Moneen lähtöön. Vito.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moneen lähtöön. Vito."

Transkriptio

1 Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Ambulanssi-lehti 30 vuotias. Liitteenä näköispainos ensimmäisestä numerosta vuodelta Moneen lähtöön. Vito. Mercedes-Benz Vito on valmiina nopeisiin lähtöi - hin. Vakiovarustuksena oleva viimeisen suku polven ESP -ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liuk- kaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin ja lisävarusteena saatavissa oleva automaattivaihteisto mahdollistaa turvallisen ohjaamisen. Ambulanssit Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Historian siipien havinaa vähän kaikessa Nöyränä kirjoittelen tätä päätoimittajan palstaa ja samalla totean, että tässä numerossa seuraa Ambulanssi-lehden historian ensimmäisen numeron näköispainos vuodelta Lukuhetkessäsi on siis todella historian siipien havinaa. Tiedän omasta kokemuksestani, että ei aina ole ollut helppoa tehdä kaikkia tahoja miellyttävää lehteä. Olemme kuitenkin sitä mieltä kuten edeltäjämme, että yksityinen sairaankuljetus tarvitsee oman äänitorvensa niin hyvinä kuin haastavinakin hetkinä. Niin kuin edeltäjämme ovat todenneet, Ambulanssi-lehden on alusta pitäen täytynyt olla julkaisu, jossa annetaan valtakunnallisesti sellaista tietoutta yksityisestä sairaankuljetuksesta kaikille osapuolille, jota muuten nykyajan tietotulvasta ei ole helppo löytää. Vuosien mittaan lehti on kehittynyt ja asiakokonaisuus on laajentunut. Yksi asia on kuitenkin pysynyt muuttumattomana. Ambulanssi-lehti on ja pysyy yksityisen sairaankuljetuksen äänenkannattajana. Yhdymme mielellämme puheenjohtajamme sanoihin kiittäen niitä, jotka ovat osallistuneet lehden tekemiseen aineistoa tuottamalla, graafisessa työssä, painoprosessissa ja jakelussa vuosikymmenten aikana. Kiitokset myös kaikille yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat mahdollistaneet lehden ilmestymisen taloudellisesti. Historian siipien havinaa kuuluu myös muualta. Edellisenä toimintavuonna on työskennelty useissa projekteissa, tärkeimpänä sosiaali- ja terveysministeriön ohjausryhmä menneillään olevassa lainsäädäntöhankkeessa. Myös muitten yhteistyökumppaneitten ja viranomaisten projekteihin olemme aktiivisesti ottaneet osaa. Suomen Sairaankuljetusliitto Ry, Terveyspalvelualan Liitto Ry ja TEHY Ry solmivat loppuvuodesta 2007 työehtosopimuksen. Sopimuksen kesto on Sopimuksen kustannusvaikutus koko sopimuskaudelle on 11,6 %. Sopimukseen kuuluu uusi palkkarakenne (siirtymämääräyksin), jonka kustannusvaikutus alalla on keskimäärin 1,8 %. Se otettiin käyttöön Sopimuksen mukaisesti henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotettiin ,4 %:lla ja samalla käytettiin paikallinen järjestelyerä 0,7 % uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin erityistekijöihin ja henkilökohtaiseen palkanosaan. Uusi käyttöönotettu palkkausjärjestelmä on historiallinen ainakin siltä osin, että nyt työnantajalla on aito mahdollisuus palkita työntekijöitä, jotka tekevät arvokasta ja hyvää työtä. Lainsäädäntö on alallamme jo pitkään ollut muutosten kourissa. Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmissa on laajempia kansallisia terveydenhuollon hankkeita, jotka vaikuttavat sairaankuljetustoimintaan. Ministeriössä on toiminut ohjausryhmä pohtimassa alan kysymyksiä ja valmistelemassa lainuudistustyötä sekä valvomassa kyseisiä hankkeita. Hankkeiden yhteydessä on keskusteltu julkisen ja yksityisen palveluntuotannon osuuksista ja tavoitteista terveydenhuollossa maaseudun väestökadon ja väestön ikääntymisen sekä lääkäripulan tosiasioiden edessä. Ohjausryhmän työ on saatu viedyksi loppuun vuoden vaihteessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä keskustellaan myös suunnitelmista järjestää sairaankuljetuksen lupahallinto ja rahoitus uusiin kuoseihin. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa vuoden 2009 aikana. Viimeisimmän tiedon mukaan koko lainsäädäntöpaketti on tarkoitus tuoda eduskuntaan käsittelyyn kevätistuntokaudella 2010, jolloin se voisi astua voimaan paikkeilla. Lopuksi totean näin uuden lumipyryn keskellä, että uusi vuosi on alkanut ja vauhtia riittää. Edunvalvonta pyörii täysillä, osittain johtuen Markkinaoikeuden tammikuun päätöksistä esimerkiksi eräiden Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien päätösten johdosta ja osittain erinäisistä kirjoituksista lehdissä, televisiouutisista ja netissä. Voimme liiton puolesta, hyvät lukijat, varmuudella todeta, että yksityinen sektori sairaankuljetuksen osalta tulee tekemään kaikkensa myös jatkossa, jotta lain pykäliä noudatettaisiin. Näillä sanoilla toivotan teille oikein hyvää kuluvaa uutta vuotta Mikael Söderlund toiminnanjohtaja, päätoimittaja Yritystuki kunnalta vai korvaus ensihoitovalmiudesta? Muutama viikko sitten satuin kuulemaan johtavassa asemassa olevan virkamiehen ja saman kunnan pitkään mukana olleen kunnallispoliitikon keskustelun. Aluksi keskustelu oli yleisen tason pohtivaa politikointia kunnan terveydenhuollon tilasta. Vähitellen se liukui jo pitkään jatkuneeseen lääkärivajeeseen, sen syihin ja seurauksiin. Eräs seuraus heidän mielestään oli ambulanssiralli alueen yhteispäivystykseen, jonne kunnan asukkaat hakeutuvat oman terveyskeskuksen sulkiessa ovensa. Erityisesti korvaani otti toisen keskustelijan kommentti, että kunta vielä joutuu tukemaan ambulanssiyrittäjää usean tuhannen euron summalla kuukaudessa, vaikka ambulanssikyytejä on paljon, ja kuuleman mukaan kuljetuksista yrittäjä saa vielä korvauksen Kelalta. Kiukkuni nousi ja hädin tuskin sain itseni hillittyä, että en mennyt pitämään oppituntia ensihoitopalveluista ja samalla oikaisemaan keskustelijoita ensihoitopalveluiden kustannus- ja tulorakenteen pelisäännöistä. Erityisesti sappeni kiehahti sanasta tuki, jota käytettiin siinä muodossa, että se maksetaan vastikkeettomasti ikään kuin kunnalta hyväntahdon eleenä. Minulle jäi vahva käsitys, että kummallakaan ei ollut pienintäkään käsitystä siitä, mistä ja millä perusteella valmiussopimuksen mukainen korvaus maksetaan. Toivottavasti heidän kaltaisiaan virka- ja luottamushenkilöitä ei ole enää kunnissamme paljon. Kaksikin on liikaa. Onnea 30-vuotiaalle Ambulanssilehdelle Kädessäsi on Ambulanssi-lehden 30-vuotisjuhlanumero. Lehden mukana seuraa sen historian ensimmäisen numeron näköispainos vuodelta Lukuhetkessäsi on historian siipien havinaa. Sinulla on mahdollisuus vertailla silloista lehteä nykyisiin. Mitkä olivat ajankohtaisia aiheita lehden ensimmäisessä numerossa ja mitkä nyt, 30 vuotta myöhemmin luvun lopulla liiton silloiset vaikuttajat tulivat siihen tulokseen, että SSK tarvitsee oman julkaisun. Tuskin he uskalsivat edes ajatella, että lehti on voimissaan vielä seuraavalla vuosituhannella. Se elää ja voi hyvin vuosikymmenten jälkeen. Se toimii edelleen järjestön äänitorvena kuten alussakin. Vuosikymmenet ovat tuoneet mukanaan uusia tiedotusvälineitä. Tieto kulkee nopeammin ja nopeammin, mutta lehden merkitys ei ole hävinnyt vuosien kuluessa. Nykyinen tekniikka ja sähköisen tiedonkulun maailma kuitenkin laajentaa lehden levikkiä ja informaatioarvoa sekä samalla tuo mukaan uusia lukijoita. Ambulanssilehti on vuosikymmenet seurannut ensihoidon ja sairaankuljetuksen kehitystä ja kulkenut sen rinnalla. Lehti on ottanut kantaa ja myötäelänyt silloin, kun jäsenyrittäjillä on ollut vaikeaa, ja on jopa kamppailtu oikeudesta toiminnan jatkamiseen. Tahdon kiittää kaikkia, jotka 30 vuotta sitten rohkeasti päättivät lehden julkaisemisesta. Ette ehkä uskoneet, että lehti ilmestyy vielä vuosikymmenten jälkeen, ettekä sitä, miten yksityinen ensihoitopalvelu on edelleen voimissaan. Samoin kiitokset kaikille niille, jotka ovat osallistuneet lehden tekemiseen aineistoa tuottamalla, graafisessa työssä, painoprosessissa ja jakelussa vuosikymmenten aikana. Kiitokset kaikille yrityksille ja yhteisöille, jotka ovat mahdollistaneet lehden ilmestymisen taloudellisesti. Toivon lehdelle ja sen eteen työtä tekeville voimia ja onnea tuleville vuosille, mutta 30 vuotta eteenpäin en uskalla ennustaa. Kaikki Oulun Edeniin hutikuussa SSK viettää kevätkokoustaan Oulussa. Huhtikuinen viikonloppu Nallikarissa on erilainen kuin liiton totutut perinteiset kevätkokoukset näyttelyineen ja perinteisine ohjelmineen. Nyt kutsumme tapahtumaan laajemmin yleisöä, jolloin ensihoito ja sairaankuljetus on esillä totuttua monipuolisemmin. En kerro enempää, mutta tulkaa ihan ite kahtomaan. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi runsaslukuisesti Ouluun näkemään, kokemaan ja kokoustamaan. Teuvo Kontio I puheenjohtaja

3 Ambulanssi Ambulanssi-lehti syntyi tarpeelliseksi tiedotusvälineeksi ja yhdyssiteeksi SSK:n jäsenyrittäjille Suomen Sairaankuljetus ry:n, jonka nimi sittemmin muuttui Suomen Sairaankuljetusliitto ry:ksi, perustamiseen oli yhtenä varsin vaikuttavana tekijänä alaamme koskevan tiedon kerääminen ja välittäminen jäsenistölle. Vuosina tietoa välitettiin jäsenkirjeillä, joita ilmestyi noin neljä vuosittain. Niiden lisäksi jaettiin ylimääräisiä tiedotteita tärkeimpien tapahtumien yhteydessä. Esimerkiksi taksapäätöksistä ja joistain muista viranomaispäätöksistä haluttiin kertoa tuoreeltaan. Tiedotustoiminta hoidettiin oman sairaankuljetustyön ohessa. Tiedotteet tehtiin kirjoittamalla ne ensin vahalle, josta teksti monistettiin käsikäyttöisellä rumpukoneella paperille. Tuolloin ei ollut kopiokoneita, tarratulostimia eikä minkäänlaisia tietokoneita. Kirjekuorten osoitteet kirjoitettiin käsin. Työ oli siis nykyajan näkökulmasta mahdollisimman alkeellista ja aikaa vievää. Alkeellisista oloista alkoi SSK:n taival ja tiedotustoiminta siinä mukana. Asioita hoidettiin usein puhelimitse hallituksen jäsenten kesken, tai jos asiaa oli muille jäsenyrittäjille. Puhelut oli tilattava keskuksesta, eikä yhteyttä saanut pelkästään numerolevyä pyörittämällä, tai numeroita näppäilemällä. Yhteys saatiin sitten kun saatiin, mutta joskus esimerkiksi puhelua Oulusta Helsinkiin sai odottaa toista tuntia. Ei ollut autopuhelimia eikä kännyköitä. Toisaalta kaikki ymmärsivät sen, jos yhteyttä ei saatu, tai tavoiteltu henkilö joutui puhelua odotellessaan keikalle, eikä sitten ollutkaan enää vastaamassa. Vaikka asiat eivät olleetkaan niin vaikeita kuin joskus annetaan ymmärtää, työlästä niiden hoito oli ja paljon aikaa kuluttavaa. Lehden tekeminen toiminnanjohtajan urakaksi Puheenjohtajuuteni SSK:ssa vaihtui sivutoimiseksi toiminnanjohtajuudeksi. Sen jälkeen minut valittiin ensimmäiseksi täysin palkatuksi toiminnanjohtajaksi ja lopuksi vielä sivutoimiseksi liittosihteeriksi. Päätoimisen toiminnanjohtajan tehtäviä suunniteltaessa katsottiin täyspäiväisen työajan riittävän moneen uuteen tehtävään, joista yksi oli oman lehden toimittaminen. Järjestölehden perustaminen ja julkaiseminen ei suinkaan ole yksinkertaista. Ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaan. Tehtävä on monessa suhteessa erityisen haastava. Minulla oli kuitenkin asiasta jo aiempaa kokemusta, jonka vuoksi oli hiukan keskimääräistä helpompaa tarttua asiaan ja lähteä kehittämään lehteä. Olin ollut muutaman vuoden Oulussa kaupunkilehti Tervaporvarin toimitusneuvoston puheenjohtajana ja vienyt eteenpäin vaihtelevissa tilanteissa tuota lehteä yhdessä sen vakituisen päätoimittajan Hemmo Kuuranhallan kanssa. Minulle olivat tuttuja ne vaikeudet, joita syntyy lehden mainosilmoittajien hankinnassa, yleensä rahoituksen pyörittämisessä sekä varsinkin artikkelien tuottamisessa. Tiesin, mihin olin päätäni lykkäämässä ja niin minusta tuli ensimmäisen lehden päätoimittaja. Järjestön ensimmäinen vaatimus oli, että lehti ei saa aiheuttaa kustannuksia, koska talous oli muutoinkin tiukalla. Päinvastoin ajateltiin, että lehden avulla voitaisiin rahoittaa toiminnanjohtajan palkkausta, joka vähentäisi jäsenistön osuutta palkkasumman kokoamisessa. Se ei liene koskaan kunnolla toteutunut, vaan lehti on aina tarvinnut tukea liiton kassasta. Toisaalta lehden kustannukset ovat olleet sen verran pienet, että niiden suhteen on julkaisemista voitu hyvillä mielin jatkaa. Samalla rahalla ei muissa tiedotusvälineissä olisi samaa julkisuutta ja palstatilaa saatu. Ensimmäinen tehtävä lehdessä oli ilmoitustilan myynti ja siinä onnistuttiin kohtuullisen hyvin. Silloin ei tällä alalla ollut niin runsaasti kaluston ja välineistön toimittajia kuin nykyisin. Tuolloin eivät kyseiset yritykset olleet tottuneet mainostamaan ja kaikki oli heillekin uutta. Mainosten teko ja niiden saapuminen aikataulun mukaisesti toimitukselle ei sujunut ongelmitta. Ilmoituksia piti täydentää ja tarkentaa sekä muokata vielä toimituksessakin. Seuraavana oli edessä painopaikan etsintä ja kilpailuttaminen. Sopimukseen päästiin Keski-Uusimaa -lehden kirjapainon kanssa, koska yhtiön toimitusjohtaja istui samassa klubissa kanssani. Taitto suoritettiin myös heidän toimestaan, ja minun piti olla mukana pari päivää sitä suunnittelemassa. Ajat muuttuvat, henkilöt vaihtuvat, mutta lehti ilmestyy edelleen Kolmas tehtävä oli se tärkein. Sisällön tuottaminen. Tarvittiin kirjoittajia ja se tuotti vaikeuksia. Arvo Martikainen, Carl Duncker ja Esko Levonius päättivät ottaa härkää sarvista ja ryhtyivät kokoamaan apunani aineistoa, jolloin he myös itse kirjoittivat omat artikkelinsa tärkeimmiksi kokemistaan asioista. Loput kirjoitukset laadin itse käyttäen apuna päätoimittajan ja toiminnanjohtajan asemaani tuodessani esille SSK:n ja koko toimialamme ajankohtaisia asioita. Asiaa oli jo tuossa ensimmäisessä lehdessä paljon, mutta erityisesti kiinnittää nyt huomiota vast ikään 70 vuotta täyttäneen Risto Nihtilän kynämainos ja sen erinomaisen kuvaava teksti. Se tuskin voi selittyä muille kuin aikalaisille. Tuohon aikaan oli Suomessa ajankohtaisimmillaan ns. Salora-oikeudenkäynti. Salora oli lahjoittanut useille kymmenille poliittisille vaikuttajille kalliita televisioita pyrkien siten vaikuttamaan valtakunnalliseen päätöksentekoon omien intressienssä mukaisesti. Niinpä Nihtilän mielestä kynän kyllä saattoi lahjoittaa, jos TV:t ja stereot tuntuvat liian uskalletuilta. Taisi osua naulan kantaan kuten myöhemmin on huomattu. Muun tekstin sisältöä katsellessa kiinnittyy huomio siihen, että juuri kukaan lehdessä mainittu henkilö ei enää työskentele alalla aktiivisesti. Ilokseni totesin kuitenkin ainakin joitain poikkeuksia. Turun- ja Porin läänin Sairaankuljetus ry:n vuosikokouksesta kertovassa uutisessa mainitaan johtokunnan jäseneksi valitun Heikki Salminen Merikarvialta. Olin Heikkiin puhelimitse yhteydessä ja tavoitin hänet suoraan työn äärestä. Heikki oli parhaillaan ambulanssissa matkalla Poriin ja vastaili kuin nuoret pojat konsanaan. Meillä ei meinannut aika riittää kaikkea hauskaa muistellessa, niin paljon oli asiaa. Mukana työtoiminnassa on vielä muitakin sellaisia, jotka olivat silloin kuten Kari Koskinen Alajärveltä ja Viljo Långström Pulkkilasta sekä Kullervo Hekkanen Simosta, mutta harvaksi on joukko käynyt. Kuten lehden sisätakakannesta näkyy, olin juuri ennen sen ilmestymistä saanut uuden työpaikan ja minut oli nimitetty Tamroon jaostopäälliköksi. Niin siirryin sitten kansainvälisiin tehtäviin ja SSK jäi vähemmälle. Toimin tämän jälkeen kaksi vuotta sivutoimisena liittosihteerinä, jolloin en kyennyt lehteä toimittamaan. Niinpä ilmestyminen jatkui muiden toimesta ja ansiosta, josta heille kunnia kuuluu. Seuraava lehti ilmestyi päätoimittajanaan Vuokko-Liisa Nuottajärvi. Pertti Kiira Ambulanssi-lehden tekijät ja painopaikat ovat vuosien mittaan vaihdelleet. Pääsääntöi ses ti on liiton puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja ollut päätoimittajana. Varsinaista toimi tuksellista työtä on monina vuosina hoitanut SSK:n ulkopuolinen toimittaja tai viestintätoimisto kuten ilmoitustilan myyntiäkin. Pääasiassa ilmoi tustila on kuitenkin saatu kaupaksi puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien suhteilla. Koko 30-vuotisen historiansa ajan lehti on pysynyt melko tarkkaan samannäköisenä tabloidina. Se kuvastaa jatkuvuutta ja vakautta. Lehden perustehtävä ei ole muuttunut. Se on kertonut koko suomalaiselle terveydenhuolto-organisaatiolle sekä kunnallisille virkamiehille ja luottamushenkilöille sairaankuljetuksesta ja ensihoidosta yksityisen sektorin näkökulmasta. Sisäisessä tiedottamisessa sen merkitys oli suurempi ennen sähköisen tiedonvälityksen nousukautta. Lehdessä kuitenkin selvitetään edelleen mm. valtakunnallisia suunnitelmia ja säädöksiä, jotka liittyvät jäsenyritysten toimintaan. Lienee nykyäänkin tarpeellista referoida myös liiton kevät- ja syyskokousten puheenvuoroja niitä varten, jotka eivät syystä tai toisesta ole paikalla olleet. Lehdessä välitetään myös puhdasta ammatillista tietoa kuten muissakin järjestölehdissä. Ambulanssi-lehden perustaja Pertti Kiira toimii nykyisin itsenäisenä konsulttina ja tietokirjoittajana. Hän tuottaa ensihoidon tietopalveluja kirjallisessa ja sähköisessä muodossa. Kiira on suorittanut USA:ssa paramedicin (EMT-P) ja Suomessa leikkausanestesiasairaanhoitajan tutkinnon. Tietotekniikkaa hän on opiskellut mm. Tampereen yliopistossa. Ambulanssi-lehden tekijät kautta vuosikymmenten Sen lisäksi, mitä Pertti Kiira kirjoittaa tässä numerossa, on aiheellista mainita lehteä pystyssä pitäneet toimijat niiltä osin kuin heitä on allekirjoittaneen tiedossa. Kiiran jälkeen päätoimittaja löytyi yrittäjien piiristä ja tehtävää hoiti vuosina Vuokko-Liisa Nuottajärvi. Sen jälkeen lehtivastuu siirtyi Seppo Ainasojalle, joka valittiin varapuheenjohtajaksi vuonna 1989 ja puheenjohtajaksi Vuosikymmenen vaihteessa päätoimittajana oli lyhyen toiminnanjohtajakautensa ajan Veikko Laaka. Ainasojan puheenjohtajakaudella toimituksellisesta työstä vastasi viestintäyrityksensä kautta Laakan jälkeen Jouko Hannula Ylivieskasta. Allekirjoittanut tuli vakinaisesti mukaan vuoden 1998 alusta. Toimenkuvaan ovat kuuluneet toimitussihteerin tehtävät ja sisällön tuottaminen myös artikkeleita kirjoittamalla. Ensimmäisen artikkelini tein vuonna 1989, jonka jälkeen avustin lehteä satunnaisemmin vuoteen 1993 saakka. Siitä alkaen toimeksiantoja alkoi tulla säännöllisemmin mm. lehdessä aloitetun jäsenyritysten esittelysarjan joh dosta. Toiminnanjohtajaksi valittu Kaarlo Kekki aloitti päätoimittajana vuonna 1999 ja hoiti tehtävää vuoden 2005 loppuun. Vuoden 2006 alusta liiton toiminnanjohtajaksi valittiin Mikael Söderlund, josta alkaen hän on toiminut myös Ambulanssi-lehden päätoimittajana. Antti Järvinen

4 4 Ambulanssi Kunniapuheenjohtaja Esko Levonius 80-vuotias Nykyisin Esko-vaarina tunnettu Levonius teki aikoinaan pitkän uran SSK:ssa ja joutui lyhyeksi ajaksi puheenjohtajan rooliin vuonna Varapuheen joh - ta juuskausia oli kertynyt useita sen jälkeen, kun hän oli ensiksi aloittanut järjestötoimintansa Hämeen lääninyhdistyksessä ollen sen puheenjohtajana vuosina Hän on syntynyt Lopella maatalon poikana ja ottanut vastuun kotitilastaan kahden veljensä kaaduttua sodassa. Oman pojan ottaessa aikanaan viljelytyöt itselleen oli Esko Levoniuksella mahdollisuus keskittyä sairaankuljetukseen. Kiinnostus tuli SPR:n kautta. SPR välitti aikoinaan jo muualla palvelleita ambulanssiautoja alan yrittäjille, joita 1960-luvun alussa alkoi olla niin paljon, että SSK:n perustaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna Tuolloin yksityisiä ambulansseja oli Suomessa 80. Samana vuonna Esko Levonius lähti Lopella SPR:n toimintaan ja sai pian myös ryhmänjohtajakoulutuksen. Ensiapuryhmän kuljettamiseen käytettiin Volvo-pakettiautoa, joka arkisin palveli maataloustuotteiden kuljetuksissa. Syntyi ajatus, että auto olisi tarpeellinen myös vanhainkodin henkilökuljetuksissa. Tästä alkoi Levoniuksen ura sairaankuljetuksessa ja pian hän kiinnostui oman ambulanssiauton ja liikenneluvan hankkimisesta. Ansiotyöksi ei sairaankuljetuksesta vielä siihen aikaan ollut, vaan hän kuvaa sen olleen elämänmuoto aina 1980-luvulle saakka, jolloin siitä alkoi muodostua elinkeino. Ensimmäisenä ambulanssina oli SPR:n kautta hankittu, jo Rääkkylässä aikansa palvellut Mercedes. Korjattavaa siinä oli usein, ja paikallinen paja sai töitä. Kotikunnassaan Levonius on ollut lukuisissa luottamustehtävissä ja hänen harrastustoimintansa on ollut laajaa. Kunnallispolitiikassa hän toimi lautakuntatyössä ja harrasti nuorempana maamiesseuratoimintaa ollen mukana myös maataloustuottajien järjestötoiminnassa. Matkan varrelle mahtuvat myös Lopen Osuuspankin hallinnolliset luottamustehtävät ja jossakin vaiheessa mukaan tuli Lions Club -toiminta. Onpa mies nähty myös jäärata-ajojen järjestelytehtävissä ja hevosten hoitoon liittyvissä harrastuksissa. Metsästys ja kalastus ovat kuuluneet maaseudun miehen vapaaaikaan luonnostaan. Mukana sairaankuljetustoiminnan käännekohdissa SSK:ssa Levonius muistetaan mm luvun alun ambulanssitarkastajan tehtävistä. Hän aloitti ensimmäisenä tuon toiminnan koko Suomessa Hämeen lääninyhdistyksen alueella. Kyse oli siitä, että järjestö yritti huolehtia muuttuvissa olosuhteissa kaluston, välineistön ja sairaankuljettajien pitämisestä sopimusten edellyttämällä tasolla. Tarkoituksena oli kontrolloida asiat sisäisesti ja lääninyhdistyskohtaisesti niin, ettei sopimuskumppaneilla olisi ollut huomauttamista. Yritysten sopimuskumppaneina olivat kunnat ja vaatimustaso alalla oli kiristymässä niin kaluston ja välineistön kuin henkilökunnankin suhteen. Esko Levonius oli neuvottelemassa ja allekirjoittamassa yksityisen sairaankuljetuksen ensimmäistä työehtosopimusta Kunnallisvirkamiesliiton kanssa 1970-luvun lopulla. Lokakuun 31. päivänä vuonna 1979 allekirjoitetussa paperissa olivat SSK:n puolelta myös Arvo Martikaisen ja Pertti Kiiran nimet. Samaisen sopimuksen irtisanomisilmoituksen Levonius allekirjoitti kymmenen vuotta myöhemmin SSK:n puheenjohtajana. Jäsenyritysten työntekijöiden suuri enemmistö oli liittynyt Tehyyn, jonka kanssa oli seuraavaksi aloitettava TES-neuvottelut. Levoniuksen luonnetta kuvaa ehkä parhaiten lausahdus kymmenen vuoden takaisessa Ambulanssi-lehden veteraanihaas tattelussa, josta muodostui myös hänen 70-vuotishaastattelunsa. Hän kuvasi toimintaansa siten, että se oli syytä nostaa koko artikkelin otsikoksi: En ole lähtiessäni ovia paukutellut. Hän lisäsi, että on yrittänyt toimia niin, että voi avata missä tahansa ne ovet myöhemminkin ja uskoi edelleen saavansa kahvit monessa paikassa. Kokonaan oma lukunsa on SSK:n seniorikerho, joka perustettiin vuonna 1989 ja johon Levonius pääsi kunnolla mukaan vasta luovutettuaan koko liiton puheenjohtajuuden seuraavalle sukupolvelle. Kerhossa hän on yhtenä aktiivisimmista jäsenistä tapaillut työuransa jättänyttä yrittäjäkuntaa eri puolilla Suomea leppoisan yhdessäolon merkeissä. Liiton yleiskokouksistakin muistuu mieleen vain muutama kerta, jolloin hän ei olisi ollut paikalla seniorikerhon pitkäaikaisen puheenjohtajan Reino Sorrin seurassa. Levonius kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi vuonna Talousneuvoksen arvonimen hän sai vuonna Yrittäjille lisää yhteisöllisyyttä Nimimerkki Esko-vaari kirjoitteli jo vuosikymmeniä sitten mm. kolumneja ja pakinoita Ambulanssi-lehteen. Sama nimimerkki löytyy edelleen seniorikerhon kuulumisista kertovien juttujen lopusta. Hän pitää nykyistä Ambulanssi-lehteä asiapitoisena, mutta kaipaa enemmän jäsenistölle läheisiä artikkeleita, jotka lisäisivät yhteenkuulumisen tunnetta. SSK:n luonne on muuttunut Levoniuksen aktiiviaikojen jälkeen sikäli, että ennen oli jäsenyrittäjillä enemmän vapaa-ajankin yhteistoimintaa. Juvan Sällintaipale oli yhteinen kohtaamispaikka kesäisin ja matkailua harrastettiin ulkomaillakin. Leppoisa elämänasenne ja huumorintaju ovat 80-vuotiaalla alan veteraanilla säilyneet ja niitä haluaa pitää yllä jatkossakin. Ikääntymisestään hän toteaa vain sen, että on aika huolehtia itsestään, ettei nyt kenenkään tarvitsisi taluttaa minua aamukahville tuohon Nesteen huoltoasemalle. Merkkipäivää Esko Levonius haluaa viettää lähiomaisten parissa. AJ. Esko Levonius aloitti SSK:n sisäiset ambulanssitarkastukset Hämeen lääninyhdistyksen alueella 1980-luvun alussa. Esko Levonius on ollut SSK:n seniorikerhon kantava voima sen alkuajoista saakka yhdessä Reino Sorrin kanssa. Kuva: P. Kiira

5 Ambulanssi MedFlight noutaa ulkomailla sairastuneet ja loukkaantuneet takaisin kotimaahan MedFlight Finland on tunnettu ja kokenut ambulanssilentoja suorittava yritys. Toimintakenttä on laajempi ja monitahoisempi kuin ensiksi luulisi. MedFlightin osaaminen tunnetaan ulkomaisten toimijoiden keskuudessa ja siltä pyydetäänkin apua vaativissa potilasevakuaatioissa kuukausittain. Suomen lähialueilta tehdään noutoja myös maitse ambulanssilla. Kaikista ambulanssilentojen potilaista noin 28 % on tehohoitoa lennon aikana vaativia. Vastuulääkäri, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Pauli Haapsaari on työskennellyt päätoimisesti MedFlightissa vuodesta 2001 alkaen. Haapsaari kertoo, että yhteydenotot tulevat heille joko asiakkailta itseltään, heidän omaisiltaan, hoitavasta sairaalasta tai vakuutusyhtiöltä. Aluksi selvitämme kuka potilas on kyseessä, mitä on tapahtunut, minkälaista hoitoa potilas on saanut. Arvioimme myös onko hoito kohdemaassa ollut asianmukaista, tarvitseeko erityiskuljetusta, ja minne potilas tulisi siirtää. Perustietojen jälkeen otamme yhteyden toimeksiantajaan. Lähtö potilasevakuaatioon voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa, sillä kohdemaa on usein toisella aikavyöhykkeellä. Hoitohenkilöstöllä monipuolinen osaaminen Anestesialääkäri on ympäri vuorokauden lähtövalmiina ambulanssilennolle. Lentävä hoitohenkilökunta valitaan tehtäväkohtaisesti. Potilaan tilasta riippuu, minkälainen koulutus- ja kokemuspohja on tarpeen. Osa potilaista on niin hyvässä kunnossa, että potilas voidaan noutaa tavallisella reittilennolla hoitajan tai lääkärin saattamana. Lentävä lääkäri- ja hoitohenkilöstö koostuu mm. anestesiologiaan, kirurgiaan, sisätauteihin, psykiatriaan ja neonatologiaan erikoistuneista ammattilaisista. Tehtäväkuvaan kuuluvat muiden muassa keskoskuljetukset. MedFlightilla on oma keskoskaappi vauvoja varten. Varsinaisten hoitotehtävien lisäksi MedFlightin lääkärit ja hoitajat selvittävät monenlaisia kysymyksiä ja huolehtivat potilaan asioista sekä ennen kuljetusta että sen jälkeen. Kyse onkin enemmän kokonaisvaltaisesta matkahätäpalvelusta kuin pelkistä potilassiirtolennoista. Oleellista toimeksiantojen onnistumiselle on logistiikan ja järjestelyjen sujuvuus. Suinkaan aina yhteydenpito potilaan ulkomaiseen hoitopaikkaan ei johda lentokuljetukseen. Potilas voi seurannan aikana tervehtyä, tai toipua sen verran, että pääsee reittikoneella kotimaahan. Haapsaari kertoo, että aina pyritään löytämään edullisin mahdollinen ratkaisu potilasnoudon järjestämiseksi. Kuljetusmuodon päättää viimekädessä aina maksaja, joka on noin 98 %:ssa tapauksista vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiöt kuitenkin lähes poikkeuksetta kuuntelevat asiantuntijoita päättäessään asianmukaisesti kuljetusmuodosta. Matkavakuutus on ainoa vakuutustuote, joka kattaa myös kuljetuskustannukset sairaustapauksissa. Vakuutus kannattaa ottaa mieluummin ilman ylärajaa. Varsinkin erilaisia matkavakuutus-ominaisuuden MedFlight perustettiin vuonna Syksystä vuonna 2007 alkaen yritys on osa suomalaista Med Group-konsernia. Toimeksiantoja ja tehtäviä on noin 1200 vuodessa. Tehtävät voivat rajoittua puhelinneuvontaan, mutta yhtä hyvin toimeksianto voi olla hengenvaarallisesti vammautuneen potilaan siirtämiseen sairaalasta toiseen. Kotimaassa ja ulkomailla yhteistyökumppaneina ovat vakuutusyhtiöt, sairaalat, matkanjärjestäjät sekä kansainväliset suuret assistance-organisaatiot. Med Groupilla on Suomessa noin 40 maa-ambulanssin laivue palvelemassa kansalaisia hätäkeskuksen ohjaamana. Konsernissa työskentelee yli 160 terveydenhuollon ammattilaista, jotka työkseen auttavat sairastuneita. Med Groupin missio onkin ylläpitää ja suojella terveyttä elämän kriittisissä käännekodissa. Lisätietoa ja kuvia MedFlightin toiminnasta löytyy internetistä: sisältäviä luottokortteja käyttäessään matkailijat ovat havahtuneet siihen, etteivät näin rajoitetut korvaussummat kata kokonaan kustannuksia. Ilmailufysiologiset seikat on otettava huomioon niin potilaan kuin lentokoneessa työskentelynkin kannalta. Paineenvaihtelut, meteli ja tärinä vaikuttavat potilaan tilaan, hoitotyöntekijöihin ja hoitolaitteisiin. Haapsaari korostaakin ns. kliinisen silmän tärkeyttä. Stetoskoopin käyttö ei aina lentokoneessa onnistu. Katselemalla ja koskettelemalla potilasta voidaan tehdä havaintoja siltäkin osin kuin kuuntelemalla ei ole mahdollista. Valvontalaitteisiinkaan ei pidä luottaa sokeasti. MedFlightin toimitilat sijaitsevat Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kuvassa vasemmalla vastuulääkäri Pauli Haapsaari ja oikealla Med Groupin varatoimitusjohtaja Ali Omar. Ensihoitoon, akuuttihoitoon ja tehohoitoon perehtyneisyys on eduksi lentävälle hoitohenkilökunnalle. Potilaalla voi olla paljon lääkkeitä, hän voi olla hengityskoneessa ja hänet voi olla kytketty invasiivisiin seurantalaitteisiin. Lentokoneessa on ahdasta verrattuna kiinteisiin hoitolaitoksiin ja ambulansseihin. Lennon aikana on huolehdittava siitä, että potilaan ympärillä on riittävästi tilaa mahdollisia tarvittavia toimenpiteitä ennakoiden. Tilajärjestelyt vaativatkin kokemusta. Ennakointi luo turvallisuutta Lentojen järjestelyihin vaikuttavat myös lentäjien työaikamääräykset, jotka on laadittu kansainvälisten lentomääräysten mukaisesti turvallisuussyistä. Jotta liian pitkiä työrupeamia ei tulisi, on joskus tarkoituksenmukaisinta yöpyä kohteessa ennen pa- Jatkuu seraavalle sivulle

6 6 Ambulanssi luulennolle lähtöä. Valvontalaitteiden sekä näiden johtojen ja liittimien yhteensopivuus voi joskus tuottaa haasteita ulkomailla. Tästä syystä MedFlightin henkilökunnalla on omasta takaa aina täysi tehohoitovarustus mukana. Näin varaudutaan odottamattomiin tilanteisiin. Lentoja suunniteltaessa joudutaan ottamaan huomioon mm. kohdelentokenttien aukioloajat ja useita muita käytännön asioi ta. Kohdemaahan saavuttaessa voivat tulli- ja viisumimuodollisuudet omalta osaltaan joskus mutkistaa tehtävän suorittamista. Ihmiset matkustavat entistä enemmän ympäri maailmaa sekä työssään että vapaa-aikanaan. Tästä johtuen matkahätäpalvelujen tarve kasvaa väistämättä. Pauli Haapsaari mainitsee esimerkkeinä monimuotoisesta ambulanssilentotoiminnasta kaksi erillistä potilassiirtoa Grönlannista Kööpenhaminan yliopistosairaalaan. Toisessa oli kyseessä ampumavamma vahingonlaukauksesta, toisessa lasten tulitikkuleikeistä seurannut lapsen ihon 80 %:sti kattava palovamma. Potilaita on evakuoitu myös Saksaan esimerkiksi Pakistanissa tapahtuneen pommiiskun jälkeen. Haapsaari mainitsee, että kohdemaan hoitavassa sairaalassa voi joskus olla erilainen käsitys potilaan siirtokelpoisuudesta. Ajoittain kyse voi olla myös yksityissairaalan haluttomuudesta luopua potilaastaan. - Periaatteessa sellaista potilasta ei ole, jota ei voitaisi siirtää. Matkoilla podetaan pääosin samoja tauteja ja vammoja kuin kotimaassa. Krooniset sairaudet voivat matkan aikana akutisoitua. Med Group Oy:n varatoimitus johtaja Ali Omar arvioi ambulanssilentojen potilaista noin 25 % olevan tapaturmaisesti vammautuneita ja suurin piirtein saman verran sydän- ja verisuonitauteja sairastavia. Tapaturmapotilaissa on mukana myös ryöstön kohteiksi joutuneita. Joissain maissa auto-onnettomuuksia tapahtuu Skandinaviaa runsaammin. Suomalaisia on töissä eri puolilla maailmaa, joten potilaissa on myös työtapaturmien uhreja. Potilasevakuaatioita suorite - taan myös sotatoimialueilta kuten Afganistanista. MedFlight palvelee myös Suomen Eduskuntaa. Idän osaaminen luotiin 1990-luvulla MedFlightin valttina on Baltian maiden ja entisen Neuvostoliiton muun alueen erityistuntemus. MedFlightin perustanut Petri Paavola henkilökuntineen loi toimivan yhteistyön ja hyvät suhteet itänaapuriin. Samoihin aikoihin myös Virosta muodostui tärkeä kohde, sillä matkailubuumi oli vasta alkamassa. Nykyäänkin Virossa on runsaslukuinen määrä suomalaisia, joita useat laiva- ja katamaraanivuorot kuljettavat päivittäin Suomenlahden yli. Petri Paavola työskentelee MedFlightissa edelleen operaatio koordi naattorina hoitaen ambulanssilentojen ja muiden potilaskuljetusten logistiikkaa. MedFlight seuraa Virossa olevien suomalaispotilaiden hoitoa ja järjestää tarvittaessa siirron kotimaahan. Etelänaapurin sairaalat ja niissä toimivat henkilöt ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi. Virosta tulevien potilaiden hoitoketjussa käytetään myös reittilaivoja, jota varten MedFligh tilla on sopimus Tallink Silja -varustamon kanssa. Näin siirtyminen kotimaan kamaralle sujuu saumattomasti ja potilasturvallisesti. Venäjän ja entisen Neuvostoliiton muun alueen tuntemuksella on kansainvälistä merkitystä. Suomi voi toimia porttina kolmansien maiden kansalaisten hoitoketjussa, kun heitä evakuoidaan kotimaihinsa. Hilkka Lehtola-Toivonen Marraskuisena iltapäivänä saimme suruviestin, ystävämme ja pitkäaikainen sairaankuljetusyrittäjä Hilkka Lehtola-Toivonen oli nukkunut pois. Sairaus oli vienyt viimeisetkin voimat ja uuvuttanut aina niin iloisen ja vahvan Hilkan. Yhtenä monista Hilkan vahvuuksista oli selviäminen vaikeistakin tilanteista. Keväällä 1992 kuin varkain Hilkka joutui ottamaan täyden vastuun yrityksestä, kun hänen aviomiehensä Pekka poistui yllättäen keskuudestamme. Hilkka jäi silloin yksin kahden kouluikäisen lapsensa kanssa, mutta päättäväisyydellä ja periksi antamattomuudella hän jaksoi viedä elämää eteenpäin niin perhepiirissä, ystäväpiirissä kuin yritysmaailmassakin. Vapaa-aikanaan Hilkka osallistui monenlaisiin tapahtumiin, aina valmiina ja aina muita mukaan innostaen. Vielä sairauden puhjettuakin hän osallistui mm. Sulkavan suursoutuihin. Tällä viidennellä ja viimeisellä osallistumiskerrallaan hän sai soudun suurmestarin kunniakirjan sekä kullanvärisen mitalin. Marraskuussa 2001 Hilkan jäädessä eläkkeelle oli hänellä vihdoin aikaa perheelleen, ystävilleen ja ennen kaikkea itselleen. Oman ajan ottaminen ja lyhyet reissut entisissä työtehtävissä merillä olivat juuri sitä, mitä Hilkka oli kaivannut. Nopeat asuinpaikan vaihdokset ja palaaminen takaisin kuuluivat myös tähän elämänvaiheeseen. Hilkka siunattiin Vihdin kirkossa lasten, lastenlasten, laajan suvun ja ystäväpiirin keskuudessa. Me kaikki jäämme kaipaamaan Hilkkaa. Sivu historiaa on jälleen kääntynyt. Mia Kuusisto, Tero Vainio Vihdin Sairaankuljetus Oy (Tero Vainio on Vihdin nykyinen sairaankuljetusyrittäjä ja Mia Kuusisto yrityksen pitkäaikainen työntekijä) KAIKKEA MIKÄ LIIKKUU. EPSI-Rating-tutkimus - Suomen vahinkovakuutusyhtiöt 2008 A-Vakuutuksella on korkeimmat asiakasuskollisuus ja -tyytyväisyysarvot näiden markkinoiden suuremmista yrityksistä. Tämä johtuu heidän kyvystään täyttää asiakkaidensa odotukset. Kriisiapuvakuutus - tukea vaikeisiin onnettomuustilanteisiin Turvatakseen yrittäjien ja yrityksen henkilöstön nopean toipumisen ja työkyvyn säilymisen työssä tapahtuvien traumaattisten tilanteiden jälkeen, A-Vakuutus kehitti kriisiapuvakuutuksen. Kriisiapuvakuutus sisältyy lisäturvana A-Vakuutuksen Extra-vakuutuksiin! Ota yhteyttä puh , tai käy lähimmässä konttorissamme.

7 Ambulanssi Ambulanssikaluston kehitysvaiheita sodassa ja rauhassa: osa III Miehet ja autot palasivat rintamalta kalusto alkoi uusiutua 1950-luvulla Maaseudun sodanjälkeinen sairaankuljetustoiminta alkoi kehittyä, kun armeijan käytöstä vapautuneet autot luovutettiin takaisin SPR:lle. Autojen kunto oli varmaankin kyseenalainen, mutta se, mitä niistä oli jäljellä, tuli todelliseen tarpeeseen. Vielä sodan jälkeenkin saatiin ulkomailta lahjoitusautoja. Yksityinen sairaankuljetustoiminta alkoi 1940-luvun lopulla ja monesti asialla olivat samat miehet, jotka toimivat myös palokunnissa ja SPR:ssä. Siviilisairaankuljetustoimintaa oli sota-aikana rajoittanut polttoainepula. Kuljetustehtäviä oli useissa suomalaiskaupungeissa ollut aika-ajoin runsaasti mm. pommitusten takia. Helsingissä oli vuoden 1941 alusta rajoitettu sairaankuljetusten tilaamista siten, että muissa kuin kiireellisissä tapauksissa sen sai tehdä vain lääkäri tai koulutettu sairaanhoitajatar. Tämä rajoitus ei koskenut synnyttäjien kuljetuksia. Pääkaupungissakin sairaankuljetushälytyksiä oli ollut paljon ja polttoaineen saannin turvaamiseksi oli jouduttu miettimään bensiinille vaihtoehtoja. Harkinnassa olivat olleet mm. metaanikaasuaggregaattien asentaminen autoihin ja moottorialkoholin käyttö polttoaineena. Vuonna 1945 varustettiin palolaitoksen Studebaker -ambulanssi hiilikaasuttimella. Autoilussa oli yleisesti siirrytty häkäpönttökauteen, joka olisi oman artikkelinsa aihe. Pula-aika helpottui aikanaan, mutta sitä ennen polttoaineongelmasta huolimatta Suomessa luonnollisesti pyrittiin turvaamaan bensiinin saanti hälytysajoneuvoille. Ennen viime sotia on pääkaupunkiseudulla tiettävästi ollut lyhyen ajan tavallaan myös yksityistä sairaankuljetustoimintaa, koska Otaniemessä sijainneen palopäällystöopiston oppilaskunta harjoitti sitä omana toimintanaan. Sotien jälkeen Helsingissä aloitti viipurilaislähtöinen Hugo Oinonen. Hänen toimintaansa vaikeutti tietty ulkopuolisuus ja mm. punaisen ristin käyttöoikeuden puuttuminen. Viime kesänä edesmennyt Eero Salmela aloitti Jalasjärvellä vuonna 1947 ja monet alan uranuurtajat eri puolilla maata 1950-luvun alkupuolella. Moottoriajoneuvojen ottamisesta Puolustusvoimien käyttöön oli annettu jälleen uusi asetus , sillä parin päivän sisällä Suomi ajautui taas sotatilaan toista vuotta kestäneen rauhanajan jälkeen. Talvisodassa oli muiden sairaankuljetusautojen lisäksi tarvittu linja-autoja, joita kenttäarmeijan käytössä oli ollut noin 1500 ja niistä noin puolet oli muunneltu sairaankuljetustehtäviin sopiviksi. Sitä, miten kaiken autokaluston rajallisuus vaikutti sotien jälkeen myös sairaankuljetusautojen saatavuuteen, kuvaa seuraava tilasto. Jatkosodassa armeija oli menettänyt romuksi 1924 autoa. Niistä 1269 oli kuorma-autoja, 477 henkilöautoja ja 178 linja- ja erikoisautoja. Kalusto uudistui hitaasti luvuilla Sodasta palanneet ja SPR:lle takaisin luovutetut ambulanssiautot sijoitettiin sinne, missä tarve oli suurin ja matkat pitkiä. Autoja alkoivat hallinnoida mm. SPR:n Lapin ja Karjalan piirit. Vuonna 1951 suoritettiin Lapin piirissä 876 sairaankuljetusta ja Karjalassa 628. SPR sai vuonna 1947 kuusi amerikkalaista lahjoitusambulanssia. Luovutustilaisuus oli juhlava. Vastaanottajina olivat lääkintöhallituksen pääjohtaja O. Reinikainen ja SPR:n johtohenkilöt. Luovuttajana esiintyi Yhdysvaltain suurlähettiläs. Sikäläinen Punainen Risti oli ennenkin lahjoittanut autoja Suomeen. Nyt saatujen valkoisten Dodge-ambulanssien kylkeen oli tietenkin maalattu punainen risti, mutta myös kirjoitettu se, mistä lahjoitus oli peräisin luvun alussa tiedostettiin, että maahan tarvittaisiin ambulanssiautoja huomattavasti enemmän kuin niitä oli käytettävissä. Lääkintöhallitus ja SPR lähettivät kaikille kunnille kyselyn selvittääkseen tarkemmin sen hetkisen tilanteen. Kävi ilmi, ettei 411 kunnassa 486:sta oltu järjestetty sairaankuljetusta mitenkään. Vastaamatta jätti 33 kuntaa, mikä antoi aiheen olettaa, ettei niissäkään ollut ko. toimintaa järjestetty. Niissä kunnissa, joiden vastaus oli myönteinen, sairaankuljetusta harjoittivat sairaalat, teollisuuslaitokset, yksityiset autoilijat, SPR ja Puolustusvoimat. Tähän tilastoon eivät kuulu palolaitokset, jotka olivat nimenomaan kaupunkipaikkakunnilla harjoittaneet sairaankuljetusta kymmeniä vuosia. Maalaiskunnissa oli vielä tuolloin yleisenä periaatteena, että paloauto on välttämättömyys, mutta sairasauto ylellisyyttä. Skoda 1201 vm Kuva on otettu tsekkiläisellä ambulanssiasemalla. Samaa autotyyppiä käyttivät 1950-luvulla useat suomalaiset ambulanssiautoilijat. Tässä mallissa oli kahdet paarit päällekkäin luvun loppuun mennessä lisenssiongelmat lievenivät saatiin erikoislisenssit 20 uuden ambulanssiauton hankkimiseksi ja vuonna 1957 saatiin taas 61 autoa. Viimemainittuihin kerättiin rahaa mm. ylioppilaiden Sairasauto joka kuntaan -keräyksellä. Käytännössä rahat tulivat romua, lumppua ja jätepaperia keräämällä. Saatuihin autoihin lahjoitti tekohengityslaitteet Ford-yhtymä. Vuonna 1960 oli sairasautoiksi rekisteröityjen autojen määrä Suomessa 191. Syy, miksi monesta taksimiehestä tuli sairaankuljetusyrittäjä, on hyvin käytännönläheinen. Ensiksikin monella oli SPRtai VPK-tausta, mutta yllä kerrotuista syistä maaseudulla ei ollut sen enempää SPR:llä kuin muillakaan tarvittavaa määrää ambulanssiautoja. Takseihin viriteltiin huonokuntoisia matkustajia varten paaritila, joten makuuasennossa olevan potilaan kuljetukset monilla paikkakunnilla alkoivat henkilöautoilla. Potilaan pää ja ylävartalo olivat kuljettajan vieressä. Aiemmin mainittu Eero Salmela oli yksi niistä, jotka Kuva: P. Kiira Kuva: Kalevi Karusuon arkisto päätyivät sairaankuljetusyrittäjiksi siksi, että katsoivat yllä mainitun matkustustavan olleen potilaille sen verran epämukavan, että oli parasta hankkia sairaankuljetukseen erityinen ajoneuvo. Salmelalla sellaisena toimi ensiksi pakettiautomallinen Chevrolet. Seuraavaksi hän hankki Sveitsistä Suomeen lahjoitetun Fordin ja sen jälkeen Skodan. Esimerkiksi Joensuussa oli palolaitoksella juuri tuollainen Sveitsin apu -Ford, jonka väri oli valkoinen. Sen jälkeen kaupunkiin saatiin jo sairaankuljetukseen rakennettu Mercedes-Benz 170 VA. Maaseudun kannalta ongelmana oli, että niin Joensuussa kuin muuallakin palolaitoksen ambulanssin lähtö kaupungin ulkopuolelle oli työn takana. Siihen saatettiin tarvita jopa erillinen lupa kaupunginlääkäriltä. Ambulansseja ei mielletty 1950-luvulla yleiseksi palvelumuodoksi, vaan kansan keskuudessa niiden ilmestyminen kylälle herätti kauhunsekaista ihmettelyä. Jatkuu seraavalle sivulle Tämä Mercedes Benz 190 on 1960-luvun alusta. Tässäkin oli kahdet paarit, mutta vierekkäin. Malli oli hyvin tunnettu suomalaiskäytössä. Tämä kuvan on alan näyttelystä Tsekkoslovakiasta ajalta, jolloin auto oli jo museaalisessa käytössä. Kuva: P. Kiira

8 8 Ambulanssi Skodan yleisyys ambulanssikäytössä selittyy aiemmin mainituilla lisenssiongelmilla. Eräässä mallissa oli kahdet päällekkäin sijoitetut paarit. Esimerkiksi vuonna 1956 aloitti sairaankuljetuksen Skodalla kaksi myöhemmin SSK:n toiminnasta tunnetuiksi tullutta autoilijaa. Toinen heistä, espoolainen Bertel Lindgren ( ) oli rintamapalveluksessa kuljettanut neljä paaripotilasta vetänyttä Bedford-sairasautoa. Lahtelainen Timo Ahonen (s.1926) oli sittemmin SSK:n järjestyksessä toinen puheenjohtaja. Vaikka kausi ykköspuheenjohtajana jäi lyhyeksi, kertyi sen jälkeen vielä monta varapuheenjohtajuusvuotta. Vuonna 1952 oli jo Pertti Talvio aloittanut sairaankuljetustoiminnan Sodankylässä Skodalla. Kumppaninaan hänellä oli Lauri Leskinen, josta myöhemmin tuli kanttori. Timo Ahonen kertoi Ambulanssi-lehden 2/2001 haastattelussa, että lahtelaiset palomiehet ryhtyivät vapaa-aikanaan harjoittamaan sairaankuljetusta siksi, ettei kaupungin autolla saanut lähteä sen rajojen ulkopuolelle. Niinpä hän itsekin toimi sairaankuljettajana päätyönsä ulkopuolella kunnes aloitti päätoimisesti vuonna Sota-ajan miehistöpulassa Ahonen oli päässyt palokuntaan töihin erityisen nuorena. Oltuaan myöhemmin suorittamassa asevelvollisuuttaan ja työskenneltyään jonkin aikaa rakennuksilla hän palasi palomieheksi. Mainitussa haastattelussa hän kertoi laitoksella olleen vielä silloin saman A-mallin Ford-sairaankuljetusauton kuin sota-aikanakin. Sen hytissä oli lautalattia ja äänimerkinannossa käytettiin ns. urkupilliä. Tämä pakokaasuvihellin sai äänensä siitä, että pakoputken päähän oli asetettu saranallinen kukkopilli. Siitä johti vaijeri kuljettajan ulottuville, mistä pilli tarvittaessa säädettiin pakoputken suulle siten, että tarvittava äänitehoste saatiin ilmoille. Vasta 1950-luvun lopulla yleistyivät sairaankuljetuksessa siihen tarkoitukseen suunnitellut autot. Aiemmin mainittujen merkkien lisäksi kuvassa olivat mm. Mercedekset ja Volvot. Volkswagenit lisääntyivät 1960-luvulla. Erikoisuuksista mainittakoon mm. venäläisestä ZIM-henkilöautosta tehty sairasautoversio, johon potilas voitiin takapenkkien poistamisen jälkeen ladata sisälle takaluukusta. Heikkotehoisessa, vain 36 hevosvoimaisessa Fordsonissa oli erikoinen vaihdetangon sijoitus kuljettajan jalkojen välissä. Muuten auto kyllä oli hyvin tilava. Ministeriö määräsi autot farmarimallisiksi ja vilkut katoille Sairaankuljetusautojen vähimmäisvaatimukset määriteltiin ensimmäisen kerran lääkintöhallituksen toimesta ja SPR:n esityksestä vuonna Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö määräsi kirjeellään nro 5398/770 56, että sairasauton on oltava farmarimallinen. Lääninlääkärin suoritettua käyttöönottokatsastuksen autolle myönnettiin Punaisen Ristin merkin käyttöoikeus. Siten syntyi maan ensimmäinen sairasautorekisteri SPR:lle tarkastuskorttien jäljennöksistä. Samana vuonna ohjeistettiin myös sairasauton väriä siten, ettei se saanut olla valkoinen. Vuonna 1957 ministeriö antoi päätöksen moottoriajoneuvoasetuksen täytäntöönpanosta ( /392), jonka mukaan autossa tuli olla ainakin yksi, tai milloin auton rakenne sitä edellytti, useampiakin tarkoitukseen sopivia pystyyn asennettaviksi tarkoitettuja W -tehoisia kiertäviä tai vilkkuvaa sinistä valoa antavia valaisimia, joiden valo vilkkuu kertaa minuutissa. Maaseudun sairaankuljetustoiminta sai lisävauhtia vuonna 1958 ns. kolmikantasopimuksella, jonka osapuolina olivat SPR:n keskushallitus, sen paikallisosastot sekä kunnat. SPR sijoitti keskushallintonsa omistamia autoja paikallisosastojen hallintaan. Kunnan tehtäväksi tuli mahdollisen taloudellisen tappion peittäminen, johon sisältyi myös auton hinnan kuoletusmaksu, jolla kerättiin varat uutta autoa varten. Perusrahoitus tuli raha-automaattivarojen erikoisavustuksilla. Sairaankuljetus oli siihen aikaan varsin työlästä, jos on nykyisinkin, mutta eri syistä luvuilla käytössä oli kerrotuista syistä vanhentunutta kalustoa, jota ei välttämättä oltu alun perin suunniteltu tähän tarkoitukseen. Toisaalta tiestön heikko kunto ja kapeus rasittivat autoja ja lyhensivät niiden elinkaarta. Renkaat eivät olleet nykyistä tasoa ja tien oheen renkaan paikkaamista varten pysäytetty auto oli tuttu näky. Tavallista oli myös jäähdytysnesteen kiehuminen, johon viilennystä haettiin lähimmistä kaivoista ja vesistöistä. Talvirenkaat yleistyivät vasta 1960-luvun puolivälissä. Nastoituksen edelläkävijöihin kuului entinen kilpa-autoilija ja Helsingissä liikemiehenä toiminut huomattava persoona S. P. J. Keinänen. Hän möi autoliikkeessään nastoja yksitellen. Aluksi nastoitus tapahtui poraamalla renkaan pintaan reikiä tavallisella poralla. Nastat liukastettiin saippualiuoksella ennen reikään iskemistä. Nykyautoilijan matkanteko pysähtyy harvoin kaasuttimen roskaantumiseen, mutta vielä 1960-luvulla se oli yleistä. Laturit, starttimoottorit jne. olivat epätasalaatuisia. Runsaat ajokilometrit koettelivat venttiilejä, joita siten jouduttiin säätämään ja uusimaan tiheästi. Mitä kertoikaan sairaankuljetustoiminnan Juvalla vuonna 1964 aloittanut ja SSK:n pitkäaikaisena aktiivina tunnettu Esko Partanen Ambulanssi-lehden nro 4/1999 haastattelussa? Ambulanssin tarpeellisuudesta ei paljoakaan vielä ymmärretty. Vanhan kansan lääninlääkäri tarkisti, että kirves, saha, lapio ja hinausvaijeri löytyivät autosta. Vielä 1960-luvulla ei potilaan luo ollut aina tietäkään. Potilas oli joko noudettava muilla keinoin tai hänet tuotiin esimerkiksi hevosella ambulanssin luokse. Edellä mainitusta syystä Partanen sanoi lumilingon olleen vuosisadan keksintö, koska sillä on nopeasti saatu ura avatuksi tukkoisimmillekin kyläteille. Kirjoitussarjan seuraavassa osassa tarkastelemme ambulanssikaluston kehitystä edelleen, mutta katsastamme myös potilastilan välineistön asteittaista kehittymistä 1950-luvulta alkaen. KIRJALLISUUTTA Antti Järvinen Hiittu Mikko, Hiittu Matti: Häkäpöntöstä dieseliin, hyötyajoneuvot Suomen teillä Alfamer Oy Järvinen Antti: Hoitaja vai kuljettaja suomalaisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon historia. Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Nyström Samu: Stadin tabis sata vuotta. Helsingin pelastuslaitos Vesterinen Jukka: Ottoautot talvi- ja jatkosodassa. Alfamer Oy Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tutustu tarkemmin sivuillamme: Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore SSK ry: Mikael Söderlund Yhteistyökumppanit:

9 Ambulanssi Kuva: Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto Seulottuja tiedonjyviä Tällä palstalla käsitellään terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita yleisemmällä tasolla kuten myös sairauksien syitä, seurauksia ja hoitoa. Aiheet eivät välttämättä suoraan liity ambulanssityöhön, mutta terveydenhuollon ammattilaisina tämän lehden lukijat saattavat kuitenkin olla niistä kiinnostuneita. Jos tarjottu tieto ei aina sisällä varsinaista uutista, saattaa sen mieleen muistuminen olla hyvänä lisänä muun ammattitietouden joukossa.terveydenhuollossa sitä paitsi kaikki liittyy kaikkeen, vaikka heti ei siltä vaikuttaisikaan. Nestevaje todellinen riski myös talvella Lapissa harjoiteltiin ja testattiin järjestelmällisesti mm. potilaan ja auttajien kylmäsuojausta SPR:n Lapin piirin ja useiden viranomaisten yhteistyönä 1980-luvun loppupuolelta alkaen. Tutkimustyö, jota on tehty sotilasterveydenhuollon piirissä kylmässä selviytymisen edistämiseksi, on hyödynnettävissä muuallakin. Koska hypotermiamahdollisuus on Suomen oloissa ympärivuotinen, kohtaa myös ensihoitojärjestelmä näitä potilaita riippumatta maantieteellisestä toiminta-alueestaan. Sotilaslääketieteen keskuksen johtaja LT Ari Peitso kertoi tammikuussa Lääkäripäivillä Puolustusvoimien ja Työterveys laitoksen yhteistyön kylmään liittyvässä tutkimusja kehittämistyössä alkaneen jo 1970-luvulla. Siihen voi lisätä, että mm. tuohon yhteistyöhön liittyviä väline- ja kalustotestauksia on tehty ja tutkimustuloksia esitelty SPR:n Lapin piirin valtakunnallisissa Pelastusseminaareissa 1980-luvun lopulta saakka. Peitso sanoikin yhteistyössä alkuvuosikymmeninä keskitytyn paleltumien ehkäisyyn mm. kehittämällä sotilaan vaatevarustusta. Viimeisin ja merkittävin yhteistyöprojekti Sotilas kylmässä, terveys, työkyky ja suojautuminen paneutui myös suorituskyvyn optimointiin talvioloissa. Peitso kertoi tutkimuksissa saatujen tulosten vahvistaneen aiempia tietoja, että nestevaje on todellinen ja jatkuvasti toistuva riski harjoituksissa myös talvella. Ilman tehostettua nestehuoltoa oli käytetyn nesteen määrä 0,9 1,3 litraa vuorokaudessa. Kokeellisesti tehostettu nestehuolto, yli 2 litraa/vrk ylläpiti mielialaa, motivaatiota ja suorituskykyä selvästi paremmin kuin tavanomainen huolto. Nestevajauksen ehkäisy edellyttää koulutuksen tehostamista, esimiesten valvontaa ja juomahuollon toimivuutta, jotta sotilaat nauttivat nestettä riittävästi ja että sitä on saatavissa juomakelpoisena, ei siis jäätyneenä, vaan mielellään lämpimänä. Edellinen kelpaa ohjeeksi myös siviilissä ulkona tapahtuviin talviajan liikuntatapahtumiin ja pitkäkestoisiin työsuorituksiin. Entä miten astmaatikot pärjäävät talvioloissa? Luennosta ilmeni mielenkiintoisia tietoja varusmiesten osalta. Harjoituksissa oli mukana lieväasteista astmaa sairastavia varusmiehiä. Harjoitusten aikana astmalääkkeiden käyttö joko keskeytyi tai muuttui satunnaiseksi, ja noin puolella astmaatikoista oireet kuten hengenahdistus ja yöheräily lisääntyivät. Kaikki astmaatikot kuitenkin selvisivät harjoituksesta hyvin ja kykenivät hoitamaan tehtävänsä normaalisti koko harjoituksen ajan. Tämän ja aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella on todettavissa, että lievä asteinen astma ei heikennä varusmiesten kenttäkelpoisuutta eikä sen tule olla este varusmiespalveluksen suorittamiselle. Siksi onkin tärkeää, että jokaiselle astmaa sairastavalle tehdään huolellinen astman vaikeusasteen määrittely jo ennen varusmiespalvelusta. Lähde: Valtakunnalliset lääkäripäivät Taas siellä on tapeltu mitä teet kun puukko on pistänyt? Suomessa on puukonheilutuksella pitkät perinteet hyvässä ja pahassa. Nykyisinkin se vielä heilahtaa turhan usein toisen ihmisen vahingoittamiseksi tai suorastaan tappamiseksi. Useimmiten kyseessä ovat päihdyksissä olevien ja enemmän tai vähemmän kriminaalien keskeiset välienselvittelyt. Puukko saattaa liittyä myös perheväkivaltaan. Ei tämä väkivallan muoto kuitenkaan ole puhdas suomalainen tuote. Lajin harrastus on eräissä muissakin kansoissa ja maissa jalostunut ikäväksi kansanperinteeksi. Tämän vuoden Lääkäripäivillä Helsingissä luennoi ensihoitolääkäri Tuukka Toivio pistovamman saaneesta potilaasta. Keskeisiä asioita olivat mm. seuraavat. Kaulan ja rintakehän alueella sijaitsevat vitaalielimet, joiden vamma tai vaurio voi johtaa välittömään kuolemaan. Vatsassa maksan tai suuren suonen vamma voi ai heuttaa kuolettavan verenvuodon ja suolivamma laajan vatsaontelon kontaminoitumisen suolensisällöllä. Lisäksi raajoissa on suuria valtimoita, joiden vaurio aiheuttaa massiivisen ulkoisen verenvuodon. Nopealla ja oikealla viranomaisyhteistyöllä on mahdollista säästää ihmishenki. Lävistävissä vammoissa on tärkeää toimia nopeasti ja saada potilas lopulliseen hoitopaikkaan mahdollisimman nopeasti. Kentällä ja laitoksissa, joissa ei ole rintakehäkirurgian osaamista, hoitomahdollisuudet ovat rajalliset (peruselintoimintojen turvaaminen ja rintaontelon paineen purkaminen tarvittaessa). Vatsaontelon vammoissa tehdään arvio haavan syvyydestä ja suuntautumisesta. Siirto lopulliseen hoitopaikkaan on tehtävä mahdollisimman nopeasti. Ilmatien ja hengityksen turvaaminen suoritetaan nopeasti soveltuvia toimenpiteitä käyttäen. Mikäli potilas tarvitsee hengityksen tukemista ja kuljetusmatka on lyhyt, voidaan happeuttaminen ja ventilaatio suorittaa palkeella nieluputkea käyttäen. Pidemmille siirroille potilas on syytä intuboida, jotta ilmatie on turvattu. Mikäli verenvuoto on ulkoista, on haava syytä peittää ja mahdollisuuksien mukaan tyrehdyttää verenvuoto esimerkiksi uusilla ki tosaania sisältävillä hemostaateilla. Verenpai ne pidetään nesteytyksellä noin 80 mmhg:n tasolla ja rannepulssin tulee olla tunnettavissa. Liian korkea verenpaine lisää vuotoa ja 80 mmhg riittää turvaamaan verenkierron aivoille ja muille tärkeille elimille. Kentällä toimivan ensihoitohenkilöstön turvallisuus on etusijalla. Hoitopaikka on turvattava, vaikka hoito sen vuoksi viivästyisikin. Lähde: Valtakunnalliset lääkäripäivät Askel eteenpäin lintuinfluenssan torjunnassa Lintuinfluenssan torjuminen on pysynyt vuosien ajan maailman terveysviranomaisten varotoimilistan kärkipäässä. Välillä se esiintyy kansainvälisessä uutistarjonnassa näkyvämmin, välillä vain taustalla. Hiljattain kerrottiin Kiinassa todetusta lintuinfluenssatartunnasta ihmiselle. Pandemiaksi yltyessään maanosasta toiseen leviävät vaikeat tartuntataudit voivat pahimmillaan muodostua vakaviksi kansanterveysongelmiksi. Pandemia on globaali epidemia, jonka aiheuttajaa vastaan ihmiskunnalla on vain vähän tai ei lainkaan vastustuskykyä, ja joka voi maailmanlaajuisesti levitä helposti ihmisestä toiseen aiheuttaen vakavaa sairautta tai kuolemaa. Suurin osa ihmisten lintuinfluenssatapauksista on aiheutunut suorasta tai läheisestä kosketuksesta sairastuneeseen siipikarjaan (esim. kanoihin, ankkoihin, kalkkunoihin) tai kosketuksesta sellaisiin paikkoihin, joita sairastuneiden lintujen ulosteet ovat mahdollisesti saastuttaneet. Lintuinfluenssatartuntaa seuraa yleensä epätavallisen aggressiivinen kliininen vaihe, terveydentilan nopea huononeminen ja korkea kuolleisuus. Euroopan lääkeviraston EMEAn ihmislääkekomitea (CHMP) on antanut myönteisen päätöksen myyntiluvan myöntämiseksi Baxterin CELVAPAN-valmisteelle, joka on ensimmäinen soluviljelyyn perus tuva pandeeminen H5N1-rokote (lintu influenssarokote) Euroopan unionissa. Faasi III:n kliiniset tiedot ja myöhempi tehos terokote tutkimus todistavat valmisteen turvallisuudesta, immuunivasteesta ja ristisuojamuistista. Myönteinen päätös tarvitaan ennen kuin myyntilupa voidaan myöntää varsinaiselle mallirokotteelle. Tämä mahdollistaa CEL- VAPAN-valmisteen käytön, jos Maailman terveysjärjestö (WHO) virallisesti julistaa pandemian. EMEAn päätös on yksi askel eteenpäin pyrkimyksissämme tarjota turvallinen ja tehokas rokote, jolla väestöä suojataan mahdolliselta pandeemiselta influenssalta, Baxterin Bioscience-divisioonan globaalin tutkimus- ja tuotekehitysyksikön vara pääjohtaja Hartmut Ehrlich sanoo. Mallirokotteen koostumus ja valmistustapa ovat täsmälleen samanlaiset kuin tulevan pandemiarokotteen. Jos pandemia julistetaan, varsinaista pandemia-viruskantaa sisältävä rokote voidaan hyväksyä nopeasti. Lähde: Lehdistötiedote, Baxter Meluherkkyys naisilla näyttää liittyvän suurentuneeseen sydäntautiriskiin Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, ja sillä on yhteys muun muassa kohonneeseen verenpaineeseen ja stressiin, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettu väitöstutkimus. Melu on ääntä, joka koetaan epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin terveydelle vahingollista tai hyvinvoinnille haitallista. Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus; toiset ihmiset aistivat melun uhkaavampana, reagoivat meluun voimakkaammin ja tottuvat siihen hitaammin kuin toiset. Voidaan olettaa, että melun terveysvaikutusten, kuten sydän- ja verisuonitautien, riski on suurempi meluherkillä kuin ei-meluherkillä. LL Marja Heinonen-Guzejev selvitti väitöstutkimuksessaan, mihin somaattisiin ja psykologisiin ominaisuuksiin meluherkkyys liittyy, selittävätkö perintötekijät meluherkkyyden eroja, ja liittyykö meluherkkyys kuolleisuuteen ja erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista johtuvaan kuolleisuuteen. Tutkimuksessa käytettiin suomalaista kaksosaineistoa. Vuonna 1988 tehtiin meluaiheinen kysely Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen aikuisten kaksoskohortin niille kaksospareille, joista vain toisella parin jäsenistä oli todettu verenpainetauti. Kyselyyn vastasi henkilöä. Tiedot muista sairauksista, lääkkeiden käytöstä ja psykologisista tekijöistä saatiin samoille kaksosille vuonna 1981 tehdystä kyselystä. Geenien ja ympäristötekijöiden yhteyttä meluherkkyyteen arvioitiin 573 kaksosparilla. Kohortin kuolleisuutta seurattiin vuosina Tutkituista 38 prosenttia oli meluherkkiä. Meluherkkyydellä havaittiin yhteys kohonneeseen verenpaineeseen, uni- ja rauhoittavien lääkkeiden sekä särkylääkkeiden käyttöön, keuhkolaajentumaan, tupakointiin, stressiin ja vihamielisyyteen myös silloin kun elin aikainen itse raportoitu melualtistus oli vakioitu. Kaksostutkimuksen perusteella yksilöiden väliset geneettiset erot selittivät 36 prosenttia eroista meluherkkyydessä, ja meluherkkyys oli kasautunut perheisiin. Meluherkkien naisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin ei-meluherkkien naisten. Sepelvaltimotautikuolleisuudessa meluherkkyyden ja elinaikaisen melualtistuksen välinen yhteisvaikutus oli naisilla tilastollisesti merkitsevä. Miehillä vastaavaa ei todettu. LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Marja Heinonen-Guzejevin väitöskirja Noise sensitivity medical, psychological and genetic aspects tarkastettiin perjantaina Helsingin yliopistossa. Teksti: Päivi Lehtinen Meilahden kampuksen tiedottaja Helsingin yliopiston (ennakko)tiedote AJ

10 10 Ambulanssi Omaehtoinen koti- tai katulääkintä voi yllättää käyttäjän ja terveydenhuollon ammattilaisenkin Sairaanhoitojärjestelmän kohdatessa potilaan kysytään hänen käyttämäänsä vakituista tai tilapäistä lääkitystä. Lähempi tarkastelu saattaa osoittaa, että ilman reseptiä saatavia tuotteita on käytetty ajattelemattomasti, tai vääriin tarkoituksiin. Kotilääkekaapit, tai muut säilytystilat, saattavat sisältää sekä lääkkeiden myyntiluvan alaisia tuotteita että erilaisia ravintolisiä. Monet viimemainituistakin muistuttavat ulkoisesti oikeita lääkkeitä ja senkin vuoksi käyttäjillä voi olla vahva usko niiden lääkkeenomaiseen tehoon. Apteekeissa on runsas valikoima sellaisia valmisteita, joita voi ostaa itsehoitotarkoituksessa ilman reseptiä. Useissa apteekeissa myydään myös samanlaisia rohdoksia ja ravintolisiä kuin luontaistuotekaupoissa ja päivittäistavaramarketeissa. Monet uskovat niiden terveysvaikutuksiin, koska markkinointi on tehokasta ja näkyvää. Tuotteiden terveyttä edistävät vaikutukset ovat tulkinnanvaraisia. Ongelmia niistä tulee harvoin, mutta joidenkin reseptilääkkeiden vaikutuksia ne voivat heikentää tai tehostaa. Haitat ilmenevät useimmiten vasta pitkäaikaisen ja/tai ohjeidenvastaisen käytön seurauksena. Kyseisten tuotteiden yhteydessä on käytetty sanaa vaihtoehtolääkintä. Sille on useita synonyymejä, mutta koululääketieteen ulkopuolisiin tuotteisiin nihkeimmin suhtautuvat pitävät sanasta uskomuslääkintä. Usein eivät tuotteiden vaikutukset osoittaudu sellaisiksi kuin niiden käyttäjät ovat uskoneet. Markkinoinnissa esiintyy epämääräisiä keinoja saada potentiaaliset ostajat uskomaan valmisteiden terveysvaikutuksiin. Lopulta jää tulkinnanvaraiseksi, minkä tuotteen tai hoitomuodon teho perustuu pelkkään uskomiseen. Lainsäädäntö ja valvonta pitävät huolen, ettei Suomessa myydä kovinkaan vaarallisia rohdoksia tai ravintolisiä ainakaan luvallisesti. On eri asia, jos käyttöohjeita ei noudateta. Toinen selkeästi vaarallinen tilanne voi muodostua, jos tuotteen käyttäjä ei ole selvillä sen yhteensopivuudesta reseptillä määrätyn virallisen lääkkeen kanssa. Eräät luontaistuotteet voivat olla liian pitkään yhtäjaksoisesti käytettyinä esimerkiksi maksalle myrkyllisiä. Joillakin taas on diureesia lisääviä tai laksatiivisia vaikutuksia, jolloin käyttäjä saattaa kärsiä nestetasapainohäiriöistä varsinkin, jos hänellä jo on käytössään lääkärin määräämä diureetti. Jotkut tuotteet taas voivat vahvistaa veren hyyty- mistaipumusta ja heikentää antikoagulantin (verta ohentavan lääkkeen) vaiku tusta. Miksi luontaistuotteiden lääkkeenomaiseen tehoon uskotaan? Hyviä vastauksia antaa mm. Anna-Liisa Enkovaaran kirja 101 luontaistuotetta (Duodecim 2006): Lähes puolet nykyaikaisista länsimaisista lääkkeistä sisältää yhdisteitä, jotka on alkujaan eristetty lääkekasveista, mutta nykyään valmistetaan kemiallisesti lääketehtaassa. Lääkkeitä ryhdyttiin valmistamaan teollisesti vasta 1940-luvulla. 70 vuotta sitten ei tunnettu vielä antibiootteja. 40 vuotta sitten ei ollut mahahaavalääkkeitä eikä 10 vuotta sitten nykyaikaisia biologisia syöpälääkkeitä. Vielä 1800-luvulla ihmiset käyttivät yksinomaan luonnosta saatavia lääkekasveja ja näistä valmistettuja tuotteita sairauden hoitoon. Lääkekasveja käytettiin esiisiltä saadun kokemuksen eikä tutkimuksen perusteella. Vaarallista postimyyntikauppaa mukana kuvassa Luontaistuotteiden vaikuttavuudesta ja haitoista on tutkimuksia vähän. Mainoksissa esitettyjen tutkimustulosten pintaa raaputtamalla paljastuu usein menetelmien alkeellisuus. Tuotteiden vaikuttavuudesta ihmisille ei välttämättä ole esittää useamman kuin muutaman kymmenen henkilön otantoja. Sen jälkeen kyseiset henkilöt (tai pahimmassa tapauksessa tekaistut henkilöt) on ostettu mainostamaan tuotteen mullistavia terveysvaikutuksia. Epämääräisimmillään mainonta on puhelin- ja postimyynnissä. Tavallisesti ulkomailta johdettu markkinointi koukuttaa helposti varomattoman asiakkaan, joka sitoutetaan lunastamaan tietty erä tabletteja tai kapseleita määräajoin postista. Onneksi lainsäädäntö antaa mahdollisuuden keskeyttää lähetykset, jos tuote käy liian kalliiksi, tai usko sen tehoon loppuu. Pahimmillaan lääkkeenomaisten valmisteiden (tai epäpuhtaiden aidoiksi mainostettujen oikeiden lääkkeiden ) markkinointi on internetissä. Melkein mitä vain voi saada, mutta markkinoijat eivät kanna vastuuta tuotteidensa turvallisuudesta. Luontaistuotteiden tai vastaavien mainonta on epäuskottavimmillaan silloin, kun lupaukset niiden tehosta ovat liian hyviä ollakseen totta. Täysin synkkää kuvaa ei alan kaupankäynnistä kuitenkaan pidä antaa. Osalla tuotteista voi oikein käytettyinä olla terveysvaikutuksia, mitkä usein ovat yksilöllisiä ja yleisesti ottaen lieviä. Anna-Liisa Enkovaara sanoo yllä mainitussa kirjassaan, että luontaistuotteet sisältävät miedosti vaikuttavia, heikkoja tehoaineita sisältäviä kasviuutteita, vitamiineja ja muita yhdisteitä, joilla parhaimmillaankin on vain vähäisiä parantavia vaikutuksia. Luontaistuotteet eivät saa sisältää lääkeaineita. Ravintolisiä ruokamarketeista Yleensä ihmiset käyttävät luontaistuotteita myös virallisen lääkityksen ohessa. Harvinaisempaa, mutta mahdollista on, että jotkut korvaavat lääkärin määräämän lääkityksen vaihtoehtotuotteella. Tällöin seuraukset voivat koitua terveydelle vaarallisiksi. Sairauden hoitoon tarkoitettujen tuotteiden vaikutusten pitää perustua tutkittuun tietoon ja niitä tulee myydä lääkkeinä asianmukaisin luvin. Suurin osa luontaistuotteista on elintarvikelain alaisia ravintolisiä. Ravintolisä tarkoittaa, että kyseessä on lääkkeiden ja elintarvikkeiden väliin sijoittuva tuoteryhmä. Elintarvikelaki edellyttää, että ravintolisistä ja muista luontaistuotteista esitetyt väitteet ovat tosia. Vaikutusten tulee ilmetä pakkauksissa suositellulla annostelulla ja niiden tulee perustua tieteelliset laatuvaatimukset täyttäviin tutkimuksiin. Paljon on kaupan myös ns. terveysvaikutteisia elintarvikkeita tavallisissa ruokakaupoissa. Terveysvaikutusten tulee perustua tutkimuksiin. Havaitessaan mainosilmoituksissa ylilyöntejä antavat viranomaiset oikaisukehotuksen. Farmakologista tai lääketieteellistä koulutusta vailla olevan tavallisen kuluttajan on hyvin vaikea erottaa, mikä tuotemainonnan tieteelliseltä kalskahtavasta terminologiasta on johdonmukaista ja uskottavaa. Monesti tieto jonkin tuotteen edullisesta vaikutuksesta kulkee suusta suuhun, eikä sen luotettavuutta voida mitenkään osoittaa koska vaikutukset ovat yksilöllisiä. Kokonaan luontaistuotteiksi mainostettujen tablettien, kapseleiden, uutteiden ja jauheiden käyttäjiä ei voi tuomita hyväuskoisiksi mainosten uhreiksi, vaikka joukossa heitä paljon onkin. Juuri tuon yksilöllisen vaikutuksen vuoksi käyttäjä voi kokea positiivisia tuntemuksia, jolloin jää lopulta epäselväksi, syntyivätkö ne kyseisestä valmisteesta vai jostakin muusta. Terveydenhuollon työntekijöiden kohdatessa potilaan kotioloissaan kysytään tavallisesti käytössä olevaa vakituista lääkitystä. Harvoin ehkä ajatellaan rinnalla käytetyn epävirallisen lääkityksen mahdollisuutta. Potilas voi joko mainita siitä, jos katsoo sen kuuluvan muun lääkityksen yhteyteen, tai jättää mainitsematta, jos arvelee siitä koituvan moitteita tai ihmettelyä. Kaikki luontaistuotekauppa ei ole halpamaista huijausta, mutta asiakkaan vastuulle jää lopulta, onko ostopäätös juuri hänen terveydentilaansa ja/tai vakituiseen reseptilääkitykseensä sopiva. On mahdollista, että luontaistuote sisältää pienen määrän samaa vaikuttavaa ainetta, jota reseptilääkkeessäkin on. Siten lääkärin määräämän lääkkeen vaikutus voi voimistua ja samalla vahvistaa sen haitta- ja sivuvaikutuksia. Tiukkaa rajaa oikean ja väärän lääkehoidon välille lienee mahdoton vetää, koska myös jotkut koulutetut lääkärit antavat uskomuslääkinnäksi miellettyjä hoitoja ja suosittelevat luontaistuotteita. Eräät lääkärit harjoittavat myös ko. valmisteiden tuotantoa ja myyntiä. Halpa humala apteekista ilman reseptiä? Edellä kuvattuun tuoteryhmään tuskin kuuluu monta valmistetta, jonka avulla pyritään päihtymykseen, tai jota hankitaan apukeinoksi jonkin muun aineen vaikutuksen tehostamiseen. Nykyaikainen päihde-

11 Ambulanssi kulttuuri, johon heikoimmat sukeltavat mukaan jo varsin nuorina, laittaa kuitenkin etsimään apteekeista mitä tahansa, jolla tajuntaa saataisiin sumentumaan. Nykyisin voi lääkeaineiden väärinkäyttöön saada sujuvasti oppia internetistäkin. Yskänlääkkeet ja matkapahoinvointitabletit tiedetään apteekeissa nuorison suosimiksi ja käyttämiksi muuhun kuin varsinaiseen tarkoitukseensa. Onhan yskänlääkkeiden vaikuttavien aineiden joukossa mm. etyylimorfiinia, kodeiinia ja dekstrometorfaania. Jälkimmäisen päihdekäyttö on lisääntynyt useissa maissa ja Ruotsissa se on ollut myyntikiellossa vuodesta Tanskassa dekstrometorfaania sisältävät yskänlääkkeet ovat siirtymässä vain reseptillä saataviksi. Nuoret miehet ovat jossakin innostuneet ostamaan purkkikaupalla Konakionnimisiä tabletteja. Ne sisältävät synteettistä K-vitamiinia, jota käytetään hyytymistekijöiden ja K-vitamiinin puutosten hoitoon. Nuorukaiset lienevät erehtyneet ja pettyneet olettaessaan valmisteen olevan ketamiinia. Huumeidenkäyttäjien keskuudessa siitä käytetään nimitystä vitamin K. Ketamiini on anestesialääke, jota käytetään huumetarkoituksessa hallusinogeenisten vaikutustensa vuoksi. Siitä on saatavissa runsaasti tietoa internetin kautta. Silloin, kun apteekeissa ilmenee yllättävää kysyntää joistakin tavallisista itsehoitolääkkeistä, on syytä epäillä, että ostopäätöksen takana on päihtymistarkoitus, jolloin lääkettä ehkä sekoitetaan johonkin toiseen aineeseen. Monesti ostopäätös johtunee pelkästään tuotteen oletetusta päätä sekoittavasta vaikutuksesta. Tieto on saattanut kulkea puskaradion kautta ja jotakin sinänsä viatonta lääkettä sotketaan vaikkapa keskiolueen. Jopa ripulilääkettä (loperamidi) ja matolääkkeitä ostetaan yllättävän aktiivisesti. Huumaava vaikutus tai jonkin muuan aineen vaikutuksen tehostuminen ovat epätodennäköisiä, mutta mahdollisia, varsinkin jos ko. tuotteita käytetään ohjeannostusta enemmän. Eräänä keinona vaikutusten tehostamiseksi lääketabletteja murskataan ja käytetään nenän kautta. Koska käyttäjät eivät tunne lääkkeiden vaikutusmekanismeja ja ottavat niitä huolettomasti, voi seurauksena olla elintoimintojen yllättävä häiriinty minen. Ruotsissa on tarkoitus jo tänä vuonna saada itsehoitolääkkeet päivittäistavarakauppoihin. Nikotiinivalmisteiden myynti vapautui jo maaliskuussa Alussa kauppoihin ilmestynee noin 80 itsehoitovalmistetta. Niiden myynti tavallisissa kaupoissa on muualla maailmassa yleistä. Varmaankin monelle kuluttajalle on helpottavaa ostaa flunssan hoitoon tarkoitettu tuote ruokakaupasta. Sikäli kuin tällainen käytäntö tulee Suomeen, se lisää osaltaan paineita päivittäistavarakauppojen myyjille ja vartijoille kuten on jo tähänkin asti tapahtunut useiden ikärajallisten ostosten valvonnassa. Minkälaisia lääkinnällisiä tuotteita potilaan hallusta voikaan löytyä, kun ilmenee yllättäviä akuutteja oireita ja hoitojärjestelmä, mm. ensihoito, puuttuu peliin? Minkä- laisia seoksia voikaan päihtyneen, puolitajuttoman tai sammuneen (myrkytys?) nuoren verenkierto sisältää? Kuinka monta sellaista lääkettä rohdokset ja ravintolisät mukaan luettuina voi vanhuksen kaapeista ja laatikoista löytyä, joissa on samaa vaikuttavaa ainetta? On todennäköistä, että lääkinnällisiksi tai huumaaviksi tarkoitettujen tuotteiden kirjo vain lisääntyy ainakin nuorimpien ja vanhimpien varastoissa. Siitä pitää huolen kysynnän ja tarjonnan laki, mihin kuuluu myös aggressiivinen ja osin vastuuton mainostaminen. LÄHTEITÄ Antti Järvinen Enkovaara Anna-Liisa: 101 luontaistuotetta; Duodecim 2006 Klaukka Timo, Idänpään-Heikkilä Juhana E: Itsehoitolääkkeet Ruotsissa kauppoihin; Suomen Lääkärilehti 22/2008 vsk 63, s Laitinen Kirsti, Tacke Ulrich: Saako pään sekaisin itsehoitolääkkeillä? Apteekkari 1 2/2009 Saano Veijo, Myllykangas Markku: Uskomuslääkintä, terveydenhoidon villi rinnakkaisjärjestelmä; Suomen Lääkärilehti 40/2006 vsk 61, s NIMITYKSIÄ Sarco Oy:n uutena myyntijohtajana on aloittanut Riitta Kuusela. Riitta vastaa SOS, AMBER ja VSS myynnistä vastaavana johtajana. Riitta Kuuselalla on vuosien kokemus alalta. Hän on toiminut niin ambulanssimyynnissä, hälytys valo- ja äänihälyttimien myynnissä kuin hoitolaitteidenkin myynnissä. YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI Unohda HILJAISET VÄRIT Saat meiltä nyt rusahtavia, sireenin värisiä, kirkuvan keltaisia ja mustan- PUHUVIA MAINOS- KYNIÄ NOSTALGIA KY MAINOSKYNIÄ HUOMIOTA HERÄTTÄVÄSTI Puh Volkswagen Caravelle ambulanssi 2,5TDi 150 hv, vm. 2002, aj km Varusteet: AT-ilmastointi, Webasto+kello, 2-renkaat, keskuslukitus, 1-om ym. Täydellinen ambulanssivarustus/ Tamlans; paarit + hälytyslaitteet Hinta ,- Hatanpään valtatie 42, Tampere Hyötyautomyynti: Aki Huhtala (03) Aatto Alaluusua (03) Paavo Puomila (03) Ismo Hytti (03) MYYDÄÄN AMBULANSSI MB Sprinter 316 CDI automaatti vm. 2004, ajettu 260 tkm Hp e Tiedustelut SPR Kuhmoinen Kari Launonen puh Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, Helsinki puh. (09) faksi (09) Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 5 C, Helsinki puh. (09) faksi (09) Taitto: Ad Helena Oy puh. (09) Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy Tampere, 2009 Ilmoitushinnat: Etusivu e takasivu e 1/1 sivu e 1/2 sivu pysty/vaaka 790 e 1/4 sivu 390 e 1/8 sivu 205 e 1/16 sivu 105 e Osoitteet ja osoitteenmuutokset: Ambulanssi-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy viikolla 22. Aikakauslehtien Liiton jäsen

12 12 Ambulanssi Elämäsi tähden SSK Rescue Expo 2009 Oulun Nallikarissa Tervetuloa pohjoiseen ensihoidon ja sairaankuljetuksen erikoistapahtumaan Pe RESCUE EXPO klo 9-18 Esillä uusimmat ideat, laitteet ja ajoneuvot sekä vaatteet ja varusteet tietoiskuin ja esittelyin. Mukana laaja-alaisesti eri viranomaisia. Myös alan opiskelijat tervetuloa osallistumaan ja tutustumaan! La PERHEPÄIVÄ JÄSENISTÖLLE klo 9-18 Täydet annokset tiedonnälkään ja elämysten janoon sekä jäsenistölle että heidän perheilleen. Rescue Expo -tapahtuma jatkuu jäsenistölle. Juhlava ja ainutlaatuinen Lappi-ilta päättyy näyttävään ilotulitukseen. Su SSK:N KEVÄTKOKOUS Katsaus menneeseen vuoteen ja tuleviin vuosiin. Lisätietoja Exposta antaa toiminnanjohtaja Mikael Söderlund: , Muistathan varata hotellimajoituksen mennessä, Hotelli Edenin myyntipalvelusta

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 Aika 18.2.2013, 17.18 19.15 Paikka Läsnä DC- yhdistyksen toimisto, Harkkoraudantie 10, Hki Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.

UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA. Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4. UHKA- JA VÄKIVALTATILANTEET ENSIHOIDOSSA Mari Rantanen Ensihoitaja Keski-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL Työturvallisuusseminaari Espoo 15.4.2015 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto

Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö vartiointi- ja palvelutoiminnot opintokokonaisuudesta Kuva: Timo Paakkanen Taustaa Ammattiosaamisen näytön suoritti kolmannen vuoden opiskelija. Hänellä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä.

tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. MAOL TIEDOTTAA Liiton tavoitteena on sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen avulla tehdä itsensä tunnetuksi aktiivisena, jäsenistään huolehtivana ja vastuunsa kantavana järjestönä. Liiton eri tiedotuskanavat

Lisätiedot

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo JUHANA PERKKI Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Muistiot 4 C Talousasiakirjat 5 JUHANA PERKIN ARKISTO Arkistonmuodostaja Väinö Kaarlo Juhana Perkki (sukunimi vuoteen 1934 saakka Berg;

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 17.9.-16.12.2012 Kuntoutuskoti Taukokangas Oulainen KAMoon TYKE 2009-2012 Kari Sakko Ylivieskan Ammattiopisto 1 Sisällysluettelo 1.Yhteenveto 3 2.Työelämäjakson, tavoitteet, tehtäväkuvaus

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA IMATRAN KRISTILLINEN ROMANIYHDISTYS (IKRY) SAA VÄHINTÄÄN 5 000 EURON LAHJOITUKSEN LEVY-YHTIÖ / OHJELMATOIMISTO KING & ROSE PRODUCTION OY:ltä VANHUSTYÖHÖN Sopimuksen allekirjoitus 23.05.2008 (vas. Imatran

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa:

Tällä hetkellä voimassa oleva lääkäripalveluiden ostosopimus päättyy 31.5.2014. Vaihtoehtona on kilpailuttaa: Hallitus 209 24.09.2014 Silmätautien poliklinikan hankintapäätös 110/02.08.00.03.03.00/2014 EKSTPHAL 209 Silmätautien yksikön erikoislääkäripohja on laskettu neljälle silmätautien erikoislääkärille, joka

Lisätiedot