ASIAKASLÄHTÖISEN OMAISHOITAJIEN OHJAUSMALLIN KEHITTÄMINEN TERVEYDENHUOLTOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKASLÄHTÖISEN OMAISHOITAJIEN OHJAUSMALLIN KEHITTÄMINEN TERVEYDENHUOLTOON"

Transkriptio

1 ASIAKASLÄHTÖISEN OMAISHOITAJIEN OHJAUSMALLIN KEHITTÄMINEN TERVEYDENHUOLTOON VALOT hanke ( ) Leena Herranen, toiminnanohjaaja Maarit Väisänen, projektityöntekijä Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

2 MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Toimialue 9 kuntaa Jäseniä n. 210 Budjetti n /v Työntekijät 1,7 RAY:n rahoittamat hankkeet: VENE ( ) omaishoitajien vertaistuki, ohjaus ja neuvonta VALOT ( ) omaishoitajien ohjausmallin kehittäminen terveydenhuoltoon

3 VALOT-HANKEEN KUMPPANINA ALTTI- HANKE ALTTI- hanke ( ) - Aivohalvaus, tiedä tunnista, kuntoudu Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hanke, jonka rahoittaa TEKES Selvittää aivohalvaukseen sairastuneiden hoito- ja kuntoutuspolkua kotiin saakka VALOT- hanke selvittää rinnalla omaisen polkua ja kehittää uutta toimintamallia omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön

4 ETELÄ SAVON OMINAISPIIRTEITÄ Muuttotappioaluetta Sairastavuutta sekä ikä-ihmisiä keskimääräistä enemmän Maantieteellisesti alue rikkonaista, välimatkat pitkiä ja hankalia; mm. paljon vesistöä, julkinen liikenne niukkaa Nopeassa tahdissa alettu purkaa laitosvaltaista palvelurakennetta ja siirtää pitkäaikaishoitoa koteihin ja omaisten vastuulle Palvelujen saatavuus erityisesti haja- asutusalueilla hankalaa; omaishoitosopimuksia alle maan keskiarvon

5 TAUSTAA HANKKEEN SYNTYYN VENE- projektin aikana omaisilta saatu palaute Omaishoidon tarve ja määrä kasvavat koko ajan; ikääntyviä väestössä yhä enemmän Suositukset kotihoidosta (mm yli 75 vuotiaista 91-92% asuu kotona; Ikä-ihmisten palvelujen laatusuositus 2008) Potilaskeskeisessä järjestelmässä työkäytännöissä korostuvat potilaan hoidolliset sekä kuntoutukselliset tarpeet, mutta omaiset kysymyksineen ja tunteineen tulee usein ohitetuksi Laitospaikkojen purku on siirtänyt pitkäaikaispotilaat kotiin omaisten valmius? halu? voimavarat, terveys, työkyky? soveltuvuus? omaishoidon kuormittavuus?

6 TAUSTAA Omaishoitotilanteet alkavat usein terveydenhuollosta Yhä useampi kotona hoidettava tarvitsee entistä vaativampaa hoivaa Alkavien omaishoivatilanteiden tunnistaminen ja omaisten ottaminen mukaan niin osastoilla tapahtuviin hoito- ja kuntoutustoimiin kuin hoito- ja kuntoutussuun- nitelmien laatimiseen käynnistäisi hyvän yhteistyön omaisen ja palvelujärjestelmän välillä Omaisten osaaminen ja pystyminen vaatii varmistamista, ohjausta ja valmennusta (mm. kuntouttavan työotteen omaksumiseksi)

7 OMAISTEN NÄKÖKULMASTA Hoivavastuussa olevien omaisten ohjautuminen palvelujen ja tuen piiriin on sattumanvaraista Pitkäaikainen hoivavastuu kuormittaa erityisesti, jos vastuu jää yhden omaisen harteille Omaishoito päättyy usein omaisen uupumiseen, tuettuna kotona asuminen voi jatkua pidempään Omaisilla on paljon tietoa, joka tukee ammattilaisten työtä Lyhyiden hoitoaikojen vuoksi omaisten valmennus vastuun ottamiseen jää vähäiseksi

8 VALOT HANKKEEN TAVOITTEENA Kehittää omaishoitotilanteet tunnistava sekä omaishoitajia valmentava ja tukeva moniammatillinen toimintamalli terveydenhuoltoon Nähdä omaishoitajan rooli voimavarana, kanssaasiakkaana ja yhteistyökumppanina Perehdyttää ammattihenkilöstöä mm. omaishoidon arkeen ja tunnistamaan tilanteet, joissa omaishoitaja tarvitsee tukea ja ohjausta Kohderyhmänä aivohalvaukseen sairastuneiden perheet

9 MITÄ HANKKEESSA TEHTY VALOT - infokierrokset terveydenhuollossa Kysely pilottiosastojen ammattihenkilöstölle BIKVA - haastattelut asiakaslähtöisyyden tavoittamiseksi Osastotunnit pilottiosastoilla ja asiantuntijayksiköissä Seminaarit ja pikkukoulutukset (yhteistyö ALTTI-hankeen kanssa) Omaisen ohjauspolun mallintaminen (kesken) Materiaalia mm. yhteistyönä Minäkö Omaishoitaja? - opas

10 YHTEISTYÖTAHOT Omaishoitoa tukevan toimintamallin kehittäminen osallistuminen työryhmiin ja koulutuksiin: Etelä - Savon sairaanhoitopiiri ja erityisesti pilottiyksiköt neurologinen kuntoutusosasto, lääkinnällisen kuntoutuksen yksikkö, sosiaalityön yksikkö Kyyhkylän kuntoutuskeskus osasto 5 Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Asiantuntijatuki, koulutus- ja tiedotusyhteistyö Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu, ALTTI- hanke

11 YHTEISTYÖTAHOT OVET- valmennus Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry, OVET- hanke Ensitietoa omaishoidosta OPAS, Kaltoin kohtelun tunnistaminen Joensuun seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Yhteinen Polku- projekti, Lakeuden Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Yhdessä tehden - ajoissa omaishoitajan tukena - projekti, Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry, Suomen Omaishoitoverkosto Viola väkivallasta vapaaksi ry Kriteerit vaativien omaishoitotilanteiden tunnistamiseksi Joensuun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hankeen kanssa Vaikuttaminen Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja pro Mikkeli kuntalaisliike

12 YHTEISTYÖ 3.SEKTORIN JA TERVEYDENHUOLLON KANSSA Projektityöntekijöinä jännitimme Terveydenhuollon henkilöstön suhtautumista kolmannen sektorin työntekijöihin ja hankkeeseen Kuinka hankkeen tavoitteet otetaan vastaan potilaslähtöisesti toimivassa terveydenhuollossa Yhteistyön käynnistymistä on auttanut Työntekijöiden aikaisemmat roolit ja kontaktit terveydenhuollossa Terveydenhuollon työtapojen ja käytäntöjen sekä hierarkian tuntemus Yhteinen kieli Yhteiskunnan palvelujärjestelmän tuntemus, laaja verkostoituminen Sairaalajohdon kanssa käydyt keskustelut ja sitoutuminen Osastonhoitajien sitoutuminen ja tuki sekä ammattihenkilöstön innostus Omaishoidon ajankohtaisuus

13 BIKVA HAASTATTELUN TULOKSIA Leena Herranen ja Maarit Väisänen VALOT- hanke

14 BIKVA arviointimenetelmä Brugerinddragelse i Kvalitetsvurdering eli asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana Tanskassa kehitetty julkisten palvelujen arviointimalli Keskeisenä ajatuksena saada asiakkaat mukaan palvelujen laadun arviointiin Osallistamalla asiakkaita saadaan näkyväksi niitä ongelmia, joista työntekijät, johtajat ja poliittiset päättäjät eivät ole tietoisia Tavoitteena on saada liikkeelle prosessi, joka toimii muutosvoimana työntekijöille työn kehittämisessä

15 BIKVASSA korostuvat Arviointi (evaluaatio) Tavoitteena on tuottaa tietoa toiminnan ja päätöksenteon pohjaksi Osallisuus Dialogi Asiakaslähtöinen työtapa Työotteen sisäistymiseksi tarvitaan tiedon lisäksi työntekijän havahtumista tarkkailemaan työtään ja toimintaympäristöään rohkean avoimesti Reflektio Oman työskentelyn tarkasteleminen jälkikäteen

16 VALOT hankkeen BIKVA VAIHE 1 Omaishoitajien ryhmähaastatteluja 2 kpl sekä 3 yksilöhaastattelua. Yht. 13 hlöä. Tuloksena teemat, joista haastattelu jatkui työntekijöiden kanssa. Toteutus 3/2010. VAIHE 2 Pilottiosastojen ryhmähaastattelut (1+1), joissa keskustelujen pohjana omaishoitajien haastatteluissa esille nousseet kokemukset. Haastatteluissa mukana yht. 21 hlöä. Toteutus 6/2010. VAIHE 3 Ryhmähaastattelu sekä kaksi yksilöhaastattelua hallintojohtoon kuuluville. Kaikkiaan haastateltuja oli 6 kpl. Toteutus 11/ /2011. VAIHE 4 Poliittisten päättäjien ryhmähaastattelu, jossa käsiteltiin kaikki aikaisemmat kokemukset ja kommentit sekä omaishoitajien ja työntekijöiden terveiset päättäjille. Haastateltavia 5 kpl. Toteutus 12/2010.

17 BIKVA haastattelut; Omaishoitajat Ikä: 52 80vuotta (alle 65v 4kpl, yli 65v 9kpl), naisia 10 ja miehiä 3 Omaishoidon tuen piirissä 8kpl Palveluja oli käytössä niukasti, pääasiallisesti päivätoiminta sairastuneelle Läheisen hoidon/valvonnantarve joko ympärivuorokautista tai siten, että hän voi olla yksin korkeintaan 3h. Avuntarvetta lähes kaikissa toimissa. Terveydentila janalla 1 10: yli puolet (7) arvioi terveydentilansa olevan alle 5 (3,5 8,5) Jaksaminen janalla 1-10 puolet arvioi (6) jaksamisensa olevan alle 5 (3,5 8,5)

18 Hyvät kokemukset Seuranta AVH ensitietoryhmät Kotiutusneuvottelut Kotilomat ennen kotiutusta Lääkärin tuki omaiselle Ohjaus ja neuvonta Omahoitajajärjestelmä Moniammatillinen yhteistyö

19 Kriittiset pisteet omaishoitoperheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä 1. VAATIVAN OMAISHOIDON TUNNISTAMINEN TERVEYDEN- HUOLLOSSA (omaishoidon alku) 5. SEURANTA AVH -perhe (vaativa omaishoitotilanne) ja terveydenhuolto Yhteistyön kriittiset pisteet 2. YHTEISTYÖN KÄYNNISTYMIN EN OMAISEN KANSSA 4. KOTIUTUK- SEN VALMISTELU YHTEIS- TYÖNÄ 3. OMAISHOITAJAN OHJAUS JA VALMENNUS TERVEYDEN- HUOLLOSSA

20 1. OMAISHOIDON TUNNISTAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Kuka on omaishoitaja? Kenestä tulee omaishoitaja? Omaisen suostumus hoivavastuun ottamiseen Suostumusta ei kysytty tai sitä selvitettiin lähinnä sairastuneen hoitojärjestelyjen kannalta. "ei sitä paljon kyselty, jos annetaan kaks vaihtoehtoa; laitos tai koti. Ei se oo kysymys. Ja siinä tilanteessa (hoitoneuvottelu), miusta se oli aika raaka tilanne hänelle ku, miun miehelle, ku.. Totta se on että rehellisesti näistä asioista pittää puhua, mutta jos siinä on kaikki ja annetaan, ei siinä voi lähimmäinen muuta vastata ku, et otan. kottiin, ku et voi sannoo etten ota" Vastentahtoiset kotiutukset..että hän hieman vasten tahtoen tätä puolisoa otti kotiin.. siinä vissiin jouduttiin vähän pohjatyötä tekemään ja sinällään hyö kyllä pärjää siellä, mutta se sitoutuminen siihen.

21 1. OMAISHOIDON TUNNISTAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA (Ammattihenkilöstö) Omaisen tarpeiden ja valmiuksien selvittäminen Kysyttiin terveydentilaa tai kotioloja suhteessa sairastuneen toimintakykyyn, ei niinkään valmiutta hoitovastuun ottamiseen Omat vaativat sairaudet suhteessa hoidettavan avun tarpeeseen jäivät joillakin huomioimatta Aina ei voi kotiuttaa omaisen vastuulle

22 1. OMAISHOIDON TUNNISTAMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA (Hallintojohto ja päättäjät) Potilaskeskeisessä järjestelmässä perheenjäsenillä toissijainen asema Henkilökunnan tehtävänä olla potilaan puolella? Omaishoito velvoitteena; aviopuolisoiden velvollisuus hoitaa toisiaan, kunta ei selviytyisi ilman omaisten panosta Omaisten vastentahtoisuus hoivavastuun ottamiseen selitettiin peloilla, vain osa näki sitovuuden vaikuttavan Omaishoidon kuormittavuutta ei ymmärretty

23 2. YHTEISTYÖN KÄYNNISTYMINEN OMAISEN KANSSA (Omaiset) Kumpi on aktiivinen osapuoli; omainen vai henkilöstö Kohtaaminen Vuorovaikutuksen onnistuminen, dialogisuus tärkeää Omaiset kokivat ammattihenkilöstön empaattisuuden, aidon kohtaamisen, jossa uskaltaudutaan kuulemaan ja ymmärtämään mitä omainen haluaa kertoa tai kysyä, voimaa antavana ja myönteisenä lähestymistapana. Istuutuminen asian äärelle

24 KOHTAAMISIA VAIKEUTTI Omaisen tunnekriisin huomiotta jättäminen Kaikilla osastoilla ei mahdollisuutta käsitellä kriisiä ammattihenkilöstön kanssa Omaisen selkiytymätön rooli osastolla Kokemus häiriönä olemisesta Omaisen ohittaminen Yhteistyötä piti vaatia Sattumanvaraisuus omaisen kanssa tehtävässä yhteistyössä Osastoilla moduulijako (henkilöstön tavoittamattomuus) Epäasiallinen puhetapa Kiire Kulttuurierot Osastojen rutiinit

25 MITÄ OMAINEN TUO KOHTAAMISTILANTEESEEN Mitä on kuntoutus? Vieras ympäristö, vieraat ammatti-ihmiset, vieras kieli Hyvät/huonot Selviääkö läheinen, kuinka pärjäämme, mitä tapahtuu... Mitä henkilökunnan oletetaan tekevän, millainen sairastuneen oletetaan olevan Vuorovaikutustaidot Pelot Käsitykset Omat ja muiden kokemukset (hyvät ja huonot) sairaalasta, sairaudesta, ammattilaisista Tietopohja Ennakkoluulot Aikaisemmat kokemukset Odotukset ja toiveet Omainen Perhetilanne, suhteiden laatu Vaikeaa/huoletonta muilla elämän osaalueilla (työ, vapaaaika, perhesuhteet) itsemääräämisoikeus Elämäntilanne Henkilökohtainen historia Yhteiset muistot Arkihuolet Hyvä/huono suhde, suhtautuminen sen myötä sairastuneeseen, verkoston tuki Omat sairaudet ja toimintakyky, mahdolliset henk.koht.ongelmat, aikaisemmat kriisit Hyvät/huonot muistot nousevat esiin ja vaikuttavat suhtautumiseen Taloudellinen tilanne, työasiat, lapsien kouluasiat, kodin kunnossapito yms

26 2. YHTEISTYÖN KÄYNNISTYMINEN OMAISEN KANSSA (Hallintojohto ja päättäjät) Kohtaamisen onnistuminen kiinni henkilöstön asenteista, ei niinkään resursseista Urautuneet työtavat Vasta-aloittelevat hoitajat ja sijaiset Rohkeuden puute kohdata omaisia kysymyksineen Kohtaamisen onnistumisessa korostettiin koulutuksen merkitystä Yhteistyö omaisten kanssa aiheutti kysymyksiä Tietosuoja Mihin kirjataan omaista koskevat tiedot Potilaan tiedoissa kirjaus kuka on omaishoitajana

27 VISIO: OMAINEN YHTEISTYÖKUMPPANINA Omaisen roolin ja yhteistyön sanoittaminen henkilökunnan toimesta Omaisella tietoa ja kokemusasiantuntijuutta Omaiset tarvitsivat ohjeita siitä, miten toimitaan, mitä he voivat tehdä ja millä tavoin he voivat osallistua läheisensä hoitoon ja jatkohoidon suunnittelemiseen Myös lääkäri tunnistaa ja tunnustaa omaisen paikan yhteistyössä Hän sano ihan alun perin, et noi on hoitajia, mä oon lääkäri, sä oot yks siinä tiimissä, tehhään tää yhessä. Et vaikka mä en osaa niistä latinan sanoista yhtään mitään, ni mulle saa selittää niistä, mut kuitenkii että..

28 3. OMAISHOITAJAN OHJAUS JA VALMENNUS TERVEYDENHUOLLOSSA Ohjausta annettaessa huomioitava Tunnekriisi; mitä tietoa voi käsitellä Ohjaus suoraan hoitovastuun ottavalle Ohjausmateriaali, johon voi palata Toistot

29 MILLAISTA OHJAUSTA OMAINEN KAIPAA Tietoa sairastuneen tilanteesta Perhettä kohdanneen kriisin käsitteleminen sekä hoitojärjestelyjen suunnitteleminen Läheisen hoito- ja auttamismenetelmät Konkreettiset tiedot esim. lääkehoidon toteuttamisesta Koettiin tärkeänä päästä mukaan hoito- ja kuntoutustoimenpiteisiin (mallioppiminen ja turvallinen ympäristö)..ni ne hoitajat sano, et meeppäs pois ni, hyö vaihtaa vaipat. Miä sanoin et enhän miä lähe mihinkään, ku tässä on toista kuukautta ku mies lähtee kotiin ja miä en ossoo mittään tehhä. Sit ne tajus sen että miä haluun oppia siellä ja kävinhän miä sitten joka päivä pesuissa mukana ja..

30 MILLAISTA OHJAUSTA OMAINEN KAIPAA Omaishoitajan oma hyvinvointi Puheeksi ottaminen tärkeää, mutta omaishoitajan jaksamisen selvittely jää toissijaiseksi potilastyön paineessa Tieto sairaudesta Tieto AVH:sta ja sen vaikutuksista toimintakykyyn oli jäänyt epäselväksi, jolloin oireita ei osattu suhteuttaa arkeen ja mm. neuropsykologisia oireita ei tunnistettu Omaisen oikeus saada tietoa? Tieto omaishoitajuudesta Tieto palvelujärjestelmästä ja sosiaaliturvasta Mitä palveluja on tarjolla Millä tavoin etuuksia haetaan

31 Palvelujärjestelmä perheen silmin APTEEKKI farmaseutti ATERIA - PALVELU DEMENTIANEUVOJA L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi OMAHOITO- VÄLINEJAKELU KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat - hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta JÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT: - kotipalvelu - Senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset -fysioterapia -lääkärit RAVINTO-NEUVONTA ravitsemusterapeutti HAMMASHOITO JALKAHOITO TERVEYDEN- HOITAJA Perhe OMAISHOIDON TUESTA VASTAAVA VETERAANI- TOIMISTO L L L L L L VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos L FYSIOTERAPIA Terveyskeskuslääkäri L KULJETUS- PALVELUT VANHUSPALVELUJEN SOSIAALITYONTEKIJÄ PÄIVÄ- TOIMINTA L L L L L L L LAH-hoitojaksot PANKKI - valtuutus - juristit L L L APUVÄLINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ toimintaterapeutti KELA: -lääkekorvaukset - hoitotuki - asumistuki - sopeutumisvalmennus - kuntoutus VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn vähennys L INVAPARKKIOIKEUS Poliisi ERIKOISLÄÄKÄRI L Pkl:n MUISTIHOITAJA MAISTRAATTI edunvalvonta Lähde: Ulla Eloniemi-Sulkava ym

32 Ohjaus ammattihenkilön näkökulmasta Omaisille ei ole systemaattista ohjauskäytäntöä Eri ammattiryhmät ohjaavat tahoillaan Kuntoutujan ja omaisen yhteisohjaus havaittu hyväksi mm. kuntouttava työote Päivittäisten toimintojen hallinta (koekeittiö) Etenkin neurologisten näkymättömien vammojen osalta ohjaus haasteellista Omaisen ohjaukseen ei ole mitoitettu työaikaa

33 4. KOTIUTUKSEN VALMISTELU YHTEISTYÖNÄ Omainen ja moniammatillinen yhteistyö Yksilökeskustelut Ryhmäkeskustelut Kotiutussuunnitelman tekeminen Perheen mukanaolo sattumanvaraista Potilaan tarpeet huomioidaan, mutta omaisen tarpeet jäävät huomioimatta Avopalveluista tiedottaminen oli varovaista, koska ei varmuutta järjestyvätkö palvelut Kotiutusneuvottelu Kotiutuspalaverit tärkeitä tiedon saannin ja kotiutussuunnitelman selkiytymisen kannalta Päätösten ja ratkaisujen tekeminen (otanko hoitovastuun kotiin) palaverissa koettiin vaikeaksi -> ennakointikeskustelujen merkitys

34 4. KOTIUTUKSEN VALMISTELU YHTEISTYÖNÄ Palvelujen käynnistäminen Taistelu Sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien työpanoksen merkitys korostui Yhteistyö ja tiedonkulku avopuolen työntekijöiden kanssa Päätöksiä palveluista ei saatu ennen kotiutusta ja palvelujen järjestyminen kotiin saattoi kestää pitkään, kotiutuksien viivästymisiä Osastot kaipasivat avopuolen työntekijöiden kanssa tehtävää yhteistyötä ennen kotiutusta Osastolta tehtyjen suositusten mukaiset palvelut eivät järjestyneet. Tehdyt suunnitelmat muuttuivat Jos me tehdään lausunto jostain ja pyyntö jostain, niin se ei kelpaa..eli kaksinkertaista työtä..monta ammatti-ihmistä ollaan siellä huuhailemassa. Jos luotettais toisen ammattiarvioon.

35 4. KOTIUTUKSEN VALMISTELU YHTEISTYÖNÄ Kotilomat ennen kotiutusta Mahdollisuus nähdä ja kokea sairastuneen avun ja ohjauksen tarve Omaisen omien valmiuksien tunnistaminen Mitä tietoa ja tukea omainen tarvitsee Millaiset asiat ovat haasteellisia kotiutuksen kannalta ja millaisia asioita olisi vielä harjoiteltava

36 4. KOTIUTUKSEN VALMISTELU YHTEISTYÖNÄ (Hallintojohto ja päättäjät) Lähtökohtana, että suurin osa kotiutetaan omaan kotiin Sairaalan ja avohoidon välisen yhteistyön kehittäminen Arviointi nyt erilaista osastoilla ja avohoidossa Asiakaslähtöisyys kuntatalouden raameissa Sairaalan ja avopuolen työskentelyrytmi sekä toimintatavat erilaisia mm. kotiutusten osalta Osastolla odotetaan asunnonmuutostöiden valmistumista (kustannukset?)

37 5. SEURANTA (Omaiset) Kotiutuessa tuen tarve konkretisoituu Varsinkin haja-asutusalueilla koettiin jäävän yksin Omaisilla huoli siitä, että itse sairastuu Omaisen jaksamisen seuranta Suunnitelmia kotihoidon tukemiseen ei ollut laadittuna Seurantakäytäntöjen kehittäminen toiveena, myös omaisen mielipiteen ja kokemuksen huomioiminen hoitosuunnitelmaa tarkastettaessa

38 Haasteet läheisen kotona hoitamisessa Taloudellinen rasite perheelle mm. yksityisten palveluiden ostamisesta Soveltuvien intervallipaikkojen puuttuminen (työikäiset, runsaasti apua tarvitsevat) Työelämän ja omaishoidon yhteensovittaminen Yöhoidon puuttuminen kotihoidosta Lääkärien vaihtuvuus, vieraskielisyys, vaikea tavoitettavuus Haja-asutusalueilla palvelujen saavuttamisen vaikeus Yli 65-v sairastuneelle suunnattua kuntoutusta vähän

39 5. SEURANTA (Ammattihenkilöstö) Ammattihenkilöstöllä selkeä huoli perheiden pärjäämisestä kotiutuksien jälkeen Seurantaa oli järjestetty niissä tapauksissa, joissa jotain oli jäänyt kesken osastojakson aikana Yhteydenotot osastolle kuormittivat jonkin verran vielä kotiutuksien jälkeen Tilausta sekä palveluohjaukselle että kotihoidon moniammatilliselle tiimille Perheen ohjauksen jatkaminen kotona sekä seurantavastuu

40 5. SEURANTA (Hallintojohto ja päättäjät) Kuntatalouden kannalta omaishoidon tukeminen on kannattavaa Tukemiseen ei oltu satsattu kuitenkaan riittävästi Perheiden pärjäämisen kannalta tärkeitä mm. sama intervallihoitopaikka ja kuntoutus Kotihoidon kehittäminen ja työnkuvan laajentaminen Eri lakien uudelleen arvioiminen ja yhteensovittaminen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet yhtenäisiksi ja hoitopalkkion maksatus Kelalle

41 Toimintamalli Yhteistyön käynnistyminen omaishoitajan kanssa Selvityksen tekeminen terveydenhuollo ssa Valmennus Kotiutuksen valmistelu yhteistyönä Seuranta - Tunnistaminen - Kohtaaminen - Omaisen paikka/ rooli terveydenhuollossa - Kriisin tunnistaminen - Perheen sisäiset suhteet - Kotitilanne - Toimeentulo - Omaisen tahto ja valmius - Tieto sairaudesta ja sairastuneen toimintakyvystä -Ohjaus ja neuvonta -Moniammatillinen yhteistyö -Kotiutusneuvottelut - Kotilomat -Palvelujen käynnistäminen -Yhteistyö avopalvelujen kanssa -Kotihoidon moniammatillinen tiimi -Suunnitelmien tarkistus

42 MITÄ HANKKEESSA TEKEILLÄ Hyvinvointi Tv kokeilu ALTTI- hankkeen kanssa (aluillaan) OVET omaishoitajavalmennuskurssi yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n kanssa (syksy 2011) Ohjausmateriaalin luominen Omaisille suunnatun AVH - ensitietoryhmän kehittäminen Vaikuttaminen; mm. kotiin tarvittavien palvelujen turvaamiseksi Kotikäynnit yhdessä terveydenhuollon ammattihenkilöstön kanssa Toimintamallin kehittäminen (yhteistyössä ammattihenkilöstön kanssa

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Sosiaali- ja terveysvaliokunta, Eduskunta 2.6.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Omaishoitajien moniammatillinen ohjausmalli terveydenhuollossa

Omaishoitajien moniammatillinen ohjausmalli terveydenhuollossa Omaishoitajien moniammatillinen ohjausmalli terveydenhuollossa VALOT hanke Maarit Väisänen Projektivastaava (sosionomi amk, YTM) Valot hanke 2009-2013 Hallinnoija: Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

äänitorvi Pori 15.9.2009 Vanhusasia valtuutettu ikää

äänitorvi Pori 15.9.2009 Vanhusasia valtuutettu ikää Ikää ääntyvien äänitorvi Pori 15.9.2009 Vanhusasia valtuutettu ikää ääntyvien asialla Pauliina Takala Vanhusasiavaltuutettu Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Terveiset Telkänpes npesän palvelutalosta

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Ikääntyvät kaupunkilaiset. jaotteluja. Haasteita

Ikääntyvät kaupunkilaiset. jaotteluja. Haasteita Ikääntyvät kaupunkilaiset Hyvää ja turvallista ikääntymistä ei ole mahdollista saavuttaa hallinnollisin toimin ja ohjelmin Mutta Yhteiskuntapolitiikkaa ja lainsäädäntöä tarvitaan Haasteita ikäihmisten

Lisätiedot

SÄ OOT YKS TÄSSÄ TIIMISSÄ, TEHDÄÄN TÄÄ YHDESSÄ

SÄ OOT YKS TÄSSÄ TIIMISSÄ, TEHDÄÄN TÄÄ YHDESSÄ SÄ OOT YKS TÄSSÄ TIIMISSÄ, TEHDÄÄN TÄÄ YHDESSÄ Maarit Väisänen projektivastaava (sosionomi amk, YTM) Valot -hanke 13.3.2013 VALOT hanke (2009-2013) Rahoittajana: RAY Hallinnointi: Mikkelin seudun Omaishoitajat

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja lähipalvelujen kehittäminen 15.4.2015

Uuden sairaalan toimintamalli ja lähipalvelujen kehittäminen 15.4.2015 Uuden sairaalan toimintamalli ja lähipalvelujen kehittäminen Juha Kinnunen, Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Sisältö Kaksi alueellisen kehittämisen tukijalkaa Sote-laki Uusi sairaala Alueellinen

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän integraation tavoitteista ja käsitteistä

Palvelujärjestelmän integraation tavoitteista ja käsitteistä SOSIAAI- JA 1 Palvelujärjestelmän integraation tavoitteista ja käsitteistä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit Stakes 22.10.2007 Juha Teperi SOSIAAI- JA 2 Mitä palveluintegraatiolla

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM. Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien verkosto 5.4.2016 kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa STM:n kärkihankkeet Enemmän terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset TERVE-SOS 2010: Toimiva arki IKÄÄNTYVÄN ARKI Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, esh Vanhustyön keskusliitto ry, Tampereen yliopisto Yhteistyö,

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma. Ikääntyminen on mahdollisuus 13.12.2011

Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma. Ikääntyminen on mahdollisuus 13.12.2011 Ikääntymiseen varautumisen toimenpideohjelma Ikääntyminen on mahdollisuus 13.12.2011 Historiallisen hyvä tilanne Kansainvälisissä vertailuissa kuulumme 5-15 parhaan joukkoon Kattavuudessa aadussa Saatavuudessa

Lisätiedot

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet YEISÄÄKETIETEEN OPPIAA Ideaklinikka Ikäihmisten tarpeet ja toiveet Jaakko Valvanne Geriatrian professori 11.2.2015 Toimintakyvyn heikentyminen on yleistä ikäännyttäessä 5. Elämän loppuvaiheessa olevat

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori

Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori Ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys ja hoidon jatkuvuus - yleislääkärin työkalut Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen ja avoterveydenhuollon professori Perusterveydenhuolto on lähellä ihmisen arkea ja siellä tiedetään

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 2008-2015

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 2008-2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 2008-2015 Petteri Jääskeläinen Mikkeli 9.12.2010 DM 629213 01-2010 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Ohjelma edistää uudenlaisten

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Vanhustyö uudistuu - kaikki mukaan

Vanhustyö uudistuu - kaikki mukaan YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA GeroMetron seminaari Katse kehittämiseen Vanhustyö uudistuu - kaikki mukaan Jaakko Valvanne 19.1.2015 YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA - ja vanhus keskiöön! Onko tarvetta uudistua? Palvelujärjestelmän

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Mitä vanhuspalveluille tapahtuu sote-uudistuksessa? Valvanne Symposium IV, Lahti,

Mitä vanhuspalveluille tapahtuu sote-uudistuksessa? Valvanne Symposium IV, Lahti, Mitä vanhuspalveluille tapahtuu sote-uudistuksessa? Valvanne Symposium IV, Lahti, 29.08.2016 Anja Noro THT, dosentti, projektipäällikkö Jäsennys Sote-reformi Sote- ja maakuntauudistus Vanhuspalvelut valmistautuvat

Lisätiedot

Sä oot yks tässä tiimissä, tehdään tää yhdessä

Sä oot yks tässä tiimissä, tehdään tää yhdessä MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Sä oot yks tässä tiimissä, tehdään tää yhdessä VALOT hankkeen BIKVA -raportti Leena Herranen ja Maarit Väisänen 2011 S A V I L A H D E N K A T U 18 A 4 50100

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Sairaanhoitaja Jenni Koskinen Fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kuntoutusosasto Kaskenlinna 13.3.2017 VSSHP/Aivoviikko Moniammatillisuus Kuntoutuja/potilas

Lisätiedot

LOPPURA- PORTTI. VALmennusta Omaishoitoperheille Terveydenhuollossa

LOPPURA- PORTTI. VALmennusta Omaishoitoperheille Terveydenhuollossa 10 VALmennusta Omaishoitoperheille Terveydenhuollossa LOPPURA- PORTTI Valot projekti 2009-2013 Maarit Väisänen (toim.), projektivastaava Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Asiakkaiden tarpeet ja palveluintegraatio

Asiakkaiden tarpeet ja palveluintegraatio Asiakkaiden tarpeet ja palveluintegraatio Juha Teperi Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Esityksen rakenne Palveluintegraatio - miksi? Palveluintegraatio kuinka? Esimerkit: Arkkitehtuuri

Lisätiedot

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry LAMPPU kumppanuushanke 2012-2015 Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry TAUSTA JA TARVE Työssäkäyvät omaishoitajat antavat kaksinkertaisen panoksen yhteiskunnalle Läheisensä

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ

TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ 20.11.2013 HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA TUPA, OMA LUPA -HANKKEESSA Henkilökohtainen budjetointi nousi esille vuosi sitten laaditun maakunnallisen

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

Työn tekemisen tapa muuttuu Lapin digiaika-seminaari

Työn tekemisen tapa muuttuu Lapin digiaika-seminaari Työn tekemisen tapa muuttuu Lapin digiaika-seminaari 27.4.2017 Maarit Hoppula Vs. johtava hoitaja/fm/oda-projektipäällikkö Minustako omaishoitaja? Kohderyhmä: Yli 65-vuotiasta läheistään hoitavan henkilön

Lisätiedot

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot