Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy

Transkriptio

1 1 Puulan kalastusalue Y-tunnus Seppo Pöyry, hallituksen puheenjohtaja Mikonkatu MIKKELI seppopoyry@hotmail.com puh: MUISTUTUS Diaarinumero: Hakemuksen nimi: Hakija: ISAVI/977/2015 Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy 1. Vaatimus: Puulan kalastusalue vaatii, että Teurisuolle ei tule myöntää ympäristölupaa eikä lupaa toiminnan aloitukseen muutoksenhausta huolimatta. 2. Perustelut 2.1 Puulavettä koskevat suunnitelmat Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Puulan kalastusalueelle on laadittu Käyttö-ja hoitosuunnitelma vuosille ( /käyttö- ja hoitosuunnitelma). Suunnitelma on hyväksytty osakkaiden kokouksessa Yhtenä merkittävänä uhkana Puulan kirkkaudelle suunnitelmassa nähdään Siikavedeltä Sikosalmen kautta tuleva vesistöä ruskettavat liuenneet humusaineet. Länsi-Puulaa koskien toimenpideohjelmassa on kirjattu yhdeksi vesistön laadun parantamiskeinoksi Turvetuotantoalan lisäämisestä pidättäytyminen. Puulan vesialueiden omistajien hyväksymän suunnitelman mukaisesti Puulaveteen laskevalle turvetuotannolle ei tule myöntää ympäristölupaa Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosiksi Etelä-Savon ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelmassa ( Turvetuotanto) mainitaan, että Mikäli vastaanottava vesistö tai sen käyttö kärsisi huomattavasti, esimerkiksi vesistön luokitus muuttuisi hyvästä tyydyttäväksi, ei ELY-keskus ole puoltanut hanketta. Saman toimenpideohjelman riskiarviossa (taulukko 30, s 87) mainitaan, että Kälkäjoen ekologinen tila voi huonontua hoitokaudella Kälkäjoen valuma-alueella on entuudestaan noin ha turvetuotannossa olevia soita. Kaikki kuivatus- ja eristysojavedet laskevat Kälkäjoen kautta Siikaveteen ja edelleen Sikosalmen kautta alapuoliseen Puulaveteen. Juoksutukset Teurisuolta tulisivat lisäämään humus- ja kiintoaineainekuormitusta Kälkäjokeen ja edelleen Puulaan. Seurauksena olisi, että ELY-keskuksen näkemä vaara ekologisen luokan laskusta kasvaisi. Lisäksi on huomioitava, että ELY-keskuksen tekemä riskiarvio perustuu olemassa olevaan turvetuotantoon eikä siinä ole huomioitu mahdollisen uuden tuotannon aiheuttamaa kuormitusta.

2 Jokirapusuunnitelma Kälkäjoki ja Kouhinjoki ovat olleet tunnettuja runsaista jokirapukannoistaan ennen 70-luvulla käynnistettyjen suoperäisten maiden ojituksia ja turvetuotannon aloitusta. Jokirapu vaatii elinympäristöltään pohjakivikkoa. Hengissä säilymisen edellytyksenä on, että veden happamuusluku ph ei saa olla alle kuuden. Kälkäjokeen, kuten useaan muuhunkin turvetuotannon alapuoliseen vesistöön, on yritetty velvoiteistutuksina palauttaa jokirapukantaa ilman tuloksia. Noin puoli vuosisataa takaperin kaivetut metsäojat ovat sammaloituneet ja pääosin umpeutuneet, eivätkä enää ole este ravun paluulle. Turvetuotannon juoksutusvedet jatkavat edelleen vesistön happamoittamista ja kiintoaineiden kerääntymistä pohjakivikoihin. Kouhijoessa on paikalliselta ravustajalta (Reinikainen)) saadun puhelintiedon mukaan saatu rapusaaliita viime vuosikymmenten aikana. Kouhijoki sijaitsee nykyisin tuotannossa olevien turvesoiden yläjuoksun puolella. Juoksutukset Teurisuolta tulisivat hävittämään todennäköisesti elpymässä olevan Kouhinjoen rapukannan. Kansallisen rapustrategian ( ) tavoitteena on jokiravun suojelu. Etelä-Savoon on laadittu yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen, Etelä-Savon kalatalouskeskuksen ja Etelä-Savon kalastusalueiden kanssa rapujen hoitosuunnitelma (Rapuja Etelä-Savoon- Hallittu istuttaminen, Joonas Rajala /ESELY). Etelä-Savon strategiana ja tavoitteena on säilyttää elinvoimaiset jokirapukannat ja mahdollisuuksien mukaan elvyttää heikkoja tai hävinneitä jokirapukantoja. Etelä-Savon jokirapuohjelmassa on nimetty vesialueet jokiravun suoja-alueiksi. Kälkäjoen valuma-alueella suoja-alueiksi suunnitelmassa on nimetty: Pajupuron va Mustajoen va Kälkäjoen alaosan a Luvanhakija arvioi tuotannon Teurisuolla jatkuvan 20 vuotta. Vesistön likaaminen jatkuisi pitkälle senkin jälkeen kun nyt tuotannossa olevat suot olisi suljettu. Jos lupa myönnettäisiin, jokiravun palautus olisi mahdollista vasta kaukana tulevaisuudessa. Luvan myöntäminen olisi ristiriidassa kansallisen rapustrategian kanssa ja tuotannolla turmeltaisiin Etelä-Savon jokirapuohjelmassa nimettyjä suoja-alueita. 2.2 Vesien käsittely Hakijan aineisto antaa ristiriitaista tietoa tuotantovesien puhdistusmenetelmistä. Hakemuksen karttaliitteestä saa kuvan, että tarkoituksena on puhdistaa vedet kemiallisella sakkautuksella ja sen lisäksi pintavalutuksella. Hakemustekstissä sen sijaan mainitaan vain pintavalutuskenttä ilman kemiallista. Erikoinen lisä suunnitelman epämääräisyydessä on, että hakijan Hallintooikeuteen tekemässä valituksessa esitettiin suunnitelma, jossa oli kemiallinen sakkautus, sen jälkeinen ph-tasaus sekä pintavalutuskenttä. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan pintavalutuksessa turvetuotantoalueen valumavedet ohjataan ojittamattomalle suolle, jolla on vähintään puoli metriä syvä turvekerros. Hakijan suunnitelmasta puuttuvat tiedot ajatellun pintavalutuskentän ominaisuuksista. Puulan Kalastusalue on maastokäynnillä tutustunut alueeseen, jolle hakemuksen pvkenttä on tarkoitus perustaa (liite2). Alueella on nähtävissä vanhaa ojitusta ja sillä kasvaa vankkaa näreikköä. Tutkimme pudistukseen kelvollisen turvekerroksen vahvuuden alueella toteamuksella, että H1-H3-tyyppistä turvetta oli alle 10 cm. Sen alapuolella oleva aines oli maatunutta turvetta. Vastaavan kaltaisesta pv-kentästä on seurantatuloksia Kälkäjoen Pajusuolta, jolla humusaineiden määrä kasvoi jopa kymmenkertaiseksi verrattuna käsittelemättömiin suolta tuleviin vesiin. Hakemuksessa on esitetty vesienpuhdistusmenetelmä ei täytä BAT- vaatimuksia eikä sitä tule hyväksyä.

3 3 2.3 Vesien juoksutus Tuotantoalueen vedet Hakija on uudessa suunnitelmassaan muuttanut tuotantoalueen vesien juoksutusreitin Pikojärven ohi kulkemaan olemassa olevia ojauomia pitkin Kouhinjokeen. Vesien juoksutus huippujen aikana ei ole mahdollista 70-luvulla kaivettuja purkuojia myöden ilman mittavaa lasku-uoman ruoppausta. Seurauksena olisi merkittävää alapuolisten vesien pilaantumista sekä kunnostusvaiheessa että eroosion kautta tuotannon aikana Eristysojavedet Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen määritelmän mukaan eristysoja kuuluu turvetuotannon rakenteisiin. Hakemuksessa ei kuitenkaan mainita mitään eristysojavesien käsittelystä. Karttaliitteestä voi päätellä, että eristysojavedet on tarkoitus laskea suhteellisen matalaan (syvin kohta n 4 m) Pikojärveen. Kunnostusvaiheen ojitus ja ojien säännöllinen perkaus johtaisi Pikojärven virkistys- ja kalastuskäytön heikkenemiseen. 2.4 Vanhat ojitukset Hakija haluaa antaa harhaanjohtavan kuvan alueen nykytilasta vähättelemällä toistamiseen alueen luontoarvoja tai metsästys- marjastuskäyttöä sillä, että alue on ojitettu. Teurisuo on ojitettu todennäköisesti 70-luvulla ja Puulan kalastusalueen tekemien maastokäyntien perustella on nähtävissä, että ojia ei ole perattu myöhemmässä vaiheessa. Liitteen [2] kuvien perustella on selvästi nähtävissä, että ojitus on kasvanut lähes umpeen. Nykytilassaan Teurisuon valumavedet suodattuvat tehokkaasti maaperään luonnonmukaisen suon kaltaisesti myös rankkasateiden ja sulavesien aikaan. Samoin alueen puusto toimii tunnetulla tavalla vesitasapainon ylläpitäjänä. Jos alue otetaan turvetuotantokäyttöön, kiintoaineiden, humuksen ja ravinteiden määrät alapuoliseen vesistöön tulevat lisääntymään ja aiheuttavat alapuolisten vesistönosien pilaantumista. 2.5 Natura-alue Hakijan käsityksen mukaan luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei tarvitse suorittaa hankkeen yhteydessä. Hakija on jättänyt huomioimatta Puulaveden Naturaalueen. Puulan kalastusalue muistuttaa, että liuenneen humuksen aiheuttama veden ruskettuminen on jo nyt nähtävissä Natura-alueella Mainiemen-Saari-Kuitusen välisessä salmessa. Turvetuotannon lisäys tulisi näkymään lisääntyneenä humusainekuormana Puulan Natura-alueella Teurisuon luontoselvitys Luontoselvityksessä puhutaan korpirämeestä, korvesta ja rämeestä, eikä näiden osalta kerrota muuttuneisuusasteesta mitään. Itse teksti siis kertoo mm., että alueen 2 pohjoisosassa on korpirämettä (VU suotyyppi), ja että alueen 3 länsiosassa on korpea (kaikki korpityypit vähintään VU). Yhteenveto on ylimalkainen, oleellista olisi tietää se, mitkä ovat suon merkittävät luontoarvot, onko niitä ja missä ne sijaitsevat. Toteamus "Ojitukset ovat muuttaneet Teurisuon luonnontilaa" ei kerro paljoa, koska koko Etelä-Suomessa on hädin tuskin yhtään suojelualueiden ulkopuolella olevaa suota, jonka luonnontilaa ojitukset eivät olisi joltain osin muuttaneet. Selvityksen selkein puute on se, että rajoittuu vain tuotantoalueelle. Selvityksessä olisi huomioitava ympäristövaikutuksia laajemminkin, koska elinympäristöjä on myös välittömästi turvekentän ulkopuolella. Turvetuotanto vaikuttaa myös koko alapuoliseen vesistöön, johon koituvat pahimmat vaikutukset. Koska kyseistä vesireittiä ei ole perattu puoleen vuosisataan, saattaisi paikalta löytyä arvokastakin lajistoa.

4 Selvityksen puutteena on myös, että alueella ei ole tehty linnustoselvitystä. Paikallisten asukkaiden antamien tietojen mukaan alueelta löytyy metsojen soidinalue. Samoin on tärkeää selvittää, onko alueella liito-oravia. 2.7 Kiintoainelaskelmat Lupahakemuksen yhteydessä arvioiduissa kiintoaine- ja CODmn päästöissä on virheellisyyksiä ja puutteita. Liitteessä [1] on DI Jaakko Koppisen kyseistä lupahakemusta koskeva analyysi, jossa havaitut puutteet esitetään eritellysti. Lyhyenä yhteenvetona havainnoista analyysissa: - Luonnonhuuhtouman laskenta on tehty väärin eikä siinä ole huomioitu kasvuston poiston vaikutuksia - Rankkasateiden, sulavesien ja turvepölyn kuormituspiikit on jätetty ottamatta huomioon näytteenotossa ja kuormituslaskennassa - Virtaamapiikkien hallintaa ei ole huomioitu suunnitelmassa - Eristysojien eroosion kuormitusta ei ole huomioitu - Tuotantoalueen ojastojen ja altaiden kaivun aiheuttaman kuormituksen laskentatapa ei anna oikeaa tietoa todellisesta kuormituksesta - Eristysojien ja pintavalutuskentän kaivuvaiheen kuormitusta ei ole otettu huomioon - Hakemuksessa ei ole käsitelty lainkaan liuenneiden humusaineiden (CODmn) päästöjä - Hakija käyttää ominaiskuormituslukuja, jotka eivät kerro todellista kuormitusta Vaikutukset elinkeinotoimintaan Puulavedellä on erittäin merkittävä asema Hirvensalmen, Kangasniemen ja Mikkelin elinkeinotoiminnalle, matkailulle ja kalataloudelle. Puulan tärkein vetovoima ja sen imago perustuvat sen puhtaaseen ja kirkkaaseen veteen. Pelkästään sen pääaltaan rannoilla on vapaa-ajan asuntoa. Myös ansiokalastajien lukumäärä vesistössä on lisääntymään päin, tällä hetkellä 4-5 ansiokalastajaa. Kalastajien ensisijaisesti tavoittelema saaliskala on muikku, joka tunnetusti on kirkkaiden vesien kala. Osoitus Puulaveden arvostuksesta on myös, että se on valittu Etelä-Savon maakuntajärveksi. Turvetuotannon lisäys Kälkäjoen alueella tarkoittaisi humusaineiden leviämisen lisääntymistä Puulavedellä. Tämän vuoksi lupaharkinnassa on huomioitava myös toiminnasta aiheutuvat haitat ja menetykset alueen elinkeinotoiminnalle. 2.9 Toiminnan aloituslupa Turvetuote Peat Bog Oy hakee lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Lupaa ei tule myöntää. Kunnostustoimenpiteiden seuraukset tulisivat näkymään peruuttamattomalla tavalla alapuolisen vesistön tilan huononemisena. Hirvensalmella Seppo Pöyry Puulan kalastusalue hallituksen puheenjohtaja Kalevi Puukko Puulan kalastusalue hallituksen varapuheenjohtaja Liitteet: Liite 1: Analyysi kuormituslaskelmasta Teurisuo, Jaakko Koppinen Liite 2: Valokuvat Teurisuo

5 Puulan kalastusalue, muistutus PeatBog, ISAVI/977/2015 LIITE 1 ANALYYSI TEURISUON, KANGASNIEMI, YMPÄRISTÖLUVAN. KIINTOAINE- JA CODmn PÄÄSTÖISTÄ 1. Turvetuotannon päästötarkkailusta ja laskennasta Turvetuotannon ympäristölupahakemusten yhteydessä arvioiduissa kiintoaine- ja CODmn päästöissä on seuraavassa eriteltyjä ongelmia ja puutteita:: - Luonnonhuuhtouman laskenta on tehty väärin - Luonnonhuuhtouman valunnaksi on määritetty tuotantoalueen valunta, jolloin pintamaan poistosta ja tiheästä ojituksesta johtuva valunnan kasvu jää ottamatta huomioon päästön suuruutta arvioitaessa - Luonnonhuuhtouman CODmn pitoisuudeksi oletetaan läntisen Suomen keskiarvo jolloin kaikilla niillä soilla joilla suon oma CODmn pitoisuus on pienempi kuin po. keskiarvo, saadaan lopputulokseksi että turvetuotanto puhdistaisi CODmn päästöä vaikka todellisuudessa tilanne on päinvastoin - Rankkasateiden aiheuttamat hetkelliset kiintoaineskuormituspiikit on jätetty ottamatta huomioon näytteenotossa ja kuormituslaskennassa - Lumien sulamisesta johtuvan tulvahuipun aiheuttama kuormitus on jätetty ottamatta huomioon koska näytteitä ei ole otettu silloin kun routa on sulanut ja lumien sulamisen aiheuttama valumahuippu on menossa - Turvepölyn laskeutuminen eristysojiin ja siitä aiheutuva kuormitus on jätetty ottamatta huomioon - Eristysojien seinämien ja pohjan eroosion aiheuttamaa kuormitusta ei oteta lainkaan huomioon. - Sarka-, reuna- ja kokoojaojien ym. tuotantoalueen sisäisten ojastojen ja altaiden kaivun aiheuttama kuormitus (=kunnostusvaihe) on arvioitu ennalta suunnitellun ohjelman mukaisten näytteiden oton perusteella ja lasketaan tuotantoaikaisen kuormituksen funktiona. Oikeampi tapa on arvioida kuormitus ottamalla huomioon kaivumäärät ja suolla olevan veden pinnan taso sekä ottaa näytteet kaivutyön aikana havaittujen kiintoainesvirtausten tapahtuessa. - Eristysojien ja pintavalutuskentän kaivuvaiheen kuormitusta ei oteta lainkaan huomioon Teurisuon hakemuksessa ei ole käsitelty lainkaan CODmn päästöjä 2. Päästöjen kokonaismäärästä: Turvetuotantoalueen päästöt on arvioitu ominaiskuormituslukujen perusteella. Läntisen Suomen alueen ominaiskuormitussoiden kuormitukset vaihtelevat seuraavasti: vuosi minimipäästö g/m² a maksimipäästö g/m² a kerroin 2003 kaikki 0,6 20,8 pintavalutus 1,4 20,8 x14, kaikki 0,9 21,9

6 pintavalutus 1 6,3 x6, kaikki 0,7 27,8 pintavalutus 1,3 5,6 x4, kaikki 1,5 10,7 pintavalutus 1,5 10,7 x7, kaikki 0,8 9,6 pintavalutus 1,2 5,4 x4, kaikki 1,2 10,8 pintavalutus 1,2 5,3 x4, kaikki 0,4 13,9 pintavalutus 0,4 10,8 x kaikki 0,4 6,3 pintavalutus 0,5 4,4 x8, kaikki 0,4 13,4 pintavalutus 0,4 5 x12, kaikki 0,4 22 pintavalutus 0,5 9,2 x18, kaikki 0,7 27,6 pintavalutus 0,7 27,6 x39 Kuten taulukosta ilmenee, hajonta on merkittävän suuri. Lisäksi näytteenotto ei kata luotettavasti ns. hetkellisiä ylivalumia. Sama tilanne näkyy seuraavasta diagrammista: Useilla tuotantoalueilla ominaiskuormien perusteella arvioidut päästöt ovat suuruusluokaltaan virheelliset, kuten Iin Saarisuolla ja Keuruun Kalmunevalla tapahtui ja seuraavista diagrammeista ilmenee.

7 Ympäristölupa, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto nro. 127/05/1, Luvassa arvioitu kiintoainepäästö 1059 kg/vuosi (perustuu vuosina 1995, 1996, 2002 ja 2003 suoritettuun päästötarkkailuun). VAPO kommentoi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kantaa seuraavasti: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus vähättelee ja spekuloi hakijan esittämiä kuormitusarvioita. Konsulttiselvitys on tehty hyvällä ammattitaidolla ja painotettu juuri sille ajanjaksolle (kesä), joka on haittojen esiintymisen kannalta kaikkein otollisin. Kalmunevan (Keuruulla) ympäristölupahakemuksessa ominaiskuormien perusteella arvioitiin kiintoainepäästöksi nettona 1600 kg/vuosi (vastaa 2000 kg bruttona). 3. Yhteenveto Kuten olen aiemmin todennut, hetkellisten ylivalumien vaikutus kiintoainepäästöön on jäänyt luotettavasti selvittämättä. Tästäkin syystä ominaiskuormien perusteella arvioidut vuosittaiset päästöt saattavat olla suuruusluokaltaan virheelliset.

8 Teurisuon ympäristölupahakemuksessa on arvioitu, että kiintoainepäästö olisi 1920 kg/a. Tämä tarkoittaa n. 3,3 g/m² a. Todelliset kiintoainepäästöt saattavat olla moninkertaiset: 8,5-11 tonnia vuodessa (15-20 g/m² a). Päästöjen vaikutus alapuoliseen vesistöön tulee varovaisuusperiaatteen mukaisesti analysoida bruttopäästöjen pohjalta, kuten turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessakin esitetään (nettolaskennassa on useita epävarmuustekijöitä). Ympäristölupahakemuksesta puuttuu ja on laiminlyöty luotettava selvitys alapuolisen vesistön osalta. Mikä on vesistön luokitus nyt ja mikä se tulee olemaan myöhemmin. Kaikille turvetuotantoalueille pitää asentaa jatkuvatoiminen virtaamanmittaus, kuten Karjosuon ympäristöluvassa on määrätty. Päästötarkkailu on suunniteltava niin, että normaalien näytteiden lisäksi pystytään luotettavasti mittaamaan ylivirtaamien aikainen veden laatu. Ylivirtaamien aikaiset näytteet pitää ottaa aina kun valuma on yli 75 l/s km² ja kun vuorokautinen sademäärä on yli 20 mm. Esitän, että päästöjen vaikutus alapuoliseen vesistöön analysoidaan myös seuraavasti: - kiintoainepäästön osalta käyttäen myös maksimiarviota 20 g/m² a (bruttopäästönä) - CODmn päästön osalta käyttäen valuntaa 600 mm/a ja todellista Teurisuolta virtaavan veden pitoisuutta (bruttopäästönä) Mikäli ympäristölupa myönnetään, tulee päästötarkkailu suorittaa seuraavasti - vesienkäsittelyrakenteeet tulee mitoittaa kerran 40:ssä vuodessa tapahtuvan rankkasateen/tulvan mukaisesti jotta ohijuoksutuksia ei tapahdu - jatkuvatoiminen virtaaman mittaus - näytteenotto seuraavasti o talvi: 1 näyte/kk o kevättulva: 1näyte/vko o kesä-syksy: 1 näyte/2 vkoa o näyte kun sademäärä on >/= 20 mm/vrk ja valuma suurempi kuin 75 l/s km² Väitän, että Teurisuon turvetuotantoalue tulee aiheuttamaan vahinkoa alapuolisen vesistön veden laatuun. Toiminnanharjoittajan pitää esittää luotettava analyysi vaikutuksista. Ei riitä, että todetaan seuraavaa: Teurisuon turvetuotantoalueen mahdollinen kuormitus ei todennäköisesti muuta Petäiskosken ja Matkustuslammen ja Mustajoen vesistön laatua. Teurisuon turvetuotannosta ei todennäköisesti aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan haittaa pohjaveden muodostumisalueelle eikä kaivojen vesitilanteelle.. Multialla DI Jaakko Koppinen Tanulantie 2 as Multia jaakko.koppinen1@gmail.com

9 Puulan kalastusalue, muistutus Peat Bog, ISAVI/977/2015 LIITE 2, Valokuvat TEURISUO, KANGASNIEMI, KUVAT ja Kaavailtua tuotantoaluetta. Sarkaoja ylhäältä keskeltä oikeaan alanurkkaan lähes kokonaan umpeen kasvanut Maastoa, jolle hakijan on tarkoitus perustaa pintavalutuskenttä. Kuva

10 Puulan kalastusalue, muistutus Peat Bog, ISAVI/977/2015 Kaavailun pv-kentän alueelta lähtevä ojauoma etelän suuntaan Tuotantoaluetta. Sammaloitunut sarkaoja kaadettujen koivujen alla