojärvi, 1 12, Valkeajoki, 1 13, Valkeajoki, 6 1, Äkäsjoki, 5 15, Äkäsjoki, 6 16, Äkäsjoki, Pulkkasaarten ap. 17, Halinkojärvi, 1 18, Mannajoki, M2 19, Mannajärvi, 1 2, Muonionjoki, M2/1 21, Muonionjoki, M3/1 22, Muonionjoki, M3/2 23, Pikku Mannajärvi 2, Äkäsjoki, km 338 Kuva Pohjaeläimistön näytealueet hankealueella ja sen läheisyydessä vuonna
4 1.8.6 Pohjaeläimistö Pohjaeläinanalyysit ovat hyvä tapa arvioida virtavesiin kohdistuvien paineiden ekologisia vaikutuksia. Yhteys pohjaeläinyhteisöjen rakenteen ja ympäristömuuttujien välillä on todettu useissa eri tutkimuksissa (esim. Haynes 1999, Whiles ym. 2) Vuoden 27 tulokset Kolarin alueen pohjaeläimistöä tutkittiin kaikkiaan 2 eri koealueella 18 joessa/virrassa ja 6 järvessä loppuvuodesta 27 (Kuva ) (Lapin Vesitutkimus Oy 28). Merkittävimmät vesistöt olivat Äkäsjoki ja Niesajoki, joiden pääuomasta otettiin yhteensä seitsemän näytettä. Tutkimuksessa oli mukana pieniä sivujokia ja puroja: Laurinoja, Valkeajoki, Kivivuopionoja, Kylmämaanoja ja Mannajoki. Selvitys on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 16 ). Pohjaeläinlajisto oli Metsä-Lapin virtavesille tyypillinen, vaikka vaihtelua olikin jonkin verran eri vesistöjen ja näytealueiden välillä. EPT-ryhmän (päivänkorennot, koskikorennot, vesiperhoset) osuus oli pääsääntöisesti varsin suuri (Kuva 1-8-3). Muita merkittäviä pohjaeläinlahkoja olivat kaksisiipiset ja paikoin myös kovakuoriaiset. Kokonaisuudessaan Suomen puolelta tutkittujen virtavesien pohjaeläimistö viittasi varsin hyvälaatuisiin vesiin. Pohjaeläinten sietokykyä veden likaantumiselle voidaan arvioida keskimääräisen BMWP -indeksiarvon eli ASPT -arvon avulla. Nämä arvot olivat alueen virtavesinäytealueilla varsin korkeita viitaten varsin hyvään vesistöjen tilaan. BMWP- ja ASPTindekseistä on kerrottu tarkemmin ohessa. Kuva Runsaimpien pohjaeläinryhmien yksilömäärien suhteelliset osuudet näytealueilla (Lapin Vesitutkimus Oy 28). BMWP-indeksi ja ASPT-arvo Ns. biologinen vedenlaatupisteindeksi eli likaantumisindeksi (BMWP, Biological Monitoring Working Party) perustuu kullekin pohjaeläinheimolle ominaiseen kykyyn sietää vesistön kuormitusta. BMWP-indeksiä voidaan käyttää yhtenä veden laatuluokittelun kriteerinä (Armitage ym. 1983). Pisteytyksessä likaantumisen suhteen herkät heimot saavat korkean pistearvon ja likaantumista hyvin sietävät matalan. Kunkin näytepisteen pistearvo määräytyy siinä esiintyvien yksittäisten heimojen pistearvon summana. Indeksi on kvalitatiivinen eikä huomioi yksilömääriä. Kun BMWP -indeksi suhteutetaan sen muodostaneiden heimojen lukumäärään, saadaan keskimääräinen vedenlaatupisteindeksi taksonia kohti (ASPT, Average Score per Taxon). Korkeat ASPT:n arvot ovat tyypillisiä puhtaille ja monimuotoisille latvavesille ja matalat arvot ympäristöille, joissa esimerkiksi veden laatu on heikentynyt tai koskipaikoille tyypilliset virtavesiympäristön ominaisuudet ovat edustettuna heikosti. 218
5 Hannukaisen rautakaivos - Pohjaeläimistön näytealueet vuonna 211 The Hannukainen Mine Project - Bottom fauna sampling points in Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () 751 Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km 1A - VE väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt 1A, 1B, - VE väliin jäävä alue Difference between 1A, 1B, - Alt VE -alue Alt area Kuljetushihna - VE Conveyor belt - Alt Purkuputki Muonionjokeen - VE Disharge pipeline to Muonio River - Alt 1 Tiet, johdot, putket ym. 1A, 1B, Roads, cables, pipelines etc. 1A, 1B, Aita VE 1A Fence Alt 1A 1A Aita VE 1B, Fence Alt 1B, Aita VE Fence Alt 1A B 5 6 1B 12 1B/ 79 1A, 1B, , Kuerjoki, Aavahelukka 2, Laurinoja 8 3, Kivivuopionoja, Valkeajoki 5, Valkeajoki 13 6, Hourukoskenoja 25 7, Mustijoki 26 8, Tapojoki , Äkäsjoki 16 1, Äkäsjoki 15 11, Äkäsjoki 1 12, Äkäsjoki 28 13, Äkäsjoki 2 1, Niesajoki 2, Kivikkopalo 15, Niesajoki 3 (alaosa) 16, Muonionjoki km 338 Kuva Pohjaeläinnäytteenottoalueet hankealueella ja sen lähiympäristössä vuonna
6 Vuoden 211 tulokset Hankealueeseen liittyvillä vesistöalueilla tehtiin täydentävä pohjaeläinselvitys syksyllä 211 (Lapin Vesitutkimus Oy 212). Näytteenotto tapahtui 13 näytealueelta Äkäsjoen vesistöalueella, kahdelta näytealueelta Niesajoen vesistöalueella ja yhdeltä Muonionjokeen kuuluvalta näytealueelta (Kuva ). Näytealueiden kokoluokka vaihteli puroista suuriin jokiin. Selvitys on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä (Liite 17). Aineistosta laskettiin jokien ekologisessa luokittelussa käytettävät kolme luokkamuuttujaa: tyypille ominaisten taksonien lukumäärä, tyypille ominaisten EPT-heimojen lukumäärä sekä yhteisöjen samankaltaisuuden astetta kuvaava PMA-indeksi. Aineistosta laskettiin myös likaantumisindeksi (BMWP). Lisäksi pohjaeläinyhteisö jaettiin ravinnonkäyttöryhmiin, jonka perusteella voidaan arvioida joen pohjaeläinyhteisön rakennetta ja sen muutoksia eri osissa vesistöä. Tutkitut virtavedet käsittivät virtavesille tyypillisiä lajiryhmiä (EPT-ryhmä), joskin aineistossa korostui päivänkorentojen ja kaksisiipisten ryhmien runsaus (Kuva ). Kaksisiipisten ryhmästä erityisen runsaina esiintyivät mäkärät ja surviaissääsket, jotka ilmentävät useiden alueen jokien pienipiirteistä koskisuvanto-vaihtelua. Vesiperhosten ja koskikorentojen lukumäärä oli tavanomainen. Havaittujen taksonien kokonaismäärä vaihteli varsin runsaasti näytealueesta riippuen. Kokonaistaksonimäärä vaihteli erityisesti pieniksi joiksi luokiteltavissa kohteissa 23 9 välillä. Pienistä joista huomattavan korkeita taksonimääriä tavattiin Kuerjoen ja Tapojoen näytteenottoalueilla. Äkäsjoen ja Muonionjoen taksonimäärät olivat suhteellisen korkeita, 2 52 kpl. BMWP-indeksi eli biologinen likaantumisindeksi oli varsin korkea Äkäsjoessa ja Muonionjoessa sekä Niesajoen alaosalla, mikä tarkoittaa, että joet ovat varsin luonnontilaisia ja siten lajistossa on myös runsaasti likaantumiselle herkkiä lajeja. Myös Kuerjoen ja Tapojoen BMWP-indeksi oli varsin korkea. Niesajoen yläosa poikkesi joen alaosasta sekä likaantumisindeksin että taksonimäärän suhteen ollen alhaisempi. Tyyppiominaisten taksonien määrä vaihteli näytealueesta riippumatta hyvin vähän. Suurimmat suhteelliset arvot eli havaittujen ja odotettujen lukumäärien suhde (ELS, vertailuarvo) saavutettiin noin puolessa tutkituista kohteista: Kuerjoessa, Kivivuopionojassa, Valkeajoessa, Hourukoskenojassa, Mustijoella, Tapojoella, Niesajoen alaosalla ja Muonionjoessa. Poikkeamat odotusarvoista olivat kuitenkin hyvin pieniä lukuun ottamatta Äkäsjoen ylintä näytealuetta, jossa myös ekologinen tila sijoittui alempaan luokkaan kuin muilla kohteilla. Myös Äkäsjoen keskimmäinen ja Niesajoen ylempi