ASIAKASLÄHTÖISEN OMAISHOITAJIEN OHJAUSMALLIN KEHITTÄMINEN TERVEYDENHUOLTOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKASLÄHTÖISEN OMAISHOITAJIEN OHJAUSMALLIN KEHITTÄMINEN TERVEYDENHUOLTOON"

Transkriptio

1 ASIAKASLÄHTÖISEN OMAISHOITAJIEN OHJAUSMALLIN KEHITTÄMINEN TERVEYDENHUOLTOON VALOT hanke ( ) Leena Herranen, toiminnanohjaaja Maarit Väisänen, projektityöntekijä Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

2 MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Toimialue 9 kuntaa Jäseniä n. 210 Budjetti n /v Työntekijät 1,7 RAY:n rahoittamat hankkeet: VENE ( ) omaishoitajien vertaistuki, ohjaus ja neuvonta VALOT ( ) omaishoitajien ohjausmallin kehittäminen terveydenhuoltoon

3 VALOT-HANKEEN KUMPPANINA ALTTI- HANKE ALTTI- hanke ( ) - Aivohalvaus, tiedä tunnista, kuntoudu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hanke, jonka rahoittaa TEKES Selvittää aivohalvaukseen sairastuneiden hoito- ja kuntoutuspolkua kotiin saakka VALOT- hanke selvittää rinnalla omaisen polkua ja kehittää uutta toimintamallia omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön

4 ETELÄ SAVON OMINAISPIIRTEITÄ Muuttotappioaluetta Sairastavuutta sekä ikä-ihmisiä keskimääräistä enemmän Maantieteellisesti alue rikkonaista, välimatkat pitkiä ja hankalia; mm. paljon vesistöä, julkinen liikenne niukkaa Nopeassa tahdissa alettu purkaa laitosvaltaista palvelurakennetta ja siirtää pitkäaikaishoitoa koteihin ja omaisten vastuulle Palvelujen saatavuus erityisesti haja- asutusalueilla hankalaa; omaishoitosopimuksia alle maan keskiarvon

5 TAUSTAA HANKKEEN SYNTYYN VENE- projektin aikana omaisilta saatu palaute Omaishoidon tarve ja määrä kasvavat koko ajan; ikääntyviä väestössä yhä enemmän Suositukset kotihoidosta (mm yli 75 vuotiaista 91-92% asuu kotona; Ikä-ihmisten palvelujen laatusuositus 2008) Potilaskeskeisessä järjestelmässä työkäytännöissä korostuvat potilaan hoidolliset sekä kuntoutukselliset tarpeet, mutta omaiset kysymyksineen ja tunteineen tulee usein ohitetuksi Laitospaikkojen purku on siirtänyt pitkäaikaispotilaat kotiin omaisten valmius? halu? voimavarat, terveys, työkyky? soveltuvuus? omaishoidon kuormittavuus?

6 TAUSTAA Omaishoitotilanteet alkavat usein terveydenhuollosta Yhä useampi kotona hoidettava tarvitsee entistä vaativampaa hoivaa Alkavien omaishoivatilanteiden tunnistaminen ja omaisten ottaminen mukaan niin osastoilla tapahtuviin hoito- ja kuntoutustoimiin kuin hoito- ja kuntoutussuun- nitelmien laatimiseen käynnistäisi hyvän yhteistyön omaisen ja palvelujärjestelmän välillä Omaisten osaaminen ja pystyminen vaatii varmistamista, ohjausta ja valmennusta (mm. kuntouttavan työotteen omaksumiseksi)

7 OMAISTEN NÄKÖKULMASTA Hoivavastuussa olevien omaisten ohjautuminen palvelujen ja tuen piiriin on sattumanvaraista Pitkäaikainen hoivavastuu kuormittaa erityisesti, jos vastuu jää yhden omaisen harteille Omaishoito päättyy usein omaisen uupumiseen, tuettuna kotona asuminen voi jatkua pidempään Omaisilla on paljon tietoa, joka tukee ammattilaisten työtä Lyhyiden hoitoaikojen vuoksi omaisten valmennus vastuun ottamiseen jää vähäiseksi

8 VALOT HANKKEEN TAVOITTEENA Kehittää omaishoitotilanteet tunnistava sekä omaishoitajia valmentava ja tukeva moniammatillinen toimintamalli terveydenhuoltoon Nähdä omaishoitajan rooli voimavarana, kanssaasiakkaana ja yhteistyökumppanina Perehdyttää ammattihenkilöstöä mm. omaishoidon arkeen ja tunnistamaan tilanteet, joissa omaishoitaja tarvitsee tukea ja ohjausta Kohderyhmänä aivohalvaukseen sairastuneiden perheet

9 MITÄ HANKKEESSA TEHTY VALOT - infokierrokset terveydenhuollossa Kysely pilottiosastojen ammattihenkilöstölle BIKVA - haastattelut asiakaslähtöisyyden tavoittamiseksi Osastotunnit pilottiosastoilla ja asiantuntijayksiköissä Seminaarit ja pikkukoulutukset (yhteistyö ALTTI-hankeen kanssa) Omaisen ohjauspolun mallintaminen (kesken) Materiaalia mm. yhteistyönä Minäkö Omaishoitaja? - opas

10 YHTEISTYÖTAHOT Omaishoitoa tukevan toimintamallin kehittäminen osallistuminen työryhmiin ja koulutuksiin: Etelä - Savon sairaanhoitopiiri ja erityisesti pilottiyksiköt neurologinen kuntoutusosasto, lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö, sosiaalityön yksikkö Kyyhkylän kuntoutuskeskus osasto 5 Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Asiantuntijatuki, koulutus- ja tiedotusyhteistyö Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu, ALTTI- hanke

11 YHTEISTYÖTAHOT OVET- valmennus Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry, OVET- hanke Ensitietoa omaishoidosta OPAS, Kaltoin kohtelun tunnistaminen Joensuun seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Yhteinen Polku- projekti, Lakeuden Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Yhdessä tehden - ajoissa omaishoitajan tukena - projekti, Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry, Suomen Omaishoitoverkosto Viola väkivallasta vapaaksi ry Kriteerit vaativien omaishoitotilanteiden tunnistamiseksi Joensuun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hankeen kanssa Vaikuttaminen Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja pro Mikkeli kuntalaisliike

12 YHTEISTYÖ 3.SEKTORIN JA TERVEYDENHUOLLON KANSSA Projektityöntekijöinä jännitimme Terveydenhuollon henkilöstön suhtautumista kolmannen sektorin työntekijöihin ja hankkeeseen Kuinka hankkeen tavoitteet otetaan vastaan potilaslähtöisesti toimivassa terveydenhuollossa Yhteistyön käynnistymistä on auttanut Työntekijöiden aikaisemmat roolit ja kontaktit terveydenhuollossa Terveydenhuollon työtapojen ja käytäntöjen sekä hierarkian tuntemus Yhteinen kieli Yhteiskunnan palvelujärjestelmän tuntemus, laaja verkostoituminen Sairaalajohdon kanssa käydyt keskustelut ja sitoutuminen Osastonhoitajien sitoutuminen ja tuki sekä ammattihenkilöstön innostus Omaishoidon ajankohtaisuus

13 BIKVA HAASTATTELUN TULOKSIA Leena Herranen ja Maarit Väisänen VALOT- hanke

14 BIKVA arviointimenetelmä Brugerinddragelse i Kvalitetsvurdering eli asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana Tanskassa kehitetty julkisten palvelujen arviointimalli Keskeisenä ajatuksena saada asiakkaat mukaan palvelujen laadun arviointiin Osallistamalla asiakkaita saadaan näkyväksi niitä ongelmia, joista työntekijät, johtajat ja poliittiset päättäjät eivät ole tietoisia Tavoitteena on saada liikkeelle prosessi, joka toimii muutosvoimana työntekijöille työn kehittämisessä

15 BIKVASSA korostuvat Arviointi (evaluaatio) Tavoitteena on tuottaa tietoa toiminnan ja päätöksenteon pohjaksi Osallisuus Dialogi Asiakaslähtöinen työtapa Työotteen sisäistymiseksi tarvitaan tiedon lisäksi työntekijän havahtumista tarkkailemaan työtään ja toimintaympäristöään rohkean avoimesti Reflektio Oman työskentelyn tarkasteleminen jälkikäteen

16 VALOT hankkeen BIKVA VAIHE 1 Omaishoitajien ryhmähaastatteluja 2 kpl sekä 3 yksilöhaastattelua. Yht. 13 hlöä. Tuloksena teemat, joista haastattelu jatkui työntekijöiden kanssa. Toteutus 3/2010. VAIHE 2 Pilottiosastojen ryhmähaastattelut (1+1), joissa keskustelujen pohjana omaishoitajien haastatteluissa esille nousseet kokemukset. Haastatteluissa mukana yht. 21 hlöä. Toteutus 6/2010. VAIHE 3 Ryhmähaastattelu sekä kaksi yksilöhaastattelua hallintojohtoon kuuluville. Kaikkiaan haastateltuja oli 6 kpl. Toteutus 11/ /2011. VAIHE 4 Poliittisten päättäjien ryhmähaastattelu, jossa käsiteltiin kaikki aikaisemmat kokemukset ja kommentit sekä omaishoitajien ja työntekijöiden terveiset päättäjille. Haastateltavia 5 kpl. Toteutus 12/2010.

17 BIKVA haastattelut; Omaishoitajat Ikä: 52 80vuotta (alle 65v 4kpl, yli 65v 9kpl), naisia 10 ja miehiä 3 Omaishoidon tuen piirissä 8kpl Palveluja oli käytössä niukasti, pääasiallisesti päivätoiminta sairastuneelle Läheisen hoidon/valvonnantarve joko ympärivuorokautista tai siten, että hän voi olla yksin korkeintaan 3h. Avuntarvetta lähes kaikissa toimissa. Terveydentila janalla 1 10: yli puolet (7) arvioi terveydentilansa olevan alle 5 (3,5 8,5) Jaksaminen janalla 1-10 puolet arvioi (6) jaksamisensa olevan alle 5 (3,5 8,5)

18 Hyvät kokemukset Seuranta AVH ensitietoryhmät Kotiutusneuvottelut Kotilomat ennen kotiutusta Lääkärin tuki omaiselle Ohjaus ja neuvonta Omahoitajajärjestelmä Moniammatillinen yhteistyö

19 Kriittiset pisteet omaishoitoperheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä 1. VAATIVAN OMAISHOIDON TUNNISTAMINEN TERVEYDEN- HUOLLOSSA (omaishoidon alku) 5. SEURANTA AVH -perhe (vaativa omaishoitotilanne) ja terveydenhuolto Yhteistyön kriittiset pisteet 2. YHTEISTYÖN KÄYNNISTYMIN EN OMAISEN KANSSA 4. KOTIUTUK- SEN VALMISTELU YHTEIS- TYÖNÄ 3. OMAISHOITAJAN OHJAUS JA VALMENNUS TERVEYDEN- HUOLLOSSA

20 1. OMAISHOIDON TUNNISTAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Kuka on omaishoitaja? Kenestä tulee omaishoitaja? Omaisen suostumus hoivavastuun ottamiseen Suostumusta ei kysytty tai sitä selvitettiin lähinnä sairastuneen hoitojärjestelyjen kannalta. "ei sitä paljon kyselty, jos annetaan kaks vaihtoehtoa; laitos tai koti. Ei se oo kysymys. Ja siinä tilanteessa (hoitoneuvottelu), miusta se oli aika raaka tilanne hänelle ku, miun miehelle, ku.. Totta se on että rehellisesti näistä asioista pittää puhua, mutta jos siinä on kaikki ja annetaan, ei siinä voi lähimmäinen muuta vastata ku, et otan. kottiin, ku et voi sannoo etten ota" Vastentahtoiset kotiutukset..että hän hieman vasten tahtoen tätä puolisoa otti kotiin.. siinä vissiin jouduttiin vähän pohjatyötä tekemään ja sinällään hyö kyllä pärjää siellä, mutta se sitoutuminen siihen.

21 1. OMAISHOIDON TUNNISTAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA (Ammattihenkilöstö) Omaisen tarpeiden ja valmiuksien selvittäminen Kysyttiin terveydentilaa tai kotioloja suhteessa sairastuneen toimintakykyyn, ei niinkään valmiutta hoitovastuun ottamiseen Omat vaativat sairaudet suhteessa hoidettavan avun tarpeeseen jäivät joillakin huomioimatta Aina ei voi kotiuttaa omaisen vastuulle

22 1. OMAISHOIDON TUNNISTAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA (Hallintojohto ja päättäjät) Potilaskeskeisessä järjestelmässä perheenjäsenillä toissijainen asema Henkilökunnan tehtävänä olla potilaan puolella? Omaishoito velvoitteena; aviopuolisoiden velvollisuus hoitaa toisiaan, kunta ei selviytyisi ilman omaisten panosta Omaisten vastentahtoisuus hoivavastuun ottamiseen selitettiin peloilla, vain osa näki sitovuuden vaikuttavan Omaishoidon kuormittavuutta ei ymmärretty

23 2. YHTEISTYÖN KÄYNNISTYMINEN OMAISEN KANSSA (Omaiset) Kumpi on aktiivinen osapuoli; omainen vai henkilöstö Kohtaaminen Vuorovaikutuksen onnistuminen, dialogisuus tärkeää Omaiset kokivat ammattihenkilöstön empaattisuuden, aidon kohtaamisen, jossa uskaltaudutaan kuulemaan ja ymmärtämään mitä omainen haluaa kertoa tai kysyä, voimaa antavana ja myönteisenä lähestymistapana. Istuutuminen asian äärelle

24 KOHTAAMISIA VAIKEUTTI Omaisen tunnekriisin huomiotta jättäminen Kaikilla osastoilla ei mahdollisuutta käsitellä kriisiä ammattihenkilöstön kanssa Omaisen selkiytymätön rooli osastolla Kokemus häiriönä olemisesta Omaisen ohittaminen Yhteistyötä piti vaatia Sattumanvaraisuus omaisen kanssa tehtävässä yhteistyössä Osastoilla moduulijako (henkilöstön tavoittamattomuus) Epäasiallinen puhetapa Kiire Kulttuurierot Osastojen rutiinit

25 MITÄ OMAINEN TUO KOHTAAMISTILANTEESEEN Mitä on kuntoutus? Vieras ympäristö, vieraat ammatti-ihmiset, vieras kieli Hyvät/huonot Selviääkö läheinen, kuinka pärjäämme, mitä tapahtuu... Mitä henkilökunnan oletetaan tekevän, millainen sairastuneen oletetaan olevan Vuorovaikutustaidot Pelot Käsitykset Omat ja muiden kokemukset (hyvät ja huonot) sairaalasta, sairaudesta, ammattilaisista Tietopohja Ennakkoluulot Aikaisemmat kokemukset Odotukset ja toiveet Omainen Perhetilanne, suhteiden laatu Vaikeaa/huoletonta muilla elämän osaalueilla (työ, vapaaaika, perhesuhteet) itsemääräämisoikeus Elämäntilanne Henkilökohtainen historia Yhteiset muistot Arkihuolet Hyvä/huono suhde, suhtautuminen sen myötä sairastuneeseen, verkoston tuki Omat sairaudet ja toimintakyky, mahdolliset henk.koht.ongelmat, aikaisemmat kriisit Hyvät/huonot muistot nousevat esiin ja vaikuttavat suhtautumiseen Taloudellinen tilanne, työasiat, lapsien kouluasiat, kodin kunnossapito yms

26 2. YHTEISTYÖN KÄYNNISTYMINEN OMAISEN KANSSA (Hallintojohto ja päättäjät) Kohtaamisen onnistuminen kiinni henkilöstön asenteista, ei niinkään resursseista Urautuneet työtavat Vasta-aloittelevat hoitajat ja sijaiset Rohkeuden puute kohdata omaisia kysymyksineen Kohtaamisen onnistumisessa korostettiin koulutuksen merkitystä Yhteistyö omaisten kanssa aiheutti kysymyksiä Tietosuoja Mihin kirjataan omaista koskevat tiedot Potilaan tiedoissa kirjaus kuka on omaishoitajana

27 VISIO: OMAINEN YHTEISTYÖKUMPPANINA Omaisen roolin ja yhteistyön sanoittaminen henkilökunnan toimesta Omaisella tietoa ja kokemusasiantuntijuutta Omaiset tarvitsivat ohjeita siitä, miten toimitaan, mitä he voivat tehdä ja millä tavoin he voivat osallistua läheisensä hoitoon ja jatkohoidon suunnittelemiseen Myös lääkäri tunnistaa ja tunnustaa omaisen paikan yhteistyössä Hän sano ihan alun perin, et noi on hoitajia, mä oon lääkäri, sä oot yks siinä tiimissä, tehhään tää yhessä. Et vaikka mä en osaa niistä latinan sanoista yhtään mitään, ni mulle saa selittää niistä, mut kuitenkii että..

28 3. OMAISHOITAJAN OHJAUS JA VALMENNUS TERVEYDENHUOLLOSSA Ohjausta annettaessa huomioitava Tunnekriisi; mitä tietoa voi käsitellä Ohjaus suoraan hoitovastuun ottavalle Ohjausmateriaali, johon voi palata Toistot

29 MILLAISTA OHJAUSTA OMAINEN KAIPAA Tietoa sairastuneen tilanteesta Perhettä kohdanneen kriisin käsitteleminen sekä hoitojärjestelyjen suunnitteleminen Läheisen hoito- ja auttamismenetelmät Konkreettiset tiedot esim. lääkehoidon toteuttamisesta Koettiin tärkeänä päästä mukaan hoito- ja kuntoutustoimenpiteisiin (mallioppiminen ja turvallinen ympäristö)..ni ne hoitajat sano, et meeppäs pois ni, hyö vaihtaa vaipat. Miä sanoin et enhän miä lähe mihinkään, ku tässä on toista kuukautta ku mies lähtee kotiin ja miä en ossoo mittään tehhä. Sit ne tajus sen että miä haluun oppia siellä ja kävinhän miä sitten joka päivä pesuissa mukana ja..

30 MILLAISTA OHJAUSTA OMAINEN KAIPAA Omaishoitajan oma hyvinvointi Puheeksi ottaminen tärkeää, mutta omaishoitajan jaksamisen selvittely jää toissijaiseksi potilastyön paineessa Tieto sairaudesta Tieto AVH:sta ja sen vaikutuksista toimintakykyyn oli jäänyt epäselväksi, jolloin oireita ei osattu suhteuttaa arkeen ja mm. neuropsykologisia oireita ei tunnistettu Omaisen oikeus saada tietoa? Tieto omaishoitajuudesta Tieto palvelujärjestelmästä ja sosiaaliturvasta Mitä palveluja on tarjolla Millä tavoin etuuksia haetaan

31 Palvelujärjestelmä perheen silmin APTEEKKI farmaseutti ATERIA - PALVELU DEMENTIANEUVOJA L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi OMAHOITO- VÄLINEJAKELU KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat - hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT: - kotipalvelu - Senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset -fysioterapia -lääkärit RAVINTO-NEUVONTA ravitsemusterapeutti HAMMASHOITO JALKAHOITO TERVEYDEN- HOITAJA Perhe OMAISHOIDON TUESTA VASTAAVA VETERAANI- TOIMISTO L L L L L L VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos L FYSIOTERAPIA Terveyskeskuslääkäri L KULJETUS- PALVELUT VANHUSPALVELUJEN SOSIAALITYONTEKIJÄ PÄIVÄ- TOIMINTA L L L L L L L LAH-hoitojaksot PANKKI - valtuutus - juristit L L L APUVÄLINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ toimintaterapeutti KELA: -lääkekorvaukset - hoitotuki - asumistuki - sopeutumisvalmennus - kuntoutus VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn vähennys L INVAPARKKIOIKEUS Poliisi ERIKOISLÄÄKÄRI L Pkl:n MUISTIHOITAJA MAISTRAATTI edunvalvonta Lähde: Ulla Eloniemi-Sulkava ym

32 Ohjaus ammattihenkilön näkökulmasta Omaisille ei ole systemaattista ohjauskäytäntöä Eri ammattiryhmät ohjaavat tahoillaan Kuntoutujan ja omaisen yhteisohjaus havaittu hyväksi mm. kuntouttava työote Päivittäisten toimintojen hallinta (koekeittiö) Etenkin neurologisten näkymättömien vammojen osalta ohjaus haasteellista Omaisen ohjaukseen ei ole mitoitettu työaikaa

33 4. KOTIUTUKSEN VALMISTELU YHTEISTYÖNÄ Omainen ja moniammatillinen yhteistyö Yksilökeskustelut Ryhmäkeskustelut Kotiutussuunnitelman tekeminen Perheen mukanaolo sattumanvaraista Potilaan tarpeet huomioidaan, mutta omaisen tarpeet jäävät huomioimatta Avopalveluista tiedottaminen oli varovaista, koska ei varmuutta järjestyvätkö palvelut Kotiutusneuvottelu Kotiutuspalaverit tärkeitä tiedon saannin ja kotiutussuunnitelman selkiytymisen kannalta Päätösten ja ratkaisujen tekeminen (otanko hoitovastuun kotiin) palaverissa koettiin vaikeaksi -> ennakointikeskustelujen merkitys

34 4. KOTIUTUKSEN VALMISTELU YHTEISTYÖNÄ Palvelujen käynnistäminen Taistelu Sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien työpanoksen merkitys korostui Yhteistyö ja tiedonkulku avopuolen työntekijöiden kanssa Päätöksiä palveluista ei saatu ennen kotiutusta ja palvelujen järjestyminen kotiin saattoi kestää pitkään, kotiutuksien viivästymisiä Osastot kaipasivat avopuolen työntekijöiden kanssa tehtävää yhteistyötä ennen kotiutusta Osastolta tehtyjen suositusten mukaiset palvelut eivät järjestyneet. Tehdyt suunnitelmat muuttuivat Jos me tehdään lausunto jostain ja pyyntö jostain, niin se ei kelpaa..eli kaksinkertaista työtä..monta ammatti-ihmistä ollaan siellä huuhailemassa. Jos luotettais toisen ammattiarvioon.

35 4. KOTIUTUKSEN VALMISTELU YHTEISTYÖNÄ Kotilomat ennen kotiutusta Mahdollisuus nähdä ja kokea sairastuneen avun ja ohjauksen tarve Omaisen omien valmiuksien tunnistaminen Mitä tietoa ja tukea omainen tarvitsee Millaiset asiat ovat haasteellisia kotiutuksen kannalta ja millaisia asioita olisi vielä harjoiteltava

36 4. KOTIUTUKSEN VALMISTELU YHTEISTYÖNÄ (Hallintojohto ja päättäjät) Lähtökohtana, että suurin osa kotiutetaan omaan kotiin Sairaalan ja avohoidon välisen yhteistyön kehittäminen Arviointi nyt erilaista osastoilla ja avohoidossa Asiakaslähtöisyys kuntatalouden raameissa Sairaalan ja avopuolen työskentelyrytmi sekä toimintatavat erilaisia mm. kotiutusten osalta Osastolla odotetaan asunnonmuutostöiden valmistumista (kustannukset?)

37 5. SEURANTA (Omaiset) Kotiutuessa tuen tarve konkretisoituu Varsinkin haja-asutusalueilla koettiin jäävän yksin Omaisilla huoli siitä, että itse sairastuu Omaisen jaksamisen seuranta Suunnitelmia kotihoidon tukemiseen ei ollut laadittuna Seurantakäytäntöjen kehittäminen toiveena, myös omaisen mielipiteen ja kokemuksen huomioiminen hoitosuunnitelmaa tarkastettaessa

38 Haasteet läheisen kotona hoitamisessa Taloudellinen rasite perheelle mm. yksityisten palveluiden ostamisesta Soveltuvien intervallipaikkojen puuttuminen (työikäiset, runsaasti apua tarvitsevat) Työelämän ja omaishoidon yhteensovittaminen Yöhoidon puuttuminen kotihoidosta Lääkärien vaihtuvuus, vieraskielisyys, vaikea tavoitettavuus Haja-asutusalueilla palvelujen saavuttamisen vaikeus Yli 65-v sairastuneelle suunnattua kuntoutusta vähän

39 5. SEURANTA (Ammattihenkilöstö) Ammattihenkilöstöllä selkeä huoli perheiden pärjäämisestä kotiutuksien jälkeen Seurantaa oli järjestetty niissä tapauksissa, joissa jotain oli jäänyt kesken osastojakson aikana Yhteydenotot osastolle kuormittivat jonkin verran vielä kotiutuksien jälkeen Tilausta sekä palveluohjaukselle että kotihoidon moniammatilliselle tiimille Perheen ohjauksen jatkaminen kotona sekä seurantavastuu

40 5. SEURANTA (Hallintojohto ja päättäjät) Kuntatalouden kannalta omaishoidon tukeminen on kannattavaa Tukemiseen ei oltu satsattu kuitenkaan riittävästi Perheiden pärjäämisen kannalta tärkeitä mm. sama intervallihoitopaikka ja kuntoutus Kotihoidon kehittäminen ja työnkuvan laajentaminen Eri lakien uudelleen arvioiminen ja yhteensovittaminen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet yhtenäisiksi ja hoitopalkkion maksatus Kelalle

41 Toimintamalli Yhteistyön käynnistyminen omaishoitajan kanssa Selvityksen tekeminen terveydenhuollo ssa Valmennus Kotiutuksen valmistelu yhteistyönä Seuranta - Tunnistaminen - Kohtaaminen - Omaisen paikka/ rooli terveydenhuollossa - Kriisin tunnistaminen - Perheen sisäiset suhteet - Kotitilanne - Toimeentulo - Omaisen tahto ja valmius - Tieto sairaudesta ja sairastuneen toimintakyvystä -Ohjaus ja neuvonta -Moniammatillinen yhteistyö -Kotiutusneuvottelut - Kotilomat -Palvelujen käynnistäminen -Yhteistyö avopalvelujen kanssa -Kotihoidon moniammatillinen tiimi -Suunnitelmien tarkistus

42 MITÄ HANKKEESSA TEKEILLÄ Hyvinvointi Tv kokeilu ALTTI- hankkeen kanssa (aluillaan) OVET omaishoitajavalmennuskurssi yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n kanssa (syksy 2011) Ohjausmateriaalin luominen Omaisille suunnatun AVH - ensitietoryhmän kehittäminen Vaikuttaminen; mm. kotiin tarvittavien palvelujen turvaamiseksi Kotikäynnit yhdessä terveydenhuollon ammattihenkilöstön kanssa Toimintamallin kehittäminen (yhteistyössä ammattihenkilöstön kanssa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Sosiaali- ja terveysvaliokunta, Eduskunta 2.6.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM. Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien verkosto 5.4.2016 kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa STM:n kärkihankkeet Enemmän terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma. Ikääntyminen on mahdollisuus 13.12.2011

Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma. Ikääntyminen on mahdollisuus 13.12.2011 Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma Ikääntyminen on mahdollisuus 13.12.2011 Historiallisen hyvä tilanne Kansainvälisissä vertailuissa kuulumme 5-15 parhaan joukkoon Kattavuudessa aadussa Saatavuudessa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Mitä vanhuspalveluille tapahtuu sote-uudistuksessa? Valvanne Symposium IV, Lahti,

Mitä vanhuspalveluille tapahtuu sote-uudistuksessa? Valvanne Symposium IV, Lahti, Mitä vanhuspalveluille tapahtuu sote-uudistuksessa? Valvanne Symposium IV, Lahti, 29.08.2016 Anja Noro THT, dosentti, projektipäällikkö Jäsennys Sote-reformi Sote- ja maakuntauudistus Vanhuspalvelut valmistautuvat

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry LAMPPU kumppanuushanke 2012-2015 Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry TAUSTA JA TARVE Työssäkäyvät omaishoitajat antavat kaksinkertaisen panoksen yhteiskunnalle Läheisensä

Lisätiedot

Asiakkaiden tarpeet ja palveluintegraatio

Asiakkaiden tarpeet ja palveluintegraatio Asiakkaiden tarpeet ja palveluintegraatio Juha Teperi Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Esityksen rakenne Palveluintegraatio - miksi? Palveluintegraatio kuinka? Esimerkit: Arkkitehtuuri

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa?

Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa? Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Seinäjoki Areena 14.1.2013 Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa? Pohjanmaan Potku -hanke Nykyisiä hyviä käytänteitä Tulppa- ja Ikihyvä-ryhmät

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan tiedot Nimi Henkilötunnus Siviilisääty naimaton naimisissa eronnut leski Kansalaisuus Äidinkieli Asuinkunta Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Mukana

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot