Konsernin liitetiedot

Transkriptio

1 Konsernin liitetiedot (Milj. e) 29. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA Kemiran konsernirahoituksen tehtävänä on huolehtia rahoitusriskien hallinnasta voimassa olevan toimintaohjeen mukaisesti. Rahoituksen toimintaohje on yhtiön hallituksen hyväksymä ja siinä määritellään rahoituksen hallinnon toimintaperiaatteet. Hallitus vahvistaa vuosittain rahoituksen toimintasuunnitelman sekä rahoitusriskien sallitut enimmäismäärät. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata yhtiötä rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta vaihteluilta ja siten turvata omalta osaltaan yhtiön tuloskehitys ja oma pääoma. Kemira käyttää erilaisia rahoitusinstrumentteja asetettujen limiittien puitteissa. Konsernissa käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoja ja riskejä voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata. Johdannaisinstrumentteja käytetään ainoastaan suojautumistarkoituksiin, ei spekulatiivisesti. Valuutta- ja korkoriskien hallinta on keskitetty konsernirahoitukseen. VALUUTTARISKI Valuuttavirtariskiä syntyy sekä euroalueella että sen ulkopuolella muista kuin kotivaluutassa tapahtuvista valuuttavirroista. Konsernin merkittävimmät valuuttavirtariskit syntyvät Ruotsin kruunusta ja Kanadan dollarista. Vuoden lopussa SEK-määräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 43 milj. euroa (40 milj. euroa), keskimääräisen suojausasteen ollessa 45 % (33 %). Vastaavasti CADmääräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan noin 26 milj. euroa (19 milj. euroa), keskimääräisen suojausasteen ollessa 50 % (42 %). Lisäksi Kemiralle aiheutuu valuuttavirtariskiä Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja Norjan kruunun osalta yhteensä vasta-arvoltaan noin 50 miljoonaa euroa. Valuuttariskiltä suojaudutaan pääsääntöisesti valuuttatermiineillä ja -optioilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio konsernitason suurimmista valuuttavirtariskeistä Transaktio- ja translaatioriski, Milj. e SEK CAD USD Muut SEK CAD USD Muut Operatiivinen nettovirta 1) -43,3 26,0 11,7 70,1-39,9 18,6 27,8 55,4 Nettolainaus 18,2-208,0 49,5 17,4-17,1 128,9 42,0 Johdannaiset, transaktioriskin suojaus 25,1-11,4-12,1 33,3 11,2-12,1-11,6-25,0 Johdannaiset, taseriskin suojaus ,0-50,2-13,5-136,4-52,0 Yhteensä 0,0 14,6 25,6 102,7-11,3 2,9 8,7 20,4 1) Perustuu 12 kuukauden valuuttavirtaennusteeseen Kaupallinen nettovaluuttavirtaennuste vuodelle 2013 oli vuodenvaihteessa 2012/ milj. euroa suojausasteen ollessa 55 % (41 %). Suojausastetta seurataan päivittäin. Kokonaisvirtariskin suojaamisessa neutraali taso saavutetaan, kun ennustetusta nettovaluuttavirrasta on suojattuna 50 %. Ennustetusta virrasta on aina oltava suojattuna vähintään 30 % ja enintään 100 %. Valuuttakurssien heikentyminen kymmenellä prosentilla suhteessa euroon tilinpäätöshetken kursseja käyttäen ja ilman suojaustoimintaa aiheuttaisi noin 10 milj. euron negatiivisen vaikutuksen tulokseen ennen veroja (10 milj. euroa). 1

2 Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroina, Kemira altistuu valuutan translaatioriskille siltä osin kuin sen muualla kuin Suomessa sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muina valuuttoina kuin euroissa. Translaatioriskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Kanadan dollari ja Brasilian real. Konserniyhtiöiden suurimmat omat pääomat ovat Ruotsin kruunuina, Yhdysvaltain dollareina ja Brasilian realeina. Tavoitteena on suojautua taseriskeiltä pitämällä taseen valuuttamääräiset velat tasapainossa valuutoittain taseen omaisuuserien kanssa. Konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa seurataan omavaraisuusastetta. Konsernin politiikan mukaisesti oman pääoman suojaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun +/- 5 %:n muutos valuuttakursseissa aiheuttaa yli 1,5 prosenttiyksikön muutoksen omavaraisuusasteessa. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksessa käytetään ensisijaisesti pitkäaikaisia lainoja. Kyseisiin suojauksiin ei sovelleta suojauslaskentaa. KORKORISKI Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin korkoriskin mittarina käytetään keskimääräistä koron määräytymisajankohtaa mittaavaa duraatiota, jonka tulee olla 6 24 kuukautta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää sekä koronvaihtosopimuksia että korko-optioita kuten myös korkotermiinejä ja korkofutuureja päästäkseen rahoituspolitiikan mukaiseen tavoitteeseen. Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli vuoden 2012 lopussa 16 kuukautta (17 kuukautta). Ilman korkojohdannaisia duraatio oli 7 kuukautta (8 kuukautta). Vuoden 2012 lopussa konsernin koko lainasalkusta, johdannaiset mukaan lukien, 56 % oli kiinteään korkoon sidottua (58 %). Konsernin nettorahoituskustannus on noin 3,5 % (3,9 %). Luku on saatu jakamalla vuotuiset nettokorot ja muut rahoituskulut ilman kurssieroja ja osinkoja vastaavan ajanjakson keskimääräisellä korollisella nettovelalla. Nettorahoituskustannukseen vaikuttavat eniten euro- ja Yhdysvaltain dollarimääräisten velkojen korkotasot. Tilinpäätöspäivänä konsernin lainasalkun keskikorko oli noin 1,6 %. Kiinteäkorkoiset rahoitusvarat ja -velat ovat alttiina korkojen muutoksesta johtuvalle hintariskille. Vaihtuvakorkoiset rahoitusvarat ja - velat, joiden korko muuttuu markkinakorkojen muuttuessa, ovat alttiina koroista johtuvalle rahavirtariskille. Alla olevassa taulukossa on esitetty lainasalkun korkojen kiinnittämisen aikarajat. Koron määräytyminen <1 vuosi 1 5 vuotta >5 vuotta Yhteensä Vaihtuvakorkoinen nettovelka Kiinteäkorkoinen nettovelka Yhteensä Koron määräytyminen <1 vuosi 1 5 vuotta >5 vuotta Yhteensä Vaihtuvakorkoinen nettovelka Kiinteäkorkoinen nettovelka Yhteensä Rahoituspolitiikan seurauksena konsernin keskikorko on yleensä matalien korkojen vallitessa lyhytaikaisten korkojen markkinatasoa korkeampi ja toisaalta korkeiden korkojen vallitessa sitä alhaisempi. Jos korkotaso olisi noussut yhden prosenttiyksikön , konsernin maksamat korkokulut kasvaisivat seuraavan 12 kuukauden aikana noin 2,1 milj. euroa ennen veroja (2,9 milj. e). Kemirakonsernin nettoveloista 55 % (64 %), johdannaiset mukaan luettuna, hinnoitellaan uudelleen vuoden 2013 aikana. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli avoimia korkojohdannaisia, joiden markkina-arvo oli -6,2 milj. euroa (-5,3 milj. e). Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamaan konsernin lainasalkkua IAS 39:ssä määritetyllä tavalla suojauslaskennan periaatteiden 2

3 mukaisesti. Suojauslaskentapolitiikka on kuvattu konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteissa. Yhden prosenttiyksikön nousu korkotasossa lisäisi korkojohdannaisten arvostusta noin 0,6 milj. eurolla (0,6 milj. e) omassa pääomassa ennen veroja. HINTARISKI Sähkön hinta vaihtelee markkinatilanteen mukaan hyvinkin voimakkaasti. Kemira-konsernin tavoitteena on sähköostojen suojaustoimenpiteillä tasata raaka-ainekustannuksia. Suojauspolitiikan mukaisesti suojaukset tehdään suhteessa voimassa oleviin myyntisopimuksiin siten, että suojaukset kattavat tehdyt sitoumukset. Suojausinstrumenttina käytetään pääsääntöisesti sähköpörssin johdannaisia. Suojauksiin liittyvät valuutta- ja aluehintariskit on suojattu Suomen osalta tekemällä sopimukset pääosin HELEURmääräisinä. Ruotsin osalta suojaukset on tehty pääosin MALSEK-määräisinä, millä alueella sijaitsee suurin kulutus Ruotsissa. Valtaosa sähköjohdannaisista käsitellään rahavirtojen suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti, kuten edellä on todettu. Kohdeetuuden ennakoidut fyysiset toimitukset eli ostot kirjataan vasta toimituskaudella. Mikäli sähkön hinnanmuutosten suojaamiseen käytettyjen johdannaisten markkinahinta muuttuisi +/-10 prosenttia, vaikutus sähkön suojaussopimusten arvoon olisi +/-5,3 milj. euroa (+/-12,7 milj. euroa). Kemiran suolaostosopimus vuosille sisälsi kytketyn johdannaisen. Muuttuva hintakomponentti riippui polttoöljyn euromääräisestä hinnasta, joten sopimuksessa oli alttius sekä polttoöljyn hinnalle että EUR/USD valuuttakurssille. LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI Konsernin rahoituspolitiikka määrittelee sekä sijoitustoiminnan että johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset ja sijoituspolitiikan. Konserni pyrkii minimoimaan vastapuoliriskiään käyttämällä vastapuolinaan ainoastaan hyvän luottokelpoisuuden omaavia rahoituslaitoksia sekä hajauttamalla sopimuksia näiden kesken. Konsernirahoitus hyväksyy tytäryhtiöiden uudet pankkisuhteet. Konsernirahoituksen käyttämiä hyväksyttyjä rahalaitosvastapuolia on tällä hetkellä 11, joista kaikilla on vähintään A-tason luokitus Standard & Poor sin luottoluokitustietojen perusteella. Konsernin rahalaitosvastapuolten enimmäisriski on tilinpäätöshetkellä 136,1 milj. euroa (189,8 milj. e). Vastapuoliriskiä seurataan kuukausitasolla määrittämällä jokaiselle vastapuolelle maksimiriski saatavien markkina-arvon perusteella. Kullekin rahoituslaitokselle on olemassa hyväksytty limiitti. Rahoituksen transaktioihin liittyvistä luottoriskeistä ei tilikauden aikana syntynyt luottotappiota. Rahoituksen vastapuoliriskiä aiheutuu siitä, että rahoitustapahtuman sopimusosapuoli ei välttämättä pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan. Riskit liittyvät lähinnä sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Konsernirahoitus saa sijoittaa enintään 150 milj. euroa likvidejä varoja suomalaisten yritysten yritystodistusohjelmiin. Yksittäiseen yhtiöön voidaan sijoittaa enintään 30 milj. euroa enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kemiralla on käytössä konsernin laajuinen luottoriskipolitiikka. Kemira myy tuotteitaan avoimeen laskuun vain sellaisille yrityksille, joilla ei ole merkintöjä luottotiedoissa. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska sen asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti jakautunut eri puolille maailmaa. Useimmille asiakkaille on olemassa luottolimiitit, joita seurataan systemaattisesti. Joissakin tapauksissa käytetään dokumenttimaksuja, kuten rembursseja. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2012 lopulla avoinna olevien myyntisaamisten ikäjakauma. Myyntisaamisten ikäjakauma Erääntymättömät saamiset 247,7 250, päivää myöhässä olevat myyntisaamiset 43,4 46,0 Yli 91 päivää myöhässä olevat saamiset 1,1 3,5 Yhteensä 292,2 300,0 Myyntisaamisten arvonalentumistappio oli 3,3 milj. e (3,2 milj. e). 3

