Joulukuu Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joulukuu 2013. Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA 2014-2020"

Transkriptio

1 Joulukuu 2013 Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA

2 Kuvat: Esa Nikunen (sivu 5 vas.), Lauri Mannermaa (takasivu), Saara Sivonen (muut kuvat).

3 Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA Johdanto 2 2 Viestinnän tavoitteet Yleiset kemikaaliviestinnän kehittämistavoitteet KELO-ohjelman väliarvioinnin toimenpidesuositukset 4 3 Pääviestit ja -periaatteet 5 4 Kohderyhmät ja kanavat 6 5 Vastuut ja roolit 10 6 Resurssit 10 7 Seuranta 11 Termien selityksiä 11 Liite: KELO-ohjelman viestinnällisesti keskeisimmät toimenpidesuositukset 12

4 1 Johdanto Suomeen laadittiin vuonna 2006 ensimmäinen kansallinen kemikaaliohjelma (KELO). Siinä esitettiin suosituksia, joiden avulla kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja voidaan vähentää. Ympäristöministeriö asetti lokakuussa 2012 työryhmän kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman arviointia varten. Tavoitteena oli arvioida, kuinka hyvin ohjelma oli saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja kuinka riittäviä tehdyt toimet olivat olleet kemikaaliohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmältä odotettiin myös toimenpide-ehdotuksia uusista, esille nousseista tarpeista. Työryhmän arviointi valmistui vuonna Arvioinnin mukaan viestintää tulisi käyttää nykyistä paremmin hyödyksi kemikaaliriskien hallinnassa. Viestintä nähtiin keskeisenä osana kaikkia toimenpidesuosituksia. Myös viestinnän resursseihin ja viestintäyhteistyöhön eri vastuutahojen kanssa kiinnitettiin huomiota. Työryhmä esitti, että keskeiset vastuutahot laatisivat kemikaaliriskien viestintää koskevan toimintaohjelman vuoden 2013 loppuun mennessä. Työryhmä toivoi ohjelmassa otettavan huomioon muun muassa seuraavat työryhmän tärkeiksi tunnistamat toimet: - tiedotetaan kemikaalialtistumisesta ja riskien hallinnasta - kiinnitetään huomiota riskiviestinnän osaamiseen sekä viestinnän resursseihin - lisätään kuluttajien tietoisuutta kemikaalien riskeistä ja niiden hallinnasta painopisteenä nuoret - lisätään tiedottamista kuluttajille kemikaalien riskeistä - kehitetään monisuuntaista ja aktiivista viestintää viranomaisten, eturyhmien ja muiden toimijoiden kesken osallistumisen parantamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi osallistuivat Tukesin lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM), ympäristöministeriö (YM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL) sekä Aluehallintovirasto (AVI). Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Esa Nikunen Tukesista. Työryhmän jäseninä toimivat viestintäjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo Tukesista, ylitarkastaja Jussi Poutanen, ylitarkastaja Kirsi Kyrkkö, neuvotteleva virkamies Marilla Lahtinen ( asti), neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen, tiedottaja Anne Koskela ja tiedottaja Katja Sibenberg STM:stä, neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä, ylitarkastaja Kati Suomalainen ja viestintäasiantuntija Ulla Ahonen YM:stä, maatalousylitarkastaja Tove Jern MMM:stä, yksikönpäällikkö Taina Nystén, tiedottaja Saara Reinimäki ja viestintäasiantuntija Ulla Ala-Ketola SYKEstä, johtava tutkija Hannu Kiviranta, tiedottaja Mervi Pitkänen ja tiedottaja Johanna Leinonen THL:stä, tiimipäällikkö Tiina Santonen, tiimipäällikkö Kristiina Kulha ja projektipäällikkö Minna Huuskonen TTL:stä sekä tarkastaja Tuija Vähänen-Koivuluoma AVIsta. Työryhmän sihteerinä toimi tiedottaja Heta Kylmämaa Tukesista. Viestintäsuunnitelmaluonnosta esiteltiin keskeisille sidosryhmille kuulemistilaisuudessa Helsingissä , minkä jälkeen luonnos oli avoimesti kuultavana asti Tukesin verkkosivuilla. Viestintäsuunnitelma ulottuu KELO-ohjelman tavoin vuoteen Sen toteuttamiselle tehdään vuosittaiset tarkemmat suunnitelmat ja samalla sitä voidaan tarvittaessa ajantasaistaa. KELO-ohjelmasta poiketen viestintäsuunnitelma laadittiin niin, että siinä otetaan huomioon koko kemikaalilainsäädäntö, myös biosidi- ja kasvinsuojeluaineita koskevat säädökset sekä kosmetiikkalainsäädäntö. Viestintäsuunnitelman valmistelu käynnistettiin maaliskuussa 2013 laajana verkostoyhteistyönä, jota koordinoi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Suunnitelman valmisteluun 2

