Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin loppuraportti"

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin loppuraportti Projektin nimi: Projektikoodi: Tavoiteohjelma: Toimintalinja: edistäminen Toimenpidekokonaisuus: Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä projekti S01408 tavoite 3-ohjelma 2 Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien 3 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Alkamispäivämäärä: Päättymispäivämäärä: Yhteystiedot: Projektin vastuuhenkilö: Väliraportin laatija: Oulun kaupunki / Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kirkkokatu 54 PL 61, Oulun kaupunki Sirkka-Liisa Olli, mielenterveys- ja sosiaalijohtaja puhelin Pia Kortessalo, projektin vetäjä p

2 Sisällys 1 Tiivistelmä projektin toiminnasta Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät Projektin toteutus ja yhteistyö Osallistujien ja yritysten valinta Projektin toteutus ja eri tahojen kanssa tehty yhteistyö Projektin hallinnoija Ohjausryhmä Työhönvalmennuksen rakenne Ammattiin opiskelevien maahanmuuttajien vertaistukiryhmä Projektihenkilöstön toteuttamat lyhytkurssit Muita yhteistyötahoja Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Julkisuus ja tiedottaminen Projektin markkinointi ja julkaisut Projektihenkilöstön koulutus Opinnäytetyöt ja tutkimukset Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Työpaikat ja uudet yritykset Välilliset työllisyysvaikutukset Projektin innovatiivisuus Toiminnan jatkuvuus Projektin rahoitus Projektin taloushallinto ja arkistointi Seurantaraportti Allekirjoitus ja pvm

3 1 Tiivistelmä projektin toiminnasta Tavoiteohjelma: Toimintalinja: Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3-ohjelma 2: Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Toimenpidekokonaisuus:3:Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Projektin suunnitelman mukainen kestoaika: Projektin päävastuuviranomainen: 3413: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, työvoimaosasto Projektia hallinnoiva organisaatio: Oulun kaupunki/ Sosiaali- ja terveystoimi/ sosiaalityön tulosyksikkö Projektin vastuuhenkilö: Sirkka-Liisa Olli, mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Hankkeen nimi: Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä projekti Projektinumero SO1408, kp 2780 (vuosina kp 0125) Toteuttava yksikkö: Oulun kaupunki/ Sosiaali- ja terveystoimi/ Sosiaalityön tulosyksikkö Vastuullinen johtaja Oulun kaupunki / keskushallinto, Tellervo Koivikko asti. Oulun kaupunki / sosiaalinen ja taloudellinen tuki, Raimo Ojanlatva asti. Oulun kaupunki / sosiaali- ja terveystoimen tilaajatiimi, Sirkka-Liisa Olli asti. Yhteistyökumppanit: Hankekuvaus: Oulun seudun työvoimatoimisto/kansainvälinen yksikkö, Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut, monikulttuuriset integroimispalvelut, sosiaalinen ja taloudellinen tuki, Nuorisoasiainkeskus, Oulun seudun ammatilliset oppilaitokset, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, järjestöt, julkisen ja yksityisen sektorin työnantajat sekä muut toimijat ja organisaatiot Oulun kaupungin sisällä. Projektin taustalla oli tarve ratkaista maahanmuuttajien vaikeaan työllistymiseen liittyviä ongelmia Oulussa. Maahanmuuttajien työttömyys on jo useiden vuosien ajan ollut moninkertainen valtaväestöön nähden. Projektin tavoitteena on ollut tukea maahanmuuttajien työllistymistä työnhakuvalmiuksien parantamisen avulla. Tarkoituksena on ollut myös kehittää malli työllistymisen tukemisesta. Projektin tärkeitä päämääriä oli auttaa sosiaalisten verkostojen luomisessa ja antaa maahanmuuttajille tietoa suomalaisesta tapakulttuurista syvemmin kuin kotoutumiskoulutuksessa on mahdollista. Työyhteisöille ja työnantajille tarjottiin myös ohjausta monikulttuurisuuteen ja tietoa maahanmuuttajan rekrytoinnista ja maahanmuuttajasta työntekijänä 2

4 ja työtoverina. Työhönvalmennuksen keskeinen päämäärä on ollut asiakkaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden tukeminen. Työhönvalmennukseen sisältyvä suomen kielen opetus pyrki tukemaan asiakkaiden omaehtoista suomen kielen opiskelua ja elvyttämään mahdollisesti unohduksiin jäänyttä kielitaitoa. Tavoitteena oli laajentaa asiakkaiden teoreettista kielentuntemusta unohtamatta arjen kielenkäyttötilanteista poimittuja esimerkkejä. Tavoitteet ja toteuma: Projektin kohderyhmänä olivat oululaiset maahanmuuttajat, jotka halusivat työllistyä tai kouluttautua ja tarvitsivat siihen tukea. Projektin tavoitteet: 1.) Maahanmuuttajien työllistymis- ja työnhakuvalmiuksien parantaminen Maahanmuuttajien työllistymis- ja työnhakuvalmiuksien parantamiseksi on annettu henkilökohtaista ohjausta ja ryhmäohjausta työnhönvalmennuksena. Työhönvalmennus kehitettiin, suunniteltiin ja toteutettiin projektihenkilöstön toimesta. Asiakkaita on perehdytetty suomalaiseen yhteiskuntaan, työelämään ja työkulttuuriin sekä ohjattu tuetusti palkkatuetun työn tai työelämävalmennuksen tai työharjoittelun kautta. Kaikki ohjaus on käyty suomen kielellä ja lisäksi kieltä on opetettu ryhmän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. Projektissa tuotettiin Intoa työnhakuun sekä Perustietoa virastoista maahanmuuttajille esitteet. 2.) Koulutuksessa olevien maahanmuuttajien tukeminen ja maahanmuuttajien koulutukseen hakeutumisen aktivoiminen Työhönvalmennukseen osallistuvia maahanmuuttajia on aktivoitu ja motivoitu hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen, järjestetty koulutuskokeiluja, heille on annettu tietoa koulutusmahdollisuuksista ja työelämän vaatimuksista, tuotu esille elinikäisen oppimisen käsitettä ja koulutuksen merkitystä sekä tuettu jo ammatillisessa koulutuksessa olevia maahanmuuttajia. Yhteistyössä Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa perustettiin ammattiin opiskelevien ja opintoja suunnittelevien maahanmuuttajanuorten vertaistukiryhmä, joka jatkaa toimintaansa osana nuorisoasiainkeskuksen tarjoamia palveluja. 3.) Työnantajien kynnyksen madaltaminen ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen Projektissa on tarjottu työnantajille ja työyhteisöille monikulttuurisuustietoutta ja tietoa maahanmuuttajan rekrytoinnista sekä tukihenkilöpalveluja työnantajan työllistäessä maahanmuuttajan. 4.) Maahanmuuttajien työllistymisen tukemisen mallin etsiminen On kehitetty maahanmuuttajien työllistymistä ja kouluttautumista tukevia uusia toimintamalleja sekä yhteistyömalleja maahanmuuttajatyötä tekevien eri alojen toimijoiden kanssa. 3

5 Määrälliset tavoitteet: Maahanmuuttajien urapolusta tehtiin mallinnus, joka pyrkii kuvaamaan maahanmuuttajan urapolulla olevia nivelvaiheita ja tarjoamaan toimintaehdotuksia ohjaustyöhön Toiminto tavoite toteuma Työhönvalmennukseen osallistuneet Tiedotus- ja esittelytilaisuuksiin osallistuneet Henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät Uudet yritykset 0 2 Yrityskontaktit; työnantaja tai työyhteisö Ammattiin opiskelevat tai pyrkivät nuoret Koulutusorganisaation edustajat Eväitä työelämään lyhytkurssi 6 Talous tasapainoon lyhytkurssi 8 Projektin ulkopuoliset asiakkaat 20 4

6 2 Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät Oulun kaupunki käynnisti Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin Projektin taustalla oli tarve ratkaista maahanmuuttajien vaikeaan työllistymiseen liittyviä ongelmia Oulussa. Maahanmuuttajien työttömyys on jo useiden vuosien ajan ollut moninkertainen valtaväestöön nähden, vaikka noin 75 % maahanmuuttajista on työikäisiä ja työnhakijoina olevien maahanmuuttajien koulutustaso on keskimäärin korkeampi kuin suomalaisten työnhakijoiden. Projektin tavoitteena on ollut tukea maahanmuuttajien työllistymistä työnhakuvalmiuksien parantamisen avulla. Tarkoituksena onkin ollut kehittää malli työllistymisen tukemisesta ja maahanmuuttajia palvelevasta urapolusta. Määrällisinä tavoitteina on ollut tarjota 60 maahanmuuttajalle 5 kuukauden työhönvalmennuskoulutus, jota täydentää 6 kuukauden pituinen työelämäjakso. Projektisuunnitelmassa on arvioitu toteutettavaksi 8226 henkilötyöpäivää. Projektiin osallistuvista asiakkaista noin puolelle on ollut tavoitteena löytää jokin ratkaisu työttömyyden tilalle. Lisäksi tavoitteena on ollut tukea noin 20:ta projektin ulkopuolista maahanmuuttajaa opintojen suorittamisessa tai koulutukseen hakeutumisessa. Työnantajia ja koulutusorganisaatioiden edustajia on pyritty tavoittamaan noin 50 kutakin. Tiedotustilaisuuksien avulla on pyritty tavoittamaan noin 150 henkilöä. Projektiin mukaan tulevien yrityksen määräksi on arvioitu 50. Projektin päämääränä on ollut auttaa maahanmuuttajia sosiaalisten verkostojen luomisessa ja antaa tietoa suomalaisesta tapakulttuurista syvemmin kuin kotoutumiskoulutuksessa on mahdollista. Projektin on ollut tarkoitus tukea maahanmuuttajien työelämä- ja tietoyhteiskuntavalmiuksia tarjoamalla atk-koulutusta ostokoulutuksena. Työyhteisöille ja työnantajille tavoitteena on ollut tarjota ohjausta monikulttuurisuuteen ja tietoa maahanmuuttajan rekrytoinnista ja maahanmuuttajasta työntekijänä ja työtoverina. Lisäksi tavoitteena on ollut selvittää maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvän seudullisen toimintamallin tarve. Työhönvalmennuksen keskeinen päämäärä on asiakkaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden tukeminen. Työhönvalmennukseen sisältyvä suomen kielen opetus on pyrkinyt tukemaan asiakkaiden omaehtoista suomen kielen opiskelua ja elvyttämään mahdollisesti unohduksiin jäänyttä kielitaitoa. Tavoitteena on ollut laajentaa asiakkaiden teoreettista kielentuntemusta unohtamatta arjen kielenkäyttötilanteista poimittuja esimerkkejä. Projektin käytännön toiminnot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat olleet: 1. Maahanmuuttajien työllistymis- ja työnhakuvalmiuksien parantamiseksi on annettu henkilökohtaista ohjausta ja ryhmäohjausta työhönvalmennuksena. Asiakkaita on perehdytetty suomalaiseen yhteiskuntaan, työelämään ja työkulttuuriin sekä ohjattu tuetusti palkkatuetun työn tai työelämävalmennuksen tai työharjoittelun kautta. Kaikki ohjaus on käyty 5

7 suomen kielellä ja lisäksi kieltä on opetettu ryhmän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. 2. Maahanmuuttajia on aktivoitu ja motivoitu hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen, heille on annettu tietoa koulutusmahdollisuuksista ja työelämän vaatimuksista, tuotu esille elinikäisen oppimisen käsitettä ja koulutuksen merkitystä sekä tuettu jo ammatillisessa koulutuksessa olevia maahanmuuttajia. 3. Projektissa on tarjottu työnantajille ja työyhteisöille monikulttuurisuustietoutta ja tietoa maahanmuuttajan rekrytoinnista sekä tukihenkilö työnantajan työllistäessä maahanmuuttajan. 4. On kehitetty maahanmuuttajien työllistymistä ja kouluttautumista tukevia uusia toimintamalleja sekä yhteistyömalleja maahanmuuttajatyötä tekevien eri alojen toimijoiden kanssa. Projektin yhtenä kohderyhmänä ovat olleet Oulussa asuvat, Oulun seudun työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevat maahanmuuttajat, jotka ovat suorittaneet kotoutumiskoulutuksen tai ovat muutoin hankkineet vastaavat tiedot ja jotka tarvitsevat tukea työhön tai koulutukseen hakeutumisessa. Toisen kohderyhmän ovat muodostaneet ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ja opintoja suunnittelevat maahanmuuttajat, joille tarjotaan henkilökohtaista tukea ja vertaistukiryhmän toimintaa. Ammattiin opiskelevien maahanmuuttajien vertaistukiryhmätoiminta on kehitetty kentältä tulleesta tarpeesta auttaa maahanmuuttajaopiskelijoita sopeutumaan suomalaiseen opiskelukulttuuriin. Kolmantena kohderyhmänä ovat olleet alueen työnantajat ja työyhteisöt, joille on tarjottu monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien työllistämiseen liittyviä palveluja. 3 Projektin toteutus ja yhteistyö 3.1 Osallistujien ja yritysten valinta Projektissa on työhönvalmennuksen aloittanut 64 asiakasta, jotka on valittu kirjallisten hakemusten perusteella. Hakuajan alkaessa toiminnasta on tiedotettu ja esitteitä ja hakulomakkeita toimitettu maahanmuuttajille Oulun seudun työvoimatoimiston, Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden, sosiaalitoimen, kansainvälinen toimintakeskus Villa Victorin, Oulun kaupungin työllistämiskeskuksen ja maahanmuuttajakouluttajien kautta. Yhteistyökumppaneiden välityksellä asiakkaat ovat saaneet tietoa projektista ja hakuajasta. Yhteistyökumppanit ovat jakaneet esitteitä ja hakulomakkeita henkilökohtaisten käyntien yhteydessä ja asiakaspostituksena. Lisäksi Oulun työvoimanpalvelukeskus on ohjannut asiakkaita projektiin. 6

8 Ammattiin opiskelevien maahanmuuttajien vertaistukiryhmään on projektin aikana osallistunut noin kolmekymmentä henkilöä. Vertaistukiryhmää on markkinoitu etupäässä Oulussa toimivien koulutusorganisaatioiden opinto-ohjaajien ja nimettyjen yhdyshenkilöiden kautta sekä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan niille opiskelijoille, joiden yhteystiedot ovat olleet käytettävissä. Lisäksi ryhmää on markkinoitu maahanmuuttajakoulutuksissa oleville henkilöille erilaisissa tiedotustilaisuuksissa. Toiminta jatkuu vireänä projektin päättymisen jälkeen Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen alaisuudessa. Yhteydenotto työnantajiin oli projektin alkaessa satunnaista, mutta projektin edetessä yhteydenotot ovat olleet pääsääntöisesti kohdistettuja niihin yrityksiin ja toimijoihin, joiden ammattialaan projektiin osallistuvilla asiakkailla on ollut koulutusta tai työkokemusta. Yhteydenotot ovat tapahtuneet puhelimitse, sähköpostitse tai yrityskäynneillä. Yleensä yrityskäynti on järjestetty, jos työnantajalla on ollut kiinnostusta tai aikaa henkilökohtaiseen käyntiin. Kontakteja eri työpaikkoihin, yrityksiin ja työyhteisöihin on ollut noin 90, joten projektille asetettu määrällinen tavoite on saavutettu. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikki projektiin osallistuneet asiakkaat ovat myös olleet itsenäisesti yhteydessä alueen ja oman alan työnantajiin. Yhtenä harjoitteena on käytetty pienimuotoista yritysselvittelyä, jossa kukin asiakas valitsee itsenäisesti viisi työnantajaa, johon on yhteydessä joko puhelimitse tai käymällä työpaikalla. Asiakkaalle on annettu valmiiksi kysymykset, jotka hän kysyy työnantajalta. Harjoitus on ollut hyvä tapa saada asiakkaat itse olemaan yhteydessä työnantajiin ja samalla kysymään mahdollista työharjoittelu- tai työpaikkaa. Samalla asiakkaat ovat saaneet myös mahdollisuuden kertoa itsestään ja osaamisestaan sekä projektista ja tukihenkilötoiminnasta. Jos yrityksessä on herännyt kiinnostusta asiakasta kohtaan, on työelämäkoordinaattori ollut yhteydessä työantajaan ja ollut mukana järjestämässä mahdollista harjoittelua, työpaikkaa tai palkkatukityötä. Työhönvalmennusjakson alussa asiakkaille on jaettu projektin esitteitä sekä työelämäkoordinaattorin käyntikortteja, joita he ovat voineet hyödyntää työnhaussa. 3.2 Projektin toteutus ja eri tahojen kanssa tehty yhteistyö Projektin hallinnoija Projektia on hallinnoinut Oulun kaupungin työllistämiskeskus. Alun perin työllistämiskeskus sekä projekti kuuluivat Oulun kaupungin keskushallintoon, mutta vuoden 2006 alusta alkaen molemmat siirtyivät osaksi yleistä sosiaalityötä. Keskushallinnossa vastuuhenkilönä toimi henkilöstön kehittämispäällikkö Tellervo Koivikko. Vuoden 2007 aikana Oulu siirtyi tilaaja tuottaja -malliin ja samalla yleisen sosiaalityön nimikkeeksi muuttui sosiaalinen ja taloudellinen tuki. Sosiaali- ja taloudellisessa tuessa projektin vastuuhenkilönä toimi palvelupäällikkö Raimo Ojanlatva. Vuoden 2008 alusta projekti siirtyi sosiaali- ja terveystoimen tilaajatiimiin ja vastuuhenkilöksi tuli sosiaali- ja mielenterveysjohtaja Sirkka- Liisa Olli. 7

9 3.2.2 Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Kyllikki Höyhtyä-Pikkarainen, puheenjohtaja Oulun kaupunki, Maahanmuuttajapalvelut Irmeli Männistö (Aikaisemmin Kerttu Maunu) Oulun seudun ammattiopisto / Kontinkankaan yksikkö Erkki Komminaho, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus (aikaisemmin Saija Luonuansuu, Anita Koljonen) Martti Eskelinen Oulun seudun työvoimatoimisto Raimo Ojanlatva Oulun kaupunki, sosiaalinen ja taloudellinen tuki Shahnaz Mikkonen Oulun kaupunki, Monikulttuuriset integroimispalvelut, Helena Kilponen Oulun kaupunki, Työllistämiskeskus (aikaisemmin Sanna Rungren, Virpi Knuutinen) Vuosina ohjausryhmässä on toiminut Oulun kaupungin keskushallinnosta Tellervo Koivikko, henkilöstön kehittämispäällikkö alkaen ohjausryhmän kokouksiin on kutsuttu Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tilaajatiimistä sosiaali- ja mielenterveysjohtaja Sirkka-Liisa Olli, joka on ollut projektin vastuuhenkilö sekä projektihenkilöstön esimies. Kokoukset on pidetty , , , ( täydentävä) sähköpostikokous, , , sähköpostikokous, , sähköpostikokous, , (22.8. täydentävä) sähköpostikokous, , , ( täydentävä) sähköpostikokous, sähköpostikokous, , , , , ; täydentävä sähköpostikokous, , sähköpostikokous (kommenttipyynnöt liittyen projektin päättämiseen liittyviin asiakirjoihin) ja sähköpostikokous (kommenttipyynnöt liittyen maksatushakemukseen) Työhönvalmennuksen rakenne Projektin keskeisin toiminto on ollut maahanmuuttajille järjestetty 5 kuukauden mittainen työhönvalmennus, joka on järjestetty ryhmätoimintana kolmena päivänä viikossa, kuusi oppituntia päivässä. Työhönvalmennuksen sisällön ja toteutuksen kehittämisestä on vastannut projektihenkilöstö itsenäisesti. Työhönvalmennuksessa käytetty materiaali on pääosin laadittu myös henkilöstön toimesta. Ryhmiin on valittu pääsääntöisesti kaksitoista osallistujaa. Ryhmätoiminnan lisäksi asiakkaille on tarjottu henkilökohtaista ohjausta. Projektin työhönvalmentaja on laatinut yhteistyössä asiakkaan kanssa urasuunnitelman, jonka avulla asiakas on voinut selkiyttää omia tavoitteitaan, työllistymismahdollisuuksiaan ja kouluttautumistarpeitaan. Tämän jälkeen henkilökohtaista ohjausta on jatkanut työelämäkoordinaattori, koulutuskoordinaattori tai työhönvalmentaja sen mukaan, onko asiakas ollut hakeutumassa koulutukseen vai työelämään. Projektihenkilöstön antamalla 8

10 henkilökohtaisella ohjauksella on erittäin suuri merkitys asiakkaan voimaantumisessa ja aktivoinnissa kohti työllistymis- tai koulutustavoitetta. Kaikille työhönvalmennusryhmille on hankittu ostokoulutuksena atk-koulutusta. Tarjoukset pyydettiin Oulun alueen eri toimijoilta. Atk- koulutuksien tavoitteina oli parantaa asiakkaiden työnhaku- ja perustoimistotyövalmiuksia yksilöllinen osaamistaso huomioiden. Osallistujilla oli mahdollisuus suorittaa koulutuksen aikana osia A- tai AB- kortista oman osaamistasonsa mukaan. Työhönvalmennusryhmä Kouluttaja tuntimäärä tarjous pyydetty Ryhmä 1. Oulun aikuiskoulutuskeskus 80 5 Ryhmä 2. Pohjois-Suomen koulutuskeskus Ryhmä 3. Pohjois-Suomen koulutuskeskus Ryhmä 4. Pohjois-Suomen koulutuskeskus Ryhmä 5. PSK - Aikuisopisto Työhönvalmennus on sisältänyt suomen kielen opetusta (suullinen ja kirjallinen kielitaito), perehdytystä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, työelämä- ja koulutustietoutta sekä työnhakuvalmennusta. Ryhmätoiminnan sisältö ja rakenne on suunniteltu yksilöllistä ohjausta tukevaksi kunkin ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaan. Kaikki projektityöntekijät ovat osallistuneet sekä yksilö- että ryhmäohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen. Ryhmän ohjelmaan on sisältynyt mahdollisimman paljon myös eri alojen asiantuntijavieraita ja vierailukäyntejä tapahtumiin ja työpaikoille. Työhönvalmennusjaksoon on liitetty kaikkien ryhmien kohdalla myös ostokoulutuksena hankittu työllistymistä ja työnhakutaitoja tukeva atk-koulutus. Lisäksi joillekin asiakkaille on ostettu ammatillista pätevyyttä tukevia lyhytkoulutuksia ja testejä, kuten hygieniapassi ja YKI-testi (yleinen kielitutkinto). Maahanmuuttajien työhönvalmennus Ryhmät: 1) ) ) ) ) Työhönvalmennuksen jälkeen asiakkaille on heidän urasuunnitelmansa, kiinnostuksensa ja ammattitaitonsa mukaan järjestetty kuuden kuukauden mittainen työelämäjakso. Tämä jakso on voinut pitää sisällään työn avoimilla markkinoilla, palkkatuetun työn, työharjoittelun tai työelämävalmennuksen. Lisäksi projektin kautta on ohjattu hakeutumaan koulutukseen, mikäli asiakas on tarvinnut ammatillista koulutusta tai kielikoulutusta. Mikäli sopiva tilaisuus on tarjoutunut, asiakkaat ovat lähteneet koulutukseen tai työelämään myös kesken työhönvalmennusjakson. Projektissa aloittaneet ovat sijoittuneet työelämäjaksolle tai työhönvalmennusjakson aikana avoimille työmarkkinoille, kunnalle sekä yksityiselle työnantajalle niin osa-aikatyöhön kuin kokoaikatyöhön. Palkkatuettua työtä asiakkaat ovat tehneet kunnan, yksityisen työnantajan ja kolmannen sektorin palveluksessa. Oheisessa taulukossa on huomioitu kaikki 64 9

11 projektin asiakasta toisin kuin seurantaraportissa, jossa tarkastellaan vain projektin loppuun suorittaneiden tilannetta. Loppuun suorittaneella tarkoitetaan työhönvalmennuksen (5 kk) ja työelämäjakson (n. 6 kk) suorittanutta henkilöä. Työhön valmennukseen osallistuneiden tilanne Projektissa aloittaneet 64 Projektin loppuun suorittaneet (työhön valmennus + työelämäjakso = n. 11 kk) 36 Projektin keskeyttäneet 28 7 työllistyminen avoimille työmarkkinoille 12 työllistyminen muualle kuin avoimille työmarkkinoille 2 yrittäjänä 6 työelämävalmennuksessa 8 2 ammatillinen koulutus koulutuksessa 6 työvoimapoliittinen koulutus 1 muualla 4 työllistyminen 1 työelämävalmennuksessa 2 tuettu palkkatyö 6 koulutus 0 ammatillinen koulutus 6 työvoimapoliittinen koulutus 15 muut syyt Ammattiin opiskelevien maahanmuuttajien vertaistukiryhmä Projektin oppilaitosyhteistyö liittyy suurimmaksi osaksi ammattiin opiskelevien maahanmuuttajien vertaistukiryhmän toimintaan. Projekti teki vuonna 2005 alueen ammatillisten oppilaitosten ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun maahanmuuttajien parissa työskenteleville opettajille ja opinto-ohjaajille kirjallisen kyselyn, jossa selvitettiin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrää ja opintojen etenemistä. Saatujen vastausten ja myöhemmin toteutettujen tarkentavien haastattelujen pohjalta projektissa päätettiin käynnistää vertaistukiryhmä toimintaa ammattiin opiskeleville maahanmuuttajille. Vertaistukiryhmä on aloittanut toimintansa toukokuun lopussa 2005 ja kokoontui tuolloin pari kertaa alkukesän aikana. Aluksi ryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen perjantai asti Nuorisokeskus Waldan tiloissa. Ryhmän kokonaisosanottajamäärä oli tuolloin 12 opiskelijaa. Vertaistukiryhmän toiminta jatkui kevätkaudella 2006 tammikuussa. Syksyllä 2006 ryhmä ei kokoontunut sen toiminnasta vastanneiden henkilöiden jäätyä pois tehtävistään. Keväällä 2007 ryhmän toiminta on käynnistetty uudelleen ja tapaamisia on ollut siitä lähtien joka viikko. Kokoontumispaikkana on ollut syksystä 2007 lähtien nuorisokahvila Bysis. 10

12 Opiskelijoiden ikäjakauma ryhmässä on ollut vuotta. Opiskelijoita on ollut useasta eri maasta ja erilaisista kulttuureista. Opiskelijat ovat edustaneet seuraavia Oulun seudun oppilaitoksia: Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan, Kempeleen, Kontinkankaan, Myllytullin, Pikisaaren ja Kaukovainion yksiköt, Oulun palvelualan opisto, Merikosken ammatillinen koulutuskeskus ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Vertaistukiryhmän toiminta on perustunut opiskelijoiden omille toiveille ja tarpeille. Ryhmässä opiskelijat ovat voineet selkeyttää mieltä askarruttavia asioita ja saada vastauksia kysymyksiin, jotka ovat koulussa jääneet esittämättä tai puutteellisesta kielitaidosta johtuen epäselviksi. Vertaistukiryhmän tavoitteena on lisäksi ollut kehittää maahanmuuttajaopiskelijoiden suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Ryhmässä on pyritty tukemaan oppilaitoksissa tapahtuvaa suomen kielen opiskelua sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden aktiivista arjen ja elämän hallintaa. Muita ryhmässä käsiteltäviä asioita ovat olleet mm. työelämätietous (esim. työsopimuksen tekeminen), oppilaitosten välinen yhteistyö, opiskeluun ja työelämään liittyvät kysymykset sekä nuorisokulttuuri ja sopeutuminen. Ryhmä on vieraillut aktiivisesti Oulun alueen erilaisissa organisaatioissa ja ryhmässä on käynyt eri alojen asiantuntijoita Projektihenkilöstön toteuttamat lyhytkurssit Eväitä työelämään kurssi toteutettiin yhteistyössä Oulun nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Kurssi suunnattiin maahanmuuttajataustaisille nuorille, joiden tulevaisuuden suunnitelmat eivät olleet selkiytyneet sekä niille, jotka opiskelivat tai suunnittelivat opintoja Suomessa. Osallistujat, yhteensä kuusi nuorta, ohjautuivat kurssille Oulun kaupungin maahanmuuttajien sosiaalipalveluiden kautta. Kurssi järjestettiin nuortenkeskus Waldassa arkipäivisin klo Kurssin ohjaajina toimivat Mirjami Ndiaye Nuorisoasiainkeskuksesta ja Erja Stolt Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävästä projektista. Kurssin ideana oli tarjota Suomeen muuttaneille nuorille tietoa suomalaisesta koulutuksesta ja työelämästä. Kurssilla laadittiin ansioluettelot, jotta nuorilla olisi jokin väline työnhakuun ja jotta oman opiskelu- ja työhistorian merkitys selkiytyisi. Kurssilla tutustuttiin myös suomalaiseen kulttuuriin ja vapaa-ajanviettotapoihin. Tavoitteena oli myös tarjota vertaistukea ja luoda ystävyyssuhteita osanottajien välille. Eväitä työelämään kurssi on omalta osaltaan toiminut innoittajana suunnitteilla olevaan Nuorisoasiankeskuksen alaisuudessa toteutettavaan Urapaja-hankkeeseen, johon on haettu ESR - rahoitusta. Talous tasapainoon - kurssi toteutettiin ja yhteistyössä Oulun kaupungin Asumisneuvonta -hankkeen kanssa. Ryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa, 2,5 oppituntia kerrallaan Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victorissa. Kurssi suunnattiin kolmen vuoden kotoutumisvaiheessa oleville maahanmuuttajille. Kurssin osallistujat hankittiin Oulun kaupungin maahanmuuttajien sosiaalipalveluiden kautta. Osallistujia oli yhteensä seitsemän. 11