4 MAKSUVALMIUS- JA UUDELLEENRAHOITUSRISKI Konsernin maksuvalmius turvataan tililimiiteillä, rahamarkkinasijoituksilla ja valmiusluotolla. Konsernin rahavarat vuoden 2012 lopussa olivat 132,7 milj. euroa (185,8 milj. euroa), josta 42,0 milj. euroa oli lyhytaikaisia sijoituksia (61,7 milj. euroa) ja 90,7 milj. euroa pankkitalletuksia (124,1 milj. euroa). Konserni hajauttaa uudelleenrahoitusriskinsä hankkimalla rahoitusta eri lähteistä. Konsernin pankkilainojen ja vakuutusyhtiölainojen sekä lyhytaikaisten kotimaisten yritystodistusohjelmien tavoitteena on tasapainottaa lainasalkun erääntymisaikataulua ja ylläpitää riittävän pitkää maturiteettia pitkäaikaisille lainoille. Konsernin rahoituspolitiikan mukaan lainojen keskimääräisen erääntymisajan tulee aina olla vähintään 3 vuotta. Konsernilla on oltava voimassaolevia sitovia luottojärjestelyjä, jotka kattavat suunnitellut rahoitustarpeet, pitkien velkojen lyhennyserät, yritystodistuslainojen ja muiden sitoumuksettomien lyhyiden lainojen rahoitustarpeet seuraavan 12 kuukauden aikana. Lainojen uudelleenrahoitus on suunniteltava siten, että korkeintaan 30 % kokonaislainasalkusta erääntyy seuraavien 12 kuukauden aikana. Vuoden 2012 lopussa velkasalkun keskimääräinen erääntymisaika oli 3,4 vuotta. Konsernilla on 600 milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma, jolla voidaan laskea liikkeelle maksimissaan vuoden pituisia yritystodistuksia. Vuoden 2012 lopussa yritystodistusmarkkinoilta hankittiin 193,6 milj. euroa. Vastaavasti konsernilla oli samana ajankohtana 132,7 milj. euroa likvidejä lyhyt- ja pitkäaikaisia sijoituksia. Lisäksi konserni on sopinut 300 milj. euron valmiusluotosta, joka erääntyy kesäkuussa valmiusluotto oli kokonaisuudessaan nostamatta. Valmiusluotto on joustava lyhyt- ja pitkäaikaisrahoituksen muoto, jonka maksurakenne on ennakoitavissa. Nettovelan elan ikäjakauma, milj. e PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA Konsernin keskipitkän aikavälin tavoitteena on pitää yhtiön velkaantuneisuusaste (gearing) alle 60 %. Velkaantuneisuus lasketaan jakamalla korolliset nettovelat (korolliset velat rahavarat) omalla pääomalla. Valmiusluottosopimuksen mukaan velkaantuneisuusaste ei saa ylittää 100 %. Velkaantuneisuuden lisäksi eräissä muissa kahdenvälisissä luotoissa on sopimusehto, jonka mukaan yhtiö vakuuttaa taloudellisen tilansa pysyvän sellaisena, että konsernin oma pääoma on aina vähintään 25 % konsernin taseen loppusummasta (omavaraisuusaste). 4

5 Hallitus ehdottaa vuoden 2012 osingoksi 0,53 euroa osakkeelta (0,53), mikä vastaa 482 %:n osinkosuhdetta (59 %). Pitkän aikavälin tavoitteena on jakaa % operatiivisesta nettotuloksesta osinkoina osakkeenomistajille Korolliset velat 664,7 701,6 Rahavarat 132,7 185,8 Korolliset nettovelat 532,0 515,8 Oma pääoma 1 314, ,8 Taseen loppusumma 2 489, ,5 Velkaantuneisuus 40 % 38 % Omavaraisuusaste 53 % 51 % RAHAVARAT Käypä arvo Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Rahat ja pankkisaamiset 90,7 90,7 124,1 124,1 Rahamarkkinasijoitukset 34,9 34,9 54,9 54,9 Rahastosijoitukset 7,1 7,1 6,8 6,8 Yhteensä 132,7 132,7 185,8 185,8 Rahamarkkinasijoitukset ovat luonteeltaan lyhytaikaisia. Rahastosijoitusten käypä arvo perustuu vastapuolten ilmoittamiin lukuihin. 5

6 PITKÄAIKAISET KOROLLISET VELAT JA NIIDEN LYHENNYSERÄT Valuutta Erääntyminen Käypä arvo Kirjanpitoarvo EUR 227,5 219,1 12,2 24,2 78,8 24,6 24,6 54,7 USD 185,1 186,4 51,4 32,3 10,7 8,9 32,2 50,9 Muut 46,5 45, , ,9 Yhteensä 459,1 451,1 63,6 56,5 112,2 33,5 56,8 128,5 Valuutta Erääntyminen Käypä arvo Kirjanpitoarvo EUR 249,8 245,7 32,9 20,3 24,6 74,6 24,6 68,7 USD 264,4 257,4 8,9 93,2 47,6 8,9 8,9 89,9 Muut 27,5 28,0 24, ,0-0,1 Yhteensä 541,7 531,1 66,7 113,5 72,2 86,5 33,5 158,7 Lukuihin sisältyvät vuoden 2013 (2012) suunnitellut lyhennykset ilman yritystodistusvelkoja, rahoitusleasingvelkoja ja muita lyhytaikaisia velkoja. 6

7 KAIKKIEN RAHOITUSVAROJEN RAHAVIRTA Luottotyyppi Erääntyminen Nostettu Nostamatta Lainat rahoituslaitoksilta 451,1 63,6 56,5 112,2 33,5 56,8 128,5 rahoituskulut 1,0 0,9 1,8 0,5 0,9 2,1 Valmiusluotto 0,0 300,0 rahoituskulut Rahoitusleasingvelat 1,1 rahoituskulut 0,1 Yritystodistusohjelma 193,6 406,4 193,6 rahoituskulut 0,8 Muut lyhytaikaiset korolliset velat 18,9 18,9 rahoituskulut 0,5 Korolliset velat 664,7 706,4 278,5 57,4 114,0 34,0 57,7 130,6 Ostovelat 157,6 Valuuttatermiinisopimukset menot 611,2 611,2 tulot -612,9-612,9 Muut johdannaiset 1) 13,0 4,6 2,7 2,7 2,8 0,2 Ostovelat ja johdannaiset yhteensä 168,9 2,9 2,7 2,7 2,8 0,2 Kaikki yhteensä 833,6 706,4 281,4 60,1 116,7 36,8 57,9 130,6 Takaukset 2,7 7

8 Luottotyyppi Erääntyminen Nostettu Nostamatta Lainat rahoituslaitoksilta 531,1 66,6 113,5 72,2 86,5 33,5 158,8 rahoituskulut 1,4 2,3 1,5 1,8 0,7 3,2 Valmiusluotto 0,0 300,0 rahoituskulut Rahoitusleasingvelat 1,2 rahoituskulut 0,1 Yritystodistusohjelma 164,0 436,0 164,0 rahoituskulut 0,8 Muut lyhytaikaiset korolliset velat 6,2 6,2 rahoituskulut 0,1 Korolliset velat 702,5 736,0 239,2 115,8 73,7 88,3 34,2 162,0 Ostovelat 191,5 191,5 Valuuttatermiinisopimukset menot 554,6 554,6 tulot -552,9-552,9 Muut johdannaiset 1) 9,9 3,6 1,9 1,7 0,9 1,8 Ostovelat ja johdannaiset yhteensä 203,1 196,8 1,9 1,7 0,9 1,8 Kaikki yhteensä 905,6 736,0 436,0 117,7 75,4 89,2 36,0 162,0 Takaukset 4,4 1) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset sekä sähkö- ja suolajohdannaiset 8