SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVON VOIMA OYJ VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 2011 VUOSIKERTOMUS

2

3

4 VALOA ELÄMÄÄN JA ENERGIAA TOIMINTAAN. on sähköä ja lämpöä tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö, joka monipuolisilla palveluillaan tarjoaa asiakkailleen elämänlaadun ja menestymisen edellytyksiä., SAVON VOIMA VERKKO OY, SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY PL 1024 (Kapteeninväylä 5), Toivala vaihde (017) , faxi (017) MAKSUTON PALVELUNUMERO (ma-pe klo 8 18) 24 H VIKAPALVELUNUMEROT Sähkö: , Kaukolämpö: SÄHKÖPOSTILOGIIKKA SOSIAALINEN MEDIA SAVON VOIMAN SÄHKÖNSIIRRON VASTUUALUE KIURUVESI VIEREMÄ IISALMI SONKAJÄRVI RAUTA- VAARA KUOPION ENERGIAN VERKKOALUE LAPINLAHTI Tuotamme ja myymme kaukolämpöä 14 savolaiskunnan alueella 19 taajamassa. KAUKOLÄMMÖN ERILLISTUOTANTOA LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTOA VESIVOIMAN TUOTANTOA ÄÄNEKOSKI (SUMIAINEN) KEITELE VESANTO PIELAVESI TERVO RAUTA- LAMPI KONNE- VESI HANKA- SALMI MAANINKA SIILIN- JÄRVI KUOPIOO SUONEN- JOKI PIEKSÄMÄKI NILSIÄ LEPPÄVIRTA VARKAUS JUANKOSKI Myymme sähköä ja energiaan liittyviä salkunhallintapalveluita koko Suomeen.

5 SISÄLTÖ TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS SAVON VOIMA VUONNA 2011 OSINKORAHOILLA HYVINVOINTIA KUNTIIN TOIMITUSVARMA SÄHKÖ ON ELINEHTO SÄHKÖVERKKO KAUKOLÄMPÖ ENERGIANTUOTANTO MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT HENKILÖSTÖ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 5

6 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 Luonto asetti vuonna 2011 monenlaisia haasteita energiayhtiöille. Lämpimän sään seurauksena kiinteistöjen lämmitysenergian tarve vähentyi edellisestä vuodesta yli 15 prosenttia. Norjan ja Ruotsin vesitilanteen nopea vahvistuminen ja samanaikainen päästöoikeuksien hinnanlasku alensi tukkusähkön hintaa spot-markkinoilla 13 prosenttia. Loppuhuipentumana Tapanin ja Hannun päivän myrskyt aiheuttivat suuria ongelmia sähkönjakelussa lähes koko Suomessa. Vuosi 2011 oli vaiherikas ja erittäin työntäyteinen. Kiinnitimme erityistä huomiota tuottavuuskehitykseen. T VUODEN EDETESSÄ Euroopan talouskriisin vaikutukset heijastuivat enenevässä määrin teollisuusasiakkaidemme toimintaan ja energiantarpeeseen. Taloudellisen tilanteen heikkenemisen seurauksena asiakkaillamme oli maksuvaikeuksia selvästi edellistä vuotta enemmän, mikä johti valitettavasti myös luottotappioidemme kasvuun. Syksyllä 2010 käynnistämämme laajamittainen toimenpideohjelma kannattavuuden parantamiseksi on tuottanut toivottuja tuloksia ja operatiivisen toiminnan tuloskehitys oli tavoitteitamme parempi poikkeuksellisen lämmintä ja myrskyisää joulukuuta lukuun ottamatta. Erityisen ilahduttavaa oli tuloksen merkittävä parantuminen ankarasti kilpaillussa sähkönmyyntiliiketoiminnassa. Savon Voima -konsernin liikevoitto oli 25,7 miljoonaa euroa, parannusta edelliseen vuoteen 62 prosenttia. Tulosta arvioitaessa on huomattava, että vuoden 2011 tilinpäätös sisältää useita osakkuusyhtiöihin liittyviä kertaluonteisia eriä, joiden yhteisvaikutus pienensi konsernin liikevoittoa 3,4 miljoonaa euroa ja konsernin tilikauden voittoa 1,9 miljoonaa euroa. Vuoteen 2010 verrattuna energiavolyymit pienenivät kaikissa liiketoiminnoissamme: sähkön myynti väheni 19,9 prosenttia, voimalaitoksillamme ja tuotanto-osuuksillamme tuotetun sähkön määrä 28,9 prosenttia, kaukolämmön myynti 12,4 prosenttia ja verkossamme siirretyn sähkön määrä 4,7 prosenttia. Hannun päivän myrsky aiheutti pitkiä keskeytyksiä sähkönjakeluun ja yli kolmen miljoonan euron lisäkustannukset sähköverkkotoimintaamme. Onnistuimme hoitamaan tämän suurhäiriötilanteen paremmin kuin aikaisemmat (Manta 1985, Unto 2002, Mielikki 2003, Asta ja Veera 2010). Havaitsimme kuitenkin toiminnassamme selkeitä kehitystarpeita ja niihin liittyvät kehittämistoimenpiteet on käynnistetty. Erityisen ongelmallista oli asiakastiedottaminen. Joulukuun myrskyt aiheuttivat ennätyksellisen laajoja tuhoja ja pitkiä sähkönjakelun keskeytyksiä Etelä-Suomessa, mikä lisäsi kritiikkiä energiayhtiöitä kohtaan. Seurauksena on ilmeisesti sähkömarkkinalain muutos, mikä lisää verkkoyhtiöiden vastuita ja sen myötä taloudellisia riskejä. Toivottavasti lakimuutokset kyetään suunnittelemaan harkiten, jotta sähköverkkoihin tehtävät mittavat investoinnit ja kunnossapitotyöt voidaan toteuttaa jatkossakin viisaasti. Savon Voima on toiminut vastuullisesti koko 65-vuotisen historiansa ajan. Maakunta sähköistettiin aikoinaan ripeästi ja kustannustehokkaasti ja kaukolämpötoimintaan lähdettiin mukaan ensimmäisten joukossa. Kymmenen vuotta sitten käynnistettiin bioenergiaohjelma, jonka seurauksena maakunnan energiavarojen hyödyntämistä on tuntuvasti lisätty ja vastaavasti öljyn käyttöä vähennetty. Nyt on käynnissä lainsäätäjän edellyttämien etäluettavien sähkömittareiden asennustyö sekä ja 1970-luvuilla rakennetun sähköverkon uusinta. Olemme investoineet tällä vuosituhannella toimitusvarmuuteen, vähäpäästöiseen energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen yhteensä 290 miljoonaa euroa. Sähköverkkoon olemme investoineet viimeisten viiden vuoden aikana yhteensä lähes 1000 euroa jokaista asiakasta kohti. Olemme siirtäneet ilmajohtoja maanteiden varsiin ja lisänneet verkostoautomaatiota ja maakaapelointia. Työ jatkuu ja tulemme investoimaan vuosittain sähköverkkoon noin 30 miljoonaa euroa seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. Vuosi 2011 oli vaiherikas ja erittäin työntäyteinen. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota tuottavuuskehitykseen, minkä seurauksena henkilöstömäärämme on vähentynyt viimeisten kolmen vuoden aikana yhteensä 18 prosenttia. Henkilöstömme vahvaa sitoutumista kuvaa hyvin, että sairauspoissaolojen määrä oli vain 2,6 prosenttia. Lämmin kiitos erinomaisista tuloksista kuuluu koko henkilöstöllemme sekä kaikille yhteistyökumppaneillemme. Helmikuussa 2012 TIMO PYLVÄNEN toimitusjohtaja

7 Savon Voima Oyj on sähköja lämpöpalveluja tuottava ja markkinoiva kotimainen energiayhtiö. Yli 210 miljoonan euron liikevaihdollaan yhtiö lukeutuu Suomen suurimpiin energiapalvelujen myyjiin. on 23 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt Savon Voima Verkko Oy, Savon Voima Salkunhallinta Oy ja Lapinlahden Ekolämpö Oy. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. Vuonna 2011 Savon Voima -konsernissa oli kolme liiketoiminta-aluetta: sähkön siirto, sähkön myynti ja salkunhallintapalvelut, sekä energiantuotanto ja kaukolämpö. Sähkön siirto hoidetaan sähkömarkkinalain edellyttämällä tavalla oikeudellisesti ja toiminnallisesti eriytettynä tytäryhtiö Savon Voima Verkko Oy:ssä. Vuoden 2011 lopussa Savon Voiman sähköverkossa oli noin käyttöpaikkaa ja kaukolämpöverkoissa noin kiinteistöä. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 175 henkilöä. KONSERNIRAKENNE JA TÄRKEIMMÄT OSAKKUUDET SAVON ENERGIAHOLDING OY 23 omistajakuntaa (100 %) Taloushallinto, Asiakaspalvelu, Sopimusten hallinta, Laskutus ja saatavien hallinta, Henkilöstöpalvelut, Markkinointi ja viestintä, Mittaustietopalvelut, Tietohallinto, Kehitystoiminta SÄHKÖVERKKO Savon Voima Verkko Oy SÄHKÖN MYYNTI JA SALKUNHALLINTA Savon Voima Salkunhallinta Oy ENERGIANTUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ LAPINLAHDEN EKOLÄMPÖ OY (50,0 %) KYMPPIVOIMA HANKINTA OY (25,0 %) VARKAUDEN ALUELÄMPÖ OY (20,1 %) KYMPPIVOIMA OY (19,6 %) VOIMATEL OY (17,4 %) LIIKEVAIHTO JA LIIKETULOS LIIKETOIMINNOITTAIN LIIKEVAIHTO LIIKETULOS miljoonaa euroa Savon Voima Verkko Oy 60,2 59,9 21,6 19,7 Savon Voima Lämpö 35,7 36,4 2,6 3,9 Savon Voima Tuotanto 30,5 55,9 1,4 6,9 Savon Voima Myynti 119,9 147,3 2,4-14,0 Savon Voima Salkunhallinta Oy 1,4 0,9 0,5 0,3 Savon Voima -konserni 211,6 239,2 26,6 15,9 LIIKEVAIHTO (milj. ) 234,3 251,6 220,8 239,2 211, OMAVARAISUUSASTE (%) INVESTOINNIT (milj. ) 75,3 76,7 77,4 73,9 78, LIIKEVOITTO (milj. ) SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) 33,2 16,4 28,7 26,6 13,1 21,8 9,9 8,9 15,9 6, ,6 40,8 30,5 28,8 32, MUUT SÄHKÖNTUOTANTO KAUKOLÄMPÖ ETÄMITTAUKSET SÄHKÖVERKKO 7

8 SAVON VOIMA VUONNA 2011 TAMMIKUU Keskitimme toimintamme Siilinjärvelle Rissalan yrityskylään korotimme KestoVoimatuotteen myyntihintaa keskimäärin 5 %, sähkön siirtohintoja keskimäärin 8 % ja kaukolämmön myyntihintaa keskimäärin 7,6 %. HELMIKUU MAALISKUU Maanjäristyksen seurauksena syntynyt tsunami aiheutti ydinonnettomuuden Fukushimassa Japanissa. Muutama päivä tapahtuman jälkeen Saksa ilmoitti sulkevansa seitsemän ydinreaktoria väliaikaisesti, minkä vuoksi päästöoikeuden hinta nousi Euroopassa. HUHTIKUU Jatkoimme bioenergiaohjelmaa käynnistämällä Suonenjoen biolämpökeskuksen perustustyöt korotimme KestoVoimatuotteen myyntihintaa keskimäärin 3 %. Valitsimme huhtikuun lopussa 24 Kipinä-kesätyöntekijää. TOUKOKUU osallistuimme valtakunnalliseen Touko harjoitukseen, jossa testattiin eri osapuolten yhteistyötä sähköjärjestelmän vakavassa ja pitkittyneessä häiriötilanteessa julkistimme osavuosikatsauksen tammi-huhtikuulta: liikevaihto 88,4 milj. (96,5 milj. ) ja liikevoitto 18,6 milj. (12,6 milj. ). KESÄKUU VARTTIVOIMA Otimme käyttöön uuden VarttiVoima -tuotteen, jossa hinnat muuttuvat neljännesvuosittain markkinahintojen mukaan. HEINÄKUU Myimme 40 %:n osuutemme Juankosken Biolämpö Oy:stä korotimme KestoVoimatuotteen myyntihintaa keskimäärin 5,9 %. ELOKUU Suonenjoen lämpökeskuksen öljysäiliövuoto, jossa vuoti raskasta polttoöljyä suoja-altaaseen noin 120 kuutiota Savon Voiman hallitus teki päätöksen nopeuttaa etämittausohjelmaa yhdellä vuodella siten, että mittarit on asennettu vuoden 2012 loppuun mennessä. SYYSKUU Savon Voiman hallitus teki päätöksen osallistumisesta Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön suunnittelu- ja kilpailuttamisvaiheeseen. LOKAKUU alensimme KestoVoimatuotteen myyntihintaa keskimäärin 3 %. Bioenergiaohjelma jatkuu: Käynnistimme Tahkovuoren biolämpökeskuksen toteutusinvestoinnin, kun hankinnan esiselvitys konkretisoitui muutimme Siilinjärven Harjamäen lämpökeskuksen öljykäyttöisen höyrykattilan kaasukäyttöiseksi. MARRASKUU allekirjoitimme sopimuksen Andritz Hydron kanssa Atron vesivoimalaitoksen tehonnostoinvestoinnista Maaningan Viannankoskessa sijaitseva yhtiön pienin vesivoimalaitos otettiin saneerauksen jälkeen tuotannolliseen käyttöön. JOULUKUU Kiuruveden voimalaitoksen sähkösuodattimen vastaanotto vähensimme Voimatel Oy:n osake-omistusta 37,4 %:sta 17,4 %:iin. Myimme osakkeet Voimatel Oy:n enemmistöomistajalle Osuuskunta KPY:lle Tuulivoimahankkeisiin liittyvä Innopower-omistuksen siirto Kymppivoimaan: Savon Voima myi omistamansa Innopower Oy:n osakkeet Kymppivoima Oy:lle ja merkitsi Kymppivoima Oy:n osakkeita järjestelyyn liittyneessä suunnatussa osakeannissa Savon Voiman hallitus teki päätöksen yhtiön osallistumisesta Innopower Oy:n tuulivoiman laajennusinvestointeihin Kemin Ajoksessa ja Kristiinankaupungissa Tapanin ja Hannun päivien myrskyn aiheuttama sähkönjakelun suurhäiriö teimme päätöksen uuden asiakastietojärjestelmän hankinnasta Logica Suomi Oy:ltä. Lopetimme öljyn myynnin asiakkaillemme vuoden 2011 lopussa. 8

9 OSINKORAHOILLA HYVINVOINTIA KUNTIIN LAPINLAHTI Vuonna 2012 Lapinlahden kunta laajentaa Savon Voiman osinkotuotoilla koulua, peruskorjaa vanhusten hoivaosastoa, päällystää teitä ja tukee paikallista yritystoimintaa. KUN SÄHKÖNSIIRTO hoituu, kaikki toimii. Silloin Pohjois-Savossa asuva kuntalainen ei välttämättä huomaa Savon Voiman vaikutusta elämässään. Aamulla kahvinkeittimet porisevat, tietokoneet käynnistyvät, koululuokkiin syttyy valot ja sairaaloiden laitteet toimivat moitteettomasti. Mutta Savon Voima vaikuttaa kunnissa muutenkin, kuin vain luotettavana sähkön ja lämmön toimittajana. Yritys jakaa vuosittain huomattavia summia osinkoja suoraan 23 pohjoissavolaiseen omistajakuntaansa. Kunnat taas käyttävät rahat omaan toimintaansa, kuten terveydenhoitopalveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen, lasten ja nuorten koulutuksen järjestämiseen, asukkaidensa kotien rakentamiseen tai teiden kunnossapitoon. Osinkotulot ovat osa kaupunkien ja kuntien rahavirtaa, jolla tuotetaan hyvinvointia kuntalaisille. Viime vuonna 23 omistajakuntaa saivat yhteensä 5,3 miljoonaa euroa Savon Voiman osinkotuloja. Osinkorahat eivät ole missään kunnassa korvamerkittyä rahaa, eikä niitä siis ole etukäteen suunnattu mihinkään erityiseen toimintaan tai hankkeeseen. Lapinlahden kunnanjohtajan Marko Korhosen mukaan kunnan saama arvioitu rahasumma vuonna 2012 mahdollistaa suurusluokaltaan Nerkoon koulurakennuksen laajennuksen, Varpaisjärven vanhusten hoito-osaston muutostyöt ja vesikaton korjauksen sekä kaava-alueiden teiden peruskorjausten suunnittelut ja päällystykset kaikkiaan 15 kohteessa. Kaikki omistajakuntien osingot palautuvat siis suoraan kuntalaisten hyväksi, sanoo Korhonen. Kaikki omistajakuntien osingot palautuvat suoraan kuntalaisten hyväksi, kertoo Lapinlahden kunnanjohtaja Marko Korhonen. MUKANA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lapinlahden kunta luo yhtiön jakamilla osingoilla edellytyksiä myös paikalliselle yritystoiminnalle ja vaikuttaa siis välillisesti kuntalaisten hyvinvointiin lisäämällä sitä kautta osaltaan verotuloja. Kunnan omistama elinkeinopalveluyhtiö, Viitostien Ykköstilat Oy, rakentaa ja vuokraa toimitiloja Lapinlahdella. Sen omistamissa tiloissa toimii muun muassa puusepän- ja metalliteollisuuden yrityksiä, jotka työllistävät yli 200 lapinlahtelaista. Jos yritystä ja rakentamiamme toimitiloja ei olisi, ei niissä toimivia yrityksiä eikä työpaikkojakaan todennäköisesti olisi, sanoo Viitostien Ykköstilat Oy:n toimitusjohtaja Olavi Nissinen. LUOTETTAVA TOIMIJA JA YHTEISTYÖKUMPPANI Korhosen mielestä energiayhtiö on turvallinen pitkänlinjan toimija ja luotettava sähköntoimittaja kuntalaisille ja yrityksille, kuten paikallisille maaseutu- ja maatalousyrittäjille. Yhtiö turvaa kattavasti ja laajalla alueella koko kunnan energiahuollon. Kaikissa kunnan kiinteistöissäkin käytetään Savon Voiman toimittamaa sähköä. Kunnanjohtajan mielestä Savon Voima luo turvallista oloa asiakkailleen tiedottamalla nopeasti paikallisradiossa alueen mahdollisista häiriöistä sähkön- tai lämmönjakelussa. Energiayhtiö on myös luotettava yhteistyökumppani. Sen Korhonen on huomannut käytännössä muun muassa kunnan ja Savon Voiman yhteisessä tuotantolaitoshankkeessa. Lapinlahden kunta on ollut mukana suunnittelemassa kunnan ja Savon Voiman yhteisyritys Lapinlahden Ekolämpö Oy:n yhdistettyä lietteenkuivaus- ja biolämpölaitosta. Kunta on ollut myös aktiivinen Savon Voiman uuden biolämpökeskustontin kaavoituksessa ja maanhankinnassa. Savon Voiman tavoitteena on vuonna 2012 rakentaa tontille uutta teknologiaa sisältävä pellettilämpökeskus. Investoinnilla vähennetään öljyn käyttöä ja varmistetaan kaukolämmön saanti kovimmillakin pakkasilla. Näen Savon Voiman roolin erittäin keskeisenä kunnan infrastruktuurin kehittäjänä, Korhonen toteaa. Lapinlahden kunnan omistaman elinkeinopalveluyhtiö Viitostien Ykköstilat Oy:n viimeisin hanke on Kevako Oy:n uusi toimitila Asematiellä. Kevako on valmistuskumppani, joka valmistaa mm. terästuotteet alusta loppuun ja toimittaa ne tarvittaessa suoraan loppuasiakkaalle. Valmistusta tukee myös oma suunnittelu. 9

10 PIEKSÄMÄKI Ilman Pieksämäen saamia Savon Voiman osinkoja kunnan nykyistä veroprosenttia pitäisi nostaa 0,25 prosenttiyksikköä suuremmaksi. Osinkotulot tarkoittavat Pieksämäen veronmaksajille siis merkittäviä tuloja. huomioi myös yritysten tarpeet. Yhtiön kantamasta yhteiskuntavastuusta taas kertoo Savon Voiman halu käyttää biovoimalaitoksissaan uusiutuvia energialähteitä. Tänä päivänä sähkön saannin toimintavarmuus on ehdoton edellytys kaikelle toiminnalle, ja siitä Savon Voima kyllä huolehtii, kommentoi Nousiainen. Savon Voiman tuotot näkyvät paikkakunnalla muutenkin, kuin osinko- ja verotuloina. Kun Savon Voiman omistajakunnat vuosituhannen vaihteessa myivät vähemmistöosakkuuden amerikkalaisomisteiselle TXU:lle, kunnat saivat kaupasta myyntituottoa. Silloin osa Pieksämäen osuudesta sijoitettiin paikalliseen elinkeino- ja kehittämisrahastoon. Sen pääomaa on käytetty haja-asutusalueiden vesihuollon rakentamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Savon Voima haluaa käyttää varoja toimintansa kehittämiseen ja parantamiseen, kuten esimerkiksi verkoston uusimiseen toimintavarmuuden lisäämiseksi. 10 PARHAIMPANA OSINKOVUOTENA apulaiskaupunginjohtaja Juha Nousiaisen mukaan osinkosumma vastasi noin 0,5 prosenttia kunnan vuosibudjetista. Vastaava summa riittää kattamaan vuodessa yhden tai parhaimmillaan kahden kyläkoulun kaikki kustannukset opettajien palkkoineen, koulurakennuksen ylläpitokustannuksineen ja koulutarvikkeineen. Osingoilla voidaan järjestää vuosittain siis noin koululaisen oppipolku. Toinen konkreettinen esimerkki rahasumman suuruusluokasta on se, että varoilla palkataan vuodessa kunnallista vanhustenhuollon työntekijää, kertoo Nousiainen. Savon Voima tuottaa sähköä ja lämpöä koko Pieksämäen kunnan alueella, ja se on aikanaan vastannut alueen sähköverkoston rakentamisesta. Vain Virtasalmen seutu saa sähkönsä toiselta yhtiöltä, Suur- Savon sähköltä. Osa haja-asutusalueista, joissa on enimmäkseen vapaa-ajan asutusta, odottaa vielä sähköjä. Tämän lisäksi Savon Voimalla ja kunnalla riittää tulevaisuudessa töitä myös uusien alueiden sähköistämisessä. PAIKALLISUUS PELKKÄÄ PLUSSAA Nousiainen pitääkin erittäin tärkeänä sitä, että energiayhtiö pysyy savolaiskuntien omistuksessa. Hänen mielestään paikallisuus tuo Savon Voiman toimintaan luotettavuutta ja varmuutta. Energiayhtiössä kuunnellaan ja ymmärretään Savon alueen päättäjien ja kuntalaisten toiveita ja tarpeita. Tämän Nousiainen on huomannut Savon Voiman toiminnassa jo parinkymmenen vuoden ajalta. Tänään paikallistuntemus näkyy muun muassa Pieksämäen uusien asuinalueiden sähköverkkojen rakentamisessa, joka on sujunut jouhevasti. Nousiaisella on positiivinen mielikuva savolaisesta energiayhtiöstä. Hänen kokemuksensa on, että energiayhtiön työntekijöiden kanssa on helppo keskustella ja neuvotella. He tuntevat sekä taajamien että haja-asutusalueiden ominaispiirteet, ja osaavat ottaa ne huomioon toiminnassaan sähkön- ja lämmöntuottajana. Savon Voima Nousiainen ymmärtää sen, että kuntiin jaetut osinkotuotot ovat olleet joinakin vuosina odotettua pienempiä tilanteen niin vaatiessa. Pienemmät osingot tarkoittavat sitä, että SAVON ENERGIAHOLDING OY Omistajat LAPINLAHTI IISALMI KIURUVESI KUOPIO VARKAUS SUONENJOKI LEPPÄVIRTA PIEKSÄMÄKI NILSIÄ SIILINJÄRVI PIELAVESI SONKAJÄRVI RAUTALAMPI JUANKOSKI MAANINKA VIEREMÄ RAUTAVAARA VESANTO KONNEVESI TERVO KEITELE HANKASALMI 0,90 % ÄÄNEKOSKI 0,58 % Yhtiön kantamasta yhteiskuntavastuusta kertoo Savon Voiman halu käyttää biovoimalaitoksissaan uusiutuvia energialähteitä, kommentoi apulaiskaupunginjohtaja Juha Nousiainen. 8,49 % 7,34 % 7,25 % 7,22 % 7,08 % 6,54 % 6,40 % 6,07 % 5,27 % 5,18 % 4,95 % 4,16 % 3,32 % 3,27 % 2,96 % 2,77 % 2,46 % 2,35 % 2,13 % 1,71 % 1,60 % Savon Voima Oyj:n omistaa kokonaisuudessaan 23 kunnan muodostama Savon Energiaholding Oy. Kuntiin jaettu osinkosumma vuonna 2011 oli 5,3 milj. ja osingot vuosilta ovat yhteensä 39,6 milj..

11 TOIMITUSVARMA SÄHKÖ ON ELINEHTO OSUUSKUNTA ITÄMAITO Lapinlahdella toimivaa Osuuskunta Itämaitoa ei olisi ilman luotettavaa sähköntoimitusta. Pitkä sähkökatkos näkyisi heti kuluttajan elämässä kauppojen tyhjyyttä ammottavina maito- ja jogurttihyllyinä. JO PARIN VIIKON pituinen tai sitä pidempi sähkökatkos tarkoittaisi sitä, että kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla ei enää pian käytettäisi lainkaan maitotuotteita. Lehmiä ei voitaisi enää lypsää, sillä ne ovat tottuneita lypsykoneisiin, eivätkä suostu käsin lypsyyn. Vaikka useimmilla maitotiloilla onkin varavoimajärjestelmä, joka turvaa hetkellisesti tilan toiminnan luonnonkatastrofin aikana, varavoimalla ei yleensä pystytä järjestämään vedensaantia. Maitotilojen tuhannet lehmät kärsisivät pian utaretulehduksista ja janosta, sillä sähkökatkos keskeyttäisi myös navetoiden vedensaannin. Lisäksi 150 Itämaidon työllistämää maitoautojen kuljettajaa ja satoja maidonjalostusyritysten työntekijöitä joutuisi jäämään koteihinsa ilman päivittäistä työtään. Sähkökatkoksen aikana voi olla hetkellisesti vaikeaa uskoa, että sähköntuotanto olisi luotettavaa. Mutta kun myrskytuhoja korjataan, silloin viimeistään näkee, että Savon Voima on luotettava, vastuullinen ja turvallinen sähköntuottaja. Silloin yritys tekee yötä päivää töitä sen eteen, että sähkökatkokset jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Energiayhtiön luotettavuus ja vastuullisuus toteutuu myös siinä, että se investoi jatkuvasti sähköverkon ylläpitoon ja sen parantamiseen, toteaa Osuuskunnan toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen. Luotettava sähkönsiirto mahdollistaa tämän päivän maitoyrittämisen, sillä nykynavetat ovat yhä voimakkaammin koneellistettuja ja riippuvaisia verkkosähköstä. Lukkarisen mukaan nykyaikainen maitotila ei voisi toimia omavaraisen sähkön varassa. Maitotilan omavarainen sähköntuotanto ei ole yhtä luotettava ratkaisu, kuin energiayhtiön toimittama sähkö. Verkkosähkö tuo maitotilallisille myös vapautta. Koska koneet hoitavat osan siitä navettatyöstä, joka ennen tehtiin käsin, maidontuottajille jää enemmän aikaa syventyä toimintansa kehittämiseen. Sähkö tuo mielekkyyttä tämän päivän maidontuottajien toimintaan. Uskon myös, että maakunnallinen energiayhtiö tuntee vastuunsa paremmin, kuin monikansallinen sähköyhtiö. MOILAS LEIPOMO OY Pieksämäen Naarajärvellä leivotaan ruisleipiä, sämpylöitä ja korvapuusteja, joita nautitaan ympäri Suomenniemen. Moilas Leipomon reseptinä on ollut jo 55 vuotta rakkaudella, rehdisti ja hyvistä raaka-aineista. TURVATTU SÄHKÖNSIIRTO on leipomotoiminnalle elinehto. Kun sähköt katkeavat, leipomon automaatiolinjat pysähtyvät, leivät palavat uuneihin ja liiketoiminta keskeytyy. Näin on valitettavasti käynytkin. Moilasen leivät paloivat karrelle viimeksi vuoden 2011 tuhoisien myrskyjen aikana. Se tietää yritystoiminnallemme sitä, että kaupan hyllyt täyttyvät nopeasti toisen toimittajan tuotteista, toteaa toimitusjohtaja Tomi Hyttinen. Savon Voiman paikallisuusetu nousee esiin myös Moilasen näkökulmasta. Hyttinen istuu vuosittain saman pöydän ääreen keskustelemaan energiayhtiön johdon kanssa sähkökatkosten haasteista ja niiden aiheuttamista harmeista leipomotoiminnalle. Hänen mielestään yhteisten tapaamisten tärkein seikka piilee siinä, että ne antavat Savon Voimalle kasvot. Meitä on ymmärretty ja palautteemme on otettu huomioon. On positiivista, että Savon Voima on läheinen, paikallinen toimija. Asiaan on aina helpompi palata, kun tuntee toisen osapuolen. Ja onhan meillä molemmilla kuitenkin toiminnassamme sama tarve, eli luotettava sähkönsiirto. On aina hyvä tietää, mitä Savon Voimalle kuuluu. On positiivista, että energiayhtiö on läheinen, paikallinen toimija. Yhteistyö sujuu, kun tuntee toisen osapuolen, kertoo Moilas Leipomo Oy:n toimitusjohtaja Tomi Hyttinen. Sähköjen katketessa leipomon automaatiolinjat pysähtyvät, leivät palavat uuneihin ja liiketoiminta keskeytyy. 11

12 12 SÄHKÖVERKKO Savon Voima Verkko Oy:n vuosi oli kaksijakoinen. Alkuvuoden kylmä sää lisäsi sähkön siirtomääriä keskimääräiseen vuoteen verrattuna merkittävästi. Kevättalven aikana vältyimme pahoilta lumikuormatilanteilta ja myös kesä oli suhteellisen rauhallinen vikojen osalta. Loppuvuosi taas oli tyystin toisenlainen. Varsinkin marras- ja joulukuu olivat poikkeuksellisen lämpimiä. Lisäksi joulukuun viimeisellä viikolla olleet talvimyrskyt aiheuttivat suuria tuhoja sähköverkostossa ja pitkiä keskeytyksiä asiakkaillemme. VAIKKA JOULUKUUN SUURHÄIRIÖTILANNE oli sähköttömien asiakkaiden lukumäärällä mitaten yhtiömme historian vaikein, saimme varautumissuunnitelmamme mukaisen viankorjausorganisaation koottua nopeasti. Varsinainen korjaustoiminta eteni rivakasti ja saimmekin tilanteeseen nähden lyhyessä ajassa asiakkaistamme suurimman osan takaisin sähkönjakelun piiriin. Pahimmillaan katkot kestivät kuitenkin lähes viikon, joka talvikautena on huolestuttavan pitkä aika. Etelä-Suomessa tilanne oli vielä kriittisempi myrskytuhojen laajuuden vuoksi. Tilanteessa, jossa myrskyalue kattaa lähes koko Suomen, asentajaresurssien saatavuus on rajattu. Etelässä pisimmät katkot kestivät jopa viikkoja ja kritiikki sähköyhtiöitä kohtaan oli hyvin voimakasta. Tilanteen vuoksi Suomen hallitus on käynnistänyt toimet sähkönjakelun toimitusvarmuuden kasvattamiseksi ja nyt pohditaan ratkaisuja muun muassa verkoston uusimisen kiihdyttämiseksi. Keinoiksi on kaavailtu esimerkiksi asiakkaille maksettavien korvausten kasvattamista, velvoitteita kaapeloinnin lisäämiseen sekä suurhäiriöihin varautumisen parantamista. Myös tiealueen käyttöön johdon sijoituksessa kaavaillaan helpotuksia. Tarkempia määräyksiä ja ehdotuksia sähkönjakelun varmistamiseksi saadaan vielä keväällä SÄHKÖTTÖMÄT ASIAKKAAT JA TUULEN NOPEUDET Tuhatta asiakasta m/s klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo 19 Enimmillään sähköttömiä asiakkaita oli Kustannuksia viankorjauksesta aiheutui 0,7 milj. ja vakiokorvauksista 2,8 milj.. PAINETTA INVESTOINTEIHIN Vaikka verkkoyhtiön kokonaisinvestointien taso on ollut jo vuosia yli 20 miljoonan euron, kahtena edellisenä vuonna olleet rajut myrskyt ja niiden aiheuttamat ongelmat asiakkaillamme pakottavat meidät edelleen kasvattamaan verkostomme uusimiseen käytettävää rahamäärää. Vuosien 2011 ja 2012 investoinneista suurin osa kuluu lakisääteiseen vanhojen mittareiden vaihtoon etäluettaviin mittalaitteisiin. Jo yli asiakkaallemme on asennettu uusi moderni etämittalaite vuoden 2011 loppuun mennessä. Jäljelle jääviin kohteisiin etämittaus asennetaan vuoden 2012 aikana. Myös etämittaukseen liittyviä palveluita kehitetään koko ajan. Kohdistimme investointeja verkoston uusimisessa yhä enemmän selkeästi toimitusvarmuutta parantaviin kohteisiin eli johtojen kaapelointeihin, niiden siirtämiseen teiden varsiin sekä verkostoautomaation lisäämiseen. Myös verkostomme keskeisiä solmupisteitä eli sähköasemia saneerattiin noin kolmella miljoonalla eurolla. Suuria kaapelointikohteita valmistui muun muassa Konnevedellä, missä keskijännitekaapelia vedettiin maahan yli kahdeksantoista kilometriä ja näin varmistettiin keskustan sähkönsaanti myös myrskysäällä. Tällaisia alueellamme olevien taajamien sähkönjakelun varmistamiseen tähtääviä kaapelointiprojekteja on suunnitteilla ja toteutuksessa useita muitakin. TALOUSKEHITYS HIIPUI JAKELUALUEELLAMME Uusien liittymien määrä ja sähkön lämpötilakorjattu siirtovolyymi kuvaa hyvin talouden kehitystä verkkoalueellamme. Vuoden alkupuoliskolla siirto kehittyi vielä positiivisesti eli talouden pyörät pyörivät normaalisti. Lievä epävarmuus kuluttajien suhtautumisessa tulevaan talouskehitykseen sen sijaan heijastui jo keväällä rakentamiseen ja sitä kautta myös uusien sähköliittymien määrään. Syksyn edetessä sekä siirtovolyymi että uusien liittymien määrä kääntyi laskuun. Tämä osoitti alueellamme sijaitsevan teollisuuden kasvun hidastuvan ja rakentamistoiminnan hiljentyvän. Rakentamisessa selkeimmin hidastuminen näkyi vapaa-ajan kohteissa, joiden aloitukset loppuivat miltei kokonaan. Muussa rakentamisessa aktiivisuutta oli vielä alueemme suurimmissa keskuksissa. Muualla toiminta oli melko hiljaista. SÄHKÖN SIIRTOHINTA JA VERKOSTORASITE Sähkölämmitteinen pientalo, kwh Verollinen siirtohinta (snt/kwh) Savon Voima Verkko Verkostopituus/sähkönkäyttäjä (m) Graafissa on esitetty 20 suurimman verkkoyhtiön siirtohinta (snt/kwh) ja verkostopituus (m/sähkönkäyttäjä).

13 KAUKOLÄMPÖ Savon Voiman kaukolämpötoiminta alkoi noin 37 vuotta sitten vuonna Kiuruvedeltä alkanut kaukolämmön rakentaminen on sittemmin kasvanut 19 taajaman tärkeimmäksi lämmitysmuodoksi 14 savolaiskunnan alueella. Kaukolämpöasiakkaita vuoden vaihteessa oli ja lämmönjakeluverkostoa 343 km. Tuotantolaitoksia oli 83 kpl, joiden lämmöntuotannon kokonaisteho on 510 MW ja sähköntuotannon 26,9 MW. KAUKOLÄMPÖTOIMINTAA VASTUULLISESTI AJAN HERMOLLA Kaukolämpötoiminnan alkuvaiheessa keskityimme asiakashankintaan sekä lämmönsiirtoverkoston ja tuotantolaitosten rakentamiseen. Ostimme myöhemmin kokonaisia kaukolämpöjärjestelmiä alueen kunnilta ja kaupungeilta, kuten Iisalmen ja Pieksämäen kaukolämpötoiminnot. Laajan kokonaisuuden hallinta vaatii jatkuvaa kehittämistä ja yhdenmukaistamista rakenneratkaisuissa ja toimintatavoissa. Päämäärätietoinen toiminnan kehittäminen ja tehostaminen on menestyvän liiketoiminnan elinehto. Pyrimme monin eri keinoin minimoimaan kustannuksia ja toimitusvarmuutta sekä parantamaan tuotteen laatua. Seuraamme aktiivisesti myös uudenlaisten lämmitysratkaisujen tuloa markkinoille ja täydennämme osaamistamme hankkimalla asiantuntijapalveluita yrityksen ulkopuolelta. Polttoaineiden hankinta asettaa toiminnalle haasteita. Käytimme tuotannossamme viime vuonna kotimaisia polttoaineita 88 prosenttia kokonaistarpeesta. Loppuosa oli huippu- ja varalämpökeskusten tarvitsemaa polttoöljyä. Keskimäärin lähes joka tunti saapuu jollekin tuotantolaitoksellemme polttoainekuorma, joka punnitaan ja siitä otetaan kosteusnäyte lämpösisällön ja toimituksen hinnan määrittämiseksi. Näiden toimintojen hallitsemiseksi otimme käyttöön polttoaineiden hankintajärjestelmän, jolla tilaus-, toimitus- ja laskutustapahtumat hallitaan. Energiantuotannossa toimimme vastuuntuntoisesti lainsäädäntöä sekä viranomaismääräyksiä ja ohjeita noudattaen. Kaikesta huolimatta vahingoilta ei voi aina välttyä. Virheellisestä rakenneratkaisusta johtuva raskasöljysäiliön ulkopuolinen korroosio aiheutti säiliövuodon Suonenjoen lämpökeskuksella. Raskasöljyä valui turvamääräysten mukaisesti rakennettuun ylivuotoaltaaseen, eikä ympäristölle aiheutunut vahinkoa. Öljyvahingon seurauksena tarkastimme kaikki vastaavat öljysäiliöt ja aloitimme varotoimenpiteenä syksyllä 2011 energiantuotannon ja kaukolämmön riskikartoituksen. Käsiteltävinä aihekokonaisuuksina olivat mm. öljy-, kemikaali- ja kaasuvuodot, käyttöhäiriöt sekä sähköonnettomuudet. Eri poikkeamista listasimme mahdolliset syyt ja niistä aiheutuvat seuraukset ja vaikutukset. Näiden perusteella laadimme lyhyet ohjeet toiminnasta onnettomuuden estämiseksi sekä toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa. INVESTOINNEILLA KOHTI PÄÄSTÖTTÖMÄMPÄÄ ENERGIANTUOTANTOA Investoimme vuonna 2011 tuotantolaitoksiin ja kaukolämpöverkostoon 8 miljoonaa euroa. Rakennutimme Suonenjoelle uuden 8 MW:n biolämpökeskuksen, joka otetaan käyttöön kevään 2012 aikana. Lämpökeskukseen tulee myös 2 MW:n savukaasupesuri, jolla savukaasuja puhdistetaan ja otetaan sen sisältämä lämpö talteen. Laitoksessa poltetaan kotimaisia polttoaineita, pääasiassa puuta ja turvetta. Investoinnin seurauksena saamme vähennettyä öljyn käyttöä Suonenjoen kaukolämmöntuotannossa. Uusimme Kiuruveden Sahatiellä sijaitsevan biovoimalaitoksen savukaasujen suodattimen ja savupiipun syksyllä Uudella sähkösuodattimella saavutamme nykyvaatimusten mukaiset mekaanista suodatinta huomattavasti pienemmät hiukkaspäästöt. Varmistaaksemme lämmön tuotannon esimerkiksi laitosvaurion yllättäessä, rakensimme viidelle kaukolämpöpaikkakunnalle valmiudet ajoneuvolla nopeasti siirrettävän höyrykattilan liittämiseksi kaukolämpöverkostoon. Näiden lisäksi teimme useita muita investointeja, kuten esimerkiksi muuttamalla Siilinjärven Harjamäen lämpökeskuksen höyryntuotannon öljystä kaasukäyttöiseksi. Bioenergiaohjelman jatkuessa käynnistimme Tahkovuoren 2,5 MW:n biolämpökeskuksen toteutusinvestoinnin. Lämpökeskus valmistuu vuoden 2012 aikana ja sen suunnittelussa ja rakentamisessa olemme kiinnittäneet erityistä huomiota maisemallisiin näkökulmiin. Siilinjärven biolämpökeskus Iisalmen voimalaitos Lapinlahden Ekolämpö Oy Maaninka, lämmönostosopimus lämpöyrittäjältä Iisalmen apujäähdytin Rautalammin biolämpökeskus Toivalan biolämpökeskus Pieksämäen apujäähdytin Karttulan biolämpökeskus Pielaveden savukaasupesuri SAVON VOIMAN BIOENERGIAOHJELMA POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS (tuhatta MWh:a) Lämmön osto Öljy Puu Turve Vuonna 2011 polttoaineiden käytön kokonaismäärä kääntyi laskuun huippuvuoden 2010 jälkeen. Öljyn ja turpeen suhteellinen osuus on vähentynyt puupolttoaineiden käytön lisääntyessä. Polttoaineiden kokonaiskäyttömäärä oli hieman yli MWh. Suonenjoen biolämpökeskus Tahkovuoren biolämpökeskus (rakenteilla 2012) 13

14 14 ENERGIANTUOTANTO Sähköntuotanto oli yhteensä 548 GWh:a, mikä on 29 prosenttia vähemmän, kuin vuotta aiemmin. Tuotantomäärä pieneni erityisesti hiililauhteen osalta sähkön tukkuhinnan pysytellessä loppuvuonna alhaisella tasolla yleisen taloudellisen tilanteen ja voimakkaasti parantuneen Norjan vesitilanteen vuoksi. Lämpimästä loppusyksystä johtuen myös vastapainetuotantomme oli normaalitasoa alempi. OLKILUOTO 4 -PROJEKTI ETENEE Teimme päätöksen osallistua Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitoksen suunnittelu- ja kilpailuttamisvaiheeseen. Savon Voiman kustannusosuus on 0,715 prosentin omistusosuuttamme vastaten noin 2 miljoonaa euroa. Summa jakaantuu usean vuoden ajalle. VESIVOIMAA YMPÄRISTÖÄ SUOJELLEN Vesivoimatuotantomme lisääntyi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli nyt 73,4 GWh:a. Keskimääräisestä vesivoiman tuotantovuodesta jäätiin silti vielä noin 7 GWh:a alkuvuoden huonon vesitilanteen vuoksi. Otimme Maaningan Viannankoskessa sijaitsevan yhtiön pienimmän vesivoimalaitoksen saneerauksen jälkeen tuotannolliseen käyttöön. Saneerauksen yhteydessä voimalaitoksen lähes satavuotias turbiinikoneisto korvautui ekologisilla ja ympäristöystävällisillä turbiineilla, jotka ovat toimintaperiaatteeltaan yksinkertaisia ja lähes huoltovapaita. Uudet koneet ovat vesivoideltuja, joten öljyvuotojen vaaraa ei ole. Näiden 2 x 0,15 MW:n turbiineiden arvioitu vuosituotanto on MWh. Työ tehtiin nykyisten lupakäytäntojen mukaan niin, ettei ympäristöön, koskeen ja virtaamiin puututtu. TUULIVOIMATUOTANNON MÄÄRÄ KASVUSSA Savon Voima omistaa 20 prosentin osuuden Innopower Kemin Ajoksen tuulivoimapuistosta, joka vastaa 6 MW:n tuotantokapasiteettia. Ajoksen tuulivoimatuotannossa tehtiin uusi ennätys hyvän tuulisuuden ja parantuneen käytettävyyden ansiosta. Savon Voiman osuus tuotannosta oli 16,8 GWh:a (10,5 GWh:a). Joulukuussa päätimme osallistua Kristiinankaupungissa ja Kemin Ajoksessa sijaitseviin Innopower Oy:n valmistelemiin 1. vaiheen tuulipuistojen laajennushankkeisiin. Laajennukset tuovat toteutuessaan meille lisää tuulivoimakapasiteettia 4,7 MW:a, joka merkitsee 13 GWh:n lisätuotantoa vuositasolla. VESI- JA TUULIVOIMAN TUOTANTOMÄÄRÄT (tuhatta MWh:a) ,5 58,9 60,3 Vesivoima Tuulivoima 20 14,8 16,8 10,5 4, Vesivoiman tuotantomäärä on ollut viime vuosina normaalivesivuoden alapuolella. Vesivoimalla tuotetulla sähköllä korvattiin vuonna 2011 hiililauhteen sähköntuotannosta syntyviä päästöjä tonnia. Tämä vastaa nykyisellä päästöoikeuden (8,71 /tco 2 ) markkinahinnalla euron kustannussäästöä. HAASTEENA UUSIUTUVAN SÄHKÖN TUOTANTOTUET Suomen vaikeasti ennakoitavissa oleva energiapolitiikka aiheutti hämmennystä. Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta tuli lopullisesti voimaan vasta Lain mukaan syöttötariffia on ollut mahdollista saada alkaen ja kiinteää tukea alkaen. Jo syyskuussa lakia kuitenkin päätettiin muuttaa siten, että 73,4 kiinteä sähköntuotantotuki eritoten pienvesivoimalla ja tuulivoimalla tuotetulle sähkölle lopetettiin vuoden 2012 alusta. Päätöksen myötä osa tuulivoimasta ja pienvoima kokonaisuudessaan jäävät pysyvästi ilman tuotantotukea. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla myös metsähakkeella tuotetun sähkön syöttötariffin leikkaus, jota perustellaan erityisesti hakkeen kilpailukykyä lisäävillä polttoturpeen veronkorotuksilla. Näillä tukimuutoksilla ja veronkorotuksilla on merkittävä vaikutus myös Savon Voiman omilla laitoksilla tuotetun sähkön tuotantokustannuksiin. Tukipolitiikan jatkumiseen liittyvät epävarmuudet sekä alhainen tukitaso vaikeuttavat tulevien laitosinvestointien suunnittelua. Investoinnit jatkossa esimerkiksi pieniin yhteistuotantolaitoksiin tai sisämaan tuulivoimaan eivät olisi kannattavia nykyisillä tukipäätöksillä. POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ VÄHENI Lämmin vuosi vähensi kaukolämmön myyntiä ja niinpä myös kaukolämmön tuotantolaitoksissa ja yhteistuotantovoimalaitoksissa käytettyjen polttoaineiden määrä jäi noin 100 GWh:a edellisvuotta pienemmäksi. Kaikkiaan polttoaineita hankittiin 930 GWh:a. Öljyn käyttö pieneni edelleen ja kotimaisten polttoaineiden sekä alueen teollisuudelta ostetun lämmön käyttöosuus oli 88 prosenttia. Tavoitteenamme on edelleen pienentää öljyn käyttöä niin, että viiden vuoden kuluttua se on puolittunut nykyisestä noin 100 GWh:n vuotuisesta määrästä. Kotimaisten polttoaineiden saatavuus ja laatu oli hyvä. Erityisesti puupolttoaineista oli jopa ylitarjontaa ja uusia toimijoita ilmaantui markkinoille. Tämä näkyi myös hintatasossa, joka lämmityskaudella on jonkin verran edellistä vuotta alempi. LÄMMÖN JA YHDISTETYN SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEET % 34 % 11 % 43 % Turve Puu- ja kasviperäiset polttoaineet Raskas ja kevyt polttoöljy sekä kaasu Lämmön ostot Kuvassa on esitetty vuoden 2011 polttoaineiden käytön jakautuminen. Kotimaisten polttoaineiden käyttömäärä oli lähes 90 %.

15 MYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT Savon Voima Myynti vastaa sähkön vähittäismyynnistä ja Savon Voima Salkunhallinta Oy energiahyödykejohdannaiskauppaan liittyvistä kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluista. Vuosi 2011 oli Savon Voima Salkunhallinta Oy:n ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. ENERGIAMARKKINATILANNE VUONNA 2011 Olosuhteet tukkusähkömarkkinoilla muuttuivat voimakkaasti vuoden aikana. Alkuvuonna markkinoita vaivannut lähes 40 TWh:n vaje vesitilanteessa parantui erityisesti kesän aikana, ja vuoden viimeisillä viikoilla saavutettiin jo noin 8 TWh:n normaalia parempi vesitilanne. Päästöoikeuden hinta oli alkuvuonna nousussa, ja maaliskuussa tapahtunutta Fukushiman ydinonnettomuutta seurannut Saksan päätös sulkea merkittävästi ydinvoimaa nosti hintaa entisestään. Kalleimmillaan päästöoikeuden hinta oli keväällä yli 18 euroa/tonni CO 2, kunnes kesäkuusta lähtien kärjistynyt euroalueen talouskriisi käänsi päästöoikeuden hinnan laskuun. Joulukuussa päästöoikeuden hinta oli alimmillaan alle 7,5 euroa/tonni CO 2. Parantuneen vesitilanteen ja halventuneen päästöoikeuden hinnan myötä sähkön tukkuhinta laski voimakkaasti. Vuosi 2011 oli jälleen merkittävien aluehintaerojen aikaa. Suurimmillaan aluehintaerot olivat elo lokakuussa, jolloin Suomen aluehinta oli keskimäärin 9,23 euroa/mwh (28,5 prosenttia) yhteispohjoismaista systeemikeskihintaa korkeampi. Suuret aluehintaerot johtuivat siirtokapasiteettirajoituksista ja voimakkaasti parantuneesta vesitilanteesta aiheutuneesta siirtotarpeesta. Vesivoimalla tuotettua sähköä ei saatu siirrettyä kysyntää vastaavasti pois Norjasta, jolloin erityisesti Norjan hinta-alueilla tukkuhinta oli erittäin matala. Marraskuussa Ruotsi jaettiin neljään hinta-alueeseen, ja joulukuussa otettiin käyttöön Ruotsin ja Suomen välillä uusi Fennoskan 2 -siirtoyhteys. Näiden muutosten odotetaan vaikuttavan tulevaisuudessa aluehintaeroja alentavasti. SPOT-VIIKKOHINTOJEN KEHITYS ( /MWh) Suomen hinta-alue Systeemihinta Tammikuussa Suomen hinta-alueen spot-hinta oli keskimäärin 68,92 euroa/mwh, ja joulukuussa vain 33,34 euroa/mwh. Keskimäärin spot-hinta oli Suomessa 49,38 euroa/mwh, mikä on lähes 13 prosenttia vuoden 2010 keskihintaa matalampi. SAVON VOIMA MYYNTI Vuonna 2011 sähkön vähittäismyyntiliiketoiminnan tulos parantui huomattavasti heikosti menneestä edellisvuodesta. Tulosparannus johtuu sopimuskannan tervehdyttämiseksi tehdyistä toimenpiteistä, edellisvuotta edullisemmista tukkumarkkinaolosuhteista, paremmin onnistuneesta riskienhallinnasta sekä selvästi alentuneista toimintakuluista. Sähkönmyynnin volyymi oli GWh:a, jossa on laskua edellisvuoteen 19,9 prosenttia. Voimakkainta lasku oli aiempina vuosina voimakkaasti kasvaneessa yritysasiakassegmentissä sekä kuluttajamyynnin tiukimmin kilpailulla segmentillä. Volyymin supistuminen kohdistui liiketoiminnan heikoimmin kannattavaan osaan, ja vastaavasti saimme parannettua tulosta. Vuosi 2011 oli asiakaspalvelussa vilkasta aikaa. Tukkumarkkinoiden laskenut hintataso aktivoi kilpailijoita ja asiakkaita. Asiakaskontaktien määrä nousi yli 30 prosenttia, mutta tästä huolimatta onnistuimme säilyttämään asiakastyytyväisyyden ja parantamaan asiakaspalvelun laatua. Vuonna 2010 aloitetut toiminnan tehostamistoimet johtivat lähes 15 prosentin toimintakustannusten vähenemiseen, minkä vaikutus tulostasoon on huomattava. Joulukuussa teimme päätöksen uuden asiakastietojärjestelmän toimittajan valinnasta ja saimme näin hankintaprosessin ensimmäisen vaiheen päätökseen. Nykyiseenkin järjestelmään tehtiin vielä useita operatiivista tehokkuutta tai asiakaspalvelua parantavaa muutosta, ja puhelinpalvelussa otimme käyttöön mm. jonotusaikoja lyhentävän takaisinsoittotoiminnon. Kuluttaja-asiakkaille lanseerasimme VarttiVoima -tuotteen, joka vastaa läpinäkyvää ja tukkumarkkinoiden hintamuutoksia nopeasti myötäilevää hinnoittelua arvostavien asiakkaiden tarpeeseen. SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY Salkunhallintapalveluiden kysyntä ja asiakasmäärä säilyivät vakaana vuonna Vuosi oli toiminnan vakiinnuttamisen aikaa edellisenä vuonna hankitun sijoituspalvelutoimiluvan ja toiminnan yhtiöittämisen jälkeen. Finanssisääntely on energiatoimialallakin jatkuvassa muutoksessa, ja yhtiö on hyvin asemoitunut mahdollista valvonnan kiristymistä ja laajentumista ajatellen. Toiminnan kehityksen painopiste oli asiakkaiden position ja riskienhallinnan työkalujen kehittämisessä. Otimme käyttöön kokonaan uuden raportointijärjestelmän, joka helpottaa ja ajantasaistaa salkkujen hallintaa. Tuotekehitysrintamalla yhtiö jatkaa asiakastarpeita vastaavien suojausstrategioiden ja -tekniikoiden tuotteistamista tavoitteenaan parantaa asiakkaidensa asemaa yhä voimakkaammin muuttuvilla energiamarkkinoilla. 15

16 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖÄ KESKIMÄÄRIN Sähkö- ja tietoverkkojen rakentamis- ja kunnossapitopalveluja tuottava Voimatel Oy kuului Savon Voima-konserniin asti. Aloitimme vuoden 2011 uusissa toimitiloissa ja myös osin uusin toimintamallein. Toimitiloja suunnittelimme yhdessä henkilöstön kanssa tavoitteenamme saada kustannustehokkaasti luotua toimivat ja viihtyisät tilat. Henkilöstöpalautteen perusteella onnistuimme tavoitteessa hyvin. HENKILÖSTÖÄ oli vuoden aikana keskimäärin175, joka on 14 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tästäkin huolimatta onnistuimme vähentämään ylityötuntien määrää lähes kolmanneksella, kahden henkilötyövuoden verran. Vuoden lopussa henkilöstöä oli 181, joista vakituisia 170. Vuorotteluvapailla oli vuoden aikana kolme henkilöä. Uusia vakituisia henkilöitä palkattiin vuoden aikana neljä, vakituisia henkilöitä eläköityi viisi ja muista syistä poistui palveluksesta viisi henkilöä. Henkilöstöstä 28 prosenttia on naisia ja vakituisen henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 49 vuotta. Olemme kiinnittäneet työhyvinvointiin kokonaisuutena merkittävästi huomiota viime vuosina mm. kehittämällä varhaisen puuttumisen mallia, keskittämällä työterveyshuollon toiminta sekä kannustamalla henkilöstöä vapaaajan liikkumiseen. Työterveyshuollossa panostamme ennalta ehkäiseviin toimiin ja tarjoamme mm. influessarokotteet henkilöstölle. Työaikapankki ja etätyömahdollisuudet edistävät omalta osaltaan työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Tapaturmien ennaltaehkäisy ja määrätietoinen työ turvallisen työympäristön hyväksi on alkanut tuottamaan tulosta. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,6 ja henkilöstöstä 50 prosentilla ei ollut viime vuonna lainkaan sairauspoissaoloja. Yli yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia tapahtui kaksi. Vuoden aikana käynnistimme myös erityiset työturvallisuuskierrokset, jotka omalta osaltaan vahvistavat jatkuvan parantamisen kulttuuria ja lisäävät aktiivista epäkohtiin tarttumista. Keväällä toteutetun henkilöstötutkimuksen perusteella suurimpana kehittämisalueena henkilöstö koki mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Vaikuttamiskanavia pyrimmekin lisäämään aktivoimalla osallistumista strategiatyöhön nettipohjaisen henkilöstöpaneelin avulla sekä syksyllä järjestetyissä kehittämispäivätapahtumissa. Koottujen palautteiden pohjalta rakensimme liiketoimintasuunnitelmia ja muita toiminnan kehittämissuunnitelmia. MERKITTÄVÄ ALUEELLINEN TYÖLLISTÄJÄ Oman henkilöstömme lisäksi työllistimme viime vuonna yhteistyökumppaneidemme henkilöstöä noin 330 henkilötyövuoden edestä. Lisäksi harjoittelijoita oli vuoden aikana 24, joka vastasi aiempien vuosien tasoa. VAKITUISEN HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA VAKITUINEN HENKILÖSTÖ TEHTÄVÄALUEITTAIN 3 % 19 % 11 % 26 % % Asiantuntijat liiketoiminnoissa Käytön ja kunnossapidon työntekijät Hallinto- ja mittauspalvelut Asiakaspalvelu Yritysjohto 16

17 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLTÖ Hallituksen toimintakertomus Konsernin tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahoituslaskelma Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Tilintarkastuskertomus Sähköverkkoliiketoiminnan tase ja tuloslaskelma

18 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI SAVON VOIMA -KONSERNIN RAKENNE Savon Voima Oyj on 23 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muodostivat emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt Savon Voima Verkko Oy, Savon Voima Salkunhallinta Oy ja Lapinlahden Ekolämpö Oy. Tärkeimmät osakkuusyhtiöt ovat Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy ja Varkauden Aluelämpö Oy. KONSERNIN VUODEN 2011 TULOS TALOUDEN KEHITYS (milj. ) Liikevaihto 211,6 239,2 220,8 Suunnitelman mukaiset poistot 21,2 17,4 15,7 Liikevoitto 26,6 15,9 21,8 Voitto ennen satunnaisia eriä 24,0 15,6 21,3 Tilikauden voitto 19,1 11,4 15,7 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) Liikevoitto 12,6 6,6 9,9 Voitto ennen satunnaisia eriä 11,3 6,5 9,6 MUUT TUNNUSLUVUT Oman pääoman tuotto (%) 7,3 4,9 7,0 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 9,9 6,3 8,9 Omavaraisuusaste (%) 78,6 73,9 77,3 Maksuvalmius, Quick Ratio 2,3 1,6 2,4 Investoinnit yhteensä (milj. ) 32,5 28,8 30,5 Investoinnit sähkönsiirtoon (milj. ) 22,3 21,0 21,7 Investoinnit kaukolämpöön (milj. ) 8,0 3,7 6,8 Liittymismaksujen lisäys (milj. ) 3,7 4,2 4,3 Vuonna 2011 konsernin liikevaihto oli 211,6 miljoonaa euroa (239,2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Liikevaihto pieneni 11,5 prosenttia, mikä oli usean tekijän yhteisvaikutusta. Vuoden 2010 viimeisellä kolmanneksella tehty päätös sähkönmyyntiliiketoiminnan riskitason alentamisesta johti myydyn sähköenergian määrän vähenemiseen. Vuosi oli edellistä huomattavasti leudompi, mikä vähensi kiinteistöjen lämmitysenergian käyttöä. Lisäksi yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen seurauksena yritysten sähkön käyttö vähentyi. Vuonna 2010 käynnistetty laajamittainen toimenpideohjelma kannattavuuden parantamiseksi onnistui hyvin. Kiinteiden kulujen vähentämistavoite saavutettiin ja energiakaupan riskienhallinnassa onnistuttiin suunnitelmien mukaisesti. Konsernin liikevoitto kasvoi 67,6 prosenttia ja oli 26,6 miljoonaa euroa (15,9). Konsernin muut kuin henkilöstökulut olivat 156,4 miljoonaa euroa (198,0) ja laskua edelliseen vuoteen oli 21,0 prosenttia. Kustannusten lasku johtui ensisijaisesti pienentyneen myyntivolyymin aiheuttamasta alemmasta energianhankintatarpeesta ja hankintatoimen tehostamisesta. Kustannukset alenivat siitäkin huolimatta, että toteutuneet polttoaineiden ja lämmön ostohinnat olivat merkittävästi edellistä vuotta korkeampia. Henkilöstökulut olivat 9,6 miljoonaa euroa (11,0) ja niiden lasku johtui vuonna 2010 toteutetuista tehostamistoimenpiteistä. Konsernin poistot olivat 21,2 miljoonaa euroa (17,4) ja ne kasvoivat 21,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Poistojen kasvu johtuu Lapinlahden Ekolämpö Oy:ssä lietteenkuivatuslaitteistoon tehdystä kertapoistosta ja viime vuosina systemaattisesti toteutetuista investoinneista, jotka kohdistuvat ennen kaikkea toimitusvarmuuden parantamiseen ja alueellisten bioenergiavarojen hyödyntämiseen. Konsernin nettorahoituskulut olivat 2,6 miljoonaa euroa (0,3) ja voitto ennen satunnaiseriä oli 24,0 miljoonaa euroa (15,5). Rahoituskulujen kasvu johtui lisääntyneestä investointien rahoitustarpeesta sekä Juankosken Biolämpö Oy:lle myönnettyjen lainojen alaskirjauksesta. Satunnaisiin eriin on kirjattu konserniavustus 0,1 miljoonaa euroa (0,1) Savon Energiaholding Oy:lle. Konsernin verot olivat 6,0 miljoonaa euroa (4,0). Tilikauden voitto oli 19,1 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2010 oli 11,4 miljoonaa euroa. Nousua tässä oli 67,6 prosenttia. Konsernin omavaraisuusaste kasvoi 4,7 prosenttiyksikköä ja säilyi hyvällä tasolla ollen 78,6 prosenttia. Maksuvalmius oli myös hyvä, Quick Ratiolla mitattuna 2,3. Tunnuslukujen laskennassa on liittymismaksut käsitelty oman pääoman luonteisena eränä. MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT VUONNA Toiminta keskitettiin vuoden alussa Siilinjärvelle Rissalan yrityskylään. Bioenergiaohjelmaa jatkettiin käynnistämällä alkuvuonna Suonenjoen ja loppuvuonna Tahkovuoren biolämpökeskusten toteutusinvestoinnit yhtiö osallistui valtakunnalliseen Touko harjoitukseen, jossa testattiin eri osapuolten yhteistyötä sähköjärjestelmän vakavassa ja pitkittyneessä häiriötilanteessa Savon Voiman hallitus teki päätöksen nopeuttaa etämittausohjelmaa yhdellä vuodella siten, että mittarit on asennettu vuoden 2012 loppuun mennessä Savon Voiman hallitus teki päätöksen osallistumisesta Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitosyksikön suunnittelu- ja kilpailuttamisvaiheeseen allekirjoitettiin sopimus Andritz Hydron kanssa Atron vesivoimalaitoksen tehonnostoinvestoinnista Viannan vesivoimalaitoksen saneerausinvestointi valmistui Kiuruveden voimalaitokselle valmistui sähkösuodatin Voimatel Oy:n osakeomistuksen vähentäminen 37,4 prosentista 17,4 prosenttiin. Osakkeet myytiin Voimatel Oy:n enemmistöomistajalle Osuuskunta KPY:lle Tuulivoimahankkeisiin liittyvä Innopoweromistuksen siirto Kymppivoimaan: Savon Voima myi omistamansa Innopower Oy:n osakkeet Kymppivoima Oy:lle ja merkitsi Kymppivoima Oy:n osakkeita järjestelyyn liittyneessä suunnatussa osakeannissa Savon Voiman hallitus teki päätöksen yhtiön osallistumisesta Innopower Oy:n tuulivoiman laajennusinvestointeihin Kemin Ajoksessa ja Kristiinankaupungissa. 19

19 Tapanin ja Hannun päivien myrskyn aiheuttama sähkönjakelun suurhäiriö päätös uuden asiakastietojärjestelmän hankinnasta Logica Suomi Oy:ltä. ENERGIAMARKKINAT Energiateollisuus ry:n keräämien tietojen mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2011 sähköä 84,4 terawattituntia (TWh), vähennystä edelliseen vuoteen oli 3,1 TWh eli 3,5 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkönkäytön vähennys oli 1,3 prosenttia. Teollisuuden sähkön tarve väheni 2,0 prosenttia ja muu kulutus 5,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön ja lämmön yhteistuotantona tuotettu sähkö kattoi sähkön käytöstä noin 31, ydinvoima 26, vesivoima 15, lauhdetuotanto 11 ja sähkön nettotuonti 16 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 0,5 prosenttia. Yhteistuotanto (25,9 TWh) väheni leudon sään ja teollisuuden vauhdin hidastumisen vuoksi lähes 8 prosenttia. Ydinvoiman tuotanto (22,3 TWh) kasvoi 1,8 prosenttia. Pohjoismaisilla spot-markkinoilla sähkön hinta oli lähes koko vuoden laskusuunnassa Norjan ja Ruotsin vesitilanteen paranemisen sekä EU-alueen talouskriisin aiheuttaman päästöoikeuksien hinnanlaskun seurauksena. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomen hinta-alueella 4,9 snt/kwh, mikä oli 13 prosenttia pienempi kuin vuoden 2010 keskihinta. Suomen hinta-alueen keskihinta oli 4,8 prosenttia korkeampi kuin spot-markkinoiden systeemihinta. Aluehintaerot olivat suurimmillaan heinä-lokakuussa, jolloin Suomen alueen hinta oli keskimäärin 23 prosenttia systeemihintaa korkeampi. Fenno Skan2 -tasasähköyhteys otettiin koekäyttöön marraskuun puolivälissä, minkä jälkeen aluehintaerot ovat olleet vähäisiä. Kiinteistöjen lämmitysenergian tarvetta kuvaava lämmitystarveluku oli Kuopiossa 4.364, mikä oli yli 17 prosenttia pienempi kuin vuonna 2010 ja lähes 12 prosenttia pienempi kuin vuosien keskiarvo. Kaukolämmön myynti väheni Suomessa 13 prosenttia edellisvuodesta, mutta lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi yli 4 prosenttia. Kaukolämpöä myytiin Suomessa yhteensä 30,1 TWh, josta asuntojen osuus oli 55 prosenttia. Kaukolämmön tarpeesta tuotettiin energiatehokkaasti yhteistuotantona 74 prosenttia, osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Taloudellinen toiminta hidastui vuoden 2011 edetessä, mikä pienensi jossain määrin myös Savon Voiman liikevaihtoa. TYTÄRYHTIÖT SAVON VOIMA VERKKO OY Savon Voima Verkko Oy harjoittaa sähkön jakeluverkkotoimintaa omistamassaan sähköverkossa ja on sähkömarkkinalain tarkoittama jakeluverkonhaltija omalla vastuualueellaan. Vuosi 2011 oli Savon Voima Verkko Oy:lle kohtuullisen hyvä lukuun ottamatta vuoden viimeisiä kuukausia ja varsinkin joulukuun viimeistä viikkoa. Alkuvuoden kylmät säät lisäsivät siirtovolyymiä merkittävästi samalla kun konsernissa tehdyt tehostamistoimet vähensivät toiminnan kuluja. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana vallinneet lämpimät säät yhdessä heikentyneen taloustilanteen kanssa pudottivat kuitenkin siirtovolyymia ja tästä johtuen vuoden siirtomäärä jäi edellisvuotta pienemmäksi. Vuoden viimeisellä viikolla koetut myrskyt olivat sähköttömien asiakkaiden määrällä mitaten Savon Voiman historian pahimmat. Sähköttömiä asiakkaita oli enimmillään noin Laaja suurhäiriötilanne saatiin kuitenkin nopeasti hallintaan ja kaikki tiedossa olleet viat korjattua viidessä vuorokaudessa. Myrskyistä aiheutui kustannuksia noin 3,5 miljoonaa euroa. Sähkön kokonaissiirto vuonna 2011 oli GWh eli 4,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Siirron pieneneminen johtui pääosin keskimääräistä lämpimämmästä säästä. Siirtohintoja korotettiin keskimäärin 8 prosenttia vuoden alussa. Sähköverkkoon liitettyjä käyttöpaikkoja oli vuoden lopussa noin Toimintavuoden aikana uusia sähkön liittymissopimuksia tehtiin 684 kpl. Tehtyjen sopimusten määrä oli 20,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sähköverkon investoinnit olivat 23,4 miljoonaa euroa eli 10,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Investoinneista käytettiin etämittauksen toteutukseen 5,8 miljoonaa euroa ja vuoden 2012 loppuun saakka käynnissä oleva laajamittainen kulutusmittareiden vaihto etäluettaviin mittalaitteisiin eteni vuonna 2011 suunnitellusti. Vuoden loppuun mennessä etäluennan piirissä oli käyttöpaikkaa. SAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OY Savon Voima Salkunhallinta Oy on Finanssivalvonnan valvoma sijoituspalveluyhtiö, joka tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille kaupankäynti- ja salkunhallintapalveluita energia- ja ympäristöhyödykejohdannaisilla. Toiminnan painopiste on sähköjohdannaisissa, mutta valikoimaan kuuluvat myös päästöoikeus-, polttoaine- ja valuuttajohdannaiset. Savon Voima Salkunhallinta Oy käy kauppaa ainoastaan asiakkaidensa lukuun ja tarjoaa energiamarkkinoihin liittyvää asiantuntijapalvelua. Vuosi 2011 oli yhtiön ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jonka aikana toiminnan luonne ja laajuus on vakiintunut. Yhtiön liikevaihto oli 1,4 miljoonaa euroa (0,9). Liikevaihdon kasvu johtuu lisääntyneestä palveluiden myynnistä. :N LIIKETOIMINNOT SAVON VOIMA MYYNTI Savon Voima Myynti harjoittaa sähkön vähittäiskauppaa. Sähkö ostetaan pääasiassa Nord Pool -sähköpörssistä. Myös Savon Voima Tuotannolta ostettu sähkö hinnoitellaan markkinahinnalla. Savon Voima Myynnin liikevaihto oli 119,9 miljoonaa euroa, jossa laskua edelliseen vuoteen 18,9 prosenttia. Liikevaihdon lasku johtuu sähköenergian myynnin volyymin vähenemisestä. Volyymin väheneminen johtuu edellisenä vuonna aloitettujen kannattavuuden parantamistoimenpiteiden vaikutuksista. Myynti väheni yritysasiakasmyynnissä tuotevalikoiman uudelleenjärjestelyn seurauksena. Myös myynti kaikkein voimakkaimmin kilpailluissa kuluttaja-asiakassegmenteissä väheni. Luottoriskien hallinnan tehostamistoimenpiteistä huolimatta liiketulosta rasittivat huomattavat luottotappiot. Sopeuttamistoimenpiteiden ja tappiollisten sopimusten 20

20 vähenemisen myötä liiketulos parantui huomattavasti ja oli selkeästi positiivinen. Osittain tulosparannus johtuu edellisvuotta helpommista tukkumarkkinaolosuhteista ja riskienhallinnan paremmasta onnistumisesta. Myös toimintakuluissa saavutettiin merkittävä väheneminen. Toimintakulut vähenivät edellisvuodesta 14,7 prosenttia. SAVON VOIMA LÄMPÖ Savon Voima Lämpö vastaa konsernin lämpöliiketoiminnasta. Savon Voima Lämpö -liiketoiminnan liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lämpöenergian myynti aleni 12 prosenttia ja oli yhteensä 602 GWh. Aleneman syynä oli maaliskuusta alkaen vallinnut tavanomaista lauhempi sää. Polttoaineita käytettiin kaikkiaan 913 GWh, joista kotimaisten polttoaineiden ja lämmön oston osuus oli 88,0 prosenttia. Loppu oli öljyä ja kaasua, jota käytettiin varaja huippulämpökeskuksissa sekä Sakupe Oy:lle myydyn höyryn tuotannossa. Toimintavuoden aikana kaukolämpöverkkoon liitettiin 60 uutta asiakasta. Asiakkaita oli vuoden lopussa kaikkiaan Kaukolämpöverkostoa rakennettiin m, peruskorjattiin m ja purettiin m. Verkoston kokonaispituus oli 343 km. Suonenjoen biolämpökeskuksen valmistuminen siirtyi vuoden 2012 keväälle. Alkuperäisen aikataulun mukaan laitoksen piti valmistua vuoden 2011 joulukuun puoliväliin mennessä. Viivästymisen aiheutti lähinnä maa- ja perustusrakennusurakan suunniteltua myöhäisempi valmistuminen. Siilinjärven Harjamäessä muutettiin öljykäyttöinen höyrykattila kaasukäyttöiseksi. Kiuruveden voimalaitoksen uusi sähkösuodatin otettiin käyttöön loppuvuodesta. Höyrytys Oy:n kanssa tehtiin sopimus kahdesta ajoneuvolla siirrettävästä höyrykattilasta hätätilanteen varalle. Suonenjoen Koulukadun öljysäiliöstä vuoti noin 120 m 3 öljyä suoja-altaaseen, josta vähäinen määrä pääsi myös maaperään. Vuodon aiheutti säiliön alapohjaa lähellä oleva ulkopuolisesta korroosiosta syntynyt reikä. Vuoden 2011 aikana otettiin käyttöön Once-polttoaineen hankintajärjestelmä sekä IndMeas-hyötysuhdelaskenta Pieksämäen ja Iisalmen voimalaitoksille. ÅF Prima Oy aloitti Iisalmen voimalaitoksen energia-analyysin teon ja se valmistuu kesäkuussa Savon Voiman lämpöliiketoiminnan osana toimivan Lapinlahden Ekolämpö Oy:n toiminnan muutostoimenpiteet käynnistettiin vuoden 2011 aikana. Koska lietteen kuivaus uutta teknologiaa edustavalla laitteistolla osoittautui teknistaloudellisesti kannattamattomaksi, päätettiin laitoksen arvoa alentaa 2,8 miljoonan euron kertapoistolla. Savon Voima Oyj:n hallitus päätti Tahkovuoren 2,5 MW:n biolämpökeskuksen ja siihen kuuluvan 6 MW:n öljylämpökeskuksen rakentamisesta vuoden 2012 aikana. SAVON VOIMA TUOTANTO Savon Voima Tuotanto -liiketoiminnan sähköntuotanto oli yhteensä 548 GWh, mikä on 29 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tuotantomäärä pieneni erityisesti hiililauhteen osalta, koska sähkön hinta pysytteli alhaisella tasolla varsinkin loppuvuonna yleisen taloudellisen tilanteen ja voimakkaasti parantuneen Norjan vesitilanteen johdosta. Oma vesivoimantuotanto lisääntyi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli nyt 73,4 GWh. Keskimääräisestä vesivoiman tuotantovuodesta jäätiin silti vielä noin 7 GWh alkuvuoden huonon vesitilanteen vuoksi. Oma vastapainetuotanto oli sekin normaalitasoa alempi, eli 83,5 GWh. Pääsyynä tähän oli lämmin loppusyksy. Innopower Oy:n Ajoksen tuulivoimatuotannossa tehtiin uusi ennätys hyvän tuulisuuden ja parantuneen käytettävyyden ansiosta. Savon Voiman osuus tuotannosta oli 16,8 GWh (10,5 GWh). Hiililauhteen huono kannattavuus, pienet tuotantomäärät ja sähkön alhainen hintataso heikensivät Savon Voima Tuotannon tulosta, eikä suojauksilla pystytty sitä merkittävästi korjaamaan. Liiketoiminnan tulos oli kuitenkin selvästi positiivinen. Liikevaihto oli vuonna ,6 miljoonaa euroa, mikä oli 45 prosenttia edellisvuotta pienempi. Joulukuussa tehtiin päätös lähteä mukaan Innopower Oy:n valmistelemiin 1. vaiheen tuulipuistojen laajennushankkeisiin, jotka sijaitsevat Kemin Ajoksessa ja Kristiinankaupungissa. Laajennukset tuovat toteutuessaan lisää tuulivoimakapasiteettia 4,7 MW, joka merkitsee 13 GWh:n lisätuotantoa vuositasolla. Investoinnin arvo on 6,3 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä siirrettiin aikaisemmin suoraan omistetut Innopower Oy:n osakkeet Kymppivoima Oy:lle. Savon Voima Oyj päätti osallistua myös Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoksen suunnittelukustannuksiin osuutensa mukaisesti. Paikallisista investoinneista merkittävin oli Viannankosken vesivoimalaitoksen saneeraus. Laitokselle hankittiin kaksi uudentyyppistä lappoturbiinia, joiden sähköteho on 150 kw/kpl ja arvioitu vuosittainen sähköntuotanto MWh. Lisäksi Kiuruveden lämpövoimalaitokselle hankittiin uusi sähkösuodin. INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 32,5 miljoonaa euroa. Sähköverkoston rakentamiseen käytettiin 23,4 miljoonaa euroa, sisältäen 0,9 miljoonaa euroa konsernin sisäistä käyttöomaisuuden siirtoa. Kaukolämpöverkostoon ja lämmöntuotantoon investoitiin 8,0 miljoonaa euroa. Liittymismaksut lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 miljoonaa euroa. TILINPÄÄTÖS, EMOYHTIÖ TALOUDEN KEHITYS (milj. ) Liikevaihto 160,0 188,8 174,7 Suunnitelman mukaiset poistot 7,0 7,3 6,5 Liikevoitto 5,8-4,7 1,9 Voitto ennen satunnaisia eriä 2,6-5,2-0,0 Tilikauden voitto 9,5 2,7 13,6 TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) Liikevoitto 3,6-2,5 1,1 Voitto ennen satunnaisia eriä 1,6-2,7-0,0 Omavaraisuusaste (%) 47,9 40,3 43,5 Oman pääoman tuotto (%) 1,6-5,5-0,4 Savon Voima Oyj on kuluneen tilikauden aikana vastannut konsernin sähkökauppa-, tuotanto- ja kaukolämpöliiketoiminnoista sekä taloushallinnosta, henkilöstöpalveluista, IT-toiminnoista, kiinteistöistä, mittaustietopalveluista ja asiakaspalvelusta. 21

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Aurinkosähkö

Aurinkosähkö Aurinkosähkö 25.10.2016 Yritystietoa Savon Voimasta Energian ja informaation Innovatiivinen yhdistäjä Savon Voima on maakunnallinen energiakonserni, jonka omistaa 100 prosenttisesti alueen 21 kuntaa. Olemme

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

FINNLINES OYJ 26.10.2005

FINNLINES OYJ 26.10.2005 FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ. Tulostiedote Esitys

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ. Tulostiedote Esitys SUOMINEN YHTYMÄ OYJ Tulostiedote 1.1. - 31.12.26 Esitys 12.2. 27 Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää, toimitusjohtaja Vuoden 26 avainluvut Milj. EUR * Q4 26 Q4 25 26 25 Liikevaihto 54,2 44,6 22,6 195,2 Liikevoitto,8-1,3

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2012 Toimitusjohtaja j Juha Gröhn 3.5.2012 Atria-konserni Katsaus /2012 Liikevaihto 308,6 304,0 1 301,9 Liikevoitto 0,1-4,2 8,0 Liikevoitto % 0,0-1,4 0,6 Voitto ennen

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 4.8.29 Raisio-konserni Q2/29 Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto 97,8 milj. euroa (111,6 milj. e) Liiketulos ilman kertaeriä

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.2009

Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.2009 Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.29 Tammi-maaliskuu 29 Liikevaihto 98,6 milj. euroa (118,9 milj. e) Liiketulos 5, milj. euroa (4,2 milj. e) eli 5,1

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2007

YIT-konsernin tilinpäätös 2007 YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 8.2.2008 1 Sisältö YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Katsaus vuoteen 2007 Tulevaisuuden näkymät 2 YIT-konsernin

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia. Tilinpäätöstiedote vuodelta 2013 1 Osuuskunta KPY konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.-31.12.2013 Vuoden 2013 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 247,0 miljoonaa euroa (216,1 miljoonaa euroa vuonna

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

SÄHKÖVERKON SIJOITTAMINEN

SÄHKÖVERKON SIJOITTAMINEN SÄHKÖVERKON SIJOITTAMINEN TIETOA MEISTÄ Savon Voima Oyj on paikallinen energiakonserni, joka on 100 prosenttisesti alueen kuntien omistama. Savon Voima Verkko Oy:llä on sähköverkkoa Pohjois- ja Etelä-Savon

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2002

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2002 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2002 Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto oli 1.632 MSEK, kasvua oli 35 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Voitto ennen veroja on 389 MSEK, kasvua on

Lisätiedot

VACON SAAVUTTI HYVÄN KASVUN JA KANNATTAVUUDEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2003

VACON SAAVUTTI HYVÄN KASVUN JA KANNATTAVUUDEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2003 VACON OYJ PÖRSSITIEDOTE 29.4.2003 kello 10.00 Osavuosikatsaus tammikuu-maaliskuu 2003 VACON SAAVUTTI HYVÄN KASVUN JA KANNATTAVUUDEN ENSIMMÄISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2003 Tammikuu-maaliskuu yhteenveto

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2005 ESITYS 25.7.2005 Liikevaihdon jakautuma 1-6/2005 Joustopakkaukset 35,0 milj. euroa 33 % Muut 5,5 milj. euroa 5 % Kosteuspyyhkeet 32 % Kuitukankaat 30

Lisätiedot

Toimintavuosi

Toimintavuosi Toimintavuosi 2008 5.2.2009 Hyvä vuosi Hyvä tulos haastava liiketoimintaympäristö suuret vaihtelut polttoaineiden ja sähkön tukkuhinnassa vuoden aikana Merkittävä asema kasvaville Venäjän sähkömarkkinoille

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot