TÄYDENNYS Iso Jännesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan määräysten tarkistaminen, Pudasjärvi
|
|
- Reino Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 TÄYDENNYS Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PL ulu Viite: ' Hakemuksen täydennyspyyntö Dnro Hakija Asia PSAVII3663/2014 Turveruukki Oy Iso Jännesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan määräysten tarkistaminen, Pudasjärvi Hakijaa pyydetään täydentämään hakemustaan seuraavasti: 1. Suljidiselvitystä tulee tarkentaa tutkimalla myös pohjaturpeen suljidipitoisuuksia, lisäksi pohjamaan suljidipitoisuutta tulee selvittää lisänäytteenotolla esiintymisien laajuutta rajaten. Näytteitä tulee ottaa jo tutkituilta alueilta myös pohjaturpeesta. Selvitys tulee olla asiantuntijan laatima ja sen tulee perustua riittävään näytteenottoon. Esiintymisen laajuus tulee selvittää tihennetyllä näytteenotolla. Selvityksestä tulee käydä ilmi mahdollisen suljidirikkaan pohjamaan ja turpeen yläpuolelle jääneen turvekerroksen laatu ja paksuus eri puolilla turvetuotantoaluetta, sekä kuivatusojien pohjan etäisyys edellä mainittuihin sulfidirikkaisiin turve- ja pohjamaakerroksiin. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa riittävän tarkasti tuotantoalueen ne suljidiriskialueet, joilta tulevista vesistä voi pitkien kuivien jaksojen jälkeen aiheutua merkittävää pilaaruumista tai sen vaaraa. Aistinvaraiseen tunnistamiseen perustuva yksityiskohtainen selvitys happamien ja potentiaalisten happamien sulfaattimaiden sijainnista tulee tehdä luotettavalla tavalla siellä, missä se turvepaksuus huomioiden on mahdollista. Selvityksen laatijalla tulee olla riittävä asiantuntemus. Määrityspisteitä tulee olla vähintään 4 kpl/ha. Lisäksi tuotantoalueelta turpeen ja pohjamaan laatu tulee selvittää kairauspisteistä, joita tulee sijaita edustavasti koko kartoitusalueella. Tutkimuksen pisteväli tulee valita alueen pohjan vaihtelu huomioiden. Kairauksia tulee sijoittaa myös kohteille, joilla tullaan suunnitelmien mukaan kaivamaan kivennäismaahan tai kohteille, joilla pohjamaa on tullut vastaan kaivutöiden yhteydessä. Kairauspisteistä tulee ilmoittaa turvepaksuudet. Kairauspisteistä tulee ottaa näytteitä eri korkeuksilta vähintään 3-5/kairaus; turpeen alaosasta vähintään yksi näyte ja
2 2 kivennäismaasta kaksi näytettä. Näyte tulee ottaa alueen ojitussyvyydeltä sekä vähintään 0,3 m alueen sarkaojan alimman pohjan alapuolelta. Näytteistä tulee määritellä maalaji, rikkipitoisuus, maasto-pll ja inkuboitu ph Hakijan tulee em. selvityksen perusteella esittää, kuinka se toteuttaa tuotannon ja jälkihoidon aikaiset toimenpiteet sekä tarkkailun niin, ettei alueelta suljidien hapettumisen seurauksena pitkienkään kuivien jaksojen yhteydessä pääse vesistöön poikkeuksellisen happamia vesiä. Hakijan tulee esittää näkemys siitä, mille tasolle alueen kuivatus ja tuotantoa voidaan toteuttaa ilman että em. päästöjä syntyy tuotannon aikana tai tuotannon päättymisen jälkeen. Potentiaalisten happamien sulfaattimaiden maaperätutkimukset Turveruukki on selvittänyt pohjamaan happamuutta Iso Jännesuon turvetuotantoalueella. Vuonna 2014 tuotantoalueella otettiin kuusi näytettä (PI - P6) kivennäismaan pintaosista, jotka vietiin laboratorioon (Suomen ympäristöpalvelu, Ahma ympäristö Oy) inkuboitavaksi kymmenen viikon ajaksi. Yhdestä näytteestä määritettiin myös kokonaisrikkipitoisuus (mg/kg). Vuonna 2015 Turveruukki otti samoista pisteistä myös pohjaturvenäytteet, jotka vietiin laboratorioon (Ahma ympäristö Oy) inkuboitavaksi ja pohjaturpeen kokonaisrikkipitoisuuden määrittämistä varten. Vuonna 2015 pohjamaan tutkimusta täydennettiin kairaamalla kolme uutta näytepistettä (P7 - P9). Kaikista kolmesta pisteestä otettiin näyte sekä pohjaturpeesta (10 cm kivennäismaan yläpuolelta) että pohjamaasta kahdelta eri korkeudelta: ensimmäinen 0-0,5 metrin ja toinen 0,5-1,0 metrin syvyydeltä. Pohjamaanäytteet vietiin laboratorioon (Ahma ympäristö Oy) inkubointia ja kokonaisrikkipitoisuuden (mg/kg) määrittämistä varten. Taulukkoon 1 on koottu sekä vuonna 2014 otettujen näytteiden että vuoden 2015 lisänäytteiden inkubointitulokset, pohjaturve- ja pohjamaanäytteiden kokonaisrikkipitoisuudet, turvepaksuudet ja pohjamaan maalaji näytepisteissä. Taulukossa on myös näytepistettä lähinnä olevan sarkaojan syvyys kentän pinnasta. Liitteessä 1 on esitetty näytepisteiden sijainti. Taulukko 1. Iso Jännesuon pohjaturpeen ja pohjamaan happamuus inkuboitujen näytteiden perusteella sekä pohjaturpeenja pohjamaan rikkipitoisuus Lähimmän Pohja- Pohjamaan Tuotan- Turvetta sarkaojan turpeen 5 happamoitu- Lohko Näytepiste Vuosi nossa Maalaji (m) syvyys (m) ph (alku) ph (loppu) 5-% 5-% (mg/kg) mispotentiaali Ll P4 (turve) 2015 kyllä 1,7 1,0 4,4 4,0 0,416 P4 (0,0-0,5) 2014 HkMr 5,3 3,1 P7 (turve) 2015 kyllä 2,0 1,4 5,2 4,7 0,258 P7 (0,0-0,5) 5i 5,6 4,6 0, matala P7 (0,5-1,0) 5iHk 5,5 4,7 <0,005 <50 matala P8 (turve) 2015 kyllä 1,2 1,2 5,7 4,5 0,284 P8 (0,0-0,5) 5iHk 5,7 3,5 0,D matala P8 (0,5-1,0) SiHk 5,5 4,0 0, matala LZ P5 (turve) 2015 kyllä 1,5 1,5 4,4 4,4 0,200 PS (0,0-0,5) 2014 HkMr 6,0 4,7 P6 (turve) 2015 kyllä 1,1 1,2 5,2 4,7 0,260 P6 (0,0-0,5) 2014 Si 6,0 2,9 L3 P9 (turve) 2015 kyllä 1,2 1,3 5,0 4,7 0,184 P9 (0,0-0,5) Si 5,7 3,9 0,D3 300 matala P9 (0,5-1,0) 5i 5,9 4,2 0, matala L4 P2 (turve) 2015 kyllä 1,0 1,3 5,0 4,4 0,137 P2 (0,0-0,5) 2014 HkMr 5,8 5,2 LS Pl (turve) 2015 kyllä 1,5 0,9 4,2 3,7 0,196 Pl (0,0-0,5) 2014 SiMr 4,8 4,5 0, matala L6 P3 (turve) 2015 kyllä 1,3 1,1 4,1 4,0 0,145 P3 (0,0-0,5) 2014 SiMr 5,1 4,7 Happamoitumispotentiaali rikin maaran mukaan: erittäin korkea > mg/kg, korkea mg/kg, keskinkertainen mg/kg, matala < 600 mg/kg (Pousette 2007).
3 3 GTK:n (2013) mukaan pohjamaan voidaan todeta olevan potentiaalista hapanta sulfaattimaata, kun inkuboidun näytteen ph laskee alle 4 ja rikkipitoisuus on yli 0,2 %. Inkuboitujen maaperänäytteiden ph laski alle 4 lohkoilla LI - L3. Kaikissa määritetyissä pisteissä rikkipitoisuus on kuitenkin alhainen, joten Iso Jännesuon pohjamaan happamoitumispotentiaali on matala. Suhe -hankkeen raportissa turve luokitellaan potentiaalisesti happamaksi, kun inkuboidun näytteen ph laskee alle 3,0 tai inkuboidun näytteen ph laskee alle 3,5 ja laskua tapahtuu vähintään 1,0 phyksikköä lähtötilanteesta. (Hadzie ym ) GTK:n Turpeen rikkipitoisuus Suomessa -raportissa pohjaturpeen rikkipitoisuuden katsotaan olevan korkea, mikäli se on yli 0,50 %. Koko Suomen alueelta vuosien tutkittujen pohjaturvenäytteiden rikkipitoisuuksien keskiarvo on 0,32 %. (Herranen 2009). Inkubointitulosten perusteella Iso Jännesuolta ei löytynyt potentiaalisesti hapanta pohjaturvetta, joten turpeen rikki esiintynee suurelta osin orgaanisessa muodossa. Liitteessä 2 on esitettyeri puolilla turvetuotantoaluetta mitatut turvepaksuudet ja turpeen alla oleva kivennäismaalaji. Lohkolla 1 turvepaksuudet vaihtelevat cm, lohkolla cm, lohkolla cm, lohkolla cm, lohkolla cm ja cm. Pohjaturpeen keskimääräinen maatuneisuus alueella on 5. Iso Jännesuon tuotantoalueen reuna- ja kokoojaojista arviolta 75 % on kaivettu kivennäismaahan. Sarkaojista kivennäismaahan asti on kaivettu arviolta noin %. Kivennäisiin kaivettuja sarkaojia on lohkolla 1,2,3 ja 4. Happamuuden nykytilanne havaintojen perusteella Iso Jännesuon kuntoonpanovaihe tapahtui vuosien aikana. Kuntoonpanovaiheessa laskeutusaltaidenjälkeen mittapadolla 1 lähtevän veden ph vaihteli: vuonna 2007 (talvi - kevät): 5,3-5,8 (n = 5) vuonna 2007 (kesä): 5,9-6,7 (n = 11) vuonna 2008 (talvi - kevät): 5,6-6,3 (n = 9) Turvetuotanto Iso Jännesuolla on alkanut vuonna Turvetuotannon aikana velvoitteellisessa päästötarkkailussa mittapadolta otettujen näytteiden (touko - syyskuu) ph on vaihdellut seuraavasti: vuonna 2010: 5,1-7,2 (n = 10) vuonna 2013: 5,2-6,9 (n = 8) vuonna 2015: 4,2* -7,0 (n = 11) * ph 4,2 mitattu , rankkasateiden jälkeen. Näytteen sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus ovat matalia, mutta COD -korkea. Näytteen happamuus johtuu orgaanisesta happamuudesta ja sama humuksen huuhtoutumisesta johtuva ph:n lasku havaittiin ko. rankkasateen jälkeen usealla muullakin tuotantosoilla samaan aikaan otetuissa näytteissä. Muiden 10 mittauksen ph vaihteli välillä 6,5-7,0 Vuoden 2015 päästötarkkailutulokset on esitetty liitteessä 3. Iso Jännesuon tämänhetkistä tilannetta happamoitumisen osalta selvitettiin syksyllä 2014 mittaamalla alueen ojavesistön ph:ta käsimittarilla. Ojavesien ph-arvot vaihtelivat koko alueella kenttämittausten perusteella välillä 5,2-6,6 eli happamoitumista ei ollut havaittavissa.
4 4 Hakijan näkemys ojien kaivusyvyyksistä ja jätettävästä turvekerroksesta riskiarvion perusteella Toiminta happamilla sulfaattimailla (Litorina-meren alue ja mustaliuskealueet) (HS-maat) on ollut viimeisten vuosien aikana enenevässä määrin esillä useissa eri yhteyksissä. Viimeaikoina on myös turvetuotannon lupakäsittelyssä noussut esille toiminta happamilla tai potentiaalisesti happamilla alueilla. Turveruukki Oy on käsitellyt liitteenä 4 olevassa taustaselvityksessä sitä, miten merkittävästä asiasta on kysymys ja sitä miten lupaviranomaisten määräämät tuotantotoimintaa selkeästi rajoittavat lupamääräykset vaikuttaisivat turvetuotannon tulevaisuuteen. Liitteenä 4 olevaan taustaselvityksen kohtaan 7 viitaten Turveruukki Oy on tehnyt kaikille nyt tutkituille soille lohkokohtaisen riskitarkastelun siitä aiheutuuko lohkolla tehtävistä toimista happamia päästöjä vesistöön. Riskitarkastelussa on otettu huomioon kokonaisuus, joka koostuu alueen sijainnista tulevasta riskistä (Litorina-meri, mustaliuskealue ), maaperän ja turpeen inkubointituloksista, maaperän ja turpeen rikkipitoisuustuloksista eli hapontuottopotentiaalista, ojitustilanteesta, turvepaksuuksista, pohjamaalajista, suon alkuperäisestä ravinnetasosta (vaikuttaa orgaaniseen happamuuteen), suon muodostumistavasta, sarkaojien vesien ph:sta, lähtevän veden ph:sta, todennäköisestä jälkikäyttömuodosta, vastaanottavan vesistön koosta ja herkkyydestä happamille päästöille. Lisäksi otetaan huomioon kokemukset alueilta, joissa happamia päästöjä on syntynyt. Lohkot luokitellaan em. tarkastelun perusteella riskiluokkiin, jotka ovat ei riskiä - lohkolla ei ole hapanta sulfaattimaata matala riski - lohkolla on hapanta sulfaattimaata, jonka hapontuottopotentiaali on matala. Tehtävillä kaivuilla ei ole vaikutusta lähtevän veden happamuuteen. Poistuville saroille jätetään noin 20 cm turvetta. keskinkertainen riski - lohkolla on hapanta sulfaattimaata. Tehtävillä kaivutöillä ei ole kokonaisuutena tarkasteltuna vaikutusta lähtevän veden happamuuteen. Tilannetta tarkkaillaan käsimittarilla. Poistuville saroille jätetään noin 20 cm turvetta. korkea riski - lohkolla tehtävillä kaivutöillä voi olla vaikutusta lähtevän veden happamuuteen, lohkolla on tehtävä happamuutta estäviä tai rajoittavia toimia. Poistuville saroille jätetään noin 20 cm turvetta. Iso Jännesuon happamuusriskitarkastelu on esitetty taulukossa 2. Maaperän rikkipitoisuuksien perusteella happamoitumisriski on matala lohkoilla 1-3. Riskitarkastelun perusteella lohkoille 1-3 jätetään tuotannon päätyttyä noin 20 cm turvetta saroille. Lohkojen 4-6 tuotantoa ei rajoiteta. Iso Jännesuo sijaitsee aivan Litorina-meren ylärajalla. Taulukko 2. Iso Jännesuon happamuusriskiarvio ojitustilanteen, maaperänäytteiden tulosten ja phmittausten tulosten perusteella. lohko 1 lohko 2 lohko3 lohko 4 lohko 5 Lohko 6 lähtevän veden ph 2015 [n = 10) (4,2*)6,5-7,0 Sisäisten vesien ph (kartoitus 2014) 5,2-6,6 5,4-6,3 5,2 5,4 x x Näytepiste P4 P7 P8 PS P6 P9 P2 PI P3 Pohjaturpeen inkubainti 4,0 4,7 4,5 4,4 4,7 4,7 4,4 3,7 4,0 Pohjaturpeen rikkipitoisuus 5-% 0,416 0,258 0,284 0,2 0,26 0,184 0,137 0,196 0,145 Kivennäismaan inkuhainti 0- a,s 3,1 4,6 3,5 4,7 2,9 3,9 5,2 4,5 4,7 Kivennäismaan inkubainti D,S-I,D x 4,7 4 x x 4,2 x x x Kivennäismaan rikkipitoisuus 0-0,5 5-% x <0,005 0,018 x x 0,03 x 0,012 x Happamoitumispotentiaali 0-0,5 (GTK) x matala matala x x matala x matala x Turvepaksuudet (cm) Ojitustilanne (kivennäismaassa) reuna- ja koko 75 % noin 10-15% 1(}- 15% 1(}-15% 1(}-15% Lohkokohtainen happamuusriskiarvio matala matala matala ei riskiä ei riskiä ei riskiä * 4,2 rankkasateen jälkeen
5 5 Iso Jännesuo on uudehko suo, jolla tuotanto on aloitettu Nykykäytännöllä saroille jätetään noin 20 cm turvetta ja kaivuja ei rajoiteta, jolloin tuotanto jatkuu Iso Jännesuolla arviolta vuoteen Jos vielä kokonaan turpeessa oleviin sarkaojiin tulee vaatimus jättää pohjaturvekerrokseksi 30 cm turvetta, hyödyntämättä jäävän turpeen energiamäärä olisi MWh. Tämä on noin 45 % suon alkuperäisestä hyödynnettäväksi arvioidusta kokonaisenergiamäärästä. Laskentaperusteet on esitetty tarkemmin liitteenä 4 olevassa taustaselvityksessä. Hakijan näkemyksen mukaan vaatimus 30 cm etäisyydestä ojien pohjien ja potentiaalisesti happamien maiden välille on perusteeton ottaen huomioon Iso Jännesuon riskin happamien päästöjen syntymiseen. Hakija on esittänyt alueen happamuusriskin huomioimisen tuotannossa hakemuksen kohdassa 9.4. Hakija täydentää ja tarkentaa em. esitystään riskitarkastelun perusteella seuraavasti: - tulevaisuudessa poistuville tuotantosaroille jätetään turvetta noin 20 cm lohkoilla Tarkennukset hakemuksen kohtaan 8.7 jälkihoito- ja kayttovaihe em. selvitykset huomioiden. Happamuusriskiarvion perusteella jälkihoito- ja käyttövaiheen kuvausta ei ole tarpeen tarkentaa. 3. Selvitys mahdollisuudesta muuttaa pintavalutuskentån rakenteita siten, että kentältä lähtevä päästä ja kentän puhdistusteho voidaan mitata ja laskea, sekä tarkkailutuloksiin perustuva ehdotus pintavalutuskentän toiminnalle raja-arvoina asettaviksi puhdistustehorajoiksi (%) tai vaihtoehtoisesti pintavalutuskentältä lähtevän veden pitoisuusraja-arvoiksi. Lisäksi selvitys pintavalutuskentältä lähtevien vesien pll-raja-arvoksi. Pintavalutuskentän rakenteiden muuttaminen ja pitoisuus- tai puhdistustehoraja-arvot Iso Jännesuon alkuperäisessä suunnitelmassa on pintavalutuskenttänä käytettävän alueen maksimoinnin vuoksi jätetty suunnittelematta ja rakentamatta keräilyoja kentän alaosaan ennen Ahvenojaa. Tuolloin katsottiin, että ympäristönsuojelulliselta kannalta oli parasta, ettei pintavalutukseen soveltuvalla alueella tehty kentän toimivuutta heikentäviä kaivuutoimia. Iso Jännesuolle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2006 esitetyn suunnitelman mukaisesti. Mikäli Iso Jännesuolle asetetaan puhdistustehovaatimukset tai pitoisuusraja-arvot, tarkoittaisi se sitä, että kenttä tulisi eristää ulkopuolisista vesistä joko ojituksilla tai pengertämällä. Tämä toimi pienentäisi vääjäämättä kentän tehollista pinta-alaa ja alueella tehtävät kaivut lisäisivät ympäristökuormitusta. Kaivuissa olisi myös huomioitava riittävät varoetäisyydet Iso Ahvenlampeen, jotka myös rajoittaisivat pintavalutuskentän pinta-alaa. Korkeuserot pintavalutuskentällä ja alapuolisella Ahvenojalla ovat pieniä, joten rakenteiden muuttamisesta huolimatta on todennäköistä, että Ahvenoja padottaisi vettä mittapadolle, jonka seurauksena virtaamamittausta ei voitaisi toteuttaa ja edustavan näytteen saaminen olisi epävarmaa. Päästöjen mittaamisella saadaan tieto alueelta vesistöön johdettavan kuormituksen suuruudesta. Kuormitus puolestaan aiheuttaa muutoksia vedenlaatuun, joka edelleen vaikuttaa perustuotantoon, kasvillisuuteen, kalastoon ja kalastukseen. Päästöjen suuruus sinällään ei kerro vaikutuksesta vesistöön, vaan vaikutus riippuu kuormituksen suuruudesta suhteessa vastaanottavaan vesistöön. Hakija on esittänyt, että koska Iso Jännesuolla ei voida luotettavasti mitata pintavalutuskentältä lähtevän veden laatua, tarkkailua tehdään vesistötarkkailuna purkupisteen alapuolella Ahvenojassa. Purkupisteen yläpuolelta ei ole mahdollista saada virtavesinäytteen kanssa vertailukelpoista näytettä, sillä näyte pitäisi ottaa Iso-Ahvenlammesta. Näytteitä otetaan Ahvenojasta normaalin päästötarkkailun rytmin mukaan noin 10 kertaa kesässä. Yleensä vesistötarkkailua tehdään 3-4
6 6 kertaa avovesikaudella. Koska vesistöstä ei saada näytettä ylä- ja alapuolelta, tarkkaillaan Iso Jännesuolla lisäksi pintavalutuskentälle menevää vettä. Käyttötarkkailussa seurataan kentän toimintaa silmämääräisesti ja mikäli siinä havaitaan esim. oikovirtauksia tai veden epätasaista jakautumista kentälle, tehdään korjaavat toimenpiteet. Hakija katsoo, että esitetyllä käyttö- ja vesistötarkkailulla saadaan riittävä tieto pintavalutuskentän toiminnasta ja puhdistustehosta sekä kuivatusvesien vaikutuksesta alapuoliseen vesistöön. Turveruukki Oy:n useilla tuotantoalueilla toteutetaan päästötarkkailua vesistötarkkailuna, koska alueiden pintavalutuskentillä ei ole kokoojaojaa. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Koivuojanlatvasuo (Pudasjärvi), Tuomisuo (Ranua), Syrjäsuo (Pudasjärvi), Pitkäjänkä (Sodankylä), Lismanaapa (Sodankylä) ja Saarenpäänvuoma (Rovaniemi). Menetelmä on yleisesti käytössä ja sillä voidaan hakijan käsityksen mukaan todeta tuotantoalueen vaikutukset alapuolisen vesistön vedenlaatuun. Alueen tämänhetkinen vesiensuojelutaso täyttää BAT -vaatimukset (ympärivuotinen gravitaatiolla toimiva pintavalutus). Alueen vesiensuojelurakenteiden toimivuus sekä vesistövaikutukset on todettu jo nyt päättyvän lupakauden aikana eikä alueella ole todettu olevan haitallisia vesistövaikutuksia. Tämän vuoksi hakija ei näe päästöraja-arvojen (pitoisuus- tai tehoraja) asettamista tarkoituksenmukaisena Iso Jännesuon tapauksessa. Kentän muuttamisella tarkkailun vuoksi ei ole ympäristönsuojelullisia perusteita. ph-raja-arvot Hakijan näkemyksen mukaan ph:lle asetettavan raja-arvon tulee vastata suolta ennen turvetuotantoa lähteneen veden ph:ta, sillä silloin happamuudella ei ole vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Luonnontilaisen suon lähtevän veden ph on tyypillisesti happaman puolella vaihdellen suon ravinnetasosta riippuen 3,5-7,0 (Klöve ym. 2012). Alkuperäisten suotyyppien perusteella Iso Jännesuon on ollut ennen turvetuotantoa osittain karu ja osittain keskiravinteinen suo. Iso Jännesuolta on otettu ennakkovesinäytteitä Iso Ahvenlampeen laskevasta metsäojasta vuosina Ko. näytteiden ph vaihteli 4,0-4,8 (n=3). Mikäli Iso Jännesuolle määrätään ph-raja, tulisi sitä koskevan lupamääräyksen kuulua seuraavasti: "Iso Jännesuon altailta I ja 2 lähtevän veden ph ei saa alittaa ph-arvoa 4,0." 4. Voimassa oleva lupa sisältää luvan puupolttoaineen (enintään tlv) tilapäiseen varastointiin ja käsittelyyn alueella. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, haetaanko alueelle edelleen lupaa puupolttoaineen varastointiin ja käsittelyyn ja mille määrälle. Iso Jännesuolle ei haeta lupaa puupolttoaineen tilapäiseen varastointiin eikä haketukseen. 5. Selvitys siitä, tullaanko auma-alueiden pohjat tuottamaan. Iso Jännesuon auma-alueiden pohjia ei tulla tuottamaan. TURVERUUKKI OY!'tl;~J ympäristöasiantuntija
7 7 LIITTEET Liite 1. Maaperänäytepisteiden sijainti Liite 2. Turvetuotantoalueen turvekerroksen paksuus Liite 3. Vuoden 2015 päästötarkkailun tulokset Liite 4. Turvetuotantoa koskevien lupamääräysten kiristymisen vaikutukset toimittaessa happamilla tai potentiaalisesti happamilla mailla - taustaselvitys LÄHTEET Hadzic, M., Postila, H., Österholm, P., Nystrand, M., Pahkakangas, S., Karppinen, A., Arola, M., Nilivaara-Koskela, R., Häkkilä, K., Saukkoriipi, J., Kunnas, S., Ihme, R Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät. SuHE-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja Helsinki. Herranen, T Turpeen rikkipitoisuus Suomessa. Turvetutkimusraportti tutkimuslaitos. Espoo Geologian Ihme, R., Heikkinen, K. & Lakso, E Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa. Vesi- ja ympäristöhallinnonjulkaisuja - sarja A 75. Vesi- ja ympäristöhallitus. Klöve, B., Tuukkanen, T., Marttila, H., Postila, H. ja Heikkinen, K Turvetuotannon kuormitus - Kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arvio turvetuotannon vesistökuormitukseen vaikuttavista tekijöistä. TASO-hanke. Jyväskylä Pousette, K Råd och rekommendationer jör hantering av suljidjordsmassor. Teknikavdelningen, Sektionen för vägteknik. Vägverkets tryckeri, Borlänge. Vägverket,
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotSulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla
Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla Sulfa II -loppuseminaari ja Jukka Räisänen 13.5.2019 Milloin tarve sulfaattimaaselvitykselle? Liittyvät ympäristölupaan
LisätiedotIso Jännesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen,
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 86/2016/1 Dnro PSAVI/3663/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2016 ASIA Iso Jännesuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Oulu ja Pudasjärvi HAKIJA Turveruukki
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän
LisätiedotKuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi
Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Sulfaattimaa-ongelmaa tutkittu eniten maatalousmailla Maatalous Metsä-
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedotkosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)
Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus
LisätiedotHakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh
1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotSulfidiselvitys Ristivuoman turvetuotantoalueella (lohko 9 Isokivenjänkkä) Ylitorniolla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologia Rovaniemi GTK/726/03.02/2016 Raportti 1. Ristivuoma Sulfidiselvitys Ristivuoman turvetuotantoalueella (lohko 9 Isokivenjänkkä) Ylitorniolla Pauliina Liwata-Kenttälä,
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström
LisätiedotVaasan hallinto-oikeus
Vaasan hallinto-oikeus Päätös 1(38) Antopäivä Päätösnumero 20.06.2019 19/0232/1 Diaarinumero 01092/16/5115 Asia Valitus ympäristölupa-asiassa, Iso Rytisuon turvetuotanto, Oulu Luvan hakija ja muutoksenhakija
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotVaasan hallinto-oikeus
Vaasan hallinto-oikeus Päätös Antopäivä Päätösnumero 12.04.2019 19/0114/1 Diaarinumero 00050/16/5115 Asia Muutoksen- ja luvanhakija Valitus ympäristölupa-asiassa Vapo Oy, Jyväskylä Päätös, johon on haettu
LisätiedotISO JÄNNESUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TURVERUUKKI OY 2014. Kansikuva: Iso-Jännesuon jyrsin- ja kasvuturveaumat 4.9.2014 (Turveruukki Oy)
ISO JÄNNESUON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS TURVERUUKKI OY 2014 Kansikuva: Iso-Jännesuon jyrsin- ja kasvuturveaumat 4.9.2014 (Turveruukki Oy) 1(31) SISÄLTÖ 1 ASIA... 3 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotTurvetuotannon valvonnasta
Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaari ja kansalaistapaaminen Jyväskylä 16-17.3.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksen sisältö 1. Yleistä valvonnasta ja valvonnan keinoista 2. Turvetuotanto
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotTurvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö. Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic
Turvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic 21.5.2014 Esityksen sisältö Tausta Jälkikäyttö Suomessa HS-maiden aiheuttamat haasteet jälkikäytölle
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa
Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa Heini Postila, Mirkka Hadzic & Anssi Karppinen 21.5.2014 Esityksen sisältö Jatkuvatoiminen
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 104/2013/1 Dnro PSAVI/179/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen
1 PÄÄTÖS Nro 104/2013/1 Dnro PSAVI/179/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 22.10.2013 ASIA HAKIJA Ällinsuon turvetuotantoalueen lupamääräysten tarkistaminen ja lisäalueen ympäristölupa, Pudasjärvi Turveruukki
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden tunnistus
Happamien sulfaattimaiden tunnistus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Jaakko Auri Emmi Rankonen GTK 2010 Jaakko Auri 1 Projekteja Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen
LisätiedotTurveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 19.3.2014 Dnro PSAVI/175/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Paarnitsa-aavan turvetuotantoalueen
LisätiedotLUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON
LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotOpas happamien sulfaattimaiden kartoitukseen turvetuotantoalueilla Luonnos_1. Jaakko Auri, Anton Boman, Mirkka Hadzic ja Miriam Nystrand
Opas happamien sulfaattimaiden kartoitukseen turvetuotantoalueilla Luonnos_1 Jaakko Auri, Anton Boman, Mirkka Hadzic ja Miriam Nystrand Sisällys Sisällys... 2 1. Johdanto... 3 2. Sulfaattimaan määreet...
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen
1 PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2013 ASIA HAKIJA Kivisuo-Suurisuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnanaloittamislupa vesien johtamiseen
LisätiedotTurvetuotannon Ympäristötarkkailut
Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu
LisätiedotRISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017
TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely
LisätiedotSuositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2007 ASIA HAKIJA Haitikeitaan turvetuotantoa koskevan Länsi Suomen ympäristölupaviraston
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS. Ristivuoman turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Tornio
1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 25.11.2016 Dnro PSAVI/158/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Vapo Oy, PL 22, 40101 Jyväskylä, puh. 020 790 4000 Asia Ristivuoman turvetuotantoalueen ympäristöluvan
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2007 ASIA HAKIJA Pohjoisnevan turvetuotantoa koskevan Länsi Suomen ympäristölupaviraston
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 17 2014 Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuraportti Mirkka Hadzic, Heini Postila, Peter Österholm,
LisätiedotTOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista
TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen
Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen kuvat: Hilkka Heinonen Turvetuotanto ja vesistövaikutusten hallinta: Relevanteista faktoista tehokkaisiin normeihin
LisätiedotJOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO
1 JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lähtötiedot Rakennettavuusselvityksen mukaan osalla aluetta on paineellista pohjavettä. Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotLAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 77/08/2 Dnro Psy-2008-y-86 Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 77/08/2 Dnro Psy-2008-y-86 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Miehonsuo II -turvetuotantoaluetta koskevan päätöksen lupamääräysten tarkistamisajankohdan myöhentäminen,
Lisätiedotsoveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen
LisätiedotPuula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN (ELY-KESKUS) TOIMIVALTA
1(5) PÄÄTÖS tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä Dnro EPOELY/3027/2015 Annettu julkipanon jälkeen Vaasassa 24.10.2018 ASIA Huhdannevan (Lapua) turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelman hyväksyminen HAKIJA
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 26/12/1 Dnro PSAVI/285/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
1 PÄÄTÖS Nro 26/12/1 Dnro PSAVI/285/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2012 ASIA HAKIJA Karjonevan turvetuotantoalueen lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Siikajoki Turveruukki
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen 1.9.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Mustaisnevan 27,6 ha:n alueen kuivatusvesien tehostamista koskeva
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotRaudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella
Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä
LisätiedotSULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN
Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus H
HAKIJA As. Oy Kyläsepänkatu 9 Kyläsepänkatu 9 33270 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-207-1124-12-H VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA 10.5.2010
LisätiedotVaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet
Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 3/11/1 Dnro PSAVI/339/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 3/11/1 Dnro PSAVI/339/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Varisnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräyksen muuttaminen, Vihanti Vapo Oy PL 22
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotSalaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009
Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton 30.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-370
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 121/12/1 Dnro PSAVI/67/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen
1 PÄÄTÖS Nro 121/12/1 Dnro PSAVI/67/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 9.11.2012 ASIA HAKIJA Honkanevan turvetuotantoalueen jälkihoitotoimien vahvistaminen, Siikajoki Turveruukki Oy Teknologiantie 12
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotVaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA Puhelin Faksi Sähköposti
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Päätös 1 (16) Antopäivä Päätösnumero 6.6.2018 18/0205/1 Diaarinumero
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotSULFAATTIMAALAUSUNTO. Oulun kaupunki
SULFAATTIMAALAUSUNTO Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-90590 Oulu Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Tel. +358 10 3311 www.poyry.fi Päiväys 3.4.2019 Oulun kaupunki Sivu 1 (4) Mikko Tolkkinen Tel.
LisätiedotSIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 15.01.2012 SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS Jaakko Auri M25L2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2013 ASIA Jokineva-Kiikkurämeen turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Pyhäjärvi LUVAN HAKIJA Konepalvelu Honkala
LisätiedotMustikkaneva I, Mustikkaneva II ja Kramsunnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kauhava
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 148/2013/1 Dnro LSSAVI/440/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2013 ASIA HAKIJA Mustikkaneva I, Mustikkaneva II ja Kramsunnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa,
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotLiite 1 Metsäojitusilmoituslomake
Nimi Osoite Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA SIJAINTI Sijaintikunta Hankkeen numero Kaupunginosan/kylän nimi Vastuuorganisaatio ja/tai Kemera-nro
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotTurvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta
Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 25/11/1 Dnro PSAVI/344/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2011
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 25/11/1 Dnro PSAVI/344/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Äijönnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 31/05/2 lupamääräyksen muuttaminen, Haapavesi
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2007 ASIA HAKIJA Sarvinevan pohjoisosan turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyä koskeva
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2008 ASIA HAKIJA Tuuliannevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä koskevien
LisätiedotSEDIMENTIN INKUBAATIOMENETELMIEN VERTAILU
Anni Mäki SEDIMENTIN INKUBAATIOMENETELMIEN VERTAILU Geologian tutkimuskeskus Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Helmikuu 2016 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Kokkola-Pietarsaari
LisätiedotTuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu
Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la Samuli Joensuu 12.4.2019 Hankkeen tausta: rahoitus ja organisaatio Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 240 000
LisätiedotLausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.
Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotKarkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet
Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Valokuva: Stefan Mattbäck Stefan Mattbäck 1,2, Anton Boman 2, Andreas Sandfält 1, Jaakko Auri 2, and Peter Österholm 1 1 Åbo Akademi, Geologi och
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotTEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta
TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta
LisätiedotSeinäjoen Hangasnevan maaperän happamoitumistutkimus
Seinäjoen Hangasnevan maaperän happamoitumistutkimus Olli-Pekka Siira Tutkimusraportti 57. Luonto-osuuskunta Aapa, 2009. Kuva 1. Hangasnevan GTK:n tutkimuslinjat ja mittauspisteet sekä maaperänäytteiden
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
Lisätiedot