näytteenottoalue saivat hieman matalamman, hyvän ja erinomaisen luokan rajamaille sijoittuvan vertailuarvon. Muut kohteet voitiin lukea luokkaan erinomainen (Taulukko 1-8-2). Tyyppiominaisten EPT-heimojen lukumäärän perusteella näytealueet sijoittuivat Muonionjoen näytealuetta lukuun ottamatta luokkaan erinomainen (Taulukko ). Yhteenvetona vuoden 211 pohjaeläinnäytteenoton tuloksista voidaan todeta, että näytealueet vaikuttavat olevan paria poikkeusta lukuun ottamatta pohjaeläimistön osalta lähellä luonnontilaa. Kokonaisuutena erot vuoden 27 tuloksiin (tulokset edellä) olivat pieniä. Kokonaisarvio osoittaa, että kyseisten paikkojen luontoarvot ovat merkittävät, ennen kaikkea siksi, että vesistöt ovat erittäin hyvässä kunnossa. Ryhmittäiset yksilömäärät alueittain Suhteellinen frekvenssi 1, 9, 8, 7, 6, 5,, 3, 2, 1,, Näytealue Kovakuoriaiset Kaksisiipiset Vesiperhoset Koskikorennot Päivänkorennot Simpukat Harvasukamadot Kuva Ryhmittäiset yksilömäärät Kuerjoen (1), Laurinojan (2), Kivivuopionojan (3), Valkeajoen (-5), Hourukoskenojan (6), Mustijoen (7), Tapojoen (8), Äkäsjoen (9-13), Niesajoen (1-15) ja Muonionjoen (16) näytealueilla (Lapin Vesitutkimus Oy 212). 22
7 Taksoni Taksoni on tieteellisessä luokittelussa käytetty termi, jolla tarkoitetaan mitä tahansa sukulaisuussuhteiden mukaan nimettyä eliöryhmää, joka on virallisesti kuvattu tieteelle taksonomisia tasoja käyttäen. Tyyppiominaisten taksonien lukumäärä on kullekin jokityypille ominaisten taksonien havaittu lukumäärä. Tällä luokittelumuuttujalla kuvataan taksonikoostumusta ja monimuotoisuutta. Jos havaittujen ja vertailuolosuhteiden taksonimäärä on lähellä yhtä, tulkitaan paikan olevan ekologisesti häiriytymättömässä tilassa. Tyyppiominaisten EPT-heimojen lukumäärä on kullekin tyypille ominaisten päivänkorento-, koskikorento-, ja vesiperhosheimojen havaittu lukumäärä. Muuttuja kuvaa tärkeiden taksonomisten ryhmien esiintymistä ja puuttumista. EPT heimoja pidetään yleisesti herkkinä erilaisille elinympäristöjen muutoksille. Taulukko Havaittujen tyyppiominaisten taksonien kokonaismäärä, jokityypin odotusarvo sekä näistä muodostettu vertailuarvo (ELS) ja sen mukainen luokka näytealueittain (Lapin Vesitutkimus Oy 212). E=Erinomainen, H=hyvä. Näytealue Tyyppilajit Odotusarvo ,5 17,5 17,5 17,5 17, ELS 1,,93,93 1, 1,13 1,13 1, 1,,7,97,86,91,91,87 1,13 1, Luokka E E E E E E E E H E E E E E E E Taulukko Havaittujen tyyppiominaisten EPT-heimojen kokonaismäärä, jokityypin odotusarvo sekä näistä muodostettu vertailuarvo (ELS) ja sen mukainen luokka näytealueittain (Lapin Vesitutkimus Oy 212). E=Erinomainen, H=Hyvä. Näytealue Tyyppiheimot Odotusarvo ELS 1, 1, 1,,89 1, 1,11 1,22 1,11 1,9 1,9 1, 1, 1, 1,11 1,11,83 Luokka E E E E E E E E E E E E E E E H 221
8 1.9 Kalasto ja kalastus Äkäsjoki, jonka varrella hankealue sijaitsee, on yksi Tornionjoen meritaimenkantojen tärkeimmistä kutualueista. Äkäsjoessa ja sen sivu-uomissa on myös paikallisia purotaimenkantoja. Lisäksi Äkäsjoen alaosalla on merkittäviä lohenpoikasten tuotantoalueita. Meritaimen- ja paikalliset taimenkannat lisääntyvät luontaisesti myös Äkäsjoen sivu-uomiin kuuluvissa Kuerjoessa ja Valkeajoessa, joiden sijainti on hankkeen kannalta keskeinen. Kuitenkin koko Tornionjoen vesistön, mukaan lukien Äkäsjoen vesistön, taimenen luonnontuotanto on erittäin heikko ja merivaelteiset taimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia. Äkäsjoella on suuri merkitys seudun virkistyskalastukselle. Sadat onkijat kalastavat joella kesän aikana. Suurin osa kalastusluvan lunastaneista on ulkopaikkakuntalaisia. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Kalastoon ja kalastukseen liittyvä lainsäädäntö on sidoksissa ympäristönsuojelulakiin (86/2), vesilakiin (26/1961 ja 587/211) sekä EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (2/6/ EY). Neuvoston habitaattidirektiivi 92/3/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta edellyttää, että liitteen II kalalajeille on varattava erityisiä suojelutoimien alueita. Suomi on hakenut ja saanut poikkeuksen, jonka perusteella Suomen ei tarvitse perustaa liitteen II kalalajeille suojelualueita. Suomen on kuitenkin seurattava liitteen II kalalajien tilaa ja raportoitava seurannan tuloksista EU:lle. Kalastusta säätelee erillinen lainsäädäntö: Kalastuslaki 286/1982 koskee yleisesti kalastusta, esimerkiksi oikeutta kalastaa Suomessa. Tornionjoesta säädetään myös Ruotsin ja Suomen uuden rajajokisopimuksen kalastussäännöllä, joka ratifioitiin ja astui voimaan Tämä sopimus määrittelee rauhoitusajat, jolloin kalastus ei ole sallittua. Toimeenpanolaki 9/21 ja toimeenpanoasetus (sisältäen sopimuksen, SopS 91/21) Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Hankealueella ja sen läheisyydessä on suoritettu seuraavat kalastoa ja kalastusta koskevat nykytilatutkimukset: Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastoselvitykset (Lapin Vesitutkimus Oy 27). Selvitys toteutettiin hankealueen vesistössä sähkökoekalastuksena 25 tarkkailupisteessä. Tavoitteena oli kartoittaa alueen kalakanta ja sen rakenne (Liite 18). Kolarin ja Pajalan kaivoshankkeiden kalastustiedustelun tulokset (Lapin Vesitutkimus Oy 28). selvitys toteutettiin kyselynä, joka postitettiin paikallisiin, Äkäsjoen varren talouksiin ja niihin alueen talouksiin, jotka olivat lunastaneet Metsähallituksen kalastusluvan (Liite 2). Kolarin kaivoshankkeen kalastoselvityksiä vuodelta 211 (Lapin Vesitutkimus Oy 212). Selvitys toteutettiin hankealueen vesistöissä sähkökoekalastuksena kymmenessä näytepisteessä. Tavoitteena oli täydentää vuoden 27 tutkimuksissa saatuja kalastotietoja. Lisäksi tutkittiin kalojen raskasmetallipitoisuuksia (Liite 19). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tekee Tornionjoella vuosittain erilaisia kalastotutkimuksia. Niiden tarkoituksena on tarkkailla ennen kaikkea lohi- ja meritaimenkantojen tilaa. Myös näitä tutkimuksia on hyödynnetty tässä nykytilatarkastelussa. Tarkastelualueen rajaus Tämä nykytilatarkastelu keskittyy kuvaamaan kalakantoja ja kalastusta hankealueella ja sen läheisyydessä. Myös kalojen raskasmetallitutkimuksen tulokset on sisällytetty tähän. Lisäksi käsitellään Torniojoen vesistöaluetta, koska se on alueellisesti hyvin tärkeä kokonaisuus. Selostuksen kappaleessa 1.1 kerrotaan erikseen lohi- ja taimenkantojen suojelutilanteesta ja kantojen elinvoimaisuudesta. Kappaleessa 1.1 käsitellään luonnonsuojelualueita. 222
9 1.9.1 Kalasto Alueellinen tarkastelu Tornionjoki on Itämeren alueen isoin joki, jossa on luontaisesti lisääntyvä lohikanta (Atlantic salmon) ja luontaisesti lisääntyviä meritaimenkantoja. Lohen ja meritaimenen ohella Tornionjoessa on taloudellisesti merkittäviä kalalajeja, esimerkiksi harjus, siika, hauki, ahven ja made. Näiden ohella kalastoon kuuluvat myös särki, säyne, lahna, seipi, mutu, kivisimppu, kirjoeväsimppu ja kivennuoliainen. Tornionjoessa on myös pyyntikelpoinen nahkiaiskanta. Joka vuosi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos suorittaa Tornionjoella erilaisia kalastotutkimuksia, joiden ensisijainen tavoite on valvoa lohi- ja meritaimenkantojen tilaa (Kuva 1-9-1) (esim. Vähä ym. 211). Kuva Tornionjoen vesistön suomenpuoleiset vuosittain koekalastettavat sähkökoekalastusalueet sekä pääuomien osa-aluejako: Tornionjoki, Muonionjoen alaosa sekä Muonionjoen yläosa (mukaan lukien Könkämäeno ja Lätäseno). Pääuomien koealat on merkitty mustilla ja sivujokien valkoisilla nuolilla (Vähä ym. 211). 223
NORTHLAND MINES OY LIITTEET
NORTHLAND MINES OY LIITTEET Liite 1 Valkeajoen ekologinen luokitus kalayhteisön rakenteen perusteella sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen määrittämät vertailuarvot pienille ja keskisuurille
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotHannukaisen rautakaivos - Corine maankäyttöluokat The Hannukainen Mine Project - Corine 2006 land cover
Hannukaisen rautakaivos - Corine 26 -maankäyttöluokat The Hannukainen Mine Project - Corine 26 land cover 336 337 338 Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotHANNUKAINEN MINING OY
NATURA-ARVION TÄYDENNYS 2016 101001722 19.1.2016 HANNUKAINEN MINING OY Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutukset taimenen elinolosuhteisiin Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutukset taimenen elinolosuhteisiin
LisätiedotKolarin Niesajoki, potkuhaavinäytteet Leg. LVT Oy, det. L. Paasivirta Näytepaikka 4 N 10 N 5
Kolarin Niesajoki, potkuhaavinäytteet 4.- 5.10.2007 Leg. LVT Oy, det. L. Paasivirta Näytepaikka 4 N 10 N 5 Näytekoodi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Vallitseva pohjatyyppi iki iki
LisätiedotHannukaisen rautakaivos - Kulttuuriympäristö- ja maisemakohteet The Hannukainen Mine Project - Cultural environment and scenery objects
Hannukaisen rautakaivos - Kulttuuriympäristö- ja maisemakohteet The Hannukainen Mine Project - Cultural environment and scenery objects 336 337 Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () Kaivokset
LisätiedotNORTHLAND MINES OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET. Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset
HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET 16X154564 17.12.2014 NORTHLAND MINES OY Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset 1 Northland Mines Oy Hannukaisen kaivoshankeen
LisätiedotKeliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys
Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,
LisätiedotHANNUKAINEN MINING OY
NATURA-ARVION TÄYDENNYS 2016 21.1.2016 HANNUKAINEN MINING OY Hannukaisen kaivoshankkeen Natura-arvion täydennys (LAPELY/231/07.01/2014) Hannukaisen kaivoshankkeen Natura-arvion täydennys 2016 1 Sisältö
LisätiedotTuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka
Sanginjoen nykytila: pohjaeläimet ja piilevät Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka 1. Aineisto ja menetelmät
Lisätiedot67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotKuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.
Kuva 10-7-1. Pohjavesialueet Hannukaisen alueella. 166 Kuva 10-7-2. Pohjavesialueet Rautuvaaran ja Niesan alueilla. 167 10.7.2 Pohjavesi ja virtaussuunnat Maaperägeologisesti hankealue sijaitsee Länsi-Lapin
LisätiedotIlmalaskeuma humus ja sammalnäytteet Humus
Kuva 1-5-3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet (vasen kuva) sekä hiukkasten pitoisuuden kuukausikeskiarvot (oikea kuva) jaksolta kesä heinäkuu 21 Hannukaisen ja Rautuvaaran
LisätiedotPOHJAELÄIMISTÖSELVITYS 16X NORTHLAND MINES OY. Hannukaisen kaivoshankealueen pohjaeläimistöselvitys ja -päivitys
POHJAELÄIMISTÖSELVITYS 16X154564 3.12.2013 NORTHLAND MINES OY Hannukaisen kaivoshankealueen pohjaeläimistöselvitys ja -päivitys 1 Northland Mines Oy Hannukaisen kaivoshankealueen pohjaeläimistöselvitys
LisätiedotHannukaisen rautakaivos - Matkailu The Hannukainen Mine Project - Tourism
Hannukaisen rautakaivos - Matkailu The Hannukainen Mine Project - Tourism 337 338 Muonio Kittilä Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility (TMF) Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotEnäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014
Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina 1997-214 Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 214 Taustaa Enäjärvi mukana HOKA-hankkeessa 1998-21 VPD-seurannat 28,211 ja 214 MaaMet-hankkeen seuranta
LisätiedotKaavoittajan vastine Ruotsin viranomaisten lausuntoihin 2. osayleiskaavaluonnoksesta
30.1.2018 Hannukaisen kaivoshankkeen osayleiskaava Ylläksen osayleiskaavan ja Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaavan osittainen muutos Kaavoittajan vastine Ruotsin viranomaisten lausuntoihin 2. osayleiskaavaluonnoksesta
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotKuva Meritaimensaalis ja sen keskimääräinen paino Tornionjoen vesistön suomenpuoleisella osalla vuosina (Vähä ym. 2011).
10.9.3.2 Alueellinen tarkastelu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on vuodesta 1996 lähtien seurannut kalastajien Tornionjoesta saamia kalansaaliita. Menetelmänä on käytetty Tornionjoen yhteisluvan
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
Lisätiedot336 337 338 Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km 1A - VE4 väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt4 1A, 1B, 1C - VE4 väliin
LisätiedotVirtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotPosionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö
Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotRiver-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen
River-specific spawnerrecruit models Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit Migratory Fish Forum, workshop 3.2.2016 docent Harri Helminen Esityksen (30 min) sisältö: Johdanto ja tausta Pohjoisten
LisätiedotSurviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset
Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotRAPORTTI. Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ
sivu 1/5 Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ Tutkittiin kolme kappaletta JÄREÄ-hankkeessa vuonna 2013 kerättyä järvilitoraalien piilevänäytettä
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 28.12.2011 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan
LisätiedotHavs- och vattenmyndigheten, Ruotsi havochvatten(at)havochvatten.se KÄÄNNÖS
Havs- och vattenmyndigheten, Ruotsi 2019-02-22 havochvatten(at)havochvatten.se KÄÄNNÖS Ruotsin meri- ja vesiviranomainen (Havs- och vattenmyndigheten), ympäristönsuojelulain ja ja vesilain mukainen lupahakemus,
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotLIITE 3 10/10. Äkäsjoen ylin kartoitusalue. Äj 1a. Jälkihavainto. Ei jälkihavaintoa. Ei tutkittu
LIITE 3 10/10 Jälkihavainto Ei jälkihavaintoa Ei tutkittu Äj 1a Äkäsjoen ylin kartoitusalue. LIITE 4 Alue Lyhenne Pvm. Jälkijonojen lkm. Lisämerkinnät Ruotsi Kaunisjoen yläosa 1 Kajy 1 27.2. ja 26.3 0+0
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotHannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi
Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen
LisätiedotMitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000
LisätiedotLapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2
Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21.5.2014 Ympäristö ja luonnonvarat Ruokasenkatu 2 96101 Rovaniemi Northland Mines Oy Asematie 4, 95900 Kolari Katri Hämäläinen khamalainen@northland.eu www.northland.eu
LisätiedotRajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous
Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue
LisätiedotKalastusalueen vedet
Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi
LisätiedotPIENVESITAPAAMINEN
PIENVESITAPAAMINEN Vantaan kuulumisia Sinikka Rantalainen VANTAAN PIENVESIIN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Närhi Mari-Anna, 2011, tekeillä oleva Pro gradu Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotHANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotHANNUKAINEN MINING OY Hannukaisen kaivoshankkeen Natura-arvion täydennyksen vastine PSAVI/3224/2015
NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS 2019 12.3.2019 HANNUKAINEN MINING OY Hannukaisen kaivoshankkeen Natura-arvion täydennyksen vastine PSAVI/3224/2015 2 Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-90590 OULU Suomi
LisätiedotLIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit
LIITE 5 Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit 7498940 3371980 Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Pinta-ala 308 m 2 Vesisyvyys 40 cm Pintavirrannopeus 100 cm/s Veden lämpötila 12,6 C Ilman lämpötila
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotVIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
LisätiedotPäävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015
ALLECO RAPORTTI N:O 11/2015 Päävyöhykelinjamenetelmän mukaiset vesikasvikartoitukset Poselyn, Kaielyn ja Keselyn alueilla 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS
LisätiedotLoimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1
Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotKestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa
Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono
LisätiedotElinkeino-, liikenne- ja Lausunto LAPELY/1846/2018 ym parlstokeskus
Elinkeino-, liikenne- ja Lausunto LAPELY/1846/2018 ym parlstokeskus Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Linnankatu 1 3 90101 Oulu Viite: PSAVI/3224/201 5, lausuntopyyntönne 7.5.2018 31.1.2019 Luonnonsuojelulain
LisätiedotHAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN
HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN Sakari Kivinen 2019 nro 854/19 Haaroistensuon turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotViite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:
PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
Lisätiedotytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki
Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotOvatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotJokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotTuusulanjoen kunnostuksen seuranta vuosina 2004 2009. Raportti pohjaeläinseurannasta. Katriina Könönen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä
Tuusulanjoen kunnostuksen seuranta vuosina 2004 2009 Raportti pohjaeläinseurannasta Katriina Könönen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Toukokuu 2010 Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 4
LisätiedotPäästötarkkailujen ja biologisen tarkkailun tulokset 2010
10519 KOSTONJOEN LOHI KY MONIKALA OY SUVANNON LOHI OY LYLYJOEN LOHI KY OUTOJOKI OY TAIVALKOSKEN KALANVILJELY KY tarkkailun tulokset 2010 Kostonjoen Lohi Ky Lylyjoen Lohi Ky Monikala Oy Outojoki Oy Suvannon
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotKARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotHANNUKAINEN MINING OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 16X / YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
Vuosi 1 Sadanta Hannukaisen avolouhokseen 0 0 0 0 210 380 46 792 66 610 63 714 45 827 42 405 0 0 475 729 Sadanta Kuervitikon avolouhokseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pohjavesipurkauma - Hannukainen 93 000
LisätiedotVantaanjoen yhteistarkkailu
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 289 Ari Saura Katriina Könönen Rauno Yrjölä Jukka Rinne Vantaanjoen yhteistarkkailu Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 2002 Helsinki 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
LisätiedotMitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa
Lisätiedot