5 Viestinnän tavoitteet 2 Kemikaaliviestinnän tehostamisella pyritään parantamaan kemikaaliturvallisuutta ja erityisesti varmistamaan, että kemikaaleja käytettäisiin turvallisesti ja niihin sisältyvät riskit tiedostettaisiin niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Sekä kuluttajat, toiminnanharjoittajat, ammatilliset kohderyhmät että poliittiset päättäjät tarvitsevat tietoa kemikaaleihin liittyvistä riskeistä, erityisesti niiden vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön. 2.1 Yleiset kemikaaliviestinnän kehittämistavoitteet Jokainen ihminen altistuu lukuisille kemikaaleille päivittäin hoitaessaan hygieniaansa, siivotessaan, syödessään ja jopa hengittäessään. Vaikka kaikki kemikaalit eivät ole vaarallisia, osa on, ja niille altistumista kannattaa välttää. Kasvinsuojeluaineet levitetään ympäristöön tarkoituksellisesti, mutta myös muut kemikaalit päätyvät yleensä sinne jossakin elinkaarensa vaiheessa. Ympäristössä vaaralliset kemikaalit aiheuttavat monia erilaisia haittavaikutuksia. Suomeen tuodaan tai täällä valmistetaan yhteensä yli vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia, jotka sisältävät yli 4500 vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Osa kemikaaleista on sellaisia, joiden käyttö ei ole välttämätöntä, tai käyttöön voidaan helposti valita vähemmän vaarallisia aineita tai seoksia. Toisaalta iso osa kemikaaleista ja niiden hyödyistä ovat välttämättömiä nykyaikaisen elämäntavan ylläpitämiselle. Työsuojelussa on kemikaalien aiheuttamiin riskeihin kiinnitetty jo pitkään huomiota, kuluttajien ja ympäristön altistumisen minimointi on tuoreempi päämäärä. Myös varovaisuusperiaatteen soveltaminen kemikaalien aiheuttamisen riskien ehkäisyssä on vielä uutta. Suomessa kemikaaliasioista vastaavat useat eri viranomaiset. Viranomaisten resurssit viestintään yleensä ja kemikaaliviestintään erityisesti vaihtelevat paljon keskenään. Kullakin taholla on omat painotuksensa ja näkökulmansa kemikaaliasioihin yhteistä priorisointia aiheen tiimoilta ei aiemmin ole tehty. Kemikaaleja koskevan viestintäsuunnitelman tavoitteena on lisätä luotettavan tiedon jakamista sekä lainsäädännön vaatimuksista että yritysten, kasvinsuojeluaineita ja biosideja ammatikseen käyttävien ja kuluttajien mahdollisuuksista itse vaikuttaa kemikaalien aiheuttamiin terveys- ja ympäristöhaittoihin. Yhteisten, eri tahojen yhdessä keskeisinä pitämien pääviestien kautta kemikaaliturvallisuuteen liittyvät teemat voidaan tuoda laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sitä kautta voidaan vaikuttaa kemikaaliturvallisuuden paranemiseen monin eri tavoin. Kiinnostus kemikaaleja kohtaan lisääntyy, ja ne ovat nousemassa yhä näkyvämmin myös median huomioon. Nykyisessä mediaympäristössä erilaiset kohut vaativat viranomaisilta nopeaa reagointia kemikaaliasioiden ollessa kyseessä yleensä useammalta viranomaistaholta. Sen vuoksi tarvitaan toimivaa yhteistyöverkostoa. Myös viestinnän sävyyn, keinoihin ja kanaviin on kiinnitettävä eri lailla huomiota kuin aiemmin. Perinteinen tiedottaminen ei enää riitä, koska asiapitoinen kemikaalitieto voi hukkua helposti loputtomiin verkkokeskusteluihin ja sosiaalisessa mediassa jaettuihin kokemuksiin. Viranomaisten viestit kaipaavat selkeyttä ja kuhunkin käyttötarkoitukseen ja kohderyhmään sopivaa muokkausta. Uudet sosiaalisen median kanavat avaavat kemikaalitiedon levittämiseen myös paljon uusia mahdollisuuksia. Myös erityisryhmät kuten maahanmuuttajat, lapset ja näkövammaiset tulee ottaa kemikaaliturvallisuudesta viestittäessä huomioon. Suomalaisten kemikaalitietoutta ei ole juuri mitattu. EU-maissa tehtyjen Eurobarometri-tutkimusten mukaan kansalaisten perustiedot ovat kaikkialla heikot: esimerkiksi kemikaali-sanan merkitys on epäselvä eikä varoitusmerkkejä juurikaan tunneta. Tätä suunnitelmaa toteutettaessa on tarkoitus seurata kyselytutkimusten avulla, miten viestintään panostaminen vaikuttaa kuluttajien kemikaalitietouteen. Laaja viranomaisyhteistyö tämän suunnitelman tekemisessä luo uusia mahdollisuuksia suunnata yhteisiä viestintäponnisteluja sinne, missä niitä eniten tarvitaan ja missä niiden vaikuttavuus on suurin. 3

6 NYKYTILAN HAASTEITA Kemikaaleihin liittyvä tieto on luonteeltaan tieteellistä ja vaikeaselkoista Kemikaaleihin liittyvät vaarat eivät näy ulospäin, ja niiden mittaamisessa käytettävät pitoisuudet eivät avaudu Kemikaaleihin liittyviä riskejä vähätellään, käyttöohjeita ei lueta/noudateta Varoitusmerkintöjä ei tunneta / niistä ei välitetä Kemikaaleihin liittyy aiheettomia pelkoja Kemikaaliasioista vastaavat viranomaiset ovat hajallaan, viestintäyhteistyötä ei juuri ole tehty, viestintä hajallaan Resursseja aktiiviseen viestintään/ kampanjointiin ei ole osoitettu Keskeisiä yhteisiä ydinviestejä / prioriteetteja ei ole määritelty Kemikaaliasiat nousemassa median huomion keskiöön erilaiset kohut vaativat nopeaa reagointia (= erityistilanneviestintää) yleensä useammalta viranomaistaholta TAVOITTEITA Kuluttajille suunnatussa viestinnässä konkretisoidaan ja yksinkertaistetaan kemikaalitietoa ja löydetään siihen sopivia viestintäkeinoja (mm. infografiikka, mobiilisovellukset, videot) Osallistutaan ja ohjataan kemikaaleihin liittyvää keskustelua valittujen pääviestien mukaiseen suuntaan Luodaan kemikaaliviestintää varten toimiva vastuuviranomaisten yhteistyöverkosto, joka toteuttaa suunnitelmallista viestintää ja kykenee reagoimaan nopeasti nouseviin mediaviestintätarpeisiin Yhteisen kemikaaliviestinnän toimenpiteet suunnitellaan vuosittain ja niille varataan resurssit Viestinnässä tunnistetaan riskiperusteisesti tärkeimmät kohderyhmät ja kohderyhmäkohtaiset viestinnän tavoitteet Yhteiselle, eri vastuutahojen viestinnälle luodaan yhteiset pääviestit Riski- ja erityistilanneviestinnän osaamista verkostossa kehitetään 2.2 KELO-ohjelman väliarvioinnin toimenpidesuositukset Tarkistettuun KELO-ohjelmaan valittiin 31 toimenpidesuositusta, joista uusia on 12. Suosituksissa mainitut toimet esitetään viidellä vaikutusalueella, jotka ovat: 1. REACH- ja CLP-asetusten tavoitteiden saavuttaminen ja uuden tiedon hyödyntäminen 2. Altistumistiedot ja seuranta 3. Yritysten ja muiden toiminnanharjoittajien kemikaalien riskinarviointi ja riskinhallinta 4. Tuotteiden ja valmisteiden aiheuttamien kemikaaliriskien vähentäminen Kaikkiin näihin liittyy viestinnällisiä tavoitteita. Tähän suunnitelmaan on koottu (Liite) viestinnän näkökulmasta tärkeimmät suositukset, joissa: viestinnällä voidaan merkittävästi vaikuttaa kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien vähentämiseen on uusia ja ennen lähestymättömiä kohderyhmiä tarvitaan erityisen paljon tai uudenlaista viestintää verkoston avulla saadaan lisäarvoa ja voidaan tehostaa viestinnän vaikuttavuutta. 5. Kansainvälinen vaikuttaminen 4

7 Liitteessä luetelluista toimenpidesuosituksista keskeisimpiä ovat: Edistetään kemikaali-, kasvinsuojelu ja kosmetiikkalainsäädännön mukaisista menettelyistä saadun kemikaalitiedon siirtämistä tuotantoketjussa lopputuotteiden valmistajille ja edelleen kuluttajille asti Kannustetaan vaarallisten kemikaalien korvaamista Tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskinarviointia ja -hallintaa Edistetään kosmetiikan turvallista käyttöä Tämän viestintäsuunnitelman tarkoituksena on luoda suuntaviivat viranomaisten yhteistyönä tehtävälle viestinnälle. Tämän lisäksi jokainen viestintäsuunnitelman laatimiseen osallistunut taho viestii edelleen omalle vastuulleen kuuluvista asioista omien suunnitelmiensa mukaisesti. Viestintäsuunnitelman toteuttamiseen otetaan tarvittaessa mukaan viranomaisten lisäksi muitakin tahoja silloin kun se on viestin perillemenon kannalta hyödyllistä eikä se vaaranna viranomaisviestinnän uskottavuutta. Teollisuuden oma rooli kemikaalien vaaroista ja riskeistä viestittäessä on keskeinen. Pääviestit ja -periaatteet 3 Yhteisen kemikaaliviestinnän pääviestejä on kaksi, joista toinen on suunnattu yrityksille, joita kemikaalilainsäädännön vaatimukset koskevat ja toinen tavallisille kuluttajille. Toiminnanharjoittajille korostetaan kilpailuetuja ja taloudellisia hyötyjä, joita vaarallisten kemikaalien korvaamisella voidaan saavuttaa. Kansalaisviestinnässä tuodaan esiin omien valintojen merkitystä kemikaalialtistumisen sekä ympäristön kuormituksen vähentämisessä. Lisäksi kehotetaan luottamaan viranomaisinformaatioon. Varovaisuusperiaatetta tuodaan esiin viestinnässä. Tunne kemikaalisi ja velvoitteesi! Kemikaaliriskien hallinta on yrityksille kannattavaa toimintaa. AMMATILLISET KOHDERYHMÄT Kuluttaja voi valinnoillaan ja toiminnallaan vaikuttaa omaan ja ympäristön kemikaalialtistumiseen. Kuuntele viranomaistietoa! KULUTTAJAT/KANSALAISET 5

8 Pääviestejä tuodaan esiin kaikessa viestinnässä. Yhteinen viestintä noudattaa myös pääperiaatteita, joiden mukaan kemikaaliviestintä on selkeää - Viestinnän keinoin yksinkertaistetaan ja tieteellisyyttä popularisoidaan, havainnollistetaan, visualisoidaan tai muuten muokataan viestintää kullekin kohderyhmälle ymmärrettäväksi. Kemikaaleihin liittyvä tieto on luonteeltaan tieteellistä, ja niihin liittyvä lainsäädäntö vaikeaselkoista. Kemikaaliviestinnässä keskitytään kemikaaliturvallisuuden kannalta olennaisiin asioihin. luottamusta vahvistavaa Kemikaaleihin liittyy myös aiheettomia pelkoja. Ylimääräisten pelkojen synnyttämistä voidaan välttää kertomalla myös onnistumisista ja myönteisestä kehityksestä, kemikaalien välttämättömyydestä ja hyödyistäkin - ei pelkistä riskeistä, vaaroista ja kemikaaleihin liittyvistä ongelmista. Kemikaalien vaaroja ei liioitella eikä lietsota pelkoja, vaan siltä osin kuin voidaan, pyritään lisäämään kansalaisten luottamusta siihen, että kemikaaliturvallisuus on viranomaisten hyvissä käsissä. nopeaa ja avointa Kemikaaleihin liittyvät vaarat ovat usein näkymättömiä ja myös pelottavia. Jos jokin kemikaalivaara nousee esiin esimerkiksi mediassa, ihmiset hätääntyvät helposti. Kemikaaliviestinnän verkostotoimijoiden on tällöin kyettävä nopeasti ja avoimesti ja eri kanavien kautta välittämään kansantajuista, luotettavaa tietoa tilanteesta kansalaisille ja antamaan toimintaohjeita. Erityisen tärkeää tämä on kemikaaleihin liittyvissä erityisitilanteissa. luotettavaa ja kansalaisia ohjaavaa Kun kansalaisille ja yrityksille kerrotaan kemikaaleihin liittyvistä vaaroista ja riskeistä, annetaan samalla aina heille myös neuvoja ja toimintaohjeita, miten näitä riskejä voidaan vähentää tai välttää. 4 Kohderyhmät ja kanavat Kemikaaliviestinnän keskeisiä kohderyhmiä ovat niin tavalliset kuluttajat kuin kemikaaleja käyttävät yritykset. Kuluttajista erityisenä kohderyhmänä ovat kemikaaliohjelman painotusten mukaisesti nuoret ja lapsiperheet. Erityisesti pk-yrityksiin kohdennettavalla viestinnällä voidaan vähentää kemikaalien riskejä ihmiselle ja ympäristölle. Lisäksi kemikaaliviestintää suunnataan nanoteknologiaa hyödyntäville yrityksille ja kosmetiikan ammattikäyttäjille ja kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttäville, kuten maaviljelijöille sekä puutarhan- ja urheilukentänhoitajille. Kemikaalitietoa välitetään myös poliittisille päättäjille, muille viranomaisille Suomessa ja EU:ssa sekä julkisia hankintoja tekeville organisaatioille. Taulukkoon 1 on koottu viestinnän teemoja, kanavia ja keinoja kohderyhmittäin, sekä vastuutahot kohderyhmittäin (päävastuutahot lihavoitu). 6

9 Taulukko 1 Kohderyhmä Toiminnan harjoittajat ja pk-yritykset Ammatilliset kohderyhmät Tavoite Yritykset toimivat lainsäädännön mukaan. Kemikaaliriskien hallinta on yritysten mielestä järkevää ja usein taloudellisestikin kannattavaa. Yritykset hyödyntävät ja tekevät käyttöturvallisuustiedotteita. Esimerkkejä kanavista ja keinoista monisuuntainen ja aktiivinen viestintä kemikaaliohjelman toimeenpanosta vastaavien toimijoiden kesken tiedotteet, uutiskirjeet, infotilaisuudet, KemikaaliVihi, Stoffenmanager kemikaalineuvonta.fi, työterveyshuolto, oppaat, muistilistat, laskurit, someyhteisöt (LinkedIn) Vastuutaho TTL, Tukes, STM, Avi, ELY, SYKE Nuoret työntekijät Nuoret työntekijät ymmärtävät kemikaaliturvallisuuden merkityksen. neuvonta, kampanjat, koulutusmateriaali TTL, Tukes, STM, Avi Kosmetiikan ammattilaiset Kosmeettisia valmisteita käytetään oikeaoppisesti ja haitallisimmat valmisteet on korvattu. oppaat, neuvonta, yhteistyö Teknokemian yhdistyksen kanssa, kampaamoita kiertävät tarkastukset/valvonta TTL, Tukes, STM Kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttävät Kasvinsuojeulaineita käytetään kestävästi. Pistekuormitus vähenee. neuvonta, koulutus, koulutusmateriaali, tiedotteet Tukes, MMM, TTL, SYKE Nanoteknologiaa hyödyntävät yritykset Nanojen turvallinen käyttö edistyy. Nanoihin liittyvästä tutkimustyöstä kerrotaan neuvonta, oppaat, tilaisuudet, tiedotteet TTL, STM, THL, Tukes, SYKE 7

10 Kuluttajat / Kansalaiset Kohderyhmä Tavoite Esimerkkejä kanavista ja keinoista Vastuutaho Kuluttajat/kansalaiset yleisesti Kemikaalien varoitusmerkit tunnetaan ja kemikaaleja käytetään oikeaoppisesti, käyttöohjeita noudattaen ja niiden jätehuollosta huolehditaan asianmukaisesti. Valvonnan tulokset ovat kuluttajien tiedossa. Väestön kemikaalialtistuminen vähenee. tiedotteet, chatit, somekampanjat, videot, infografiikka, kilpailut, kyselytutkimukset yhteistyö sisustus- yms. lehtien kanssa, liitteet lehtiin hakukoneoptimointi Tukes, THL, SYKE Ymmärrys kemikaalien yhteisvaikutuksesta lisääntyy. Vaarallisten aineiden ympäristövaikutukset vähenevät. Kosmetiikan käyttöohjeiden noudattamisen tärkeys tiedostetaan nykyistä paremmin. Rakentamisessa ja remontoinnissa käytetään kemikaaleja oikeaoppisesti. Koulut, oppilaitokset, opettajat Opetuksessa tuodaan kemikaalit ja niiden hyödyt ja haitat sekä ympäristö-ja terveysriskit riittävästi esiin. opetusmateriaali, opettajien koulutus, some, Kemikaalivihi Tukes, THL STM, YM, TTL, SYKE, OKM Myös työturvallisuusnäkökohdat huomioidaan opetuksessa. Nuoret Käyttöohjeita noudatetaan kosmetiikassa (mm. hiusvärit, tekokynnet, ripset). Nuoret tunnistavat tatuointeihin liittyvät kemikaaliriskit. Noudatetaan nollatoleranssia kemikaalien päihdekäytössä. some, kampanjat, verkkosivustot, kysely- ja neuvontapalstat, kyselytutkimukset, oppikirjat Google-tiedon lisääminen, wikipediatieto Tukes, THL, STM Nuoret osaavat vertailla eri kosmeettisten valmisteiden riskejä toisiinsa. 8

11 Kohderyhmä Tavoite Esimerkkejä kanavista ja keinoista Vastuutaho Lapsiperheet Kodin kemikaaleja käytetään turvallisesti. Lapsien kemikaalialtistumista vähennetään. some, kampanjat, verkkosivustot, kysely- ja neuvontapalstat, kyselytutkimukset, neuvolayhteistyö Tukes, TTL (raskaus ja työaltistuminen -teeman osalta), SYKE Odottavat äidit tunnistavat kemikaalien käyttöön liittyvät riskit. Julkisia hankintoja tekevät Vaarallisten aineiden minimointi on valintakriteereinä hankinnoissa. oppaat, Hometalkoot.fi Tukes, TTL, THL, TEM, YM, SYKE Kemikaalien käyttöön erityisesti homesaneerauksissa on tarjolla riittävästi opastusta. Poliittiset päättäjät Tuodaan esille kemikaalilainsäädännön kansallisia prioriteetteja ja kehitettävää lainsäädännössä. lobbaus, tilaisuudet, esitteet STM, MMM, YM, Tukes Muut kuin ns. kemikaaliviranomaiset Suomessa ja Euroopassa Tuodaan esille kemikaaliviestinnän strategisia linjauksia. tilaisuudet, kokoukset Kaikki Toimittajat ja toimittajaopiskelijat Toimittajien ja toimittajaopiskelijoiden ymmärrys kemikaaliasioista yleensä paranee. toimittajakurssit, mediatilaisuudet, seminaarit, yhteistyöhankkeet opiskelijoiden kanssa Kaikki 9

12 5 Vastuut ja roolit Tukes koordinoi kemikaaliviestinnän verkostoa, jossa on edustajat STM:stä, MMM:stä, YM:stä, TEM:stä, aluehallintovirastosta, SYKEstä, THL:stä, TTL:stä sekä Evirasta. Kemikaaliviestintäverkosto laatii vuosittaiset kemikaaliviestinnän toimenpidesuunnitelmat. Tähän suunnitelmaan kirjataan ne kampanjat ja aiheet, joiden toteutuminen vaatii erityistä ponnistelua viranomaisilta yhdessä. Laajempiin viestintäprojekteihin määritellään toimenpidesuunnitelmassa vastuutaho, joka vetää ja toteuttaa kampanjaa sekä hankkii siihen rahoituksen. Vastuutaho voi pyytää kampanjan toteuttamiseen osanottajia tarvittaessa myös viestintäverkostosta tai ostaa ulkopuolista viestinnän osaamista. Viestintäverkoston toimintaa varten perustetaan sähköpostiryhmä, jossa mukana olevat tahot voivat jakaa kemikaaliviestintään liittyvää valmista materiaalia, seminaarikutsuja ja muuta ns. valmista materiaalia. Kemikaaliviestintäverkoston epävirallisemmaksi kanavaksi perustetaan suljettu Facebook-ryhmä, jossa voi nopeastikin vaihtaa ajatuksia kemikaaliviestintään liittyvissä asioissa. Molemmat kanavat helpottavat toimintaa myös kemikaaleihin liittyvissä viestinnän erityistilanteissa. Kemikaaliviestintäverkosto kokoontuu vuosittain. Kokouksissa käydään läpi myös kunkin osallistuvan tahon omat kemikaaliviestintäpainotukset seuraavalle vuodelle. Lisäksi tehdään toimenpidesuunnitelma seuraavan vuoden yhteiselle viestinnälle. Vuosittaisissa kokouksissa myös tarvittaessa päivitetään tätä viestintäsuunnitelmaa. Organisaatiot pitävät toisensa jatkuvasti ajan tasalla oppimielessä hyödyllisistä kokemuksistaan kemikaaliviestinnässä. Kemikaalineuvottelukunta KENK seuraa kemikaaliviestintäverkoston toimintaa, käsittelee viestintäsuunnitelman ja saa tiedoksi vuosittaiset toimenpidesuunnitelmat, joihin se voi esittää kommentteja ja muutostoiveita. 6 Resurssit Kemikaaliviestintää toteutetaan ja rahoitetaan pääsääntöisesti osana kunkin organisaation perustoimintaa. Näyttävimpiin ja kustannuksiltaan suurimpiin yhteiskampanjoihin voidaan hakea erillistä projektirahoitusta. Joissain tapauksissa kampanjoita voidaan toteuttaa myös yhteistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, jolloin yhteistyökumppanit voivat osallistua kustannuksiin. Sopivia kumppaneita voivat olla esimerkiksi toimialojen ja kaupan alan keskusjärjestöt. Viranomaistoiminnan riippumattomuuteen on kiinnitettävä aina erityistä huomiota. Kemikaaliviestintäverkosto seuraa Suomen ulkopuolella saman aiheen parissa tehtävää työtä ja mahdollisuuksien mukaan osallistuu myös pohjoismaiseen ja EU:n kemikaaliviestintäyhteistyöhön ja yhteisiin viestintäponnisteluihin. Valmiina olevia materiaaleja pyritään hyödyntämään aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Vuosittain pyritään toteuttamaan 1-2 laajempaa kampanjaa aiheista, jotka ovat ajankohtaisia. Aiheiksi pyritään valitsemaan teemoja, joista on käytössä tieteellisesti korkeatasoista tietoa. Kemikaaliviestintäverkosto seuraa vuosittaisissa kokouksissaan viestintäkampanjoiden budjettia ja tuloksellisuutta ja raportoi tuloksista myös KENKille. 10

13 Seuranta 7 Kemikaaliviestintäverkosto kokoontuu kerran vuodessa sopimaan seuraavan vuoden toimenpidesuunnitelmasta sekä käymään läpi edellisen vuoden yhteisten viestintäaktiviteettien onnistumisen ja organisaatioiden omat merkittävimmät viestintätoimenpiteet. Tukes koordinoi verkostoa ja kutsuu sen koolle. Kampanjoiden tehoa ja vaikuttavuutta seurataan kyselytutkimuksien avulla. Kyselytutkimusten tulokset käydään läpi vuosittaisissa kokouksissa ja otetaan huomioon seuraavan vuoden toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa. Toimenpidesuunnitelmaan pyritään kirjaamaan toimenpiteiden lisäksi myös mittareita, joilla voidaan seurata viestinnän onnistumista. Termien selityksiä Biosidi Biosidit ovat kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä. Biosideja ovat esimerkiksi ihon ja pintojen desinfiointiaineet, tuholaistorjuntaaineet, teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys- ja puunsuoja-aineet sekä alusten kiinnittymisenestoaineet. Biosidivalmisteet jaetaan 22 eri valmisteryhmään käyttötarkoituksensa mukaan. CLP 2010 voimaan tullut EU-asetus, jonka tavoitteena on yhtenäistää kemikaalien varoitusmerkintöjä Euroopassa ja globaalistikin (CLP = Classification, Labelling and Packaging). KELO Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma, jonka tavoitteena minimoida kemikaaleista Suomessa aiheutuvat haitalliset vaikutukset osana Johannesburgin YK:n huippukokouksen tavoitteiden saavuttamista. Vuoteen 2020 ulottuva ohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa 2003 ja sitä päivitettiin Kemikaali Alkuaineita, niiden muodostamia yhdisteitä sekä eri yhdisteiden seoksia. Vaarallisina kemikaaleina pidetään sellaisia, jotka voivat elimistöön tai ympäristöön jo vähäisinä määrinä joutuessaan aiheuttaa haittoja. Kemikaalivihi Kemikaalivihi on vapaamuotoinen verkosto kemikaalien turvallisesta käytöstä työpaikoilla. KENK KENK eli Kemikaalineuvottelukunta on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva neuvottelukunta, joka seuraa ja edistää kemikaalivalvontaa ja viranomaisten välistä poikkihallinnollista yhteistyötä, valvonnan toimeenpanoa sekä kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutuksia koskevaa tutkimusta. Kemikaalineuvottelukunnassa ovat edustettuina kaikki kemikaalivalvonnan kannalta keskeisimmät viranomaiset sekä kaupan, teollisuuden, työntekijöiden, tutkimuslaitosten ja eräiden kansalaisjärjestöjen edustajat. REACH 2007 voimaan tullut EU-asetus, jonka tavoitteena on parantaa terveyden- ja ympäristönsuojelua kemikaalien aiheuttamia vaaroja vähentämällä. Asetus velvoittaa yritykset rekisteröimään kemikaalit, kokoamaan niistä perustiedot ja arvioimaan niiden riskit. Asetuksessa ohjeistetaan myös kemikaaleihin liittyvistä lupamenettelyistä ja rajoituksista sekä perustetaan Euroopan kemikaalivirasto ECHA. (REACH = Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals). Stoffenmanager Kemikaaliriskien hallintaan kehitetty verkkopohjainen työkalu, jota on käytetty yli 10 vuoden ajan useissa Euroopan maissa. Suomenkielinen version laatimiseen ovat osallistuneet Työterveyslaitos, VTT sekä Itä-Suomen yliopisto Työsuojelurahaston rahoituksella. Stoffenmanger tarjoaa apua mm. työpaikkojen työturvallisuuslain mukaisten kemikaaliriskinhallinta-velvoitteiden täyttämiseen, REACH-velvoitteiden noudattamiseen, nanomateriaalien riskinhallintaan sekä riskeistä kommunikoimiseen työpaikoilla. Varovaisuusperiaate YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (1992) varovaisuusperiaate määriteltiin oikeutena toimia, vaikka tieteellinen näyttö jostakin ilmiöstä ei vielä ole sitova, jos seuraukset ilmiöstä ovat vakavia tai palautumattomia. 11

14 Liite KELO-ohjelman viestinnällisesti keskeisimmät toimenpidesuositukset Toimenpidesuositus Edistetään REACH- ja CLP-asetusten (viestintäsuunnitelmassa koko kemikaali-, kasvinsuojeluaine- ja kosmetiikkalainsäädännön) mukaisista menettelyistä saadun kemikaalitiedon siirtymistä tuotantoketjussa lopputuotteiden valmistajille ja edelleen kuluttajille asti Kannustetaan vaarallisten kemikaalien korvaamista Selvitetään väestön kemikaalialtistumista Viestinnällinen päätavoite Tunne kemikaalisi ja velvoitteesi! Yrittäjät tuntevat kemikaalilainsäädännön ja noudattavat sitä Työntekijät tietävät kemikaaleihin liittyvät riskit ja osaavat välttää niitä. Yritykset tietävät, mitä kemikaaleja ne saavat käyttää mihinkin tarkoitukseen (=tunnistetut käytöt). Kuluttajat tuntevat varoitusmerkinnät sekä toimivat niiden ja käyttöohjeiden mukaan. Kuluttajat tunnistavat, missä kaikkialla on vaarallisia kemikaaleja ja niitä ei käytetä turhaan eikä väärin. Yritykset ymmärtävät, että vaarallisten kemikaalien korvaaminen voi olla tuottavaa toimintaa ja että ympäristöstä ja kemikaaliturvallisuudesta huolehtiminen on kilpailutekijä. Ihmiset luottavat, että kemikaalilainsäädäntö toimii ja vaaralliset kemikaalit karsiutuvat markkinoilta. Kuluttajat tunnistavat, missä kaikkialla on vaarallisia kemikaaleja ja miten niille altistutaan. Riskiryhmässä olevat tunnistavat kuuluvansa siihen. Kuluttajat osaavat suhteuttaa kemikaalin käytön oman terveytensä kannalta ja toimivat sen mukaan. Esimerkkejä viestinnän teemoista ja sisällöistä Kemikaalilainsäädännön käyttöohje yrityksille. Tavoitteena tehdä kemikaalilainsäädäntöön liittyvät vaatimukset tutuiksi ja lisätiedon hankkiminen helpoksi. Käyttöturvallisuustiedotteiden suomentaminen /käyttöohjeet: Miten käyttöturvallisuustiedotetta luetaan ja hyödynnetään?. Varoitusmerkintöjen ja käyttöohjeiden merkitys kuluttajakemikaaleissa. KENK- päivittää kemikaalilainsäädäntöesitteen. Tiedotetaan hyvistä vaarallisten kemikaalien korvaamiskäytännöistä. Kemikaalit kotitalouksissa. Neuvoja, miten voi itse vähentää omaa ja ympäristön kemikaaleille altistumista. Ohjeita homesaneerauksia tekeville yrityksille: tavoitteena on saada kemikaalien käyttö homesaneerauksissa hallintaan. Tiedotetaan kasvisuojeluaineiden kestävän käytön kansallisesta toimeenpano-ohjelmasta (NAP). Hyviä esimerkkejä siitä, miten työympäristö ja ympäristöasioiden hyvä hallinta on edistänyt yritysten toimintaa ja myös päinvastaisia tapauksia. Tiedotetaan kemikaalien kielloista, rajoituksista ja lupamenettelyistä. Älä käytä kemikaalia näin -kampanja. Nostetaan esiin vaarallisten kemikaalien tyypillisiä, vaarallisia käyttökohteita riskiryhmillä. Kerrotaan, miten asiat voi tehdä toisin. Viestintää varoitusmerkintöjen ja käyttöohjeiden merkityksestä. Kampanjoita riskiryhmiin kuuluviksi tunnistetuille. Lainsäädännön onnistumisista viestiminen. Esimerkiksi kuinka onnistuttiin pääsemään eroon vaarallisimmista raskasmetalleista/ aineista kuluttajille myytävissä kemikaaleissa tai miten altistuminen jollekin tietylle aineelle on vähentynyt. Jaetaan tietoa altistusmistavoista. 12

15 Toimenpidesuositus Tehostetaan vaarallisten aineiden ympäristöseurantoja Selvitetään altistumista ja kehitetään riskinhallintaa työpaikoilla Viestinnällinen päätavoite Kuluttajat ja yritykset tietävät, miten heidän käyttämänsä kemikaalit päätyvät ympäristöön ja vaikuttavat siihen ja terveyteen. Yritykset ja viranomaiset tietävät vakavimman vaaran aiheuttavat kemikaalialtistumiset. Esimerkkejä viestinnän teemoista ja sisällöistä Lainsäädännön onnistumiset. Miten muuttuva lainsäädäntö, esim. kiellot ja rajoitukset on parantanut elinympäristön tilaa. Viestitään ympäristöpitoisuuksien trendeistä. Viestitään seurantatiedon tarpeesta. Tunne kemikaalisi - vältä vaara! Viestitään Suomessa työpaikoilla vakavinta vaaraa aiheuttavista kemikaaleista ja kerrotaan, miten niiden aiheuttamia riskejä voidaan hallita. Tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskinarviointia ja -hallintaa Kehitetään riskien arviointi- ja hallintamenetelmiä kemikaalien yhteisvaikutuksista Edistetään nanomateriaalien terveys- ja ympäristövaikutusten tutkimusta sekä riskinarviointia ja -hallintaa tuotannossa ja käytössä sekä jätevaiheessa. Edistetään hormonitoimintaan vaikuttaviksi tunnistettujen aineiden aiheuttamien riskien arvioimista ja vähentämistä Pk-yritykset ymmärtävät ja hallitsevat kemikaalien aiheuttamat riskit. Työterveyshuolto tunnistaa vaarallisiin kemikaaleihin liittyvät riskit (altistuminen, tapaturmat). Pk-yritykset hyödyntävät olemassa olevaa informaatiota, välineitä ja asiantuntijoita riskinarvioinnissa ja -hallinnassa. Yritykset suhtautuvat myönteisesti kemikaalien turvalliseen käyttöön ja tunnistavat siihen liittyvät hyödyt. Ihmiset tietävät, että kemikaalien yhteisvaikutuksia tutkitaan. Kuluttajat pitävät viranomaisia avoimina tiedon antajina, vaikka kovin paljon varmaa ei voida vielä sanoa. Ihmisille kerrotaan avoimesti siitä, mitä ei tiedetä ja mitä jo tiedetään. Ihmiset tietävät, että nanomateriaaleja ja hormonitoimintaa häiritseviä aineita tutkitaan. Ihmiset tietävät, että nanomateriaalit ovat heterogeeninen ryhmä, kaikki eivät ole vaarallisia, osa on. Nanoja käyttävät yritykset tietävät, mikä on nanojen turvallista käyttöä. Kansalaiset ja yritykset pysyvät ajan tasalla siitä, mitä hormonitoimintaa häiritsevistä aineista tiedetään ja miten niitä säädellään. Korvaa vaaralliset kemikaalit, imago paranee ja voit säästää rahaa! Motivoidaan yrityksiä kemikaalien turvalliseen käyttöön (laskuri yrityksille, kuinka paljon voi säästää, jos välttää yhdenkin ammattitaudin). Stoffenmanager-työpaikkojen kemikaaliriskinhallinnan välineenä. Työterveyshuolto työnantajan tukena. Tavoitteena on, että myös työterveyshuolto tunnistaa vaarallisiin kemikaaleihin liittyvät riskit (altistuminen, tapaturmat). Tulevaisuudessa Stoffenmanager tarjoaa tähän tukea. Kemikaalivihi-verkosto auttaa. (verkosto tarjoaa tietoa kemikaalien turvallisesta käytöstä työpaikoilla) Viestitään tutkimusten ja säädösten etenemisestä sekä yhteisvaikutusten merkityksestä ihmiselle ja luonnolle. Viestitään siitä, miten yhteisvaikutuksia työpaikoilla arvioidaan (kohteena työterveyshuollot ja muut asiantuntijat). Mikä on nanomateriaali, mitkä kemikaalit ovat hormonitoimintaa häiritseviä? Luonnosta havaittu selvimmät merkit hormonitoimintaa häiritsevien aineiden vaarallisuudesta. Toisaalta e-pillereiden ja hormonikorvaushoitojen käyttö on suhteellisen yleistä viestinnän keinoin suhteutetaan tilannetta. Nanomateriaalien turvallinen käyttö yrityksissä. Viestintää tutkimustuloksista ja uusista säädöksistä. 13

Luonnos 8.11.2013. Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA

Luonnos 8.11.2013. Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA Luonnos 8.11.2013 Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 Johdanto 2 2 Viestinnän tavoitteet 2 2.1 Yleiset kemikaaliviestinnän

Lisätiedot

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

REACH ja ECHA - tilannekatsaus REACH ja ECHA - tilannekatsaus Tukes-talvitapaaminen 2013 Jukka Malm Johtaja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) 13. helmikuuta 2013 1 Esityksen pääkohdat 1. REACH mitä saavutettu 5 vuodessa 2. Mitä ECHA:lla

Lisätiedot

STM ja nanoturvallisuus - päätöksenteon haasteet

STM ja nanoturvallisuus - päätöksenteon haasteet STM ja nanoturvallisuus - päätöksenteon haasteet 4.11.2015 Nanomateriaalien määritelmän päivitys Nykyinen määritelmä (v. 2011): Nanomateriaali tarkoittaa luonnollista,materiaalia, sivutuotemateriaalia

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio 1.11.2011 Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä?

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio 1.11.2011 Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä? Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio 1.11.2011 Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä? ESITYKSEN SISÄLTÖ EU:n kasvinsuojeluaineasetus voimaan Kestävän käytön puitedirektiivi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista?

Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015 Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Sisältö Tukes? Käyttöturvallisuustiedote Kemikaalien rajoitukset Erityistä huolta aiheuttavat aineet 6.5.2015

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma

Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 05.02.2013 Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma Pauliina Laitinen Ylitarkastaja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sisältö 1. Lainsäädännön

Lisätiedot

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.

Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4. Uudet kemikaaliasetukset:reach ja CLP, mitä niistä tulee kemian opetuksessa tietää? apulaisjohtaja Juha Pyötsiä Kemianteollisuus ry 17.4.2009 Juha Pyötsiä17042009 1 REACH Asetus kemikaalien rekisteröinnistä,

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

REACH, kemikaalilainsäädännön merkitys

REACH, kemikaalilainsäädännön merkitys 1 REACH, kemikaalilainsäädännön merkitys neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä STM terveysosasto 2 REACH-asetusehdotus tausta ja tarve pääasiallinen sisältö ja idea valmisteluvaihe valmistautuminen EY KEMIKAALIEN

Lisätiedot

Viestinnän linjaukset

Viestinnän linjaukset Tehty 02/2013, päivitetty 9/2014 Viestinnän linjaukset Työelämä 2020 -hankkeen visio on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Hankkeen tehtävä on muodostaa yhteistyöverkostoja toimijoiden

Lisätiedot

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja ympäristöperäisten riskien torjunta, SOTERKOseminaari 8.10.2014

Lisätiedot

Kemikaalilaki muuttuu

Kemikaalilaki muuttuu Kemikaalilaki muuttuu nvm Marilla Lahtinen, STM Tukes koulutustilaisuus, 10.4.2013 Tukes auditorio, Pasila Aiheita kemikaalilainsäädäntökehikko uuden kemikaalilain vaikutukset biosideihin uuden lain mukaiset

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

REACH - lainsäädännön vaikutukset. VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry. AK/5.4.2006 www.chemind.fi

REACH - lainsäädännön vaikutukset. VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry. AK/5.4.2006 www.chemind.fi - lainsäädännön vaikutukset KEVÄTSEMINAARI 2006 VTT - Eurolab 5.4.2006 Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry 1 -asetuksen käsittely ja voimaantulo Valkoisen Kirjan valmistelu 1999-2/ 2001 parlamentin 2. lukeminen

Lisätiedot

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10. Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Biosidiasetuksen käytännön haasteet yrityksille. Mistä neuvoja?

Biosidiasetuksen käytännön haasteet yrityksille. Mistä neuvoja? Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Terhi Kuljukka-Rabb Koulutuspäivä 10.4.2013 Biosidiasetuksen käytännön haasteet yrityksille Mistä neuvoja? Aiheet Hakemusten toimittamisen työkalut Biosidilla

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle?

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Jouni Räisänen Kaksi altistumisskenaariota 1 2 Kemikaaliturvallisuusarviointi altistumisskenaario Käyttöturvallisuustiedote, liitteenä altistumisskenaario

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia

Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia Työelämä 2020 -hanke Sosiaalisen median strategia 25.10.2013 Okimo Clinic Oy 2 (6) Sisällys Sosiaalinen media - hyödyt ja haasteet Lähtökohdat Pääteesit sosiaaliseen mediaan Kohderyhmät Äänensävy Sosiaalisen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) 3.12.2014 Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun Ylitarkastaja Pauliina Laitinen Sisältö Kasvinsuojeluneuvojan tärkein tehtävä Integroidun kasvinsuojelun yleiset

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn

Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn Oliko tässä muutoksen alku?? että MIKÄ???? Lyhenteet sanoiksi REACH Lyhenne REACH tulee sanoista Registration, Evaluation,

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen Erja Fagerlund TEM Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden tulevat haasteet Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden historiaa Pistelähteet Suuret nälkävuodet Vesi- ja viemärilaitokset Ympäristön suojelu Hygienian nousu Lääke,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma

Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma suomen ympäristö 2 2013 Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma YMPÄRISTÖN- ympäristönsuojelu SUOJELU Väliarviointi ja tarkistus 2012 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 2 2013 Kansallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013 Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta SAARA SIVONEN Esityksen sisältö Biosidivalmisteiden hyväksyminen Kansallinen lupa

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

SEPA-MIGRAATIOPROJEKTI SUORAVELOITUS- VIESTINTÄ. SEPA-ydinryhmä 28.11.2012 Kristiina Siikala

SEPA-MIGRAATIOPROJEKTI SUORAVELOITUS- VIESTINTÄ. SEPA-ydinryhmä 28.11.2012 Kristiina Siikala SEPA-MIGRAATIOPROJEKTI SUORAVELOITUS- VIESTINTÄ SEPA-ydinryhmä 28.11.2012 Kristiina Siikala 1 SISÄLLYS Vuosi 2012 suoraveloitusviestinnässä Tehdyt toimenpiteet Suunnitelma viestinnän toimenpiteiksi vuonna

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013 Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevat ympäristödirektiivit RoHS vaarallisten aineiden

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Lasten turvallisuuspeli

Lasten turvallisuuspeli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Johanna Salomaa-Valkamo & Nilla Hietamäki Lasten turvallisuuspeli Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2015 Dipoli, Espoo 28.4.2015 Käytännön työtä yhteiskunnan

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 23.08.2010, kello 13:00 16:00 Paikka TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10.krs Paikalla Poissa Vesa Kotilainen Pirjo Ilola Taru Rastas Martti From Kristiina Seppälä Michael Burman

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT

RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT RATAHALLINTO- 1(5) RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT Ratahallintokeskus on vahvistanut rataverkon tarpeisiin käytettävien aineiden toimitusehdot 1111/739/99 voimassaoleviksi

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot