Hannukaisen rautakaivos - Kulttuuriympäristö- ja maisemakohteet The Hannukainen Mine Project - Cultural environment and scenery objects

Transkriptio

1 Hannukaisen rautakaivos - Kulttuuriympäristö- ja maisemakohteet The Hannukainen Mine Project - Cultural environment and scenery objects Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () Kaivokset Mining pits Pakasaivo Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km - VE väliin jäävä alue Difference between - Alt,, - VE väliin jäävä alue Difference between,, - Alt VE -alue Alt area Kuljetushihna - VE Conveyor belt - Alt Purkuputki Muonionjokeen - VE Disharge pipeline to Muonio River - Alt Tiet, johdot, putket ym.,, Roads, cables, pipelines etc.,, Aita VE Fence Alt Aita VE, Fence Alt, 75 Aita VE Fence Alt / 79 79,, Juvakaisenmaa Kulttuurikohteet - Cultural environment,5 1 2 km 337 RKY 29 -kohde RKY 29 object Kuva Kulttuurisesti arvokkaita ympäristöjä hankealueen läheisyydessä. 291

2 Muinaisjäännökset Tiedot muinaisjäännöksistä, jotka sijaitsevat kaivoshankkeen lähistöllä, perustuvat lähtökohtaisesti Hannu Kotivuoren inventointiin vuodelta Kaivoshankkeeseen liittyviltä alueilta on laadittu lisäksi kaksi tarkentavaa muinaisjäännösselvitystä syyskuussa 27 ( ) ja elokuussa 211 ( ) (Mikroliitti Oy 27 ja Museovirasto 211). Lisäksi Rautuvaaran alueella ja Ristimellanjänkällä vaihtoehtoisen putkilinjan alueella on tehty erilliset selvitykset (Mikroliitti Oy 28 ja Museovirasto 212). Selvitykset on esitetty liitteinä Hankealueelta on löydetty seuraavat 1 muinaisjäännöstä ennen vuosien 27 ja 211 tarkentavia selvityksiä: kuusi esihistoriallista asuinpaikkaa, kaksi pyyntikuoppakohdetta, yksi todennäköinen kvartsilouhos, yksi tunnistamaton kivirakenne. Tunnetuin muinaisjäänne on Muonion Pakasaivo/Lapin helvetti, joka on vanha saamelaisten palvontapaikka. Niesan rikastushiekka-allasvaihtoehdon pohjoispuolella on myös monia avolouhoksia ja kaivantoja, jotka liittyvät 17-luvulla käynnissä olleeseen rautamalmin louhintaan. Malmia louhittiin tällöin Köngäksen ruukin tarpeisiin. Avolouhoksia on muutamin paikoin kankaan laidalla vajaan 3 metrin matkalla. Vuoden 27 inventointi osoitti yhden esihistoriallisen asuinpaikan ja yhden pyyntikuoppakohteen tuhoutuneen. Inventoinnissa rekisteröitiin seuraavat kohteet: yhdeksän esihistoriallista asumusta, neljä pyyntikuoppakohdetta, yksi todennäköinen kvartsilouhos, 1 tervahautakohdetta, yksi kalkkimiilu, 5 tupasijaa tai pirtinpohjaa, kolme tunnistamatonta kuoppa- tai maarakennetta. Vuoden 27 jälkeen yhteensä 37 kohdetta luokiteltiin muinaisjäännöksiksi. Seuraavassa kuvassa (Kuva 1-12-) kohteet on merkitty vaalean vihreällä värillä. Useimmat muinaismuistokohteet sijaitsevat Hannukaisen kylässä, Äkäsjoen ja Valkeajoen varrella. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi tavattiin kaksi historialliselta kaudelta peräisin olevaa jäännettä, mutta niitä ei luokitettu muinaisjäänteiksi. Vuonna 28 Rautuvaaran alueella tehdyssä tarkistusinventoinnissa löydetyt muinaisjäännökset on merkitty kuvaan tumman vihreällä värillä. Vuoden 211 tarkentavat tutkimukset kohdistettiin nimenomaan suunniteltujen kaivostoimintojen alueille. Tässä inventoinnissa ei tavattu kiinteitä esihistoriallisia jäänteitä. Sen sijaan löydettiin kolmen historialliselta ajalta peräisin olevan asumuksen perustukset. Lisäksi löydettiin yhteen asumukseen liittyvä tervahauta. Nämä on merkitty seuraavassa kuvassa (Kuva 1-12-) keltaisella värillä. Muinaisjäännökset Museoviraston määrittämät suojeluluokat: 1. = Tärkeä kohde, joka kaikissa olosuhteissa tulee jättää koskematta suojelukohde 2. = Suojeltavat jäänteet suojelukohde 3. = Tuhoutunut tai vähämerkityksinen kohde Jos kohde on uusi, inventoija ehdottaa ja asianomainen viranomainen vahvistaa sen liittämisen johonkin suojeluluokkaan. Esihistoriallinen = tavallisesti vanhempi kuin vuodelta 115 jkr peräisin oleva kohde; Lapissa vanhempi kuin noin vuodelta 165 jkr peräisin oleva kohde; kohteesta ei ole saatavilla tätä tarkempaa tietoa Historiallinen = kohde peräisin ajalta noin vuoden 115 jkr jälkeen; Lapissa kohde peräisin ajalta noin vuoden 165 jkr jälkeen Uudet hankealueelta löydetyt muinaisjäänteet ovat suunnitteilla olevan läntisen sivukivikasan alueella ja löydöt käsittävät: Kivivuopionojalla tervahaudan, Lamunjänkällä rakennuksen perustukset, Hirvasjänkällä rakennuksen perustukset. Lamunjänkän löytö on rekisteröity todennäköisenä muinaisjäänteenä Museoviraston esihistoriallisten jäänteiden rekisteriin. Löydöstä tehdyt tutkimukset näyttäisivät osoittavan, että rakennuksen perustukset ovat peräisin 19-luvun alkupuolelta. Ajoitus ei kuitenkaan ole täysin varma. Rautuojan löytö on lähellä suunnitteilla olevan kuljetuskäytävän reunaa. Vuonna 212 tehty tarkistusinventointi kohdennettiin Ristimellanjänkän alueelle, joka on suunnittelun putkilinjauksen (VE) aluetta. Inventoinnin tuloksena Muonionjokivarresta löydettiin kolme tervahautaa (merkitty kuvaan punaisella värillä). Kaikki vuosien 27, 28, 211 ja 212 inventoinneissa löytyneet kohteet on arvotettu suojeluluokkaan 2 tai 3. Niiden arvo ei ole valtakunnallisesti merkittävä, mutta niiden suojelu tulee kuitenkin mahdollisuuksien mukaan turvata. 292

3 Hannukaisen rautakaivos - Muinaisjäännökset The Hannukainen Mine Project - Ancient Relics 337 Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility () Kaivokset Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km - VE väliin jäävä alue Difference between - Alt,, - VE väliin jäävä alue Difference between,, - Alt VE -alue Alt area Kuljetushihna - VE Conveyor belt - Alt Purkuputki Muonionjokeen - VE Disharge pipeline to Muonio River - Alt Tiet, johdot, putket ym.,, Roads, cables, pipelines etc.,, Aita VE Fence Alt Aita VE, Fence Alt, 75 Aita VE Fence Alt / 79 79,, Muinaisjäännökset - Ancient Relics Löydökset tarkistusinventoinnissa (212) Findings in control inventory (212) Löydökset tarkistusinventoinnissa (211) Findings in control inventory (211) Löydökset tarkistusinventoinnissa (28) Findings in control inventory (28),5 1 2 km 337 Rekisteröity muinaisjäännös Registered ancient relic Kuva Rekisteröidyt muinaisjäänteet hankealueella sekä muinaisjäänteet, jotka tavattiin tarkentavissa inventoinneissa. 293

4 Kuva Tie 9 Äkäsjoki - Kolari väliltä. 29

5 1.13 Infrastruktuuri Tiet Seututie 9 on ainoa maantieliikenne ja -kuljetusyhteys hankealueelle. Seututie 9 on myös yhdystie tieltä E8 Yllästunturin matkailukeskukseen hankealueen itäpuolelle ja siksi sen liikennemäärissä on piikkejä matkailukauden aikana. Verrattuna tammikuun hiljaisimman ajan liikennemääriin, kasvaa liikenne 2,5-kertaiseksi vilkkaimpana sesonkiaikana pääsiäisenä. Lainsäädäntö ja ohjeistukset Maantielaki (53/25) säätää yleisistä teistä, esimerkiksi tien leveydestä tien luokituksen ja tiesuunnitelmien kautta. Yksityistielaissa (358/1962) säädetään yksityisistä teistä ja mm. niiden leveydestä, tien käytön korvauksista osakkaille jne. Yksityisteiden liittäminen yleisiin teihin vaatii liityntäluvan (37 ). Tieliikennelaki (267/1981) säätää liikenneturvallisuudesta. Tarkastelualueen rajaus Tiestöä ja tieliikennettä on tarkasteltu Kolarin, Muonion, Kittilän ja Pajalan kuntien rajaamalla alueella, jota voidaan pitää hankkeen pääasiallisena työssäkäyntialueena. Teitä 9 ja 21 (E8) on käsitelty tarkemmin, koska ne ovat hankkeen kannalta keskeisimmässä roolissa. Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Tässä esitetyn hankealueen tiestön kunnon ja liikenneolosuhteiden nykytilakuvauksen pohjana on käytetty seuraavia lähteitä ja aineistoja: Tiedot Suomen puoleisten teiden liikennemääristä, tien leveyksistä, nopeusrajoituksista, teiden kantavuuksista sekä tieliikenneonnettomuuksista on saatu Liikenneviraston ylläpitämästä tierekisteristä (21). Infrastructure in Pajala and Kolari -nimisestä Luulajan teknillisen yliopiston tekemästä selvityksestä on saatu tiedot Ruotsin puoleisesta tiestöstä ja liikenteestä. Lisäksi edellä mainittuja tietoja on osin täydennetty haastattelemalla seuraavia viranomaistahoja: Teiden kunto ja kantavuus: Investointivastaava Keijo Heikkilä, ylläpitovastaava Ari Kärkkäinen, tierekisteritietojen asiantuntija Antero Erkinjuntti (ELY-keskus, Lappi; puhelin- ja sähköpostikeskustelut ). Siltojen kunto: Siltainsinööri Jouko Karjalainen (ELY-keskus, Lappi; puhelinkeskustelu ). 295

6 Liikennemäärät Seuraavassa kuvassa (Kuva ) on esitetty hankkeen lähialueen tieverkosto. Pääteitä ovat: Valtatie 21 (E8), joka kulkee suurin piirtein pohjois-eteläsuunnassa Torniosta Muonion kautta Kilpisjärvelle. Seututie 9, joka kulkee suurin piirtein lounaasta koilliseen Kolarin pohjoispuolella yhdistäen valtatien 21 Äkäslompolon kautta Muotkavaaraan. Kantatie 8, joka kulkee suurin piirtein lounaasta koilliseen ja yhdistää Kolarin Kittilään. Seututie 93, joka kulkee Kolarista Ruotsiin ja jolla on hanketta lähinnä sijaitseva valtakuntien rajan ylittävä siltayhteys. Yhdystie 9,yhdistää seututien 9 ja kantatien 8 3 km päässä Kolarista koilliseen ja kulkee suoraan Hannukaisen hankealueelle. Hannukaisen hankkeen kannalta tärkein tie on seututie 9, sillä kaiken hankealueelta lähtevän ja sinne tulevan liikenteen on kuljettava sitä pitkin. Noin puolet kaikesta valtatien 21 (E8) (auto)liikenteestä, joka kulkee Kolarista pohjoiseen, kääntyy Hannukainen Äkäslompolo seututielle numero 9 (Kuva ). Liikennevirran indeksoitu viikoittainen vaihtelu valtatie 21:llä (E8) (automaattinen liikenneviraston mittauspiste nro 121) vuonna 21 verrattuna vuoden keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen (KVL) kaikki ajoneuvot (1,=16 ajoneuvoa/vrk) ja raskaan liikenteen ajoneuvot (1,=15 ajoneuvoa/ vrk) (Liikennevirasto 21). Suurin osa tästä liikenteestä on matkailuliikennettä Ylläksen/Äkäslompolon matkailukeskuksiin ja sieltä takaisin. Kuva Nykyinen hankealueen ja sen lähiseudun tiestö. 296

7 Valtatien 21 liikenteessä on voimakas vuodenaikojen mukainen vaihtelu (Kuva ). Kolarin eteläpuolelle tielle 21 sijoitettu automaattinen mittauspiste osoittaa 2,5-kertaista liikennemäärän kasvua vilkkaimpana viikkona pääsiäisenä verrattuna vuoden hiljaisimpaan viikkoon tammikuussa. Vuodesta 1996 lähtien vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiellä 21 on kasvanut Kolarin kohdalla vuosittain 1,5 %. Seututiellä 9 kulkee päivittäin 5 6 ajoneuvoa, raskaan liikenteen osuus tästä on % (Kuva ). Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) ja raskaan liikenteen ajoneuvojen osuus (KVLRAS -%) hankealueen lähistön teillä.). Liikenteen keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut 2 %. Talvimatkailukauden aikana vilkkaimman liikenteen viikonpäivä on lauantai. Kuva Liikennevirran indeksoitu viikoittainen vaihtelu valtatie 21:llä (E8) (automaattinen liikenneviraston mittauspiste nro 121) vuonna 21 verrattuna vuoden keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen (KVL) kaikki ajoneuvot (1,=16 ajoneuvoa/vrk) ja raskaan liikenteen ajoneuvot (1,=15 ajoneuvoa/vrk) (Liikennevirasto 21). Kuva Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) ja raskaan liikenteen ajoneuvojen osuus (KVLRAS -%) hankealueen lähistön teillä. 297