Materiaali. METKAn johtopäätökset MYLLYn idea MYLLY esimerkkejä MYLLYn rakentaminen ja käyttö

Transkriptio

1 Materiaali METKAn johtopäätökset MYLLYn idea MYLLY esimerkkejä MYLLYn rakentaminen ja käyttö

2 METKAn johtopäätökset Miten METKA mallit on tehty?

3 Nykytilanne ,9 miljoonaa asukasta HÄMEENLINNA LAHTI FORSSA KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI

4 Vanhaan malliin ,7 miljoonaa asukasta. Yhdyskuntarakenteen hajautumista ohjataan nykyisin keinoin. Kaupunkiseudut verkottuvat omien strategioidensa mukaan kaikkiin suuntiin. Pendelöinti lisääntyy, liikenteen investoinnit ongelmalähtöisiä. Ylläpito korostuu kustannuksissa, HÄMEENLINNA ei varaa tehdä uusia raideinvestointeja. LAHTI FORSSA KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI

5 Vahva verkko ,7 miljoonaa asukasta Kasvu tieverkon kehityskäytäviin ja solmukohtiin Asukkaat joukkoliikennealueille Työpaikat tieverkon solmuihin Pääkaupunkiseutua ja ympäryskuntia HÄMEENLINNApainotetaan LAHTI FORSSA KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI

6 Ykkösketju 2050 Itsenäiset, toisiinsa verkottuvat metropolialueen keskukset. Monikeskuksinen, eheytyvä ja tiivistyvä rakenne. Viisi itsenäistä keskusvetoista aluetta. HÄMEENLINNA LAHTI FORSSA KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI

7 Topparoikka 2050 Verkottuva monikeskuksinen aluerakenne. Hyvän joukkoliikenteen tarjonta ulottuu raiteita pitkin pääkaupunkiseudulta kehityskäytäviin ja alueen muihin kaupunkeihin. HÄMEENLINNA LAHTI FORSSA KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI

8 ALUERAKENTEEN KESTÄVYYDEN INDIKAATTORIT Aluerakenteen kestävyyttä on arvioitu indikaattoreilla, jotka mittaavat kehityksen ekologista, sosiokulttuurista ja taloudellista kestävyyttä. Väestö, asuminen ja palvelut Asumisväljyys (m²/as) Rakentaminen eri taajamarajauksissa Asumisen todellinen hinta Huoltosuhde Palveluiden saavutettavuus Vesistöalueiden saavutettavuus Liikenne Taloudet, joissa on kaksi tai useampi auto Autoliikenteen suoritteet Edullisten joukkoliikennealueiden määrä Kestävien kulkumuotojen osuus matkoista Liikennesuorite asukasta kohti Työmatkojen pituus Ympäristö Hiilidioksidipäästöt Energian, betonin ja veden kulutus Rakennetun maa-alan laajeneminen Alueiden pirstoutuminen ja kuluminen Ekologisesti tärkeiden alueiden riskialueet Talous, elinkeino ja työvoima Elinkeinorakenne Kasautuminen (agglomeraatio) Työllisyys Työpaikkaomavaraisuus Asukas- ja työpaikkasaavutettavuus

9 VERTAILU OHJAA TUKEUTUMAAN RAIDELIIKENTEESEEN Vaihtoehtoisten aluerakennemallien vertailu asumisen, liikenteen, ympäristön ja talouden suhteen osoittaa, että raideliikennettä painottava malli Topparoikka on kestävin. Aluerakenteella on merkittävä vaikutus ympäristön kuormitukseen. Aluerakennemallien erot ekotehokkuudessa vaihtelivat tulosten mukaan -13 % ja +29 % välillä.

10 KOHTI KESTÄVÄÄ ALUERAKENNETTA METKA-mallissa varaudutaan voimakkaaseen kasvuun tehokkaiden ratakäytävien avulla tasaamalla kasvua alueen keskuksiin METKA-malli on: realistisuuteen pyrkivä, tavoitteellinen johtopäätös vaihtoehdoista kehityksen kestävää suuntaa kuvaava kehityspolku

11 TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY - VALITSE Hyödynnetään nykyistä rakennetta. Rakenteen tiivistäminen kohdistuu etenkin suurimpiin kaupunkikeskuksiin Palvelut ja joukkoliikenne ovat valmiina Kasvun haitalliset vaikutukset voidaan minimoida.

12 TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY - VALITSE Rakennetaan nykyisiä taajamia palvelevat radat. Mitä lähemmäksi nykyrakennetta toimintoja sijoitetaan, sen kestävämmäksi aluerakenne muodostuu Uudet radat antavat mahdollisuuden kehittää nykyisen taajaman tuntumaan täydentävää tiivistä maankäyttöä. Ratkaisu edellyttää investointien riittävää ennakointia ja määrätietoista maapolitiikkaa.

13 TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY - VALITSE Pitäydytään nykyisissä ratakäytävissä kun laajennetaan. Aluerakenne vahvistuu suurimpien kaupunkikeskusten välillä. Säteittäiset kauko- ja lähiliikenteen raide- ja tieliikennekäytävät lisäävät saavutettavuutta. Raideliikennekäytävien ulkopuolelle jäävät alueet kytketään tehokkaasti raiteisiin liityntäliikenteen avulla.

14 TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY - VALITSE Valitaan ensin yksi uusi ratakäytävä. Kun kasvu vaatii uuden ratakäytävän avaamista, valitaan kestävin ja tehokkain vaihtoehto. Uuden ratakäytävän avaaminen edellyttää riittävää asukaspohjaa. Toteutuksen tehokkuus ja kustannukset riippuvat hyvin monista yksityiskohdista.

15

16 MAANKÄYTTÖ JA LIIKENNE ON SUUNNITELTAVA YHDESSÄ Metropolialueen maankäyttö ja liikenne tulee suunnitella samanaikaisesti ja laajassa yhteistyössä. Suunnittelun tulee perustua kunta- ja maakuntarajoista riippumattomaan kokonaisnäkemykseen. Toimivan joukkoliikenteen ja kävelykeskustojen täytyy toteutua myös pienemmissä kaupungeissa. Kehittämisen resurssit tulee suunnata tasapainoisen, moneen keskukseen verkottuvan osaamis- ja aluerakenteen toteuttamiseen, ei metropolin kuntien väliseen asukaskilpailuun.

17 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ VAATII EKOTEHOKASTA ALUERAKENNETTA Vanhan mallin ja METKA-mallin välinen vertailun perusteella arvioidaan, että rakentamisen ja infrastruktuurin aiheuttamat kokonaispäästöt vähenevät vuosittain noin 163 tuhatta tonnia. Ekotehokkaassa aluerakenteessa aluetehokkuus ja asukastiheys ovat nykyistä korkeammat. Infrastruktuuri on tehokkaammassa käytössä ja sen ylläpidon kustannukset pienemmät. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja hyvä elinympäristö voivat olla toisiaan tukevia tavoitteita.

18 METKA-MALLI SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ Aluerakenteen kestävyyttä havainnollistaa uuden rakentamisen aiheuttama paine yhtenäisten luontoalueiden pirstoutumiselle. Ekologisesti herkät alueet (vihreä väri) ovat vaarassa jäädä taajamien (harmaa) alle. Ristiriita-alueet näkyvät sinisellä värillä. Vanhaan malliin METKA-malli

19 ALUERAKENNE EI YKSIN RIITÄ Aluerakenteen vaikutus yhdyskuntien kokonaiskestävyyteen jää riittämättömäksi ellei myös muita keinoja oteta käyttöön. Aluerakenne on kuitenkin edellytys muille kestäville valinnoille. Olisi tunnistettava tehokkaat keinot kestävän alueidenkäytön toteuttamiseksi ja pohdittava aluerakenteen suhdetta niihin.

20 MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN KESTÄVYYTTÄ TULISI EDISTÄÄ AINAKIN SEURAAVASTI: Harjoittamalla kestävää maa- ja asuntopolitiikkaa Eheyttämällä yhdyskuntia Ohjaamalla liikennettä aiheuttavien toimintojen sijoittumista Vaikuttamalla liikkumistottumuksiin Lisäämällä joukkoliikenteen tarjontaa ja laatua Lisäämällä tutkimusta ja koulutusta Seurannalla ja tiedon jakamisella Kehittämällä ja hyödyntämällä uutta teknologiaa Kehittämällä verotusta ja maksuja

21 YHTEENVETO Kestävä aluerakenne on menestyvän metropolin edellytys Kasvavan metropolialueen rakenne muodostuu sitä kestävämmäksi, mitä paremmin hyödynnetään nykyistä rakennetta ja mitä lähemmäksi raideliikenteen asemia kasvu ohjataan. Yhdyskuntarakenteesta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ei voida vähentää riittävästi pelkästään aluerakennetta kehittämällä. Kestävän aluerakenteen saavuttaminen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta yli kunta- ja maakuntarajojen.

22 MYLLYn idea Miten METKA mallit on tehty?

23 MYLLY (Menetelmä Yhdyskuntarakenteen, Liikennejärjestelmän ja Luonnonympäristön Yhteisvaikutusten analysointiin) 1. YTV; MALIVU Maakäytön ja liikenteen vuorovaikutus: kirjallisuusselvitys, jossa käytiin läpi liikennejärjestelmän kannalta hyvän maankäytön periaatteita 2. YTV; MALITA (Maankäytön ja liikenteen tarkastelut): Tarkasteltiin maankäytön kehittymisen vaikutuksia käytännössä pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan liikenteeseen ja liikennejärjestelmään mallien avulla 3. Maakuntaliitot; METKA (Metropolialueen kestävän kehityksen aluerakenne) 4. YM, LVM, TEM, VM; YKEVAKA: Yhdyskuntarakenteen kehittämisen vaikutukset kasvihuonekaasupäästötavoitteiden saavuttamiseen. Yhteistyössä SYKE:n ja VTT:n kanssa ESITELMÄ Esitelmöitsijä

24 METKA-mylly laskeee aluerakennevaihtoehtoja (asukkaiden ja työpaikkojen sijoittuminen) neliökilometrin ruutuihin Vanhaan malliin Vahva verkko Topparoikka Ykkösketju

25 Saavutettavuus Kohteen merkitys Saavutettavuus Kohteen koko Etäisyys saavutettavaan kohteeseen Saavutettavuus = Kohde* e parametri* etäisyys

26 Saavutettavuuden vaikutus uuden aluerakenteen muodostumisessa Uuden aluerakenteen määrä Tiivis rakenne Hajautuva rakenne Liikenteellinen saavutettavuus nykyisessä rakenteessa

27 Kokotekijän kontrollointi Kasvu, agglomeraatio ja taloudellisen toimintaympäristön muutokset heijastetaan keskusten (yms.) vetovoimatekijän (esim. minimi tai katto) painotuksina Kasautuva Monikeskuksinen

28 Saavutettavuus perustuu liikenneverkon nopeuksiin

29 Saavutettavuuspinta

30 Saavutettavuuspinta

31 1: Nykyrakenne 1 työpaikat asukkaat 12500

32 2: Liikenneverkon nopeudet 1 työpaikat asukkaat 12500

33 3: Tehdään saavutettavuuspinta

34 4: Määritetään saavutettavuuspinnan avulla vapaa rakenne 1 työpaikat asukkaat 12500

35 5: Rajataan ulos virkistys- ym alueilta 1 asukkaat työpaikat 25000

36 MAAKUNTAKAAVA-AINEISTOISTA YLEISTETTY YHDISTELMÄ FORSSA HÄMEENLINNA LAHTI KOUVOLA SALO KOTKA RAASEPORI

37 Asukasrajoitteet taajamissa 1350, 12750, 0.25

38 Työpaikkarajoitteet taajamissa 25000, 2500, 0.5

39 Rajoitteet/km2 Uudet asukkaat Min asukkaat Uudet työpaikat Min Työpaikat Taajamat < % nykyisistä < % nykyisistä + Suojelualue < % nykyisistä < % nykyisistä + Virkistysalue < % nykyisistä < % nykyisistä Teollisuusalueet 0 75 % nykyisistä < % nykyisistä Suojelualueet 0 25 % nykyisistä 0 0 % nykyisistä Virkistysalueet 0 75 % nykyisistä 0 0 % nykyisistä Erityisalueet 0 75 % nykyisistä 0 0 % nykyisistä Muut tärkeät (eitaajama) Ei taajamaa tai kaavamerkintää < % nykyisistä 0 0 % nykyisistä < % nykyisistä < % nykyisistä

40 MYLLY esimerkkejä

41 MARSU: Itämeri ESITELMÄ Esitelmöitsijä

42 YKEVAKA: Koko Suomi / 34 kaupunkiseutua ESITELMÄ Esitelmöitsijä

43 YKEVAKA-Perusuran rakenne 2050 Tampere Lahti tp/km2 200 tp/km2 YKEVAKA-ohjausryhmä Helsinki 200 as/km 2 Paavo Moilanen as/km2 Taajamat, joissa alle 200 as/km2 merkitty vihreä

44 Vertailuvuoden 2005 rakenne Tampere Lahti tp/km2 200 tp/km2 YKEVAKA-ohjausryhmä Helsinki 200 as/km 2 Paavo Moilanen as/km2 Taajamat, joissa alle 200 as/km2 merkitty vihreä

45 HHT-väestön saavutettavuus ESITELMÄ Esitelmöitsijä

46 Työpaikkojen saavutettavuus ESITELMÄ Esitelmöitsijä

47 Kävelykaupungin ulottuvuus ESITELMÄ Esitelmöitsijä

48 Palveluiden (10 tp) saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen ESITELMÄ Esitelmöitsijä

49 Uudenmaan MALITA-tarkasteluiden hajautumistyypit

50 Pääkaupunkiseudun MALITA-tarkasteluvaihtoehdot Tiivistyvä Raidekäytävät Rakentamisalueet Tavoitteellinen

51 Alustavia MARA-strategioita (vrt. METKA-periaatteet) 1) Tiivistä 3) Täydennä 2) Tiivistä/täydennä 5a) Valitse 5b) Valitse 4) Pitäydy

52 Hypoteettinen esimerkki pienestä mittakaavasta: Nordenskjöldin aukio ASEMIEN POTENTIAALI ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Paavo Moilanen

53 Hypoteettinen esimerkki pienestä mittakaavasta: Nordenskjöldin aukio Kävelyetäisyydet nykyisten liikennejärjestelyiden puitteissa Kävelyetäisyydet jos aukio pyhitetään jalankululle (ja raideliikenteelle) ASEMIEN POTENTIAALI ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Paavo Moilanen

54 Maankäytön ja liikenteen yhteisvaikutusta voidaan laskea Maankäyttö nyt Saavutettavuudet nyt ASEMIEN POTENTIAALI ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Paavo Moilanen

55 Maankäytön ja liikenteen yhteisvaikutus saavutettavuudelle (ja siis houkuttelevuudelle) Maankäyttöä kehitetty, aukio pyhitetty raideliikenteelle ja kävelylle Saavutettavuudet tässä tilanteessa ASEMIEN POTENTIAALI ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Paavo Moilanen

56 Kanta Hämeen rakennemalleista Vrt. Päijät Hämeen rakennemallikuvat

57 Nykymalliin/hajautuva Hiljalleen hajautuva rakenne, eheyttävät hankkeet ja ponnistelu tiiviin rakenteen puolesta eivät toteudu Hajauttavan kaavoituksen käsite: alati laajenevat kaavoitetut pientalovoittoiset alueet taajamien reunoilla: hallittua mutta siis hajauttavaa

58 Helsingin ulkokehä verkostorakenne, jossa silmukkakoko on n. 1h matka Helsingistä Verkon solmukohdiksi valikoituvat esim. Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Forssa ja ehkä Salo. Täsmällistä maantieteellistä sijaintia tärkeämmäksi nousee matka aika Helsingistä. Proaktiivinen verkostoajattelu (sekä rakenteellinen että toiminnallinen), myös Hämeen liiton tuore avaus HOC (Häme Open Campus) Maakunnan kaupungeista Hämeenlinna ja Forssa vahvistuvat suhteellisesti eniten ja Forssan osalta draivereina toimivat sekä seudulla jo valittu vihreä strategia (ekoteknologialla nousuun) että onnistuneet rata ja väyläinvestoinnit (kakkostie sekä Hki Forssa Pori rata)

59 HHT raju ratavaihtoehto Helsiki HML Tampere välillä, todellinen nauhakaupunki lähes kaikki kasvu kohdistuu tälle nauhakaupungin vyöhykkeelle. Yritykset lähtevät valumaan Helsingistä asukkaiden perässä pohjoiseen. Riihimäki kiinnostava tässä mielessä. Pendelöinti vahvistuu entisestään sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla. Päärataa kehitetään ja sen kapasiteetti kasvaa erityisesti lähiliikenteessä mikä mahdollistaa varsinkin lyhyiden matkojen pendelöinnin.

60

61