Kouvolan kaupungin rahoitustoiminnan periaatteet ja rahoitusriskien hallinta
|
|
- Martta Honkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (8) Kouvolan kaupungin rahoitustoiminnan periaatteet ja rahoitusriskien hallinta 1. Rahoitustoiminnan yleiset periaatteet Kaupungin rahoitustoimintaa ohjataan määrittelemällä tavoitteet, vastuut ja valtuudet sekä antamalla suuntaviivat rahoituspolitiikalle. Samalla pyritään säätelemään rahoituksellista riskinottoa ja selkeyttämään riskinottovaltuuksia. Kaupungin tärkeimpinä tavoitteina riskien hallinnassa on kunnalle oleellisten riskien tunnistaminen, riskirajojen määrittely sekä ennakoitavuuden parantaminen. Tämän ohella korostuu myös konkreettisten toimenpiteiden seuranta ja valvonta. Riskit huomioon ottaen pyritään taloudellisen tuloksen heilahtelujen vähentämiseen ja samalla rahoituksellisen tuloksen optimointiin pitkällä aikavälillä. Lyhytaikainen alle vuoden mittainen rahoitus turvataan konsernitilin luottolimiitillä sekä kuntatodistusohjelmalla. Pitkäaikaisen rahoituksen perusinstrumentteja ovat velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat sekä leasingrahoitus. Nostettavien talousarviolainojen osalta kaupungilla pääpaino on pitkissä maturiteeteissa. Johdannaisyleissopimukset kaupunki on solminut kaikkien päärahalaitosten kanssa. Vaikka hankintalaki ei koske rahoituksen hankintaa, kaupunki kilpailuttaa kaikki merkittävät rahoitustarpeensa markkinoilla. Korkojohdannaissopimuksia voidaan kuitenkin solmia myös ilman kilpailutusta, sillä niissä ajoituksen hyödyntäminen ja vertailukelpoisten tarjousten puute eivät aina puolla kilpailutusta. Tavoitteena kaupungin rahoituksen järjestämisessä on riippumattomuus ja tasapuolisuus eri palveluiden tarjoajiin nähden. 2. Rahoitustoiminnan organisointi Rahoitukseen liittyvät yleiset periaatteet sekä sijoitustoiminnan perusteet hyväksyy kaupunginvaltuusto. Sijoitusstrategian mukaisesta perusallokaatiosta vaihteluväleineen päättää kaupunginhallitus. Sijoitustoiminnan viitekehyksen muodostaa kaupunginhallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma. Kaupungin sijoitustoiminnan käytännön järjestämisestä vastaa talous- ja rahoitusjohtaja. Pitkäaikaisen lainan ja tilapäisluoton ottamisesta sekä antolainojen myöntämisessä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Hallintosäännön mukaan toimielin voi toimivaltansa rajoissa siirtää käsiteltäväkseen säädetyt tai johtosäännöllä määrätyt asiat alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Kaupunginvaltuusto päättää takauksien myöntämisestä. Kaupunginhallituksella on ratkaisuvalta kaupungin takaaman lainan ehdoista, ellei kaupunginvaltuusto ole päättänyt niistä takauspäätöksen yhteydessä sekä lainaehtojen muuttamisesta. Suojausinstrumenttien käytöstä ja leasingrahoituksen käytöstä normaaleihin irtaimistokohteisiin päättää talous- ja rahoitusjohtaja.
2 2 (8) Leasingin käytöstä toimitilakohteisiin päättää kaupunginhallitus. Talous ja omistajaohjaus: kantaa kokonaisvastuun kunnan rahoitustoiminnasta koordinoi kontakteja rahoitusmarkkinoihin toteuttaa tehdyt laina- ja suojauspäätökset operatiivisella tasolla raportoi kaupungin rahoituksellisen aseman kehittymisestä ja tehdyistä rahoituspäätöksistä päättää kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta likvideihin, turvallisiin sijoituskohteisiin Kaupungin myöntäessä takauksia ja lainoja tulee huomioida mitä niiden myöntämisestä sanotaan Kuntalaissa ja valtiontukisäädöksissä. Kuntalain 129 : Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Kunta voi kuitenkin myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen liikuntalain (390/2015), kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992), museolain (729/1992), teatteri- ja orkesterilain (730/1992) tai nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Takauksen ja muun vakuuden antamisen edellytyksistä on kuitenkin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Lisäksi kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun palveluvelvoitteeseen. Kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään. Em. sopimuksen107 artiklan mukaiset tukitoimenpiteen tunnusmerkit täyttyvät kun: 1. Julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin. 2. Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa. 3. Etu on valikoiva, eli se kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin. 4. Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kaikkien edellä kuvattujen edellytysten tulee täyttyä, jotta artiklaa 107 sovelletaan.
3 3 (8) 108 artiklassa kerrotaan, että komissio voi säätää tukimuodoista, jotka eivät ole valtiontukea. Esim. yksittäinen takaus ei ole valtiontukea, kun: - lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa. - takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asian mukaisesti. - takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä. - takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Kaikkien mainittujen edellytysten täyttyminen riittää osoittamaan, ettei yksittäinen valtiontakaus ole valtiontukea. 3. Rahoitusriskit ja niiden hallinta Kaupungin rahoitustoiminnan aktiivisella hoitamisella pyritään pitämään rahoituksen kokonaiskustannukset mahdollisimman alhaisina, vähintäänkin kohtuullisella tasolla. Tavoitteena on rahoituskustannusten minimoimisen ohella pyrkiä ennakoimaan ja hallitsemaan rahoitukseen liittyviä riskejä. Keskeisenä tavoitteena on pyrkiä vähentämään taloudellisen tuloksen heilahteluja ja pitkällä aikavälillä optimoimaan kaupungin rahoituksellinen tulos riskit huomioon ottaen. Rahoitusrakenne pidetään joustavana hajauttamalla viitekorkoja olemassa olevan lainasalkun rakenteen ja markkinatilanteen mukaan. Rahoitustoimintaan liittyvät riskit: Likviditeettiriski Maksuvalmius Jälleenrahoitusriski Sijoitusten likvidiys Rahoitusriskit Luottoriski Myyntisaamiset Vastapuoliriski Sijoitukset Markkinariski Korkoriski Valuuttariski Hyödykehintariski Likviditeettiriski ja sen hallinta Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että kaupunki ei kykene selviämään maksuvelvoitteistaan ajallaan ilman merkittäviä tappioita. Likviditeettiriski liittyy maksuvalmiuteen, jälleenrahoitukseen ja sijoitusten likvidiyteen. Maksuvalmius Maksuvalmiusriskin toteutumisesta seuraa maksukyvyttömyysuhka ja sen torjumisesta aiheutuu menoja viivästyskorkoina ja sijoitusten osalta luovutustappioina pakkorealisoinneissa. Toisaalta maksuvalmiuden ylläpitäminen maksaa. Liian suuri maksuvalmius aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia. Rahoituksen suunnittelun tarve syntyy menojen ja tulojen eriaikaisuudesta.
4 4 (8) Sopiva maksuvalmiusvaranto luodaan tarkalla maksuvalmiussuunnittelulla ja riittävillä likviditeettipuskureilla. Kaupungin on ennakoitava meno- ja tulovirrat, niin että optimaalinen maksuvalmius pystytään säilyttämään. Lyhytaikainen maksuvalmius turvataan käyttämällä vakaita ja varmoja likviditeettilähteitä kuten konsernitilin limiittiä ja kuntatodistusohjelmaa. Konsernitilin limiitti ja kuntatodistusohjelma on pyrittävä mitoittamaan sopivan kokoiseksi, jotta niiden avulla pystytään kattamaan voimakkaatkin lyhytaikaiset kassan heilahtelut. Konsernitilin limiitin ehdot tulee kilpailuttaa aina säännöllisesti pankkipalvelukokonaisuuden kilpailutuksen yhteydessä. Kuntatodistusohjelma tulee olla voimassa jatkuvasti vähintään neljän rahalaitoksen kanssa ja kuntatodistusrahan hinta tulee kulloinkin kysyä usealta rahalaitosyhteistyökumppanilta. Likviditeettiriskiä pienentääkseen kaupungin on pyrittävä siihen, etteivät konsernitilin limiitti ja kuntatodistusrahoitus yhteensä normaalissa markkinatilanteessa ylitä 30 %:a lainakannan koko arvosta. Viimeistään tuolloin tulee tehdä ratkaisuja pitkäaikaisten talousarviolainojen lisäämiseksi. Sijoitusvarallisuuden osalta tulee pääosin käyttää nopeasti rahaksi muutettavia eli likvidejä instrumentteja, niin että sijoitusten realisointi on tarvittaessa mahdollista kohtuullisen lyhyellä aikajänteellä. Jälleenrahoitusriski Jälleenrahoitusriski liittyy siihen pystyykö kaupunki joka tilanteessa jälleenrahoittamaan tulevat tarpeensa. Suuri osa lainoista jälleenrahoitetaan niiden erääntyessä. Finanssikriisin myötä huoli rahoituksen saatavuudesta on kasvanut oleellisesti. Yhtenä elementtinä jälleenrahoituksen osalta tulee ottaa huomioon korkoriski, joka voi realisoitua esim. vanhoja lainoja konvertoitaessa (uudelleen järjesteltäessä). Markkinoiden epävarmuus ja pankkisääntelyn vaikutukset heijastuvat lainamarginaalien tasoon, joka on kohonnut voimakkaasti viime vuosina ja jonka osalta nousupaineet ovat edelleen olemassa. Sijoitusten osalta on huomioitava uudelleensijoitusriski, joka aiheutuu siitä, että velkakirjan korkomaksuja ja pääoman palautuksia ei ole mahdollista sijoittaa alkuperäisellä tuotolla. Kaupungin on pyrittävä siihen, että sillä on kaikissa tilanteissa mahdollisuus jälleenrahoittaa tulevat tarpeensa. Lainojen maturiteetin (juoksuaika) osalta on pyrittävä riittävään hajautukseen. Tällä tavoin jälleenrahoitettavat summat ja samalla myös jälleenrahoittamiseen liittyvät riskit pienenevät. Lainojen riittävä pituus lisää kassavirtojen ennustettavuutta. Kuntatodistusohjelman tulee toimia ensisijaisesti kassanhallinnan välineenä. Sijoitusten uudelleensijoitusriskiltä suojaudutaan hajauttamalla sijoitusten erääntymisajankohtia. Sijoitusten likvidiys Pystyykö kaupunki joka tilanteessa realisoimaan sijoituksensa markkinoilla järkevään
5 5 (8) hintaan? Kaupungin on pyrittävä sijoittamaan varat riittävän likvideihin instrumentteihin. Sen lisäksi on huolehdittava sijoitusten riittävästä hajauttamisesta. Se vähentää sijoitusten kokonaisriskiä pienentämällä yksittäisestä sijoituskohteesta aiheutuvaa arvonmuutosriskiä. Sijoitusten likviydellä on läheinen yhteys luottoriskiin ja markkinariskiin. Luotettavan vastapuolen valintaan on tältäkin osin syytä kiinnittää erityistä huomiota. Luottoriski ja sen hallinta Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei suoriudu velvoitteistaan. Tällainen riski voi konkretisoitua myyntisaamisten, sijoitusten tai johdannaissopimusten kautta. Luottoriskiltä suojautumisessa on kaksi tavoitetta luottoriskin hajautus ja luottoriskin hinnoittelu. Hajautukseen liittyen suuri määrä pieniä luottoriskipositioita on parempi kuin pieni määrä suuria positioita. Näin vältetään suuret yksittäiset tappiot. Hinnoittelun osalta luottoriski on kallista ja sen ottamisesta tulee saada korvaus. Kovin suuren luottoriskin osapuolia tulee välttää kokonaan. Vieraan pääoman ehtoisten sijoitusten luottoriskin määrittämisessä käytetään luottokelpoisuusluokituksia. Ne perustuvat liikkeellelaskijan tulevaisuuden vakavaraisuuteen ja ennustettuun maksukykyyn ja luokitus käytännössä määrittää toimijan lainoille asetettavan riskipreemion (riskilisän). Kaupungin sijoitukset yrityslainojen osalta ovat sijoitussuunnitelman mukaisesti pääsääntöisesti korkean luottoluokituksen Investment Grade -yrityslainoissa. Myyntisaamiset Myyntisaamisten luottoriski on järkevä ulkoistaa. Käytännössä tämä on tapahtunut niin, että myyntisaatavat on siirretty ammattimaisen perintätoimiston hoidettavaksi. Vastapuoliriski Riski, ettei vastapuoli täytä velvoitteitaan, eikä kaupunki näin ollen saa takaisin sijoittamaansa sopimuksenmukaista pääomaa tai sen korkoa. Vastapuoliriski liittyy myös johdannaissopimuksiin. Riski toteutuu, mikäli vastapuoli ei suorita kaupungille sitoumuksen arvon ja sopimuspäivän hinnan erotusta. Hyvä luottoluokitus on ensiarvoisen tärkeä sijoitus- ja johdannaisvastapuolta valittaessa. Samalla tulee huomioida hajautus eri instrumentteihin ja vastapuoliin. Johdannaissopimusten vastapuoliriskiä voidaan pienentää vakuusjärjestelyjen avulla. Johdannaisinstrumenteissa osapuolena tulee olla hyvän luottokelpoisuuden omaavat koti- tai ulkomaiset luottolaitokset. Pitkäaikainen luottokelpoisuusluokitus tulisi olla vähintään tasolla A- (Standard Poors). Markkinariski ja sen hallinta
6 6 (8) Markkinariskillä tarkoitetaan markkinahintojen epäedullisten muutosten tuomaa tappion mahdollisuutta. Markkinariskejä ovat korkoriski, osakesijoitusten hintariski sekä valuuttariski. Korkoriski Korkoriski on koronmuutoksen aiheuttama epävarmuus kunnan korkokassavirroissa (korkovirtariski) ja sijoitusten arvossa (hintariski). Korkoriski on kaupungin rahoitusriskeistä kaikkein merkittävin. Lyhyet markkinakorot aiheuttavat epävarmuutta kassavirtaan. Pitkien markkinakorkojen kanssa voi korkoperiodin aikana joutua maksamaan markkinakorkoja korkeampia kuluja. Lähtökohtana korkoriskin hallinnassa on oman riskiaseman tunnistaminen. Tavoitteena on alhaiset korkokulut ja ennustettavuus kassavirroissa. Paljon käytetty korkoriskin mittari on myös arvioida, paljonko prosenttiyksikön koron nousu vaikuttaa kunnan tulokseen. Kaupungin lainasalkun keskimääräinen korkosidonnaisuusaika voi vaihdella markkinatilanteen mukaan. Pääsääntöisesti lainasalkun keskimääräinen korkosidonnaisuus-aika pyritään kuitenkin pitämään vähintään 24 kk:ssa. Lainojenhallinnan osalta korkoriski liittyy markkinakorkojen nousuun ja sitä kautta rahoituskustannusten kohoamiseen. Korkoriski koskee olemassa olevaa lainakantaa, sitä osaa lainakannasta, jota lyhennysten vuoksi on jatkuvasti jälleenrahoitettava sekä kaikkia uusia lainoja. Kaupunki pyrkii rajaamaan vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvää korkoriskiä. Tällä tavoitellaan korkomenojen parempaa ennustettavuutta ja markkinakorkojen heiluntaa alhaisempaa vaihtelua korkomenoissa. Korkoriskin hallintaan liittyy jatkuva tilanteen arviointi. Lainasalkun analysoinnissa voidaan käyttää myös luotettavia ulkopuolisia tahoja. Perusteellinen lainasalkkuanalyysi on syytä toteuttaa useita kertoja vuodessa. Suojaamattomien korkopositioiden korot voivat nousta markkinoiden myllerryksessä hyvinkin korkeiksi ja lainasalkun samanaikaisesti kaiken aikaa kasvaessa lainanhoitokulut nopeasti moninkertaistuvat. Lainasalkkua tulee hoitaa aktiivisesti, niin että korkoriskiä pyritään vähentämään ja samalla tasataan korkomuutoksista johtuvia kustannusten vaihteluita. Suojaamisella tarkoitetaan pyrkimystä eliminoida markkinaolosuhteista johtuvat velkaerien arvojen tai rahavirtojen muutosten vaikutukset tulokseen. Periaatteellisena pääsääntönä kiinteät korkokustannukset vähentävät kokonaiskassavirtojen heiluntaa. Suojaus on eräänlaista vakuuttamista tulevaisuuden varalle. On hyväksyttävä, että ajoittain suojauksen kautta joudutaan maksamaan markkinakorkoja korkeampaa hintaa ja lainasalkun keskikorko saattaa nousta tulevaisuuteen varauduttaessa. Lainakannan suojaustaso voi vaihdella markkinatilanteen mukaan. Olemassa oleva lainakanta on kuitenkin aina suojattava vähintään 25 % tasoon. Matalasuhdanteen aikana, kun korot ovat alhaalla, pyritään tekemään pitkiä kiinteäkorkoisia suojauksia. Tällöin suojausaste voidaan kasvattaa jopa 70 %:iin. Nousukaudella, korkojen noustessa suojausastetta voidaan alkaa asteittain vähentämään ja suojissa suositaan esim. korkokattoa. Korkeasuhdanteen aikana, kun korot ovat korkealla, suojaustasoja voidaan laskea entisestään ja aiemmin kiinnitettyjä korkosuojauksia voidaan muuttaa
7 7 (8) rajaaviksi. Laskukaudella, korkojen laskiessa suojaustaso voidaan tiputtaa minimiin, niin että tehdään vain välttämättömimmät suojaustoimenpiteet. Riskienhallinnan lähtökohtana tulee olla markkinatilanteen aktiivinen seuraaminen, riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen. Korkoriski liittyy vaihtuvakorkoisiin lainoihin ja käytännössä riski realisoituu markkinakorkojen noustessa. Korkoriskiltä voidaan suojautua kiinteäkorkoisilla lainoilla tai korkojohdannaisten avulla. Puhtaasti kiinteäkorkoisia lainoja on erittäin vaikea muuntaa esim. silloin kun kiinteä korko on muuttunut velallisen kannalta hyvin epäedulliseksi. Muutokset lainajärjestelyihin on helpompi toteuttaa johdannaisia käyttämällä ja laina saadaan kiinteäksi johdannaisten avulla usein edullisempaan tasoon kuin suoraan kiinteänä nostettaessa. Pääsääntöisesti käytetään korkosuojausinstrumentteja, silloin kun halutaan kiinnittää lainan korko tiettyyn tasoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yleensä pitkäaikaiset lainat nostetaan vaihtuvakorkoisina ja muutetaan tarvittaessa koronvaihtosopimusten avulla kiinteäkorkoisiksi. Korkojohdannaisinstrumenteilla voidaan säätää lainasalkun profiilia. Johdannaisilla pystytään muuttamaan lainan tai lainasalkun korkosidonnaisuutta puuttumatta velkakirjoihin. Korkojohdannaisilla rajataan korkotason vaihtelua ja hajautetaan lainojen jakautumista eri korkosidonnaisuuksiin. On syytä pitää mielessä, että näkemyksenottoa on myös se, jos ei tehdä mitään. Käytettävät korkosuojausinstrumentit rajataan kaupungin osalta yksiselitteisiin, konservatiivisiin instrumentteihin, joihin ei sisälly ennakoimattomia elementtejä. Täten kyseeseen voivat tulla esim. koronvaihtosopimukset, korkolattiat ja -katot, korko-optiot, swaptiot, kynnykselliset koronvaihtovaihtosopimukset tai purkuoikeudelliset koronvaihtosopimukset. Poikkeuksellisen markkinatilanteen inspiroimaa tuotekehitystä on syytä varoa. Yksilöllisen korkoratkaisun on oltava käyttäjälähtöinen, ei tarjoajalähtöinen. Kaupungilla johdannaisten käytössä päätarkoitus on aina korkoriskin hallinta. Tiettyjen lainojen suojauksen lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää myös tasesuojausta. Suojauksia on syytä hajauttaa eri ajankohtiin ja maturiteetteihin. Kaupungin sijoitustoiminnassa johdannaisia ei käytetä spekulatiivisesti lisätuottojen tavoitteluun (esim. vipurahastot) vaan käyttö rajataan suojaustarkoituksiin. Sijoitusten korkovirtariski on suurimmillaan sijoituksessa, jonka korkosidonnaisuusaika on lyhyt. Nimellinen korkotulo vaihtelee lyhyissä korkoinstrumenteissa yleensä enemmän kuin pitkissä. On huomioitava, että kun sijoitukset tehdään lyhyillä korkojaksoilla minimoituu hintariski, mutta samalla korkovirtariski kasvaa. Kiinteäkorkoisessa sijoituksessa ei korkovirtariskiä ole sijoituksen voimassaoloaikana, koska sijoituksen kassavirta tiedetään etukäteen. Sen sijaan kiinteäkorkoiseen sijoitukseen liittyy markkinakorkotason vaihtelusta aiheutuva hintariski. Sijoitusten hintariski (markkinariski) Osake- ja korkosijoittamiseen liittyy hintariski, joka on epävarmuutta sijoitusten arvossa. Hintariskiä mitataan sijoitustoiminnassa yleisesti volatiliteetilla. Mitä suurempi on sijoituskohteen volatiliteetti, sitä suurempi on siihen liittyvä riski. Kaupungin sijoi-
8 8 (8) tussalkun perusallokaatiolla (55 % korot, 35 % osakkeet, 10 % vaihtoehtoiset sijoitukset) volatiliteettiodotus on n. 7-8 %. Sijoitussalkun hintariskiä pienennetään hajauttamalla varat eri omaisuuslajien ja yksittäisten arvopaperien suhteen. Varainhoitajat pyrkivät hallitsemaan hintariskiä käytössään olevilla pitkälle kehitetyillä riskienhallintamenetelmillä. Kaupungin sijoitussuunnitelmassa on rajattu sallitut omaisuuslajit ja kullekin niistä enimmäis- ja vähimmäisrajat. Kaupungin pitkäaikaisen sijoitussalkun hoito on ulkoistettu kahdelle varainhoitajayhteisölle. Varainhoitajien riskienhallinta on tarkkaan kuvattu ja se on erittäin kurinalaista. Varainhoitajilla on käytössään salkunhallinta-järjestelmä, joka toimii kaupankäynti-, kirjanpito- ja raportointijärjestelmänä. Sijoitustoiminnosta erillinen riskienhallintayksikkö seuraa järjestelmän avulla päivittäin asiakassalkkujen hoitoa. Riskilimiiteillä määritellään ja varmistetaan järkevä ja hallittu riskinotto sijoitustoiminnassa. Sijoitusten hintariskiä rajataan siten, että varainhoitosalkulle asetetaan enimmäisvolatiliteettirajoitus. Mikäli raja-arvo saavutetaan, muutetaan salkun koostumus siten, että salkun odotettu volatiliteetti laskee alle raja-arvon. Valuuttariski Valuuttariskillä tarkoitetaan valuutan arvon muuttumisesta suhteessa toisiin valuuttoihin johtuvaa riskiä. Valuuttariski lainojen osalta eliminoidaan sillä, että kaupunki nostaa lainansa ainoastaan euromääräisinä. Sijoitusten osalta kaupungin vastuut ovat pääsääntöisesti euromääräisiä. Osakerahastoihin sijoittaessaan varainhoitajat saavat näkemyksensä mukaan, hyväksytyn sijoitussuunnitelman rajoissa ottaa globaalien osakemarkkinoiden osalta hallitusti valuuttariskiä. Hyödykehintariski Hyödykehintariskillä tarkoitetaan erilaisten tarveaineiden esim. öljyn ja sähkön hintamuutoksia. Voimakas inflaatio tai kriisit energiamarkkinoilla vaikuttavat realisoituessaan myös kaupungin kustannuskehitykseen. Inflaation korrelaatio yleiseen palkkatasoon ja sitä kautta kaupungin verotuloihin kompensoi kuitenkin jossain määrin hyödykkeiden hintojen kohoamiseen liittyvää riskiä.
RAHOITUS- JA TAKAUSTOIMINNA
KARKKILAN KAUPUNKI RAHOITUS- JA TAKAUSTOIMINNA KH 19.12.201 6 KV 27.2.2017 N PERIAATTEET Karkkilan kaupungin rahoitus- 1 (7) Sisällysluettelo 1. Yleistä 2 2. Rahoitustoiminnan yleiset periaatteet 2 3.
LisätiedotRahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj
Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?
LisätiedotTyökalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset
1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 96 09.11.2015. 96 Asianro 7192/00.02.01/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 2 19.10.2015 96 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.10.2015 2 Talous-
LisätiedotHelsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet
1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4
LisätiedotLiite yv 20/1/2015. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin. Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet
Liite yv 20/1/2015 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet Hyväksytty yhtymävaltuustossa 8.9.2015, 20 Sisällysluettelo 1. Sijoitustoiminnan
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)
1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.
LisätiedotKannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET
Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN
LisätiedotTuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus. Konsernijaosto
Tuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus Konsernijaosto 28.5.2018 Tuusulan kunnan lainat ja rahoitusjärjestelyt - tilanne 4/2018 Pääoma, M Lainatyyppi Lyhennys-ohjelma Eräpäivä Korko % 10 Velkakirjalaina
LisätiedotRahoitus ja sijoitustoiminta
Rahoitus ja sijoitustoiminta Kaupunginvaltuusto 8.6.2017 Konsernihallinto Konsernipalvelut/rahoitus Rahoituspäällikkö Veli-Matti Keloneva Esityksen sisältö: - Talous ja valtuutetut - Lainat (rahoitus)
LisätiedotVastatakauksen myöntäminen Tampereen kaupungille Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lainojen takaamisesta
Kaupunginhallitus 122 09.04.2018 Kaupunginvaltuusto 44 16.04.2018 Vastatakauksen myöntäminen Tampereen kaupungille Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n lainojen takaamisesta 307/02.02.00/2017 KAUPHALL
LisätiedotRAHOITUS-, SIJOITUS- JA TAKAUSTOIMINNAN PERIAATTEET
RAHOITUS-, SIJOITUS- JA TAKAUSTOIMINNAN PERIAATTEET Tuusulan kunta 1 1. YLEISET PERIAATTEET Rahoitus-, sijoitus ja takaustoiminnan tehtävänä on tukea Tuusulan kuntastrategian mukaisten päämäärien sekä
LisätiedotValtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka
Valtiokonttori 1 (6) Valtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka Aika klo 11.30 Paikka Eduskunta, Valtiovarainvaliokunta 1 Yleistä 2 Valtionvelan kehitys Valtiokonttori vastaa valtion
LisätiedotKvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA
2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.
LisätiedotKaupunginvaltuuston päätös KH/2005/132/0001 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET
Kaupunginvaltuuston päätös 13.6.2005 64 KH/2005/132/0001 64 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kh 79 Kuntalain 13 2 momentin 2 kohdan mukaan valtuuston tulee päättää 7.3.2005 sijoitustoiminnan perusteista. Kurikan
LisätiedotTalousosasto on 19.4.2002 mennessä pyytänyt tarjouksen 2.000.000 euron kuntatodistusohjelmasta seuraavilta rahalaitoksilta:
Kaupunginhallitus 153 25.03.2013 Kaupunginhallitus 143 31.03.2014 Kaupunginhallitus 381 06.10.2014 Kuntatodistusohjelman käyttöönotto/ limiitin nosto 262/02.06.02/2013 7/03.034/2002 KHALL 13.05.2002 207
LisätiedotTTakaus- ja antolainapolitiikka
Kauhavan kaupunki TTakaus- ja antolainapolitiikka Kauhavan kaupunginvaltuusto 11.12.2017 1 Sisällys 1. Takauksen ja lainan myöntämisen edellytykset... 1 2. Takausperiaatteet ja -ehdot... 2 3. Takausten
LisätiedotKOTKAN KAUPUNGIN SIJOITUSSUUNNITELMA
KOTKAN KAUPUNGIN SIJOITUSSUUNNITELMA Sijoitussuunnitelma sisältää sijoitustoiminnan periaatteet sekä ehdotuksen salkkujaosta. Sijoitusehdotuksissa otetaan huomioon Kotkan kaupungin laatimishetkellä olemassa
LisätiedotIisalmen kaupunki Hallintopalvelukeskus. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt (tarpeettomaksi jääneet kohdat suluissa)
1 (5) SIJOITTAMISEN PUITTEET JA SIJOITUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 18.6.2007 70 (tarpeettomaksi jääneet kohdat suluissa) Sijoittamisen puitteet Kaupungin investointi- ja kehittämisrahaston
LisätiedotKUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT
1 (7) KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT Tässä muistiossa määritellään ne keskeiset periaatteet, joihin tukeutuen kaupungille esitettyjä takauspyyntöjä voidaan yleisellä
LisätiedotVARAINHANKINNAN JA SIJOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET
1(7) VARAINHANKINNAN JA SIJOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET 1. YLEISET PERIAATTEET Varainhankinnan ja sijoitustoiminnan ensisijainen tehtävä on tukea Kajaanin kaupungin toimintaa valtuuston asettamien strategisten
LisätiedotHelsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet
Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet Hallituksen 29.3.2017 päättämä (korvaa 23.1.2013 periaatteet) 1 Sisällysluettelo 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät... 3 1.1 Tavoitteet... 3 1.2
LisätiedotTALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012
AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Hyväksytty 29.8.2010 1 (10) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 SIJOITUSPOLITIIKKA 1. AYY SIJOITUSOMAISUUS 1.1. Sijoitusomaisuuden rakenne 1.2. Lähtökohta sijoituspolitiikalle
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNKI LAINANOTTO- SUUNNITELMA VUODELLE 2017
KARKKILAN KAUPUNKI LAINANOTTO- SUUNNITELMA VUODELLE 2017 KH Karkkilan lainanottosuunnitelma 2017 1 (7) Sisällysluettelo 1. Tiedot lainan ottajasta... 2 1.1. Lainan ottaja... 2 1.2. Päätökset lainojen ottamisesta...
LisätiedotVARAINHANKINNAN, SIJOITUS-JA TAKAUSTOIMINNAN PERIAATTEET
VARAINHANKINNAN, SIJOITUS-JA TAKAUSTOIMINNAN PERIAATTEET Varainhankinnan, sijoitus- ja takaustoiminnan periaatteet Julkaisija: Vihdin kunta 1 1 YLEISTÄ Vihdin kunnan varainhankintaa ohjaa vuosittain laadittava
LisätiedotJyväskylän kaupunki Konsernirahoitus Jukka Ojalainen
Jyväskylän kaupunki Konsernirahoitus 18.9.2017 Jukka Ojalainen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TP 2016 JYVÄSKYLÄN PERUSKUNTA Elinkeinopoliittisesti merkittävät tytäryhteisöt 12 kpl Alakonsernit Jyväskylän
Lisätiedot29. Rahoitusriskien hallinta. Korkoriski. Valuuttariski
Korkoriski Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen ja marginaalien muutoksista. Korkoriskiä hallitaan pitämällä osa lainoista kiinteäkorkoisina. Korkoriskiltä
LisätiedotValtion velanhallinnasta
Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö
LisätiedotSijoitustoiminnan perusteista päättäminen
Oiva Myllyntaus Kunnan ja kuntayhtymän Sijoitustoiminnan perusteista päättäminen ISBN 951-755-703-5 Suomen Kuntaliitto 2002 3(28) Sisällysluettelo JOHDANTO...4 1. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET...5
LisätiedotTASEHALLINNAN PERIAATTEET JA SIJOITUSTOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET HELSINGIN KAUPUNKIKONSERNISSA
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1(16) TASEHALLINNAN PERIAATTEET JA SIJOITUSTOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET HELSINGIN KAUPUNKIKONSERNISSA HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 2(16) Sisältö A. HELSINGIN KAUPUNGIN TASEHALLINNAN PERIAATTEET...
LisätiedotKonsernin liitetiedot
Konsernin liitetiedot (Milj. e) 29. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Kemiran konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia rahoitusriskien hallinnasta voimassa olevan toimintaohjeen mukaisesti. Rahoituksen toimintaohje
LisätiedotOP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt
OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,
LisätiedotRahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla
Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin
LisätiedotKunnat ja johdannaiset vähentyvätkö vai lisääntyvätkö riskit?
Kunnat ja johdannaiset vähentyvätkö vai lisääntyvätkö riskit? Kuntamarkkinat 14.9.2016 Jari Vaine, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Riskienhallinnan tavoitteet MIHIN EI PYRITÄ
LisätiedotPADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2016 Kunnanvaltuusto
SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2016 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 04. huhtikuuta 2016 klo 18.00 Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat 12 Takauksen myöntäminen Padasjoen Asuntotalot Oy:lle / Koivutie 5:n
LisätiedotLainasalkun korkoriskianalyysi
Lainasalkun korkoriskianalyysi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Nordea Markets 19.1.2018 Analyysi PSSHP:n lainakannan korkoriskistä Analyysi PSSHP-konsernin lainakannan korkoriskistä Liitteet Analysoitu
LisätiedotSivu 1. Yleistä 2. Rahoitus 3. Sijoitustoiminta
Sivu 1. Yleistä 2. Rahoitus 2.1 Rahoitukset yleiset periaatteet ja tavoitteet 1 2.2 Päätöksenteko 2 2.3 Ottolainaus 3 2.3.1 Ottolainauksen korkoriski 4 2.4 Antolainaus 5 2.4.1 Konsernirahoituksen periaatteet
LisätiedotEläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen
VS Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen VS-tiedonkeruussa kerätään vuosineljänneksittäin tietoa eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta.
LisätiedotKaupunginhallitus 354 08.12.2015 Valtuusto 62 10.12.2015
Kaupunginhallitus 354 08.12.2015 Valtuusto 62 10.12.2015 Pudasjärven kaupungin omavelkaisten takausten muuttaminen Danske Bank Oyj:n Pudasjärven kaupungin laajakaista -hanketta varten myöntämien lainojen
LisätiedotValtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS
VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09
LisätiedotPORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä
LisätiedotOmavelkaisen takauksen myöntäminen Turun seudun puhdistamo Oy:lle poistoputken kapasiteetin tehostamiseksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 64 23.4.2018 Asianro 344/02.05.06/2018 409 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Turun seudun puhdistamo Oy:lle poistoputken kapasiteetin tehostamiseksi
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN TASEHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET
Khs 9.12.1996, 1768 HELSINGIN KAUPUNGIN TASEHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET 1 Tasehallinnan ja taseriskien määrittely 1 Kaupungin tasehallinnassa on kyse rahatoimen ja kassavirtojen hallintaan liittyvästä
LisätiedotTuottoa vertais- ja joukkorahoituslainoista @fellowfinancefi Fellow Finance Oyj Joukkorahoitusta ihmisille ja yrityksille Perustettu 2013 Toimii Suomessa, Saksassa ja Puolassa 165 miljoonaa euroa välitetty
LisätiedotKeskiviikkona Kouvolan kaupungintalon yhteispalvelupisteessä.
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 8/2016 70 Tarkastuslautakunta 07.09.2016 Aika 07.09.2016 klo 16:10-18:23 Paikka Hallinnon kh 316 Läsnä Luettelon mukaan Pykälät 39-45 Allekirjoitukset Juha Päivärinta Jari
LisätiedotJärvenpään kaupungille toteutettu lainakilpailutus tarjousvertailu ja vertailulaskelmat
Järvenpään kaupungille toteutettu lainakilpailutus tarjousvertailu ja vertailulaskelmat Marraskuu 2018 Julkinen versio 1Copyright inspira Yhteenveto 1. Inspira avustaa Järvenpään kaupunkia lainarahoituksen
LisätiedotRuotsin kruunuissa kirjatun liikearvon määrä 31.12.2014 oli 23 098 tuhatta euroa (2013: 23 897 tuhatta euroa).
RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Rahoitusriskien osatekijät Etteplan-konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskille sekä vastapuoli- ja luottoriskille.
LisätiedotUusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko
Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku
LisätiedotTALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 SIJOITUSPOLITIIKKA
AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010. hyväksyttäväksi 1 (11) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 SIJOITUSPOLITIIKKA 1. SIJOITUSPOLITIIKKA 1.1. Sijoitusomaisuus 1.1.2010 1.2. Tuottotavoitteet
LisätiedotValtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka
Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN
LisätiedotValmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju, puh ,
Kunnanhallitus 55 09.05.2016 Kunnanvaltuusto 15 16.05.2016 Kunnanhallitus 172 11.12.2017 Talousarvion lisämääräraha v. 2017 1070/02/2016 Khall 09.05.2016 55 Valmistelija: hallintojohtaja Virpi Myllyharju,
LisätiedotTietoja koronvaihtosopimuksista
Tietoja koronvaihtosopimuksista Tämä esite sisältää tietoja Danske Bankin kautta tehtävistä koronvaihtosopimuksista. Koronvaihtosopimuksilla voidaan käydä kauppaa Danske Bankin kanssa pörssin ulkopuolella
LisätiedotPitääkö korkojen nousua pelätä?
Pitääkö korkojen nousua pelätä? 22.11.2018 Jari Vaine Erityisasiantuntija/rahoitusala, kuntatalous 12.11.2018 08:41 2 Korkoja liikuttavia tekijöitä, esimerkiksi Lyhyet korot Inflaatiotavoite ja odotukset
LisätiedotKuntarahoitus Oyj. Terhi Vainikkala
Kuntarahoitus Oyj Terhi Vainikkala 26.8.2019 2 Suomalaisen hyvinvoinnin mahdollistaja Asiakkaat Kunnat, kuntayhtymät ja niiden yhtiöt Yleishyödylliset asuntotuotannon toimijat Palvelut Lainarahoitus Leasingrahoitus
LisätiedotHajauttamisen perusteet
Hajauttamisen perusteet Sisältö 1. Miksi hajauttaa sijoituksia? 2. Ajallinen hajauttaminen 3. Hajautus omaisuusluokissa 4. Toimialakohtainen hajauttaminen 5. Hajauttaminen yhtiön koon mukaan 6. Maantieteellinen
LisätiedotKAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN
00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien
LisätiedotSÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä
1 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginkanslia KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 055 JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 4 :n 2 momentti poistettu (KV 25.11.2002) Muutos 11 :n 3 momenttiin
LisätiedotSIJOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET Savon koulutuskuntayhtymä
HA LLINTO PALV ELU T SIJOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET Savon koulutuskuntayhtymä Käsitelty: yhtymähallitus 27.5.2016 xx Hyväksytty: yhtymävaltuusto 14.06.2016 xx Tämä ohje on voimassa 1.8.2016 alkaen toistaiseksi.
LisätiedotLUUMÄEN KUNTA SIJOITUSSTRATEGIA
LUUMÄEN KUNTA SIJOITUSSTRATEGIA Kh 3.3. 2014 Kv 2014 1. SIJOITUSTOIMINNAN TAUSTAA Luumäen kuntaan on vuosien kuluessa muodostunut sijoitusomaisuus sekä maksuvalmiuden ylittävistä varoista että lahjoituksina
LisätiedotSÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.
SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista
LisätiedotUusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?
Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta
LisätiedotPorvoon kaupunki. Varainhankinnan politiikka 15.1.2010. Porvoo Varainhankinnan politiikka 280110 paivitetty.doc
ABCD Porvoon kaupunki Porvoo 280110 paivitetty.doc 2009 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International,
Lisätiedot636/ Sijoitustoiminnan ohjeet
636/2017 100 Sijoitustoiminnan ohjeet Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) hyväksyä liitteen mukaisen sijoitustoiminnan ohjeen 2) antaa ohjeen kirkkovaltuustolle
LisätiedotHajauttamisen perusteet
Hajauttamisen perusteet Tervetuloa webinaariin! Tavoitteena on, että opit hajauttamisen perusteet. On kuitenkin hyvä muistaa, että on olemassa muitakin huomioonotettavia yksityiskohtia, joita valistuneen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 1313/02.05.05/2015 115 Investointirahaston sijoitusperiaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotPankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
LisätiedotKorkomarkkinoiden erityispiirteet
Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan
Lisätiedot3 Taloudellisten riskien hallinta
Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3 Taloudellisten riskien hallinta 3 Taloudellisten riskien hallinta Riskienhallinnan periaatteet Neste Oil tunnistaa riskin olennaisena
LisätiedotKuntarahoituksen rahoituksen edellytykset
Kuntarahoituksen rahoituksen edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen Kunnan myöntämä takaus Terhi Vainikkala, 1Copyright Kuntarahoitus EU:n valtiontukisäännöt 2 Valtiontuki Valtiontuki on taloudellisen
LisätiedotAjankohtaista johdannaisista
Ajankohtaista johdannaisista Kuntamarkkinat Jari Vaine, erityisasiantuntija / rahoitusala Miksi johdannaisia käytetään? Keskeisintä mahdollisuus eriyttää eri riskien käsittely laadullisesti, määrällisesti
LisätiedotTASEHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET HELSINGIN KAUPUNKIKONSERNISSA
OHJE 1(18) TASEHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET HELSINGIN KAUPUNKIKONSERNISSA OHJE 2(18) Sisältö A. HELSINGIN KAUPUNGIN TASEHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 1 Tasehallinnan ja taseriskien määrittely...
Lisätiedot4 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA. 4.1 Rahoitusriskien osatekijät
4 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA 4.1 Rahoitusriskien osatekijät Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskille sekä vastapuoli- ja luottoriskille.
LisätiedotEläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen
VS Eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskeminen ja sijoitusten hajauttaminen VS-tiedonkeruussa kerätään vuosineljänneksittäin tietoa eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta.
LisätiedotPIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com
PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden
LisätiedotTALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2013
AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Edustajisto hyväks. 29112012 1 (11) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2013 SIJOITUSPOLITIIKKA 1. AYY SIJOITUSOMAISUUS 1.1. Sijoitusomaisuuden rakenne 1.2. Lähtökohta
LisätiedotValtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS
VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2005 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 5 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 6 36.09
LisätiedotPIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN
PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita
LisätiedotKreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016
Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion
LisätiedotKunnan toiminta markkinoilla markkinoiden toimivuus Kuntamarkkinat Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kuntaliitto
UUDEN KUNTALAIN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN TAKAUKSIIN Kunnan toiminta markkinoilla markkinoiden toimivuus Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Uuden
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 4/2011
Määräykset ja ohjeet 4/2011 Asuntoluoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittävän enimmäiskorvauksen laskentaan käytettävät Dnro FIVA 9/01.00/2011 Antopäivä 15.12.2011 Voimaantulopäivä 31.3.2012 FIASSIVALVOTA
LisätiedotVarainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet
Varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet Oulun kaupunki kh 3.2.2014 kv 17.2.2014 Sisällys 1. YLEISTÄ...2 1.1. Lähtökohdat varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteille...2 1.2. Varainhankinnan
LisätiedotTietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista
Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista Tämä esite sisältää tietoja Danske ankin kautta tehtävistä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista. Koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla voidaan käydä Danske ankin
LisätiedotNordnetin luottowebinaari
Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa
LisätiedotKuntarahoitus kuntien oma rahoituskumppani
1 Kuntarahoitus kuntien oma rahoituskumppani 2 Kuntarahoitus-konserni lukuina Kuntarahoitus-konserniin kuuluvat emoyhtiö Kuntarahoitus Oyj ja tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. 1-6 2015
LisätiedotIisalmen kaupungin sijoittamisen puitteet ja sijoitussuunnitelma vuosille 2014-2016
1 (10) Iisalmen kaupungin sijoittamisen puitteet ja sijoitussuunnitelma vuosille 2014-2016 Sijoitustyöryhmä 27.5.2014 Kaupunginhallitus 9.6.2014 Kaupunginvaltuusto x.x.2014 2 (10) Sisällysluettelo 1 Tausta
LisätiedotVARALLISUUDEN HOITOA JA SIJOITUSTOIMINTAA KOSKEVAT PERIAATTEET
KIURUVEDEN KAUPUNKIKONSERNI (kaupunki ja tytäryhteisöt) VARALLISUUDEN HOITOA JA SIJOITUSTOIMINTAA KOSKEVAT PERIAATTEET Kaupunginhallitus 5.2.2018 18 Kaupunginvaltuusto 19.2.2018 5 1 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Kuntalain
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
LisätiedotSAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV
Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 2/2012
Määräykset ja ohjeet 2/2012 Vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja Dnro FIVA 10/01.00/2011 Antopäivä 23.2.2012 Voimaantulopäivä 31.12.2011 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
LisätiedotLiite kaupunginhallituksen esityslistaan
Liite kaupunginhallituksen esityslistaan 16.4.2018 AMPUMINMAAN VESIHUOLTO-OSUUSKUNTA - TAKAUSANOMUS Ampuminmaan vesihuolto-osuuskunta, Y-tunnus 2720286-8, on anonut kaupungin takausta 827 500 euron lainasummalle
LisätiedotUusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?
Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuntatalo 3.3.2015
LisätiedotSÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.
SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista
Lisätiedot1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot
1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön
LisätiedotSOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET
N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta
LisätiedotSijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen
Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet
Lisätiedot25. Rahoitusriskien hallinta
EI-PURETTAVISSA OLEVISTA VUOKRASOPIMUKSISTA SAATAVAT VÄHIMMÄISVUOKRAT ERÄÄNTYMISAJOITTAIN Enintään 1 vuoden kuluessa 4,5 5,4 1 5 vuoden kuluttua 7,7 11,3 Yli 5 vuoden kuluttua 0,0 1,5 Yhteensä 12,2 18,2
LisätiedotLIITE 13 KUNNANHALLITUS 1/02.02.2010 61. Kunnan ja kuntayhtymän SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEISTA PÄÄTTÄMINEN
LIITE 13 KUNNANHALLITUS 1/02.02.2010 61 Kunnan ja kuntayhtymän SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEISTA PÄÄTTÄMINEN 2(28) TEKIJÄ Oiva Myllyntaus 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Kuntatalon paino Helsinki 2002 Myynti:
LisätiedotSijoitustyöryhmä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto PL 10, IISALMI Puh. (017)
Sijoitustyöryhmä 24.4.2017 Kaupunginhallitus 21.8.2017 Kaupunginvaltuusto 28.8.2017 PL 10, 74101 IISALMI Puh. (017) 272 31 2 (9) Sisällysluettelo 1 Tausta ja tavoitteet... 3 2 Sijoitusorganisaatio ja valtuudet...
LisätiedotOP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)
OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) 20.1.2012 Finanssivalvonnalle KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINTAA KOSKEVA LUPAMENETTELY JA RISKIENHALLINTA SEKÄ RAPORTOINTI Finanssivalvonta on 18.11.2011 pyytänyt lausuntoamme
Lisätiedot