Luonnos Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Luonnos Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA

2

3 Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 Johdanto 2 2 Viestinnän tavoitteet Yleiset kemikaaliviestinnän kehittämistavoitteet KELO-ohjelman väliarvioinnin toimenpidesuositukset 4 3 Pääviestit ja -periaatteet 9 4 Kohderyhmät ja kanavat 10 5 Vastuut ja roolit 12 6 Resurssit ja budjetti 13 7 Seuranta 13 1

4 1 Johdanto Suomeen laadittiin vuonna 2006 ensimmäinen kansallinen kemikaaliohjelma. Siinä esitettiin suosituksia, joiden avulla kemikaalien aiheuttamia terveys-ja ympäristöhaittoja voidaan vähentää. Ympäristöministeriö asetti lokakuussa 2012 työryhmän kansallisen vaarallisia kemikaaleja koskevan ohjelman arviointia varten. Tavoitteena oli arvioida, kuinka hyvin ohjelma oli saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja kuinka riittäviä tehdyt toimet olivat olleet kemikaaliohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmältä odotettiin myös toimenpide-ehdotuksia uusista, esille nousseista tarpeista. Työryhmän arviointi valmistui vuonna Arvioinnin mukaan viestintää tulisi käyttää nykyistä paremmin hyödyksi kemikaaliriskien hallinnassa. Viestintä nähtiin keskeisenä osana kaikkia toimenpidesuosituksia. Myös viestinnän resursseihin ja viestintäyhteistyöhön eri vastuutahojen kanssa kiinnitettiin huomiota. Työryhmä esitti, että keskeiset vastuutahot laatisivat kemikaaliriskien viestintää koskevan toimintaohjelman vuoden 2013 loppuun mennessä. Työryhmä toivoi ohjelmassa otettavan huomioon muun muassa seuraavat työryhmän tärkeiksi tunnistamat toimet: - tiedotetaan kemikaalialtistumisesta ja riskien hallinnasta - kiinnitetään huomiota riskiviestinnän osaamiseen sekä viestinnän resursseihin - lisätään kuluttajien tietoisuutta kemikaalien riskeistä ja niiden hallinnasta painopisteenä nuoret - lisätään tiedottamista kuluttajille kemikaalien riskeistä - kehitetään monisuuntaista ja aktiivista viestintää viranomaisten, eturyhmien ja muiden toimijoiden kesken osallistumisen parantamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi KELO-ohjelmasta poiketen viestintäsuunnitelma laadittiin niin, että siinä otetaan huomioon koko kemikaalilainsäädäntö, myös biosidi- ja kasvinsuojeluaineita koskevat säädökset. Viestintäsuunnitelman valmistelu käynnistettiin maaliskuussa 2013 laajana verkostoyhteistyönä, jota koordinoi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). 2 Viestinnän tavoitteet Kemikaaliviestinnän tehostamisella pyritään parantamaan kemikaaliturvallisuutta ja erityisesti varmistamaan, että kemikaaleja käytettäisiin turvallisesti ja niihin sisältyvät riskit tiedostettaisiin. Sekä kuluttajat, toiminnanharjoittajat että poliittiset päättäjät tarvitsevat tietoa kemikaaleihin liittyvistä riskeistä, erityisesti niiden vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön. 2

5 2.1 Yleiset kemikaaliviestinnän kehittämistavoitteet Jokainen ihminen altistuu lukuisille kemikaaleille päivittäin hoitaessaan hygieniaansa, siivotessaan, syödessään ja jopa hengittäessään. Vaikka kaikki kemikaalit eivät ole vaarallisia, osa on, ja niille altistumista kannattaa välttää. Suomeen tuodaan tai täällä valmistetaan yhteensä yli vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia, jotka sisältävät yli 4500 vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Osa kemikaaleista on sellaisia, joiden käyttö ei ole välttämätöntä, tai käyttöön voidaan helposti valita vähemmän vaarallisia aineita tai seoksia. Toisaalta iso osa kemikaaleista ja niiden hyödyistä ovat välttämättömiä nykyaikaisen elämäntavan ylläpitämiselle. Työsuojelussa on kemikaalien aiheuttamiin riskeihin kiinnitetty jo pitkään huomiota, kuluttajien ja ympäristön altistumisen minimointi on tuoreempi päämäärä. Suomessa kemikaaliasioista vastaavat useat eri viranomaiset. Viranomaisten resurssit viestintään yleensä ja kemikaaliviestintään erityisesti vaihtelevat paljon keskenään. Kullakin taholla on omat painotuksensa ja näkökulmansa kemikaaliasioihin yhteistä priorisointia aiheen tiimoilta ei aiemmin ole tehty. Kemikaaleja koskevan viestintäsuunnitelman tavoitteena on lisätä luotettavan tiedon jakamista sekä lainsäädännön vaatimuksista että yritysten ja kuluttajien mahdollisuuksista itse vaikuttaa kemikaalien aiheuttamiin terveysja ympäristöhaittoihin. Yhteisten, eri tahojen yhdessä keskeisinä pitämien ydinviestien kautta kemikaaliturvallisuuteen liittyvät teemat voidaan tuoda laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sitä kautta voidaan vaikuttaa kemikaaliturvallisuuden paranemiseen monin eri tavoin. Kiinnostus kemikaaleja kohtaan lisääntyy, ja ne ovat nousemassa yhä näkyvämmin myös median huomioon. Nykyisessä mediaympäristössä erilaiset kohut vaativat viranomaisilta nopeaa reagointia kemikaaliasioiden ollessa kyseessä yleensä useammalta viranomaistaholta. Sen vuoksi tarvitaan toimivaa yhteistyöverkostoa. Myös viestinnän sävyyn, keinoihin ja kanaviin on kiinnitettävä eri lailla huomiota kuin aiemmin. Perinteinen tiedottaminen ei enää riitä, koska asiapitoinen kemikaalitieto voi hukkua helposti loputtomiin verkkokeskusteluihin ja sosiaalisessa mediassa jaettuihin kokemuksiin. Viranomaisten viestit kaipaavat selkeyttä ja some-aikaan sopivaa muokkausta. Uudet sosiaalisen median kanavat avaavat kemikaalitiedon levittämiseen myös paljon uusia mahdollisuuksia. Suomalaisten kemikaalitietoutta ei ole juuri mitattu. EU-maissa tehtyjen Eurobarometri-tutkimusten mukaan kansalaisten perustiedot ovat kaikkialla heikot: esimerkiksi kemikaali-sanan merkitys on epäselvä eikä varoitusmerkkejä juurikaan tunneta. Tätä suunnitelmaa toteutettaessa on tarkoitus seurata kyselytutkimusten avulla, miten viestintään panostaminen vaikuttaa kuluttajien kemikaalitietouteen. Laaja viranomaisyhteistyö tämän suunnitelman tekemisessä luo uusia mahdollisuuksia suunnata yhteisiä viestintäponnisteluja sinne, missä niitä eniten tarvitaan ja missä niiden vaikuttavuus on suurin. 3

6 NYKYTILAN HAASTEITA Kemikaaleihin liittyvä tieto on luonteeltaan tieteellistä ja vaikeaselkoista Kemikaaleihin liittyvät vaarat eivät näy ulospäin, ja niiden mittaamisessa käytettävät pitoisuudet eivät avaudu Kemikaaleihin liittyviä riskejä vähätellään, käyttöohjeita ei lueta/noudateta Varoitusmerkintöjä ei tunneta / niistä ei välitetä Kemikaaleihin liittyy aiheettomia pelkoja Kemikaaliasioista vastaavat viranomaiset ovat hajallaan, viestintäyhteistyötä ei juuri ole tehty, viestintä hajallaan Resursseja aktiiviseen viestintään/ kampanjointiin ei ole osoitettu Keskeisiä yhteisiä ydinviestejä / prioriteetteja ei ole määritelty Kemikaaliasiat nousemassa median huomion keskiöön erilaiset kohut vaativat nopeaa reagointia (= kriisiviestintää) yleensä useammalta viranomaistaholta TAVOITTEITA Kuluttajille suunnatussa viestinnässä konkretisoidaan ja yksinkertaistetaan kemikaalitietoa ja löydetään siihen sopivia viestintäkeinoja (mm. infografiikka, mobiilisovellukset, videot) Osallistutaan ja ohjataan kemikaaleihin liittyvää keskustelua valittujen ydinviestien mukaiseen suuntaan Luodaan kemikaaliviestintää varten toimiva vastuuviranomaisten yhteistyöverkosto, joka toteuttaa suunnitelmallista viestintää ja kykenee reagoimaan nopeasti nouseviin mediaviestintätarpeisiin Yhteisen kemikaaliviestinnän toimenpiteet suunnitellaan vuosittain ja niille varataan resurssit Viestinnässä tunnistetaan riskiperusteisesti tärkeimmät kohderyhmät ja kohderyhmäkohtaiset viestinnän tavoitteet Yhteiselle, eri vastuutahojen viestinnälle luodaan yhteiset ydinviestit Riski- ja kriisiviestinnän osaamista verkostossa kehitetään 2.2 KELO-ohjelman väliarvioinnin toimenpidesuositukset Tarkistettuun KELO-ohjelmaan valittiin 31 toimenpidesuositusta, joista uusia on 12. Suosituksissa mainitut toimet esitetään viidellä vaikutusalueella, jotka ovat: 1. REACH- ja CLP-asetusten tavoitteiden saavuttaminen ja uuden tiedon hyödyntäminen 2. Altistumistiedot ja seuranta 3. Yritysten ja muiden toiminnanharjoittajien kemikaalien riskinarviointi ja riskinhallinta 4. Tuotteiden ja valmisteiden aiheuttamien kemikaaliriskien vähentäminen 5. Kansainvälinen vaikuttaminen Kaikkiin näihin liittyy viestinnällisiä tavoitteita. Tähän suunnitelmaan on koottu (taulukko 1) viestinnän näkökulmasta tärkeimmät suositukset, joissa: viestinnällä voidaan merkittävästi vaikuttaa kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien vähentämiseen on uusia ja ennen lähestymättömiä kohderyhmiä tarvitaan erityisen paljon tai uudenlaista viestintää verkoston avulla saadaan lisäarvoa ja voidaan tehostaa viestinnän vaikuttavuutta. Tämän viestintäsuunnitelman tarkoituksena on luoda suuntaviivat viranomaisten yhteistyönä tehtävälle viestinnälle. Tämän lisäksi jokainen viestintäsuunnitelman laatimiseen osallistunut taho viestii edelleen omalle vastuulleen kuuluvista asioista omien suunnitelmiensa mukaisesti. 4

7 Taulukko 1 Toimenpidesuositus Edistetään REACHja CLP-asetusten (viestintäsuunnitelmassa koko kemikaali- ja kasvinsuojeluainelainsäädännön) mukaisista menettelyistä saadun kemikaalitiedon siirtymistä tuotantoketjussa lopputuotteiden valmistajille ja edelleen kuluttajille asti Kannustetaan haitallisten kemikaalien korvaamista Viestinnällinen päätavoite Tunne kemikaalisi ja velvoitteesi! - Yrittäjät ja kuluttajat tuntevat kemikaalilainsäädännön. Yritykset noudattavat lainsäädäntöä. Työntekijät tietävät kemikaaleihin liittyvät riskit ja osaavat välttää niitä. Yrittäjät tietävät, mitä kemikaaleja he saavat käyttää mihinkin tarkoitukseen (= tunnistetut käytöt). Kuluttajat tuntevat varoitusmerkinnät ja toimivat niiden mukaan. Kuluttajat tunnistavat, missä kaikkialla on haitallisia kemikaaleja. Haitallisia kemikaaleja ei käytetä turhaan. Haitallisten kemikaalien korvaaminen on yrityksille tuottavaa toimintaa. Ympäristöstä ja kemikaaliturvallisuudesta huolehtiminen on kilpailutekijä. Esimerkkejä viestinnän teemoista ja sisällöistä Kemikaalilainsäädännön käyttöohje yrityksille. Tavoitteena tehdä kemikaalilainsäädäntöön liittyvät vaatimukset tutuiksi ja lisätiedon hankkiminen helpoksi. Kemikaalien turvaohjeet yrityksiin. Käyttöturvallisuustiedotteiden suomentaminen /käyttöohjeet: Miten käyttöturvallisuustiedotetta luetaan ja hyödynnetään?. Varoitusmerkintöjen ja käyttöohjeiden merkitys kuluttajakemikaaleissa. KENK- päivittää kemikaalilainsäädäntöesitteen tämän vuoden puolella. Tiedotetaan hyvistä vaarallisten kemikaalien korvaamiskäytännöistä. Kemikaalit kotitalouksissa. Neuvoja, miten voi itse vähentää kemikaaleille altistumista. Ohjeita homesaneerauksia tekeville yrityksille: tavoitteena on saada kemikaalien käyttö homesaneerauksissa hallintaan. Hyviä esimerkkejä siitä, miten työympäristö ja ympäristöasioiden hyvä hallinta on edistänyt yritysten toimintaa ja myös päinvastaisia tapauksia. Ympäristöystävällisyys ei takaa turvallisuutta käyttäjälle! 5

8 Toimenpidesuositus Selvitetään väestön kemikaalialtistumista Viestinnällinen päätavoite Kuluttajat tunnistavat, missä kaikkialla on haitallisia kemikaaleja. Riskiryhmässä olevat tunnistavat olevansa siinä (/altistumisvaaran). Kuluttajat osaavat suhteuttaa kemikaalin käytön oman terveytensä kannalta ja toimivat sen mukaan. Esimerkkejä viestinnän teemoista ja sisällöistä Älä käytä kemikaalia näin -kampanja. Nostetaan esiin vaarallisten kemikaalien tyypillisiä, vaarallisia käyttökohteita riskiryhmillä. Kerrotaan, miten asiat voi tehdä toisin. Viestintää varoitusmerkintöjen ja käyttöohjeiden merkityksestä viestiminen. Kampanjoita riskiryhmiin kuuluviksi tunnistetuille. Lainsäädännön onnistumisista viestiminen. Esimerkiksi kuinka onnistuttiin pääsemään eroon haitallisimmista raskasmetalleista/ aineista kuluttajille myytävissä kemikaaleissa tai miten altistuminen jollekin tietylle aineelle on vähentynyt. Tehostetaan haitallisten aineiden ympäristöseurantoja Kuluttajat ja yritykset tietävät, miten heidän käyttämänsä haitalliset kemikaalit päätyvät ympäristöön ja vaikuttavat siihen ja terveyteen. Lainsäädännön onnistumiset. Miten muuttuva lainsäädäntö, esim. kiellot ja rajoitukset on parantanut elinympäristön tilaa. Viestitään ympäristöpitoisuuksien trendeistä. Selvitetään altistumista ja kehitetään riskinhallintaa työpaikoilla Tunne kemikaalisi - vältä vaara! Yritykset ja viranomaiset tuntevat ja tietävät vakavimman vaaran kemikaalialtistumiset ja -altisteet. Tunne kemikaalisi - vältä vaara! Viestitään ja kerrotaan Suomen vakavan vaaran altisteista ja kerrotaan, miten niitä hallitaan. 6

9 Toimenpidesuositus Tuetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten riskinarviointia ja -hallintaa Viestinnällinen päätavoite Pk-yrityksillä on riittävät valmiudet riskien ymmärtämiseen ja hallitsemiseen. Tunne kemikaalisi - vältä vaara! Työterveyshuolto tunnistaa haitallisiin kemikaaleihin liittyvät riskit (altistuminen, tapaturmat). Pk-yritykset hyödyntävät olemassa olevaa informaatiota, välineitä ja asiantuntijoita riskinarvioinnissa ja -hallinnassa. Yritykset suhtautuvat myönteisesti kemikaalien turvalliseen käyttöön ja tunnistavat siihen liittyvät hyödyt. Esimerkkejä viestinnän teemoista ja sisällöistä Korvaa haitalliset kemikaalit, säästä rahaa: Motivoidaan yrityksiä kemikaalien turvalliseen käyttöön. (Laskuri yrityksille: mitä hyvällä kemikaaliriskinhallinnalla voi säästää: kuinka paljon säästää, jos välttää yhdenkin ammattitaudin. Stoffenmanager-työpaikkojen kemikaaliriskinhallinnan välineenä. Tunne kemikaalisi! Työterveyshuolto on työnantajan tukena Tavoitteena on, että myös työterveyshuolto tunnistaa haitallisiin kemikaaleihin liittyvät riskit (altistuminen, tapaturmat). Tulevaisuudessa Stoffenmanager tarjoaa tähän tukea. Tunne kemikaalisi!- Kemikaalivihi-verkosto auttaa. (verkosto tarjoaa tietoa kemikaalien turvallisesta käytöstä työpaikoilla) Kehitetään riskien arviointija hallintamenetelmiä kemikaalien yhteisvaikutuksista Ihmiset tietävät, että kemikaalien yhteisvaikutuksia tutkitaan. Kuluttajat pitävät viranomaisia avoimina tiedon antajina, vaikka kovin paljon varmaa ei voida vielä sanoa. Ihmisille kerrotaan avoimesti siitä, mitä ei tiedetä ja mitä jo tiedetään. Ihmiset luottavat, että kemikaalilainsäädäntö toimii ja vaaralliset kemikaalit karsiutuvat markkinoilta. Viestitään tutkimusten ja säädösten etenemisestä. Viestitään siitä, miten yhteisvaikutuksia työpaikoilla arvioidaan (kohteena työterveyshuollot ja muut asiantuntijat) 7

10 Toimenpidesuositus Edistetään nanomateriaalien terveysja ympäristövaikutusten tutkimusta sekä riskinarviointia ja -hallintaa tuotannossa ja käytössä sekä jätevaiheessa. Edistetään hormonitoimintaan vaikuttaviksi tunnistettujen aineiden aiheuttamien riskien arvioimista ja vähentämistä Viestinnällinen päätavoite Ihmiset tietävät, että nanomateriaaleja ja hormonihäiriköitä tutkitaan. Ihmiset tietävät, että nanomateriaalit ovat heterogeeninen ryhmä, kaikki eivät ole haitallisia, osa on. Nanoja käyttävät yritykset tietävät, mikä on nanojen turvallista käyttöä. Vaikka hormonihäiriköiden haitallisuudesta ihmisille ei ole tieteellisesti kiistatonta näyttöä, niihin tulee silti suhtautua varauksellisesti. Esimerkkejä viestinnän teemoista ja sisällöistä Mikä on nanomateriaali, mikä on hormonihäirikkö? Luonnosta on noussut jo ensimmäisiä hälytysmerkkejä hormonihäiriköiden haitallisuudesta. Toisaalta naiset syövät hormoneita e-pillereissä sellaisenaan viestinnän keinoin suhteutetaan tilannetta. Nanomateriaalien turvallinen käyttö yrityksissä. Julkisissa hankinnoissa pyritään myös kemikaalien aiheuttamien terveysja ympäristöriskien minimoimiseen Julkisia hankintoja tekevät tietävät, että ostoissa voi käyttää muitakin kriteerejä kuin hintaa. Kriteerinä hankinnoissa voivat olla esimerkiksi ympäristöasiat ja turvallisuus. Turvallisuus- ja ympäristöasiat ovat julkiselle puolelle myyville yrityksille kilpailuvaltti. Tehdään hankintakriteereitä tutuiksi julkisia hankintoja tekeville. 8

11 Toimenpidesuositus Edistetään kosmetiikan turvallista käyttöä Viestinnällinen päätavoite Kosmetiikan ammattilaiset tietävät, mitkä ovat turvalliset tavat käyttää haitallisia kemikaaleja. Kosmetiikan ammattilaiset osaavat valita ja vaatia vähemmän haitallisia kemikaaleja ja tiedostavat vaarallisimpien aineiden riskit. Kosmetiikan ammattilaiset osaavat käyttää haitallisia kemikaaleja turvallisesti. Kuluttajat myös tähän mukaan? Esimerkkejä viestinnän teemoista ja sisällöistä Turvallinen hiusväri? Listauksia hiusväreistä ja muista kosmeettisista valmisteista niiden sisältämien riskien mukaan. Näin värjäät hiukset turvallisesti. Viranomaisyhteistyötä tehdään valvontahankkeina ja muuna yhteistyönä. Yritykset ja kuluttajat tietävät viranomaisten yhteistyönä tekemistä valvontahankkeista ja niiden tuloksista. Teemat nousevat viranomaisten tekemien priorisointien ja valvontahavaintojen pohjalta. Määritellään kemikaalilainsäädännön toimeenpanon kansalliset prioriteetit viranomaistoiminnassa Luodaan eri osapuolia kuullen Suomen kansainvälisen kemikaaliyhteistyön strategiset linjaukset parhaan vaikuttavuuden saamiseksi kemikaalien hallinnassa Tiedetään, mitä viranomaiset pitävät kemikaaliasioissa tärkeänä ja miksi. Suomea ulkomailla edustavat virkamiehet tuovat esille yhteisesti sovittuja ydinviestejä Suomen kemikaalilinjauksista. Viestitään kansallisista painotuksista. Viestitään aktiivisesti ja tuotetaan helppokäyttöisiä aineistoja. 9

12 3 Pääviestit ja -periaatteet Yhteisen kemikaaliviestinnän pääviestejä on kaksi, joista toinen on suunnattu yrityksille, joita kemikaalilainsäädännön vaatimukset koskevat ja toinen tavallisilla kuluttajille. Toiminnanharjoittajille korostetaan kilpailuetuja ja taloudellisia hyötyjä, joita haitallisten kemikaalien korvaamisella voidaan saavuttaa. Kansalaisviestinnässä tuodaan esiin omien valintojen merkitystä kemikaalialtistumiseen vähentämisessä. Lisäksi pyritään kehottamaan luottamaan viranomaisinformaatioon. Tunne kemikaalisi ja velvoitteesi! Kemikaaliriskien hallinta on yrityksille tuottavaa toimintaa. YRITYKSET TOIMINNANHARJOITTAJAT Kuluttaja voi valinnoillaan ja toiminnallaan vaikuttaa omaan ja ympäristön kemikaalialtistumiseen. Kuuntele viranomaistietoa! KULUTTAJAT KANSALAISET Pääviestejä tuodaan esiin kaikessa viestinnässä. Yhteinen viestintä noudattaa myös pääperiaatteita, joiden mukaan kemikaaliviestintä on selkeää - Viestinnän keinoin yksinkertaistetaan ja tieteellisyyttä popularisoidaan, havainnollistetaan, visualisoidaan tai muuten muokataan viestintää kullekin kohderyhmälle ymmärrettäväksi. Kemikaaleihin liittyvä tieto on luonteeltaan tieteellistä, ja niihin liittyvä lainsäädäntö vaikeaselkoista. Kemikaaliviestinnässä keskitytään kemikaaliturvallisuuden kannalta olennaisiin asioihin. luottamusta vahvistavaa Kemikaaleihin liittyy myös aiheettomia pelkoja. Ylimääräisten pelkojen synnyttämistä voidaan välttää kertomalla myös onnistumisista ja myönteisestä kehityksestä, kemikaalien välttämättömyydestä ja hyödyistäkin - ei pelkistä riskeistä, vaaroista ja kemikaaleihin liittyvistä ongelmista. Kemikaalien vaaroja ei liioitella eikä lietsota pelkoja, vaan pyritään lisäämään kansalaisten luottamusta siihen, että kemikaaliturvallisuus on viranomaisten hyvissä käsissä. nopeaa ja avointa Kemikaaleihin liittyvät vaarat ovat usein näkymättömiä ja myös pelottavia. Jos jokin kemikaalivaara nousee esiin esimerkiksi mediassa, ihmiset hätääntyvät helposti. Kemikaaliviestinnän verkostotoimijoiden on tällöin kyettävä nopeasti ja avoimesti ja eri kanavien kautta välittämään kansantajuista, luotettavaa tietoa tilanteesta kansalaisille ja antamaan toimintaohjeita. Erityisen tärkeää tämä on kemikaaleihin liittyvissä kriisitilanteissa. luotettavaa ja kansalaisia ohjaavaa Kun kansalaisille ja yrityksille kerrotaan kemikaaleihin liittyvistä vaaroista riskeistä, annetaan samalla aina heille myös neuvoja ja toimintaohjeita, miten näitä riskejä voidaan vähentää tai välttää. 10

13 Kohderyhmät ja kanavat 4 Kemikaaliviestinnän keskeisiä kohderyhmiä ovat niin tavalliset kuluttajat kuin kemikaaleja käyttävät yritykset. Kuluttajista erityisenä kohderyhmänä ovat kemikaaliohjelman painotusten mukaisesti nuoret ja lapsiperheet. Erityisesti pk-yrityksiin kohdennettavalla viestinnällä voidaan vähentää kemikaalien riskejä ihmiselle ja ympäristölle. Lisäksi kemikaaliviestintää suunnataan nanoteknologiaa hyödyntäville yrityksille, kosmetiikan ammattikäyttäjille ja kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttäville, kuten maaviljelijöille sekä puutarhan- ja urheilukentänhoitajille. Kemikaalitietoa välitetään myös poliittisille päättäjille, muille viranomaisille Suomessa ja EU:ssa sekä julkisia hankintoja tekeville organisaatioille. Taulukkoon 2 on koottu viestinnän teemoja, kanavia ja keinoja kohderyhmittäin, sekä vastuutahot kohderyhmittäin. Taulukko 2 Ammatilliset kohderyhmät Kohderyhmä Tavoite Kanavat ja keinot Vastuutaho Toiminnan harjoittajat ja pk-yritykset Kosmetiikan ammattilaiset Kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttävät Nanoteknologiaa hyödyntävät yritykset Toimiminen lainsäädännön mukaan. Kemikaaliriskien hallinta on järkevää ja usein taloudellisestikin kannattavaa. Käyttöturvallisuustiedotteiden hyödyntäminen. Kosmeettisten valmisteiden oikeaoppinen käyttö, haitallisimpien aineiden korvaaminen. Kestävä kasvinsuojeluaineiden käyttö, pistekuormituksen vähentäminen. Nanojen turvallinen käyttö. Nanoihin liittyvän tutkimustyön eteneminen. monisuuntainen ja aktiivinen viestintä kemikaaliohjelman toimeenpanosta vastaavien toimijoiden kesken tiedotteet, uutiskirjeet, infotilaisuudet, KemikaaliVihi, Stoffenmanager kemikaalineuvonta.fi, työterveyshuolto, oppaat, muistilistat, laskurit, some-yhteisöt (LinkedIn) oppaat, neuvonta, yhteistyö Teknokemian yhdistyksen kanssa, kampaamoita kiertävät tarkastukset/valvonta neuvonta, koulutus, koulutusmateriaali, tiedotteet neuvonta, oppaat, tilaisuudet, tiedotteet TTL, Tukes, STM, Avi, ELY, SYKE TTL, STM, Tukes Tukes, MMM TTL, SSTM, THL, Tukes 11

14 Yleisesti Kuluttajat / Kansalaiset Kohderyhmä Tavoite Kanavat ja keinot Vastuutaho Koulut- ja oppilaitokset Kemikaalien varoitusmerkit ja oikeaoppinen käyttö Valvonnan tuloksista kertominen. Nanojen turvallinen käyttö. Väestön kemikaalialtistuminen Kemikaalien yhteisvaikutukset Haitallisten aineiden ympäristövaikutukset tiedotteet, chatit, some-kampanjat, videot, infografiikka, kilpailut, kyselytutkimukset Tukes, THL, TTL, SYKE Erityisiä teemoja: rakentaminen & remontointi yhteistyö sisustus- yms. lehtien kanssa, liitteet lehtiin Koulut, oppilaitokset Opetuksessa tuodaan kemikaalit ja niiden hyödyt ja haitat riittävästi esiin. Myös työturvallisuusnäkökohdat huomioidaan opetuksessa. Opetusmateriaali, opettajien koulutus, some, Kemikaalivihi OPM, STM, YM, Tukes, TTL Nuoret Hiusvärit / tekokynnet /ripset Tatuoinnit Kemikaalien päihdekäyttö some, kampanjat, verkkosivustot, kysely- ja neuvontapalstat, kyselytutkimukset, oppikirjat Google-tiedon lisääminen, wikipediatieto. Tukes, STM Lapsiperheet Kodin kemikaalien turvallinen käyttö. Lapsien altistuminen kemikaaleille some, kampanjat, verkkosivustot, kysely- ja neuvontapalstat, kyselytutkimukset, neuvolayhteistyö Tukes, TTL (raskaus ja työaltistuminen -teeman osalta) Odottavat äidit Julkisia hankintoja tekevät Haitallisten aineiden minimointi hankinnoissa oppaat, Hometalkoot.fi TTL, THL, Tukes Opastusta kemikaalien käyttöön erityisesti homesaneerauksissa. 12

15 Kohderyhmä Tavoite Kanavat ja keinot Vastuutaho Poliittiset päättäjät Muut kuin ns. kemikaaliviranomaiset Suomessa ja Euroopassa Toimittajat Tuodaan esille kemikaalilainsäädännön kansallisia prioriteetteja ja kehitettävää lainsäädännössä Tuodaan esille kemikaaliviestinnän strategiset linjaukset Tavoitteena toimittajien parempi ymmärrys kemikaaliasioista yleensä lobbaus, tilaisuudet, esitteet tilaisuudet, kokoukset, toimittajakurssit, mediatilaisuudet STM, MMM, YM, Tukes Kaikki Kaikki 13

16 5 Vastuut ja roolit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) koordinoi kemikaaliviestinnän verkostoa, jossa on edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, aluehallintovirastosta, Suomen ympäristökeskus SYKEstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Työterveyslaitoksesta sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Kemikaaliviestintäverkosto laatii vuosittaiset kemikaaliviestinnän toimenpidesuunnitelmat. Tähän suunnitelmaan kirjataan ne kampanjat ja aiheet, joiden toteutuminen vaatii erityistä ponnistelua viranomaisilta yhdessä. Viestintäponnistuksiin määritellään toimenpidesuunnitelmassa vastuutaho, joka vetää ja toteuttaa kampanjaa sekä hankkii siihen mahdollisen lisärahoituksen. Vastuutaho voi pyytää kampanjan toteuttamiseen osanottajia tarvittaessa myös muista viestintäverkoston jäsenistä ja ostaa ulkopuolista viestinnän osaamista. Viestintäverkoston toimintaa varten perustetaan sähköpostirinki, jossa mukana olevat tahot voivat jakaa kemikaaliviestintään liittyvää valmista materiaalia, seminaarikutsuja ja muuta ns. valmista materiaalia. Kemikaaliviestintäverkoston epävirallisemmaksi kanavaksi perustetaan suljettu Facebook-ryhmä, jossa voi nopeastikin vaihtaa ajatuksia kemikaaliviestintään liittyvissä asioissa. Kemikaaliviestintäverkosto kokoontuu vuosittain. Kokouksissa käydään läpi myös kunkin osallistuvan tahon omat kemikaaliviestintäpainotukset seuraavalle vuodelle. Lisäksi tehdään toimenpidesuunnitelma seuraavan vuoden yhteiselle viestinnälle. Vuosittaisissa kokouksissa on myös mahdollista tarvittaessa päivittää tätä viestintäsuunnitelmaa. Organisaatiot pitävät toisensa jatkuvasti ajan tasalla oppimielessä hyödyllisistä kokemuksistaan kemikaaliviestinnässä. Kemikaalineuvottelukunta KENK ohjaa kemikaaliviestintäverkoston toimintaa, käsittelee viestintäsuunnitelman ja saa tiedoksi vuosittaiset toimenpidesuunnitelmat, joihin se voi esittää kommentteja ja muutostoiveita. 14

17 Resurssit ja budjetti 6 Kemikaaliviestintää toteutetaan ja rahoitetaan pääsääntöisesti osana kunkin organisaation perustoimintaa. Näyttävimpiin ja kustannuksiltaan suurimpiin yhteiskampanjoihin voidaan hakea erillistä projektirahoitusta. Joissain tapauksissa kampanjoita voidaan toteuttaa myös yhteistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, jolloin yhteistyökumppanit voivat osallistua kustannuksiin. Sopivia kumppaneita voivat olla esimerkiksi toimialojen ja kaupan alan keskusjärjestöt. Viranomaistoiminnan riippumattomuuteen on kiinnitettävä aina erityistä huomiota. Kemikaaliviestintäverkosto seuraa Suomen ulkopuolella saman aiheen parissa tehtävää työtä ja mahdollisuuksien mukaan osallistuu myös pohjoismaiseen ja EU:n kemikaaliviestintäyhteistyöhön ja yhteisiin viestintäponnisteluihin. Suomessa pyritään myös hyödyntämään valmiina olevia materiaaleja, kun se on tarkoituksenmukaista. Vuosittain pyritään toteuttamaan 1-2 laajempaa kampanjaa aiheista, jotka ovat ajankohtaisia. Aiheiksi pyritään valitseman teemoja, joista on käytössä tieteellisesti korkeatasoista tietoa. Kemikaaliviestintäverkosto seuraa vuosittaisissa kokouksissaan viestintäkampanjoiden budjettia ja tuloksellisuutta ja raportoi tuloksista myös KENKille. Seuranta 7 Kemikaaliviestintäverkosto kokoontuu kerran vuodessa sopimaan seuraavan vuoden toimenpidesuunnitelmasta sekä käymään läpi edellisen vuoden yhteisten viestintäaktiviteettien onnistumisen ja organisaatioiden omat merkittävimmät viestintätoimenpiteet. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) koordinoi verkostoa ja kutsuu sen koolle. Kampanjoiden tehoa ja vaikuttavuutta seurataan kyselytutkimuksien avulla. Kyselytutkimusten tulokset käydään läpi vuosittaisissa kokouksissa ja niiden tulokset otetaan huomioon seuraavan vuoden toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa. 15

18