13 Kurssimateriaalin ovat tuottaneet yhteistyössä Asumisneuvonta- hanke, Hyvänmielentalo, Oulun seudun nuorisoasuntoyhdistys ja Nuorten Ystävät. Kurssin lähtökohtana on ollut tarjota osallistujille arjen eväitä oman talouden hoitamiseen ja säästämiseen sekä havahduttaa heidät huomaamaan oman roolinsa rahankäyttäjinä ja kuluttajina. Osallistuessaan kurssin ohjaamiseen Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin henkilökunta on saanut valmiudet toteuttaa vastaavanlaisia kursseja tulevaisuudessa sekä kouluttaa samalla uusia ohjaajia kurssin vetäjiksi. Suomen kielen alkeiskurssi on toteutettu kaksi kertaa viikossa, 2 oppituntia kerrallaan. Ajalla kurssi on toiminut kerran viikossa kahden oppitunnin ajan. Toiminta on järjestetty yhteistyössä Oulun kaupungin monikulttuuristen integrointipalvelujen kanssa ja se on toiminut Villa Victorin tiloissa. Opiskelijat ovat ohjautuneet kurssille Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden kautta. Kurssilla on ollut yhteensä noin 40 osallistujaa. Kurssin osallistujat ovat olleet pääsääntöisesti vasta maahan tulleita kotoutumisvaiheessa olevia pakolaistaustaisia maahanmuuttajia. Suomen kielen kurssien tarkoituksena on ollut tutustuttaa opiskelijat suomen kielen erityispiirteisiin, suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kurssin suunnittelussa on otettu huomioon Opetushallituksen suositus Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta (2007) Muita yhteistyötahoja Projekti on ylläpitänyt jatkuvasti kontaktia myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta järjestäviin tahoihin, joiden välityksellä on rekrytoitu asiakkaita työhönvalmennusryhmiin. Projekti on osallistunut maahanmuuttajien erityiskysymyksiä käsitteleviin työryhmiin, joihin on kuulunut edustajia muun muassa Oulun kaupungin eri hallintokunnista ja erilaisista koulutusorganisaatioista. Projekti on ollut mukana omine näkökulmineen Oulun kaupungin kotouttamisohjelman ja Tavoitteena kansainvälinen työvoima - raportin laadinnassa. Projekti on toiminut yhteistyössä muiden maahanmuuttajahankkeiden, kuten Oulun seudun setlementin Kulttuurimentor-projektin ja 3V-hankkeen (päättyneet hankkeet), Oulun ammattikorkeakoulun Pro-maahanmuuttaja -yrittäjä-hankkeen (päättynyt hanke), Sinni voimavarakeskuksen, Oulun kaupungin Hoitoalan avustavat tehtävät työpaikoiksi Equal - Hot-hankkeen sekä Oulun kaupungin EFA-projektin kanssa. Projektihenkilöstö osallistui myös jo päättyneen Silta-hankkeen organisoimiin verkostotapaamisiin, joissa eri työllisyyshankkeet tutustuvat toistensa toimintaan ja miettivät mahdollista yhteistoimintaa. Projekti liitettiin syksyllä 2004 osaksi työministeriön valtakunnallista MoniQtuotekehityshanketta, jossa on ollut mukana noin 20 maahanmuuttajaprojektia ympäri Suomen. Tätä kautta projekti on luonut kontakteja myös muualla maassa toimiviin hankkeisiin. Projekti on käynyt aktiivisesti tutustumassa muihin maahanmuuttajien työllisyyteen liittyviin hankkeisiin, kuten Tampereella toimineeseen Maamark-hankkeeseen, Hämeenlinnassa toimineeseen Ymmärräks sää? -projektiin ja Vaasassa toteutettuihin Maahanmuuttajat matkalla työhön -hankkeeseen ja Myötätuuli-projektiin. 12

14 Keväällä 2006 projekti on järjestänyt yhteistyössä Valtakunnallisen opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) kanssa Maahanmuuttajan koulutuspolut työelämään - seminaarin. Opeko on Suomessa ainoa opetusalan koulutusta järjestävä Opetushallituksen alainen ja voittoa tavoittelematon organisaatio. Yhteistyö Opekon kanssa oli antoisaa ja se helpotti seminaarijärjestelyjä, koska Opekon verkostosta saatiin asiantuntijat seminaarin puhujiksi, ja Opeko markkinoi omilla nettisivuillaan seminaaria. Seminaariin osallistui yhteensä noin 70 henkilöä Pohjois-Suomen alueelta (osallistujia oli mm. Oulusta, Rovaniemeltä ja Kajaanista). Projektin työhönvalmennusryhmille on järjestetty useita yrityskäyntejä. Vakituisia käyntikohteita ovat olleet muun muassa Stora Enso, Valio, Posti (lajittelukeskus), Hotelli Radisson SAS ja sanomalehti Kalevan toimitus. Lisäksi ryhmille on järjestetty tutustumiskäyntejä muun muassa Oulun kaupungintalolle, pääkirjastoon, yleisradioon, verotoimistoon, erilaisiin rekrytointitapahtumiin sekä ryhmäläisiä kiinnostaviin ajankohtaisiin tapahtumiin. Ryhmät ovat myös vierailleet useissa maahanmuuttajien omistuksessa olevissa pienyrityksissä. Yrittäjyyttä on tehty ryhmäläisille tutuksi Oulun seudun yrityspalvelujen järjestämien Minustako yrittäjä koulutuksien avulla. Oulun seudun yrityspalvelut ovat myös tarjonneet yritystoimintaa suunnitteleville työhönvalmennusryhmäläisille henkilökohtaista neuvontaa. Projektin on toteuttanut yhteistyössä Oulun kaupungin Asumisneuvonta hankkeen kanssa maahanmuuttaja-asiakkaille suunnatun Talous tasapainoon lyhytkoulutuksen. Lisäksi projektin henkilöstö on yhdessä maahanmuuttajapalvelujen ohjaajien kanssa työstänyt asumisneuvojien laatimaa asumiseen liittyvää koulutusmateriaalia maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi. Projekti on toteuttanut laaditun materiaalin pohjalta maahanmuuttajille suunnatun koulutustilaisuuden. Asumiseen liittyvä materiaali sisältää osiot Asuminen Suomessa, Asunnon hakeminen ja Viihtyisää asumista. Se täydentää Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden ja monikulttuuristen integroimispalveluiden keräämää tiedotus- ja koulutusmateriaalia Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Projekti on tehnyt tiivistä yhteistyötä Oulun seudun työvoimatoimiston kansainvälisen yksikön kanssa. Projekti on valinnut asiakkaansa itsenäisesti, mutta maahanmuuttajaasiakkaiden valinnoissa on kuitenkin konsultoitu Oulun seudun työvoimatoimiston kansainvälistä yksikköä, josta asiakkaat ovat saaneet hakemuskaavakkeita, tietoa ja kannustusta projektiin osallistumisesta. Valtaosa projektiin valituista onkin ohjautunut asiakkaaksi juuri työvoimatoimiston kautta. Työvoimatoimisto on vahvistanut projektihenkilöstölle, asiakkaan suostumuksella, hakijoiden työnhakija-asiakkuuden, työttömyyden keston sekä käytetyt työvoimahallinnon toimenpiteet. Hankaluutena yhteistyössä voidaan mainita työhallinto-organisaation hitaus ja byrokratia. Työhallinnon toimintatavoissa ei aina kyetä reagoimaan riittävän nopeasti asiakkaan työllistymistä tai kouluttautumista koskevaan tilanteeseen, mutta jonkin verran joustoa on ollut. Kaikkiin asiakasta koskeviin toimiin on tarvittu työvoimatoimiston lupa ja työvoimatoimiston virkailijat ovat kirjanneet asiakkaiden tavoitteet heidän työnhakusuunnitelmiinsa. Projektihenkilöstö 13

15 on lisäksi lähettänyt työvoimatoimistoon lyhennelmät asiakkaille projektissa laadituista urasuunnitelmista. Yhteistyötä tehtiin myös Oulun työvoimanpalvelukeskuksen kanssa. Oulun kaupungin sosiaalisen ja taloudellisen tuen alaisuudessa toimivien maahanmuuttajien sosiaalipalvelujen avulla on ollut mahdollista tavoittaa kohderyhmään kuuluvia asiakkaita ja tiedottaa projektin toteuttamista työhönvalmennusjaksoista sekä lyhytkursseista. Monikulttuurisen integroimispalvelujen kanssa tehty yhteistyö on ollut niin ikään hedelmällistä. Integroimispalvelujen henkilökunta on aktiivisesti tiedottanut projektin toiminnasta ja toimittanut hakemuskaavakkeita ja esitteitä kohderyhmään kuuluville maahanmuuttajille. Integrointipalveluiden asiakaskunnasta ne, jotka eivät ole kuuluneet sosiaalityön palvelujen piiriin ja joilla on ollut työllistymiseen tai kouluttautumiseen liittyviä kysymyksiä, on ohjattu projektihenkilöstön vastaanotolle. Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor on tarjonnut toimitilat projektissa toteutetuille kursseille siitä lähtien, kun projektin toimipiste siirtyi kyseisiin tiloihin. Lisäksi integrointipalveluiden verkkosivuilla ja ilmoitustauluilla on mainostettu projektin tarjoamia palveluja. Hedelmällistä yhteistyö on ollut myös Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ja erityisesti monikulttuurisen nuorisotyöntekijän kanssa ammatillisten maahanmuuttajaopiskelijoiden vertaistukiryhmän toiminnassa. Nuorisoasiainkeskus on tarjonnut ryhmälle toimitilat sekä kustantanut tarjoilut. Projektin koulutuskoordinaattori ja monikulttuurinen nuorisotyöntekijä ovat laatineet yhteistyössä vertaistukiryhmän opetussuunnitelman sekä ohjanneet ryhmiä. Vuoden 2008 alusta, jolloin vertaistukiryhmän toiminta on siirtynyt kokonaisuudessaan Nuorisoasiankeskuksen alaisuuteen, kohderyhmä on laajennettu kattamaan myös ammatillisia opintoja suunnittelevat maahanmuuttajat. Projektin henkilöstö ja Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus ovat syksystä 2007 suunnitelleet yhteistyössä työttömille ja kouluttautumattomille maahanmuuttajanuorille suunnattua Urapaja-hanketta, jonka tarkoituksena on tarjota perustietoa Suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja koulutusjärjestelmästä. Hankkeen aikana nuorille pyritään järjestämään heidän kiinnostuksensa mukaan erilaisia vierailuja työpaikkoihin ja koulutusorganisaatioihin sekä työharjoittelua ja koulutuskokeiluja. Urapajan on tarkoitus aloittaa toimintansa kevään 2008 aikana. Asiakkaiden hankinnassa avustaa Oulun seudun työvoimatoimisto ja Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Projektille on asetettu väliselle ajalle tavoitteeksi selvittää maahanmuuttajille suunnattujen erityispalveluiden seutukunnallinen tarve. Seutukunnallinen selvitystyö toteutettiin Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshankkeen yhteydessä, jossa kartoitettiin myös muilta osin seudun kuntien työllistämistoimien nykytilaa ja kehittämistarpeita. Välityömarkkinoiden esiselvityshankkeessa kartoitettiin kuntakohtaisin haastatteluin Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Oulunsalon, Oulun, Tyrnävän, ja Ylikiimingin kuntien työllistämispalvelut. Lisäksi Haukiputaan ja Muhoksen kunnat tuottivat kartoitustiedot hankkeeseen oman kuntansa toimesta. Välityömarkkinoiden kartoitukseen liitetyssä selvitysosiossa kunnista tiedusteltiin mm. onko kunnassa tarvetta maahanmuuttajien työttömyyden hoitoon ja millaisia kokemuksia maahanmuuttajien työllistämisestä on ollut. Kunnista selvitettiin myös, onko heillä olemassa olevia erityistoimia maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi ja ovatko 14

16 maahanmuuttajat ylipäätään erityistoimenpiteiden tarpeessa vai nähdäänkö maahanmuuttajien työllistämisen hoituvan ns. normaalipalveluiden kautta. Lisäksi tiedusteltiin, onko kunnissa kiinnostusta kehittää maahanmuuttajien työllistymisen erityispalveluita seutukunnallisesti. Kuusi kuntaa kartoitetusta kymmenestä kunnasta vastasi maahanmuuttajien työllistämistä koskevaan osioon välityömarkkinoiden esiselvityksessä. Kuntien edustajat kokivat, että pääsääntöisesti maahanmuuttajien osuus kunnissa asuvasta väestöstä on suhteellisen pieni, jonka vuoksi kunnilla ei ole ollut varsinaisesti tarvetta järjestää tälle kohderyhmälle erityispalveluita, vaan maahanmuuttaja-asiakkaat käyttävät kuntien ja työvoimahallinnon tarjoamia peruspalveluja. Maahanmuuttajien työllistymiseen ei useissa kunnissa ole kiinnitetty erityistä huomiota, koska he olivat työllistyneet itsenäisesti suhteellisen hyvin tai osallistuneet työvoimakoulutuksiin. Kaksi kuntaa (Oulu, Haukipudas) ilmaisi kuitenkin tarvetta ja halukkuutta maahanmuuttajien työllistämispalveluiden kehittämiseen kartoitushetkellä ja kaksi (Kiiminki, Kempele) ilmaisi tarvetta olevan mahdollisesti lähitulevaisuudessa. 4 Julkisuus ja tiedottaminen 4.1 Projektin markkinointi ja julkaisut Projektia on pääasiassa markkinoitu suoraan maahanmuuttajille sekä maahanmuuttajien kanssa työskenteleville tahoille esittelykäynnein sekä esitteitä ja hakemuksia lähettämällä. Projektin esitteitä on ollut saatavilla monien yhteistyökumppaneiden toimitiloissa. Hanke on esitelty mm. Oulun yrittäjät ry:lle, maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksia järjestäville tahoille, työvoimatoimiston, maahanmuuttajatoimiston sekä sosiaalitoimen asiakastyötä tekeville virkailijoille, Oulun koto-verkostolle sekä useille muille maahanmuuttajin kanssa eri puolilla Suomea toimiville projekteille työministeriön MoniQ-hankkeen verkostoitumiskokousten ja seminaarien yhteydessä. Projekti on osallistunut toimintavuosiensa aikana esitemateriaaleineen ja esittelypöytineen Kansainvälinen Ouluviikolla järjestettyihin Kansainvälinen tori-tapahtumiin. Projektin toiminta esittäytyy omilla nettisivuillaan josta myös työhönvalmennusryhmän hakuohjeet ja lomakkeet ovat olleet saatavana. Lisäksi projektista on esittelyteksti Kunnat.net Kuntatiedon keskuksen internetsivuilla monikulttuurisuuden ja maahanmuuton työllisyyttä edistävien projektien alla. Projektista on julkaistu toiminnan aikana useita juttuja eri sanomalehdissä Pohjolan Työssä oli lehtiartikkeli Oulu tähyää tulevaisuuteen kotouttamalla maahanmuuttajia. Työllistymistä edistetään. Osakki lehden numerossa 3/2004 julkaistiin artikkeli Käytännön välineitä maahanmuuttajille, oppilaitoksille ja työyhteisöille Oulun kaupunki tukee työelämän monikulttuuristumista. Sanomalehti Kalevassa ovat 15

17 toiminnan aikana ilmestyneet jutut Maahanmuuttajat kaipaavat apua työnhakuun ( ) ja Työllistämistä edistävä projekti jatkuu ( ). Lisäksi Kaleva julkaisi maahanmuuttajien työllisyystilannetta kartoittavan jutun Liettualaisopettaja löysi paikkansa, johon haastateltiin projektin koulutuskoordinaattoria ja projektin asiakasta. Projektista on julkaistu pieni artikkeli maahanmuuttoasioiden ammattilehdessä Monitorissa numerossa 4/2005. Projekti on esittäytynyt myös Oulun kaupungin henkilöstölehti Pyörteessä kahdesti. Projektin aloittaessa toimintaansa vuonna 2004 lehdessä 5/2004 oli juttu Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä projekti käynnistyi ja toiminnan päättyessä keväällä 2008 lehti julkaisi kansainvälisyysteemaa käsittelevässä numerossaan 2/2008 jutun Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä projekti lähenee loppuaan. YLEn Oulun alueuutiset tekivät radiohaastattelun maahanmuuttajien työllisyystilanteesta ja Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin aloituksesta. Kevään 2007 aikana työhönvalmennusryhmä esiintyi rasismin vastaisella viikolla Pohjois-Suomen uutisissa. Yleisradion paikallisradion toimittaja Matti Ylönen kävi haastattelemassa suorassa lähetyksessä työhönvalmennusryhmän asiakasta Anna Ahmaa sekä projektin vetäjä Pia Kortessaloa. Aiheena oli maahanmuuttajien työllisyyteen liittyvät asiat. Sanomalehti Suomenmaassa ilmestyi juttu Oman kulttuurinsa kaltaiset äidit, jossa haastateltiin kahta työhönvalmennusryhmän naista äitiyteen liittyvistä asioista. Keväällä 2006 lehdistöä ja muuta mediaa lähestyttiin myös projektin järjestämän seminaarin Maahanmuuttajan koulutuspolut työelämään lehdistötiedotteilla. Tiedote seminaarista laitettiin paikkakunnan ja lähiseutujen noin kahteenkymmeneen eri mediaan; lehdistö, paikallisradiot ja YLEn paikallisuutiset televisiossa. Lisäksi seminaaritiedote lähetettiin lähes puolen Suomen alueella (Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Savo, Kainuu, Oulun seutu ja Lappi) sijaitseviin maahanmuuttajakoulutuksen ja -asioiden sekä kansainvälisten asioiden yksikköön. Seminaaritiedotteen saajista yksikään ei kuitenkaan ottanut juttua tehtäväkseen. Projektin päättöseminaari pidettiin Oulun kaupungintalon valtuustosalissa perjantaina klo 8.30 alkaen. Seminaarin avasi projektin ohjausryhmässä aktiivisesti toiminut, monikulttuuristen integroimispalveluiden toiminnanohjaaja Shahnaz Mikkonen. Puheenvuorossaan projektinvetäjä, työelämäkoordinaattori Pia Kortessalo esitteli projektin toimintaa ja tuloksia. Oulun seudun työvoimatoimiston kansainvälisestä yksiköstä työvoimaohjaaja Outi Parhankankaan aiheena oli Maahanmuuttajat oululaisilla työmarkkinoilla. Vaasan yliopistosta tutkija Jussi Leponiemi puhui aiheesta Monimuotoinen työyhteisö tutkimuksia ja käytänteitä. Lisäksi puheenvuoron piti työyhteisön edustajana Mirjami Ndiaye Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta ja aiheena oli Maahanmuuttaja työtoverina. Projektin asiakkaina olleet Luz Peltoniemi Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluista ja Valentina Gogoleva Oulun kaupungin opetustoimesta esittivät omat työllistymispolkunsa. Ilmoittautuneita seminaariin oli yhteensä 58, osallistujia oli 51 henkilöä. Osallistujat olivat muun muassa Oulun kaupungin eri organisaatioista, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta, Oulun yliopistolta, Oulun seudun setlementistä, Oulun aikuiskoulutuskeskuksesta, Oulun seudun työvoimatoimistosta ja Oulun seudun ammatillisesta oppilaitoksesta. Seminaari sai heti 16

18 positiivista ja kannustavaa palautetta osallistujilta. Erityisesti kiiteltiin projektin laatimia esitteitä Into työnhakuun ja Perustietoa virastoista maahanmuuttajille. Tiedotus- ja esittelytilaisuuksissa osanottajamääräksi oli tavoitteissa asetettu 150 henkilöä, mutta kaiken kaikkiaan osallistuneita on ollut yhteensä 1340 henkilöä. 4.2 Projektihenkilöstön koulutus Projektihenkilöstö on pyrkinyt osallistumaan aktiivisesti koulutuksiin ja oman työn kehittämiseen. Koulutustilaisuudet ovat olleet mainio väylä tutustua ja verkostoitua maahanmuuttajatyötä tekevien toimijoiden kanssa. Projektihenkilöstö on vuonna 2005 kokonaisuudessaan tai osittain osallistunut muun muassa seuraaviin koulutustilaisuuksiin: Pro Maahanmuuttajayrittäjä- hankkeen koulutusilta Kulttuurien kohtaaminen ; Monikanaisten järjestämä koulutus- ja yhteistyöseminaari Pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneen maahanmuuttajanaisen tukeminen ; Silta-hankkeen verkostotapaamiset; UraAvvain- ja Urapaletti-projektien Mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja ohjaus työhön ja jatko-opintoihin - seminaari; Oulun kaupungin järjestämä Maailma Suomessa ja Suomi maailmalla - seminaari; WSOY pro:n kielenhuollon koulutuspäivä; Oulun seudun ammattikorkeakoulun sidosryhmäseminaari sekä Oulun kaupungin henkilöstökoulutukset hankintamenettelystä ja hankintapäätösten tekemisestä. Lisäksi on osallistuttu Hämeenlinnassa toimineen Ymmärräks sää? - maahanmuuttajaprojektin päätösseminaariin. Vuosina 2006 ja 2007 projektihenkilöstö on osallistunut seuraaviin koulutuksiin: KOHOTE - projektin järjestämä Rautaisannos näyttötutkintoasiaa henkilöstöstä vastaaville, Työministeriön MoniQ-projektin järjestämä Maahanmuuttajan tie opiskelusta työelämään, Asiantuntijuuden vaihtoa seminaari, 3V-hankkeen järjestämä seminaari- ja keskustelutilaisuus viranomaisten ja monikulttuurisuusyhdistysten välisen yhteistyön kehittämiseksi, Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen UraMatkaaja- ja Oulun seudun ammattiopiston URA PLUS projektien järjestämä Nuorten polut työelämään uraohjauksen seminaarisarja ja Oulun kaupungin Taito Oulu 400 projektin koulutustilaisuus, Expat Oulu Conference, Oulun seudun NYKIS ry:n järjestämä Etninen yhdenvertaisuus työelämässä sukupuolen ja etnisyyden näkökulmasta, Oulun Diakonissalaitoksen järjestämä Kuntoutusta kehittämässä seminaari, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan järjestämä Monikulttuurinen työvoima: työelämään perehdyttävät ja opastavat palvelut seminaari ja Oulun seudun työvoimatoimiston ja Oulun työvoiman palvelukeskuksen palvelutuotannon ja työelämäyhteyksien kehittämishankkeen järjestämä Välityömarkkinat väylänä työelämään -teemaseminaari. Lisäksi projektihenkilöstö on osallistunut vuonna 2008 järjestettyyn Mahdollistavat työmarkkinat- ja Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshankkeiden Välityömarkkinat toimiviksi yhteistyöllä seminaariin, jonka ovat toteuttaneet Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus. Projektihenkilöstö vieraili Tampereella Matkan aikana tutustuttiin seuraaviin tahoihin: Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut; Setlementtinuorten Hämeen piirin Kölvi-poikatyöprojektin 5-vuotisseminaari; Kulttuurikeskus Unipoint; Tampereen 17

19 työvoimatoimiston kansainvälinen osasto ja sen hallinnoima Maamark eli Maahanmuuttajat markkinoille projekti. Toinen vuonna 2007 toteutettu verkostoitumis- ja tutustumismatka suuntautui Vaasaan Kohteina olivat Vaasan kaupungin ulkomaalaistoimiston ja TE-keskuksen rahoittama Maahanmuuttajat matkalla työhön projekti sekä Vaasan, Pietarsaaren, Kokkolan ja Suupohjan rannikkoseudun työvoimatoimistojen alueella toimineen Myötätuuli-projektin loppuseminaari. 4.3 Opinnäytetyöt ja tutkimukset Projektin tavoitteet ovat kiinnostaneet useita Oulun ja lähialueiden opiskelijoita, jotka ovat ottaneet yhteyttä ja halunneet hyödyntää projektista saatuja kokemuksia omissa opinnoissaan ja lopputöissään. Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitoksen opiskelija Hanna Niemi teki kevään 2006 aikana kulttuuriantropologian proseminaaritutkielman projektin toiminnasta ja sen vaikutuksia Oulussa. Työn nimi on Me olemme teidän armoillanne. Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin vaikutuksia Oulussa vuosina Proseminaaritutkielma jaettiin ohjausryhmän jäsenille ja sitä on mahdollisuus saada Hanna Niemen luvalla projektihenkilöstöltä. Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija Tanja Vallo teki Sosiologian projektiopintoihinsa työn Maahanmuuttajat Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun työmarkkinoilla, jonka pohjaksi hän kävi haastattelemassa projektin työntekijöitä. Vaasan yliopiston tutkija Jussi Leponiemi kävi haastattelemassa projektihenkilöstöä liittyen yrityksille suunnattuihin tukitoimiin ja tiedotukseen heidän palkatessaan maahanmuuttajan. 5 Ongelmat ja suositukset 5.1 Ongelmat projektin toteutuksessa Koska projektissa toteutettu työhönvalmennus ei ollut työvoimakoulutusta, eivät asiakkaat saaneet Kelan myöntämää ylläpitokorvausta, jolla asiakas kattaa matka- ja ruokailukustannukset koulutuksen ajalta. Ylläpitokorvauksen puuttuminen vaikutti joidenkin asiakkaiden projektiin osallistumiseen negatiivisesti. Toisaalta ne asiakkaat, jotka eivät puolison tulojen perusteella olleet oikeutettuja Kelan työttömyysturvaan, saivat työttömyysturvaa projektissa oloaikana. Taloudellisen tuen puuttuminen johti joidenkin asiakkaiden kieltäytymiseen osallistumaan projektin työhönvalmennusryhmään, vaikka olivat siihen hakeneet. Koska työhönvalmennusta ei voitu toteuttaa kokopäiväisesti viisi kertaa viikossa tapahtuvana työvoimakoulutuksena, ei projekti saavuttanut henkilötyöpäivistä projektille asetettua tavoitetta. Ongelmallista on ollut myös työhönvalmennusryhmän kutistuminen asiakkaiden sijoittuessa koulutukseen tai työelämään kesken työhönvalmennusjakson. Nämä keskeyttämiset ovat olleet asiakkaiden näkökulmasta katsottuna positiivisia keskeyttämisiä, mutta projektin näkökulmasta katsottuna negatiivisia keskeyttämisiä, 18

20 vaikka sinänsä projektin tavoite toteutui, kun asiakas löysi koulutus- tai työpaikan. Varhaisten sijoittumisten vuoksi henkilötyöpäivät ovat jääneet jälkeen tavoitteista sekä ryhmätöiden tekeminen on vaikeutunut ryhmän käydessä pieneksi. Eri-ikäisten ja eritaustaisten ihmisten sovittaminen samaan ryhmään on ollut haasteellista. Tavoitteena oli valita kielitaidoiltaan mahdollisimman yhtenäinen työhönvalmennusryhmä, mutta se ei aina onnistunut samantasoisten hakijoiden vähyyden vuoksi. Heterogeeninen ryhmä vaikeutti jonkin verran työhönvalmennuksen sisällön suunnittelua ja toteutusta. Työhönvalmennusryhmien työskentelyä ovat osaltaan vaikeuttaneet myös asiakkaiden poissaolot ja myöhästymiset. Toisaalta nämä ongelmat ovat mahdollistaneet luontevia tilaisuuksia keskustella aikakäsityksistä, työntekijän velvollisuuksista ja käytöstavoista. 5.2 Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Projektien hallinto-organisaatioiden tulisi entistä enemmän sitoutua projekteihin ja niiden kehittämien toimintatapojen jatkuvuuden takaamiseen. Vastuuorganisaatioiden tulisikin olla tiiviimmin mukana projektien toiminnassa. Ohjausryhmään valittujen tulisi sitoutua paremmin projektin toimintaan ja seurata tarkemmin niiden toimintaa. 6 Projektin tulokset 6.1 Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Projektissa kehitelty, suunniteltu ja toteutettu maahanmuuttajille suunnattu työhönvalmennus on tukenut maahanmuuttaja-asiakkaiden omatoimisuutta ja aktiivisuutta työhön ja koulutukseen hakeutumiseen. Toteutettujen viiden työhönvalmennusryhmän jälkeen voidaan todeta henkilökohtaisen ohjauksen ja ryhmätoiminnan yhdistäminen on ollut hyvä toimintamalli. Ryhmässä on voitu jakaa perustietoja, keskustella kokemuksista, saada vertaistukea ja oppia ryhmätyötaitoja, joita työelämässä edellytetään. Tarpeeksi pieni ryhmäkoko on mahdollistanut jokaisen henkilökohtaisen tilanteen ja osaamistason huomioimisen. Asiakkaiden hyvin onnistunut ryhmäytyminen on tukenut myös sitoutumista työhönvalmennukseen. Valmius henkilökohtaiseen ohjaukseen kehittyi joillakin asiakkailla hitaasti. Ryhmätoiminnassa he valmistautuivat projektityöntekijöiden kanssa käytäviin kahdenkeskisiin tapaamisiin, jotka joidenkin asiakkaiden mielestä olivat aluksi hankalia ja ahdistaviakin, koska ne vaativat heiltä itseltään tavoitteiden ja suunnitelmien tekoa, oman elämäntilanteen tiedostamista, vastuunottoa omasta toiminnasta ja passiivisen roolin muuttamista aktiiviseksi toimijaksi. Henkilökohtaisesta ohjauksesta tuli tiivis ja läheinen, asiakas kävi tapaamisissa monta kertaa ja vähitellen hänen tavoitteensa konkretisoituivat ja realisoituivat. Henkilökohtaiset kontaktit on koettu projektissa myös 19

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Näkökulmia Versoon Hankeikkuna 19.2.2013 Lapin yliopisto Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti ry Resurssit Manner-Suomen ESR ohjelman toimintalinja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus tänään

Kotoutumiskoulutus tänään Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Mitä NYT? Toinen yhteinen seminaari seudun toimijoille. Aika: Torstai 14.3.2013 klo 8.30-12.00 Paikka: Oulun kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 2a Työpaja 1:

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ

TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ 9.5.2016 TARJOUSPYYNTÖ TULKKAUSPALVELUISTA 1. YLEISTÄ Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry hallinnoi ja toteuttaa ESR-rahoitteista KAIKU-hanketta. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry pyytää

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Yj/6 20.05.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) Ympäristölautakunta Yj/6 20.05.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (5) 172 Ympäristölautakunnan lausunto Matti Niirasen ym. talousarvioaloitteesta nuorten kesätyöpaikkojen määrärahan korottamisesta HEL 2014-003356 T 00 00 03 Lausunto

Lisätiedot

ESR-projektin loppuraportti

ESR-projektin loppuraportti ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Diaarinumero 07004 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Teknokas vakiinnuttamishanke 2006-2007, tavoite 1 (korkohanke) Projektikoodi S70809 Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat ( )

PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat ( ) Lomakkeen tila: Palautettu PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat (2000-2006) 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT 1.1 n nimi PEDAGOGIK OCH LÄRENDE PÅ INTERNET 1.2 koodi S81818 1.4 Toimenpidekokonaisuus

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Lapin innovaatioassistentti

Lapin innovaatioassistentti Lapin innovaatioassistentti 1.1.2015-31.12.2017 Projektipäällikkö Marjo Jussila marjo.jussila@lapinamk.fi 050 461 1355 Lapin innovaatioassistentti 1.1.2015 31.12.2017 ESR, Toimintalinja 3. Työllisyys ja

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaisten oppijoidenliitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Valtakunnallinen oppimisvaikeuksisten

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 KYKY-hanke (1.9.2015-31.10.2017) Opetusviraston ESR-rahoitteinen projekti, joka

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena

Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena Työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena Työyhteisössä voidaan tarvita järjestelyjä uuden tai vanhan työhöntulijan vastaanottamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Työhöntulija voi olla

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä

Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke. Koulussa ja kentällä Ouluseutu Urheiluakatemian Huippu-urheilija ammattiin -hanke Koulussa ja kentällä Kestävän kehityksen huippu-urheilumalli Huippu-urheilija ammattiin -hankkeen kohderyhmä on Ouluseutu Urheiluakatemiaan

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot