Moneen lähtöön. Vito.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moneen lähtöön. Vito."

Transkriptio

1 Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Ambulanssi-lehti 30 vuotias. Liitteenä näköispainos ensimmäisestä numerosta vuodelta Moneen lähtöön. Vito. Mercedes-Benz Vito on valmiina nopeisiin lähtöi - hin. Vakiovarustuksena oleva viimeisen suku polven ESP -ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liuk- kaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin ja lisävarusteena saatavissa oleva automaattivaihteisto mahdollistaa turvallisen ohjaamisen. Ambulanssit Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Historian siipien havinaa vähän kaikessa Nöyränä kirjoittelen tätä päätoimittajan palstaa ja samalla totean, että tässä numerossa seuraa Ambulanssi-lehden historian ensimmäisen numeron näköispainos vuodelta Lukuhetkessäsi on siis todella historian siipien havinaa. Tiedän omasta kokemuksestani, että ei aina ole ollut helppoa tehdä kaikkia tahoja miellyttävää lehteä. Olemme kuitenkin sitä mieltä kuten edeltäjämme, että yksityinen sairaankuljetus tarvitsee oman äänitorvensa niin hyvinä kuin haastavinakin hetkinä. Niin kuin edeltäjämme ovat todenneet, Ambulanssi-lehden on alusta pitäen täytynyt olla julkaisu, jossa annetaan valtakunnallisesti sellaista tietoutta yksityisestä sairaankuljetuksesta kaikille osapuolille, jota muuten nykyajan tietotulvasta ei ole helppo löytää. Vuosien mittaan lehti on kehittynyt ja asiakokonaisuus on laajentunut. Yksi asia on kuitenkin pysynyt muuttumattomana. Ambulanssi-lehti on ja pysyy yksityisen sairaankuljetuksen äänenkannattajana. Yhdymme mielellämme puheenjohtajamme sanoihin kiittäen niitä, jotka ovat osallistuneet lehden tekemiseen aineistoa tuottamalla, graafisessa työssä, painoprosessissa ja jakelussa vuosikymmenten aikana. Kiitokset myös kaikille yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat mahdollistaneet lehden ilmestymisen taloudellisesti. Historian siipien havinaa kuuluu myös muualta. Edellisenä toimintavuonna on työskennelty useissa projekteissa, tärkeimpänä sosiaali- ja terveysministeriön ohjausryhmä menneillään olevassa lainsäädäntöhankkeessa. Myös muitten yhteistyökumppaneitten ja viranomaisten projekteihin olemme aktiivisesti ottaneet osaa. Suomen Sairaankuljetusliitto Ry, Terveyspalvelualan Liitto Ry ja TEHY Ry solmivat loppuvuodesta 2007 työehtosopimuksen. Sopimuksen kesto on Sopimuksen kustannusvaikutus koko sopimuskaudelle on 11,6 %. Sopimukseen kuuluu uusi palkkarakenne (siirtymämääräyksin), jonka kustannusvaikutus alalla on keskimäärin 1,8 %. Se otettiin käyttöön Sopimuksen mukaisesti henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotettiin ,4 %:lla ja samalla käytettiin paikallinen järjestelyerä 0,7 % uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin erityistekijöihin ja henkilökohtaiseen palkanosaan. Uusi käyttöönotettu palkkausjärjestelmä on historiallinen ainakin siltä osin, että nyt työnantajalla on aito mahdollisuus palkita työntekijöitä, jotka tekevät arvokasta ja hyvää työtä. Lainsäädäntö on alallamme jo pitkään ollut muutosten kourissa. Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmissa on laajempia kansallisia terveydenhuollon hankkeita, jotka vaikuttavat sairaankuljetustoimintaan. Ministeriössä on toiminut ohjausryhmä pohtimassa alan kysymyksiä ja valmistelemassa lainuudistustyötä sekä valvomassa kyseisiä hankkeita. Hankkeiden yhteydessä on keskusteltu julkisen ja yksityisen palveluntuotannon osuuksista ja tavoitteista terveydenhuollossa maaseudun väestökadon ja väestön ikääntymisen sekä lääkäripulan tosiasioiden edessä. Ohjausryhmän työ on saatu viedyksi loppuun vuoden vaihteessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä keskustellaan myös suunnitelmista järjestää sairaankuljetuksen lupahallinto ja rahoitus uusiin kuoseihin. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa vuoden 2009 aikana. Viimeisimmän tiedon mukaan koko lainsäädäntöpaketti on tarkoitus tuoda eduskuntaan käsittelyyn kevätistuntokaudella 2010, jolloin se voisi astua voimaan paikkeilla. Lopuksi totean näin uuden lumipyryn keskellä, että uusi vuosi on alkanut ja vauhtia riittää. Edunvalvonta pyörii täysillä, osittain johtuen Markkinaoikeuden tammikuun päätöksistä esimerkiksi eräiden Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien päätösten johdosta ja osittain erinäisistä kirjoituksista lehdissä, televisiouutisista ja netissä. Voimme liiton puolesta, hyvät lukijat, varmuudella todeta, että yksityinen sektori sairaankuljetuksen osalta tulee tekemään kaikkensa myös jatkossa, jotta lain pykäliä noudatettaisiin. Näillä sanoilla toivotan teille oikein hyvää kuluvaa uutta vuotta Mikael Söderlund toiminnanjohtaja, päätoimittaja Yritystuki kunnalta vai korvaus ensihoitovalmiudesta? Muutama viikko sitten satuin kuulemaan johtavassa asemassa olevan virkamiehen ja saman kunnan pitkään mukana olleen kunnallispoliitikon keskustelun. Aluksi keskustelu oli yleisen tason pohtivaa politikointia kunnan terveydenhuollon tilasta. Vähitellen se liukui jo pitkään jatkuneeseen lääkärivajeeseen, sen syihin ja seurauksiin. Eräs seuraus heidän mielestään oli ambulanssiralli alueen yhteispäivystykseen, jonne kunnan asukkaat hakeutuvat oman terveyskeskuksen sulkiessa ovensa. Erityisesti korvaani otti toisen keskustelijan kommentti, että kunta vielä joutuu tukemaan ambulanssiyrittäjää usean tuhannen euron summalla kuukaudessa, vaikka ambulanssikyytejä on paljon, ja kuuleman mukaan kuljetuksista yrittäjä saa vielä korvauksen Kelalta. Kiukkuni nousi ja hädin tuskin sain itseni hillittyä, että en mennyt pitämään oppituntia ensihoitopalveluista ja samalla oikaisemaan keskustelijoita ensihoitopalveluiden kustannus- ja tulorakenteen pelisäännöistä. Erityisesti sappeni kiehahti sanasta tuki, jota käytettiin siinä muodossa, että se maksetaan vastikkeettomasti ikään kuin kunnalta hyväntahdon eleenä. Minulle jäi vahva käsitys, että kummallakaan ei ollut pienintäkään käsitystä siitä, mistä ja millä perusteella valmiussopimuksen mukainen korvaus maksetaan. Toivottavasti heidän kaltaisiaan virka- ja luottamushenkilöitä ei ole enää kunnissamme paljon. Kaksikin on liikaa. Onnea 30-vuotiaalle Ambulanssilehdelle Kädessäsi on Ambulanssi-lehden 30-vuotisjuhlanumero. Lehden mukana seuraa sen historian ensimmäisen numeron näköispainos vuodelta Lukuhetkessäsi on historian siipien havinaa. Sinulla on mahdollisuus vertailla silloista lehteä nykyisiin. Mitkä olivat ajankohtaisia aiheita lehden ensimmäisessä numerossa ja mitkä nyt, 30 vuotta myöhemmin luvun lopulla liiton silloiset vaikuttajat tulivat siihen tulokseen, että SSK tarvitsee oman julkaisun. Tuskin he uskalsivat edes ajatella, että lehti on voimissaan vielä seuraavalla vuosituhannella. Se elää ja voi hyvin vuosikymmenten jälkeen. Se toimii edelleen järjestön äänitorvena kuten alussakin. Vuosikymmenet ovat tuoneet mukanaan uusia tiedotusvälineitä. Tieto kulkee nopeammin ja nopeammin, mutta lehden merkitys ei ole hävinnyt vuosien kuluessa. Nykyinen tekniikka ja sähköisen tiedonkulun maailma kuitenkin laajentaa lehden levikkiä ja informaatioarvoa sekä samalla tuo mukaan uusia lukijoita. Ambulanssilehti on vuosikymmenet seurannut ensihoidon ja sairaankuljetuksen kehitystä ja kulkenut sen rinnalla. Lehti on ottanut kantaa ja myötäelänyt silloin, kun jäsenyrittäjillä on ollut vaikeaa, ja on jopa kamppailtu oikeudesta toiminnan jatkamiseen. Tahdon kiittää kaikkia, jotka 30 vuotta sitten rohkeasti päättivät lehden julkaisemisesta. Ette ehkä uskoneet, että lehti ilmestyy vielä vuosikymmenten jälkeen, ettekä sitä, miten yksityinen ensihoitopalvelu on edelleen voimissaan. Samoin kiitokset kaikille niille, jotka ovat osallistuneet lehden tekemiseen aineistoa tuottamalla, graafisessa työssä, painoprosessissa ja jakelussa vuosikymmenten aikana. Kiitokset kaikille yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat mahdollistaneet lehden ilmestymisen taloudellisesti. Toivon lehdelle ja sen eteen työtä tekeville voimia ja onnea tuleville vuosille, mutta 30 vuotta eteenpäin en uskalla ennustaa. Kaikki Oulun Edeniin hutikuussa SSK viettää kevätkokoustaan Oulussa. Huhtikuinen viikonloppu Nallikarissa on erilainen kuin liiton totutut perinteiset kevätkokoukset näyttelyineen ja perinteisine ohjelmineen. Nyt kutsumme tapahtumaan laajemmin yleisöä, jolloin ensihoito ja sairaankuljetus on esillä totuttua monipuolisemmin. En kerro enempää, mutta tulkaa ihan ite kahtomaan. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi runsaslukuisesti Ouluun näkemään, kokemaan ja kokoustamaan. Teuvo Kontio I puheenjohtaja

3 Ambulanssi Ambulanssi-lehti syntyi tarpeelliseksi tiedotusvälineeksi ja yhdyssiteeksi SSK:n jäsenyrittäjille Suomen Sairaankuljetus ry:n, jonka nimi sittemmin muuttui Suomen Sairaankuljetusliitto ry:ksi, perustamiseen oli yhtenä varsin vaikuttavana tekijänä alaamme koskevan tiedon kerääminen ja välittäminen jäsenistölle. Vuosina tietoa välitettiin jäsenkirjeillä, joita ilmestyi noin neljä vuosittain. Niiden lisäksi jaettiin ylimääräisiä tiedotteita tärkeimpien tapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi taksapäätöksistä ja joistain muista viranomaispäätöksistä haluttiin kertoa tuoreeltaan. Tiedotustoiminta hoidettiin oman sairaankuljetustyön ohessa. Tiedotteet tehtiin kirjoittamalla ne ensin vahalle, josta teksti monistettiin käsikäyttöisellä rumpukoneella paperille. Tuolloin ei ollut kopiokoneita, tarratulostimia eikä minkäänlaisia tietokoneita. Kirjekuorten osoitteet kirjoitettiin käsin. Työ oli siis nykyajan näkökulmasta mahdollisimman alkeellista ja aikaa vievää. Alkeellisista oloista alkoi SSK:n taival ja tiedotustoiminta siinä mukana. Asioita hoidettiin usein puhelimitse hallituksen jäsenten kesken, tai jos asiaa oli muille jäsenyrittäjille. Puhelut oli tilattava keskuksesta, eikä yhteyttä saanut pelkästään numerolevyä pyörittämällä, tai numeroita näppäilemällä. Yhteys saatiin sitten kun saatiin, mutta joskus esimerkiksi puhelua Oulusta Helsinkiin sai odottaa toista tuntia. Ei ollut autopuhelimia eikä kännyköitä. Toisaalta kaikki ymmärsivät sen, jos yhteyttä ei saatu, tai tavoiteltu henkilö joutui puhelua odotellessaan keikalle, eikä sitten ollutkaan enää vastaamassa. Vaikka asiat eivät olleetkaan niin vaikeita kuin joskus annetaan ymmärtää, työlästä niiden hoito oli ja paljon aikaa kuluttavaa. Lehden tekeminen toiminnanjohtajan urakaksi Puheenjohtajuuteni SSK:ssa vaihtui sivutoimiseksi toiminnanjohtajuudeksi. Sen jälkeen minut valittiin ensimmäiseksi täysin palkatuksi toiminnanjohtajaksi ja lopuksi vielä sivutoimiseksi liittosihteeriksi. Päätoimisen toiminnanjohtajan tehtäviä suunniteltaessa katsottiin täyspäiväisen työajan riittävän moneen uuteen tehtävään, joista yksi oli oman lehden toimittaminen. Järjestölehden perustaminen ja julkaiseminen ei suinkaan ole yksinkertaista. Ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaan. Tehtävä on monessa suhteessa erityisen haastava. Minulla oli kuitenkin asiasta jo aiempaa kokemusta, jonka vuoksi oli hiukan keskimääräistä helpompaa tarttua asiaan ja lähteä kehittämään lehteä. Olin ollut muutaman vuoden Oulussa kaupunkilehti Tervaporvarin toimitusneuvoston puheenjohtajana ja vienyt eteenpäin vaihtelevissa tilanteissa tuota lehteä yhdessä sen vakituisen päätoimittajan Hemmo Kuuranhallan kanssa. Minulle olivat tuttuja ne vaikeudet, joita syntyy lehden mainosilmoittajien hankinnassa, yleensä rahoituksen pyörittämisessä sekä varsinkin artikkelien tuottamisessa. Tiesin, mihin olin päätäni lykkäämässä ja niin minusta tuli ensimmäisen lehden päätoimittaja. Järjestön ensimmäinen vaatimus oli, että lehti ei saa aiheuttaa kustannuksia, koska talous oli muutoinkin tiukalla. Päinvastoin ajateltiin, että lehden avulla voitaisiin rahoittaa toiminnanjohtajan palkkausta, joka vähentäisi jäsenistön osuutta palkkasumman kokoamisessa. Se ei liene koskaan kunnolla toteutunut, vaan lehti on aina tarvinnut tukea liiton kassasta. Toisaalta lehden kustannukset ovat olleet sen verran pienet, että niiden suhteen on julkaisemista voitu hyvillä mielin jatkaa. Samalla rahalla ei muissa tiedotusvälineissä olisi samaa julkisuutta ja palstatilaa saatu. Ensimmäinen tehtävä lehdessä oli ilmoitustilan myynti ja siinä onnistuttiin kohtuullisen hyvin. Silloin ei tällä alalla ollut niin runsaasti kaluston ja välineistön toimittajia kuin nykyisin. Tuolloin eivät kyseiset yritykset olleet tottuneet mainostamaan ja kaikki oli heillekin uutta. Mainosten teko ja niiden saapuminen aikataulun mukaisesti toimitukselle ei sujunut ongelmitta. Ilmoituksia piti täydentää ja tarkentaa sekä muokata vielä toimituksessakin. Seuraavana oli edessä painopaikan etsintä ja kilpailuttaminen. Sopimukseen päästiin Keski-Uusimaa -lehden kirjapainon kanssa, koska yhtiön toimitusjohtaja istui samassa klubissa kanssani. Taitto suoritettiin myös heidän toimestaan, ja minun piti olla mukana pari päivää sitä suunnittelemassa. Ajat muuttuvat, henkilöt vaihtuvat, mutta lehti ilmestyy edelleen Kolmas tehtävä oli se tärkein. Sisällön tuottaminen. Tarvittiin kirjoittajia ja se tuotti vaikeuksia. Arvo Martikainen, Carl Duncker ja Esko Levonius päättivät ottaa härkää sarvista ja ryhtyivät kokoamaan apunani aineistoa, jolloin he myös itse kirjoittivat omat artikkelinsa tärkeimmiksi kokemistaan asioista. Loput kirjoitukset laadin itse käyttäen apuna päätoimittajan ja toiminnanjohtajan asemaani tuodessani esille SSK:n ja koko toimialamme ajankohtaisia asioita. Asiaa oli jo tuossa ensimmäisessä lehdessä paljon, mutta erityisesti kiinnittää nyt huomiota vast ikään 70 vuotta täyttäneen Risto Nihtilän kynämainos ja sen erinomaisen kuvaava teksti. Se tuskin voi selittyä muille kuin aikalaisille. Tuohon aikaan oli Suomessa ajankohtaisimmillaan ns. Salora-oikeudenkäynti. Salora oli lahjoittanut useille kymmenille poliittisille vaikuttajille kalliita televisioita pyrkien siten vaikuttamaan valtakunnalliseen päätöksentekoon omien intressienssä mukaisesti. Niinpä Nihtilän mielestä kynän kyllä saattoi lahjoittaa, jos TV:t ja stereot tuntuvat liian uskalletuilta. Taisi osua naulan kantaan kuten myöhemmin on huomattu. Muun tekstin sisältöä katsellessa kiinnittyy huomio siihen, että juuri kukaan lehdessä mainittu henkilö ei enää työskentele alalla aktiivisesti. Ilokseni totesin kuitenkin ainakin joitain poikkeuksia. Turun- ja Porin läänin Sairaankuljetus ry:n vuosikokouksesta kertovassa uutisessa mainitaan johtokunnan jäseneksi valitun Heikki Salminen Merikarvialta. Olin Heikkiin puhelimitse yhteydessä ja tavoitin hänet suoraan työn äärestä. Heikki oli parhaillaan ambulanssissa matkalla Poriin ja vastaili kuin nuoret pojat konsanaan. Meillä ei meinannut aika riittää kaikkea hauskaa muistellessa, niin paljon oli asiaa. Mukana työtoiminnassa on vielä muitakin sellaisia, jotka olivat silloin kuten Kari Koskinen Alajärveltä ja Viljo Långström Pulkkilasta sekä Kullervo Hekkanen Simosta, mutta harvaksi on joukko käynyt. Kuten lehden sisätakakannesta näkyy, olin juuri ennen sen ilmestymistä saanut uuden työpaikan ja minut oli nimitetty Tamroon jaostopäälliköksi. Niin siirryin sitten kansainvälisiin tehtäviin ja SSK jäi vähemmälle. Toimin tämän jälkeen kaksi vuotta sivutoimisena liittosihteerinä, jolloin en kyennyt lehteä toimittamaan. Niinpä ilmestyminen jatkui muiden toimesta ja ansiosta, josta heille kunnia kuuluu. Seuraava lehti ilmestyi päätoimittajanaan Vuokko-Liisa Nuottajärvi. Pertti Kiira Ambulanssi-lehden tekijät ja painopaikat ovat vuosien mittaan vaihdelleet. Pääsääntöi ses ti on liiton puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja ollut päätoimittajana. Varsinaista toimi tuksellista työtä on monina vuosina hoitanut SSK:n ulkopuolinen toimittaja tai viestintätoimisto kuten ilmoitustilan myyntiäkin. Pääasiassa ilmoi tustila on kuitenkin saatu kaupaksi puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien suhteilla. Koko 30-vuotisen historiansa ajan lehti on pysynyt melko tarkkaan samannäköisenä tabloidina. Se kuvastaa jatkuvuutta ja vakautta. Lehden perustehtävä ei ole muuttunut. Se on kertonut koko suomalaiselle terveydenhuolto-organisaatiolle sekä kunnallisille virkamiehille ja luottamushenkilöille sairaankuljetuksesta ja ensihoidosta yksityisen sektorin näkökulmasta. Sisäisessä tiedottamisessa sen merkitys oli suurempi ennen sähköisen tiedonvälityksen nousukautta. Lehdessä kuitenkin selvitetään edelleen mm. valtakunnallisia suunnitelmia ja säädöksiä, jotka liittyvät jäsenyritysten toimintaan. Lienee nykyäänkin tarpeellista referoida myös liiton kevät- ja syyskokousten puheenvuoroja niitä varten, jotka eivät syystä tai toisesta ole paikalla olleet. Lehdessä välitetään myös puhdasta ammatillista tietoa kuten muissakin järjestölehdissä. Ambulanssi-lehden perustaja Pertti Kiira toimii nykyisin itsenäisenä konsulttina ja tietokirjoittajana. Hän tuottaa ensihoidon tietopalveluja kirjallisessa ja sähköisessä muodossa. Kiira on suorittanut USA:ssa paramedicin (EMT-P) ja Suomessa leikkausanestesiasairaanhoitajan tutkinnon. Tietotekniikkaa hän on opiskellut mm. Tampereen yliopistossa. Ambulanssi-lehden tekijät kautta vuosikymmenten Sen lisäksi, mitä Pertti Kiira kirjoittaa tässä numerossa, on aiheellista mainita lehteä pystyssä pitäneet toimijat niiltä osin kuin heitä on allekirjoittaneen tiedossa. Kiiran jälkeen päätoimittaja löytyi yrittäjien piiristä ja tehtävää hoiti vuosina Vuokko-Liisa Nuottajärvi. Sen jälkeen lehtivastuu siirtyi Seppo Ainasojalle, joka valittiin varapuheenjohtajaksi vuonna 1989 ja puheenjohtajaksi Vuosikymmenen vaihteessa päätoimittajana oli lyhyen toiminnanjohtajakautensa ajan Veikko Laaka. Ainasojan puheenjohtajakaudella toimituksellisesta työstä vastasi viestintäyrityksensä kautta Laakan jälkeen Jouko Hannula Ylivieskasta. Allekirjoittanut tuli vakinaisesti mukaan vuoden 1998 alusta. Toimenkuvaan ovat kuuluneet toimitussihteerin tehtävät ja sisällön tuottaminen myös artikkeleita kirjoittamalla. Ensimmäisen artikkelini tein vuonna 1989, jonka jälkeen avustin lehteä satunnaisemmin vuoteen 1993 saakka. Siitä alkaen toimeksiantoja alkoi tulla säännöllisemmin mm. lehdessä aloitetun jäsenyritysten esittelysarjan joh dosta. Toiminnanjohtajaksi valittu Kaarlo Kekki aloitti päätoimittajana vuonna 1999 ja hoiti tehtävää vuoden 2005 loppuun. Vuoden 2006 alusta liiton toiminnanjohtajaksi valittiin Mikael Söderlund, josta alkaen hän on toiminut myös Ambulanssi-lehden päätoimittajana. Antti Järvinen

