Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutuksen opetussuunnitelma. Nivalan ammattiopisto. Ammattistartti

Transkriptio

1 Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutuksen opetussuunnitelma Nivalan ammattiopisto Ammattistartti

2 Ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutuksen opetussuunnitelma Nivalan ammattiopisto Ammattistartti 2

3 Johdanto AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN ARVOPERUSTA JA KESKEISET TAVOITTEET AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN Yleiset tavoitteet OPINTOJEN MUODOSTUMINEN OPINNOT PAKOLLISET OPINNOT OPISKELU- JA ELÄMÄNTAIDOT PERUSTIETOJEN JA TAITOJEN VAHVISTAMINEN AMMATINVALINTA- JA URASUUNNITTELUTAIDOT VALINNAISET OPINNOT AMMATILLISET OPINNOT MUUT VALINNAISET OPINNOT OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan lähtötilanne ja vahvuudet Oppimisen ja osaamisen arviointi Arvioinnista päättäminen Arviointiaineiston säilyttäminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin oikaiseminen Todistukset MUUT MÄÄRÄYKSET Opinto-ohjaus ja opiskelun järjestäminen

4 5.2 Työssäoppimiseen valmentautuminen ja työturvallisuus Erityisopetuksen toteuttaminen Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijahuolto ja moniammatillinen yhteistyö Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

5 Johdanto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (Ammattistartti) opetussuunnitelmassa noudatetaan Opetushallituksen päätöstä (15/011/2010) opetussuunnitelman perusteita sekä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta ja ohjauksen suunnitelmaa. (Opetussuunnitelma hyväksytty Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä) Koulutuksen järjestämisessä käytetään hyväksi koko Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän koulutustarjontaa ja rakennetaan opiskelijoille joustavat mahdollisuudet osallistua opetukseen eri tulosyksiköissä. Tämän mahdollistamiseksi tehdään yhteistyötä osastonjohtajien, koulutusalavastaavien, opettajien sekä opinto-ohjaajien kanssa. Koulutuksen tavoitteena on, että nuori oppii tuntemaan eri ammattialoja koulutus- ja työkokeilujen kautta ja saa vahvistusta ja tukea ammatinvalinnan tekemiseen. Opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja tavoiltaan erilaisiin opiskelijoihin ja sellaisiin opiskelijoihin, joilla on elämänhallinnan vaikeuksia. Koulutus sisältää opiskelijan ura- ja tulevaisuuden suunnittelua tukevaa eri koulutusmuotoihin tutustumista sekä työelämän ammattitehtäviin tutustuttavia työkokeilujaksoja. Koulutus pitää sisällään opiskelijan elämänhallintataitojen vahvistamiseen tähtääviä kokonaisuuksia. Ammattistarttikoulutus mahdollistaa nuorille yksilöllisen ja hänen tavoitteitaan tukevan opiskelumuodon, josta nuori voi joustavasti siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tavoitteena on, että ammattistarttiopiskelijalla on opintojen tuloksena ammattiopintoihin tai työhön siirtymiseen toteutettava suunnitelma. Ammattistartti on kehitetty helpottamaan ongelmia, joita saattaa syntyä, kun siirrytään perusopetuksesta toiselle asteelle. Tavoitteena on madaltaa kynnystä ammatilliseen koulutukseen siirtymisessä ja vähentää koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämistä. Koulutus on tarkoitettu erityisesti niille peruskoulun päättäneille nuorille, jotka haluavat selkeyttää ammatillisia suunnitelmiaan, haluavat mahdollisuuden kokeilla eri ammatillisen koulutuksen aloja ennen varsinaista valintaa ja haluavat vahvistaa omia opiskelutaitojaan. Keskeistä koulutuksessa on työelämälähtöisyys ja käytännönläheisyys. Koulutus ei ole tutkintoon johtavaa koulutusta, mutta on tavoitteiltaan ja sisällöltään selkeästi ammatilliseen koulutukseen suuntautunutta. Ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta voidaan tarvittaessa suunnata ala- tai tutkintokohtaisesti. Koulutuksen järjestämisessä korostuvat ohjaus, yksilöllisyys, toiminnallisuus ja käytännönläheinen, myös oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva opiskelu. Ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa on erityisesti otettava huomioon opiskeluympäristössä ja laajemmin yhteiskunnassa hyväksytyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvelvoitteet ja tavoitteet. 5

6 1. AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN ARVOPERUSTA JA KESKEISET TAVOITTEET Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen on tarkoitus edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteuttamisen keskeinen arvo on opiskelijalähtöisyys. Koulutus suunnitellaan kullekin opiskelijalle yksilöllisesti sen mukaan, millaisia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita opiskelijalla on. Opiskelijalähtöisyyden työvälineenä toimii opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma voi olla esimerkiksi työssäoppimiseen valmentautumiseen tai teoriaopintoihin painottunut, mutta lähtökohdiltaan ammatilliseen koulutukseen suuntautuva. Myös valinnaisuus antaa mahdollisuuden eri painotusten toteuttamiselle. Keskeistä on nuoren kuunteleminen, arvostaminen ja kannustaminen. Koulutuksen aikana nuorta ohjataan ja tuetaan niin, että hän voi kasvaa aktiiviseksi, vastuulliseksi ja sitoutuneeksi opiskelijaksi. Hän saa kokemuksia osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Tavoitteena on, että opiskelija on koulutuksen päättyessä aktiivinen, vastuullinen ja opintoihinsa sitoutunut nuori. Motivaation ylläpitämiseksi opinnoissa käytetään monipuolisesti erilaisia ja työvaltaisia työtapoja. Koulutuksen periaatteena on tarjota opiskelijalle erilaista ohjausta ja tukea opiskeluun, omaan elämään, tulevaisuuden suunnan hahmottamiseen sekä omien vahvuuksien tunnistamiseen ja oman alan löytämiseen. Opiskelijan vahvuuksia käytetään keskeisesti apuna ammatinvalinta- ja urasuunnittelussa mietittäessä erilaisia vaihtoehtoja koulutuksessa ja työelämässä. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen ajatuksen itsensä kehittämisen ja urasuunnitelmansa perustaksi. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on opiskelijalle kasvun, suunnittelun ja vaihtoehtojen pohtimisen aikaa. Koulutus parantaa opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja vahvistaa opiskelijan opiskeluvalmiuksia tulevaisuutta varten. Koulutusta toteuttavan oppilaitoksen erilaiset sisäiset ja ulkopuoliset verkostot toimivat opiskelijan tukena. 6

7 2. AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 2.1 Yleiset tavoitteet Päätavoite on, että opiskelija täydentää valmiuksiaan hakeutua perustutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Opiskelija saa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti eri koulutusaloihin, ammatteihin ja työelämään. Opiskelijalla on koulutuksen jälkeen valmiuksia ammatinvalintaan ja urasuunnittelun tekemiseen sekä edellytyksiä kasvaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Tavoitteena on, että opiskelijalla on koulutuksen jälkeen suunnitelma tai suunnitelmia siitä, mihin jatkaa opiskelussaan. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan tietopohjaa ja hänen valmiuksiaan opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutuksen jälkeen opiskelijalla on sellaisia opiskelu- ja elämäntaitoja, että hän pystyy opiskelemaan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja suoriutumaan siitä. Opiskelija osaa hakea henkilökohtaisten tarpeidensa mukaista ohjausta ja tukea yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ohjauksen avulla hän saa itseluottamusta opiskelijana ja hänen vuorovaikutustaitonsa kehittyvät myönteisellä tavalla. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta käytetään jäljempänä ilmaisua työssäoppimiseen valmentautuminen. Sen järjestämisessä tulee noudattaa lain 630/98, 16 :ssä annettuja säädöksiä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Koulutusta toteuttavat opettajat ja muu henkilökunta Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti koulutuksen käytännön toteutusta varten ammattistarttiryhmällä on oma vastuuhenkilö, ryhmänohjaaja, joka suunnittelee koulutuksen toteutuksen ja on mukana valintahaastatteluissa. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kehittämishankkeelle asetettu ohjausryhmä on mukana myös 7

8 ammattistarttikoulutuksen kehittämisessä. Ohjausryhmään kuuluvat ammattistarttiohjaajat, apulaisrehtori, kuraattori, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Ryhmänohjaaja on läheisessä yhteistyössä Nivalan ammattiopiston eri osastojen opettajien, opinto-ohjaajan, kuraattorin ja erityisopettajan kanssa. Lisäksi muita yhteistyötahoja ovat etsivä nuorisotyö, sosiaalitoimi sekä työvoimaviranomaiset. Aloitusryhmä, opiskelijavalinta ja koulutukseen hakeutuminen Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen aloituspaikat vahvistetaan vuosittain. Opiskelijoiksi valitaan pääsääntöisesti peruskoulun käyneitä nuoria. Ammattistartti on tarkoitettu perusasteen päättäneille nuorille, joilla ei ole vielä selkiintynyttä käsitystä ammatinvalinnasta tai heillä ei ole riittäviä valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen. Koulutukseen valitaan myös niitä nuoria, jotka eivät ole saaneet lainkaan opiskelupaikkaa, ovat keskeyttäneet opintonsa tai ovat vaarassa jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Esityksen opiskelijavalinnaksi tekevät ammattistarttiohjaaja ja kuraattori yhteistyössä. Ammattistarttikoulutus ei kuulu yhteishaun piiriin, vaan koulutukseen hakeudutaan suoraan oppilaitokseen erillisellä hakulomakkeella. Hakulomake löytyy osoitteesta OPINTOJEN MUODOSTUMINEN Ammattistarttikoulutuksen laajuus on ov kunkin opiskelijan tarpeen mukaan. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS). Koulutuksesta opiskelija voi hakea tai siirtyä joustavasti tutkintoon johtavaan koulutukseen mikäli on vapaita opiskelupaikkoja. Opiskelija saa kevään yhteishakuun yhteishakupisteet suoritettuaan vähintään 20 ov opinnot ammattistarttikoulutuksessa. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta sitä voidaan suunnata alakohtaisesti. Ohjaava ja valmistava koulutus muodostuu seuraavista opinnoista, jotka voivat vaihdella yksilöllisesti opiskelijan tavoitteiden, perustietojen- ja taitojen sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan tulee sisältyä opintoja seuraavista pakollisista opinnoista: opiskelu- ja elämäntaidot, perustietojen ja taitojen vahvistaminen ja ammatinvalintaja urasuunnittelutaidot. 8

9 Opinnot Opintojen laajuus opintoviikkoina Pakolliset opinnot 1. Opiskelu- ja elämäntaidot (opet) 5 15 ov 2. Perustietojen ja taitojen vahvistaminen 5 15 ov (ptv) 3. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot 5 15 ov (avu) Valinnaiset opinnot 4. Ammatilliset opinnot (aot) 0 10 ov 5. Muut valinnaiset opinnot (vo) 0 5 ov Opiskelijoilla on koulutuksen aikana oikeus saada henkilökohtaista ja ryhmämuotoista opinto-ohjausta, joka tukee heidän taitojensa ja valmiuksiensa vahvistumista sekä ammatillisia valintojaan. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaitojen opintoihin sisältyy ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustumista sekä työssäoppimiseen valmentautumista. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen voi sisältyä ja sen yhteydessä voi suorittaa yksittäisiä osia ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen osista (osassa Ammatilliset opinnot), mikäli opiskelijalla tai opiskelijaryhmällä on siihen edellytyksiä ja koulutuksen järjestäjä myöntää siihen oikeuden. Nämä opinnot voivat olla myös ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin kuuluvia opintoja. Valinnaiset opinnot järjestetään koulutuksen järjestäjän tarjonnan ja opiskelijan tarpeen mukaan ja ne voivat olla myös harrastustavoitteisia. 3. OPINNOT Opinnot Opintojen laajuus opintoviikkoina (ov) Arviointi Pakolliset opinnot Opiskelu- ja elämän taidot Opiskelutaidot 2 ov Arjentaidot 2 ov Hygieniaosaaminen 1 ov Vuorovaikutus ja ryhmätyötaidot 2 ov Työturvallisuus ja työelämän 10 ov (5 15) Suoritettu (S) 9

10 pelisäännöt 2 ov (sis. ea kurssi) ATK 1 ov Perustietojen ja taitojen vahvistaminen Matematiikka 1-3 ov Englanti 1 ov Ruotsi 1 ov Äidinkieli 1 ov Taide ja kulttuuri / taitoaineet 1 ov Valokuvaus 1 ov Liikunta 1-2 ov 10 ov (5 10) Suoritettu (S) Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot Koulutus ja ammatit 1-3 ov Koulutuksiin tutustuminen 3-6 ov Työssäoppimiseen valmentautuminen 1 ov Työelämään tutustuminen 3-9 ov Yhteishaku 1 ov 20 ov (5 15) Suoritettu (S) Valinnaiset opinnot Ammatilliset opinnot Ammatillisia opintoja opiskelijan valmiuksien mukaan 0 10 ov Numeroiden korottaminen Muut valinnaiset opinnot 0 5 ov 0 10 ov 0 5 ov Arvosana (T1 K3) Arvosana (T1 K3) Suoritettu (S) OPINNOISSA ETENEMINEN Opiskelija etenee opinnoissaan yksilöllisesti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti. HOPS laaditaan yhdessä opiskelijan ja hänelle tärkeiden henkilöiden kanssa (huoltajat, ryhmänohjaaja, tarvittaessa erityisopettaja ja kuraattori). Hopsin avulla etsitään opiskelijalle yksilöllinen ja tavoitteita tukeva koulutusmuoto. Opinnoissa etenemisen esteitä ei ole, vaan kukin opiskelija etenee itselleen parhaaksi sovitulla tavalla. Opiskelijan osallistuminen, aktiivisuus ja sitoutuminen ovat opiskelun kannalta tärkeintä. Opiskelijan lähtötaso, aikaisemmat opinnot ja elämänkokemus otetaan huomioon hopsin laadinnassa. Yksilöllinen tuki ja ohjaustarve tunnistetaan tiiviillä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. 10

11 3.1 PAKOLLISET OPINNOT OPISKELU- JA ELÄMÄNTAIDOT Tavoitteena on, että nuori pystyy arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä pystyy asettamaan realistisia tavoitteita itselleen. Nuori kehittää valmiuksiaan tiedonhankinnassa ja osaa soveltaa aiemmin opittua tietoa. Tavoitteena on, että nuori ottaa vastuuta elämäänsä koskevista ratkaisuista ja oppii kartoittamaan elämäntilannettaan ja vaikuttamaan aktiivisesti tulevaisuuteensa. Tavoitteet: o oman osaamisen kartoitus minäkäsityksen pohdinta; vahvuudet, heikkoudet o oman oppimistyylin analysoiminen o elinikäisen oppimisen avaintaidot o opiskelun ja eri ammattien edellyttämien henkilökohtaisten edellytysten pohdinta käyttäytyminen, pukeutuminen, hygienia, soveltuvuus ammattiin o yhteistyö ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen o sopimusten noudattaminen o oman terveyden edistäminen liikunta, elämäntavat o kuluttajana toimiminen ja omien raha-asioiden hoito o opiskelun suunnittelu huoltajat, opettajat, kuraattori ja muu lähipiiri o harrastusten valinta ja vapaa-ajan käyttö Sisältö: Opiskelu- ja elämäntaidot Opiskelutaidot 2 ov Arjentaidot 2 ov Hygieniaosaaminen 1 ov Vuorovaikutus ja ryhmätyötaidot 2 ov Työturvallisuus ja työelämän pelisäännöt 2 ov (sis. ea kurssi) ATK 1 ov 10 ov (5 15) Suoritettu (S) Opiskelutaidot 2ov o opintoihin orientoituminen o tutustuminen oppilaitosympäristöön, henkilökuntaan, opiskelijakalenteriin, opiskelupaikkakuntaan sekä opiskeluyhteisöön ja omaan ryhmään o opiskelutaidot o opintojen suunnittelu o oppimispäiväkirja Moodlessa o erilaiset opiskelutekniikat ja oppimistyylit 11

12 o ammatillisen kasvun käsite o tutustuminen ammatilliseen opiskeluun o opiskelijan oikeudet, velvollisuudet ja työajat o Wilman käyttö o opiskelijahuoltopalvelut o opintotukiasiat, ym. muut opintososiaaliset edut o tekstin ymmärtäminen ja referointi o lukemisen harjoittaminen ja lukutekniikka o ilmaisutaito Arjentaidot 2 ov o ruoanlaitto o tutustutaan terveelliseen ruokavalioon käytännön kautta: perehdytään aterioiden ja leivonnaisten suunnitteluun, edullisten ruokaostosten tekemiseen ja ruuanvalmistukseen opetuskeittiöllä o ruuan esillepano ja kattaus o suomalaiseen tapa- ja ruokakulttuuriin liittyviä käytänteitä o vaatehuolto, kodin pienet kunnostustyöt Hygieniaosaaminen 1 ov o perehdytään hygieniaosaamiseen arjessa o henkilökohtainen hygienia / hygieniavaatimukset elintarvikehuoneistoissa o suoritetaan Eviran hygieniaosaamistesti Vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot 2ov o hyvän itsetunnon rakentaminen o vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot o stressinhallintakeinot o ryhmäytyminen: leirikoulu esim. kuntayhtymän mökillä Elämäjärvellä o asiallinen käyttäytyminen eri tilanteissa ja paikoissa o sanallinen ja sanaton viestintä, kehonkieli o itsearviointi, itseilmaisu Työturvallisuus ja työelämän pelisäännöt 2ov o työturvallisuus o lainsäädäntö ja sopimukset omassa työssä ja työelämässä o tietoa työsuhdelaeista ja sopimuksista o ammattiliitot ja järjestäytyminen työmarkkinoilla o työmarkkinoiden keskeiset toimintaperiaatteet o työttömyysturvajärjestelmä o työnhaku o ensiapukurssi (EA1) 12

13 Atk 1ov o tietokoneen käytön perusteita o sähköposti, tiedonhaku, moodle oppimisalusta o asiakirjojen laatiminen: työhakemus, ansioluettelo, portfolio, ym. asiakirjat Opiskelu- ja elämäntaidot, opiskelutavat: o itsenäinen työskentely, parityöskentely, ryhmätyöt o keskustelu, kirjoittaminen, piirtäminen o tiedonhaku (internet, kirjasto, sanomalehdet) o tekstin rakentamisen periaatteet o harjoitukset, erilaiset oppimistyylien ja tekniikoiden testit o käytännön työt Arviointi: Opiskelu- ja elämäntaidot -opinnot arvioidaan suoritettu (S) - merkinnällä. Numeroarviointia voidaan käyttää, jos opinnot sisältävät sellaisia osia, joiden osaaminen voidaan tunnustaa osana ammatillisen perustutkinnon opintoja. Opinnot katsotaan suoritetuksi (S), kun o o o o opiskelija ottaa vastuuta omasta opiskelustaan, tekemistään valinnoista ja yhdessä sovituista asioista opiskelija ymmärtää koulutuksen merkityksen omalle elämälleen, osallistuu aktiivisesti jatkosuunnitelmansa laadintaan ja sitoutuu suunnitelman toteuttamiseen opiskelijalla on taitoja opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijalla on sellaiset yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, joiden avulla hän pystyy toimimaan jäsenenä erilaisissa ryhmissä PERUSTIETOJEN JA TAITOJEN VAHVISTAMINEN Tavoitteena on, että opiskelija ylläpitää perusasteella oppimiaan tietoja ja taitoja sekä keskittyy kertaamaan tulevaisuutensa kannalta olennaisimpia oppiaineita. Opiskelijalla on sellainen perusoppiaineiden osaaminen, että hän pystyy jatkamaan opintojaan valitsemallaan opintoalalla. Ammattistarttiopintoihin kuuluu perusoppiaineita vähintään 5 ov. Sisältö: Perustietojen ja taitojen vahvistaminen Matematiikka 1-3 ov 10 ov (5 10) Suoritettu (S) 13

14 Englanti 1 ov Ruotsi 1 ov Äidinkieli 1 ov Taide ja kulttuuri / taitoaineet 1 ov Valokuvaus 1 ov Liikunta 1-2 ov Numeroiden korottaminen Perusopetuksen numeroarviointi (4-10) Matematiikka 1-3 ov o osaamiskartoitus o peruskoulun matematiikan asioiden kertaus o peruslaskutoimitukset o murtoluvut o prosenttilaskut o geometria o mittayksiköt o verrannollisuus o pinta-alat o tilavuus o laskimen käyttö o matematiikan rooli päivittäisessä elämässä Englanti 1 ov ja Ruotsi 1 ov o osaamiskartoitus o peruskielitaidon ylläpitäminen ja motivoiminen o vieraan kielen keskeisten rakenteiden ja sanavaraston kertaus o arkielämään liittyvien kirjallisten tekstien ja suullisten viestien ymmärtäminen o viestiminen arkielämään ja työhön liittyvissä puhetilanteissa o valmiudet ammattikielen opiskelua varten o sanakirjan käyttö Äidinkieli 1 ov o perusopetuksen äidinkielen kertaus o tiedon hankkiminen eri lähteistä (kirjat, kirjasto, internet) o tekstin lukeminen ja ymmärtäminen o kielen tilanteenmukaista käyttöä (puhe- ja kirjakielen erot), tapakulttuuri o kirjalliset harjoitukset o kielenhuollon keskeiset perusasiat o kommunikointiharjoittelu Taide ja kulttuuri / taitoaineet 1-2 ov 14

15 o taiteen ja kulttuurin kokemuksellista tutustumista o osallistuminen ja vierailu taide- ja kulttuuritapahtumissa (esim. museot, näyttelyt, konsertit, teatterit) o itseilmaisu taiteen keinoin (esim. maalaamalla, kirjallisuuden tai musiikin avulla) o kestävä kehitys o valokuvauksen perusteet Liikunta 1-2 ov o terveellinen ja aktiivinen elämäntapa o liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle sekä työkyvylle o liikkuminen yksin ja ryhmässä o tutustuminen terveysliikuntalajeihin ulkona ja sisällä o lihashuolto ja rentoutuminen o asianmukainen liikuntavarustus ja turvallinen liikkuminen Arviointi: Perustietojen ja -taitojen vahvistaminen -opinnot arvioidaan suoritettu (S) - merkinnällä. Opinnot katsotaan suoritetuksi, kun henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjattu tavoite on toteutunut. Ammatillisen peruskoulutuksen ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien suorittaminen merkitään kohtaan ammatilliset opinnot. Perusopetuksen oppimäärän mukaisten arvosanojen korottaminen Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen päättöarvosanoja, arvioinnin tulee perustua Opetushallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin (1/011/2004). Arvioinnissa käytetään perusopetusasetuksen (852/98) :n 10. momentin 3 mukaista numeroasteikkoa. Todistuksen näistä opinnoista voi kirjoittaa se, jolla on lupa antaa perusopetusta. Opiskelija, jolta puuttuu perusopetuksen päättötodistus, voi halutessaan suorittaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden oppimääriä osallistumalla perusopetuslain 628/1998 :ssä 38 tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Tutkinnon voi vastaanottaa ja todistuksen kirjoittaa se, jolla on lupa antaa perusopetusta. Tutkintoon osallistuvan suoritusten arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 1/011/2004 oppilaan arviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä. 15

16 3.1.3 AMMATINVALINTA- JA URASUUNNITTELUTAIDOT A. Ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustuminen Tavoitteena on, että nuori perehtyy erityisesti ammatilliseen koulutukseen. Hän perehtyy erilaisiin koulutusaloihin ja ammatillisen koulutuksen opiskelu- ja opetusmenetelmiin osatakseen valita itselleen sopivan. Tavoitteena on myös, että nuorella on valmiuksia suunnitella jatko-opintojaan, uraansa ja tulevaisuutta. Koulutuskokeilut voidaan suorittaan Nivalan ammattiopistossa tai muissa ammattioppilaitoksissa. Kokeilut voivat olla vähintään viikon mittaisia jaksoja. B. Työssäoppimiseen valmentautuminen Työssäoppimisen valmentautumisen tavoitteena on, että nuori tutustuu eri ammatteihin, niissä edellytettäviin perustaitoihin, työympäristöihin ja työhön hakeutumiseen. Nuori perehtyy myös työllistymismahdollisuuksiin ja työpaikkojen keskeisiin sääntöihin ja toimintatapoihin. Työssäoppimisjaksot voivat olla muutaman viikon mittaisia ja niitä voi olla useita koulutuksen aikana. Tavoitteet: o erilaisten koulutusalojen tunteminen koulutuskokeilut ja vierailut oppilaitoksissa o omien tavoitteiden peilaaminen koulutusaloille o erilaiset ammatit ja niiden vaatimukset o soveltuvuus eri aloille o ammatissa toimivan terveydelliset vaatimukset o työntekijän oikeudet työlainsäädäntö, työpaikkojen taukoajat, työturvallisuus, työsopimus o yritysvierailut ja työelämäkokeilut erilaisiin työympäristöihin ja ammatteihin tutustuminen, työelämän toimintakulttuuri Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot Koulutus ja ammatit 1-3 ov Koulutuksiin tutustuminen 3-6 ov Työssäoppimiseen valmentautuminen 1 ov Työelämään tutustuminen 3-9 ov Yhteishaku 1 ov 20 ov (5 15) Suoritettu (S) Koulutus ja ammatit 1-3 ov o suomalainen koulutusjärjestelmä o ammatillisen toisen asteen tutkintojen rakenne o elinikäisen oppimisen käsite o erilaiset tutkinnot ja niiden suoritustavat: nuorisoasteen tutkinnot, aikuisten tutkinnot, oppisopimuskoulutus, kaksoistutkinnot o koulutusalan valintaan vaikuttavat tekijät esim. soveltuvuus, terveys o urasuunnitelman teko o omat sekä lähipiirin kokemukset eri ammateista 16

17 o ammatinvalinta: ohjaus, testit ja tukipalvelut o opiskelun kustannukset ja rahoitus o tutustumiskäynnit kuntayhtymän oppilaitoksiin o tutustuminen koulutus- ja työelämämessuihin (Eteenpäin, Next Step) o tutustuminen Taitaja -kisoihin o yritysvierailut lähialueen yrityksiin Työssäoppimiseen valmentautuminen 1 ov o opiskelija hankkii monipuolisesti tietoa erilaisista työtehtävistä ja työympäristöistä työpaikoilla o työssäoppimispaikan pelisäännöt ja sopimusten noudattaminen o opiskelija tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä suojautuu niitä vastaan oikein ja torjuu vaaraa aiheuttavia tilanteita ennalta o opiskelija ottaa vastaan ohjausta ja palautetta työpaikkaohjaajalta sekä ohjaavalta opettajalta o itsearviointia työympäristössä o opiskelija noudattaa työelämään tutustumisessa ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen periaatteita soveltuvin osin Koulutuksiin tutustuminen (koulutuskokeilut) 3-6 ov o opiskelija hankkii tietoa koulutuksesta ja koulutuspaikoista o HOPS työskentely o koulutuskokeilut eri koulutusaloilla oman kiinnostuksen mukaan o osallistuminen opetukseen omassa tai muissa ammatillisissa oppilaitoksissa Työelämään tutustuminen 3-7 ov o opiskelija hankkii tietoa työelämästä ja ammateista o valmiuksia toimia työelämässä ja työssäoppimisessa työpaikoilla o työelämään tutustuminen työpaikoilla Yhteishaku 1ov Opiskelija o osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja ja perustella ne o asettaa realistisia tavoitteita itselleen ja koulutukselleen o perehtyy oman kiinnostuksensa mukaisesti eri koulutusalojen hakumenettelyyn ja valintakriteereihin sekä opiskelumahdollisuuksiin o tuntee ammatillisen perustutkinnon suorittamistapoja ja muita koulutuksia Arviointi: Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot arvioidaan suoritettu (S)-merkinnällä. Numeroarviointia voidaan käyttää, jos opinnot sisältävät sellaisia osia, joiden 17

18 osaaminen voidaan tunnustaa osana ammatillisen perustutkinnon opintoja. Opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija tunnistaa ja tuo ilmi kiinnostuksiaan, vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja mahdollisia esteitään elämänuraa suunniteltaessa tekee jatkosuunnitelmia ja asettaa realistisia tavoitteita koulutukselleen suorittaa sovitusti työssäoppimiseen valmentautumisen tehtäviä noudattaa sovittuja työelämän pelisääntöjä vastaanottaa ja hyödyntää palautetta työskentelystään osallistuu valmentautumisjakson keskustelutilaisuuteen ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. 3.2 VALINNAISET OPINNOT Valinnaisilla opinnoilla on mahdollista tukea nuoren yksilöllistä minäkuvan vahvistamista ja ammattisuuntautumisen kehittymistä. Opiskelijalla on mahdollisuus toteuttaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa omien tarpeiden, kiinnostuksen ja valmiuksien mukaan. Valinnaisia opintoja voivat olla osia tutkintoon johtavista ammatillisista opinnoista, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osia (atto aineet) tai muita oppilaitoksen tarjoamia valinnaisia opintoja. Ammatilliset opinnot Ammatillisia opintoja opiskelijan valmiuksien mukaan 0 10 ov Muut valinnaiset opinnot 0 5 ov 0 10 ov 0 5 ov Arvosana (T1, H2, K3) Arvosana (T1, H2, K3) Suoritettu (S) AMMATILLISET OPINNOT Tavoitteet: Opiskelijan tavoitteisiin voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti sisältyä osia ammatillisen perustutkinnon opinnoista, jos opiskelijalla on siihen valmiuksia ja hänellä on edellytyksiä saavuttaa niiden tavoitteita. Opinnot voivat olla ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tai ammatillisten tutkinnon osien opintoja. Arviointi: 18

19 Opinnot arvioidaan sen mukaan kuin niitä koskevissa perustutkintojen perusteissa määrätään. Ammatillisten opintojen osaaminen tunnustetaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kun suoritus toteutetaan ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman mukaan ja koulutuksen järjestäjä sen hyväksyy MUUT VALINNAISET OPINNOT Tavoitteet: Opiskelija toteuttaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa omien tarpeidensa, kiinnostuksiensa ja valmiuksiensa mukaan tekemällä yksilöllisiä valintoja osaa valita opintoja tutkintoon johtavista ammatillisista opinnoista, ammatillisen tutkinnon suorittamista tukevista tai muista opinnoista oppilaitoksen tai eri koulutuksen järjestäjien tarjonnasta saa vahvistusta urasuunnitteluunsa saa lisävalmiuksia tuleviin ammatillisiin opintoihin. Arviointi: Valinnaiset opinnot arvioidaan koulutuksen järjestäjän opintoihin liittyvän opetussuunnitelman mukaan joko asteikolla 1-3 tai suoritusmerkinnällä (S). 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI 4.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa voidaan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 10 :n 4 momentin mukaan, (sellaisena kuin se on valtioneuvoston asetuksessa 1137/2009), poiketa samassa pykälässä säädetyistä arvioinnin perusteista, siten kuin näissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään. 19

20 Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille, jatkosuunnitelmien tueksi, kuten opintoihin hakeutumista varten, työllistymisen tueksi työnantajille sekä muun itsenäisen elämän tueksi. 4.2 Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on ennen opintojen alkamista tiedotettava arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A 603/2005, 3 ). Tiedotettavia asioita ovat ainakin arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimiseen valmentautumisen arvioinnin, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvioinnista päättäminen, arvioinnin uusiminen ja arvioinnin oikaiseminen sekä koulutuksesta annettavan todistuksen saaminen. 4.3 Opiskelijan lähtötilanne ja vahvuudet Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/ 2005, 10, 1 mom.) on säädetty, opiskelijan osaamista on arvioitava jo opintojen alkaessa. Opiskelijan osaaminen ja sen taso tulee selvittää opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi. Vahvuuksien tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös sen määrittämisessä, millaista ohjausta ja tukea opiskelija tarvitsee. Opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi käydään keskustelu, johon osallistuvat opiskelijan ja opettajan lisäksi tarvittaessa opinto-ohjaaja, erityisopettaja, huoltaja tai muu opiskelijan tukihenkilö. 4.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on tavoiteperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina koulutuksen aikana laadittuihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Nämä tavoitteet on kirjattuina opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijan edistymistä verrataan ensisijaisesti hänen omaan kehittymiseensä. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan todistukseen tulevaa arviointia varten. Oppimisen arviointi 20

21 Oppimisen arviointi on ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa keskeinen osa opiskelijan arviointia. Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella, jotka tulee laatia opiskelijan tarpeiden ja koulutuksen opintojen tavoitteiden pohjalta. Oppimista arvioidaan koko ohjaavan ja valmistavan koulutuksen ajan antamalla opiskelijalle suullista sekä kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuodaan esille opiskelijan vahvuudet ja näin tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen arviointi Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa voidaan poiketa arvioinnin yleisistä perusteista näiden opetussuunnitelman perusteiden määräämällä tavalla (valtioneuvoston asetus A 1137/2009). Opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen mukaisella arviointiasteikolla tai suoritus osoitetaan hyväksytyksi suoritettu (S) -merkinnällä. Jos opiskelija on koulutuksen yhteydessä suorittanut osia ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista, ne arvioidaan kyseisen tutkinnon arviointikäytännön mukaisesti, jotta osaaminen voidaan myöhemmin tunnustaa osaksi opiskelijan opintoja. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen vaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida osaamistaan myös itse. 21

22 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetussuunnitelman perusteissa on opinnoittain esitetty osaamisen tavoitteet ja arvioinnin kriteerit, milloin suoritus katsotaan hyväksytyksi. Opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet tulee laatia niiden pohjalta. 4.5 Arvioinnista päättäminen Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 25b, A 603/2005, 10, 11, 13 ) on säädetty, todistukseen on annettava arvioinnit kaikista opetussuunnitelman perusteissa mainituista opinnoista. Opintojen arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Mikäli osaamista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava. 4.6 Arviointiaineiston säilyttäminen Arviointiaineiston säilyttämisestä ja tallentamisesta on noudatettava, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 11 a ) on säädetty. 4.7 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvosanojen korottamisesta ja uusinnasta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 12 ) on säädetty. 4.8 Arvioinnin oikaiseminen Arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L 601/2005, 25 c ) on säädetty. 4.9 Todistukset 22

23 Todistus ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta ei anneta tutkintotodistusta, mutta hyväksytysti suoritetun koulutuksen jälkeen opiskelija saa todistuksen suoritetusta koulutuksesta eli todistuksen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta. Todistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa opetussuunnitelman perusteita. Todistuksen antamisesta on voimassa se, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) on säädetty. Todistukseen on merkittävä seuraavat asiat: - opiskelijan nimi ja henkilötunnus -suoritetun koulutuksen nimi ja laajuus opintoviikkoina -suoritetut opinnot, niiden laajuudet ja arvosanat/ arviointi -koulutukseen tutustumisjaksot ja oppilaitokset -työssäoppimiseen valmentautumisen laajuus sekä työpaikat -lisätiedot erityistaidoista -päiväys ja allekirjoitukset -koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima Todistuksen yhteydestä on käytävä ilmi myös -todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot -koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei edellä mainittu -opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa -lainsäädäntö, johon koulutus perustuu -maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (määräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero) -koulutuksen laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä 23

24 -arvosana-asteikko. Todistus suoritetuista opinnoista Jos opiskelija ei ole suorittanut ja saavuttanut kaikkia koulutuksen vähimmäistavoitteita henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti, hänelle voidaan antaa todistus suoritetuista opinnoista tai koulutuksen osista. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin koulutuksen osiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa, sekä tieto siitä, mitä suorituksia todistuksen saaminen koko koulutuksesta opiskelijalta edellyttää. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettujen opintojen merkintä todistukseen Jos opiskelija on suorittanut osia ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista, opinnot on merkittävä todistukseen. Näiden arvioinnissa on noudatettava ammatillisen peruskoulutuksen arviointia koskevia säädöksiä ja määräyksiä. Peruskouluopinnot Jos opiskelija on koulutuksen yhteydessä korottanut perusopetuksen oppimäärän arvosanoja (perusopetuslain 628/98, 38 :n mukaisessa erityisessä tutkinnossa), annetaan niitä hyväksytysti suorittaneelle erillinen todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Tutkintoon osallistuvan suoritusten arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (1/011/2004) oppilaan arviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä. Tutkinnon voi vastaanottaa ja todistuksen kirjoittaa se, jolla on lupa antaa perusopetusta. Erotodistus Erotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 13 ) on säädetty. 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.1 Opinto-ohjaus ja opiskelun järjestäminen Opinto-ohjauksen tavoitteet 24

25 Ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa opinto-ohjauksen tehtävä on tukea opiskelijan osallisuutta, sosiaalista vahvistumista ja voimaantumista. Tavoitteena on myös, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää koulutuksen sisältö ja valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija toimii oppilaitosyhteisössään, kehittää opiskeluja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioi omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Opiskelija ottaa vastuuta opinnoistaan, suunnittelee ja laatii yhteistyössä opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa opintonsa ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa. Hän osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Opiskelija tekee koulutustaan ja elämänuraansa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea tukea niiden ratkaisemiseen. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen aikana opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja ryhmämuotoista opinto-ohjausta. Opiskelijalla on myös oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita. Opinto-ohjauksen järjestäminen Ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa ohjauksen merkitys korostuu. Opiskelijaa tulee tukea ja ohjata kokonaisvaltaisesti opintojen kaikissa vaiheissa. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opinto-ohjauksen tulee myös ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Koulutuksen järjestäjän on kiinnitettävä huomiota erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi lukivaikeus), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. 25

26 Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelmaansa opinto-ohjaussuunnitelman, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siinä määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa. Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa koulutuksen suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä ohjauksena, henkilökohtaisena ohjauksena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opintoohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa ammatilliseen perustutkintoon ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille. Koulutuksen järjestäjän tulee suunnata tiedotusta ja ohjausta erityisesti perusopetuksen päättymisen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille ja heidän huoltajilleen. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa opiskelu ja koulutuksen tavoitteet suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa, jotta yksilöllinen valinnaisuus toteutuu. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka tukee urasuunnittelua ja kehittää opiskelijan valmiuksia itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, 26

27 yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Suunnitelman tulee olla sellainen, että opiskelija voi sitoutua ja motivoitua koko koulutuksen suorittamiseen. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan lähtötilanne, koulutustausta ja koulutustarpeet. Suunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä työssäoppimiseen valmentautumisen paikat ja ajat. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Suunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan lähtötilanne, koulutustausta ja koulutustarpeet. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä oppimisen arviointi. Suunnitelman laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja valmiuksia opiskella ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdollisia esteitä. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. 5.2 Työssäoppimiseen valmentautuminen ja työturvallisuus Työssäoppimiseen valmentautuminen on osa ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Työssäoppimiseen valmentautuminen on mahdollisuuksien mukaan aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimiseen valmentautuminen suunnitellaan ja järjestetään niin, että opiskelija saa monipuolisen kuvan ammateista, koulutuksesta ja työelämästä jatkosuunnitelmiensa tueksi. Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19, 28 ) ja 27

28 voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä kyseistä työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain :n 4 momentin 1 mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä työelämään valmentautumisessa tulee soveltuvin osin noudattaa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5, siinä muodossa kuin se on valtioneuvoston asetuksessa 603/2005, 3 ja 5 ) on säädetty ottaen huomioon opiskelijan edellytykset sekä yksilöllinen ohjauksen ja tuen tarve. 5.3 Erityisopetuksen toteuttaminen Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ei ole ensisijaisena koulutuksena tarkoitettu erityisopetusta tarvitseville, koska heille on omia valmentavia ja kuntouttavia sekä tutkintoon johtavia koulutusmuotoja. Jos ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa opiskeleva kuitenkin tarvitsee erityisopetusta vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi, hänelle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opetuksessa tulee tukea opiskelijan vahvoja osaamisalueita, jotta tämä sijoittuisi paremmin jatko-opintoihin. Tavoite kuitenkin on, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa ohjaavan ja valmistavan koulutuksen yleiset tavoitteet käyttämällä apuna erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä määrittelee erityisopetuksen periaatteet: tavoitteet, toteutuksen, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalvelut, 28

29 yhteistyötahot ja vastuut. Oppilaitoksen tulee varata erityisopetukseen riittävät voimavarat. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön tehtävä. Erityisopetuksen tarve on määriteltävä ammatillisen koulutuksen lain 20 :n ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla. 5.4 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 5, 14 ) on säädetty, tulee kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämisessä noudattaa seuraavaa: Nuorille järjestettävässä koulutuksessa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämäntaitojen ja opiskelun tukeminen tulee ottaa yhteistyössä huomioon. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä opiskelijoiden ohjauksessa yhteistyötä huoltajien kanssa koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Ohjauksen tulee tukea opiskelijoiden urasuunnittelua ja ammatillisiin opintoihin siirtymistä sekä vahvistaa opiskelijoiden elämäntaitojen valmiuksia. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa tulee laatia yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tai -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten kanssa. 29

30 5.5 Opiskelijahuolto ja moniammatillinen yhteistyö Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14, 28, 37 a ) on säädetty opiskelijahuollon järjestämisestä ja opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, tulee noudattaa seuraavaa: Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Opiskelijahuollon tulee edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä. Kun opiskelijat ovat nuoria, koulutuksen järjestäjän on tehtävä yhteistyötä huoltajien kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa opiskelijahuollon tavoitteiden saavuttamista antamalla opetussuunnitelmassaan toimintaohjeita, jotka edistävät opiskelijoiden terveyttä ja turvallisuutta, erilaisten ongelmien varhaista tunnistamista ja niiden syntymisen ennaltaehkäisyä. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa ohjeita oppilaitosyhteisön toimintaan liittyvien asioiden hoitamisesta, kuten opiskelijan opetukseen osallistumisesta, opinnoissa edistymisen seurannasta ja oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa asumisesta. Ennalta ehkäiseviä toimintaohjeita tulee antaa tupakoinnista, päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla kriisisuunnitelma ja toimintaohjeet myös käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalta. Koulutuksen järjestäjän tulee seurata opiskelijahuollon toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävänä on opiskelijahuollon palveluiden koordinointi ja kehittäminen. Palveluissa otetaan huomioon mahdolliset eri kulttuuriryhmien tarpeet ja toimintatavat. 30