Kilpailtu raha ja tieteen taso. Jarmo Laine 12. toukokuuta 2011

Transkriptio

1 Kilpailtu raha ja tieteen taso Jarmo Laine 12. toukokuuta 2011

2 Tieteen maantiedettä Maailman t&k investoinneista 80% käytetään 10 maassa (USA, Japani, Kiina, Saksa, Ranska, Etelä-Korea, Iso-Britannia, Venäjä, Kanada, Italia) Aasian, erityisesti Kiinan, osuus maailman t&k -investoinneista kasvaa voimakkaasti, samalla Euroopan ja Pohjois-Amerikan osuudet vähenevät. Kehitys on samantapaista tieteellisten julkaisujen suhteen. Globaalit työvoima- ja koulutusmarkkinat lisäävät kilpailua lahjakkuuksista Kansainvälisessä tieteellisessä kilpailussa tutkimuksen, tutkimusympäristöjen ja tutkijakoulutuksen laatu, tutkimusinfrastruktuurit, kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus painottuvat OECD-maiden tutkijoista 1% ja EU-maiden tutkijoista 3% on suomalaisia 2

3 Tieteellisen tutkimuksen ja sen rahoittamisen merkityksestä Tieteellisen tutkimuksen merkitys on edelleen kasvamassa. vaikutukset läpäisevät koko yhteiskunnan. Tieteen Korkeatasoinen tutkimus on välttämätön perusta innovaatiojärjestelmälle ja tieteen sovelluksille. Sekä tieteellisen tutkimuksen rahoitus että sen tekeminen ovat pääosin julkisen sektorin (ml. yliopistot) vastuulla. Emme voi varmuudella tietää, mitä tutkimusta tarvitsemme tulevaisuudessa. Sen tiedämme, että tutkimuksen ja tutkijoiden tason on oltava mahdollisimman korkea. Suomessa on oltava henkistä pääomaa, jotta kykenemme hyödyntämään myös sen 99% tieteellisestä tiedosta, joka ei synny Suomessa. Tieteen korkea taso on edellytys yhteistyölle parhaissa verkostoissa. 3

4 Julkinen t&k-rahoitus Suomessa 2000-luvun alussa Suomen kokonaistutkimuspanos kasvoi vuosittain keskimäärin 5 %. Vuonna 1999 se oli 3,9 miljardia euroa ja vuonna 2010 se oli noin 6,9 mrd. euroa. Kasvu on tasaantunut. Valtion tutkimusrahoitus oli 1,3 miljardia euroa vuonna 2000 ja on 2,1 mrd. euroa vuonna 2011 Suomen Akatemian käytössä oleva rahoitus oli vuonna 2000 noin 154 miljoonaa euroa ja on noin 350 milj. euroa vuonna 2011 Akatemian ja Tekesin yhteenlaskettu rahoitus valtion tutkimusrahoituksesta oli 42 % vuonna 2000 ja on 46 % (940,2 milj. euroa) vuonna

5 Valtion tutkimusmenot 2011 Yhteensä 2,065 mrd euroa Lähde: Tilastokeskus2011 5

6 Suomen Akatemian rahoituspäätökset tutkimuksen suorituspaikoittain vuonna 2010 Yhteensä 324 milj. euroa 6

7 Tekesin rahoituspäätökset 2010 Yhteensä 633 miljoonaa euroa projektiin Avustukset yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja julkisille organisaatioille 186 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 193 milj. euroa Lainat yritysten kehitysja innovaatiotoimintaan 155 milj. euroa Tutkimusrahoitus sisältää 29 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ohjelmat ovat tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteishankkeita DM

8 Tekesin rahoitus yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin 2010 Yhteensä 251 miljoonaa euroa 632 julkiseen tutkimusprojektiin Miljoonaa euroa Moniin tutkimusprojekteihin osallistuu tutkimusryhmiä useista yliopistoista, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista. Luvut sisältävät 29 milj. euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta. Kuvassa näkyy tutkimusorganisaatioille ohjautuva SHOKien ohjelmien tutkimusrahoitus. Lisäksi Tekes rahoittaa yritysten osuutta SHOKien ohjelmissa DM

9 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Akatemian tutkimusohjelmat Huippuyksiköt Tutkija Tutkijatohtori Akatemiatutkija Akatemiaprofessori Tutkimusympäristö Infrastruktuurit Tohtoriohjelmat FiDiPro SA

10 Määräaikaisia mahdollisuuksia arvioinnin perusteella Akatemia tarjoaa Suomen parhaille tutkijoille mahdollisuuden toteuttaa kunnianhimoisimmat tutkimussuunnitelmansa. Kilpailtu tutkimusrahoitus ja kansainvälinen arviointi ovat keinoja tutkimuksen tasoa. nostaa Rahoituksen kilpailutus (myöntöprosentti 10-25) ja määräaikaisuus (3-6 vuotta) ovat keinoja edistää tutkimuksen uusiutuvuutta. Akatemian rahoitus tukee osaltaan muutosta ja dynamiikkaa yliopisto- ja tutkimuslaitosjärjestelmässä. Akatemia lisää tutkijoiden mahdollisuuksia sekä kansalliseen että kansainväliseen yhteistyöhön. Akatemia toimii sekä katalysaattorina että resurssien kokoajana, kun etsitään vastauksia uusiin tai muuten merkittäviin tieteellisiin tai yhteiskunnallisiin kysymyksiin. 10

11 Suomalaisen tieteen taso (1/2) Finnish chemistry research is overall at a very good level. There are a number of research groups that are at the international cutting edge. (Chemistry Research in Finland , SAJ 1/2011) The University of Art and Design Helsinki is an excellent institution The quality of work is somewhat uneven, but in the best work the results have international stature and recognition. The Sibelius Academy is certainly a forerunner of research within a performance-oriented music university from a European perspective. Research in Arts and Design in Finnish Universities. SAJ 4/09 Swedish and Finnish manuscripts in clinical medicine are highly cited bringing both countries in the top five of European countries and thus among the very best in the whole world. The evaluation panel is unanimously convinced that clinical research in Sweden and Finland has achieved and rightly deserves an excellent international reputation. Clinical Research in Finland and Sweden, SAJ 5/09 11

12 Suomalaisen tieteen taso (2/2) The Panel found research, in the areas it reviewed, to have very high quality by international standards and was impressed by the amount and quality of the work done. Water Research in Finland , SAJ 1/08 There is clear evidence that the research in many of the visited mechanical engineering units is of a world-class quality and has international visibility Mechanical Engineering Research in Finland , SAJ 5/08 The panel is in general impressed with the publication activity and scientific quality of the outputs of Finnish computer science... Finnish computer science is without doubt healthy, and the morale in the computer science community is perceived to be high. Computer Science Research in Finland , SAJ 8/07 12 Several dental research groups at all three dental schools in Finland perform internationally-recognised clinical and biomedical research, some of which is judged to be excellent; Dental Research in Finland , SAJ 9/07

13 Suomalaisen tieteen taso Conclusions International comparisons suggest that the visibility and impact of scientific publishing in Finland are on the decline. Finland s rankings in OECD comparisons have dropped from the 1990s to the present day. Finnish publications have not been cited as often as publications from the other Nordic countries, for instance. The gap to Denmark in particular has widened rapidly for more than 10 years now, and Norway overtook Finland in the early 2000s. In Sweden, citation trends have been similar to those seen in Finland, although they remain at a higher level. On this criterion, then, the quality of scientific research in Finland is exactly comparable to the average for OECD countries. The State and Quality of Scientific Research in Finland 2009, Publications of the Academy of Finland 10/09 13

14 Tutkimuspolitiikan välineet ja käytännöt viiden maan vertailu Suomen tieteen tila ja taso 2009: Suomalainen tutkimus- ja koulutus-järjestelmä ei kaikilta osin ole hyvässä tilassa eikä tieteen taso ole kehittynyt odotetulla tavalla Mitattaessa tieteellisen tutkimuksen tasoa monet pienet eurooppalaiset maat ovat ohittaneet Suomen tason Tiedepolitiikan kehittämistä varten on tarve saada vertailutietoa eri maiden tutkimusjärjestelmistä, tiedepoliittisia toimenpiteistä ja niiden yhteyksistä tieteellisen tutkimuksen laadun kehittymiseen. Selvityksen kohteeksi valittiin viisi maata: Alankomaat, Irlanti, Norja, Sveitsi ja Tanska Selvitys valmistui joulukuussa 2010 (Suomen Akatemian julkaisuja 2/2010) 14

15 Julkisen t&k-rahoituksen jakautuminen sosio-ekonomisille pääaloille 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tanska Suomi Irlanti Alankomaat Norja Sveitsi Puolustus Taloudellinen kehittäminen Terveys ja ympäristö Suuntamaaton Yleinen yliopistorahoitus (GUF) Muu (Lähde: OECD) 15

16 Tutkimuspolitiikkojen vertailua vahvuuksia vertailumaissa Tanska Irlanti Alankomaat Norja Sveitsi Julkisen tutkimusrahoituksen yleinen kasvu Lisääntynyt vertailu ja arviointi, joka kohdistuu yliopistojen suorituskykyyn kansainvälisesti Siirtyminen kilpailuun perustuvaa rahoitusta suosivaan rahoitusjärjestelmään Kansallisen tutkimusrahoituksen kasvu, joka on mahdollistanut kilpailukykyisten tutkimusryhmien luomisen Tuki tohtoriopiskelijoille ja nuorille post-doc-tutkijoille Parantunut fyysinen tutkimusympäristö, mikä on pitkälti seurausta PRTLI-ohjelmasta Valtava kehitys tutkimusympäristöjen tasossa lisännyt kansanvälistä houkuttelevuutta Tutkimuksen arviointikäytäntöjen kehittäminen kiinteäksi osaksi tutkimuspolitiikkaa Tutkijanuraan liittyvät avustukset Tutkijakoulujärjestelmän kehittäminen Keskittyminen tieteellisiin tuloksiin ja julkaisuihin tiedepolitiikan ja rahoituksen mittareina Tutkimuksen huippuyksikköjen perustaminen Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö ja tutkimustulosten kansainvälinen julkaiseminen Julkisen tutkimusrahoituksen korkea taso ja rahoituksen suuntautuminen pääosin akateemiseen tutkimukseen Yliopistojen kasvaneet paineet toimia kilpailukykyisesti kansainvälisellä tasolla. Yliopistojen sisäisen hallinnon vahvistaminen sekä arviointimenettelyjen kehittyminen 16

17 Huomioita Suomen näkökulmasta Korkeakoulusektorin perusrahoitus on useimmissa maissa hallitsevassa asemassa, joskin kilpailtua rahoitusta ollaan lisäämässä. Suomessa temaattisesti suunnattua rahoitusta monia maita enemmän. Suomessa koulutetaan suhteellisen paljon tohtoreita. Tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen useissa maissa Suomea määrätietoisempaa. Suomessa tutkijoiden palkkataso vertailumaita alempi. 17

18 Kilpailtu raha, tutkimuksen taso ja yliopisto Tutkimuksen rahoitus (yliopistoissa) onkin jo suurelta osin kilpailemalla saavutettua, täydentävää rahoitusta. Sen painottuminen tutkimuksen kokonaisrahoituksessa on nostanut tutkimuksen tasoa, ja sen avulla on myös pystytty huolehtimaan siitä, että rahoitus kanavoituu parhaiden käytettäväksi. Thomas Wilhelmsson rehtori Helsingin yliopisto (Helsingin Sanomat ) 18

19 Tiedeyliopistojen tutkimusmenot, ulkopuolisen rahoituksen osuus sekä Akatemian ja Tekesin osuudet ulkop. rahoituksesta v YLIOPISTO Tutk.menot Ulkop. SA Tekes yhteensä % % % HY 256 milj. 50 % 43 % 7 % TKK 143 milj. 64 % 21 % 32 % HKKK 19 milj. 41 % 18 % 36 % TaiKK 12 milj. 52 % 12 % 21 % OY 102 milj. 30 % 23 % 23 % TY 95 milj. 43 % 49 % 9 % TuKKK 13 milj. 57 % 16 % 16 % JY 90 milj. 37 % 45 % 9 % KY 58 milj. 53 % 26 % 11 % JoY 29 milj. 38 % 54 % 11 % 19

20 Tiedeyliopistojen tutkimusmenot, ulkopuolisen rahoituksen osuus sekä Akatemian ja Tekesin osuudet ulkop. rahoituksesta v YLIOPISTO Tutk.menot Ulkop. SA Tekes osuus TaY 78 milj. 55 % 28 % 10 % TTY 75 milj. 53 % 16 % 41 % ÅA 40 milj. 54 % 34 % 23 % LTY 35 milj. 53 % 11 % 22 % LY 13 milj. 29 % 20 % 13 % VY 11 milj. 33 % 16 % 20 % SvHHS 8 milj. 41 % 22 % 39 % TaY:n (32 %) ja LTY:n (32 %) suurin ulkopuolinen tutkimuksen rahoittajataho oli koti- ja ulkomaiset yritykset LY:lla (29 %), OY:lla (24 %) VY:lla (19 %), KY:lla (18 %) ja TuKKK:lla (17 %) EU-rahoituksen osuus oli muita suurempi 20

21 Maailman top 500 ja suomalaiset yliopistot Maailma Eurooppa Helsingin yliopisto Oulun yliopisto Turun yliopisto Aalto-yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Kriteerit ja painotukset: alumnien (10%) ja laitoshenkilökunnan (20%) Nobel-palkinnot ja Fields-mitalit, tutkijoiden huippusitaatioluvut (20%), Nature & Science julkaisut (20%), Science Citation Index (yhteiskuntatieteet) (20%), instituution henkilökunnan lukumäärä / akateeminen suorituskyky (10%) (Academic Ranking of World Universities, Shanghai Jiao Tong University, 2010) D

22 Akatemian näkökulmasta ajankohtaista ja tärkeää Julkisen tutkimusrahoituksen vahvistaminen Tutkimuksen laatutason nostaminen: mm. yliopistojen ja tutkimuslaitosten luovien tutkimusympäristöjen rakentumisen, profiloitumisen ja toiminnan tukeminen Tutkijoiden ja tutkimuspolitiikan monisuuntainen ja tavoitteellinen kansainvälisyys Tutkimuksen kansalliset infrastruktuurit saatettava ajan tasalle ja kansainvälisiin infrastruktuureihin osallistuttava Tieteen aseman ja tieteellisen tutkimuksen merkityksen korostaminen (ihmiskunta, yhteiskunta, politiikka, elinkeinoelämä, kansalaiset) 22