VALITUS KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN
|
|
- Marika Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALITUS KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN MUUTOKSEN HAKIJA Puulan kalastusalue c/o ProAgria Y-tunnus Kalevi Puukko, hallituksen puheenjohtaja Mikonkatu MIKKELI puh: kalevi.puukko@pp1.inet.fi VALITUSOSOITE KORKEIN HALLINTO-OIKEUS PI, HELSINKI Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi 1. PÄÄTÖS, JOHON HAETAAN MUUTOSTA Puulan kalastusalue haki muutosta Joutsan kunnassa sijaitsevien Havusuon ja Pajusuon turvetuotantoalueiden aluehallintoviraston myöntämään ympäristölupaan 69//10/1 dnro ISAVI/36/04.08/2010. Valituksessaan Puulan kalastusalue vaati ympäristöluvan edellyttämiä pintavalutus- ja kosteikkokenttiä tehokkaampaa jätevesien puhdistusta, joka vaatimuksen mukaisesti olisi tapahduttava kemiallisella puhdistuksella. Vapo Oy jätti hallinto-oikeudelle vastineen jossa se vaati Puulan kalastusalueen valituksen hylkäämistä. Puulan kalastusalue antoi vastaselityksen (dnro /10/5115) Vapo Oy:n vastineeseen. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 11/0223/1, pvm Puulan kalastusalueen valitus hylättiin ja hallinto-oikeus jätti tutkimatta Puulan kalastusalueen vastineessaan esittämät vaatimukset aluehallintoviraston päätöksen kumoamisesta ja hakemuksen hylkäämisestä. 2. VAATIMUKSET Ensisijainen vaatimus: Puulan kalastusalue vaatii, että Havusuon ja Pajusuon turvetuotantoalueille ei tule myöntää ympäristölupaa, koska lupaehdoissa mainitut puhdistusmenetelmät ovat
2 humuksen pidättämisen osalta riittämättömät. Vaatimuksena on, että valumavedet pintavalutus- tai kosteikkokentän jälkeen puhdistetaan kemiallisesti ennen vesistöön päästöä. Toissijainen vaatimus: Vapo Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan perusteena oleva Puulavettä pilaavan kiintoaineen ja humuksen määrät ovat vain murto-osa todellista päästöistä vesistöön. Samoin juoksutusvesien puhdistuksessa käytettävien pintavalutus- ja kosteikkokentistä ei luvassa ole selvitystä niiden ominaistiedoista. Olemattomien tietojen vuoksi ei voida arvioida, paraneeko vesiensuojelu luvassa esitettyjen toimenpiteiden myötä. Poikkeamat päästöissä ja puutteellisuudet asiakirjoissa ovat niin merkittäviä, että vaatimuksena on, että ympäristölupa tulee perua ja lupaprosessi palauttaa Itä-Savon aluehallintovirastoon uudelleenkäsittelyyn. Pohjana vaatimukselle on valitusajan umpeutumisen jälkeen tietoon tulleet uudet tutkimustulokset ja kenttäselvitykset. Sekä ensi- että toissijaisen vaatimuksen perustana on tarve tehostaa merkittävästi vesiensuojelua. 3. PERUSTELUT 3.1 Pintavesien suojelua ohjaavat lait ja ohjelmat Puulan kalastusalue on muutoksenhakuvaatimuksessaan muistuttanut EU:n antaman vesipuitelain (VPD 2000/60/EU) ja Valtioneuvoston hyväksymän Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman edellyttävän, että pintavesien tilaa ei saa nykyisestä heikentää. Lisäksi laki vesienhoidon järjestämisestä pvm kieltää sellaisen toiminnan, jolla hyvään tai erinomaiseen luokkaan kuuluvien vesien tila huononee tai luokka alenee. Hakijan esittämillä turvetuotannon yhteismäärillä Kälkäjoen valuma-alueella Havu- ja Pajusuon ja esitetyillä puhdistusmenetelmillä kieltoa vesien tilan huonontamisesta ei kyetä noudattamaan. Etelä-Savon ELY-keskuksen julkaisemassa Pintavesien hoidon toimenpideohjelma Puulan ekologis- kemiallinen luokitus on erinomainen. Toimenpideohjelmassa todetaan turvetuotannosta mm seuraavaa: Turvetuotannon vesiensuojelutason riittävyyttä tulee tarkastella erityisesti suhteessa alapuolisten vesistöjen tilaan ja muutosherkkyyteen sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksiin Turvetuotannon sijainnin ohjaus pois herkiltä vesistöalueilta on tärkeä turvetuotannon ympäristönsuojelukeino. Suurin Puulaveden tilaa heikentävä uhkatekijä on Puulan pohjoisosasta tuleva ravinteiden hajakuormitus ja humuksen alueellinen lisääntyminen.
3 Ohjelmassa on siis huomioitu, että muutoin vedenlaadultaan erinomaiseksi luokitellun Puulaveden laadun uhkatekijä on ravinteet ja humus siinä osassa vesistöä, jossa Vapo Oy:n tuotantoalueen kuivatusvedet laskevat Puulaan. 3.2 Puulavesi on läntisen maakunnan helmi Puulavesi on luultavasti Etelä-Suomen arvostetuin vesistö liittyen lomailuun, mökkeilyyn ja vapaa-ajan kalastukseen. Puulan tärkein vetovoima ja sen imago perustuu sen puhtaaseen ja kirkkaaseen veteen. Pelkästään sen pääaltaan rannoilla on vapaa-ajan asuntoa, joka lukuna antaa kuvan sen käyttäjäkunnan laajuudesta. Puulaveden puhtaana ja kirkkaana säilyminen on Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien yritystoiminnalle ja kymmenille tuhansille vapaa-ajan viettäjille ensiarvoisen tärkeää. Siksi on välttämätöntä torjua jo ennakkoon ne vaarat, joita turvetuotannon haittavaikutukset Puulalle voivat aiheuttaa. Kirkasvetisen Puulan tuoma maine ei ole vain sen käyttäjien yksipuolinen ilo. Vapaaajan asukkaille ja vierailijoille tarjottavat palvelut monessa eri muodossa ovat seutukunnan elinkeinoelämälle elinehto. Visio Puulasta, jonka kirkkaus on menetetty, olisi Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien yritystoiminnalle ja rantakiinteistöjen arvolle katastrofi kokoluokassa, jossa alueen turvetuotannon tuomien työpaikkojen arvo on vähäpätöinen! Etelä- Savon ELY-keskuksen toimenpideohjelman mainintaa Turvetuotannon vesiensuojelutason riittävyyttä tulee tarkastella erityisesti suhteessa alapuolisten vesistöjen tilaan ja muutosherkkyyteen tulee soveltaa juuri Puulaveteen. Suurimmassa osassa vesistöä turvetuotannon jäljet eivät vielä näy. Sen ansiosta on tärkeää tehdä oikeita ja pikaisia päätöksiä vesiensuojelun tason tehostamiseksi Puulaan laskevilta turvetuotantoalueilta. Päätös yleensä sallia turvetuotantoa Puulaveteen laskevien vesistöjen varrella oli vakava virhe. Etelä-Savon ELY-keskuksen toimenpidesuunnitelmassa onkin tuotu esiin suojelukeino ohjata turvetuotannon sijainti pois herkiltä vesistöalueilta. Tämä on varteenotettava vaihtoehto, mikäli toimijalta ei edellytetä vaatimusta päästä lähelle nollapäästöä kiintoaineiden ja erityisesti humuksen osalta. Mikäli tuotannon annetaan jatkua nykyisten lupaehtojen mukaisilla päästöillä, sen haittavaikutusten hinta on pitkällä aikavälillä suurempi kuin turpeesta saatavan energian arvo. Kaikki Kälkäjoesta laskevat vedet virtaavat Siikaveden ja Sikosalmen kautta kohti Puulaveden eteläisempiä osia. On välttämätöntä tiedostaa jo ennakkoon ne vaarat, mitä koko Puulan ekologiselle tasapainolle, vesistön virkistyskäytölle ja omistuksen arvoille turvetuotannon vesistöpäästöt voivat aiheuttaa. Lupamenettelyssä olisi välttämätöntä tarkastella tuotannon alapuoliselle vesistölle aiheutuvia haittoja kokonaisuudessaan ja asettaa tuotannolle riittävät ehdot ja sanktiot niiden estämiseksi. 3.3 Kuormitusvaikutukset Puulaan Hakija Vapo Oy vähättelee hakemuksessaan tuotannon vaikutuksia Siikaveteen ja arvioi, että kuormitusvaikutukset Siikaveteen ovat vähäiset, eivätkä voi sanottavasti vaikuttaa itse pääaltaassa Puulassa. Siikaveden varhaisimmasta tilasta ennen turvetuotannon käynnistystä alueella ei valitettavasti löydy dokumentoitua näyttöä. Varhaisin näytteenottotulos Siikavedestä on vuodelta 1975 (Oiva-tietokanta). Silloin järven näkösyvyys oli 2,3 m, kun se
4 vuonna 2009 oli 1,2 m. Turvetuotantoa valmisteleva ojitus aloitettiin alueella 70-luvun toisella puoliskolla. Veden samentuminen reilussa 30 vuodessa on siis ollut merkittävää. Havu-ja Pajusuota koskevassa luvassa laskea kuivatusvedet Kälkäjokeen perustuu Itä-Suomen vesioikeuden lupaan pvm , Dnro 1995/36. Lupaehdoissa Vapo määrättiin maksamaan tuntuvia korvauksia mm rantakiinteistöjen omistajille virkistyskäyttöhaitoista. Vesistön tilan heikkeneminen oli myönnetty tosiasia jo silloin. Raportissa Kälkä- ja Vallasjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna 2009 (Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica) on esitelty kalastustiedustelu, johon vastasi 41Siikavedessä kalastavaa ruokakuntaa. Tiedustelussa saatuja mielipiteitä ja arvioita: - syitä kalastuksen vähenemiseen Siikavedellä olivat kalakantojen heikkeneminen, rehevöityminen, vedenlaatuongelmat ja pyydysten likaantumisen. Myös kalojen makuhaitat mainittiin. - Siikavedellä tärkeimpinä kalastusta haittaavina tekijöinä pidettiin turvetuotantoa ja pyydysten likaantumista. - Siikavedellä särkikalakantojen katsottiin olevan pääasiassa runsaita. Kuha-, ahven- ja haukikanta arvioitiin useimmin kohtalaiseksi. Vajaa 80 % vastanneista katsoi muikun puuttuvan lajistosta kokonaan ja noin puolet vastanneista arvioi siikakannan heikoksi. Siian, mateen ja kuhan katsottiin yleisimmin vähentyneen viimeisen viiden vuoden aikana. Raportista käy myös ilmi, että ravut ovat hävinneet vesistöstä ja istutusyritykset uuden rapukannan saamiseksi ovat epäonnistuneet. Paikalliset asukkaat muistavat Siikaveden vielä 60-luvulla olleen kirkasvetisen ja hiekkarantaisen veden, josta nimensä mukaisesti sai hyvin siikaa, jota siinä nyt esiintyy vain satunnaisesti. Järven nimi itsessään on dokumentti siitä, että veden laatu ennen ihmisen tuottamia muutoksia on ollut kelvolliselle siialle. Kuten tunnettua, siika vaatii viihtyäkseen kirkkaan veden ja kovan sora- tai kivipohjan. Hakijan ilmoitus vaikutusten vähäisyydestä Siikavedessä ja sen alapuolisessa Puulavesistössä ei vastaa todellisuutta. Jokainen vesistöä käyttävä voi omin silmin nähdä turvepäästöjen jäljet sekä rannoilla, kasvustossa ja veden värissä että kalapyydysten limoittumisena ja lohensukuisten kalojen katoamisena. Vesistön käyttäjiä ajatellen syntyneen haitan luokittelu vähäiseksi ei miltään osin vastaa todellisuutta. Lisäksi haluamme kommentoida hakijan lupahakemuksen mainintaa, jonka mukaan Valuma-alueella on voimakasta metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta ja turvetuotantoa. Kälkäjoen varrella vuosikymmenien takaisista metsäojituksista ei aiheudu kuormitusta, koska ojat ovat kasvaneet umpeen ja kasvavat tällä hetkellä puustoa. Tämän perusteella on selvää, että vesistön humuskuormitus aiheutuu käytännössä yksinomaan turvetuotannosta. 3.4 Morfologia Hakija esittää vastineessaan Puulan kalastusalueen valituksesta Vaasan hallintooikeudelle, että Siikavesi vastaa morfologialtaan pohjoisempana sijaitsevia Lihvanselkää ja Lapinselkää ja perustelee vedenlaatutilastojen avulla Siikaveden laadun olevan muusta kuin turvetuotannosta johtuvaa.
5 Etelä-Savon ELY-keskus on erotellut Puulan järvialtaat kaikkiaan viiteen osaaltaaseen. Erottelun perusteena ovat hydro-morfologiset ominaisuudet sekä veden väri, joka on keskeinen tyypittelytekijä. Muut tyypittelytekijät ovat vesimuodostuman koko ja keskisyvyys. ELY-keskuksen luokittelussa Siikavesi muodostaa oman erillisen vesimuodostumansa eikä siis edusta samaa morfologista typpiä kuin Lihvanselkä, joka kuuluu Lihvanselkä- Kaiskonselän osa-altaaseen. Mainittu Lapinselkä on pieni tiepenkerellä eristetty ja matala poukama osana Lihvanselkä-Kaiskonselän vesimuodostumaa. Lapinselkää ei siten ole vesienhoidon suunnittelussa erotettu omaksi vesimuodostumakseen. Edellä mainittujen vesien sijainti on osoitettu kartassa [3]. Vapo Oy:n väittämä Siikaveden tilasta sen hydromorfologiaan perustuen on erheellinen. Lisäksi Siikaveteen laskevan Kälkäjoen valuma-alueen vaikutus alapuolisen Puulan tilaan on Lihvanselän-Kaiskonselän valuma-alueen vaikutuksiin verrattuna ratkaisevasti suurempi. Kälkäjoen valuma-alueen pinta-ala on ha kun taas Lihvanselän-Kaiskonselän valuma-alueen pinta ala on n 2000 ha (Etelä-Savon ELYkeskus). Laskettuna keskimääräisillä sademäärillä Etelä-Savossa Kälkäjoen valumaalueen virtaama Puulaveteen on 1,78 m³ /sek ja Lihvanselän suunnalta tuleva vain 0,178 m³ /sek (Etelä-Savon ELY-keskus, Teemu Tuovinen). Hakijan vastineessaan käyttämät valikoidut ja vain tarkoitukseen soveltuvat analyysitulokset eivät anna erityisen vakuuttavaa kuvaa hakijan tarkoitusperien avoimuudesta. Samoin Lapinselän käyttö referenssinä on erikoista. Hakijalla on ollut hyvin tiedossa sen täysin poikkeava morfologia ja järven pienuus Siikaveteen verrattuna. 3.5 Veden laatu Alla olevassa taulukossa on esitetty Siikaveden veden laadun kehitys vuosina Vastaavan näytteenottopisteen Siikavesi 1 sijainti on osoitettu karttaliitteessä 3. Taulukon tiedot perustuvat Oiva-tietokannan seurantarekisteriin. Turvetuotanto Siikaveteen laskevan Kälkäjoen varrella on käynnistetty 70-luvun puolivälissä. Vuosi/ kk -75 / 9-76 /1-77 / 9-83 /10-95 / 5-96 /3-97 / 7-99 /3-04 / 2-06 / 8-09 / 3-09 /9 Näkösyvyys m 2,3 2 1,6 1,5 1 0,8 0,8 1, ,2 Väriluku COD P kok N kok Taulukosta voidaan havaita, että näkösyvyys järvessä on madaltunut selvästi. Samoin kemiallinen hapenkulutuksen COD keskimääräiset arvot ovat kasvaneet. Liitteen 4 tutkimustodistusten (näytteenottopvm ) mukaan Siikaveteen virtaavan Kälkäjoen veden kemiallisella hapenkulutuksella COD mitattu humuksen määrä oli 20 mg/l. Humuspäästölukema oli huomattavan korkea siitä huolimatta, että heinäkuu oli sateeton ja virtaama joessa alhainen.
6 3.6 Päästöt vesistöön Vapo Oy:lle myönnetty ympäristölupa perustuu vuosittainen typpi, fosfori- ja kiintoainepäästömääriin, jotka hakija on arvioinut. Kiintoaineen määritys tapahtuu käytännössä lasikuitusuodattimella, jonka tiheys on 1,2 mikronia (puhelin Naslabs Oulu / Tiina Ylipakkala). Huomionarvoista on, että turveteollisuudessa käytettävä suodatintiheys on noin kolme kertaa karkeampi kuin vesinäytteenotossa yleisesti käytettävä 0,4-0,45 mikronin suodatin. Suuressa osassa tutkimuksista partikkelimaisena orgaanisena hiilenä (POC) pidetään sitä osaa alkutilan orgaanisesta kokonaishiilestä, joka pidättyy 0,45 μm läpäisykyvyn suodatinkalvolle. (Burba ym. 1998) Suodattimen keräämä kiintoaine muodostuu sekä orgaanisista että epäorgaanisista hiukkasista. Tästä saatu tulos punnitaan kuiva-aineena, josta sitten saadaan kiintoainekuormitus, joka ilmoitetaan mg/l. Menetelmän ongelma on, että kaikkein vahingollisin vesistön biologista ja fysikaaliskemiallista tilaa pilaava erittäin hienojakoinen orgaaninen ainesosa läpäisee suodattimen eikä näy mittaustuloksissa. Käytännössä kuiva-aineen käyttö määreenä luvituksessa on täysin harhaanjohtavaa, koska se ei paljasta kaikkein vahingollisinta vesistöjä pilaavaa ainesosaa hienojakeisinta veteen liuennutta humusta. Totuudenmukaisempi tapa ilmaista humuksen pitoisuutta on mitata sen määrää kemiallisen hapenkulutuksen COD-arvolla. Humuspitoisuuden lisääntymisen seuraukset ovat leviämässä Siikavedeltä myös Puulaveden eteläisempiin osiin ja näkyvät veden ruskettumisena, näkösyvyyden madaltumisena, kalapyydysten limettymisenä ja lohensukuisten kalojen vähentymisen 3.7 Päästöselvitys tri Lasse Svahnbäck Puulan kalastusalue on tilannut tri Lasse Svahbäckiltä selvityksen, jossa tarkastellaan Havu- ja Pajusuota koskevissa lupaehdoissa ilmoitettuja päästöjä. Lyhennelmä raportista on valituksen liitteenä [1]. Merkittävimmät poikkeamat hakijan ilmoittamien ja selvityksessä ilmenevien päästölukemien välillä liittyvät kiintoaineen ja ravinteiden määriin ja muodostukseen. Selvityksessä tarkasteltuja poikkeamia ovat: 1. Hakijan arvioima nykyinen vesistöön päästettävä kiintoainemäärä on n kg /vuosi, jonka lupapäätöksen ehtojen mukaan pitää puolittua pintavalutuskentän ja kasvillisuuskosteikon käyttöönoton avulla. Tri Svahnbäckin laskelmien mukaan todellinen kokonaiskiintomäärä on noin 10- kertainen verrattuna lupapäätöksessä ilmoitettuun määrään. Tämä tarkoittaa, että luvan perustana olevat kiintoainemäärät pintavalutuskenttä- ja kosteikkopuhdistuksella tulevat olemaan 5,3-7 tonnia/a sijaan olemaan luokkaa tonnia /a. Edellä mainittu tri Svahnbäckin laskelma todellisista kiintoainepäästöistä perustuu laskelmaan, jossa veden orgaanisen aineen kokonaismäärä saadaan kertomalla kemiallinen hapenkulutus COD (Mn) ml/l arvolla 1.6. (väitöstutkimus Lasse Svahnbäck 2007, s 37, viite Tapani Sallantaus, julkaisu 1983 ja J Wartiovaara, julkaisu 1983).
7 2. Lähes kaikki turvetuotannon kuormitus syntyy rankkasateiden aikana, joita sadetilastojen mukaan esiintyy 3-5 kertaa kaudessa. Muutaman kerran kaudessa tapahtuvien näytteidenottojen perusteella tehtävät arviot turvetuotannon vesistökuormituksesta kertovat vain kuivan kauden aikaisten alhaisien valumien ja ainekuormitusten tilanteista. Ylivalumien aiheuttamat päästöt eivät käytännössä näy seuranta-analyyseissä, ja ne voivat vastata jopa 90% vuosittaisista kokonaispäästöistä. 3. Lupahakemuksessa on ainekuormitustietoina käytetty suon koko turvetuotannon kestoiselle ajalle (25-40 v) vain samansuuruisia alueellisia keskiarvotietoja ominaiskuormitusarvoina. Tutkimuksen mukaan Pajusuon sarkaojahuuhtoumat vaihtelevat runsaasti suon turvelaji- ja maatuneisuusominaisuuksien mukaan. Pajusuon turveominaisuudet vaihtelevat kerroksittain vaihtelevina ainehuuhtoumina siten, että ravinne- ja kiintoainepäästöt kasvavat merkittävästi tuotannon jatkuessa (liite 2). 3.8 Pintavalutus- ja kosteikkokenttien toimivuus Havu- ja Pajusuon ympäristölupaehdoissa edellytetään kuivatusvesien käsittelyä kasvillisuuskosteikoilla (Havusuo) ja pintavalutuskentällä (Pajusuo). Pintavalutuskenttien toimivuudesta saatujen kokemusten mukaan kenttien toimivuus on hyvin tapauskohtaista. Joissain tapauksissa pintavalutuskenttien on todettu toimivan jopa kuormituksen lisääjinä (Tukos ym). Kevättulvan aikaan kosteikko ja pintavalutuskenttä ovat vielä jäässä, mikä heikentää oleellisesti niiden toimivuutta. Kuormituspiikit, joita ilmenee tulvien seurauksena, johtuivatpa ne sulamisvesistä tai rankkasateista, ovat erityisen haitallisia vesistössä. Ympäristöluvassa mainitut ominaiskuormitusluvut perustuvat keskiarvoihin, jotka eivät kerro kuormituspiikeistä mitään eivätkä paljoa muustakaan, koska ne ovat liian yleisiä. Havu- ja Pajusuon ympäristölupa perustuu puhdistukseen pintavalutuskentällä ja kosteikoilla, ilman että niiden suodatusominaisuuksista tai ominaispiirteistä on vaadittu mitään tietoa. On täysin arvailujen varassa, miten ne toimivat ja toimivatko ollenkaan. Samanaikaisesti kun tuotannon ja vesistökuormituksen sallitaan jatkua. Viime aikojen tutkimus tukee vaatimusta ja tarvetta selvittää kunkin pintavalutuskentän tai ojitetun kosteikon soveltuvuus tulokselliseksi valumavesien suodattajaksi. Huonoimmillaan pintavalutuskentän tai kosteikon vaikutus voi olla jopa vesistökuormitusta lisäävä. Oulun yliopiston opinnäytetyössä Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely pintavalutuskentillä ja muilla kosteikoilla /Sari Kantonen on tutkittu 21 pintavalutuskentän ja kosteikon toimintaa Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Merkittävä opinnäytetyön havainto on(sivu 84) pintavalutus, kosteikkokenttien pidätysvaikutuksesta on, että samanaikaisesti kun kiintoaineen reduktiot olivat 40 70%,, kemiallisen hapenkulutuksen COD- arvot kasvoivat ja kentän pidätysteho oli
8 negatiivinen! Humuksen määrä alapuoliseen vesistöön näin lisääntyi kentältä liuenneen humuslisäyksen myötä. Oulun yliopiston /Syken raportissa pvm , Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely (TuKos),on on tutkittu ojitetulle turvealueelle perustettua vesiensuojelurakennetta, johon johdetaan vesiä kuten pintavalutuskentille. Raportin tutkimuksista on saatu kemiallisen hapenkulutuksen osalta samansuuntaisia tuloksia Sari Kantosen opinnäytetyössä. Salonnevan, Äijönnevan ja Kapustanevan kosteikkojen pidätyskyky humuksen osalta oli 10-40% negatiivinen (taulukko 26, 27). Raportissa esitetyiksi päätelmiin reduktion huonouteen esitetään liian ohut ja hienojakoinen turvekerros ja tarkoitukseen soveltumaton ojitus. Raportin lopputoteamuksena mainitaan, että: Tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että osa ojitetuille alueille rakennetuista kosteikoista toimii vesiä puhdistavasti ja osassa taas vesienpuhdistuksessa on ongelmia erityisesti fosfaattifosforin suhteen ja myös raudan ja humuksen suhteen. Suunnitellun ojitetun kosteikon alueen ominaisuudet ovat tärkeä tekijä, joka tulee tietää, kun uutta vesienpuhdistuskosteikkoa suunnitellaan. Tiettyjen kriteerien täyttyessä ojitetulle alueelle perustettava kosteikko toiminee niin, että se puhdistaa hyvin valumavesiä. Jos nämä kriteerit eivät täyty, vaarana on kosteikon huono toimivuus, jolloin sieltä voi myös huuhtoutua esimerkiksi fosforia ainakin kosteikon käytön alkuvaiheessa Havu- ja Pajusuon pintavalutus- ja kosteikkokentät Hakijalta ei ole vaadittu selvitystä pintavalutus- tai kosteikkokenttien ominaisuuksista. Näin ollen niiden pidätyskyvystä esim. kiintoaineen ja humuksen osalta ei ole tietoa. Havusuon kosteikot Havusuon kaikki kosteikot on tehty pääasiassa tuotannosta poistuneille alueille tuotantoalueen keskelle ja reunoille. Alueet ovat osittain jo kasvittuneet, osittain eivät. Kosteikot pengerretään ja välipenkereitäkin on sisäpuolella. Valokuvat yllä esittävät Havusuon kosteikkoja kesältä 2011, jolloin ne eivät olleet vielä aivan valmiit, eikä vettä vielä virrannut kosteikoille (kuvat Keski-Suomen ELY).
9 Koska kosteikkokentät on perustettu etupäässä tuotannosta poistuneelle alueelle, voidaan varmuudella päätellä, että turvekerroksen vahvuus kentillä on ohut ja että tuotannosta jäljelle jääneen alimman turvekerroksen maatuneisuus tekee siitä huonosti toimivan. Savolainen ym.1996a, 41- mukaan pintavalutuskentän tärkeimpiä mitoitustekijöitä on turpeen maatuneisuusaste, jonka tulee H1 - H3 ( H1=täysin maatumaton, H2=melkein maatumaton, H3=hyvin heikosti maatunut), Kappaleessa 3.8 mainittuihin tutkimustuloksiin viitaten on mahdollista ja jopa todennäköistä, että kenttien reduktiovaikutus voi olla jopa negatiivinen ja humuksen määrää lisäävä. Pajusuon pintavalutuskenttä Ohjeiden mukaan pintavalutusmenetelmässä puhdistettava vesi johdetaan pinnaltaan koskemattoman suoalueen yli, jolloin sen puhdistuu suon ekosysteemissä luontaisesti tapahtuvien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena (Heikkinen ym. 1994, Heikkinen & Ihme 1995, Heikkinen ym. 1995a, Heikkinen ym. 1995b, Heikkinen ym. 1999, Huttunen ym. 1996). Pajusuon pintavalutuskenttä on tehty suon pohjoispäähän metsäalueelle. Alue on metsäojitettu. Koska Pajusuon kenttä on rakennettu ojitetulle metsäalueelle, se ei täytä pintavalutuskentän luonnontilaisuuden kriteeriä Tutustuminen pintavalutuskenttään Puulan kalastusalueen edustajat tutustuivat pintavalutuskenttään maastokäynnillä Säätila viimeisten kahden vuorokauden aikana oli ollut aurinkoinen ja sateeton, joten kenttää ei kuormittanut suora sadekuorma. Käynnin yhteydessä otetut alla olevat valokuvat kertovat kentän toiminnasta parhaiten. Liitteeseen 5, Kartta pajusuon pintavalutuskenttä, on merkitty kuvia vastaavat paikat maastossa. Pintavalutuskentältä vesistöön lähtevää vettä Kuva 1, pintavalutuskentällä puhdistettua vettä, joka virtaa mittapadon kautta purkuojaan ja edelleen Pieneen Pajulampeen ja lopulta Puulaveteen. Vasemmanpuoleinen kuva esittää purkuputkesta lähtevää vettä. Oikeanpuoleisesta kuvasta (otettu kokoajakaivon sisältä) käy hyvin ilmi, että pintavalutuskentältä lähtevä vesi on erittäin humuspitoista.
10 Kuva 2, pintavalutuskentän reuna, edessä näkyy keräilyoja. Kuten kuvasta näkyy, vesi valuu turvekerroksen yli suoraan keräilyojaan, kun sen tulisi suodattua turvekerroksen läpi. Vastaavanlaisia ylivuotoja oli lukuisissa kohdissa keräilyojan varrella. Kuvasta käy myös ilmi, että turvekerroksen paksuus on vain kymmeniä senttejä, kun sen suositusten mukaan tulisi olla yli 1 m. Kentän kaikki keräilyojat ulottuvat turvekerroksen alapuolelle kivennäismaahan, mikä TUKOS- tutkimuksen mukaan heikentää kentän suodatusominaisuuksia. Kuva 3, keräilyojan alkupää. Suurin osa keräilyojaan tulevasta vedestä näyttää virtaavan suoraan valutuskentän pinnalta eikä suodattavan turvekerroksen läpi. On hyvin todennäköistä, että kentän reduktiovaikutus humuksen ja kiintoaineen osalta on negatiivinen.
11 Kuva 4, pumppaustorni sisältä. Kuvassa näkyvä vesi on käsittelemätöntä suolta tulevaa vettä. Silmämääräisesti arvioiden käsittelemätön vesi on vähemmän humuksen värjäämää kuin pintavalutuskentältä vesistöön lähtevä vesi (kuva 1) Sen perusteella voi päätellä, että pintavalutuskentällä on humuksen määrää lisäävä vaikutus. Kuva 5, Pajusuon ja Kälkäjoen vettä. Maastokäynnin lopulla otettiin vesinäytteet mittapadon alapuolisesta ojasta ja Kälkäjoen alajuoksulta Kangasniementien sillan läheltä. Pintavalutuskentältä purkuojaan lähtevän veden väri oli selvästi tummempaa kuin Kälkäjoen alajuoksulta otettu. Tämä osoittaa sen, että Pajusuolta purkautuva vesi laimenee muista lähteistä tuleviin puhtaampiin vesiin. Tämä osoittaa vääräksi Vapon väittämät, joilla se pyrkii siirtämään syyt Puulavesistön likaamisesta muille toimijoille.
12 4. Yhteenveto Edellä esitettyihin perusteluihin ja näyttöihin viitaten on selvää, että Havusuon ja Pajusuon ympäristölupaehtojen mukaiset toimenpiteen juoksutusvesien puhdistamiseksi humuksen pidättämiseksi eivät vesistönsuojelun kannalta ole riittäviä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että vedet kenttäsuodatusten jälkeen puhdistetaan kemiallisella sakkautuksella, joka on tehokkain keino vähentää nimenomaisesti humuksen määrää. Kemiallisen puhdistuksen käyttö on välttämätöntä myös sen vuoksi, että alueelta ei löydy sellaisia soita, joille voidaan sijoittaa toimiva pintavalutus- tai kosteikkopuhdistamo. Hakijan ilmoittamat ja ympäristöluvan perustana olevat kuivatusvesien kiintoainemäärät eivät edusta kuin murto-osaa todellisista vesistöön juoksutettavista orgaanisten hiukkasten ja kolloidien määristä. Samoin uusimman tutkimustiedon valossa pintavalutus- ja kosteikkokenttien toimiminen on ratkaisevasti riippuvainen tekijöistä, joita ei lupamenettelyssä ole selvitetty. Tämän vuoksi on perusteltua, että hakija velvoitetaan laatimaan aluehallintovirastolle uusi yksilöidympi ympäristölupahakemus, jossa nämä seikat on huomioitu. Hirvensalmella Puulan kalastusalue Kalevi Puukko hallituksen puheenjohtaja. Liitteet: 1. Raporttilyhennelmä / Lasse Svahnbäck 2. Kartta, luoteisen Puulan selät ym 3. Kartta, Vapon tuotantoalueet 4. Tutkimustodistus Kälkäjoki 5. Kartta Pajusuon pintavalutuskenttä
13
Puula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka
LisätiedotPuula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka
LisätiedotTeurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy
1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Kalevi Puukko, hallituksen puheenjohtaja Mikonkatu 5 50100 MIKKELI kalevi.puukko@pp1.inet.fi puh: 044 5505301 Suonteen kalastusalue Y-tunnus-0745696-7 Jukka Manninen,
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
Lisätiedot19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotTurvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven
LisätiedotKosteikot vesienhoidossa
Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta
LisätiedotTURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN
TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotTyppeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus
1 Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 2 Typpi on useimmiten rehevöitymistä rajoittava minimiravinne
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotTOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista
TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,
LisätiedotPuula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy
Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
Lisätiedotkosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)
Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotSuomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus
Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden
LisätiedotValumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila
Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien
LisätiedotPuulan kalastusalue Y-tunnus Mikonkatu MIKKELI. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO
1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Mikonkatu 5 50100 MIKKELI LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO kirjaamo.lansi@avi.fi Viite: LSSAVI/4498/04.08/2014 VAPO OY:n SELVITYS HAVUSUON JA PAJUSUON
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin
LisätiedotKIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10
1 KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 10 Tekninen lautakunta 18.10.2017 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Muut saapuvilla olleet 18.10.2017 klo 17.00 Kunnanviraston kokoushuone
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
Lisätiedotsoveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotHumus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset
Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen sisältö Taustaa humusaineista Tutkimusten
LisätiedotPIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS
PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen vesioikeuden
LisätiedotKUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta
KUULUTUS VARELY/3424/5723/2016 17.5.2018 Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotKeski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuusto, Saarijärvi 6.6.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Seurannan kehittämishankkeista
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
1 PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2010 ASIA HAKIJA Loljunaavan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Keminmaa Vapo Oy PL
LisätiedotTURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua
TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ 18.4.2012 Mari Kangasluoma ja Kari Kainua MITÄ HUMUS ON? Humus on yleisnimitys kasvien, eläinten ja pieneliöiden jäänteiden epätäydellisten hajoamistuotteiden
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotHULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA
HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotEPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma
Kuulutus 1 (2) 24.11.2017 4512/5723/2017 EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Pohjanlumme Ky on EPV Bioturve Oy:n puolesta 9.11.2017 jättänyt Varsinais-Suomen
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotMILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS
PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS EUROFINS AHMA OY Projektinro: 20550 PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotSuomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus
Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2007 ASIA HAKIJA Sarvinevan pohjoisosan turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyä koskeva
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotKeski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 5.10.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Keski-Suomessa
LisätiedotLAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen
LisätiedotLUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON
LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotPuulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu
Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotLausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari
Ympäristölautakunta 42 18.05.2016 Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari YMPL 42 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken
LisätiedotYhteinen Ähtärinjärvi ry:n muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemukseen, joka koskee Ruokosuon turvetuotantoaluetta Ähtärissä. Dnro LSSAVI/6510/2016
1 Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemukseen, joka koskee Ruokosuon turvetuotantoaluetta Ähtärissä. Dnro LSSAVI/6510/2016 1. Taustatietoja Uusia ympäristölupia myönnettäessä
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen
Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus Puulaseminaari 18.2.2014 Miksi erillinen hanke? Kansalaisten huoli Puulan länsiosan vedenlaadusta Puula ei ole painopistealueena Etelä-Savon ely-keskuksen
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotTURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).
LisätiedotKonnonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Karstula ja Kyyjärvi
PÄÄTÖS Nro 86/09/1 Dnro ISY-2009-Y-25 Annettu julkipanon jälkeen 11.9.2009 ASIA Konnonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Karstula ja Kyyjärvi LUVAN HAKIJA Turvetuote Peat Bog Oy Soinintie 2008 40500
LisätiedotLausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.
Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotVaasan hallinto-oikeus
Vaasan hallinto-oikeus Päätös 1(5) Antopäivä Päätösnumero 29.6.2018 18/0259/1 Diaarinumero Asia Muutoksenhakija Luvan hakija Valitus ympäristölupa-asiassa X ja kumppanit avoin yhtiö, Evijärvi Y Oy, Kauhava
LisätiedotVESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.
VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.2016 Riitta Ikäheimo 8.12.2016 1 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet
LisätiedotTurvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta
Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2007 ASIA HAKIJA Pohjoisnevan turvetuotantoa koskevan Länsi Suomen ympäristölupaviraston
LisätiedotVAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ. Vastaanottaja Vapo Oy
Vastaanottaja Vapo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liite 5 Päivämäärä 8.3.2013 VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotJätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen
Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotTurvetuotannon sijoittaminen
Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotRISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017
TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
Lisätiedot