Siun sote tehdään NYT Miten siun sote on tehty? Hämeenlinna Pekka Kuosmanen, tuotantojohtaja

Transkriptio

1 Siun sote tehdään NYT Miten siun sote on tehty? Hämeenlinna Pekka Kuosmanen, tuotantojohtaja Siun sotessa tehdään uusi malli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta ja organisoinnista Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella. Toiminta alkaa

2 Siun sote Miten tähän on tultu? Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan alkaen. Hankkeessa ovat mukana kaikki Pohjois-Karjalan kunnat sekä Heinävesi. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

3 Miksi Pohjois-Karjala? yhtenäinen maakunta pitkä ja menestyksekäs maakunnallinen yhteistyö ensihoito, yhteispäivystys, laboratorio, kuvantaminen, apuvälineet, lääkehuolto, hankinnat, koulutus, kehitysvammahuolto, ISO yhteinen terveydenhuollon tietojärjestelmä (Mediatri), maakuntaverkko - edelläkävijä riittävä väestöpohja myös erikoissairaanhoitoon, ei aluesairaaloita asioita on pystytty sopimaan mahdollisuus kansallisiin pilotointeihin 3

4 Lääkehuolto Maakuntaverkko Laboratoriotoiminta Röntgentoiminta Apuvälinehuolto Kehitysvammahuolto Työterveyshuolto Sosiaalipäivystys, potilasasiamiestoiminta Tietohallinto - PTTK Yhteinen potilastietojärjestelmä Hankintatoimi Ensihoito ja sairaankuljetus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valmiussuunnittelu Yhteispäivystys

5 Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, väestö HYKS erva as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa kuntaa Etelä-Karjala kuntaa Kymenlaakso kuntaa KYS erva as. 68 kuntaa Pohjois-Savo kuntaa Etelä-Savo kuntaa Itä-Savo kuntaa Keski-Suomi kuntaa Pohjois-Karjala kuntaa OYS erva as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa kuntaa Kainuu kuntaa Keski-Pohjanmaa kuntaa Lapin kuntaa Länsi-Pohja kuntaa TAYS erva as. 67 kuntaa Pirkanmaa kuntaa Etelä-Pohjanmaa kuntaa Kanta-Häme kuntaa Päijät-Häme kuntaa TYKS erva as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi kuntaa Satakunta kuntaa Vaasa kuntaa Manner-Suomi Ahvenanmaa Koko maa as. 304 kuntaa as. 16 kuntaa as. 320 kuntaa 5

6 Lyhyt historia sote-rakenteista Pekka Kuosmanen 6

7 SOTE palvelurakenne P-K:ssa (1) ISER hanke (4 shp:n yhdistäminen) lopetettiin hankkeen ohjausryhmä esitti itä- ja keski-suomen kunnille ja shp:lle ERVA-alueen laajuisen hankkeen (ISKE) käynnistämistä 12 kuntajohtajaa kokoontui keskustelemaan jatkosta P-K:n kannalta mahdollisen ISKE-hankkeen ohjausryhmään valittiin Esko Lehto, Olli Riikonen, Kari Karjalainen ja PKSSK:n edustaja (Ilkka Naukkarinen) ratkaisujen valmistelu peruskuntien johdolla kj:t huolehtivat tiedottamisen päättäjille todettiin pienemmän työryhmän tarve P-K:aan ERVA-tasoinen ISKE-hanke ei saanut rahoitusta, eikä ole edennyt. Ohjausryhmä on kokoontunut muutaman kerran lähinnä kuulemaan tilanneselvitystä.

8 SOTE palvelurakenne P-K:ssa (2) sovittiin, että ISKE-työn osana muodostetaan P-K:n oma epävirallinen valmistelutyöryhmä tehtävänä pohtia väestölähtöisesti maakunnan terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottamis-/toteuttamistapaa, ei niinkään järjestämis- ja hallintomallia työryhmän kokoonpano o Kari Karjalainen, Pekka Kuosmanen o Esko Lehto, Asko Saatsi, Soile Syrjäläinen o Hannele Mikkanen, Markku Lappalainen, Olli Riikonen o Antti Turunen/Anu Niemi työ on virkamiesvalmistelua, joka ei sido kuntia työryhmä kokoontui 5 kertaa seurannut aktiivisesti kansallista kehitystä ehdottaa etenemistä P-K:ssa huhtikuun 2014 seminaarit Kimmelissä ja Huhmarissa

9 keskeisiä näkemyksiä 2013 (1) Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huolta kannettu pitkistä etäisyyksistä ja lähipalveluista Järjestämisvastuu vain sote-alueella (ei perustason alueella) oleellista paikallisten lähipalveluiden tuotanto ERVA tarpeeton hallinnon kustannuksia aiheuttava väliporras tehtävät sote-alueelle ja STM:lle Pekka Kuosmanen 9

10 keskeisiä näkemyksiä 2013 (2) Hallintomalli vapaus itse valita nousee vahvana esiin nyt PKSSK:ssa ei ole äänileikkuria ei ongelmia Kehittämistoiminta integroituna kehittäminen toiminnan yhteydessä KASTE-rahoitusta sote-alueille Rahoitus painotettu kapitaatio mikä painoarvo? alijäämät katettava Pekka Kuosmanen 10

11 miksi uutta rakentamassa?

12 Miksi SoTE-rakenneuudistus? Talouden kestävyysvaje pakko? Peruspalvelut rapautuneet ESH/PTH/SOS rajapinnat - ongelma/mahdollisuus Tietotekniikan ongelmat/mahdollisuudet puoluejohtajien sopimus 12

13 periaatteita asukaslähtöisyys, osallistuminen lähipalvelut lähipalvelut, seudulliset, yhteiset monituottajuus uudet palvelumallit omahoito, sähköiset palvelut, etäyhteydet, liikkuvat yksiköt, palvelusetelit, henkilökohtainen budjetti toimintalähtöinen rakenne päivystys + ensihoito, avohoito, hoito ja hoiva/sairaalathoiva-asuminen, sosiaalipalvelut, kehitysvammahuolto, mielenterveystyö yhteinen ohjaus paikallinen johto kustannustehokkaampi tuotantorakenne 13

14 Pohjois-Karjalan malli mallin rakentaminen aloitettu ennen kesälomia 2014 palvelutuotanto ja sitä tukevat rakenteet poliittinen ohjausryhmä pj Eero Reijonen, vpj Tuula Rautiainen koordinaatioryhmä pj Kari Karjalainen, vpj Ilkka Naukkarinen valmisteluryhmät- hlöstön edustaja kaikissa ryhmissä palvelutuotantoryhmä, pj Anu Niemi hallinto- ja taloustyöryhmä, pj Asko Saatsi sote-kunta rajapintatyöryhmä, pj Hannele Mikkanen tukipalvelutyöryhmä, pj Esko Lehto henkilöstötyöryhmä, pj Sari Lempiäinen väliraportti loppuraportti kuntien päätökset ennen kesää

15 Miten on edetty?

16 Mitä on tehty ja kenen kanssa? Valtuustoinfot, (12 kuntaa mennessä) kansanedustajainfo, P-K liitto Uutiskirje nro 1 toimitettu, nro 2 valmistuu vk 46 Verkostoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomen alueen muiden tuotantovastuuta mallintavien tahojen kanssa, aktiivinen osallisuus kansallisissa verkostoissa (THL, Kuntaliitto, STM) Kuluja mennessä syntynyt 19,100 Kuntatyöpajat Asukasosallisuuden suunnittelu yhdessä sidosryhmien kanssa Sidosryhmäinfoja (oppilaitokset, elinkeinoyhtiöt, Kela jne) 16

17 Palvelut

18 Asukasosallisuus Siun sotessa Anu Niemi Alatunniste tarvittaessa 18

19 Erilaisia osallistumisen muotoja palveluiden nykytilan kartoittamisessa -asukkaan marraskuu toteutus yhdessä Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen kanssa o Kaikille avoimia yleisötilaisuuksia eri puolilla Pohjois- Karjalaa, Joensuu klo 18 Carelicum o Järjestöille suunnattu nykytilan ongelmakohtia esille tuova kysely o Jalkautumista palveluiden käyttäjien pariin (Karelia AMK opiskelijat) o otakantaa.fi sivustolla mahdollisuus sähköiseen kommentointiin yrityskyselyt elinkeinoyhtiöiden kautta

20 Henkilöstön muutostyöskentely Siun sotessa Anu Niemi

21 Tarvitaan muutoshenkilöstön työotteessa ja uuden ajan johtajuutta muutostyöskentely on käynnistetty kaikissa kunnissa syksyn 2014 aikana pidetyissä osallistavissa moniammatillisissa työpajoissa, missä o Käsitellään asukaslähtöisen työotteen edistäviä ja estäviä tekijöitä ja integraatiota käytännön tasolla o Tutustutaan muiden ammattiryhmien osaamisalueisiin o Kanavoidaan hallitusti tulevaan muutokseen liittyvää pelkoa ja muutosvastarintaa o Työpajat ovat jatkossakin muutoksen käytännön eteenpäin työstämisen kanava o Työpajatyöskentelyyn osallistuu tässä vaiheesas n. 300 hlöä

22 Palvelutuotannon nykytilan mallintaminen Tapahtunut moniammatillisissa toiminnallisissa työryhmissä (13 kpl, n. 100 hlöä) Työryhmissä edustus pth + esh + sostoimi / lääkärit + hoitajat + sosiaalityöntekijät) Mallinnettu nykytilanne, missä huomio kiinnitetään asukkaan näkökulmasta kumpuaviin ongelmakohtiin ( syksy 2014), valmis Tuotokset ovat 11/2014 kommentoitavina kuntatyöpajoissa, samalla kootaan olemassa olevat hyvät käytänteet

23 Palvelutuotannossa keskitytään isoon kuvaan (ja toimintoihin missä liikkuu iso raha) Avovastaanottotoiminnan sujuvuuteen Lastensuojelun oikea-aikaisuuteen ja tavoitteellisuuteen Psykiatria ja päihdetyö (koordinointi) Kehitysvammahuolto Yli 75 - vuotiaiden palvelukokonaisuuksien kustannustehokkuuteen, oikea-aikaisuuteen ja laatuun (vuodeosasto-kotihoito-hoivakotikokonaisuus) 23

24 Miksi sote-integraatio (= yhteistyö palvelukokonaisuuksissa saman johdon alla) Väestön ikääntymisen ja kroonisten sairauksien (diabetes, mielenterveys, muistisairaudet mm. ) rajun kasvun myötä tarvitaan palvelukokonaisuuksien oikea-aikaista hoitoa -> oikealle potilaalle oikeaa osaamista omaava ammattilainen oikea-aikaisesti Nykytilassa on runsaasti potilaalle/asiakkaille arvoa tuottamattomia vaiheita!

25 Keskeisimmät tunnistetut ongelmakohdat Yhteydensaanti Palveluiden koordinoimattomuus Osaamisen tuen tarvetta etulinjassa toimivilla ammattilaisella Kansalaisten arjen turvallisuuteen liittyvät ongelmat Näihin on lähdetty jo selvityshankkeen aikana lähdetty hakemaan ratkaisuja

26 Ehdotus palvelutuotantorakenteesta Toiminnan pääpaino on pääsääntöisesti nykyisissä kuntakeskuksissa sijaitsevissa toimipisteissä sekä kuntalaisen kotona toteutuvissa lähipalveluissa (esim. sähköiset palvelut, kotihoito) Yhteiset resurssit/palvelut tuodaan tarvittaessa osaksi palvelukokonaisuutta eri tavoin

27 Hyvinvointiasemalla on soten lähipalvelut sekä kunnan ja muiden toimijoiden hyvinvointipalveluja

28 Lähipalvelut (määritelmä) palveluita, joita väestö käyttää usein tai ainakin osa väestöstä käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin ( esim. kotihoito). saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina ja liikkuvina palveluina. voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluita, jotka jalkautetaan vaikka niiden fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty. Lähipalveluiden merkitys korostuu lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palvelukokonaisuuksissa sekä syrjäytymisuhan alla olevien kansalaisten kohdalla

29 Yhteiset resurssit Yhteiset palvelut/resurssit ovat harvoin tarvittavia palveluita, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Keskittämisellä voidaan varmistaa harvoin tuotettavien palveluiden osalta hyvä laatu, turvallisuus ja saatavuuden varmistaminen sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen

30 Vastaanottopalvelut (kiireellinen ja kiireetön) Laboratorion näytteenotto Lääkinnällinen peruskuntoutus Siun sote Kotiin annettavat palvelut Röntgen Työterveyshuolto Vammaisten työ- ja päivätoiminta Lähipalvelut Sähköiset palvelut Asumispalvelut Tehostettu palveluasuminen Yhteiset palvelut/resurssit Lääkärituki Päihdehuollon peruspalvelut Terveyskeskussairaala Päihdekatkaisu Mielenterveystyön peruspalvelut Sosiaalipäivystys Erikoissairaanhoito Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Mielenterveystyön tukipalvelut Perussosiaalityö Päivystys 24/7 Vaativa kuntoutus Sosiaalityön erityispalvelut Lastensuojelun erityispalvelut Erityistyöntekijät Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelun avohuolto Vammaisten asumispalvelut Vammaisten erityispalvelut Suun terveydenhuolto Kuntouttava työtoiminta Kouluterveydenhuolto Neuvolat 30

31 Kokonaiskustannusten hallinnan ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä Siun sotessa

32 Eksoten kustannuskehitys

33 Palvelurakennetta koskevat keskeisimmät asiat /ikäihmiset toiminnalle asetetaan yhtenäiset kriteerit ja tavoitteet, joiden mukaisesti niitä johdetaan ja arvioidaan Akuutiksi vuodeosastohoitopaikaksi nimettyä kapasiteettia on tarpeeseen nähden liikaa osa siitä tulee korvataan eri tasoisilla asumispalveluratkaisuilla ja kuntakeskuksissa 24/7 tehostetulla kotisairaanhoidolla/kotihoidolla ja kotikuntoutustoiminnalla Vaativan tason kuntoutustoiminta on perusteltua keskittää nykyistä harvempiin yksikköihin

34 Palvelurakennetta koskevat keskeisimmät asiat/valinnanvapaus Rakennetaan yhdessä sovittavien kriteereiden mukaisella tavalla monituottajuutta tukeva tasapaino oman tuotannon, palvelusetelin ja ostopalvelutoiminnan välillä. Asukas voi asioida missä lähipalvelupisteessä tahansa kuntarajoista riippumatta

35 Palvelurakennetta koskevat merkityksellisimmät asiat /mt- ja päihdepotilaat koko alueen toiminnalle asetetaan yhtenäiset kriteerit ja tavoitteet, joiden mukaisesti niitä johdetaan ja arvioidaan Tähän kohderyhmään keskittyvät myös suurimmat lastensuojelulliset tarpeet

36 Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työpanoksen painopiste on sairauksien diagnostiikassa ja hoitosuunnitelmien laadinnassa pitkäkestoisten sairauksien hoidon seuranta ja koordinointi toteutetaan lääkäreiden ohjauksessa toimivien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toimesta

37 Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat kuntakeskusten ulkopuolisissa taajamissa palvelutuotanto toimii kunnallisten toimintojen tukena painopisteen ollessa ennaltaehkäisevässä työssä (neuvolat, kouluterveydenhuolto) osa palvelutuotannosta voidaan toteuttaa myös liikkuvalla kalustolla

38 Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat Matalan kynnyksen toiminta ja päivittäisten tuen järjestelyt mahdollistetaan varustamalla toimipisteet etäkonsultaatiotoiminnan mahdollistavalla ict-teknologialla erikoissairaanhoidon, kehitysvammahuollon sekä päihde- ja psykiatrista asiantuntijuutta tuodaan fyysisesti osaksi lähipalveluita eri tavoin jalkautuvana palveluna

39 Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat Ennakoiva lääkäreiden, hammaslääkäreiden, sosiaalityön ammattilaisten, erityistyöntekijöiden ja varahenkilöstön alueellinen rekrytointi käynnistetään välittömästi Perhepalveluissa otetaan käyttöön varhaisen tuen toimintamallit Lastensuojelun erityisosaamista vaativat tehtävät keskitetään Käynnistetään toimenpiteet sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi ( koulutus)

40 Kansalaisten omahoidon tukeminen ja asukkaiden kautta saatavan tiedon hyödyntäminen Kansalaisten itsehoitoa tukevien sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotto Alueellisesti kertyvän kokemuksellisen asukasdatan kytkeminen osaksi tietovaraston kehittämistyötä

41 Tuloksellinen johtaminen Edellyttää tiedon hyödyntämistä johtamisen eri tasoilla sekä eri tasoilla toimivien esimiesten sitoutumista tietojohtamisen työkalujen jatkuvaan kehittämiseen. Toiminnan ja talouden ohjaustyökalujen hankinta on käynnistettävä välittömästi, sillä niistä saatava tieto tukee palvelutuotannon suunnittelua ja toteutumisen arviointia Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan jatkossa myös laadullisin mittarein ( esim. hoidossa olevien diabeetikkojen verensokeriarvojen keskiarvo tai verenpainepotilaiden verenpainearvojen keskiarvo)

42 Kuntien sote-menot 2014

43 Sote-menot ja muutos ,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 46,2 46,2 40,7 41,4 36,2 36,4 30,7 34,1 29,1 28,8 25,8 Milj. 25,2 24,3 23,6 22,7 23, ,0 15,0 10,0 17,7 16,8 16,3 16,3 14,7 15,1 10,2 10,1 9, ,0 0,0 0,0 Joensuu : 209,3 -> 217,1 milj. Yhteensä : 530,6 -> 546,5 milj. (Rääkkylä mukana 2013 menoissa)

44 Ikäihmisten hoitoketjun kustannus ikäihmistä kohden (2014) Vuodeosasto Laitoshoito, asumispalvelut Kotihoito

45 7,0 6,0 6,2 Lastensuojelun ja sosiaalityön menojen muutos Milj. 5,0 4,0 5,0 4,3 3,5 3,0 2,0 1,0 2,3 2,9 3,0 2,7 2,7 2,7 2,1 2,3 1,9 1,8 1,8 1,9 1,0 1,4 1,3 1,2 1,2 0,9 0,6 0,4 0, ,0 Joensuu : 23,9 -> 24,4 milj

46 Lastensuojelu suhteessa lasten määrään (2014) Kunta Milj. Heinävesi 0,9 Ilomantsi 1,1 Joensuu 13,1 Juuka 0,4 Kitee 1,3 Kontiolahti 1,9 Lieksa 3,1 Liperi 2,6 Nurmes 1,7 Outokumpu 1,9 Polvijärvi 0,7 Rääkkylä 0,3 Tohmajärvi 1,2 Valtimo 0,2 Kaikki yhteensä 30,

47 Sote-kunta rajapinta - yhteenveto

48

49 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kunnan vastuulla oleva hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tehdään kunnan, soten, yksityisten palvelutuottajien sekä järjestöjen ja muiden kunnassa toimivien tahojen yhteistyönä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet määritellään yhdessä Hyvinvointikertomus on kunnan ja soten yhteinen työkalu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden laadinnassa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Hyvinvointikertomuksen rakenne ja sen käsittelyprosessi on kaikilla kunnilla samanlainen

50 Lapset ja nuoret Toiminta- ja rahoitusmallin tulee kannustaa sekä kuntaa että sotea ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on hyvinvointi arjessa sekä raskaiden (=kalliiden) palvelujen tarpeen ehkäisy Työryhmä on työstänyt toimintamalliluonnoksen, joka pitää tarkentaa kuntien kanssa operatiivisessa suunnittelussa sekä tehnyt selkeän ehdotuksen eri ikäryhmien osalta moniammatillisten palveluprosessien koordinoinnista ja vastuista. Oppilas- ja opiskeluhuolto on katsottu kuuluvan sotelle vaikka toiminta on pääsääntöisesti kouluilla

51 Työllisyys Kunta-sote yhteistyössä kokonaisvastuu on kunnalla Kuntien on olennaisen tärkeää pystyä sijoittamaan työllistettyjä, työkokeilijoita sekä kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä myös sote-kuntayhtymän työpaikoille. Kunnissa ja sotella voi olla yhteisiä viranhaltijoita. TYP-toimintamallia rakennetaan tavoitteena maakunnallinen, moniammatillinen yhteispalvelun toimintarakenne (MYP). Paikallisia palvelupisteitä tarpeen mukaan

52 Maahanmuuttajatyö Maakunnallinen toimintamalli Työryhmä esittää vuosille yhteisesti toteutettavaa ja haettavaa hanketta, jolla rakennettaisiin yhteisesti toimivat ja resurssoidut kotoutumisen palvelut Pohjois-Karjalaan

53 Erityisryhmien asuminen Erityisryhmien asumisella tarkoitetaan asuntojen suunnittelua ja rakentamista mm. seuraaville ryhmille: huonokuntoiset ja muistisairaat vanhukset, vammaiset henkilöt, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat, maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret Kunnat vastaisivat alueellaan erityisryhmien asumisesta ja asuntoihin liittyvästä vuokraustoiminnasta Erityisryhmien asumisen kokonaisuuden hallinta otettaisiin käyttöön sote-alueen ja kuntien yhteistyönä. Työkaluna toimisi erityisasumisen maakunnallinen/paikallinen toimeenpano-ohjelma, jossa määriteltäisiin mm. uudet hankkeet, rakentaja, palveluiden tuottaja, kilpailutukset ja aikataulut. Kehittämisen tukivastuu sotella

54 Henkilöstö -yhteenveto

55 Henkilöstö -tärkeimmät havainnot ja ehdotukset Henkilöstöselvitys kunnista ja kuntayhtymistä sote henkilöstöä 6,000 vakinaista, 1,400 määräaikaista nimikkeitä yhdenmukaistettava eläkepoistuma 440 vuoteen 2016 mennessä, hallintohenkilöstön eläkepoistuma vuosina on yli 30 henkilöä palkkojen kirjo merkittävä harmonisointikulu vuositasolla 1.37 M, 0.5% palkkasummasta harmonisoitaisiin kunkin hinnoittelukohdan/ammattinimikkeen yleisimpään palkkaan usean vuoden aikana valtaosa henkilöstöstä jatkaa entisissä tehtävissä tehtäviin voi myös tulla muutoksia lähiesimiesrakenteen säilyttäminen on tärkeää paikalliset sopimukset tarkistettava luovutaan vakanssien perustamisesta työsuhteisten osalta

56 Henkilöstö -jatkovalmistelu Henkilöstösuunnittelua valmisteleva ryhmä (syksy 2015?->) seuraavien tehtävien hoitamiseksi henkilöstön rakenne ja sijoittelu, ulkoiseen hakuun tulevien virkojen määrittäminen suunnitelma henkilöstölle tiedottamisesta ja muutostyöskentelystä Henkilöstöhallinnon keskittäminen ainakin sote ky:n ja Joensuun kaupungin osalta. Arkihenkilöstötyön hoitaminen jatkuisi kunnissa. Palkanlaskennan järjestäminen olisi perusteltua keskittää ainakin suurten kunnallisten organisaatioiden osalta. Myös muiden kuntien olisi mahdollista liittyä keskitettyyn palkkahallinnon palveluun, jos se niiden mielestä olisi perusteltua esimerkiksi riskienhallinnan ja henkilöstöresurssien näkökulmasta. Ainakin alkuvaiheessa on perusteltua käyttää sekä Populusta että FortimeK:ta rinnakkain palkanlaskentajärjestelminä

57 Hallinto- ja talous -yhteenveto

58 Hallintomalli ja tulosohjaus uusi sote-kuntayhtymä Ohjausryhmä on kokouksessaan linjannut, että Pohjois- Karjalan sote-hankeen valmistelu perustuu maakuntatasoiseen (Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat + Heinäveden kunta) kuntayhtymämalliin. tulosohjaus Tulosohjaus on osa kuntien ja soten välisen ohjauksen kokonaisuutta, joka tarkoittaa tulostavoitteista ja kehittämislinjauksista sopimista sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointia. tilaaja-tuottaja Kuntayhtymä toimii sote-palvelujen tuotannosta ja järjestämisestä vastaavana organisaationa. Kuntien on tarkoituksenmukaista hahmotella yhteinen toimintamalli/toimielin, joka toimii kuntien yhteisenä tilaajana

59 Johtaminen - neuvottelukunta Johtaminen Johtamisrakenne perustuu organisaatioon, missä on yhteinen, tietojohtamiseen perustuva ohjaus sekä paikallinen, päivittäistoiminnasta vastuullinen johto, joka toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa paikallistasolla kuntien eri hallintokuntien kanssa. Johtamiselle asetetaan tavoitteet sekä mittarit ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Johtamisrakenteiden organisaatiokaavioita ei ole mallinnettu selvityksen tässä vaiheessa. Toiminnan muutos edellyttää laaja-alaista ja vahvaa yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin sitoutuvaa poliittista ja asiantuntijajohtajuutta. Paikallinen neuvottelukunta Sote-kunta -rajapinta yhteistyön tekemisen kannalta nähtiin tarpeelliseksi muodostaa jonkinlainen paikallinen ohjausjärjestelmä tiedon välittämiseen peruskunnan ja kuntayhtymän välille. Yhteistyön turvaamista, tiedon välittämistä ja luottamuksen rakentamista varten perustetaan kuntiin sotepalvelujen paikallistason neuvottelukunta

60 Kunnat Paikalliset neuvottelukunnat SOTE-kuntayhtymä JÄRJESTÄMISMALLI Yhtymävaltuusto Järjestäjä Tark Hallitus omistajaohjaus Toimitusjohtaja TUOTANTO-ALUE Paikallisjohto Hyvinvointikertomus

61 Ostopalvelut, palvelusetelit Kuntien muilta kuin kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta tehtävät palvelujen ostot ovat reilut 108 milj. euroa. Palveluseteliostoihin on kuntien budjeteissa varattu yhteensä noin 5,5 milj. Palvelusetelin käytössä on kuntakohtaisesti monenlaista kirjavuutta. Kunnissa nähtiin, että palvelusetelitoiminnan tulisi olla yhdessä koordinoitua. Työryhmän raportin liitteissä esitetään yksityiskohtainen kuntakohtainen tilannekuvaus ja kuntien vastaukset

62 Hallinto- ja talouspalvelujen tuottaminen Työryhmä ehdottaa, että sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki käynnistävät neuvottelut talous- ja osittain hallintopalvelujen tuottamiseksi yhteisesti. Tarvittaessa alueen muilla kunnilla olisi mahdollisuus liittyä selvitykseen mukaan heti tai myöhemmin. Soten muodostaessa oman organisaationsa vaarana on, että kuntiin jää liian raskas hallinnon organisaatio

63 Kustannukset ja rahoitus Työryhmä on analysoinut soten toimintakatteen nykytilaa ja kustannusten kasvun sietokykyä Vuoden 2015 toimintakate tulee olemaan vajaa 660 milj.. Kustannusten kasvun paine ja nykyisin jo varsin kireä kunnallisverotuksen taso huomioiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusnousu (toimintakatteen heikkeneminen) tulisi olla vuosina keskimäärin korkeintaan 1,2 % vuosittain. Maakunnallisella mallilla haetaan kustannustehokkaampaa toimintaa. Hallinto- ja taloustyöryhmä perusti rahoituksen alaryhmän, jonka tehtävänä on luonnostella kunnille päätöksenteon pohjaksi erilaisia rahoitusmalleja. Rahoituksen vaihtoehdot ovat valmiit kesäkuun loppuun mennessä, mutta lopulliset kuntakohtaiset laskelmat valmistuvat elokuun loppuun mennessä

64 Selvitettävät rahoitusmallit (P-K) Perusmalleja: 1) kapitaatiomalli (= asukaslukumäärään perustuva) 2) nykyisiin valtionosuustekijöihin perustuva malli, huomioitava myös erityistekijöihin perustuva valtionosuus 3) verorahoitukseen (verotulot+ valtionosuudet) perustava malli 4) laskennallisiin kustannuksiin perustuva 5) todellisiin kustannuksiin, taaksepäin katsova malli, esim. lähtökohtana on vuodelle 2017 vuosien tilinpäätösten keskiarvo indeksillä ja tehtävämuutoksilla korjattuna >> kuntakohtainen könttärahoitus, 6) tai edellisten yhdistelmä. perusmalleja kehitetään pidemmälle eri tekijöitä painottamalla

65 Rahoitusmallin periaatteita? kohtelee mahdollisimman oikeudenmukaisesti kaikkia kuntia ei kovin suuria muutoksia nykyiseen kustannustasoon ei perustu suoritelaskutukseen yksinkertainen ja läpinäkyvä mahdollisimman hyvin ennakoitavissa oleva tukee kustannustehokkaan palvelurakenteen kehittämistä kannustava sekä peruskunnille että tuotantokuntayhtymälle peruskunta: kannustaa kuntia huolehtimaan sote-kunta-rajapintatoiminnoista, ettei kustannuksia valu sotelle peruskunta: jos tehdään kuntatasolla kustannuksia pienentäviä rakenne- /toimintamuutoksia, niin myös kunnan maksuosuuden tulisi pienentyä soteky: kannustaa kokonaistaloudelliseen ja tehokkaaseen toimintaan Kelan matkakustannusten korvaukset mukaan?

66

67 Kiinteistöt Ohjausryhmä on kokouksessaan linjannut, että sotepalvelujen kiinteistöjen omistus säilyy nykyisillä omistajilla. Työryhmä on tehnyt kiinteistöjen kartoituksen loka-marraskuussa Sote-palvelujen käytössä on kiinteistöjä yhteensä 29,4 hehtaarin verran. Kiinteistöjen tasearvo on 179,2 milj. euroa. Karkealla laskutoimituksella sote-tiloista maksettava vuosivuokra on myös korko huomioiden yhteensä 28 milj. euroa. Poistoajoissa on suuria eroja, ääripäät ovat Nurmes (11 v.) ja Rääkkylä (45 v.). Nykyinen PKSSK muuttuisi kiinteistö- ja tukipalvelujen kuntayhtymäksi, jonka elinkaaren pituuteen ei tässä vaiheessa ole otettu kantaa

68 Tietojohtaminen ja raportointi Maakunnallista tietojohtamisen selvittelyä on vienyt eteenpäin koordinaatioryhmän vastuuttamana pieni valmisteluryhmä hallinto- ja taloustyöryhmän alaisuudessa. Tiedolla johtamisen perustana on tietovarasto, jota käytetään kokoamaan, ryhmittelemään, yhdenmukaistamaan ja varastoimaan alueen tietojärjestelmistä kerättäviä tietoja yhden tai useamman raportointi- tai analysointiratkaisun tueksi. Kehittämistyö edellyttää myös investointeja

69 Tukipalvelut - yhteenveto

70 Kiinteistöhuolto-, siivous- ja ravintopalvelut Kiinteistöjen omistus säilyisi nykyisillä omistajilla, jotka huolehtisivat kiinteistöjen hoidosta Ravinto- ja siivouspalvelut selvitetty kunnista ja PKSSK:sta Ensimmäisessä vaiheessa Joensuun kaupungin ja PKSSK:n siivous- ja ravintopalvelut yhdistetään yhdeksi yksiköksi. Muut kunnat voivat halutessaan säilyä tukipalvelujen tuottajina tai antaa ne uuden yksikön tehtäväksi oman harkintansa mukaisella aikataululla. Tilaajatehtävä annettaisiin aiemmin kuvatulle yhdistetylle yksikölle. Yksikön operoijana voisi olla sote-ky, joku kunta (Joensuu?), joku nykyinen yhtiö (PTTK?) tai uusi perustettava yhtiö

71 Muut tukipalvelut Valmiussuunnittelu ja turvallisuus Turvallisuuspäällikön virka ky:ssä, palvelut tuotetaan itse/ostetaan. Tarkempi käytännön toiminnan sisältö avataan operatiivisen suunnittelun yhteydessä Toimistopalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluiden prosessien ja asiakaspalvelun toimistopalvelut muodostaisivat sote-kuntayhtymässä oman tulosyksikön. Sitä johdettaisiin keskitetysti, mutta työntekijät sijoittuvat tarpeen ja olosuhteiden mukaan toimintapisteisiin. Välinehuolto Alueellinen keskittäminen. Siilaisen välinehuolto voisi vastata laajemmin keskisen maakunnan perusth:n välinehuollosta

72 Muut tukipalvelut Lääkintälaite- ja apuvälinehuolto Kuntayhtymässä on olemassa entuudestaan lääkintälaitteista vastaava yksikkö. Kotona asumista tukevien apuvälineiden/järjestelmien hankinnan ja ylläpidon toteutuksen osalta kuntakohtaiset ratkaisut voidaan suunnitella tarkemmin operatiivisen suunnittelun ja muun toiminnan suunnittelun yhteydessä. Hankinnat Sopimukset Kartoitettaisiin osana operatiivista suunnittelua ja edellyttää vähintään 3 kk:n henkilötyöpanosta ICT PTTK vastaa palvelutuotannostakuten nytkin

73 Siun soten valmistelu palvelupaketit - Sitran rahoitus/jns - seuranta- ja raportointiväline - kustannusten jakoväline? kehittämisryhmät11/ /2016 toiminta - Siun sote Kaste - STM:n rahoitus/pkssk oper. toiminta rakenteet-hallinto yhtymävaltuusto ja -hallitus valmistelutiimi 11/ /2016 toimiva johto Siun sote 73

74 Valmistelutiimin järjestäytyminen (koordinaatioryhmä ) tiimin vetäjä / Pekka Kuosmanen 0.8, yleisjohto, strategia, hallintorakenteet, hallinnon ja toiminnan koordinointi / Asko Saatsi, Kari Karjalainen hallintosihteeri, Markus Hirvonen 0.6, yhtymävaltuuston ja hallituksen valmistelija, hallintosääntö, sopimukset talous / Päivi Lintumäki 0.5, Johanna Tähkiö 0,5, Satu Huikuri 0,2 / Olli Riikonen, Eeva-Liisa Auvinen hallinto / Ismo Rouvinen , ict, kiinteistöt, kliinistä toimintaa tukevat palvelut / Jarkko Määttänen ravinto- ja siivouspalvelut, hankinnat, logistiikka / Hannele Portman 0.5 / henkilöstö / Sari Lempiäinen 0,5, Jouko Kantola 0,5, Mari Pitkänen 0,2 0,4 /Jere Penttilä viestintä / Ville Moilanen, Susanna Prokkola, kuntien viestintävastaavat + maakuntaliiton viestintähenkilöstö / Hannele Mikkanen toimistosihteeri Maria Partio 1.0, tiimin tukipalvelut Siun sote 74

75 Valmistelutiimien toiminnan kokonaisuuden organisointi Lisäksi kunnista ja ky:stä tukiresursseja tiimien tarpeen mukaan Kuntajohtajat ovat ilmoittaneet henkilöt, joita voidaan muiden työtehtävien oleellisesti kärsimättä irroittaa apuvoimiksi (kuntajohtajia, sote-johtajia, hallintojohtajia, talousjohtajia jne) Kaikki valmistelutiimiin osallistuvat toimivat talkooperiaatteella Siun sote 75

76 Miksi näin - yhteenveto historia maakunnan ominaisuudet toiminta edellä perussopimuksen hyväksymisvaiheessa ei hallintolaatikoita tehty itse henkilöiden sitoutuminen - luottamus moniammatillinen valmisteleva sihteeristö avoin suunnitelmallinen viestintä kuntavierailut jatkovalmistelu talkoilla Siun sote 76

77 ETEENPÄIN! KIITOS Pohjois-Karjalan Sote-alue Pekka Kuosmanen