KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA 2013

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA JOHDANTO Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP) sen käynnistymisestä vuonna 1994 alkaen. Suomi hyötyy merkittävästi osallistumisesta, sillä se antaa mahdollisuuden osallistua yhteisiin turvallisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamiseen sekä kehittää puolustusta, puolustusvoimien yhteistoimintakykyä ja suorituskykyjä. Naton kanssa tehtävä yhteistyö on osa Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (2012) linjaamaa syventyvää kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Yhteistyö kattaa laaja-alaisesti toimintaa niin sotilas- kuin siviilisektoreillakin. Nato pitää yhteistyötä kumppaneiden kanssa merkittävänä osana toimintaansa. Suomi osallistuu aktiivisesti kumppanimaille avoinna olevaan yhteistyöhön sekä kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämiseen. Yhteistyön perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan. Suomen kannalta on tärkeää, että Suomella on jatkossakin mahdollisuus tiiviiseen dialogiin sekä yhteistyön edelleen kehittämiseen Naton kanssa Suomea kiinnostavilla osa-alueilla, kuten puolustuskyvyn vahvistamisessa, kriisinhallintaoperaatioissa ja suorituskykyjen kehittämisessä. Tässä muistiossa esitetään yhteenveto kumppanuustoiminnan vuoden 2013 keskeisistä tapahtumista, merkittävistä kehityslinjoista ja tulevaisuuden tavoitteista. Kertomusvuonna 2013 kumppanuustoimintaan osallistuivat Suomessa ulkoasiainministeriö, puolustusministeriö, puolustusvoimat, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä huoltovarmuuskeskus. Valtionhallinnon kertomuksen on koonnut ulkoasiainministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. 2. YLEISTÄ KUMPPANUUSTOIMINNASTA 2.1. Kertomusvuoden keskeisiä tapahtumia Ulkoministeri Tuomioja osallistui Naton ISAF-operaatioon osallistuvien kumppanimaiden ulkoministerikokoukseen Suomen ja Naton väliset säännölliset virkamiestason konsultaatiot siirtyivät vuoden 2014 tammikuuhun aikataulusyistä. Puolustusministeri Carl Haglund osallistui ISAF-puolustusministerikokouksiin Brysselissä ja Ministeri Haglund osallistui ISAF-puolustusministerikokouksen lisäksi ISAF-operaation Pohjoisen komentoalueen (RC North) valtioiden puolustusministeritapaamiseen. Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen osallistui kertomusvuonna kahteen ISAF-maiden asevoimien komentajien kokoukseen tammikuussa ja 1

2 toukokuussa sekä kesäkuussa sotilaalliseen kumppanuuskonferenssiin (Strategic Military Partnership Conference SMPC) Tukholmassa. Naton strategisen transformaatioesikunnan (ACT) varakomentaja (DSACT) kenraali Bieniek vieraili Suomessa ja tapasi puolustushallinnon edustajia. Naton Euroopan joukkojen varakomentaja (DSACEUR) kenraali Shirreff vieraili Suomessa ACT:n edustaja prikaatinkenraali de Gramont osallistui kutsuttuna Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministerikokoukseen Helsingissä Suomella oli kertomusvuoden lopussa kolme lähetettyä virkamiestä Naton sihteeristössä osana kumppanuusyhteistyötä (Voluntary National Contribution) poliittisten asioiden ja turvallisuuspolitiikan osastolla, operaatio-osastolla ja uusien uhkien osastolla. Vuonna 2013 myös valmisteltiin kahden henkilön lähettämistä Virossa toimivaan Naton kyberosaamiskeskukseen vuonna Naton komento- ja virastorakenteessa kumppanimaille avoimissa tehtävissä työskenteli vuonna 2013 kahdeksan suomalaista upseeria. Lisäksi Suomella oli vuoden 2013 lopussa neljä sotilasta Unkarissa Pápan tukikohdassa osana SAC-järjestelyn (Strategic Airlift Capability) monikansallista ilmakuljetusyksikköä Kumppanuustavoitteet Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012 linjaa, että Suomi syventää kansainvälistä puolustuspoliittista yhteistyötään. Naton kanssa tehtävä suorituskyky-yhteistyö on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin (Planning and Review Process, PARP) kumppanuustavoitteiden avulla kehitetään Suomen puolustusta, puolustusvoimien suorituskykyjä ja valmiuksia osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. PARP on tärkein instrumentti Suomen puolustusvoimien suorituskykyjen ja yhteensopivuuden kehittämisessä. Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittäminen tapahtuu käytännössä puolustusvoimien kehittämisohjelmassa, jossa huomioidaan täysimääräisesti monikansallinen suorituskykyyhteistyö. Kumppanuustavoitteet sisältävät kattavasti puolustusvoimien kehittämisohjelmakokonaisuuden, millä varmistetaan suorituskykyjen kustannustehokas kehittäminen. Kertomusvuonna Suomi jatkoi edelleen osallistumistarpeiden tarkastelua Naton monikansallisiin ns. Smart Defence -hankkeisiin. Suomi osallistui myös Ruotsin johtaman Naton Connected Forces Initiative neuvoa-antavan kumppanityöryhmän toimintaan (CFI Task Force) ja aloitti pohdinnan mahdollisesta työryhmän johtajuudesta Ruotsin jälkeen syksyllä Kertomusvuonna jatkettiin isäntämaatukea (Host Nation Support, HNS) koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding, MoU) valmistelua. Vuonna 2013 PARP-prosessissa Nato teki Suomesta maa-arvion, joka perustui Naton edellisenä vuonna tekemään PARP-kyselyyn.Suomen kahdenväliset PARP-neuvottelut järjestettiin Helsingissä ja monenvälinen kuuleminen Naton päämajassa Harjoitus-, koulutus- ja arviointitoiminta 2

3 Suomi kehittää puolustusvoimien suorituskykyjä osallistumalla Naton ja sen jäsenmaiden järjestämään koulutus-, harjoitus- ja evaluointitoimintaan. Puolustusvoimat osallistui vuoden 2013 aikana yhteensä 66 kansainväliseen harjoitukseen, joista 13 toteutettiin Naton puitteissa. Suomi osallistui myös Naton nopean toiminnan joukkojen (Nato Response Force, NRF) pääsotaharjoitukseen (Steadfast Jazz) marraskuussa 2013 esikuntaupseereilla. NRFharjoituksista saadut kokemukset olivat myönteiset. NRF on muodostunut yhä keskeisemmäksi eurooppalaisten asevoimien suorituskykyjä kehittäväksi työkaluksi, ja sen hyödyntäminen kehittää merkittävällä tavalla myös Suomen puolustusvoimien valmiuksia. Kansainvälisiin harjoituksiin osallistumisen keskeisenä tavoitteena on kehittää ja todentaa joukkojen suorituskykyjä ja yhteensopivuutta. Osaan harjoituksista sisällytetään suomalaisjoukkojen tai niiden osien suoritus- ja yhteistoimintakyvyn arviointi Naton neliportaisen OCC-arviointiprosessin (Operational Capabilities Concept) mukaisesti. Arvioinnit antavat Suomelle riippumattoman palautteen suorituskykymme tasosta ja kansainvälisestä vertailtavuudesta. Vuonna 2013 toteutettiin arviointi maavoimien jääkärikomppanialle ja uusintaarviointi ilmavoimien hävittäjäosastolle. Uutena yksikkönä arviointiprosessin aloitti maavoimien pioneerikomppania. Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan NRF-joukkoja täydentävään toimintaan osoittamalla suorituskykyjä määräajaksi NRF:n joukkopooliin (Response Forces Pool, RFP). Toimintaan osallistutaan suunnitelmallisesti samoilla joukoilla, jotka on ilmoitettu niin EU:n, YK:n kuin Natonkin käyttöön. Vuonna 2013 joukkopoolissa oli maavoimien erikoisoperaatio-osasto ja vuonna 2014 ilmavoimien valmiusyksikkö. Vuodeksi 2015 joukkopooliin osoitettavaksi on ilmoitettu merivoimien rannikkojääkärikomppania, vuodeksi 2016 maavoimien helikopteriyksikkö ja maavoimien jääkärikomppania/-yksikkö sekä vuodeksi 2017 merivoimien miinantorjunta-alus ja maavoimien suojelun erikoisosasto. Kertomusvuonna Suomi valmistautui vuonna 2014 Islannissa toteutettavaan pohjoismaiseen ilmavoimaharjoitukseen (Iceland Air Meet 2014). Harjoitus järjestettiin Norjan Islannin ilmavalvontaa koskevan Naton valmiusvuoron yhteydessä tammi-helmikuussa Suomi osallistuu kumppanimaana Naton koulutus- ja harjoitustoiminnan kehittämiseen. Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (PVKVK) järjestää vuosittain kansainvälisiä koulutustapahtumia, jotka ovat avoimia EU-, Nato- ja kumppanimaille. Vuoden 2013 aikana PVKVK jatkoi yhteistyötä NATO Schoolin kanssa järjestämällä operatiivisen tason esikuntaupseerikurssin Tuusulassa. Lisäksi järjestettiin muita kumppaneille avoimia kursseja. Suomi suhtautuu myönteisesti pyyntöön osallistua kumppanimaana Naton koulutusjärjestelmän kehittämiseen ja tähän liittyen toimimiseen koordinointiroolissa kumppanimaille suunnattavaan kriisinhallinta- ja rauhanturvakoulutuksen (Peace Support Operations, PSO) suunnittelussa. Asian käsittely Natossa jatkuu. Muun harjoitustoiminnan osalta ulkoasiainministeriö koordinoi kansallisia CMX14- kriisinhallintaharjoitusta koskevia valmisteluja. Suomi on osallistunut harjoitukseen jo viisi kertaa. Suomi osallistui myös kyberyhteistyötä testaavaan Cyber Coalition harjoitukseen Hankeyhteistyö 3

4 Suomi jatkoi yhteistyön tiivistämistä Naton alaisten virastojen kanssa, Naton virastouudistuksen aiheuttamia muutoksia ennakoiden. Naton johtamisjärjestelmäviraston (NC3A) kanssa yhteistyötä jatkettiin vuonna 2009 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta. Suomen ja Naton logistiikkaviraston (NSPA) välinen yhteistyö tiivistyi vuonna Kertomusvuonna on syntynyt laaja yhteistyöverkosto, jonka avulla Suomi pystyy aikaisempaa tehokkaammin hyödyntämään NSPA:n suorituskykyä kaikissa puolustushaaroissa. Suomi liittyi vuonna 2013 NSPA:n Operational Logistics Support Partnership (OLSP) ohjelman täysjäseneksi. OLSP tarjoaa palveluita kriisinhallintaoperaatioissa. Vuonna 2014 tavoitteena on ottaa käyttöön uusia yhteistyöalueita, joilla voidaan lisätä huoltovarmuutta, kustannustehokkuutta ja kansainvälistä yhteensopivuutta. Myös yhteistyötä Naton osaamiskeskusten kanssa jatkettiin. Saksan Kielissä sijaitsevassa Naton matalanvedenalueen osaamiskeskuksessa työskenteli kertomusvuonna suomalainen upseeri komennusperusteisesti. Suomi teki yhteistyötä myös Tallinnassa sijaitsevan Naton kyberturvallisuuteen erikoistuneen osaamiskeskuksen kanssa mm. harjoitustoiminnassa. Kertomusvuonna aloitettiin ilmatilannekuvan vaihtamista koskeva yhteistyö (Air Situation Data Exchange, ASDE) Suomen, Baltian maiden ja Naton kesken sekä jatkettiin valmisteluja Norjan ja Ruotsin suunnan osalta. Järjestelyllä mahdollistetaan pohjoismainen, Itämeren ja Baltian alueen ilmatilannekuvayhteistyö. Suomi osallistui Naton ja EU:n puitteissa toteutettavaan helikopteriyhteistyöhön, mukaan lukien monikansallinen helikopterirahasto, jolla pyritään korjaamaan kriisinhallintaoperaatioiden helikopteripuutteita. Suomen vuoden 2013 maksuosuus käytettiin afgaanipilottien kouluttamiseksi. Tätä hanketta Suomi vie eteenpäin muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomi jatkoi kertomusvuonna osallistumista Natosta muodollisesti erilliseen 12 maan yhteistyöhankkeeseen, jolla vahvistetaan strategista ilmakuljetuskykyä (Strategic Airlift Capability, SAC). Hankkeeseen osallistuvien maiden yhteiskäytössä on kolme C-17 Globemaster -kuljetuskonetta. Suomen osuus on 100 lentotuntia vuodessa, joista käytettiin 75 % ISAF- operaation ja 25 % UNIFIL- operaation huoltolentoihin. Yhteistyö käynnistyi vuonna Kertomusvuonna Suomi päätti tukea Jordanian kumppanuusrahastoa eurolla ja tuki Building Integrity-rahaston toista vaihetta eurolla. Jordanian rahaston tarkoituksena on tukea naisten rekrytointia ja gender-koulutusta Jordanian armeijassa sekä naisten koulutukseen erikoistunutta osaamiskeskusta. Naton temaattinen Building Integrity -kumppanuusrahasto tähtää puolustussektorin korruption vähentämiseen tukemalla kohdemaiden hyvän hallinnon kehittämistä työkalujen, koulutuksen ja valmennuksen avulla. Hankkeen käynnissä olevassa toisessa vaiheessa toteutetaan ja kehitetään edelleen ensimmäisessä vaiheessa luotuja työkaluja. Hanke toimii pääosin Afganistanissa, Kaakkois-Euroopassa ja Ukrainassa, mutta myös esim. Kolumbia on liittymässä ohjelmaan. Building Integrity-hanke on ollut käynnissä vuodesta 2008 asti ja se siirtyi toiseen vaiheeseensa vuonna Suomi on rahoittanut hanketta myös aikaisempina vuosina. 4

5 Suomi jatkoi osallistumistaan Nato-Venäjä-neuvoston (Nato-Russia Council, NRC) huumeiden vastaiseen koulutusohjelmaan. Suomalaisten kouluttajien osallistuminen koulutustilaisuuksiin ei kuitenkaan toteutunut kertomusvuonna. 3. KANSAINVÄLINEN KRIISINHALLINTA 3.1. Operaatio-osallistuminen Keskeistä Suomen kumppanuusyhteistyössä on osallistuminen Naton kriisinhallintaoperaatioihin. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi osallistuminen kriisinhallintaan parantaa Suomen omaa turvallisuutta sekä kasvattaa kansallisia suorituskykyjä ja kokemusta kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen. Natolla oli kertomusvuonna käynnissä neljä operaatiota: Afganistanin ISAF-operaatio (International Security Assistance Force), Kosovon KFOR-operaatio (Kosovo Force), terrorisminvastainen Active Endeavour operaatio Välimerellä sekä merirosvouksen vastainen Ocean Shield operaatio Somalian rannikolla. Suomi jatkoi kertomusvuonna osallistumistaan ISAF- ja KFOR-operaatioihin. Suomen ISAF-osallistumisen painopiste oli vuonna 2013 Ruotsin johtamassa pohjoismaisbaltialaisessa (Ruotsi, Suomi, Norja ja Latvia) transition tukiyksikössä Mazar-e-Sharifissa Pohjois-Afganistanissa (NB TSU, Nordic Baltic Transition Support Unit). Suomen osallistumisen taso säädetään vaiheittain operaation tarpeita ja olosuhteita vastaavaksi siten, että vahvuus laskee vaiheittain. Vuoden 2013 lopussa suomalaisen joukon vahvuus oli noin 110 sotilasta. Afganistanin turvallisuusjoukkojen neuvonannon ja kouluttamisen ohella Suomen tuessa Afganistanille painottuivat kokonaisvaltaisen ajattelun mukaisesti kasvava kehitysyhteistyö ja EU:n siviilikriisinhallinta EUPOL Afganistan -operaation kautta. Eduskunnan maaliskuussa 2012 hyväksymässä Afganistan-selonteossa todetaan, että Suomi suhtautuu myönteisesti mahdolliseen Naton suunnittelemaan, koulutustoimintaan keskittyvään ISAF:in seuraajaoperaatioon. Marraskuun 2013 linjauksen mukaisesti Suomi suunnittelee osallistuvansa Afganistanin Resolute Support -operaatioon noin 80 sotilaalla. Kertomusvuonna Suomi osallistui potentiaalisena kumppanimaana aktiivisesti Resolute Support -operaation suunnitteluun Natossa. Uusi operaatio pyritään käynnistämään , ja se keskittyisi Afganistanin turvallisuusjoukkojen koulutukseen, tukeen ja neuvonantoon institutionaalisella ja alueellisella tasolla. Suomen tehtävät ja osallistumisen tarkka vahvuus päätetään erikseen Naton suunnittelun edetessä. Vuonna 2013 Suomen tuki Naton hallinnoimaan afgaaniarmeijan vapaaehtoisrahastoon (ANA Trust Fund) oli 1,5 miljoonaa euroa. Suomen kokonaistuki Afganistanin turvallisuusjoukoille mukaan lukien YK-järjestelmän kautta kanavoitava poliisisektorin LOTFA-rahoitus oli yhteensä 6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi osa Suomen tukemasta Naton Building Integrity kumppanuusrahaston toiminnasta suuntautui vuonna 2013 Afganistaniin. Kertomusvuoden aikana Afganistanissa toimi yksi henkilö neuvonantajatehtävissä. Neuvonantaja oli sijoittunut Saksan siviiliedustajan toimistoon Pohjois-Afganistanissa. Kosovon KFOR-operaatiossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kertomusvuoden aikana. Nato tukee Kosovon turvallisuusviranomaisia yhteydenpidon ja neuvonantotoiminnan kautta. KFOR-operaation vahvuuden laskemista on tarkoitus jatkaa turvallisuustilanteen salliessa. 5

6 Suomi ei tehnyt kertomusvuoden aikana muutoksia osallistumiseensa. Kertomusvuonna Kosovossa palveli noin 20 suomalaista sotilasta. Suomi on kumppanimaana ja operaatiokumppanina toiminut aktiivisesti Naton kriisinhallintaoperaatioita koskevassa suunnittelussa. Suomi on myös pitänyt kautta linjan esillä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä ja edistänyt niiden integroimista osaksi Naton operaatiosuunnittelua. Suomi on korostanut päätöslauselman 1325 huomioon ottamista kriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta käydyssä keskustelussa Naton sisällä. Keväällä 2013 suomalaisasiantuntija osallistui päätöslauselman 1325 toimeenpanoa Naton kriisinhallintaoperaatioissa koskevan selvityksen laadintaan. Suomi on myös rahoittanut 1325-asiantuntijan Afganistanin ISAF-operaation päämajaan Kabulissa Siviilikriisinhallinta Suomi on lähettänyt siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita myös Naton alaisiin toimintoihin. Nato on pyytänyt jäsenmailta ja kumppanimailta ehdokkaita asiantuntijapooleihin, jotka koostuvat mm. turvallisuussektorin, hyvän hallinnon ja korruption vastaisen toiminnan asiantuntijoista. Tehtävät voivat sisältää konsultointia, selvitystyötä, koulutusta tai mentorointia sekä Naton päämajassa että kumppanimaissa tai operaatioalueilla. Poolien kautta Nato ei ole rakentamassa varsinaisesti siviilikriisinhallintaa vaan vahvistamassa omien toimiensa nivoutumista kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Suomalaisia tässä poolissa on viisi, joista kaksi osallistui vuonna 2013 COMPASS-poolin Comprehensive Approach Specialist Support (COMPASS) - kurssille Hollannissa. 4. SIVIILIVALMIUSTOIMINTA Siviilivalmiustoimintaan liittyvää työtä tehdään Naton siviilivalmiussuunnittelukomiteassa sekä sen alaisuudessa toimivissa sektorikohtaisissa alaryhmissä. Suomi toimii aktiivisesti tässä yhteistyössä. Alaryhmät ovat pelastuspalveluryhmä, teollisuus- ja viestintäryhmä, maa-, meri- ja ilmasektoreihin jakautuva kuljetusryhmä sekä ruoka- ja lääkintäsektoreihin jakautuva terveysryhmä. Siviilivalmiustoiminnassa painotetaan yhä enemmän siviilipuolen konkreettista tukea Naton puolustussuunnittelulle. Erityisesti panostusta kohdistetaan energiaturvallisuuteen, CBRN-varautumiseen (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat), kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen, ohjuspuolustuksen tukemiseen sekä kyberpuolustukseen liittyvään työhön. Siviilivalmiussuunnittelukomitean alaryhmät ovat nimenneet kukin vastuualueeltaan kansallisia siviiliasiantuntijoita, joiden tietotaitoa Nato voi tarvittaessa käyttää. Vuonna 2013 Suomesta oli nimettynä 13 kansallista siviilisektorin asiantuntijaa. Näiden kansainvälisesti verkottuneiden asiantuntijoiden kokemukset sekä tietotaito tarjoavat Suomen omalle siviilivalmiustyölle merkittäviä hyötyjä. Ulkoasiainministeriö järjestää kahdesti vuodessa siviilivalmiussektorin kansallisten yhteistyötahojen kokouksen, jossa käsitellään Naton siviilisektoriin liittyviä ajankohtaisia asioita, Suomen tavoitteita siviilivalmiustoiminnassa sekä tulevia kansallisen tason linjauksia ja toimenpiteitä. Nämä kokoukset pidettiin kesä- ja marraskuussa ja niihin kutsuttiin myös kansalliset siviiliasiantuntijat. Liikenteen turvallisuusvirasto osallistui tarkkailijana Naton fyysisen liikenteen yhteyshenkilöiden ja asiantuntijoiden koordinaatiokokoukseen. 6

7 4.1. Siviilivalmiussuunnittelukomitea (Civil Emergency Planning Committee CEPC) Suomen kansallisena edustajana Naton siviilivalmiussuunnittelukomitean (CEPC) täysistunnoissa toimii sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja ja varaedustajana huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja. Ylijohtaja Pentti Partanen osallistui siviilivalmiuskomitean kevään täysistuntoon Brysselissä ja hänen seuraajansa Esko Koskinen syksyn täysistuntoon Komitean työkokouksissa Suomea edustaa Suomen Nato-edustustossa työskentelevä huoltovarmuuskeskuksen rahoittama erityisasiantuntija Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskus (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC) Suomi on jatkanut vakiintunutta yhteistyötä Naton euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksen EADRCC:n kanssa. Tärkein yhteistyökohde ovat harjoitukset, mutta suomalaisia on myös käytetty asiantuntijoina toiminnan suunnittelussa. Sisäministeriön pelastusosaston ja kriisinhallintakeskuksen edustajat osallistuivat EADRCC:n Makedoniassa järjestämään Lessons Learned from Operations and Exercises - konferenssiin. Lisäksi Helsingin pelastuslaitoksen edustaja osallistui EADRCC:n Naton päämajassa järjestämään harjoitukseen Valko-Venäjällä vuonna 2014 pidettävien jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen turvaamiseksi Pelastuspalvelutyöryhmä (Civil Protection Group) Sisäministeriön alainen kriisinhallintakeskus (CMC) on jatkanut osallistumistaan Non Binding Guidelines eli NBG-projektin työskentelyyn. Kriisinhallintakeskus on Naton alueellinen CBRNkoulutuskeskus. Kriisinhallintakeskuksen asiantuntija osallistui luennoitsijana ja arvioitsijana Tšekissä , Saksassa ja Bulgariassa järjestetyille Introduction to the International CBRN Training Curriculum -kursseille. Lisäksi Kriisinhallintakeskus järjesti Kuopiossa Naton alueellisten CBRN-koulutuskeskusten kouluttajien työpajan ja johtajien ja asiantuntijoiden kokouksen Sisäministeriö on osallistunut aktiivisesti pelastuspalveluryhmän työhön ja alan seminaareihin ja koulutukseen. Sisäministeriön pelastusosaston edustaja esitteli valmiussuunnittelua isäntämaan tukitoimenpiteisiin liittyen työryhmän seminaarissa kesäkuussa 2013 Sarajevossa ja esitteli marraskuussa Naton päämajassa Suomessa järjestettyjen jääkiekon MM-kilpailujen turvallisuusjärjestelyjä. Pelastuspalveluryhmässä on neljä suomalaista siviiliasiantuntijaa Teollisuus- ja viestintätyöryhmä (Industrial Resources and Communications Services Group) Naton tietoliikennetyöhön osallistumisessa keskeisenä tavoitteena oli seurata sähköisen viestinnän ja postitoimialan valmiussuunnittelun kehittymistä ja vaikuttaa aktiivisesti alalla tapahtuvaan päätöksentekoon. Lisäksi Suomessa on parannettu tiedottamista huoltovarmuusorganisaation tietoyhteiskuntasektorin sekä sen poolien suuntaan. Viestintätyöryhmän toiminnassa on nähty merkkejä siitä, että kumppanuuskokoonpanossa tehtävä työ on vähentynyt. 7

8 Ryhmän teollisuussektorin toimintaan osallistumisessa keskeisinä tavoitteina olivat Naton huoltovarmuuskysymysten seuraaminen ja osallistuminen niiden kehittämiseen, sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyvien asioiden seuraaminen. Teollisuuden osalta tärkeitä ovat myös huoltovarmuuteen liittyvät priorities and allocations -järjestelyt. Jatkossakin keskitytään teollisuuden ohjausjärjestelmien haavoittuvuuksien seurantaan. Suomen kokousedustajina teollisuus- ja viestintäryhmässä toimivat huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat ja ryhmässä on kolme suomalaista siviiliasiantuntijaa Kuljetustyöryhmä (Transport Group) Maakuljetuspuolella keskityttiin kokonaisvaltaisesti ISAF-operaation huolto- ja purkureitteihin sekä yleisen tason logistisiin kysymyksiin. Suomen kokousedustajana toimi huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija. Siviili-ilmailun puolella pääpaino oli ISAF-operaation huolto- ja purkureittien lisäksi siviilisotilasyhteistyön kehittämisessä. Suomen kokousedustajana toimi Finnair Cargon edustaja. Merikuljetuspuolella käsiteltiin mm. merirosvouksen vastaista toimintaa sekä merirosvoudelle alttiiden kuljetusreittien turvaamista, Pohjanmeren ja Itämeren tiukentuvien päästörajojen vaikutuksia kuljetuskustannuksiin ja alusten saatavuuteen, LNG-kuljetusten ja -alusten turvallisuutta sekä LNG:tä tulevaisuuden polttoaineena. Merikuljetussektorilla Suomen kokousedustajana toimi Liikenneviraston meriliikenneyksikön päällikkö. Kuljetusryhmä kokoontui vuoden aikana sektorikohtaisesti kaksi kertaa ja siinä on neljä suomalaista siviiliasiantuntijaa Lääkintä, maatalous- ja elintarvikehuoltotyöryhmä (Joint Health, Agriculture and Food Group) Suomen yhteyksiä lääkintä-, maatalous- ja elintarvikesektorin asiakokonaisuuksia käsittelevään työryhmään hoitavat maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteyshenkilöt sekä Suomen Nato-edustusto. Ryhmässä on kaksi suomalaista asiantuntijaa. Toiminta käsittelee laaja-alaisesti elintarvike- ja lääkintähuoltoon liittyvää varautumista. Lähtökohtaisesti ryhmässä pyritään tehostamaan siviili-sotilasyhteistyötä. Vuonna 2013 painopisteinä olivat elintarviketurvallisuus ja varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin; tulvat, maanjäristykset, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus sekä niistä aiheutuvat ongelmat kriisialueiden ruoantuotantoon ja kansanterveyteen. Ryhmä on kiinnittänyt huomiota kriisitilanteiden lääkinnällisiin johtamisjärjestelmiin, joihin osallistuu useita kansainvälisiä organisaatioita. Siviilinäkökulmasta painopisteenä on ollut jälleenrakennuskohteiden terveydenhuoltojärjestelmien kehittäminen. Lisäksi ryhmä on panostanut erilaisten harjoitusten järjestämiseen. Ryhmä antaa neuvoja ja suosituksia maatalous- ja terveydenhuoltoalan kriisinhallinnassa sekä toimii valmiussuunnittelun yhteistoimintaelimenä. Terveys-, maatalous- ja elintarvikeryhmä 8

9 tekee Naton sotilassuunnittelun lisäksi yhteistyötä myös muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa mm. WHO, FAO ja World Food Programme. Työryhmä tarjoaa tietoa Naton ja toimintaan osallistuvien, erityisesti EU:n ulkopuolisten maiden valmiussuunnittelu- ja varautumisjärjestelmistä. Ryhmästä saa tietoa kriisialueiden elintarvikehuollosta ja -turvallisuudesta sekä terveydenhuollon toimintamalleista ja myös EU:n ulkopuolisten maiden valmiusjärjestelmistä. Lääkintä-, maatalous- ja elintarvikehuoltotyöryhmä piti vuonna 2013 kevät- ja syyskokouksen. 4.7 Polttoainekomitea (Petroleum Committee) Naton polttoainetyöryhmä käsittele poltto- ja voiteluaineisiin liittyvää standardisointia. Komitea valmistelee mm. yhteen yhteiseen lentopolttoainestandardiin siirtymistä (nk. Single Fuel Concept). Suomen kokousedustajana polttoainekomiteassa toimii huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija Uudet uhat: kyberpuolustusalan yhteistyö Kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa linjatulla tavalla Suomi vahvistaa kansallista kyberturvallisuuttaan myös toimimalla aktiivisesti ja tehokkaasti kyberturvallisuuden kannalta keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa ml. EU, Nato, YK, ETYJ ja OECD. Suomen tavoitteena on kehittää yhteistyötä, jolla säästetään kansallisia resursseja sekä tehostetaan kansallisen suorituskyvyn kehittämistä. Yhteistyö Naton kanssa kyberturvallisuuden alalla käynnistyi varsinaisesti marraskuussa Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) kumppanuustavoitepaketissa vuosille on asetettu myös kyberturvallisuutta koskevia tavoitteita esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistyö sekä koulutus- ja harjoitustoiminta. 9