4 4 Ambulanssi Kunniapuheenjohtaja Esko Levonius 80-vuotias Nykyisin Esko-vaarina tunnettu Levonius teki aikoinaan pitkän uran SSK:ssa ja joutui lyhyeksi ajaksi puheenjohtajan rooliin vuonna Varapuheen joh - ta juuskausia oli kertynyt useita sen jälkeen, kun hän oli ensiksi aloittanut järjestötoimintansa Hämeen lääninyhdistyksessä ollen sen puheenjohtajana vuosina Hän on syntynyt Lopella maatalon poikana ja ottanut vastuun kotitilastaan kahden veljensä kaaduttua sodassa. Oman pojan ottaessa aikanaan viljelytyöt itselleen oli Esko Levoniuksella mahdollisuus keskittyä sairaankuljetukseen. Kiinnostus tuli SPR:n kautta. SPR välitti aikoinaan jo muualla palvelleita ambulanssiautoja alan yrittäjille, joita 1960-luvun alussa alkoi olla niin paljon, että SSK:n perustaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna Tuolloin yksityisiä ambulansseja oli Suomessa 80. Samana vuonna Esko Levonius lähti Lopella SPR:n toimintaan ja sai pian myös ryhmänjohtajakoulutuksen. Ensiapuryhmän kuljettamiseen käytettiin Volvo-pakettiautoa, joka arkisin palveli maataloustuotteiden kuljetuksissa. Syntyi ajatus, että auto olisi tarpeellinen myös vanhainkodin henkilökuljetuksissa. Tästä alkoi Levoniuksen ura sairaankuljetuksessa ja pian hän kiinnostui oman ambulanssiauton ja liikenneluvan hankkimisesta. Ansiotyöksi ei sairaankuljetuksesta vielä siihen aikaan ollut, vaan hän kuvaa sen olleen elämänmuoto aina 1980-luvulle saakka, jolloin siitä alkoi muodostua elinkeino. Ensimmäisenä ambulanssina oli SPR:n kautta hankittu, jo Rääkkylässä aikansa palvellut Mercedes. Korjattavaa siinä oli usein, ja paikallinen paja sai töitä. Kotikunnassaan Levonius on ollut lukuisissa luottamustehtävissä ja hänen harrastustoimintansa on ollut laajaa. Kunnallispolitiikassa hän toimi lautakuntatyössä ja harrasti nuorempana maamiesseuratoimintaa ollen mukana myös maataloustuottajien järjestötoiminnassa. Matkan varrelle mahtuvat myös Lopen Osuuspankin hallinnolliset luottamustehtävät ja jossakin vaiheessa mukaan tuli Lions Club -toiminta. Onpa mies nähty myös jäärata-ajojen järjestelytehtävissä ja hevosten hoitoon liittyvissä harrastuksissa. Metsästys ja kalastus ovat kuuluneet maaseudun miehen vapaaaikaan luonnostaan. Mukana sairaankuljetustoiminnan käännekohdissa SSK:ssa Levonius muistetaan mm luvun alun ambulanssitarkastajan tehtävistä. Hän aloitti ensimmäisenä tuon toiminnan koko Suomessa Hämeen lääninyhdistyksen alueella. Kyse oli siitä, että järjestö yritti huolehtia muuttuvissa olosuhteissa kaluston, välineistön ja sairaankuljettajien pitämisestä sopimusten edellyttämällä tasolla. Tarkoituksena oli kontrolloida asiat sisäisesti ja lääninyhdistyskohtaisesti niin, ettei sopimuskumppaneilla olisi ollut huomauttamista. Yritysten sopimuskumppaneina olivat kunnat ja vaatimustaso alalla oli kiristymässä niin kaluston ja välineistön kuin henkilökunnankin suhteen. Esko Levonius oli neuvottelemassa ja allekirjoittamassa yksityisen sairaankuljetuksen ensimmäistä työehtosopimusta Kunnallisvirkamiesliiton kanssa 1970-luvun lopulla. Lokakuun 31. päivänä vuonna 1979 allekirjoitetussa paperissa olivat SSK:n puolelta myös Arvo Martikaisen ja Pertti Kiiran nimet. Samaisen sopimuksen irtisanomisilmoituksen Levonius allekirjoitti kymmenen vuotta myöhemmin SSK:n puheenjohtajana. Jäsenyritysten työntekijöiden suuri enemmistö oli liittynyt Tehyyn, jonka kanssa oli seuraavaksi aloitettava TES-neuvottelut. Levoniuksen luonnetta kuvaa ehkä parhaiten lausahdus kymmenen vuoden takaisessa Ambulanssi-lehden veteraanihaas tattelussa, josta muodostui myös hänen 70-vuotishaastattelunsa. Hän kuvasi toimintaansa siten, että se oli syytä nostaa koko artikkelin otsikoksi: En ole lähtiessäni ovia paukutellut. Hän lisäsi, että on yrittänyt toimia niin, että voi avata missä tahansa ne ovet myöhemminkin ja uskoi edelleen saavansa kahvit monessa paikassa. Kokonaan oma lukunsa on SSK:n seniorikerho, joka perustettiin vuonna 1989 ja johon Levonius pääsi kunnolla mukaan vasta luovutettuaan koko liiton puheenjohtajuuden seuraavalle sukupolvelle. Kerhossa hän on yhtenä aktiivisimmista jäsenistä tapaillut työuransa jättänyttä yrittäjäkuntaa eri puolilla Suomea leppoisan yhdessäolon merkeissä. Liiton yleiskokouksistakin muistuu mieleen vain muutama kerta, jolloin hän ei olisi ollut paikalla seniorikerhon pitkäaikaisen puheenjohtajan Reino Sorrin seurassa. Levonius kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi vuonna Talousneuvoksen arvonimen hän sai vuonna Yrittäjille lisää yhteisöllisyyttä Nimimerkki Esko-vaari kirjoitteli jo vuosikymmeniä sitten mm. kolumneja ja pakinoita Ambulanssi-lehteen. Sama nimimerkki löytyy edelleen seniorikerhon kuulumisista kertovien juttujen lopusta. Hän pitää nykyistä Ambulanssi-lehteä asiapitoisena, mutta kaipaa enemmän jäsenistölle läheisiä artikkeleita, jotka lisäisivät yhteenkuulumisen tunnetta. SSK:n luonne on muuttunut Levoniuksen aktiiviaikojen jälkeen sikäli, että ennen oli jäsenyrittäjillä enemmän vapaa-ajankin yhteistoimintaa. Juvan Sällintaipale oli yhteinen kohtaamispaikka kesäisin ja matkailua harrastettiin ulkomaillakin. Leppoisa elämänasenne ja huumorintaju ovat 80-vuotiaalla alan veteraanilla säilyneet ja niitä haluaa pitää yllä jatkossakin. Ikääntymisestään hän toteaa vain sen, että on aika huolehtia itsestään, ettei nyt kenenkään tarvitsisi taluttaa minua aamukahville tuohon Nesteen huoltoasemalle. Merkkipäivää Esko Levonius haluaa viettää lähiomaisten parissa. AJ. Esko Levonius aloitti SSK:n sisäiset ambulanssitarkastukset Hämeen lääninyhdistyksen alueella 1980-luvun alussa. Esko Levonius on ollut SSK:n seniorikerhon kantava voima sen alkuajoista saakka yhdessä Reino Sorrin kanssa. Kuva: P. Kiira

5 Ambulanssi MedFlight noutaa ulkomailla sairastuneet ja loukkaantuneet takaisin kotimaahan MedFlight Finland on tunnettu ja kokenut ambulanssilentoja suorittava yritys. Toimintakenttä on laajempi ja monitahoisempi kuin ensiksi luulisi. MedFlightin osaaminen tunnetaan ulkomaisten toimijoiden keskuudessa ja siltä pyydetäänkin apua vaativissa potilasevakuaatioissa kuukausittain. Suomen lähialueilta tehdään noutoja myös maitse ambulanssilla. Kaikista ambulanssilentojen potilaista noin 28 % on tehohoitoa lennon aikana vaativia. Vastuulääkäri, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Pauli Haapsaari on työskennellyt päätoimisesti MedFlightissa vuodesta 2001 alkaen. Haapsaari kertoo, että yhteydenotot tulevat heille joko asiakkailta itseltään, heidän omaisiltaan, hoitavasta sairaalasta tai vakuutusyhtiöltä. Aluksi selvitämme kuka potilas on kyseessä, mitä on tapahtunut, minkälaista hoitoa potilas on saanut. Arvioimme myös onko hoito kohdemaassa ollut asianmukaista, tarvitseeko erityiskuljetusta, ja minne potilas tulisi siirtää. Perustietojen jälkeen otamme yhteyden toimeksiantajaan. Lähtö potilasevakuaatioon voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa, sillä kohdemaa on usein toisella aikavyöhykkeellä. Hoitohenkilöstöllä monipuolinen osaaminen Anestesialääkäri on ympäri vuorokauden lähtövalmiina ambulanssilennolle. Lentävä hoitohenkilökunta valitaan tehtäväkohtaisesti. Potilaan tilasta riippuu, minkälainen koulutus- ja kokemuspohja on tarpeen. Osa potilaista on niin hyvässä kunnossa, että potilas voidaan noutaa tavallisella reittilennolla hoitajan tai lääkärin saattamana. Lentävä lääkäri- ja hoitohenkilöstö koostuu mm. anestesiologiaan, kirurgiaan, sisätauteihin, psykiatriaan ja neonatologiaan erikoistuneista ammattilaisista. Tehtäväkuvaan kuuluvat muiden muassa keskoskuljetukset. MedFlightilla on oma keskoskaappi vauvoja varten. Varsinaisten hoitotehtävien lisäksi MedFlightin lääkärit ja hoitajat selvittävät monenlaisia kysymyksiä ja huolehtivat potilaan asioista sekä ennen kuljetusta että sen jälkeen. Kyse onkin enemmän kokonaisvaltaisesta matkahätäpalvelusta kuin pelkistä potilassiirtolennoista. Oleellista toimeksiantojen onnistumiselle on logistiikan ja järjestelyjen sujuvuus. Suinkaan aina yhteydenpito potilaan ulkomaiseen hoitopaikkaan ei johda lentokuljetukseen. Potilas voi seurannan aikana tervehtyä, tai toipua sen verran, että pääsee reittikoneella kotimaahan. Haapsaari kertoo, että aina pyritään löytämään edullisin mahdollinen ratkaisu potilasnoudon järjestämiseksi. Kuljetusmuodon päättää viimekädessä aina maksaja, joka on noin 98 %:ssa tapauksista vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiöt kuitenkin lähes poikkeuksetta kuuntelevat asiantuntijoita päättäessään asianmukaisesti kuljetusmuodosta. Matkavakuutus on ainoa vakuutustuote, joka kattaa myös kuljetuskustannukset sairaustapauksissa. Vakuutus kannattaa ottaa mieluummin ilman ylärajaa. Varsinkin erilaisia matkavakuutus-ominaisuuden MedFlight perustettiin vuonna Syksystä vuonna 2007 alkaen yritys on osa suomalaista Med Group-konsernia. Toimeksiantoja ja tehtäviä on noin 1200 vuodessa. Tehtävät voivat rajoittua puhelinneuvontaan, mutta yhtä hyvin toimeksianto voi olla hengenvaarallisesti vammautuneen potilaan siirtämiseen sairaalasta toiseen. Kotimaassa ja ulkomailla yhteistyökumppaneina ovat vakuutusyhtiöt, sairaalat, matkanjärjestäjät sekä kansainväliset suuret assistance-organisaatiot. Med Groupilla on Suomessa noin 40 maa-ambulanssin laivue palvelemassa kansalaisia hätäkeskuksen ohjaamana. Konsernissa työskentelee yli 160 terveydenhuollon ammattilaista, jotka työkseen auttavat sairastuneita. Med Groupin missio onkin ylläpitää ja suojella terveyttä elämän kriittisissä käännekodissa. Lisätietoa ja kuvia MedFlightin toiminnasta löytyy internetistä: sisältäviä luottokortteja käyttäessään matkailijat ovat havahtuneet siihen, etteivät näin rajoitetut korvaussummat kata kokonaan kustannuksia. Ilmailufysiologiset seikat on otettava huomioon niin potilaan kuin lentokoneessa työskentelynkin kannalta. Paineenvaihtelut, meteli ja tärinä vaikuttavat potilaan tilaan, hoitotyöntekijöihin ja hoitolaitteisiin. Haapsaari korostaakin ns. kliinisen silmän tärkeyttä. Stetoskoopin käyttö ei aina lentokoneessa onnistu. Katselemalla ja koskettelemalla potilasta voidaan tehdä havaintoja siltäkin osin kuin kuuntelemalla ei ole mahdollista. Valvontalaitteisiinkaan ei pidä luottaa sokeasti. MedFlightin toimitilat sijaitsevat Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kuvassa vasemmalla vastuulääkäri Pauli Haapsaari ja oikealla Med Groupin varatoimitusjohtaja Ali Omar. Ensihoitoon, akuuttihoitoon ja tehohoitoon perehtyneisyys on eduksi lentävälle hoitohenkilökunnalle. Potilaalla voi olla paljon lääkkeitä, hän voi olla hengityskoneessa ja hänet voi olla kytketty invasiivisiin seurantalaitteisiin. Lentokoneessa on ahdasta verrattuna kiinteisiin hoitolaitoksiin ja ambulansseihin. Lennon aikana on huolehdittava siitä, että potilaan ympärillä on riittävästi tilaa mahdollisia tarvittavia toimenpiteitä ennakoiden. Tilajärjestelyt vaativatkin kokemusta. Ennakointi luo turvallisuutta Lentojen järjestelyihin vaikuttavat myös lentäjien työaikamääräykset, jotka on laadittu kansainvälisten lentomääräysten mukaisesti turvallisuussyistä. Jotta liian pitkiä työrupeamia ei tulisi, on joskus tarkoituksenmukaisinta yöpyä kohteessa ennen pa- Jatkuu seraavalle sivulle

6 6 Ambulanssi luulennolle lähtöä. Valvontalaitteiden sekä näiden johtojen ja liittimien yhteensopivuus voi joskus tuottaa haasteita ulkomailla. Tästä syystä MedFlightin henkilökunnalla on omasta takaa aina täysi tehohoitovarustus mukana. Näin varaudutaan odottamattomiin tilanteisiin. Lentoja suunniteltaessa joudutaan ottamaan huomioon mm. kohdelentokenttien aukioloajat ja useita muita käytännön asioi ta. Kohdemaahan saavuttaessa voivat tulli- ja viisumimuodollisuudet omalta osaltaan joskus mutkistaa tehtävän suorittamista. Ihmiset matkustavat entistä enemmän ympäri maailmaa sekä työssään että vapaa-aikanaan. Tästä johtuen matkahätäpalvelujen tarve kasvaa väistämättä. Pauli Haapsaari mainitsee esimerkkeinä monimuotoisesta ambulanssilentotoiminnasta kaksi erillistä potilassiirtoa Grönlannista Kööpenhaminan yliopistosairaalaan. Toisessa oli kyseessä ampumavamma vahingonlaukauksesta, toisessa lasten tulitikkuleikeistä seurannut lapsen ihon 80 %:sti kattava palovamma. Potilaita on evakuoitu myös Saksaan esimerkiksi Pakistanissa tapahtuneen pommiiskun jälkeen. Haapsaari mainitsee, että kohdemaan hoitavassa sairaalassa voi joskus olla erilainen käsitys potilaan siirtokelpoisuudesta. Ajoittain kyse voi olla myös yksityissairaalan haluttomuudesta luopua potilaastaan. - Periaatteessa sellaista potilasta ei ole, jota ei voitaisi siirtää. Matkoilla podetaan pääosin samoja tauteja ja vammoja kuin kotimaassa. Krooniset sairaudet voivat matkan aikana akutisoitua. Med Group Oy:n varatoimitus johtaja Ali Omar arvioi ambulanssilentojen potilaista noin 25 % olevan tapaturmaisesti vammautuneita ja suurin piirtein saman verran sydän- ja verisuonitauteja sairastavia. Tapaturmapotilaissa on mukana myös ryöstön kohteiksi joutuneita. Joissain maissa auto-onnettomuuksia tapahtuu Skandinaviaa runsaammin. Suomalaisia on töissä eri puolilla maailmaa, joten potilaissa on myös työtapaturmien uhreja. Potilasevakuaatioita suorite - taan myös sotatoimialueilta kuten Afganistanista. MedFlight palvelee myös Suomen Eduskuntaa. Idän osaaminen luotiin 1990-luvulla MedFlightin valttina on Baltian maiden ja entisen Neuvostoliiton muun alueen erityistuntemus. MedFlightin perustanut Petri Paavola henkilökuntineen loi toimivan yhteistyön ja hyvät suhteet itänaapuriin. Samoihin aikoihin myös Virosta muodostui tärkeä kohde, sillä matkailubuumi oli vasta alkamassa. Nykyäänkin Virossa on runsaslukuinen määrä suomalaisia, joita useat laiva- ja katamaraanivuorot kuljettavat päivittäin Suomenlahden yli. Petri Paavola työskentelee MedFlightissa edelleen operaatio koordi naattorina hoitaen ambulanssilentojen ja muiden potilaskuljetusten logistiikkaa. MedFlight seuraa Virossa olevien suomalaispotilaiden hoitoa ja järjestää tarvittaessa siirron kotimaahan. Etelänaapurin sairaalat ja niissä toimivat henkilöt ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi. Virosta tulevien potilaiden hoitoketjussa käytetään myös reittilaivoja, jota varten MedFligh tilla on sopimus Tallink Silja -varustamon kanssa. Näin siirtyminen kotimaan kamaralle sujuu saumattomasti ja potilasturvallisesti. Venäjän ja entisen Neuvostoliiton muun alueen tuntemuksella on kansainvälistä merkitystä. Suomi voi toimia porttina kolmansien maiden kansalaisten hoitoketjussa, kun heitä evakuoidaan kotimaihinsa. Hilkka Lehtola-Toivonen Marraskuisena iltapäivänä saimme suruviestin, ystävämme ja pitkäaikainen sairaankuljetusyrittäjä Hilkka Lehtola-Toivonen oli nukkunut pois. Sairaus oli vienyt viimeisetkin voimat ja uuvuttanut aina niin iloisen ja vahvan Hilkan. Yhtenä monista Hilkan vahvuuksista oli selviäminen vaikeistakin tilanteista. Keväällä 1992 kuin varkain Hilkka joutui ottamaan täyden vastuun yrityksestä, kun hänen aviomiehensä Pekka poistui yllättäen keskuudestamme. Hilkka jäi silloin yksin kahden kouluikäisen lapsensa kanssa, mutta päättäväisyydellä ja periksi antamattomuudella hän jaksoi viedä elämää eteenpäin niin perhepiirissä, ystäväpiirissä kuin yritysmaailmassakin. Vapaa-aikanaan Hilkka osallistui monenlaisiin tapahtumiin, aina valmiina ja aina muita mukaan innostaen. Vielä sairauden puhjettuakin hän osallistui mm. Sulkavan suursoutuihin. Tällä viidennellä ja viimeisellä osallistumiskerrallaan hän sai soudun suurmestarin kunniakirjan sekä kullanvärisen mitalin. Marraskuussa 2001 Hilkan jäädessä eläkkeelle oli hänellä vihdoin aikaa perheelleen, ystävilleen ja ennen kaikkea itselleen. Oman ajan ottaminen ja lyhyet reissut entisissä työtehtävissä merillä olivat juuri sitä, mitä Hilkka oli kaivannut. Nopeat asuinpaikan vaihdokset ja palaaminen takaisin kuuluivat myös tähän elämänvaiheeseen. Hilkka siunattiin Vihdin kirkossa lasten, lastenlasten, laajan suvun ja ystäväpiirin keskuudessa. Me kaikki jäämme kaipaamaan Hilkkaa. Sivu historiaa on jälleen kääntynyt. Mia Kuusisto, Tero Vainio Vihdin Sairaankuljetus Oy (Tero Vainio on Vihdin nykyinen sairaankuljetusyrittäjä ja Mia Kuusisto yrityksen pitkäaikainen työntekijä) KAIKKEA MIKÄ LIIKKUU. EPSI-Rating-tutkimus - Suomen vahinkovakuutusyhtiöt 2008 A-Vakuutuksella on korkeimmat asiakasuskollisuus ja -tyytyväisyysarvot näiden markkinoiden suuremmista yrityksistä. Tämä johtuu heidän kyvystään täyttää asiakkaidensa odotukset. Kriisiapuvakuutus - tukea vaikeisiin onnettomuustilanteisiin Turvatakseen yrittäjien ja yrityksen henkilöstön nopean toipumisen ja työkyvyn säilymisen työssä tapahtuvien traumaattisten tilanteiden jälkeen, A-Vakuutus kehitti kriisiapuvakuutuksen. Kriisiapuvakuutus sisältyy lisäturvana A-Vakuutuksen Extra-vakuutuksiin! Ota yhteyttä puh , tai käy lähimmässä konttorissamme.

7 Ambulanssi Ambulanssikaluston kehitysvaiheita sodassa ja rauhassa: osa III Miehet ja autot palasivat rintamalta kalusto alkoi uusiutua 1950-luvulla Maaseudun sodanjälkeinen sairaankuljetustoiminta alkoi kehittyä, kun armeijan käytöstä vapautuneet autot luovutettiin takaisin SPR:lle. Autojen kunto oli varmaankin kyseenalainen, mutta se, mitä niistä oli jäljellä, tuli todelliseen tarpeeseen. Vielä sodan jälkeenkin saatiin ulkomailta lahjoitusautoja. Yksityinen sairaankuljetustoiminta alkoi 1940-luvun lopulla ja monesti asialla olivat samat miehet, jotka toimivat myös palokunnissa ja SPR:ssä. Siviilisairaankuljetustoimintaa oli sota-aikana rajoittanut polttoainepula. Kuljetustehtäviä oli useissa suomalaiskaupungeissa ollut aika-ajoin runsaasti mm. pommitusten takia. Helsingissä oli vuoden 1941 alusta rajoitettu sairaankuljetusten tilaamista siten, että muissa kuin kiireellisissä tapauksissa sen sai tehdä vain lääkäri tai koulutettu sairaanhoitajatar. Tämä rajoitus ei koskenut synnyttäjien kuljetuksia. Pääkaupungissakin sairaankuljetushälytyksiä oli ollut paljon ja polttoaineen saannin turvaamiseksi oli jouduttu miettimään bensiinille vaihtoehtoja. Harkinnassa olivat olleet mm. metaanikaasuaggregaattien asentaminen autoihin ja moottorialkoholin käyttö polttoaineena. Vuonna 1945 varustettiin palolaitoksen Studebaker -ambulanssi hiilikaasuttimella. Autoilussa oli yleisesti siirrytty häkäpönttökauteen, joka olisi oman artikkelinsa aihe. Pula-aika helpottui aikanaan, mutta sitä ennen polttoaineongelmasta huolimatta Suomessa luonnollisesti pyrittiin turvaamaan bensiinin saanti hälytysajoneuvoille. Ennen viime sotia on pääkaupunkiseudulla tiettävästi ollut lyhyen ajan tavallaan myös yksityistä sairaankuljetustoimintaa, koska Otaniemessä sijainneen palopäällystöopiston oppilaskunta harjoitti sitä omana toimintanaan. Sotien jälkeen Helsingissä aloitti viipurilaislähtöinen Hugo Oinonen. Hänen toimintaansa vaikeutti tietty ulkopuolisuus ja mm. punaisen ristin käyttöoikeuden puuttuminen. Viime kesänä edesmennyt Eero Salmela aloitti Jalasjärvellä vuonna 1947 ja monet alan uranuurtajat eri puolilla maata 1950-luvun alkupuolella. Moottoriajoneuvojen ottamisesta Puolustusvoimien käyttöön oli annettu jälleen uusi asetus , sillä parin päivän sisällä Suomi ajautui taas sotatilaan toista vuotta kestäneen rauhanajan jälkeen. Talvisodassa oli muiden sairaankuljetusautojen lisäksi tarvittu linja-autoja, joita kenttäarmeijan käytössä oli ollut noin 1500 ja niistä noin puolet oli muunneltu sairaankuljetustehtäviin sopiviksi. Sitä, miten kaiken autokaluston rajallisuus vaikutti sotien jälkeen myös sairaankuljetusautojen saatavuuteen, kuvaa seuraava tilasto. Jatkosodassa armeija oli menettänyt romuksi 1924 autoa. Niistä 1269 oli kuorma-autoja, 477 henkilöautoja ja 178 linja- ja erikoisautoja. Kalusto uudistui hitaasti luvuilla Sodasta palanneet ja SPR:lle takaisin luovutetut ambulanssiautot sijoitettiin sinne, missä tarve oli suurin ja matkat pitkiä. Autoja alkoivat hallinnoida mm. SPR:n Lapin ja Karjalan piirit. Vuonna 1951 suoritettiin Lapin piirissä 876 sairaankuljetusta ja Karjalassa 628. SPR sai vuonna 1947 kuusi amerikkalaista lahjoitusambulanssia. Luovutustilaisuus oli juhlava. Vastaanottajina olivat lääkintöhallituksen pääjohtaja O. Reinikainen ja SPR:n johtohenkilöt. Luovuttajana esiintyi Yhdysvaltain suurlähettiläs. Sikäläinen Punainen Risti oli ennenkin lahjoittanut autoja Suomeen. Nyt saatujen valkoisten Dodge-ambulanssien kylkeen oli tietenkin maalattu punainen risti, mutta myös kirjoitettu se, mistä lahjoitus oli peräisin luvun alussa tiedostettiin, että maahan tarvittaisiin ambulanssiautoja huomattavasti enemmän kuin niitä oli käytettävissä. Lääkintöhallitus ja SPR lähettivät kaikille kunnille kyselyn selvittääkseen tarkemmin sen hetkisen tilanteen. Kävi ilmi, ettei 411 kunnassa 486:sta oltu järjestetty sairaankuljetusta mitenkään. Vastaamatta jätti 33 kuntaa, mikä antoi aiheen olettaa, ettei niissäkään ollut ko. toimintaa järjestetty. Niissä kunnissa, joiden vastaus oli myönteinen, sairaankuljetusta harjoittivat sairaalat, teollisuuslaitokset, yksityiset autoilijat, SPR ja Puolustusvoimat. Tähän tilastoon eivät kuulu palolaitokset, jotka olivat nimenomaan kaupunkipaikkakunnilla harjoittaneet sairaankuljetusta kymmeniä vuosia. Maalaiskunnissa oli vielä tuolloin yleisenä periaatteena, että paloauto on välttämättömyys, mutta sairasauto ylellisyyttä. Skoda 1201 vm Kuva on otettu tsekkiläisellä ambulanssiasemalla. Samaa autotyyppiä käyttivät 1950-luvulla useat suomalaiset ambulanssiautoilijat. Tässä mallissa oli kahdet paarit päällekkäin luvun loppuun mennessä lisenssiongelmat lievenivät saatiin erikoislisenssit 20 uuden ambulanssiauton hankkimiseksi ja vuonna 1957 saatiin taas 61 autoa. Viimemainittuihin kerättiin rahaa mm. ylioppilaiden Sairasauto joka kuntaan -keräyksellä. Käytännössä rahat tulivat romua, lumppua ja jätepaperia keräämällä. Saatuihin autoihin lahjoitti tekohengityslaitteet Ford-yhtymä. Vuonna 1960 oli sairasautoiksi rekisteröityjen autojen määrä Suomessa 191. Syy, miksi monesta taksimiehestä tuli sairaankuljetusyrittäjä, on hyvin käytännönläheinen. Ensiksikin monella oli SPRtai VPK-tausta, mutta yllä kerrotuista syistä maaseudulla ei ollut sen enempää SPR:llä kuin muillakaan tarvittavaa määrää ambulanssiautoja. Takseihin viriteltiin huonokuntoisia matkustajia varten paaritila, joten makuuasennossa olevan potilaan kuljetukset monilla paikkakunnilla alkoivat henkilöautoilla. Potilaan pää ja ylävartalo olivat kuljettajan vieressä. Aiemmin mainittu Eero Salmela oli yksi niistä, jotka Kuva: P. Kiira Kuva: Kalevi Karusuon arkisto päätyivät sairaankuljetusyrittäjiksi siksi, että katsoivat yllä mainitun matkustustavan olleen potilaille sen verran epämukavan, että oli parasta hankkia sairaankuljetukseen erityinen ajoneuvo. Salmelalla sellaisena toimi ensiksi pakettiautomallinen Chevrolet. Seuraavaksi hän hankki Sveitsistä Suomeen lahjoitetun Fordin ja sen jälkeen Skodan. Esimerkiksi Joensuussa oli palolaitoksella juuri tuollainen Sveitsin apu -Ford, jonka väri oli valkoinen. Sen jälkeen kaupunkiin saatiin jo sairaankuljetukseen rakennettu Mercedes-Benz 170 VA. Maaseudun kannalta ongelmana oli, että niin Joensuussa kuin muuallakin palolaitoksen ambulanssin lähtö kaupungin ulkopuolelle oli työn takana. Siihen saatettiin tarvita jopa erillinen lupa kaupunginlääkäriltä. Ambulansseja ei mielletty 1950-luvulla yleiseksi palvelumuodoksi, vaan kansan keskuudessa niiden ilmestyminen kylälle herätti kauhunsekaista ihmettelyä. Jatkuu seraavalle sivulle Tämä Mercedes Benz 190 on 1960-luvun alusta. Tässäkin oli kahdet paarit, mutta vierekkäin. Malli oli hyvin tunnettu suomalaiskäytössä. Tämä kuvan on alan näyttelystä Tsekkoslovakiasta ajalta, jolloin auto oli jo museaalisessa käytössä. Kuva: P. Kiira

8 8 Ambulanssi Skodan yleisyys ambulanssikäytössä selittyy aiemmin mainituilla lisenssiongelmilla. Eräässä mallissa oli kahdet päällekkäin sijoitetut paarit. Esimerkiksi vuonna 1956 aloitti sairaankuljetuksen Skodalla kaksi myöhemmin SSK:n toiminnasta tunnetuiksi tullutta autoilijaa. Toinen heistä, espoolainen Bertel Lindgren ( ) oli rintamapalveluksessa kuljettanut neljä paaripotilasta vetänyttä Bedford-sairasautoa. Lahtelainen Timo Ahonen (s.1926) oli sittemmin SSK:n järjestyksessä toinen puheenjohtaja. Vaikka kausi ykköspuheenjohtajana jäi lyhyeksi, kertyi sen jälkeen vielä monta varapuheenjohtajuusvuotta. Vuonna 1952 oli jo Pertti Talvio aloittanut sairaankuljetustoiminnan Sodankylässä Skodalla. Kumppaninaan hänellä oli Lauri Leskinen, josta myöhemmin tuli kanttori. Timo Ahonen kertoi Ambulanssi-lehden 2/2001 haastattelussa, että lahtelaiset palomiehet ryhtyivät vapaa-aikanaan harjoittamaan sairaankuljetusta siksi, ettei kaupungin autolla saanut lähteä sen rajojen ulkopuolelle. Niinpä hän itsekin toimi sairaankuljettajana päätyönsä ulkopuolella kunnes aloitti päätoimisesti vuonna Sota-ajan miehistöpulassa Ahonen oli päässyt palokuntaan töihin erityisen nuorena. Oltuaan myöhemmin suorittamassa asevelvollisuuttaan ja työskenneltyään jonkin aikaa rakennuksilla hän palasi palomieheksi. Mainitussa haastattelussa hän kertoi laitoksella olleen vielä silloin saman A-mallin Ford-sairaankuljetusauton kuin sota-aikanakin. Sen hytissä oli lautalattia ja äänimerkinannossa käytettiin ns. urkupilliä. Tämä pakokaasuvihellin sai äänensä siitä, että pakoputken päähän oli asetettu saranallinen kukkopilli. Siitä johti vaijeri kuljettajan ulottuville, mistä pilli tarvittaessa säädettiin pakoputken suulle siten, että tarvittava äänitehoste saatiin ilmoille. Vasta 1950-luvun lopulla yleistyivät sairaankuljetuksessa siihen tarkoitukseen suunnitellut autot. Aiemmin mainittujen merkkien lisäksi kuvassa olivat mm. Mercedekset ja Volvot. Volkswagenit lisääntyivät 1960-luvulla. Erikoisuuksista mainittakoon mm. venäläisestä ZIM-henkilöautosta tehty sairasautoversio, johon potilas voitiin takapenkkien poistamisen jälkeen ladata sisälle takaluukusta. Heikkotehoisessa, vain 36 hevosvoimaisessa Fordsonissa oli erikoinen vaihdetangon sijoitus kuljettajan jalkojen välissä. Muuten auto kyllä oli hyvin tilava. Ministeriö määräsi autot farmarimallisiksi ja vilkut katoille Sairaankuljetusautojen vähimmäisvaatimukset määriteltiin ensimmäisen kerran lääkintöhallituksen toimesta ja SPR:n esityksestä vuonna Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö määräsi kirjeellään nro 5398/770 56, että sairasauton on oltava farmarimallinen. Lääninlääkärin suoritettua käyttöönottokatsastuksen autolle myönnettiin Punaisen Ristin merkin käyttöoikeus. Siten syntyi maan ensimmäinen sairasautorekisteri SPR:lle tarkastuskorttien jäljennöksistä. Samana vuonna ohjeistettiin myös sairasauton väriä siten, ettei se saanut olla valkoinen. Vuonna 1957 ministeriö antoi päätöksen moottoriajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta ( /392), jonka mukaan autossa tuli olla ainakin yksi, tai milloin auton rakenne sitä edellytti, useampiakin tarkoitukseen sopivia pystyyn asennettaviksi tarkoitettuja W -tehoisia kiertäviä tai vilkkuvaa sinistä valoa antavia valaisimia, joiden valo vilkkuu kertaa minuutissa. Maaseudun sairaankuljetustoiminta sai lisävauhtia vuonna 1958 ns. kolmikantasopimuksella, jonka osapuolina olivat SPR:n keskushallitus, sen paikallisosastot sekä kunnat. SPR sijoitti keskushallintonsa omistamia autoja paikallisosastojen hallintaan. Kunnan tehtäväksi tuli mahdollisen taloudellisen tappion peittäminen, johon sisältyi myös auton hinnan kuoletusmaksu, jolla kerättiin varat uutta autoa varten. Perusrahoitus tuli raha-automaattivarojen erikoisavustuksilla. Sairaankuljetus oli siihen aikaan varsin työlästä, jos on nykyisinkin, mutta eri syistä luvuilla käytössä oli kerrotuista syistä vanhentunutta kalustoa, jota ei välttämättä oltu alun perin suunniteltu tähän tarkoitukseen. Toisaalta tiestön heikko kunto ja kapeus rasittivat autoja ja lyhensivät niiden elinkaarta. Renkaat eivät olleet nykyistä tasoa ja tien oheen renkaan paikkaamista varten pysäytetty auto oli tuttu näky. Tavallista oli myös jäähdytysnesteen kiehuminen, johon viilennystä haettiin lähimmistä kaivoista ja vesistöistä. Talvirenkaat yleistyivät vasta 1960-luvun puolivälissä. Nastoituksen edelläkävijöihin kuului entinen kilpa-autoilija ja Helsingissä liikemiehenä toiminut huomattava persoona S. P. J. Keinänen. Hän möi autoliikkeessään nastoja yksitellen. Aluksi nastoitus tapahtui poraamalla renkaan pintaan reikiä tavallisella poralla. Nastat liukastettiin saippualiuoksella ennen reikään iskemistä. Nykyautoilijan matkanteko pysähtyy harvoin kaasuttimen roskaantumiseen, mutta vielä 1960-luvulla se oli yleistä. Laturit, starttimoottorit jne. olivat epätasalaatuisia. Runsaat ajokilometrit koettelivat venttiilejä, joita siten jouduttiin säätämään ja uusimaan tiheästi. Mitä kertoikaan sairaankuljetustoiminnan Juvalla vuonna 1964 aloittanut ja SSK:n pitkäaikaisena aktiivina tunnettu Esko Partanen Ambulanssi-lehden nro 4/1999 haastattelussa? Ambulanssin tarpeellisuudesta ei paljoakaan vielä ymmärretty. Vanhan kansan lääninlääkäri tarkisti, että kirves, saha, lapio ja hinausvaijeri löytyivät autosta. Vielä 1960-luvulla ei potilaan luo ollut aina tietäkään. Potilas oli joko noudettava muilla keinoin tai hänet tuotiin esimerkiksi hevosella ambulanssin luokse. Edellä mainitusta syystä Partanen sanoi lumilingon olleen vuosisadan keksintö, koska sillä on nopeasti saatu ura avatuksi tukkoisimmillekin kyläteille. Kirjoitussarjan seuraavassa osassa tarkastelemme ambulanssikaluston kehitystä edelleen, mutta katsastamme myös potilastilan välineistön asteittaista kehittymistä 1950-luvulta alkaen. KIRJALLISUUTTA Antti Järvinen Hiittu Mikko, Hiittu Matti: Häkäpöntöstä dieseliin, hyötyajoneuvot Suomen teillä Alfamer Oy Järvinen Antti: Hoitaja vai kuljettaja suomalaisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon historia. Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Nyström Samu: Stadin tabis sata vuotta. Helsingin pelastuslaitos Vesterinen Jukka: Ottoautot talvi- ja jatkosodassa. Alfamer Oy Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore SSK ry: Mikael Söderlund Yhteistyökumppanit:

9 Ambulanssi Kuva: Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto Seulottuja tiedonjyviä Tällä palstalla käsitellään terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita yleisemmällä tasolla kuten myös sairauksien syitä, seurauksia ja hoitoa. Aiheet eivät välttämättä suoraan liity ambulanssityöhön, mutta terveydenhuollon ammattilaisina tämän lehden lukijat saattavat kuitenkin olla niistä kiinnostuneita. Jos tarjottu tieto ei aina sisällä varsinaista uutista, saattaa sen mieleen muistuminen olla hyvänä lisänä muun ammattitietouden joukossa.terveydenhuollossa sitä paitsi kaikki liittyy kaikkeen, vaikka heti ei siltä vaikuttaisikaan. Nestevaje todellinen riski myös talvella Lapissa harjoiteltiin ja testattiin järjestelmällisesti mm. potilaan ja auttajien kylmäsuojausta SPR:n Lapin piirin ja useiden viranomaisten yhteistyönä 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Tutkimustyö, jota on tehty sotilasterveydenhuollon piirissä kylmässä selviytymisen edistämiseksi, on hyödynnettävissä muuallakin. Koska hypotermiamahdollisuus on Suomen oloissa ympärivuotinen, kohtaa myös ensihoitojärjestelmä näitä potilaita riippumatta maantieteellisestä toiminta-alueestaan. Sotilaslääketieteen keskuksen johtaja LT Ari Peitso kertoi tammikuussa Lääkäripäivillä Puolustusvoimien ja Työterveys laitoksen yhteistyön kylmään liittyvässä tutkimusja kehittämistyössä alkaneen jo 1970-luvulla. Siihen voi lisätä, että mm. tuohon yhteistyöhön liittyviä väline- ja kalustotestauksia on tehty ja tutkimustuloksia esitelty SPR:n Lapin piirin valtakunnallisissa Pelastusseminaareissa 1980-luvun lopulta saakka. Peitso sanoikin yhteistyössä alkuvuosikymmeninä keskitytyn paleltumien ehkäisyyn mm. kehittämällä sotilaan vaatevarustusta. Viimeisin ja merkittävin yhteistyöprojekti Sotilas kylmässä, terveys, työkyky ja suojautuminen paneutui myös suorituskyvyn optimointiin talvioloissa. Peitso kertoi tutkimuksissa saatujen tulosten vahvistaneen aiempia tietoja, että nestevaje on todellinen ja jatkuvasti toistuva riski harjoituksissa myös talvella. Ilman tehostettua nestehuoltoa oli käytetyn nesteen määrä 0,9 1,3 litraa vuorokaudessa. Kokeellisesti tehostettu nestehuolto, yli 2 litraa/vrk ylläpiti mielialaa, motivaatiota ja suorituskykyä selvästi paremmin kuin tavanomainen huolto. Nestevajauksen ehkäisy edellyttää koulutuksen tehostamista, esimiesten valvontaa ja juomahuollon toimivuutta, jotta sotilaat nauttivat nestettä riittävästi ja että sitä on saatavissa juomakelpoisena, ei siis jäätyneenä, vaan mielellään lämpimänä. Edellinen kelpaa ohjeeksi myös siviilissä ulkona tapahtuviin talviajan liikuntatapahtumiin ja pitkäkestoisiin työsuorituksiin. Entä miten astmaatikot pärjäävät talvioloissa? Luennosta ilmeni mielenkiintoisia tietoja varusmiesten osalta. Harjoituksissa oli mukana lieväasteista astmaa sairastavia varusmiehiä. Harjoitusten aikana astmalääkkeiden käyttö joko keskeytyi tai muuttui satunnaiseksi, ja noin puolella astmaatikoista oireet kuten hengenahdistus ja yöheräily lisääntyivät. Kaikki astmaatikot kuitenkin selvisivät harjoituksesta hyvin ja kykenivät hoitamaan tehtävänsä normaalisti koko harjoituksen ajan. Tämän ja aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella on todettavissa, että lievä asteinen astma ei heikennä varusmiesten kenttäkelpoisuutta eikä sen tule olla este varusmiespalveluksen suorittamiselle. Siksi onkin tärkeää, että jokaiselle astmaa sairastavalle tehdään huolellinen astman vaikeusasteen määrittely jo ennen varusmiespalvelusta. Lähde: Valtakunnalliset lääkäripäivät Taas siellä on tapeltu mitä teet kun puukko on pistänyt? Suomessa on puukonheilutuksella pitkät perinteet hyvässä ja pahassa. Nykyisinkin se vielä heilahtaa turhan usein toisen ihmisen vahingoittamiseksi tai suorastaan tappamiseksi. Useimmiten kyseessä ovat päihdyksissä olevien ja enemmän tai vähemmän kriminaalien keskeiset välienselvittelyt. Puukko saattaa liittyä myös perheväkivaltaan. Ei tämä väkivallan muoto kuitenkaan ole puhdas suomalainen tuote. Lajin harrastus on eräissä muissakin kansoissa ja maissa jalostunut ikäväksi kansanperinteeksi. Tämän vuoden Lääkäripäivillä Helsingissä luennoi ensihoitolääkäri Tuukka Toivio pistovamman saaneesta potilaasta. Keskeisiä asioita olivat mm. seuraavat. Kaulan ja rintakehän alueella sijaitsevat vitaalielimet, joiden vamma tai vaurio voi johtaa välittömään kuolemaan. Vatsassa maksan tai suuren suonen vamma voi ai heuttaa kuolettavan verenvuodon ja suolivamma laajan vatsaontelon kontaminoitumisen suolensisällöllä. Lisäksi raajoissa on suuria valtimoita, joiden vaurio aiheuttaa massiivisen ulkoisen verenvuodon. Nopealla ja oikealla viranomaisyhteistyöllä on mahdollista säästää ihmishenki. Lävistävissä vammoissa on tärkeää toimia nopeasti ja saada potilas lopulliseen hoitopaikkaan mahdollisimman nopeasti. Kentällä ja laitoksissa, joissa ei ole rintakehäkirurgian osaamista, hoitomahdollisuudet ovat rajalliset (peruselintoimintojen turvaaminen ja rintaontelon paineen purkaminen tarvittaessa). Vatsaontelon vammoissa tehdään arvio haavan syvyydestä ja suuntautumisesta. Siirto lopulliseen hoitopaikkaan on tehtävä mahdollisimman nopeasti. Ilmatien ja hengityksen turvaaminen suoritetaan nopeasti soveltuvia toimenpiteitä käyttäen. Mikäli potilas tarvitsee hengityksen tukemista ja kuljetusmatka on lyhyt, voidaan happeuttaminen ja ventilaatio suorittaa palkeella nieluputkea käyttäen. Pidemmille siirroille potilas on syytä intuboida, jotta ilmatie on turvattu. Mikäli verenvuoto on ulkoista, on haava syytä peittää ja mahdollisuuksien mukaan tyrehdyttää verenvuoto esimerkiksi uusilla ki tosaania sisältävillä hemostaateilla. Verenpai ne pidetään nesteytyksellä noin 80 mmhg:n tasolla ja rannepulssin tulee olla tunnettavissa. Liian korkea verenpaine lisää vuotoa ja 80 mmhg riittää turvaamaan verenkierron aivoille ja muille tärkeille elimille. Kentällä toimivan ensihoitohenkilöstön turvallisuus on etusijalla. Hoitopaikka on turvattava, vaikka hoito sen vuoksi viivästyisikin. Lähde: Valtakunnalliset lääkäripäivät Askel eteenpäin lintuinfluenssan torjunnassa Lintuinfluenssan torjuminen on pysynyt vuosien ajan maailman terveysviranomaisten varotoimilistan kärkipäässä. Välillä se esiintyy kansainvälisessä uutistarjonnassa näkyvämmin, välillä vain taustalla. Hiljattain kerrottiin Kiinassa todetusta lintuinfluenssatartunnasta ihmiselle. Pandemiaksi yltyessään maanosasta toiseen leviävät vaikeat tartuntataudit voivat pahimmillaan muodostua vakaviksi kansanterveysongelmiksi. Pandemia on globaali epidemia, jonka aiheuttajaa vastaan ihmiskunnalla on vain vähän tai ei lainkaan vastustuskykyä, ja joka voi maailmanlaajuisesti levitä helposti ihmisestä toiseen aiheuttaen vakavaa sairautta tai kuolemaa. Suurin osa ihmisten lintuinfluenssatapauksista on aiheutunut suorasta tai läheisestä kosketuksesta sairastuneeseen siipikarjaan (esim. kanoihin, ankkoihin, kalkkunoihin) tai kosketuksesta sellaisiin paikkoihin, joita sairastuneiden lintujen ulosteet ovat mahdollisesti saastuttaneet. Lintuinfluenssatartuntaa seuraa yleensä epätavallisen aggressiivinen kliininen vaihe, terveydentilan nopea huononeminen ja korkea kuolleisuus. Euroopan lääkeviraston EMEAn ihmislääkekomitea (CHMP) on antanut myönteisen päätöksen myyntiluvan myöntämiseksi Baxterin CELVAPAN-valmisteelle, joka on ensimmäinen soluviljelyyn perus tuva pandeeminen H5N1-rokote (lintu influenssarokote) Euroopan unionissa. Faasi III:n kliiniset tiedot ja myöhempi tehos terokote tutkimus todistavat valmisteen turvallisuudesta, immuunivasteesta ja ristisuojamuistista. Myönteinen päätös tarvitaan ennen kuin myyntilupa voidaan myöntää varsinaiselle mallirokotteelle. Tämä mahdollistaa CEL- VAPAN-valmisteen käytön, jos Maailman terveysjärjestö (WHO) virallisesti julistaa pandemian. EMEAn päätös on yksi askel eteenpäin pyrkimyksissämme tarjota turvallinen ja tehokas rokote, jolla väestöä suojataan mahdolliselta pandeemiselta influenssalta, Baxterin Bioscience-divisioonan globaalin tutkimus- ja tuotekehitysyksikön vara pääjohtaja Hartmut Ehrlich sanoo. Mallirokotteen koostumus ja valmistustapa ovat täsmälleen samanlaiset kuin tulevan pandemiarokotteen. Jos pandemia julistetaan, varsinaista pandemia-viruskantaa sisältävä rokote voidaan hyväksyä nopeasti. Lähde: Lehdistötiedote, Baxter Meluherkkyys naisilla näyttää liittyvän suurentuneeseen sydäntautiriskiin Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, ja sillä on yhteys muun muassa kohonneeseen verenpaineeseen ja stressiin, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus. Melu on ääntä, joka koetaan epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin terveydelle vahingollista tai hyvinvoinnille haitallista. Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus; toiset ihmiset aistivat melun uhkaavampana, reagoivat meluun voimakkaammin ja tottuvat siihen hitaammin kuin toiset. Voidaan olettaa, että melun terveysvaikutusten, kuten sydän- ja verisuonitautien, riski on suurempi meluherkillä kuin ei-meluherkillä. LL Marja Heinonen-Guzejev selvitti väitöstutkimuksessaan, mihin somaattisiin ja psykologisiin ominaisuuksiin meluherkkyys liittyy, selittävätkö perintötekijät meluherkkyyden eroja, ja liittyykö meluherkkyys kuolleisuuteen ja erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista johtuvaan kuolleisuuteen. Tutkimuksessa käytettiin suomalaista kaksosaineistoa. Vuonna 1988 tehtiin meluaiheinen kysely Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen aikuisten kaksoskohortin niille kaksospareille, joista vain toisella parin jäsenistä oli todettu verenpainetauti. Kyselyyn vastasi henkilöä. Tiedot muista sairauksista, lääkkeiden käytöstä ja psykologisista tekijöistä saatiin samoille kaksosille vuonna 1981 tehdystä kyselystä. Geenien ja ympäristötekijöiden yhteyttä meluherkkyyteen arvioitiin 573 kaksosparilla. Kohortin kuolleisuutta seurattiin vuosina Tutkituista 38 prosenttia oli meluherkkiä. Meluherkkyydellä havaittiin yhteys kohonneeseen verenpaineeseen, uni- ja rauhoittavien lääkkeiden sekä särkylääkkeiden käyttöön, keuhkolaajentumaan, tupakointiin, stressiin ja vihamielisyyteen myös silloin kun elin aikainen itse raportoitu melualtistus oli vakioitu. Kaksostutkimuksen perusteella yksilöiden väliset geneettiset erot selittivät 36 prosenttia eroista meluherkkyydessä, ja meluherkkyys oli kasautunut perheisiin. Meluherkkien naisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin ei-meluherkkien naisten. Sepelvaltimotautikuolleisuudessa meluherkkyyden ja elinaikaisen melualtistuksen välinen yhteisvaikutus oli naisilla tilastollisesti merkitsevä. Miehillä vastaavaa ei todettu. LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Marja Heinonen-Guzejevin väitöskirja Noise sensitivity medical, psychological and genetic aspects tarkastettiin perjantaina Helsingin yliopistossa. Teksti: Päivi Lehtinen Meilahden kampuksen tiedottaja Helsingin yliopiston (ennakko)tiedote AJ

10 10 Ambulanssi Omaehtoinen koti- tai katulääkintä voi yllättää käyttäjän ja terveydenhuollon ammattilaisenkin Sairaanhoitojärjestelmän kohdatessa potilaan kysytään hänen käyttämäänsä vakituista tai tilapäistä lääkitystä. Lähempi tarkastelu saattaa osoittaa, että ilman reseptiä saatavia tuotteita on käytetty ajattelemattomasti, tai vääriin tarkoituksiin. Kotilääkekaapit, tai muut säilytystilat, saattavat sisältää sekä lääkkeiden myyntiluvan alaisia tuotteita että erilaisia ravintolisiä. Monet viimemainituistakin muistuttavat ulkoisesti oikeita lääkkeitä ja senkin vuoksi käyttäjillä voi olla vahva usko niiden lääkkeenomaiseen tehoon. Apteekeissa on runsas valikoima sellaisia valmisteita, joita voi ostaa itsehoitotarkoituksessa ilman reseptiä. Useissa apteekeissa myydään myös samanlaisia rohdoksia ja ravintolisiä kuin luontaistuotekaupoissa ja päivittäistavaramarketeissa. Monet uskovat niiden terveysvaikutuksiin, koska markkinointi on tehokasta ja näkyvää. Tuotteiden terveyttä edistävät vaikutukset ovat tulkinnanvaraisia. Ongelmia niistä tulee harvoin, mutta joidenkin reseptilääkkeiden vaikutuksia ne voivat heikentää tai tehostaa. Haitat ilmenevät useimmiten vasta pitkäaikaisen ja/tai ohjeidenvastaisen käytön seurauksena. Kyseisten tuotteiden yhteydessä on käytetty sanaa vaihtoehtolääkintä. Sille on useita synonyymejä, mutta koululääketieteen ulkopuolisiin tuotteisiin nihkeimmin suhtautuvat pitävät sanasta uskomuslääkintä. Usein eivät tuotteiden vaikutukset osoittaudu sellaisiksi kuin niiden käyttäjät ovat uskoneet. Markkinoinnissa esiintyy epämääräisiä keinoja saada potentiaaliset ostajat uskomaan valmisteiden terveysvaikutuksiin. Lopulta jää tulkinnanvaraiseksi, minkä tuotteen tai hoitomuodon teho perustuu pelkkään uskomiseen. Lainsäädäntö ja valvonta pitävät huolen, ettei Suomessa myydä kovinkaan vaarallisia rohdoksia tai ravintolisiä ainakaan luvallisesti. On eri asia, jos käyttöohjeita ei noudateta. Toinen selkeästi vaarallinen tilanne voi muodostua, jos tuotteen käyttäjä ei ole selvillä sen yhteensopivuudesta reseptillä määrätyn virallisen lääkkeen kanssa. Eräät luontaistuotteet voivat olla liian pitkään yhtäjaksoisesti käytettyinä esimerkiksi maksalle myrkyllisiä. Joillakin taas on diureesia lisääviä tai laksatiivisia vaikutuksia, jolloin käyttäjä saattaa kärsiä nestetasapainohäiriöistä varsinkin, jos hänellä jo on käytössään lääkärin määräämä diureetti. Jotkut tuotteet taas voivat vahvistaa veren hyyty- mistaipumusta ja heikentää antikoagulantin (verta ohentavan lääkkeen) vaiku tusta. Miksi luontaistuotteiden lääkkeenomaiseen tehoon uskotaan? Hyviä vastauksia antaa mm. Anna-Liisa Enkovaaran kirja 101 luontaistuotetta (Duodecim 2006): Lähes puolet nykyaikaisista länsimaisista lääkkeistä sisältää yhdisteitä, jotka on alkujaan eristetty lääkekasveista, mutta nykyään valmistetaan kemiallisesti lääketehtaassa. Lääkkeitä ryhdyttiin valmistamaan teollisesti vasta 1940-luvulla. 70 vuotta sitten ei tunnettu vielä antibiootteja. 40 vuotta sitten ei ollut mahahaavalääkkeitä eikä 10 vuotta sitten nykyaikaisia biologisia syöpälääkkeitä. Vielä 1800-luvulla ihmiset käyttivät yksinomaan luonnosta saatavia lääkekasveja ja näistä valmistettuja tuotteita sairauden hoitoon. Lääkekasveja käytettiin esiisiltä saadun kokemuksen eikä tutkimuksen perusteella. Vaarallista postimyyntikauppaa mukana kuvassa Luontaistuotteiden vaikuttavuudesta ja haitoista on tutkimuksia vähän. Mainoksissa esitettyjen tutkimustulosten pintaa raaputtamalla paljastuu usein menetelmien alkeellisuus. Tuotteiden vaikuttavuudesta ihmisille ei välttämättä ole esittää useamman kuin muutaman kymmenen henkilön otantoja. Sen jälkeen kyseiset henkilöt (tai pahimmassa tapauksessa tekaistut henkilöt) on ostettu mainostamaan tuotteen mullistavia terveysvaikutuksia. Epämääräisimmillään mainonta on puhelin- ja postimyynnissä. Tavallisesti ulkomailta johdettu markkinointi koukuttaa helposti varomattoman asiakkaan, joka sitoutetaan lunastamaan tietty erä tabletteja tai kapseleita määräajoin postista. Onneksi lainsäädäntö antaa mahdollisuuden keskeyttää lähetykset, jos tuote käy liian kalliiksi, tai usko sen tehoon loppuu. Pahimmillaan lääkkeenomaisten valmisteiden (tai epäpuhtaiden aidoiksi mainostettujen oikeiden lääkkeiden ) markkinointi on internetissä. Melkein mitä vain voi saada, mutta markkinoijat eivät kanna vastuuta tuotteidensa turvallisuudesta. Luontaistuotteiden tai vastaavien mainonta on epäuskottavimmillaan silloin, kun lupaukset niiden tehosta ovat liian hyviä ollakseen totta. Täysin synkkää kuvaa ei alan kaupankäynnistä kuitenkaan pidä antaa. Osalla tuotteista voi oikein käytettyinä olla terveysvaikutuksia, mitkä usein ovat yksilöllisiä ja yleisesti ottaen lieviä. Anna-Liisa Enkovaara sanoo yllä mainitussa kirjassaan, että luontaistuotteet sisältävät miedosti vaikuttavia, heikkoja tehoaineita sisältäviä kasviuutteita, vitamiineja ja muita yhdisteitä, joilla parhaimmillaankin on vain vähäisiä parantavia vaikutuksia. Luontaistuotteet eivät saa sisältää lääkeaineita. Ravintolisiä ruokamarketeista Yleensä ihmiset käyttävät luontaistuotteita myös virallisen lääkityksen ohessa. Harvinaisempaa, mutta mahdollista on, että jotkut korvaavat lääkärin määräämän lääkityksen vaihtoehtotuotteella. Tällöin seuraukset voivat koitua terveydelle vaarallisiksi. Sairauden hoitoon tarkoitettujen tuotteiden vaikutusten pitää perustua tutkittuun tietoon ja niitä tulee myydä lääkkeinä asianmukaisin luvin. Suurin osa luontaistuotteista on elintarvikelain alaisia ravintolisiä. Ravintolisä tarkoittaa, että kyseessä on lääkkeiden ja elintarvikkeiden väliin sijoittuva tuoteryhmä. Elintarvikelaki edellyttää, että ravintolisistä ja muista luontaistuotteista esitetyt väitteet ovat tosia. Vaikutusten tulee ilmetä pakkauksissa suositellulla annostelulla ja niiden tulee perustua tieteelliset laatuvaatimukset täyttäviin tutkimuksiin. Paljon on kaupan myös ns. terveysvaikutteisia elintarvikkeita tavallisissa ruokakaupoissa. Terveysvaikutusten tulee perustua tutkimuksiin. Havaitessaan mainosilmoituksissa ylilyöntejä antavat viranomaiset oikaisukehotuksen. Farmakologista tai lääketieteellistä koulutusta vailla olevan tavallisen kuluttajan on hyvin vaikea erottaa, mikä tuotemainonnan tieteelliseltä kalskahtavasta terminologiasta on johdonmukaista ja uskottavaa. Monesti tieto jonkin tuotteen edullisesta vaikutuksesta kulkee suusta suuhun, eikä sen luotettavuutta voida mitenkään osoittaa koska vaikutukset ovat yksilöllisiä. Kokonaan luontaistuotteiksi mainostettujen tablettien, kapseleiden, uutteiden ja jauheiden käyttäjiä ei voi tuomita hyväuskoisiksi mainosten uhreiksi, vaikka joukossa heitä paljon onkin. Juuri tuon yksilöllisen vaikutuksen vuoksi käyttäjä voi kokea positiivisia tuntemuksia, jolloin jää lopulta epäselväksi, syntyivätkö ne kyseisestä valmisteesta vai jostakin muusta. Terveydenhuollon työntekijöiden kohdatessa potilaan kotioloissaan kysytään tavallisesti käytössä olevaa vakituista lääkitystä. Harvoin ehkä ajatellaan rinnalla käytetyn epävirallisen lääkityksen mahdollisuutta. Potilas voi joko mainita siitä, jos katsoo sen kuuluvan muun lääkityksen yhteyteen, tai jättää mainitsematta, jos arvelee siitä koituvan moitteita tai ihmettelyä. Kaikki luontaistuotekauppa ei ole halpamaista huijausta, mutta asiakkaan vastuulle jää lopulta, onko ostopäätös juuri hänen terveydentilaansa ja/tai vakituiseen reseptilääkitykseensä sopiva. On mahdollista, että luontaistuote sisältää pienen määrän samaa vaikuttavaa ainetta, jota reseptilääkkeessäkin on. Siten lääkärin määräämän lääkkeen vaikutus voi voimistua ja samalla vahvistaa sen haitta- ja sivuvaikutuksia. Tiukkaa rajaa oikean ja väärän lääkehoidon välille lienee mahdoton vetää, koska myös jotkut koulutetut lääkärit antavat uskomuslääkinnäksi miellettyjä hoitoja ja suosittelevat luontaistuotteita. Eräät lääkärit harjoittavat myös ko. valmisteiden tuotantoa ja myyntiä. Halpa humala apteekista ilman reseptiä? Edellä kuvattuun tuoteryhmään tuskin kuuluu monta valmistetta, jonka avulla pyritään päihtymykseen, tai jota hankitaan apukeinoksi jonkin muun aineen vaikutuksen tehostamiseen. Nykyaikainen päihde-

11 Ambulanssi kulttuuri, johon heikoimmat sukeltavat mukaan jo varsin nuorina, laittaa kuitenkin etsimään apteekeista mitä tahansa, jolla tajuntaa saataisiin sumentumaan. Nykyisin voi lääkeaineiden väärinkäyttöön saada sujuvasti oppia internetistäkin. Yskänlääkkeet ja matkapahoinvointitabletit tiedetään apteekeissa nuorison suosimiksi ja käyttämiksi muuhun kuin varsinaiseen tarkoitukseensa. Onhan yskänlääkkeiden vaikuttavien aineiden joukossa mm. etyylimorfiinia, kodeiinia ja dekstrometorfaania. Jälkimmäisen päihdekäyttö on lisääntynyt useissa maissa ja Ruotsissa se on ollut myyntikiellossa vuodesta Tanskassa dekstrometorfaania sisältävät yskänlääkkeet ovat siirtymässä vain reseptillä saataviksi. Nuoret miehet ovat jossakin innostuneet ostamaan purkkikaupalla Konakionnimisiä tabletteja. Ne sisältävät synteettistä K-vitamiinia, jota käytetään hyytymistekijöiden ja K-vitamiinin puutosten hoitoon. Nuorukaiset lienevät erehtyneet ja pettyneet olettaessaan valmisteen olevan ketamiinia. Huumeidenkäyttäjien keskuudessa siitä käytetään nimitystä vitamin K. Ketamiini on anestesialääke, jota käytetään huumetarkoituksessa hallusinogeenisten vaikutustensa vuoksi. Siitä on saatavissa runsaasti tietoa internetin kautta. Silloin, kun apteekeissa ilmenee yllättävää kysyntää joistakin tavallisista itsehoitolääkkeistä, on syytä epäillä, että ostopäätöksen takana on päihtymistarkoitus, jolloin lääkettä ehkä sekoitetaan johonkin toiseen aineeseen. Monesti ostopäätös johtunee pelkästään tuotteen oletetusta päätä sekoittavasta vaikutuksesta. Tieto on saattanut kulkea puskaradion kautta ja jotakin sinänsä viatonta lääkettä sotketaan vaikkapa keskiolueen. Jopa ripulilääkettä (loperamidi) ja matolääkkeitä ostetaan yllättävän aktiivisesti. Huumaava vaikutus tai jonkin muuan aineen vaikutuksen tehostuminen ovat epätodennäköisiä, mutta mahdollisia, varsinkin jos ko. tuotteita käytetään ohjeannostusta enemmän. Eräänä keinona vaikutusten tehostamiseksi lääketabletteja murskataan ja käytetään nenän kautta. Koska käyttäjät eivät tunne lääkkeiden vaikutusmekanismeja ja ottavat niitä huolettomasti, voi seurauksena olla elintoimintojen yllättävä häiriinty minen. Ruotsissa on tarkoitus jo tänä vuonna saada itsehoitolääkkeet päivittäistavarakauppoihin. Nikotiinivalmisteiden myynti vapautui jo maaliskuussa Alussa kauppoihin ilmestynee noin 80 itsehoitovalmistetta. Niiden myynti tavallisissa kaupoissa on muualla maailmassa yleistä. Varmaankin monelle kuluttajalle on helpottavaa ostaa flunssan hoitoon tarkoitettu tuote ruokakaupasta. Sikäli kuin tällainen käytäntö tulee Suomeen, se lisää osaltaan paineita päivittäistavarakauppojen myyjille ja vartijoille kuten on jo tähänkin asti tapahtunut useiden ikärajallisten ostosten valvonnassa. Minkälaisia lääkinnällisiä tuotteita potilaan hallusta voikaan löytyä, kun ilmenee yllättäviä akuutteja oireita ja hoitojärjestelmä, mm. ensihoito, puuttuu peliin? Minkä- laisia seoksia voikaan päihtyneen, puolitajuttoman tai sammuneen (myrkytys?) nuoren verenkierto sisältää? Kuinka monta sellaista lääkettä rohdokset ja ravintolisät mukaan luettuina voi vanhuksen kaapeista ja laatikoista löytyä, joissa on samaa vaikuttavaa ainetta? On todennäköistä, että lääkinnällisiksi tai huumaaviksi tarkoitettujen tuotteiden kirjo vain lisääntyy ainakin nuorimpien ja vanhimpien varastoissa. Siitä pitää huolen kysynnän ja tarjonnan laki, mihin kuuluu myös aggressiivinen ja osin vastuuton mainostaminen. LÄHTEITÄ Antti Järvinen Enkovaara Anna-Liisa: 101 luontaistuotetta; Duodecim 2006 Klaukka Timo, Idänpään-Heikkilä Juhana E: Itsehoitolääkkeet Ruotsissa kauppoihin; Suomen Lääkärilehti 22/2008 vsk 63, s Laitinen Kirsti, Tacke Ulrich: Saako pään sekaisin itsehoitolääkkeillä? Apteekkari 1 2/2009 Saano Veijo, Myllykangas Markku: Uskomuslääkintä, terveydenhoidon villi rinnakkaisjärjestelmä; Suomen Lääkärilehti 40/2006 vsk 61, s NIMITYKSIÄ Sarco Oy:n uutena myyntijohtajana on aloittanut Riitta Kuusela. Riitta vastaa SOS, AMBER ja VSS myynnistä vastaavana johtajana. Riitta Kuuselalla on vuosien kokemus alalta. Hän on toiminut niin ambulanssimyynnissä, hälytys valo- ja äänihälyttimien myynnissä kuin hoitolaitteidenkin myynnissä. YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI Unohda HILJAISET VÄRIT Saat meiltä nyt rusahtavia, sireenin värisiä, kirkuvan keltaisia ja mustan- PUHUVIA MAINOS- KYNIÄ NOSTALGIA KY MAINOSKYNIÄ HUOMIOTA HERÄTTÄVÄSTI Puh Volkswagen Caravelle ambulanssi 2,5TDi 150 hv, vm. 2002, aj km Varusteet: AT-ilmastointi, Webasto+kello, 2-renkaat, keskuslukitus, 1-om ym. Täydellinen ambulanssivarustus/ Tamlans; paarit + hälytyslaitteet Hinta ,- Hatanpään valtatie 42, Tampere Hyötyautomyynti: Aki Huhtala (03) Aatto Alaluusua (03) Paavo Puomila (03) Ismo Hytti (03) MYYDÄÄN AMBULANSSI MB Sprinter 316 CDI automaatti vm. 2004, ajettu 260 tkm Hp e Tiedustelut SPR Kuhmoinen Kari Launonen puh Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, Helsinki puh. (09) faksi (09) Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 5 C, Helsinki puh. (09) faksi (09) Taitto: Ad Helena Oy puh. (09) Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy Tampere, 2009 Ilmoitushinnat: Etusivu e takasivu e 1/1 sivu e 1/2 sivu pysty/vaaka 790 e 1/4 sivu 390 e 1/8 sivu 205 e 1/16 sivu 105 e Osoitteet ja osoitteenmuutokset: Ambulanssi-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy viikolla 22. Aikakauslehtien Liiton jäsen

12 12 Ambulanssi Elämäsi tähden SSK Rescue Expo 2009 Oulun Nallikarissa Tervetuloa pohjoiseen ensihoidon ja sairaankuljetuksen erikoistapahtumaan Pe RESCUE EXPO klo 9-18 Esillä uusimmat ideat, laitteet ja ajoneuvot sekä vaatteet ja varusteet tietoiskuin ja esittelyin. Mukana laaja-alaisesti eri viranomaisia. Myös alan opiskelijat tervetuloa osallistumaan ja tutustumaan! La PERHEPÄIVÄ JÄSENISTÖLLE klo 9-18 Täydet annokset tiedonnälkään ja elämysten janoon sekä jäsenistölle että heidän perheilleen. Rescue Expo -tapahtuma jatkuu jäsenistölle. Juhlava ja ainutlaatuinen Lappi-ilta päättyy näyttävään ilotulitukseen. Su SSK:N KEVÄTKOKOUS Katsaus menneeseen vuoteen ja tuleviin vuosiin. Lisätietoja Exposta antaa toiminnanjohtaja Mikael Söderlund: , Muistathan varata hotellimajoituksen mennessä, Hotelli Edenin myyntipalvelusta

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena? aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Koneviestin levikki on 31 103 kpl LT 2014 / Media Audit Finland Koneviestillä on 174 000 lukijaa KMT AL Kevät 2015

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Puhelinnumero Etunimet Sähköpostiosoite Osoite Ammatti Henkilötunnus Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Jarmo Solja, Kommodori

Jarmo Solja, Kommodori Jarmo Solja, Kommodori Kommodorin mietteitä Vuoden viimeistä Puuskaa eetteriin! Tällä kertaa palstatilan valtaa kuvat, kun kauden ylivoimainen päätapahtuma, 50-vuotisjuhla, vietettiin Teatteriravintolassa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa:

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa: Hallitus 209 24.09.2014 Silmätautien poliklinikan hankintapäätös 110/02.08.00.03.03.00/2014 EKSTPHAL 209 Silmätautien yksikön erikoislääkäripohja on laskettu neljälle silmätautien erikoislääkärille, joka

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Kaaos vai käytettävyys

Kaaos vai käytettävyys Kaaos vai käytettävyys Arto Virtanen SLL e-health valiokunta Tk-lääkäri Nurmijärven tk Stakes 6.11.2008 Oma kokemus Vuosittain vuodesta 1985 alkaen 3500 normaalin työajan käyntiä Näistä neuvolakäyntejä

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot