Joulukuu Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joulukuu 2013. Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA 2014-2020"

Transkriptio

1 Joulukuu 2013 Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA

2 Kuvat: Esa Nikunen (sivu 5 vas.), Lauri Mannermaa (takasivu), Saara Sivonen (muut kuvat).

3 Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA Johdanto 2 2 Viestinnän tavoitteet Yleiset kemikaaliviestinnän kehittämistavoitteet KELO-ohjelman väliarvioinnin toimenpidesuositukset 4 3 Pääviestit ja -periaatteet 5 4 Kohderyhmät ja kanavat 6 5 Vastuut ja roolit 10 6 Resurssit 10 7 Seuranta 11 Termien selityksiä 11 Liite: KELO-ohjelman viestinnällisesti keskeisimmät toimenpidesuositukset 12

4 1 Johdanto Suomeen laadittiin vuonna 2006 ensimmäinen kansallinen kemikaaliohjelma (KELO). Siinä esitettiin suosituksia, joiden avulla kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja voidaan vähentää. Ympäristöministeriö asetti lokakuussa 2012 työryhmän kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman arviointia varten. Tavoitteena oli arvioida, kuinka hyvin ohjelma oli saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja kuinka riittäviä tehdyt toimet olivat olleet kemikaaliohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmältä odotettiin myös toimenpide-ehdotuksia uusista, esille nousseista tarpeista. Työryhmän arviointi valmistui vuonna Arvioinnin mukaan viestintää tulisi käyttää nykyistä paremmin hyödyksi kemikaaliriskien hallinnassa. Viestintä nähtiin keskeisenä osana kaikkia toimenpidesuosituksia. Myös viestinnän resursseihin ja viestintäyhteistyöhön eri vastuutahojen kanssa kiinnitettiin huomiota. Työryhmä esitti, että keskeiset vastuutahot laatisivat kemikaaliriskien viestintää koskevan toimintaohjelman vuoden 2013 loppuun mennessä. Työryhmä toivoi ohjelmassa otettavan huomioon muun muassa seuraavat työryhmän tärkeiksi tunnistamat toimet: - tiedotetaan kemikaalialtistumisesta ja riskien hallinnasta - kiinnitetään huomiota riskiviestinnän osaamiseen sekä viestinnän resursseihin - lisätään kuluttajien tietoisuutta kemikaalien riskeistä ja niiden hallinnasta painopisteenä nuoret - lisätään tiedottamista kuluttajille kemikaalien riskeistä - kehitetään monisuuntaista ja aktiivista viestintää viranomaisten, eturyhmien ja muiden toimijoiden kesken osallistumisen parantamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi osallistuivat Tukesin lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM), ympäristöministeriö (YM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL) sekä Aluehallintovirasto (AVI). Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Esa Nikunen Tukesista. Työryhmän jäseninä toimivat viestintäjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo Tukesista, ylitarkastaja Jussi Poutanen, ylitarkastaja Kirsi Kyrkkö, neuvotteleva virkamies Marilla Lahtinen ( asti), neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen, tiedottaja Anne Koskela ja tiedottaja Katja Sibenberg STM:stä, neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä, ylitarkastaja Kati Suomalainen ja viestintäasiantuntija Ulla Ahonen YM:stä, maatalousylitarkastaja Tove Jern MMM:stä, yksikönpäällikkö Taina Nystén, tiedottaja Saara Reinimäki ja viestintäasiantuntija Ulla Ala-Ketola SYKEstä, johtava tutkija Hannu Kiviranta, tiedottaja Mervi Pitkänen ja tiedottaja Johanna Leinonen THL:stä, tiimipäällikkö Tiina Santonen, tiimipäällikkö Kristiina Kulha ja projektipäällikkö Minna Huuskonen TTL:stä sekä tarkastaja Tuija Vähänen-Koivuluoma AVIsta. Työryhmän sihteerinä toimi tiedottaja Heta Kylmämaa Tukesista. Viestintäsuunnitelmaluonnosta esiteltiin keskeisille sidosryhmille kuulemistilaisuudessa Helsingissä , minkä jälkeen luonnos oli avoimesti kuultavana asti Tukesin verkkosivuilla. Viestintäsuunnitelma ulottuu KELO-ohjelman tavoin vuoteen Sen toteuttamiselle tehdään vuosittaiset tarkemmat suunnitelmat ja samalla sitä voidaan tarvittaessa ajantasaistaa. KELO-ohjelmasta poiketen viestintäsuunnitelma laadittiin niin, että siinä otetaan huomioon koko kemikaalilainsäädäntö, myös biosidi- ja kasvinsuojeluaineita koskevat säädökset sekä kosmetiikkalainsäädäntö. Viestintäsuunnitelman valmistelu käynnistettiin maaliskuussa 2013 laajana verkostoyhteistyönä, jota koordinoi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Suunnitelman valmisteluun 2

5 Viestinnän tavoitteet 2 Kemikaaliviestinnän tehostamisella pyritään parantamaan kemikaaliturvallisuutta ja erityisesti varmistamaan, että kemikaaleja käytettäisiin turvallisesti ja niihin sisältyvät riskit tiedostettaisiin niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Sekä kuluttajat, toiminnanharjoittajat, ammatilliset kohderyhmät että poliittiset päättäjät tarvitsevat tietoa kemikaaleihin liittyvistä riskeistä, erityisesti niiden vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön. 2.1 Yleiset kemikaaliviestinnän kehittämistavoitteet Jokainen ihminen altistuu lukuisille kemikaaleille päivittäin hoitaessaan hygieniaansa, siivotessaan, syödessään ja jopa hengittäessään. Vaikka kaikki kemikaalit eivät ole vaarallisia, osa on, ja niille altistumista kannattaa välttää. Kasvinsuojeluaineet levitetään ympäristöön tarkoituksellisesti, mutta myös muut kemikaalit päätyvät yleensä sinne jossakin elinkaarensa vaiheessa. Ympäristössä vaaralliset kemikaalit aiheuttavat monia erilaisia haittavaikutuksia. Suomeen tuodaan tai täällä valmistetaan yhteensä yli vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia, jotka sisältävät yli 4500 vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Osa kemikaaleista on sellaisia, joiden käyttö ei ole välttämätöntä, tai käyttöön voidaan helposti valita vähemmän vaarallisia aineita tai seoksia. Toisaalta iso osa kemikaaleista ja niiden hyödyistä ovat välttämättömiä nykyaikaisen elämäntavan ylläpitämiselle. Työsuojelussa on kemikaalien aiheuttamiin riskeihin kiinnitetty jo pitkään huomiota, kuluttajien ja ympäristön altistumisen minimointi on tuoreempi päämäärä. Myös varovaisuusperiaatteen soveltaminen kemikaalien aiheuttamisen riskien ehkäisyssä on vielä uutta. Suomessa kemikaaliasioista vastaavat useat eri viranomaiset. Viranomaisten resurssit viestintään yleensä ja kemikaaliviestintään erityisesti vaihtelevat paljon keskenään. Kullakin taholla on omat painotuksensa ja näkökulmansa kemikaaliasioihin yhteistä priorisointia aiheen tiimoilta ei aiemmin ole tehty. Kemikaaleja koskevan viestintäsuunnitelman tavoitteena on lisätä luotettavan tiedon jakamista sekä lainsäädännön vaatimuksista että yritysten, kasvinsuojeluaineita ja biosideja ammatikseen käyttävien ja kuluttajien mahdollisuuksista itse vaikuttaa kemikaalien aiheuttamiin terveys- ja ympäristöhaittoihin. Yhteisten, eri tahojen yhdessä keskeisinä pitämien pääviestien kautta kemikaaliturvallisuuteen liittyvät teemat voidaan tuoda laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sitä kautta voidaan vaikuttaa kemikaaliturvallisuuden paranemiseen monin eri tavoin. Kiinnostus kemikaaleja kohtaan lisääntyy, ja ne ovat nousemassa yhä näkyvämmin myös median huomioon. Nykyisessä mediaympäristössä erilaiset kohut vaativat viranomaisilta nopeaa reagointia kemikaaliasioiden ollessa kyseessä yleensä useammalta viranomaistaholta. Sen vuoksi tarvitaan toimivaa yhteistyöverkostoa. Myös viestinnän sävyyn, keinoihin ja kanaviin on kiinnitettävä eri lailla huomiota kuin aiemmin. Perinteinen tiedottaminen ei enää riitä, koska asiapitoinen kemikaalitieto voi hukkua helposti loputtomiin verkkokeskusteluihin ja sosiaalisessa mediassa jaettuihin kokemuksiin. Viranomaisten viestit kaipaavat selkeyttä ja kuhunkin käyttötarkoitukseen ja kohderyhmään sopivaa muokkausta. Uudet sosiaalisen median kanavat avaavat kemikaalitiedon levittämiseen myös paljon uusia mahdollisuuksia. Myös erityisryhmät kuten maahanmuuttajat, lapset ja näkövammaiset tulee ottaa kemikaaliturvallisuudesta viestittäessä huomioon. Suomalaisten kemikaalitietoutta ei ole juuri mitattu. EU-maissa tehtyjen Eurobarometri-tutkimusten mukaan kansalaisten perustiedot ovat kaikkialla heikot: esimerkiksi kemikaali-sanan merkitys on epäselvä eikä varoitusmerkkejä juurikaan tunneta. Tätä suunnitelmaa toteutettaessa on tarkoitus seurata kyselytutkimusten avulla, miten viestintään panostaminen vaikuttaa kuluttajien kemikaalitietouteen. Laaja viranomaisyhteistyö tämän suunnitelman tekemisessä luo uusia mahdollisuuksia suunnata yhteisiä viestintäponnisteluja sinne, missä niitä eniten tarvitaan ja missä niiden vaikuttavuus on suurin. 3

6 NYKYTILAN HAASTEITA Kemikaaleihin liittyvä tieto on luonteeltaan tieteellistä ja vaikeaselkoista Kemikaaleihin liittyvät vaarat eivät näy ulospäin, ja niiden mittaamisessa käytettävät pitoisuudet eivät avaudu Kemikaaleihin liittyviä riskejä vähätellään, käyttöohjeita ei lueta/noudateta Varoitusmerkintöjä ei tunneta / niistä ei välitetä Kemikaaleihin liittyy aiheettomia pelkoja Kemikaaliasioista vastaavat viranomaiset ovat hajallaan, viestintäyhteistyötä ei juuri ole tehty, viestintä hajallaan Resursseja aktiiviseen viestintään/ kampanjointiin ei ole osoitettu Keskeisiä yhteisiä ydinviestejä / prioriteetteja ei ole määritelty Kemikaaliasiat nousemassa median huomion keskiöön erilaiset kohut vaativat nopeaa reagointia (= erityistilanneviestintää) yleensä useammalta viranomaistaholta TAVOITTEITA Kuluttajille suunnatussa viestinnässä konkretisoidaan ja yksinkertaistetaan kemikaalitietoa ja löydetään siihen sopivia viestintäkeinoja (mm. infografiikka, mobiilisovellukset, videot) Osallistutaan ja ohjataan kemikaaleihin liittyvää keskustelua valittujen pääviestien mukaiseen suuntaan Luodaan kemikaaliviestintää varten toimiva vastuuviranomaisten yhteistyöverkosto, joka toteuttaa suunnitelmallista viestintää ja kykenee reagoimaan nopeasti nouseviin mediaviestintätarpeisiin Yhteisen kemikaaliviestinnän toimenpiteet suunnitellaan vuosittain ja niille varataan resurssit Viestinnässä tunnistetaan riskiperusteisesti tärkeimmät kohderyhmät ja kohderyhmäkohtaiset viestinnän tavoitteet Yhteiselle, eri vastuutahojen viestinnälle luodaan yhteiset pääviestit Riski- ja erityistilanneviestinnän osaamista verkostossa kehitetään 2.2 KELO-ohjelman väliarvioinnin toimenpidesuositukset Tarkistettuun KELO-ohjelmaan valittiin 31 toimenpidesuositusta, joista uusia on 12. Suosituksissa mainitut toimet esitetään viidellä vaikutusalueella, jotka ovat: 1. REACH- ja CLP-asetusten tavoitteiden saavuttaminen ja uuden tiedon hyödyntäminen 2. Altistumistiedot ja seuranta 3. Yritysten ja muiden toiminnanharjoittajien kemikaalien riskinarviointi ja riskinhallinta 4. Tuotteiden ja valmisteiden aiheuttamien kemikaaliriskien vähentäminen Kaikkiin näihin liittyy viestinnällisiä tavoitteita. Tähän suunnitelmaan on koottu (Liite) viestinnän näkökulmasta tärkeimmät suositukset, joissa: viestinnällä voidaan merkittävästi vaikuttaa kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien vähentämiseen on uusia ja ennen lähestymättömiä kohderyhmiä tarvitaan erityisen paljon tai uudenlaista viestintää verkoston avulla saadaan lisäarvoa ja voidaan tehostaa viestinnän vaikuttavuutta. 5. Kansainvälinen vaikuttaminen 4

7 Liitteessä luetelluista toimenpidesuosituksista keskeisimpiä ovat: Edistetään kemikaali-, kasvinsuojelu ja kosmetiikkalainsäädännön mukaisista menettelyistä saadun kemikaalitiedon siirtämistä tuotantoketjussa lopputuotteiden valmistajille ja edelleen kuluttajille asti Kannustetaan vaarallisten kemikaalien korvaamista Tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskinarviointia ja -hallintaa Edistetään kosmetiikan turvallista käyttöä Tämän viestintäsuunnitelman tarkoituksena on luoda suuntaviivat viranomaisten yhteistyönä tehtävälle viestinnälle. Tämän lisäksi jokainen viestintäsuunnitelman laatimiseen osallistunut taho viestii edelleen omalle vastuulleen kuuluvista asioista omien suunnitelmiensa mukaisesti. Viestintäsuunnitelman toteuttamiseen otetaan tarvittaessa mukaan viranomaisten lisäksi muitakin tahoja silloin kun se on viestin perillemenon kannalta hyödyllistä eikä se vaaranna viranomaisviestinnän uskottavuutta. Teollisuuden oma rooli kemikaalien vaaroista ja riskeistä viestittäessä on keskeinen. Pääviestit ja -periaatteet 3 Yhteisen kemikaaliviestinnän pääviestejä on kaksi, joista toinen on suunnattu yrityksille, joita kemikaalilainsäädännön vaatimukset koskevat ja toinen tavallisille kuluttajille. Toiminnanharjoittajille korostetaan kilpailuetuja ja taloudellisia hyötyjä, joita vaarallisten kemikaalien korvaamisella voidaan saavuttaa. Kansalaisviestinnässä tuodaan esiin omien valintojen merkitystä kemikaalialtistumisen sekä ympäristön kuormituksen vähentämisessä. Lisäksi kehotetaan luottamaan viranomaisinformaatioon. Varovaisuusperiaatetta tuodaan esiin viestinnässä. Tunne kemikaalisi ja velvoitteesi! Kemikaaliriskien hallinta on yrityksille kannattavaa toimintaa. AMMATILLISET KOHDERYHMÄT Kuluttaja voi valinnoillaan ja toiminnallaan vaikuttaa omaan ja ympäristön kemikaalialtistumiseen. Kuuntele viranomaistietoa! KULUTTAJAT/KANSALAISET 5

8 Pääviestejä tuodaan esiin kaikessa viestinnässä. Yhteinen viestintä noudattaa myös pääperiaatteita, joiden mukaan kemikaaliviestintä on selkeää - Viestinnän keinoin yksinkertaistetaan ja tieteellisyyttä popularisoidaan, havainnollistetaan, visualisoidaan tai muuten muokataan viestintää kullekin kohderyhmälle ymmärrettäväksi. Kemikaaleihin liittyvä tieto on luonteeltaan tieteellistä, ja niihin liittyvä lainsäädäntö vaikeaselkoista. Kemikaaliviestinnässä keskitytään kemikaaliturvallisuuden kannalta olennaisiin asioihin. luottamusta vahvistavaa Kemikaaleihin liittyy myös aiheettomia pelkoja. Ylimääräisten pelkojen synnyttämistä voidaan välttää kertomalla myös onnistumisista ja myönteisestä kehityksestä, kemikaalien välttämättömyydestä ja hyödyistäkin - ei pelkistä riskeistä, vaaroista ja kemikaaleihin liittyvistä ongelmista. Kemikaalien vaaroja ei liioitella eikä lietsota pelkoja, vaan siltä osin kuin voidaan, pyritään lisäämään kansalaisten luottamusta siihen, että kemikaaliturvallisuus on viranomaisten hyvissä käsissä. nopeaa ja avointa Kemikaaleihin liittyvät vaarat ovat usein näkymättömiä ja myös pelottavia. Jos jokin kemikaalivaara nousee esiin esimerkiksi mediassa, ihmiset hätääntyvät helposti. Kemikaaliviestinnän verkostotoimijoiden on tällöin kyettävä nopeasti ja avoimesti ja eri kanavien kautta välittämään kansantajuista, luotettavaa tietoa tilanteesta kansalaisille ja antamaan toimintaohjeita. Erityisen tärkeää tämä on kemikaaleihin liittyvissä erityisitilanteissa. luotettavaa ja kansalaisia ohjaavaa Kun kansalaisille ja yrityksille kerrotaan kemikaaleihin liittyvistä vaaroista ja riskeistä, annetaan samalla aina heille myös neuvoja ja toimintaohjeita, miten näitä riskejä voidaan vähentää tai välttää. 4 Kohderyhmät ja kanavat Kemikaaliviestinnän keskeisiä kohderyhmiä ovat niin tavalliset kuluttajat kuin kemikaaleja käyttävät yritykset. Kuluttajista erityisenä kohderyhmänä ovat kemikaaliohjelman painotusten mukaisesti nuoret ja lapsiperheet. Erityisesti pk-yrityksiin kohdennettavalla viestinnällä voidaan vähentää kemikaalien riskejä ihmiselle ja ympäristölle. Lisäksi kemikaaliviestintää suunnataan nanoteknologiaa hyödyntäville yrityksille ja kosmetiikan ammattikäyttäjille ja kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttäville, kuten maaviljelijöille sekä puutarhan- ja urheilukentänhoitajille. Kemikaalitietoa välitetään myös poliittisille päättäjille, muille viranomaisille Suomessa ja EU:ssa sekä julkisia hankintoja tekeville organisaatioille. Taulukkoon 1 on koottu viestinnän teemoja, kanavia ja keinoja kohderyhmittäin, sekä vastuutahot kohderyhmittäin (päävastuutahot lihavoitu). 6

9 Taulukko 1 Kohderyhmä Toiminnan harjoittajat ja pk-yritykset Ammatilliset kohderyhmät Tavoite Yritykset toimivat lainsäädännön mukaan. Kemikaaliriskien hallinta on yritysten mielestä järkevää ja usein taloudellisestikin kannattavaa. Yritykset hyödyntävät ja tekevät käyttöturvallisuustiedotteita. Esimerkkejä kanavista ja keinoista monisuuntainen ja aktiivinen viestintä kemikaaliohjelman toimeenpanosta vastaavien toimijoiden kesken tiedotteet, uutiskirjeet, infotilaisuudet, KemikaaliVihi, Stoffenmanager kemikaalineuvonta.fi, työterveyshuolto, oppaat, muistilistat, laskurit, someyhteisöt (LinkedIn) Vastuutaho TTL, Tukes, STM, Avi, ELY, SYKE Nuoret työntekijät Nuoret työntekijät ymmärtävät kemikaaliturvallisuuden merkityksen. neuvonta, kampanjat, koulutusmateriaali TTL, Tukes, STM, Avi Kosmetiikan ammattilaiset Kosmeettisia valmisteita käytetään oikeaoppisesti ja haitallisimmat valmisteet on korvattu. oppaat, neuvonta, yhteistyö Teknokemian yhdistyksen kanssa, kampaamoita kiertävät tarkastukset/valvonta TTL, Tukes, STM Kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttävät Kasvinsuojeulaineita käytetään kestävästi. Pistekuormitus vähenee. neuvonta, koulutus, koulutusmateriaali, tiedotteet Tukes, MMM, TTL, SYKE Nanoteknologiaa hyödyntävät yritykset Nanojen turvallinen käyttö edistyy. Nanoihin liittyvästä tutkimustyöstä kerrotaan neuvonta, oppaat, tilaisuudet, tiedotteet TTL, STM, THL, Tukes, SYKE 7

10 Kuluttajat / Kansalaiset Kohderyhmä Tavoite Esimerkkejä kanavista ja keinoista Vastuutaho Kuluttajat/kansalaiset yleisesti Kemikaalien varoitusmerkit tunnetaan ja kemikaaleja käytetään oikeaoppisesti, käyttöohjeita noudattaen ja niiden jätehuollosta huolehditaan asianmukaisesti. Valvonnan tulokset ovat kuluttajien tiedossa. Väestön kemikaalialtistuminen vähenee. tiedotteet, chatit, somekampanjat, videot, infografiikka, kilpailut, kyselytutkimukset yhteistyö sisustus- yms. lehtien kanssa, liitteet lehtiin hakukoneoptimointi Tukes, THL, SYKE Ymmärrys kemikaalien yhteisvaikutuksesta lisääntyy. Vaarallisten aineiden ympäristövaikutukset vähenevät. Kosmetiikan käyttöohjeiden noudattamisen tärkeys tiedostetaan nykyistä paremmin. Rakentamisessa ja remontoinnissa käytetään kemikaaleja oikeaoppisesti. Koulut, oppilaitokset, opettajat Opetuksessa tuodaan kemikaalit ja niiden hyödyt ja haitat sekä ympäristö-ja terveysriskit riittävästi esiin. opetusmateriaali, opettajien koulutus, some, Kemikaalivihi Tukes, THL STM, YM, TTL, SYKE, OKM Myös työturvallisuusnäkökohdat huomioidaan opetuksessa. Nuoret Käyttöohjeita noudatetaan kosmetiikassa (mm. hiusvärit, tekokynnet, ripset). Nuoret tunnistavat tatuointeihin liittyvät kemikaaliriskit. Noudatetaan nollatoleranssia kemikaalien päihdekäytössä. some, kampanjat, verkkosivustot, kysely- ja neuvontapalstat, kyselytutkimukset, oppikirjat Google-tiedon lisääminen, wikipediatieto Tukes, THL, STM Nuoret osaavat vertailla eri kosmeettisten valmisteiden riskejä toisiinsa. 8

11 Kohderyhmä Tavoite Esimerkkejä kanavista ja keinoista Vastuutaho Lapsiperheet Kodin kemikaaleja käytetään turvallisesti. Lapsien kemikaalialtistumista vähennetään. some, kampanjat, verkkosivustot, kysely- ja neuvontapalstat, kyselytutkimukset, neuvolayhteistyö Tukes, TTL (raskaus ja työaltistuminen -teeman osalta), SYKE Odottavat äidit tunnistavat kemikaalien käyttöön liittyvät riskit. Julkisia hankintoja tekevät Vaarallisten aineiden minimointi on valintakriteereinä hankinnoissa. oppaat, Hometalkoot.fi Tukes, TTL, THL, TEM, YM, SYKE Kemikaalien käyttöön erityisesti homesaneerauksissa on tarjolla riittävästi opastusta. Poliittiset päättäjät Tuodaan esille kemikaalilainsäädännön kansallisia prioriteetteja ja kehitettävää lainsäädännössä. lobbaus, tilaisuudet, esitteet STM, MMM, YM, Tukes Muut kuin ns. kemikaaliviranomaiset Suomessa ja Euroopassa Tuodaan esille kemikaaliviestinnän strategisia linjauksia. tilaisuudet, kokoukset Kaikki Toimittajat ja toimittajaopiskelijat Toimittajien ja toimittajaopiskelijoiden ymmärrys kemikaaliasioista yleensä paranee. toimittajakurssit, mediatilaisuudet, seminaarit, yhteistyöhankkeet opiskelijoiden kanssa Kaikki 9

12 5 Vastuut ja roolit Tukes koordinoi kemikaaliviestinnän verkostoa, jossa on edustajat STM:stä, MMM:stä, YM:stä, TEM:stä, aluehallintovirastosta, SYKEstä, THL:stä, TTL:stä sekä Evirasta. Kemikaaliviestintäverkosto laatii vuosittaiset kemikaaliviestinnän toimenpidesuunnitelmat. Tähän suunnitelmaan kirjataan ne kampanjat ja aiheet, joiden toteutuminen vaatii erityistä ponnistelua viranomaisilta yhdessä. Laajempiin viestintäprojekteihin määritellään toimenpidesuunnitelmassa vastuutaho, joka vetää ja toteuttaa kampanjaa sekä hankkii siihen rahoituksen. Vastuutaho voi pyytää kampanjan toteuttamiseen osanottajia tarvittaessa myös viestintäverkostosta tai ostaa ulkopuolista viestinnän osaamista. Viestintäverkoston toimintaa varten perustetaan sähköpostiryhmä, jossa mukana olevat tahot voivat jakaa kemikaaliviestintään liittyvää valmista materiaalia, seminaarikutsuja ja muuta ns. valmista materiaalia. Kemikaaliviestintäverkoston epävirallisemmaksi kanavaksi perustetaan suljettu Facebook-ryhmä, jossa voi nopeastikin vaihtaa ajatuksia kemikaaliviestintään liittyvissä asioissa. Molemmat kanavat helpottavat toimintaa myös kemikaaleihin liittyvissä viestinnän erityistilanteissa. Kemikaaliviestintäverkosto kokoontuu vuosittain. Kokouksissa käydään läpi myös kunkin osallistuvan tahon omat kemikaaliviestintäpainotukset seuraavalle vuodelle. Lisäksi tehdään toimenpidesuunnitelma seuraavan vuoden yhteiselle viestinnälle. Vuosittaisissa kokouksissa myös tarvittaessa päivitetään tätä viestintäsuunnitelmaa. Organisaatiot pitävät toisensa jatkuvasti ajan tasalla oppimielessä hyödyllisistä kokemuksistaan kemikaaliviestinnässä. Kemikaalineuvottelukunta KENK seuraa kemikaaliviestintäverkoston toimintaa, käsittelee viestintäsuunnitelman ja saa tiedoksi vuosittaiset toimenpidesuunnitelmat, joihin se voi esittää kommentteja ja muutostoiveita. 6 Resurssit Kemikaaliviestintää toteutetaan ja rahoitetaan pääsääntöisesti osana kunkin organisaation perustoimintaa. Näyttävimpiin ja kustannuksiltaan suurimpiin yhteiskampanjoihin voidaan hakea erillistä projektirahoitusta. Joissain tapauksissa kampanjoita voidaan toteuttaa myös yhteistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, jolloin yhteistyökumppanit voivat osallistua kustannuksiin. Sopivia kumppaneita voivat olla esimerkiksi toimialojen ja kaupan alan keskusjärjestöt. Viranomaistoiminnan riippumattomuuteen on kiinnitettävä aina erityistä huomiota. Kemikaaliviestintäverkosto seuraa Suomen ulkopuolella saman aiheen parissa tehtävää työtä ja mahdollisuuksien mukaan osallistuu myös pohjoismaiseen ja EU:n kemikaaliviestintäyhteistyöhön ja yhteisiin viestintäponnisteluihin. Valmiina olevia materiaaleja pyritään hyödyntämään aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Vuosittain pyritään toteuttamaan 1-2 laajempaa kampanjaa aiheista, jotka ovat ajankohtaisia. Aiheiksi pyritään valitsemaan teemoja, joista on käytössä tieteellisesti korkeatasoista tietoa. Kemikaaliviestintäverkosto seuraa vuosittaisissa kokouksissaan viestintäkampanjoiden budjettia ja tuloksellisuutta ja raportoi tuloksista myös KENKille. 10

13 Seuranta 7 Kemikaaliviestintäverkosto kokoontuu kerran vuodessa sopimaan seuraavan vuoden toimenpidesuunnitelmasta sekä käymään läpi edellisen vuoden yhteisten viestintäaktiviteettien onnistumisen ja organisaatioiden omat merkittävimmät viestintätoimenpiteet. Tukes koordinoi verkostoa ja kutsuu sen koolle. Kampanjoiden tehoa ja vaikuttavuutta seurataan kyselytutkimuksien avulla. Kyselytutkimusten tulokset käydään läpi vuosittaisissa kokouksissa ja otetaan huomioon seuraavan vuoden toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa. Toimenpidesuunnitelmaan pyritään kirjaamaan toimenpiteiden lisäksi myös mittareita, joilla voidaan seurata viestinnän onnistumista. Termien selityksiä Biosidi Biosidit ovat kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä. Biosideja ovat esimerkiksi ihon ja pintojen desinfiointiaineet, tuholaistorjuntaaineet, teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys- ja puunsuoja-aineet sekä alusten kiinnittymisenestoaineet. Biosidivalmisteet jaetaan 22 eri valmisteryhmään käyttötarkoituksensa mukaan. CLP 2010 voimaan tullut EU-asetus, jonka tavoitteena on yhtenäistää kemikaalien varoitusmerkintöjä Euroopassa ja globaalistikin (CLP = Classification, Labelling and Packaging). KELO Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma, jonka tavoitteena minimoida kemikaaleista Suomessa aiheutuvat haitalliset vaikutukset osana Johannesburgin YK:n huippukokouksen tavoitteiden saavuttamista. Vuoteen 2020 ulottuva ohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa 2003 ja sitä päivitettiin Kemikaali Alkuaineita, niiden muodostamia yhdisteitä sekä eri yhdisteiden seoksia. Vaarallisina kemikaaleina pidetään sellaisia, jotka voivat elimistöön tai ympäristöön jo vähäisinä määrinä joutuessaan aiheuttaa haittoja. Kemikaalivihi Kemikaalivihi on vapaamuotoinen verkosto kemikaalien turvallisesta käytöstä työpaikoilla. KENK KENK eli Kemikaalineuvottelukunta on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvottelukunta, joka seuraa ja edistää kemikaalivalvontaa ja viranomaisten välistä poikkihallinnollista yhteistyötä, valvonnan toimeenpanoa sekä kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutuksia koskevaa tutkimusta. Kemikaalineuvottelukunnassa ovat edustettuina kaikki kemikaalivalvonnan kannalta keskeisimmät viranomaiset sekä kaupan, teollisuuden, työntekijöiden, tutkimuslaitosten ja eräiden kansalaisjärjestöjen edustajat. REACH 2007 voimaan tullut EU-asetus, jonka tavoitteena on parantaa terveyden- ja ympäristönsuojelua kemikaalien aiheuttamia vaaroja vähentämällä. Asetus velvoittaa yritykset rekisteröimään kemikaalit, kokoamaan niistä perustiedot ja arvioimaan niiden riskit. Asetuksessa ohjeistetaan myös kemikaaleihin liittyvistä lupamenettelyistä ja rajoituksista sekä perustetaan Euroopan kemikaalivirasto ECHA. (REACH = Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals). Stoffenmanager Kemikaaliriskien hallintaan kehitetty verkkopohjainen työkalu, jota on käytetty yli 10 vuoden ajan useissa Euroopan maissa. Suomenkielinen version laatimiseen ovat osallistuneet Työterveyslaitos, VTT sekä Itä-Suomen yliopisto Työsuojelurahaston rahoituksella. Stoffenmanger tarjoaa apua mm. työpaikkojen työturvallisuuslain mukaisten kemikaaliriskinhallinta-velvoitteiden täyttämiseen, REACH-velvoitteiden noudattamiseen, nanomateriaalien riskinhallintaan sekä riskeistä kommunikoimiseen työpaikoilla. Varovaisuusperiaate YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (1992) varovaisuusperiaate määriteltiin oikeutena toimia, vaikka tieteellinen näyttö jostakin ilmiöstä ei vielä ole sitova, jos seuraukset ilmiöstä ovat vakavia tai palautumattomia. 11

14 Liite KELO-ohjelman viestinnällisesti keskeisimmät toimenpidesuositukset Toimenpidesuositus Edistetään REACH- ja CLP-asetusten (viestintäsuunnitelmassa koko kemikaali-, kasvinsuojeluaine- ja kosmetiikkalainsäädännön) mukaisista menettelyistä saadun kemikaalitiedon siirtymistä tuotantoketjussa lopputuotteiden valmistajille ja edelleen kuluttajille asti Kannustetaan vaarallisten kemikaalien korvaamista Selvitetään väestön kemikaalialtistumista Viestinnällinen päätavoite Tunne kemikaalisi ja velvoitteesi! Yrittäjät tuntevat kemikaalilainsäädännön ja noudattavat sitä Työntekijät tietävät kemikaaleihin liittyvät riskit ja osaavat välttää niitä. Yritykset tietävät, mitä kemikaaleja ne saavat käyttää mihinkin tarkoitukseen (=tunnistetut käytöt). Kuluttajat tuntevat varoitusmerkinnät sekä toimivat niiden ja käyttöohjeiden mukaan. Kuluttajat tunnistavat, missä kaikkialla on vaarallisia kemikaaleja ja niitä ei käytetä turhaan eikä väärin. Yritykset ymmärtävät, että vaarallisten kemikaalien korvaaminen voi olla tuottavaa toimintaa ja että ympäristöstä ja kemikaaliturvallisuudesta huolehtiminen on kilpailutekijä. Ihmiset luottavat, että kemikaalilainsäädäntö toimii ja vaaralliset kemikaalit karsiutuvat markkinoilta. Kuluttajat tunnistavat, missä kaikkialla on vaarallisia kemikaaleja ja miten niille altistutaan. Riskiryhmässä olevat tunnistavat kuuluvansa siihen. Kuluttajat osaavat suhteuttaa kemikaalin käytön oman terveytensä kannalta ja toimivat sen mukaan. Esimerkkejä viestinnän teemoista ja sisällöistä Kemikaalilainsäädännön käyttöohje yrityksille. Tavoitteena tehdä kemikaalilainsäädäntöön liittyvät vaatimukset tutuiksi ja lisätiedon hankkiminen helpoksi. Käyttöturvallisuustiedotteiden suomentaminen /käyttöohjeet: Miten käyttöturvallisuustiedotetta luetaan ja hyödynnetään?. Varoitusmerkintöjen ja käyttöohjeiden merkitys kuluttajakemikaaleissa. KENK- päivittää kemikaalilainsäädäntöesitteen. Tiedotetaan hyvistä vaarallisten kemikaalien korvaamiskäytännöistä. Kemikaalit kotitalouksissa. Neuvoja, miten voi itse vähentää omaa ja ympäristön kemikaaleille altistumista. Ohjeita homesaneerauksia tekeville yrityksille: tavoitteena on saada kemikaalien käyttö homesaneerauksissa hallintaan. Tiedotetaan kasvisuojeluaineiden kestävän käytön kansallisesta toimeenpano-ohjelmasta (NAP). Hyviä esimerkkejä siitä, miten työympäristö ja ympäristöasioiden hyvä hallinta on edistänyt yritysten toimintaa ja myös päinvastaisia tapauksia. Tiedotetaan kemikaalien kielloista, rajoituksista ja lupamenettelyistä. Älä käytä kemikaalia näin -kampanja. Nostetaan esiin vaarallisten kemikaalien tyypillisiä, vaarallisia käyttökohteita riskiryhmillä. Kerrotaan, miten asiat voi tehdä toisin. Viestintää varoitusmerkintöjen ja käyttöohjeiden merkityksestä. Kampanjoita riskiryhmiin kuuluviksi tunnistetuille. Lainsäädännön onnistumisista viestiminen. Esimerkiksi kuinka onnistuttiin pääsemään eroon vaarallisimmista raskasmetalleista/ aineista kuluttajille myytävissä kemikaaleissa tai miten altistuminen jollekin tietylle aineelle on vähentynyt. Jaetaan tietoa altistusmistavoista. 12

15 Toimenpidesuositus Tehostetaan vaarallisten aineiden ympäristöseurantoja Selvitetään altistumista ja kehitetään riskinhallintaa työpaikoilla Viestinnällinen päätavoite Kuluttajat ja yritykset tietävät, miten heidän käyttämänsä kemikaalit päätyvät ympäristöön ja vaikuttavat siihen ja terveyteen. Yritykset ja viranomaiset tietävät vakavimman vaaran aiheuttavat kemikaalialtistumiset. Esimerkkejä viestinnän teemoista ja sisällöistä Lainsäädännön onnistumiset. Miten muuttuva lainsäädäntö, esim. kiellot ja rajoitukset on parantanut elinympäristön tilaa. Viestitään ympäristöpitoisuuksien trendeistä. Viestitään seurantatiedon tarpeesta. Tunne kemikaalisi - vältä vaara! Viestitään Suomessa työpaikoilla vakavinta vaaraa aiheuttavista kemikaaleista ja kerrotaan, miten niiden aiheuttamia riskejä voidaan hallita. Tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskinarviointia ja -hallintaa Kehitetään riskien arviointi- ja hallintamenetelmiä kemikaalien yhteisvaikutuksista Edistetään nanomateriaalien terveys- ja ympäristövaikutusten tutkimusta sekä riskinarviointia ja -hallintaa tuotannossa ja käytössä sekä jätevaiheessa. Edistetään hormonitoimintaan vaikuttaviksi tunnistettujen aineiden aiheuttamien riskien arvioimista ja vähentämistä Pk-yritykset ymmärtävät ja hallitsevat kemikaalien aiheuttamat riskit. Työterveyshuolto tunnistaa vaarallisiin kemikaaleihin liittyvät riskit (altistuminen, tapaturmat). Pk-yritykset hyödyntävät olemassa olevaa informaatiota, välineitä ja asiantuntijoita riskinarvioinnissa ja -hallinnassa. Yritykset suhtautuvat myönteisesti kemikaalien turvalliseen käyttöön ja tunnistavat siihen liittyvät hyödyt. Ihmiset tietävät, että kemikaalien yhteisvaikutuksia tutkitaan. Kuluttajat pitävät viranomaisia avoimina tiedon antajina, vaikka kovin paljon varmaa ei voida vielä sanoa. Ihmisille kerrotaan avoimesti siitä, mitä ei tiedetä ja mitä jo tiedetään. Ihmiset tietävät, että nanomateriaaleja ja hormonitoimintaa häiritseviä aineita tutkitaan. Ihmiset tietävät, että nanomateriaalit ovat heterogeeninen ryhmä, kaikki eivät ole vaarallisia, osa on. Nanoja käyttävät yritykset tietävät, mikä on nanojen turvallista käyttöä. Kansalaiset ja yritykset pysyvät ajan tasalla siitä, mitä hormonitoimintaa häiritsevistä aineista tiedetään ja miten niitä säädellään. Korvaa vaaralliset kemikaalit, imago paranee ja voit säästää rahaa! Motivoidaan yrityksiä kemikaalien turvalliseen käyttöön (laskuri yrityksille, kuinka paljon voi säästää, jos välttää yhdenkin ammattitaudin). Stoffenmanager-työpaikkojen kemikaaliriskinhallinnan välineenä. Työterveyshuolto työnantajan tukena. Tavoitteena on, että myös työterveyshuolto tunnistaa vaarallisiin kemikaaleihin liittyvät riskit (altistuminen, tapaturmat). Tulevaisuudessa Stoffenmanager tarjoaa tähän tukea. Kemikaalivihi-verkosto auttaa. (verkosto tarjoaa tietoa kemikaalien turvallisesta käytöstä työpaikoilla) Viestitään tutkimusten ja säädösten etenemisestä sekä yhteisvaikutusten merkityksestä ihmiselle ja luonnolle. Viestitään siitä, miten yhteisvaikutuksia työpaikoilla arvioidaan (kohteena työterveyshuollot ja muut asiantuntijat). Mikä on nanomateriaali, mitkä kemikaalit ovat hormonitoimintaa häiritseviä? Luonnosta havaittu selvimmät merkit hormonitoimintaa häiritsevien aineiden vaarallisuudesta. Toisaalta e-pillereiden ja hormonikorvaushoitojen käyttö on suhteellisen yleistä viestinnän keinoin suhteutetaan tilannetta. Nanomateriaalien turvallinen käyttö yrityksissä. Viestintää tutkimustuloksista ja uusista säädöksistä. 13

Luonnos 8.11.2013. Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA

Luonnos 8.11.2013. Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA Luonnos 8.11.2013 Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 Johdanto 2 2 Viestinnän tavoitteet 2 2.1 Yleiset kemikaaliviestinnän

Lisätiedot

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Jukka Malm Varapääjohtaja Euroopan kemikaalivirasto Johdanto Euroopan kemikaalivirasto Perustettu 1.6.2007 580

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja ympäristöperäisten riskien torjunta, SOTERKOseminaari 8.10.2014

Lisätiedot

Kemikaalilaki muuttuu

Kemikaalilaki muuttuu Kemikaalilaki muuttuu nvm Marilla Lahtinen, STM Tukes koulutustilaisuus, 10.4.2013 Tukes auditorio, Pasila Aiheita kemikaalilainsäädäntökehikko uuden kemikaalilain vaikutukset biosideihin uuden lain mukaiset

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Altistumisskenaariot toiminnanharjoittajille

Altistumisskenaariot toiminnanharjoittajille Hyvinvointia työstä Altistumisskenaariot toiminnanharjoittajille -Mikä on yritykseni rooli? Niina Kallio Työterveyslaitos 7.12.2015 Työterveyslaitos Niina Kallio www.ttl.fi 2 Mitä toimenpiteitä yrityksissä

Lisätiedot

REACH - lainsäädännön vaikutukset. VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry. AK/5.4.2006 www.chemind.fi

REACH - lainsäädännön vaikutukset. VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry. AK/5.4.2006 www.chemind.fi - lainsäädännön vaikutukset KEVÄTSEMINAARI 2006 VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry 1 -asetuksen käsittely ja voimaantulo Valkoisen Kirjan valmistelu 1999-2/ 2001 parlamentin 2. lukeminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

KEMIKAALIEN TURVALLINEN KÄYTTÖ TYÖSSÄ

KEMIKAALIEN TURVALLINEN KÄYTTÖ TYÖSSÄ KEMIKAALIEN TURVALLINEN KÄYTTÖ TYÖSSÄ Sari Karjomaa Teknokemian Yhdistys ry Puhtausalan Esimies- ja asiantuntijapäivät 19.1.2017 www.teknokemia.fi @Teknokemia @SKarjomaa Esityksen sisältö Teknokemian Yhdistys

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 ENV 157 COMPET 116 IND 48 RECH 48 ECOFIN 157 ECO 32 SOC 138 SAN 76 CONSOM 28 MI 158 CHIMIE 20 ENT 65 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle?

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Jouni Räisänen Kaksi altistumisskenaariota 1 2 Kemikaaliturvallisuusarviointi altistumisskenaario Käyttöturvallisuustiedote, liitteenä altistumisskenaario

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki Irmeli Vuoriluoto, työympäristöasiantuntija, Tehy ry Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille 8.4.2013 Glo Hotel Art, Hki Ryhmän jäsenenä toimiminen ja

Lisätiedot

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012

Lisätiedot

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Yhteiset työpaikat valvontahanke 2016 2019 Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tavoitteet...2 3. Aineisto ja menetelmät...3 4. Aikataulu-

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon

Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon Ajankohtaiskatsaus REACHja CLP-asetusten toimeenpanoon KENK infotilaisuus 12.10.2010 HTC Helsinki REACH- ja CLP-asetusten velvoitteet Kemialliset aineet on rekisteröitävä, niitä voidaan arvioida, niille

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva liikenneturvallisuuden puolestapuhuja Olemme liikenneturvallisuusalan keskusjärjestö ja huolehdimme meille laissa osoitetuista

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Paula Haapasola Biosidit. Mikä on ajankohtaista juuri nyt?

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Paula Haapasola Biosidit. Mikä on ajankohtaista juuri nyt? Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Paula Haapasola 19.11.2013 Biosidit Mikä on ajankohtaista juuri nyt? Esityksen sisältö Biosidiasetuksen muutostyöstä Maksut Eri toimijoiden tehtävät ja velvollisuudet

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

REACH Roolit ja velvoitteet

REACH Roolit ja velvoitteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Tuhkunen 9.3.2011 REACH Roolit ja velvoitteet Kemikaaliaamu 11.10.2016 Lyhyesti Tukesista Tukes valvoo

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Kysymyksiä ja vastauksia Milloin hypokloriitti hyväksytään aktiiviaineeksi? Biosidivalmistekomitean (BPC) käsittelyyn on työsuunnitelman mukaan tulossa (2016-2017) : Natriumhypokloriitti (2016 joulukuussa)

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Viestinnän mahdollisuudet

Viestinnän mahdollisuudet Viestinnän mahdollisuudet 06.02.2014 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Valmisteperhe ja käsitellyt esineet lainsäädännön näkökulma

Valmisteperhe ja käsitellyt esineet lainsäädännön näkökulma Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Terhi Kuljukka-Rabb 19.11.2013 Valmisteperhe ja käsitellyt esineet lainsäädännön näkökulma Biosidiseminaari 19.11.2013 Messukeskus, Hki Sisältö Valmisteperhe Miksi

Lisätiedot

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Sopeutumisryhmä 30.11.2016 1 Helsingin sopeutumisen linjausten aikataulu Sopeutumislinjaukset valmiina vietäväksi luottamushenkilöelimen käsittelyyn

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot