Miten eurooppalaisen ohjauksen yhteistyö tukee kansallista alueellista toimintaa?

Transkriptio

1 Miten eurooppalaisen ohjauksen yhteistyö tukee kansallista alueellista toimintaa? Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tampere

2 Keskusteluteemoja Eurooppalaisesta yhteistyöstä Eurooppalaisen elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto (ELGPN) ELGPN työkirja 2012 ja alueellinen yhteistyö Network for innovations in guidance and counselling in higher education in Europe (NICE) Ohjausalan ammattilaisten koulutus

3 Elinikäisen ohjauksen yhteys poliittisiin tavoitteisiin Tehokas panostus koulutukseen Työmarkkinatehokkuus Elinikäinen oppiminen Yhteiskunnallinen osallisuus Yhteiskunnallinen tasa-arvo Talouskehitys

4 Käynnistettyjä toimenpiteitä EQF Europass EURES ECVET ECTS Euroguidance ELGPN Lukuisat ohjausalan projektit

5 Eurooppalaisen elinikäisen ohjauuksen toimintapolitiikan verkosto, ELGPN Jäsenmaiden aloite Komissio tuki verkostolle 75% Elinikäisen oppimisen ohjelman kautta Mukana 32 maata (lokakuu 2013) Suomi koordinaattorina Työmuotoja: Kaksi vuosittaista verkostokokousta Temaattiset työryhmät Vertaisoppiminen EU tason ohjauspolitiikkaseminaari kahden vuoden välein Lisätietoja:

6 ELGPN tuotteet: - Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka, Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyöllä - ELGPN Progress Report & Short Report - Concept Notes (Flexicurity, Youth Unemployment, Career Management Skills) - Glossary online version

7 ELGPN-työkirja 2012 Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka: Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle Työkirjassa jäsenmaita kutsutaan arvioimaan ja tarkistamaan kansallisia, alueellisia ja paikallisia elinikäisen ohjauksen linjauksiaan ja käytänteitään (sekä sektorikohtaisesti että monihallinnollisesti) ja suunnittelemaan tulevaa kehitystä. Sektorit: koulut, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, aikuiskoulutus, työllisyys ja yhteiskunnallinen osallisuus

8 Työkirjan lukujen rakenne Poliittiset näkökohdat (hallinnonalojen yhteinen) Toimenpiteitä edellyttäviä kysymyksiä (hallinnonalojen yhteinen) Poliittiset toimenpiteet (hallinnonalojen yhteinen) Alakohtaisesti tarvittavia toimenpiteitä

9 Työkirjan käyttömahdollisuuksia Kansalliset, alueelliset tai paikalliset työryhmät (ELOryhmät tai muut koordinointimekanismit) voivat tarkastella maan/alueen/paikkakunnan elinikäisen ohjauksen kokonaistarjontaa. Tiettyjen sektorien päättäjät ja/tai sidosryhmät voivat tarkastella ohjauspolitiikkojaan, -palveluitaan tai - ohjelmiaan elinikäisen ohjauksen kontekstissa. Päättäjät ja/tai sidosryhmät voivat tutkia toisten maiden politiikkojen kehitystä. Ohjaajien koulutuksessa työkirjalla voidaan lisätä osanottajien tietoisuutta työnsä poliittisesta kontekstista.

10 Elinikäisen ohjauksen järjestämisen periaatteet Kansalainen/yksilö/oppija palveluiden tuottamisen keskiössä (asiakaslähtöisyys) kansalaisen uraosaamisen kehittäminen (osallisuuden mahdollistaminen) palveluiden saatavuuden lisääminen palveluiden laadun parantaminen.

11 Elinikäisen ohjauksen järjestelyjen keskeiset osatekijät Ohjausjärjestelyjen osatekijät Urasuunnitteluvalmiuksien (CMS) osatekijät Ohjauksen saatavuuden osatekijät Laadun ja tutkimusperustaisuuden osatekijät Koordinoinnin ja yhteistoiminnan osatekijät

12 Kansallisten ohjausjärjestelyjen tasoja: Julkinen päätöksenteko TNO-palvelujen organisointi Kansalaisrajapinta - Monikanavaiset palvelut

13 Tilanne Suomessa 2013: Valtakunnan tason toimijoita, esim: - OKM, TEM, STM, VM, ELO - OPH, Oppijan verkkopalvelu - ESR-ohjelmakauden hankkeet - Koordinaatti.fi - VTV:n arviointihanke - SADE -.. TNO-palvelujen organisointi Kansalaisrajapinta - Monikanavaiset palvelut

14 Tilanne Suomessa 2013: Julkinen päätöksenteko TNO-palvelujen organisointi Ohjauksen ja neuvonnan kasvanut kysyntä ja kirjava tarjonta - Opetustoimi - Nuorisotoimi - Työ- ja elinkeinohallinnon palvelut - Sosiaali- ja terveysalan palvelut - Kansalaisjärjestöt ja kolmas sektori - Projektit ja työpajat - Yksityiset palvelut - Vertaisryhmät -

15 Tilanne Suomessa 2013: Julkinen päätöksenteko Odotukset:TNO-palvelujen organisointi alueilla Odotukset: : - ELY, AVI -TNO-palvelujen ELO-ryhmät - Laituri, OpinOvi - Koordinaatti-hankkeen toimijat - Muut verkostot -. organisointi alueilla???????????? Kansalaisrajapinta - Monikanavaiset palvelut

16 Alueelliset ELO-ryhmät Kun pyritään parantamaan ohjauspolitiikkojen ja - järjestelyjen koordinointia ja yhtenäisyyttä, useimmissa Euroopan maissa haasteena on pirstaleisuus ja sektoroituminen. Paikallisten, alueellisten ja kansallisten ohjausfoorumien ja vastaavien poliittisten koordinaatiomekanismien perustaminen on näiden pyrkimysten tärkeä osa, kun luodaan kumppanuuksia eri toimijoiden ja sidosryhmien välille. Kansallisia työryhmiä voidaan täydentää alueellisilla työryhmillä joko kansallisia työryhmiä tukemaan tai maissa, joiden hallintojärjestelmä on hajautettu erillisinä mekanismeina, joilla on kansallisia kytköksiä.

17 Alueelliset ELO-ryhmät Alueellisessa yhteistoiminnassa ja koordinoinnissa voidaan erottaa neljä ulottuvuutta: (1) alueen sisäinen: yhteydet alueen sisällä, rakenteellisten siilojen ja eri sektorien välillä (2) alueiden välinen: yhteyksiä vierekkäisten alueiden välillä (3) aluerajat ylittävä: teemaklustereita useamman alueen välillä (4) maiden välinen: maiden rajat ylittäviä alueellisia yhteyksiä

18 Alueelliset ELO-ryhmät koordinointi parantaa viestintää kannustaa yhteistyöhön määritellä kansalaisten tarpeita edistää palveluiden suunnittelua ja kehittämistä, myös laatua vaikuttaa politiikkaan hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä

19 Ohjaus ja nuorisotakuu Proaktiiviset palvelut Lähestymistapana jalkautuminen käyttäjien keskuuteen mieluummin kuin oma-aloitteisuuden odottaminen. Yksilön kannustaminen kehittämään taitojaan, motivaatiotaan ja itseluottamustaan. Oikeus päästä maksuttomaan ohjaukseen.

20 Ohjaus ja nuorisotakuu Poliittinen paine tukea nuorisotyöttömiä (erityisesti vuotiaita) on kasvamassa. Laadunvarmistuksessa ja tutkimusperustaisessa oppimisessa tulee korostaa sitä, että tuki kohdennetaan nuorten itsensä lisäksi myös heidän perheilleen ja paikallisille yhteisöille. On olemassa vaara, että jotkin suoritusindikaattorit eivät ilmaise selkeästi epäedullista asemaa / huono-osaisuutta ja siihen liittyviä esteitä. Hallinnon tulee turvata palveluiden käyttäjiä koskeva luottamuksellinen tieto.

21 Työelämässä tapahtuva ohjaus Työpaikalla annettavalla ohjauksella voidaan tukea työntekijän osaamisen kehittämistä ja edistää suorituskykyä ja työllisyyttä. Työmarkkinoiden siirtyessä tarjontapainotteisuudesta kysyntäpainotteisuuteen yhä useammat käyttävät ohjauspalveluita. Työelämässä tapahtuvan oppimisen validointiprosessin (eli akkreditoinnin / aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen) kehittäminen.

22 Ohjauksen verkkopalvelut Henkilökohtaisilla ohjauspalveluilla on kiistattomia etuja. Uudet teknologiat lisäävät selvästi palveluiden saatavuutta, taloudellisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. kaikenikäisille tarkoitetut integroidut palvelut eri kohderyhmille kontekstoidut palvelut (Kuinka rahoitus tulisi kohdentaa eri palvelumuodoille, jotta eniten tarvitsevien ryhmien tarpeisiin voitaisiin vastata?)

23 Ohjauksen verkkopalvelut Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tulisi olla kaikille kansalaisille avoimia riippumatta koulutuksesta, työllisyystilanteesta, osaamisperustasta tai elämäntilanteesta

24 Erilaisten oppijoiden ohjaus Urasuunnittelu: Urasuunnitteluvalmiusohjelmien sisältöä, pedagogiikkaa ja arviointia ei ole mukautettu eri kohderyhmien erityistarpeisiin. Esim. pitkien hoitovapaiden jälkeen töihin palaavat tai perheväkivallan uhrit, vankilasta vapautuvat, huumeidenkäyttäjät, maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt ja vammaiset.

25 Erilaisten oppijoiden ohjaus Saatavuus: TNO-palvelujen vahvempi eriytyminen, jotta voidaan paremmin huolehtia vaikeammin tavoitettavien ryhmien tiedon, ohjauksen ja oppimisen tarpeista. Tällaisia ryhmiä ovat riskinuoret (esim. koulunkäynnin keskeyttäneet), pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet työntekijät (50+), vammaiset, uudelleenorganisoitavien alojen/yritysten työntekijät sekä etniset ja kulttuuriset vähemmistöt.

26 Erilaisten oppijoiden ohjaus Koordinointi ja yhteistoiminta: yhteydet vertaistuen ja ammatillisen ohjausavun välillä; käyttäjien osallistaminen, inkluusioperiaatteiden, -kriteerien ja - standardien koordinointi (NEET) byrokratian minimointi inkluusion edistämiseksi.

27 Kansallisten ohjausjärjestelyjen tasoja: Julkinen päätöksenteko Odotukset: Odotukset: : TNO-palvelujen organisointi alueilla alueilla Kokemusten perusteella mallinnus kansalliselle TNO-palvelujen Kokonaisuudelle? ELGPN-työkirjan käyttö alueilla? Kansalaisrajapinta - Monikanavaiset palvelut

28 Tieto- ja viestintäteknologian integratiivinen rooli Yhteisesti sovittu TNOpalvelujen Kehikko Ohjaamon keskeiset osatekijät Monihallinnollinen elinikäisen ohjauksen strategia, toteuta ja arvointi Alueelliset Alueelliset painotukset Alueelliset painotukset & toimeenpano painotukset & toimeenpano toimeenpano Monikanavaiset asiakaspalvelut

29 Ohjausosaamisen kehittäminen Millä voidaan varmistaa, että henkilöstön osaaminen riittää tehokkaan ja korkealaatuisen uraohjauksen tuottamiseen monikanavaisessa, sulautetussa palvelujärjestelmässä? Millainen strateginen rooli tulisi valtiolla olla ohjausalan ammattilaisten koulutuksen rakennetta, muotoa ja toimintaa sekä ammattilaisten pätevyyttä ja täydennyskoulutusjärjestelyjä määritettäessä (tai muutettaessa)? Mitkä ovat julkisen, yksityisen, ja kolmannen sektorin roolit urapalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa? Miten varmistetaan laatu?

30 Ohjausosaamisen kehittäminen Network for innovations in guidance and counselling in higher education in Europe (NICE) Ydinkompetenssit ja ohjaajakoulutuksen opetussuunnitelman perusteet BA, MA, PhD- koulutukset Verkostomaisuus ja sen laadunhallinta Vertaisoppiminen ITC:n kehittäminen

31 The NICE Core Competences (NCC) Career Information & Assessment Career Counselling Career Education Professionalism Programme & Service Management Social Systems Interventions & Development 31

32 The NICE Core Competences (NCC) Professionalism is the core competence of CGC professionals to adopt professional values and ethical standards in all roles of their practice, to develop and to regulate relationships appropriately, to engage in continuous learning and critical thinking, and to advocate for their profession. Career Counselling is the core competence of CGC professionals to support their clients in understanding their situations, in working towards solutions and in making decisions through the use of ideographic and reflective methods. Programme & Service Management is the core competence of CGC professionals to ensure and develop the quality of their organisations services. Career Counsellin g Programme & Service Management Career Information & Assessment Professionalism Career Education Social Systems Interventions & Development Career Information & Assessment is the core competence of CGC professionals to support people in assessing their personal characteristics and needs and connecting them with information on opportunities and requirements in labour markets and education systems. Career Education is the core competence of CGC professionals to teach and train people to develop the career management competences they need for managing education, training and career transitions. Social Systems Interventions & Development is the core competence of CGC professionals to support their clients by making a difference in education and work related environments (preventatively and in crisis management) through networking, consultation and advocacy. 32

33 Curriculum and Modular Structure P-Module: Focus on professionalism in all roles C-Modules: Focus on single professional roles Transvers al Modules K-Modules: Focus on knowledge which is important in all roles 33

34 Kiitos! Lisätietoja: