Siun sote Miten tähän on tultu?
|
|
- Otto Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Siun sote Miten tähän on tultu? Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan alkaen. Hankkeessa ovat mukana kaikki Pohjois-Karjalan kunnat sekä Heinävesi. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. 1
2 Pohjois-Karjala - yhtenäinen maakunta pitkä ja menestyksekäs maakunnallinen yhteistyö ensihoito, yhteispäivystys, laboratorio, kuvantaminen, apuvälineet, lääkehuolto, hankinnat, koulutus, kehitysvammahuolto, ISO yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät (Proconsona, Mediatri), maakuntaverkko - edelläkävijä riittävä väestöpohja myös erikoissairaanhoitoon, ei aluesairaaloita asioita on pystytty sopimaan mahdollisuus kansallisiin pilotointeihin 2
3 Nykyiset yhteiset toiminnot Lääkehuolto Maakuntaverkko Laboratoriotoiminta Röntgentoiminta Apuvälinehuolto Kehitysvammahuolto Työterveyshuolto Sosiaalipäivystys, potilasasiamiestoiminta Tietohallinto - PTTK Yhteinen potilastietojärjestelmä Hankintatoimi Ensihoito ja sairaankuljetus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valmiussuunnittelu Yhteispäivystys
4 Lyhyt historia sote-rakenteista 4
5 SOTE palvelurakenne Pohjois-Karjalassa ISER hanke (4 shp:n yhdistäminen) lopetettiin keskustelu jatkosta P-K:n kannalta ratkaisujen valmistelu peruskuntien johdolla kj:t huolehtivat tiedottamisen päättäjille todettiin pienemmän työryhmän tarve P-K:aan sovittiin, että muodostetaan P-K:n oma epävirallinen valmistelutyöryhmä tehtävänä pohtia väestölähtöisesti maakunnan terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottamis-/toteuttamistapaa, ei niinkään järjestämis- ja hallintomallia työ on virkamiesvalmistelua, joka ei sido kuntia huhtikuun 2014 kuntaseminaarit Kimmelissä ja Huhmarissa Pohjois-Karjalan oman selvityksen tekeminen 5
6 miksi uutta rakentamassa? 6
7 Miksi SoTe-rakenneuudistus? Talouden kestävyysvaje pakko? Peruspalvelut rapautuneet ESH/PTH/SOS rajapinnat mahdollisuuksia toiminnan muutoksiin ja tehostamiseen Tietotekniikan uudet mahdollisuudet 7
8 Periaatteitamme asukaslähtöisyys, osallistuminen lähipalvelut lähipalvelut ja yhteiset palvelut monituottajuus uudet palvelumallit omahoito, sähköiset palvelut, etäyhteydet, liikkuvat yksiköt, palveluseteli, ostopalvelut toimintalähtöinen rakenne päivystys + ensihoito, avohoito, hoito ja hoiva/sairaalathoiva-asuminen, sosiaalipalvelut, kehitysvammahuolto, mielenterveystyö yhteinen ohjaus paikallinen johto kustannustehokkaampi tuotantorakenne 8
9 Pohjois-Karjalan malli Pohjois-Karjalan mallin rakentaminen asukas- ja toimintalähtöisesti yksi kuntayhtymä, joka vastaa sosiaalipalveluista, sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista ajantasaisella tiedolla johtaminen lähipalvelut - yhteiset palvelut asukas voi hakea palvelunsa mistä palvelupisteestä tahansa kuntarajoista riippumatta tehdään itse ja yhdessä 9
10 Palvelutuotanto yhteenveto
11 Mitä tavoitteena? Eri ammattilaisten osaamisen hyödyntäminen nykyistä paremmin Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vahvistaminen ( yhteinen rekrytointi ja osaamisen vahvistaminen etulinjassa esim.) Olemassa olevan ja edelleen kehittyvän ictteknologian maksimaalinen hyödyntäminen Resurssien siirtoa hallinnollisista tehtävistä kenttätyöhön
12 Miksi sote-integraatio (= yhteistyö palvelukokonaisuuksissa saman johdon alla) Väestön ikääntymisen ja kroonisten sairauksien (diabetes, mielenterveys, muistisairaudet mm. ) rajun kasvun myötä tarvitaan palvelukokonaisuuksien oikea-aikaista hoitoa -> oikealle potilaalle oikeaa osaamista omaava ammattilainen oikea-aikaisesti Nykytilassa on runsaasti potilaalle/asiakkaille arvoa tuottamattomia vaiheita! 12
13 Toimintatapaerot Nykytila Siun Sote Ajattelun lähtökohta organisaatiolähtöinen ajattelu asukaslähtöinen ajattelu Asiakaspalvelu ei kuulu meille miten voisimme auttaa? Toiminnan ohjaus organisaatiossa oleva palvelutarjonta ohjaa Kansalaisten tarve ohjaa toimintaa toimintaa Tulosten arviointi suoritteiden määrä hoidon vaikuttavuus Johtaminen musta tuntuu tietopohjainen Kehittäminen Toimitaan kuten on aina ennenkin tehty Jatkuva toiminnan parantaminen 13
14 Valmisteluprosessi Kuntien ja kuntayhtymien sote henkilöstö moniammatillisissa kuntakohtaisissa työpajoissa, nykytilanteen kuvaamisessa ja uuden toimintamallin mallintamisessa ( 500 ammattilaista) Alueen asukkaat asukkaan marraskuussa seutufoorumeissa, henkilökohtaisissa kohtaamisissa, sähköisten palautteiden muodossa sekä järjestöjen kautta kertyneissä palautteissa Alueen yritykset: sähköinen kysely yhdessä elinkeinoyhtiöiden kanssa 14
15 Keskeisimmät tunnistetut ongelmakohdat Yhteydensaanti Palveluiden koordinoimattomuus Osaamisen tuen tarvetta etulinjassa toimivilla ammattilaisella Kansalaisten arjen turvallisuuteen liittyvät ongelmat Näihin on lähdetty jo selvityshankkeen aikana lähdetty hakemaan ratkaisuja 15
16 Ehdotus palvelutuotantorakenteesta Toiminnan pääpaino on pääsääntöisesti nykyisissä kuntakeskuksissa sijaitsevissa toimipisteissä sekä kuntalaisen kotona toteutuvissa lähipalveluissa (esim. sähköiset palvelut, kotihoito) Yhteiset resurssit/palvelut tuodaan tarvittaessa osaksi palvelukokonaisuutta eri tavoin 16
17 Hyvinvointiasemalla on soten lähipalvelut sekä kunnan ja muiden toimijoiden hyvinvointipalveluja 17
18 Lähipalvelut (määritelmä) palveluita, joita väestö käyttää usein tai ainakin osa väestöstä käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin ( esim. kotihoito). saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina ja liikkuvina palveluina. voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluita, jotka jalkautetaan vaikka niiden fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty. Lähipalveluiden merkitys korostuu lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palvelukokonaisuuksissa sekä syrjäytymisuhan alla olevien kansalaisten kohdalla. 18
19 Yhteiset resurssit Yhteiset palvelut/resurssit ovat harvoin tarvittavia palveluita, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Keskittämisellä voidaan varmistaa harvoin tuotettavien palveluiden osalta hyvä laatu, turvallisuus ja saatavuuden varmistaminen sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. 19
20 Vastaanottopalvelut (kiireellinen ja kiireetön) Laboratorion näytteenotto Lääkinnällinen peruskuntoutus Siun sote Kotiin annettavat palvelut Röntgen Työterveyshuolto Vammaisten työ- ja päivätoiminta Lähipalvelut Sähköiset palvelut Asumispalvelut Tehostettu palveluasuminen Yhteiset palvelut/resurssit Lääkärituki Päihdehuollon peruspalvelut Terveyskeskussairaala Päihdekatkaisu Mielenterveystyön peruspalvelut Sosiaalipäivystys Erikoissairaanhoito Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Mielenterveystyön tukipalvelut Perussosiaalityö Päivystys 24/7 Vaativa kuntoutus Sosiaalityön erityispalvelut Lastensuojelun erityispalvelut Erityistyöntekijät Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelun avohuolto Vammaisten asumispalvelut Vammaisten erityispalvelut Suun terveydenhuolto Kuntouttava työtoiminta Kouluterveydenhuolto Neuvolat 20
21 Kokonaiskustannusten hallinnan ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä Siun sotessa
22 Palvelurakennetta koskevat keskeisimmät asiat /ikäihmiset toiminnalle asetetaan yhtenäiset kriteerit ja tavoitteet, joiden mukaisesti niitä johdetaan ja arvioidaan Akuutiksi vuodeosastohoitopaikaksi nimettyä kapasiteettia on tarpeeseen nähden liikaa osa siitä tulee korvataan eri tasoisilla asumispalveluratkaisuilla ja kuntakeskuksissa 24/7 tehostetulla kotisairaanhoidolla/kotihoidolla ja kotikuntoutustoiminnalla Vaativan tason kuntoutustoiminta on perusteltua keskittää nykyistä harvempiin yksikköihin 22
23 Palvelurakennetta koskevat keskeisimmät asiat/valinnanvapaus Rakennetaan yhdessä sovittavien kriteereiden mukaisella tavalla monituottajuutta tukeva tasapaino oman tuotannon, palvelusetelin ja ostopalvelutoiminnan välillä. Asukas voi asioida missä lähipalvelupisteessä tahansa kuntarajoista riippumatta 23
24 Palvelurakennetta koskevat merkityksellisimmät asiat /mt- ja päihdepotilaat koko alueen toiminnalle asetetaan yhtenäiset kriteerit ja tavoitteet, joiden mukaisesti niitä johdetaan ja arvioidaan Tähän kohderyhmään keskittyvät myös suurimmat lastensuojelulliset tarpeet 24
25 Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työpanoksen painopiste on sairauksien diagnostiikassa ja hoitosuunnitelmien laadinnassa pitkäkestoisten sairauksien hoidon seuranta ja koordinointi toteutetaan lääkäreiden ohjauksessa toimivien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toimesta 25
26 Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat kuntakeskusten ulkopuolisissa taajamissa palvelutuotanto toimii kunnallisten toimintojen tukena painopisteen ollessa ennaltaehkäisevässä työssä (neuvolat, kouluterveydenhuolto) osa palvelutuotannosta voidaan toteuttaa myös liikkuvalla kalustolla 26
27 Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat Matalan kynnyksen toiminta ja päivittäisten tuen järjestelyt mahdollistetaan varustamalla toimipisteet etäkonsultaatiotoiminnan mahdollistavalla ict-teknologialla erikoissairaanhoidon, kehitysvammahuollon sekä päihde- ja psykiatrista asiantuntijuutta tuodaan fyysisesti osaksi lähipalveluita eri tavoin jalkautuvana palveluna 27
28 Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat Ennakoiva lääkäreiden, hammaslääkäreiden, sosiaalityön ammattilaisten, erityistyöntekijöiden ja varahenkilöstön alueellinen rekrytointi käynnistetään välittömästi Perhepalveluissa otetaan käyttöön varhaisen tuen toimintamallit Lastensuojelun erityisosaamista vaativat tehtävät keskitetään Käynnistetään toimenpiteet sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi ( koulutus) 28
29 Kansalaisten omahoidon tukeminen ja asukkaiden kautta saatavan tiedon hyödyntäminen Kansalaisten itsehoitoa tukevien sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotto Alueellisesti kertyvän kokemuksellisen asukasdatan kytkeminen osaksi tietovaraston kehittämistyötä 29
30 Tuloksellinen johtaminen Edellyttää tiedon hyödyntämistä johtamisen eri tasoilla sekä eri tasoilla toimivien esimiesten sitoutumista tietojohtamisen työkalujen jatkuvaan kehittämiseen. Toiminnan ja talouden ohjaustyökalujen hankinta on käynnistettävä välittömästi, sillä niistä saatava tieto tukee palvelutuotannon suunnittelua ja toteutumisen arviointia Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan jatkossa myös laadullisin mittarein ( esim. hoidossa olevien diabeetikkojen verensokeriarvojen keskiarvo tai verenpainepotilaiden verenpainearvojen keskiarvo) 30
31 Kuntien sote-menot 2014
32 Sote-menot ja muutos ,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 46,2 46,2 40,7 41,4 36,2 36,4 30,7 34,1 29,1 28,8 25,8 Milj. 25,2 24,3 23,6 22,7 23, ,0 15,0 10,0 17,7 16,8 16,3 16,3 14,7 15,1 10,2 10,1 9, ,0 0,0 0,0 Joensuu : 209,3 -> 217,1 milj. Yhteensä : 530,6 -> 546,5 milj. (Rääkkylä mukana 2013 menoissa) 32
33 Ikäihmisten hoitoketjun kustannus ikäihmistä kohden (2014) Vuodeosasto Laitoshoito, asumispalvelut Kotihoito 33
34 7,0 6,0 6,2 Lastensuojelun ja sosiaalityön menojen muutos Milj. 5,0 4,0 5,0 4,3 3,5 3,0 2,0 1,0 2,3 2,9 3,0 2,7 2,7 2,7 2,1 2,3 1,9 1,8 1,8 1,9 1,0 1,4 1,3 1,2 1,2 0,9 0,6 0,4 0, ,0 Joensuu : 23,9 -> 24,4 milj. 34
35 Lastensuojelu suhteessa lasten määrään (2014) Kunta Milj. Heinävesi 0,9 Ilomantsi 1,1 Joensuu 13,1 Juuka 0,4 Kitee 1,3 Kontiolahti 1,9 Lieksa 3,1 Liperi 2,6 Nurmes 1,7 Outokumpu 1,9 Polvijärvi 0,7 Rääkkylä 0,3 Tohmajärvi 1,2 Valtimo 0,2 Kaikki yhteensä 30,
36 Sote-kunta rajapinta - yhteenveto
37 37
38 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kunnan vastuulla oleva hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tehdään kunnan, soten, yksityisten palvelutuottajien sekä järjestöjen ja muiden kunnassa toimivien tahojen yhteistyönä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet määritellään yhdessä Hyvinvointikertomus on kunnan ja soten yhteinen työkalu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden laadinnassa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Hyvinvointikertomuksen rakenne ja sen käsittelyprosessi on kaikilla kunnilla samanlainen. 38
39 Lapset ja nuoret Toiminta- ja rahoitusmallin tulee kannustaa sekä kuntaa että sotea ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on hyvinvointi arjessa sekä raskaiden (=kalliiden) palvelujen tarpeen ehkäisy Työryhmä on työstänyt toimintamalliluonnoksen, joka pitää tarkentaa kuntien kanssa operatiivisessa suunnittelussa sekä tehnyt selkeän ehdotuksen eri ikäryhmien osalta moniammatillisten palveluprosessien koordinoinnista ja vastuista. Oppilas- ja opiskeluhuolto on katsottu kuuluvan sotelle vaikka toiminta on pääsääntöisesti kouluilla. 39
40 Työllisyys Kunta-sote yhteistyössä kokonaisvastuu on kunnalla Kuntien on olennaisen tärkeää pystyä sijoittamaan työllistettyjä, työkokeilijoita sekä kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä myös sote-kuntayhtymän työpaikoille. Kunnissa ja sotella voi olla yhteisiä viranhaltijoita. TYP-toimintamallia rakennetaan tavoitteena maakunnallinen, moniammatillinen yhteispalvelun toimintarakenne (MYP). Paikallisia palvelupisteitä tarpeen mukaan. 40
41 Maahanmuuttajatyö Maakunnallinen toimintamalli Työryhmä esittää vuosille yhteisesti toteutettavaa ja haettavaa hanketta, jolla rakennettaisiin yhteisesti toimivat ja resurssoidut kotoutumisen palvelut Pohjois-Karjalaan. 41
42 Erityisryhmien asuminen Erityisryhmien asumisella tarkoitetaan asuntojen suunnittelua ja rakentamista mm. seuraaville ryhmille: huonokuntoiset ja muistisairaat vanhukset, vammaiset henkilöt, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat, maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret Kunnat vastaisivat alueellaan erityisryhmien asumisesta ja asuntoihin liittyvästä vuokraustoiminnasta Erityisryhmien asumisen kokonaisuuden hallinta otettaisiin käyttöön sote-alueen ja kuntien yhteistyönä. Työkaluna toimisi erityisasumisen maakunnallinen/paikallinen toimeenpano-ohjelma, jossa määriteltäisiin mm. uudet hankkeet, rakentaja, palveluiden tuottaja, kilpailutukset ja aikataulut. Kehittämisen tukivastuu sotella 42
43 Henkilöstö -yhteenveto
44 Henkilöstö -tärkeimmät havainnot ja ehdotukset Henkilöstöselvitys kunnista ja kuntayhtymistä sote henkilöstöä 6,000 vakinaista, 1,400 määräaikaista nimikkeitä yhdenmukaistettava eläkepoistuma 440 vuoteen 2016 mennessä, hallintohenkilöstön eläkepoistuma vuosina on yli 30 henkilöä palkkojen kirjo merkittävä harmonisointikulu vuositasolla 1.37 M, 0.5% palkkasummasta harmonisoitaisiin kunkin hinnoittelukohdan/ammattinimikkeen yleisimpään palkkaan usean vuoden aikana valtaosa henkilöstöstä jatkaa entisissä tehtävissä tehtäviin voi myös tulla muutoksia lähiesimiesrakenteen säilyttäminen on tärkeää paikalliset sopimukset tarkistettava luovutaan vakanssien perustamisesta työsuhteisten osalta 44
45 Henkilöstö -jatkovalmistelu Henkilöstösuunnittelua valmisteleva ryhmä (syksy 2015?->) seuraavien tehtävien hoitamiseksi henkilöstön rakenne ja sijoittelu, ulkoiseen hakuun tulevien virkojen määrittäminen suunnitelma henkilöstölle tiedottamisesta ja muutostyöskentelystä Henkilöstöhallinnon keskittäminen ainakin sote ky:n ja Joensuun kaupungin osalta. Arkihenkilöstötyön hoitaminen jatkuisi kunnissa. Palkanlaskennan järjestäminen olisi perusteltua keskittää ainakin suurten kunnallisten organisaatioiden osalta. Myös muiden kuntien olisi mahdollista liittyä keskitettyyn palkkahallinnon palveluun, jos se niiden mielestä olisi perusteltua esimerkiksi riskienhallinnan ja henkilöstöresurssien näkökulmasta. Ainakin alkuvaiheessa on perusteltua käyttää sekä Populusta että FortimeK:ta rinnakkain palkanlaskentajärjestelminä. 45
46 Hallinto- ja talous -yhteenveto
47 Hallintomalli ja tulosohjaus uusi sote-kuntayhtymä Ohjausryhmä on kokouksessaan linjannut, että Pohjois- Karjalan sote-hankeen valmistelu perustuu maakuntatasoiseen (Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat + Heinäveden kunta) kuntayhtymämalliin. tulosohjaus Tulosohjaus on osa kuntien ja soten välisen ohjauksen kokonaisuutta, joka tarkoittaa tulostavoitteista ja kehittämislinjauksista sopimista sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointia. tilaaja-tuottaja Kuntayhtymä toimii sote-palvelujen tuotannosta ja järjestämisestä vastaavana organisaationa. Kuntien on tarkoituksenmukaista hahmotella yhteinen toimintamalli/toimielin, joka toimii kuntien yhteisenä tilaajana. 47
48 Johtaminen - neuvottelukunta Johtaminen Johtamisrakenne perustuu organisaatioon, missä on yhteinen, tietojohtamiseen perustuva ohjaus sekä paikallinen, päivittäistoiminnasta vastuullinen johto, joka toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa paikallistasolla kuntien eri hallintokuntien kanssa. Johtamiselle asetetaan tavoitteet sekä mittarit ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Johtamisrakenteiden organisaatiokaavioita ei ole mallinnettu selvityksen tässä vaiheessa. Toiminnan muutos edellyttää laaja-alaista ja vahvaa yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin sitoutuvaa poliittista ja asiantuntijajohtajuutta. Paikallinen neuvottelukunta Sote-kunta -rajapinta yhteistyön tekemisen kannalta nähtiin tarpeelliseksi muodostaa jonkinlainen paikallinen ohjausjärjestelmä tiedon välittämiseen peruskunnan ja kuntayhtymän välille. Yhteistyön turvaamista, tiedon välittämistä ja luottamuksen rakentamista varten perustetaan kuntiin sotepalvelujen paikallistason neuvottelukunta. 48
49 Ostopalvelut, palvelusetelit Kuntien muilta kuin kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta tehtävät palvelujen ostot ovat reilut 108 milj. euroa. Palveluseteliostoihin on kuntien budjeteissa varattu yhteensä noin 5,5 milj. Palvelusetelin käytössä on kuntakohtaisesti monenlaista kirjavuutta. Kunnissa nähtiin, että palvelusetelitoiminnan tulisi olla yhdessä koordinoitua. Työryhmän raportin liitteissä esitetään yksityiskohtainen kuntakohtainen tilannekuvaus ja kuntien vastaukset. 49
50 Hallinto- ja talouspalvelujen tuottaminen Työryhmä ehdottaa, että sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki käynnistävät neuvottelut talous- ja osittain hallintopalvelujen tuottamiseksi yhteisesti. Tarvittaessa alueen muilla kunnilla olisi mahdollisuus liittyä selvitykseen mukaan heti tai myöhemmin. Soten muodostaessa oman organisaationsa vaarana on, että kuntiin jää liian raskas hallinnon organisaatio. 50
51 Kustannukset ja rahoitus Työryhmä on analysoinut soten toimintakatteen nykytilaa ja kustannusten kasvun sietokykyä Vuoden 2015 toimintakate tulee olemaan vajaa 660 milj.. Kustannusten kasvun paine ja nykyisin jo varsin kireä kunnallisverotuksen taso huomioiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusnousu (toimintakatteen heikkeneminen) tulisi olla vuosina keskimäärin korkeintaan 1,2 % vuosittain. Maakunnallisella mallilla haetaan kustannustehokkaampaa toimintaa. Hallinto- ja taloustyöryhmä perusti rahoituksen alaryhmän, jonka tehtävänä on luonnostella kunnille päätöksenteon pohjaksi erilaisia rahoitusmalleja. Rahoituksen vaihtoehdot ovat valmiit kesäkuun loppuun mennessä, mutta lopulliset kuntakohtaiset laskelmat valmistuvat elokuun loppuun mennessä. 51
52 52
53 Kiinteistöt Ohjausryhmä on kokouksessaan linjannut, että sotepalvelujen kiinteistöjen omistus säilyy nykyisillä omistajilla. Työryhmä on tehnyt kiinteistöjen kartoituksen loka-marraskuussa Sote-palvelujen käytössä on kiinteistöjä yhteensä 29,4 hehtaarin verran. Kiinteistöjen tasearvo on 179,2 milj. euroa. Karkealla laskutoimituksella sote-tiloista maksettava vuosivuokra on myös korko huomioiden yhteensä 28 milj. euroa. Poistoajoissa on suuria eroja, ääripäät ovat Nurmes (11 v.) ja Rääkkylä (45 v.). Nykyinen PKSSK muuttuisi kiinteistö- ja tukipalvelujen kuntayhtymäksi, jonka elinkaaren pituuteen ei tässä vaiheessa ole otettu kantaa. 53
54 Tietojohtaminen ja raportointi Maakunnallista tietojohtamisen selvittelyä on vienyt eteenpäin koordinaatioryhmän vastuuttamana pieni valmisteluryhmä hallinto- ja taloustyöryhmän alaisuudessa. Tiedolla johtamisen perustana on tietovarasto, jota käytetään kokoamaan, ryhmittelemään, yhdenmukaistamaan ja varastoimaan alueen tietojärjestelmistä kerättäviä tietoja yhden tai useamman raportointi- tai analysointiratkaisun tueksi. Kehittämistyö edellyttää myös investointeja 54
55 Tukipalvelut - yhteenveto
56 Kiinteistöhuolto-, siivous- ja ravintopalvelut Kiinteistöjen omistus säilyisi nykyisillä omistajilla, jotka huolehtisivat kiinteistöjen hoidosta Ravinto- ja siivouspalvelut selvitetty kunnista ja PKSSK:sta Ensimmäisessä vaiheessa Joensuun kaupungin ja PKSSK:n siivous- ja ravintopalvelut yhdistetään yhdeksi yksiköksi. Muut kunnat voivat halutessaan säilyä tukipalvelujen tuottajina tai antaa ne uuden yksikön tehtäväksi oman harkintansa mukaisella aikataululla. Tilaajatehtävä annettaisiin aiemmin kuvatulle yhdistetylle yksikölle. Yksikön operoijana voisi olla sote-ky, joku kunta (Joensuu?), joku nykyinen yhtiö (PTTK?) tai uusi perustettava yhtiö. 56
57 Muut tukipalvelut Valmiussuunnittelu ja turvallisuus Turvallisuuspäällikön virka ky:ssä, palvelut tuotetaan itse/ostetaan. Tarkempi käytännön toiminnan sisältö avataan operatiivisen suunnittelun yhteydessä Toimistopalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluiden prosessien ja asiakaspalvelun toimistopalvelut muodostaisivat sote-kuntayhtymässä oman tulosyksikön. Sitä johdettaisiin keskitetysti, mutta työntekijät sijoittuvat tarpeen ja olosuhteiden mukaan toimintapisteisiin. Välinehuolto Alueellinen keskittäminen. Siilaisen välinehuolto voisi vastata laajemmin keskisen maakunnan perusth:n välinehuollosta. 57
58 Muut tukipalvelut Lääkintälaite- ja apuvälinehuolto Kuntayhtymässä on olemassa entuudestaan lääkintälaitteista vastaava yksikkö. Kotona asumista tukevien apuvälineiden/järjestelmien hankinnan ja ylläpidon toteutuksen osalta kuntakohtaiset ratkaisut voidaan suunnitella tarkemmin operatiivisen suunnittelun ja muun toiminnan suunnittelun yhteydessä. Hankinnat Sopimukset Kartoitettaisiin osana operatiivista suunnittelua ja edellyttää vähintään 3 kk:n henkilötyöpanosta ICT PTTK vastaa palvelutuotannostakuten nytkin 58
59 Tiekartta MENOSSA Palvelutuotannon sisällöllinen kehittäminen yhtenäisellä tavalla koko maakunnan alueella Tietojohtaminen maakunnallisena kokonaisuutena (Siun sote-kaste) Rahoitusmallien ja kuntakohtaisten laskelmien selvittäminen kesään mennessä RATKAISTAVAA Kuntien päätökset uudesta kuntayhtymästä syyskuun 2015 loppuun mennessä. 59
60 Siun soten tiekartta Siun sote Toiminnan valmistelu Rah selv Siun sote Kaste palvelukehittäminen & ict
61 Liikkeellelähtötapa - ehdotus 1) Ohjausryhmä käsittelee loppuraportin ) Huhmarissa on kuntafoorumi, jossa loppuraportti (= P-K soten toimintamalli) esitellään kuntien edustajille. Raportti lähetetään kuntafoorumin jälkeen kuntiin tarkempaa tutustumista varten. Raportti liitteineen on julkinen asiakirja kuntaseminaarin jälkeen. 3) Koordinaatioryhmä ja valmisteleva sihteeristö seuraavat sote-rakenteiden kehittymistä valtakunnan tasolla kesän 2015 aikana. 4) Työryhmä valmistelee rahoitusvaihtoehtoja ja kuntakohtaiset laskelmat valmistuvat elokuun loppuun mennessä. Elokuun lopulla järjestetään laaja luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille tarkoitettu kuntafoorumi, jossa esitellään ehdotus kuntayhtymän perussopimukseksi ja rahoitusratkaisuksi. 5) Kunnat päättävät syyskuun 2015 loppuun mennessä uuden sote-kuntayhtymän perustamisesta antaen valtuutuksen käynnistystiimille aloittaa operatiivinen valmistelu. 6) Kuntayhtymä aloittaa juridisena oikeushenkilönä toimintansa vuoden 2016 alussa. 61
62 Liikkeellelähtötapa - ehdotus 7) Käynnistämisen aloittaa 5-henkinen käynnistystiimi, joka resursoidaan tilapäisellä yhteisellä rahoituksella (esim. maakunnan tulevaisuusrahasto ja hankerahoitus). Tiimin työtä ohjaa ohjausryhmä/valmisteluhallitus. Tiimi valmistautuu työskentelemään 8-12 kk. Käynnistystiimi saa tehtäviä kolmessa vaiheessa: 1. vaiheessa kunnilta/kuntakokoukselta, 2. vaiheessa valmisteluhallitukselta ja 3. vaiheessa kuntayhtymän hallitukselta. Käynnisstystiimi valmistelee operatiivisia sopimuksia, kuntien ja kuntayhtymän välistä tulosohjausta, hallintomallia, budjettia, organisaatiomallia sekä käynnistää johtajahaun. 8) Sote-kuntayhtymälle valitaan johtaja keväällä Organisaatiomallin vahvistaa kuntayhtymän valtuusto. Johtaja valmistelee 3-4 avainjohtajan valinnan. 9) Kunnat ja PKSSK vastaavat sote-palvelujen tuotannosta vuoden 2016 loppuun saakka ja sote- kuntayhtymä vastaa palvelutuotannosta alkaen. 62
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
LisätiedotSiun sote tehdään NYT Miten siun sote on tehty? Pekka Kuosmanen, vt toimitusjohtaja
Siun sote tehdään NYT Miten siun sote on tehty? 10.05.2016 Pekka Kuosmanen, vt toimitusjohtaja Siun sotessa tehdään uusi malli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta ja organisoinnista
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotSiun sote tapa ajatella, lupa kehittää
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotSiun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
LisätiedotSiun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
LisätiedotSiun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
LisätiedotSiun sote tehdään NYT Anu Niemi, ylilääkäri/pth yksikkö/siun sote valmistelutiimi/pkssk
Siun sote tehdään NYT Anu Niemi, ylilääkäri/pth yksikkö/siun sote valmistelutiimi/pkssk Siun sotessa tehdään uusi malli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta ja organisoinnista Pohjois-Karjalan
LisätiedotSiun sote tehdään NYT Kuntaliitto Pekka Kuosmanen, vt toimitusjohtaja
Siun sote tehdään NYT Kuntaliitto 05.02.2016 Pekka Kuosmanen, vt toimitusjohtaja Siun sotessa tehdään uusi malli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuo6amisesta ja organisoinnista Pohjois-Karjalan
LisätiedotPohjois-Karjalan sote-hanke Siun sote- lupa kehittää
Pohjois-Karjalan sote-hanke Siun sote- lupa kehittää Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee kuntien päätöksentekoa varten suunnitelman siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja
LisätiedotMiten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?
Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Antti Turunen toimialuejohtaja 16.11.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vastaanottopalvelut (kiireellinen
LisätiedotPohdintaa rahoitusvaihtoehdoista Case Siun Sote
2.9.2015 Pohdintaa rahoitusvaihtoehdoista Case Siun Sote Juha Kinnunen, Ksshp Juha Kinnunen 22.9.2016 Pöystin ryhmän (soten näkökulma) IHA - Kuntaa suurempi monitoimialainen julkisoikeudellinen oikeushenkilö
LisätiedotSiun sote tehdään NYT Miten siun sote on tehty? Hämeenlinna 24.11.2015 Pekka Kuosmanen, tuotantojohtaja
Siun sote tehdään NYT Miten siun sote on tehty? Hämeenlinna 24.11.2015 Pekka Kuosmanen, tuotantojohtaja Siun sotessa tehdään uusi malli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta ja organisoinnista
LisätiedotSiun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 6.4.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
LisätiedotToimivaa uudistustyötä Pohjois Karjalassa
Toimivaa uudistustyötä Pohjois Karjalassa Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö/pkssk Kuntoutuspäivät 2016 ssa tehdään uusi malli sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta ja
LisätiedotPohjois-Karjalan sote-hanke
Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotSiun sote palvelupaketeissa 2014
palvelupaketeissa 2014 www.siunsote.fi Juhani Junnilainen 4.2.2016 Väestötiedot 2014 Alue Ikäluokat yhteensä 0-17 v. 18-64 v. 65-74 v. 75 - v. Pohjois-Karjalan SHP 168896 30229 99820 21281 17566 Heinävesi
LisätiedotPohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen 1.9.2014
Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue Pekka Kuosmanen 1.9.2014 MIKSI SOTE RAKENNEUUDISTUS? Talouden kestävyysvaje Peruspalvelut rapautuneet ESH/PTH/SOS rajapinnat ongelmana Tietotekniikan ongelmat 23.3.2014
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotKirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi
Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut
LisätiedotI & O kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa
I & O kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Maakunnat muutosmatkalle - kiertue Joensuu 27.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Keitä
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotIsoveljen lisäksi myös pikkuveli valvoo
Isoveljen lisäksi myös pikkuveli valvoo Turvallisuuspäällikkö Pekka Nevalainen 16.11.2016 SohviTellu-seminaari Pekka.nevalainen@siunsote.fi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 1
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta. - sote- valmistelun vaihetta
Pohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta - sote- valmistelun vaihetta 13.11.2017 Sirkku Pikkujämsä SOTE-vastuuvalmistelija Pohjois-Pohjanmaan liiton henkilöstöinfo 13.11.2017 3 Pohjois-Pohjanmaan -
LisätiedotKASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015
LisätiedotMaakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja
Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä
LisätiedotPohjois-Karjalan sote-hanke Kuntafoorumi
Pohjois-Karjalan sote-hanke Kuntafoorumi WLAN : UEF-CONF, SALASANA: Vaasa2015 Perussopimusesitys ja yhteenveto rahoitusmallista nähtävissä osoitteessa pkssk.fi/materiaalit 31.8.201 5 Kuntafoorumi 31.8.2015
LisätiedotHiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista
Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotPohjois-Karjalan sote-hanke
Pohjois-Karjalan sote-hanke Loppuraportti 22.4.2015 Siun Sote : Miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin Sisällysluettelo 1 Yhteenveto... 3 2 Johdanto... 4 4 Siun Sote toimintamalli ja ehdotukset
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotUudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö
Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet
LisätiedotParempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
LisätiedotSotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa
Sotemaku johtoryhmä 24..2017 VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa www.ep2019.fi http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito 75-v täyttäneiden osuus v. 2015 ja v. 2030 Yhteiskunnan on mukauduttava
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?
Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön? Pekka Puustinen, LT, MPH, TM Sp. pekka.puustinen@kuh.fi 1) Kuinka kokonaiskuva hallitaan? Pohjois-Savossa iso työkenttä
LisätiedotVN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa
VN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa Tiivistelmä hankkeesta Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.2017
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Perustuu lausunnolla oleviin lakiluonnoksiin
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Perustuu lausunnolla oleviin lakiluonnoksiin Paavo Kaitokari, Pirjo Tiikkainen, Asta Suomi, Johanna Heikkilä, Kari Jaatinen 13.10.2016 KESKI-SUOMEN
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotKeski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.
Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020
IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSIUN VALINNANVAPAUS- SiVa-hanke
SIUN VALINNANVAPAUS- SiVa-hanke Hankehenkilöstön työkokous 15.3.2018 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä SiVa-hankkeen tavoitteena on Tehostaa palveluohjausta ja päätöksentekoa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotOma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun
Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun
LisätiedotKainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja
LisätiedotLUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS
Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotTiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU
Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite
LisätiedotSOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA
SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA FAKTAT Keski-Uudenmaan sote valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTieto maakunnallisen ja kansallisen sote-johtamisen. välineeksi
Tieto maakunnallisen ja kansallisen sote-johtamisen välineeksi Anu Niemi, kehittämisjohtaja Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Anu Niemi CV LL 1989, yleislääketieteen
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotLiikkeellä voimaa vuosiin
Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja
LisätiedotKuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Oy Hallitus Tulosalueet. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut.
Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän johtaja Tilintarkastaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuunmeren Työterveys
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotKuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset.
Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Hallitus et NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuunmeren
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotPohjois-Karjalan sote-hanke Anu Niemi
Pohjois-Karjalan sote-hanke Anu Niemi 19.2.2015 Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee kuntien päätöksentekoa varten suunnitelman siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan
LisätiedotTerveyden ja sairaanhoito
Esiselvitys Terveyden ja sairaanhoito Päivystys Vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut Vuodeosastot Lääketieteelliset tukipalvelut Suun terveydenhuolto Operatiivinen toiminta Työterveyshuolto Terveyden ja
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
LisätiedotKuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset.
Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta et NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuun
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa
Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,
LisätiedotASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET
JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi
LisätiedotPOHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN. PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN PoSoTen tilanne ja jatkosuunnitelmat PoSoTe yhteiskokous 4.5.2015 Kuultiin työryhmien väliraportit ja ehdotukset jatkotoimiksi. Esittelyjen pohjalta päätettiin,
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen
LisätiedotHYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?
HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?
LisätiedotKaupunginjohtaja Jaana Karrimaa
Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotBudjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto
Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10
LisätiedotVALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE
VALINNANVAPAUSKOKEILU 31.1 2017 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE KESKI-UUDENMAAN SOTE Hankkeessa suunnitellaan Keski-Uudenmaan alueellinen sote-malli Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven,
LisätiedotSote osana valtakunnallista ja paikallista reformia
Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Jukka Lindberg Projektipäällikkö Kanta-Hämeen maakunnan Sote III hanke (15.2.2016 lähtien) 18.2.2016 Page 1 Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Kuntajohtajafoorum 5.11.2015 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotSote-tietopaketit Siun sotessa
Sote-tietopaketit Siun sotessa 17.11. Sairaaloiden vaikuttavuus- ja tuottavuuspäivät Kirsi Kinnunen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-tietopakettien taustaa Peruspalveluministeri
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotSaamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa
Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotI&O hallituksen kärkihanke
I&O hallituksen kärkihanke Vate 31.10.2017 www.ep2019.fi http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito 75-v täyttäneiden osuus v. 2015 ja v. 2030 Yhteiskunnan on mukauduttava laajasti iäkkään väestön tarpeisiin
LisätiedotKustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta
Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta Anssi Vartiainen, erityisasiantuntija 1 Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali-ja
LisätiedotPERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA. Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017
KOTOUTTAMISTYÖN OSAAMINEN KÄYTTÖÖN POHJOIS-KARJALASSA Pohjois-Karjalan kuntien maahanmuuttoasioiden toimintamalli 2015-2017 POHJOIS - KARJALA MAAHANMUUTTOALUEENA Yhteensä 13 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti,
LisätiedotSiun sote tapa ajatella - lupa kehittää
Siun sote tapa ajatella - lupa kehittää Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee kuntien päätöksentekoa varten suunnitelman siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan
LisätiedotPohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet
Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Vahvuudet ja kehittämiskohteet Päivi Tikkanen I&O muutosagentti, TtT FAKTOJA POHJOIS- SAVOSTA: 75v täyttäneiden
LisätiedotSiun soten ja kunnan yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä
Siun soten ja kunnan yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä Kehittämisjohtaja Anu Niemi, Siun sote Työkokous kuntien hyvinvoinnin edistämisen toimijoille Joensuu 19.10.2016 Pohjois-Karjalan
Lisätiedot