ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Maria Riihelä

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Maria Riihelä Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 4/2011 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna 2010 Valiokunnille lähetetään oheisena perustuslain 97 :n nojalla muistio Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna Yksikön päällikkö Outi Holopainen

2 ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö MUISTIO KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA NATON RAUHANKUMPPANUUTEEN VUONNA JOHDANTO Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP) sen käynnistymisestä vuodesta 1994 lähtien. Osallistumisesta on Suomelle merkittävää hyötyä, sillä se antaa esimerkiksi mahdollisuuden kehittää kansainvälistä yhteensopivuutta, tietotaitoa sekä tuo Suomelle kokemusta kansallisen puolustuksen kehittämiseen mm. erilaisten kriisinhallintaharjoituksiin ja operaatioihin osallistumisen myötä. Kertomusvuonna 2010 rauhankumppanuustoimintaan osallistuivat Suomessa ulkoministeriö, puolustusministeriö, puolustusvoimat, sisäministeriö, rajavartiolaitos, liikenne- ja viestintäministeriö, huoltovarmuuskeskus sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Valtionhallinnon kertomuksen on koonnut ulkoasiainministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Naton yhteistyö kumppanuusmaiden kanssa on yhä aktiivisempaa ja Nato pitää yhteistyötä merkittävänä osana toimintaansa. Suomi osallistuu aktiivisesti kumppanimaille avoinna olevaan yhteistyöhön sekä kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämiseen. Yhteistyön perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan. Kumppanuustoiminnan periaatteita uudistettiin Naton huippukokouksessa marraskuussa 2010 ja Naton ulkoministerikokouksessa huhtikuussa Suomen kannalta on tärkeää, että uudistukset mahdollistavat tiiviin dialogin sekä yhteistyön jatkumisen ja edelleen kehittämisen Naton kanssa Suomea kiinnostavilla osa-alueilla, kuten kriisinhallintaoperaatioissa ja suorituskykyjen kehittämisessä. Myös siviilivalmiusyhteistyön rakenteita on uudistettu. Tässä muistiossa esitetään yhteenveto rauhankumppanuustoiminnan vuoden 2010 keskeisistä tapahtumista, merkittävistä kehityslinjoista sekä tulevaisuuden tavoitteista kumppanuustoiminnalle. 2. YLEISTÄ RAUHANKUMPPANUUSTOIMINNASTA 2.1. Kertomusvuoden keskeisiä tapahtumia Naton yhteistyö kumppanimaiden kanssa on yhä aktiivisempaa, ja Nato pyrkii lisäämään yhteistyötä laajentamalla kumppanuuspolitiikkaansa koskemaan ns. globaaleja kumppaneita. Suomi seuraa aktiivisesti järjestön toiminnassa ja tehtävissä tapahtuvaa kehitystä ja kehittää osallistumistaan Naton kumppanuustoimintaan. Tavoitteena on edelleen parantaa edellytyksiä päästä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aktiivisesti mukaan Suomea koskettavien asioiden valmisteluun ja suunnitteluun. Tämä koskee erityisesti kriisinhallintaoperaatioita ja -harjoituksia. Osallistumista ajatellen on myönteistä, että Nato ottaa toiminnassaan huomioon kumppani- ja yhteistyömaiden asettamat erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeet. Suomella oli kertomusvuonna useita korkean tason tapaamisia Naton kanssa. Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen teki ensivierailunsa Suomeen pääsihteerinä tavaten tasavallan presidentti Tarja Halosen, ulkoministeri Alexander Stubbin, puolustusministeri Jyri Häkämiehen ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistön. Vierailunsa yhteydessä Fogh Rasmussen osallistui kokonaisvaltaista kriisinhallintaa käsittelevään seminaariin, jonka Suomi järjesti yhdessä Ruotsin kanssa. Seminaarin järjestämisestä oli sovittu vuonna 2009 Naton kanssa ja se liittyi Naton strategisen konseptin uudistamistyöhön. Lisäksi Suomi on tuonut esiin omia näkemyksiään Naton kumppanuuksien kehittämisestä muun muassa ulkoasiainministerin yhteydenpidolla Naton pääsihteeriin. Ulkoministeri Stubb tapasi Fogh Rasmussenin Brysselissä

3 Suomi osallistui Naton huippukokouksen yhteydessä järjestettyyn ISAF-maiden kokoukseen tasavallan presidentti Tarja Halosen johdolla. Mukana valtuuskunnassa olivat ulkoministeri Stubb ja puolustusministeri Häkämies. Kokouksessa käsiteltiin turvallisuusvastuun siirtoa Afganistanissa. Puolustusministeri Häkämies osallistui lisäksi Naton puolustusministerikokouksien yhteydessä järjestettyihin ISAF-maiden kokouksiin ja sekä KFOR-maiden kokoukseen Naton korkean tason sotilasseminaari Strategic Military Partner Conference (SMPC) järjestettiin Suomessa Suomen ja Naton väliset säännölliset virkamiestason konsultaatiot käytiin Brysselissä alivaltiosihteeritasolla. Suomella oli kertomusvuoden lopussa neljä lähetettyä virkamiestä Naton sihteeristössä osana rauhankumppanuusyhteistyötä (Voluntary National Contribution). Naton komentorakenteiden kumppanimaille avoimissa tehtävissä työskenteli vuonna 2010 kuusi suomalaista upseeria. Lisäksi Suomella oli Naton päämajassa sijaitsevassa Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksessa (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC) sisäasiainministeriön lähettämä kansallinen asiantuntija. Suomen edustajat osallistuivat kertomusvuonna lukuisiin kumppanimaille avoinna oleviin komiteoihin sekä työryhmiin. Suomi osallistui eurolla Naton rauhankumppanuuden vapaaehtoisrahastoihin, joilla tuetaan muun muassa turvallisuussektorin uudistusten toimeenpanoa Naton kumppanimaissa. Suomen tuki ohjattiin puolustussektorin korruption vähentämiseen tähtäävään Building Integrity vapaaehtoisrahastoon ja Kosovon turvallisuusjoukkojen pystyttämistä tukevaan vapaaehtoisrahastoon. Naton turvallisuusviranomainen (Nato Office of Security) teki säännönmukaisen tarkastuskäynnin Suomeen Kumppanuustavoitteet Naton rauhankumppanuusohjelman ja siihen liittyvän suunnittelu- ja arviointiprosessin (Planning and Review Process, PARP) kumppanuustavoitteiden avulla kehitetään Suomen puolustusvoimien suorituskykyä ja valmiuksia osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. PARP on tärkein instrumentti Suomen puolustusvoimien kansainvälisen yhteensopivuuden ja suorituskykyjen kehittämisessä. Sotilaallisen kriisinhallinnan suorituskykyjen kehittäminen tapahtuu puolustusvoimien kehittämisohjelmassa, jossa huomioidaan täysimääräisesti monikansallinen suorituskyky-yhteistyö. Vuonna 2010 saatiin päätökseen puolustusvoimien kehittämisohjelman ja rauhankumppanuustavoitteiden integrointi. Kumppanuustavoitteet kaudelle sisältävät kattavasti koko puolustusvoimien kehittämisohjelmakokonaisuuden, millä varmistetaan puolustusvoimien kustannustehokas ja kokonaisvaltainen kehittäminen. Samalla varmistetaan joukkojen ja järjestelmien kyky puolustusvoimien kolmeen tehtävään: Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomi ja Nato ovat sopineet ajanjaksolle yhteensä 66 rauhankumppanuustavoitetta Harjoitus-, koulutus- ja arviointitoiminta Suomi kehittää kriisinhallintavalmiuksiaan osallistumalla Naton ja sen jäsenmaiden järjestämiin monikansallisiin kriisinhallintaharjoituksiin. Puolustusvoimat osallistui vuoden 2010 aikana yhteensä noin viiteenkymmeneen kansainväliseen harjoitukseen.

4 Kansainvälisiin harjoituksiin osallistumisen keskeisenä tavoitteena on kehittää sotilaalliseen kriisinhallintaan nimettyjen joukkojen suorituskykyä ja yhteensopivuutta. Keskeisenä piirteenä harjoitustoiminnassa on, että tiettyihin harjoituksiin sisällytetään myös suomalaisjoukkojen tai niiden osien suoritus- ja yhteistoimintakyvyn arviointi Naton neliportaisen OCC-arviointiprosessin mukaisesti. Tavoitteena on, että seuraavien vuosien aikana kaikki tärkeimmät kriisinhallintajoukot ja -kyvyt on arvioitu Naton OCC-arviointiprosessin korkeimmalle tasolle. Arviointiprosessiin osallistuvat kaikki puolustushaarat. Vuonna 2010 korkeimmalle tasolle arvioitiin suojelun erikoisosasto ja merivoimien alustarkastusosasto. Kertomusvuonna toimeenpantiin päätös osallistua Naton nopean toiminnan NRF-joukkoja (NATO Response Force, NRF) täydentävään toimintaan osoittamalla suorituskykyjä määräajaksi NRF:n joukkopooliin (Response Forces Pool, RFP). Toimintaan osallistutaan suunnitelmallisesti samoilla joukoilla, jotka on ilmoitettu niin EU:n, YK:n, ETYJ:n kuin Natonkin käyttöön. Ensimmäisessä vaiheessa joukkopooliin ilmoitettiin maavoimien suojelun erikoisosasto vuodelle NRFosallistuminen antaa Suomelle jatkossakin mahdollisuuden osallistua Naton johtamiin harjoituksiin. Näin varmistutaan sotilaidemme palvelusturvallisuuden kannalta välttämättömästä yhteistoimintakyvystä tulevaisuuden kriisinhallintaoperaatioissa. NRF on muodostunut yhä keskeisemmäksi eurooppalaisten asevoimien suorituskykyjä kehittäväksi työkaluksi. Suomen osallistuminen NRF-joukkoja täydentävään toimintaan tuottaa merkittävää lisäarvoa myös kansallisen puolustuksen kehittämiselle. Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (PVKVK) järjestää vuosittain kansainvälisiä koulutustapahtumia, jotka ovat avoimia EU-, NATO- ja rauhankumppanuusmaille. Vuoden 2010 aikana PVKVK jatkoi yhteistyötä NATO Schoolin kanssa järjestämällä operatiivisen tason esikuntaupseerikurssin Tuusulassa. Lisäksi järjestettiin muita rauhankumppanuuskursseja sekä operatiivisen suorituskyvyn arviointiohjelman mukainen arvioitsijoiden koulutustapahtuma. Naton Crisis Management Exercise (CMX) on Naton vuosittainen kriisinhallintaharjoitus, joka oli kumppanimaille avoin kolmatta kertaa vuonna Rauhankumppanimaana Suomi osallistui Naton CMX09-kriisinhallintaharjoitukseen, joka siirrettiin pidettäväksi vuonna 2010 ja toteutettiin Ulkoministeriö koordinoi kansallisesti CMX09 kriisinhallintaharjoituksen suunnitteluprosessin. Harjoitukseen osallistuivat ulkoministeriö, puolustusministeriö, pääesikunta, valtioneuvoston tilannekeskus, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, huoltovarmuuskeskus, poliisiviranomaiset sekä Suomen Nato-edustusto. Harjoituksen tarkoituksena oli vahvistaa osallistujien tietoja ja käytännön kokemusta Naton päätöksenteosta sekä laajentaa tietämystä Naton kriisinhallintaprosessista. CMX09-harjoitus keskittyi konsultaatioihin ja päätöksentekoon, kriisinhallintaoperaation varsinaista toimeenpanoa ei harjoiteltu. 3. KANSAINVÄLINEN KRIISINHALLINTA 3.1. Operaatio-osallistuminen Keskeistä Suomen rauhankumppanuusyhteistyössä on osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin sekä niissä tarvittavien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten tavoitteiden lisäksi osallistuminen kriisinhallintaan parantaa Suomen omaa turvallisuutta sekä kasvattaa tietotaitoa ja kokemusta kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen. Naton tärkeimmät operaatiot kertomusvuonna olivat Afganistanin ISAF-operaatio (International Security Assistance Force) ja Kosovon KFOR-operaatio (Kosovo Force). Suomi jatkoi osallistumista molempiin operaatioihin. Suomi teki keväällä 2010 päätöksen nostaa ISAF:ssa palvelevien määrää maksimissaan 195 sotilaaseen. Suomen ISAF-osallistuminen on keskitetty Ruotsin johtamaan alueelliseen

5 jälleenrakennusryhmään, PRT MeS:n (Provincial Reconstruction Team, Mazar-e-Sharif) vastuualueelle Pohjois-Afganistanissa. Afganistanin hallituksen ja kansainvälisen yhteisön vuonna 2010 ilmaisemana tavoitteena on viedä loppuun turvallisuusvastuun siirto vuoden 2014 loppuun mennessä. Transitio aloitetaan vuoden 2011 kesällä ensimmäisten alueiden osalta. Naton marraskuussa 2009 käynnistetty koulutusmissio (NTM-A) on avainasemassa turvallisuussektorin rakentamisessa ja käynnistetyn transition toteuttamisessa. Suomen tukea Afganistanin armeijan (ANA) koulutukselle on pyritty vahvistamaan yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomalaisia on mukana ANA:a mentoroivissa OMLT-ryhmissä ja Naton koulutusmissiossa pioneeri- ja viestikouluissa. Suomi pyrkii jatkossa selvittämään mahdollisuuksia siirtää osallistumisen painopistettä voimakkaammin koulutus- ja mentorointitehtäviin. Suomi tuki ANA:n kehittämistä Naton vapaaehtoisrahaston kautta eurolla vuonna Yksi Suomen lähettämästä em. neljästä virkamiehestä Naton sihteeristössä työskenteli ISAF -operaation taloudellisia vaikutuksia kartoittavan hankkeen (ISAF Economic Footprint) sihteeristössä. Kosovon KFOR-operaatiossa siirryttiin kertomusvuoden alussa ehkäisevän läsnäolon vaiheeseen, ja loppuvuodesta ns. Gate 2 vaiheeseen, mikä mahdollisti operaation keventämisen. Osana tätä prosessia suomalaisen kriisinhallintajoukon vahvuutta supistettiin voimakkaasti loppuvuodesta ja vuoden 2010 lopussa Kosovossa palveli noin 30 suomalaista sotilasta Hankeyhteistyö Suomi jatkoi yhteistyön tiivistämistä Naton alaisten virastojen kanssa, Naton virastouudistuksen aiheuttamia muutoksia ennakoiden. Naton johtamisjärjestelmäviraston (NC3A) kanssa yhteistyötä jatkettiin edellisvuonna allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta, minkä lisäksi Suomi päätti lähettää johtamisjärjestelmävirastoon NC3A:han yhteysupseerin. Lisäksi käytiin alustavia neuvotteluita yhteistyöstä Naton tietotekniikka- ja tietoliikennepalvelulaitoksen (NCSA) kanssa. Myös yhteistyötä Naton osaamiskeskusten kanssa jatkettiin. Suomi osallistui Saksan Kielissä sijaitsevan Naton matalanvedenalueen osaamiskeskuksen toimintaan lähettämällä keskukseen yhteysupseerin. Lisäksi käynnistettiin yhteistyö Tallinnassa sijaitsevan Naton tietoverkkoturvallisuuteen erikoistuneen osaamiskeskuksen kanssa mm. harjoitustoiminnassa. Myös Naton johtamiseen (C2) keskittynyt osaamiskeskus on tarjonnut Suomelle mahdollisuutta osallistua sen toimintaan. Ilmatilannekuvan vaihtamista koskevat yhteisymmärryspöytäkirjat (Air Situation Data Exchange, ASDE) allekirjoitettiin Suomen, Ruotsin, Norjan, Baltian maiden ja Naton kesken. Tarkoituksena on mahdollistaa pohjoismainen, Itämeren ja osin Baltian alueen ilmatilannekuvayhteistyö. Suomi osallistui Naton ja EU:n puitteissa toteutettavaan helikopteriyhteistyöhön, mukaan lukien monikansallinen helikopterirahasto, jolla pyritään korjaamaan kriisinhallintaoperaatioiden helikopteripuutteita. Suomen jäljelle jäävä maksuosuus päätettiin käyttää virolaisten pilottien kouluttamiseen vuoden 2011 aikana. Suomi osallistui kertomusvuonna Natosta muodollisesti erilliseen 12 maan yhteistyöhankkeeseen, jolla vahvistetaan strategista ilmakuljetuskykyä hankkimalla yhteiskäyttöön kolme C-17 Globemaster -kuljetuskonetta (Strategic Airlift Capability, SAC). Suomen osuus on 100 lentotuntia vuodessa. Koneita operoi jäsenmaiden muodostama ilmakuljetusyksikkö, johon Suomi lähettää osuutensa mukaiset neljä henkilöä. Suomi liittyi vuonna 2010 Naton improvisoitujen räjähteiden (C-IED) vastatoimien kehittämistä tukevaan rahastoon eurolla. Nato Venäjä neuvoston (NATO-Russia Council, NRC) huumeiden vastaisen koulutusohjelma yhteistyöhankkeen merkitys on korostunut ja Suomea on pyydetty mukaan koulutuksen järjestelyihin. Nato-maat ja Venäjä pitävät huumeiden vastaista koulutusohjelmaansa esimerkkinä hyvin toimivasta käytännön yhteistyöstä. Vuonna 2010 poliisihallitus, ulkoasiainministeriö ja

6 Helsingin poliisilaitos järjestelivät kahden poliisikouluttajan lähettämistä Venäjälle näihin tilaisuuksiin, mutta matkat eivät toteutuneet. Vuodelle 2011 on alustavasti suunniteltu ainakin kahta koulutusmatkaa NRC-toiminnan puitteissa. 4. SIVIILIVALMIUSTOIMINTA Naton siviilivalmiustoiminnan (Civil Emergency Planning, CEP) rakenteita uudistettiin kertomusvuonna, ja työtä tehdään nyt neljän eri ryhmän alla: pelastuspalveluryhmä, teollisuus- ja viestintäryhmä, kuljetusryhmä ja terveysryhmä. Siviilivalmiuden pääkomitea (SCEPC) jatkaa uudistuksen jälkeen työtään nimellä siviilivalmiussuunnittelukomitea (Civil Emergency Planning Committee, CEPC). Pelastuspalvelukomitea (CPC) muuttui pelastuspalveluryhmäksi (CPG). Maakuljetuskomitea (PBIST), merikuljetuskomitea (PBOS) sekä siviili-ilmailukomitea (CAPC) yhdistettiin kuljetusryhmäksi (Transport Group). Teollisuuskomitea (IPC) ja tietoliikennekomitea (CCPC) muodostavat nykyään teollisuus- ja viestintäryhmän (Industrial Resources and Communications Services Group, IRCSG). Elintarvike- ja maataloussuunnittelukomitea (Food and Agriculture Planning Committee, FAPC) sekä lääkintähuoltokomitea (Joint Medical Committee, JMC) yhdistettiin yhdeksi komiteaksi eli terveysryhmäksi (Public Health and Food/Water Group, PHFWG). Käytännön yhteistyöhön uudistus ei tuonut muutoksia. Naton siviilivalmiuskomitean alaiset ryhmät ovat nimenneet kukin alaltaan kansallisia asiantuntijoita, joiden asiantuntemusta Nato voi tarvittaessa käyttää. Vuonna 2010 Suomi oli nimennyt yhteensä 14 kansallista asiantuntijaa kahdeksan eri sektorin toimintaan. Tämän kansainvälisesti verkostoituneen asiantuntijaryhmän tietotaito tarjoaa Suomelle merkittäviä hyötyjä Siviilivalmiussuunnittelukomitea CEPC (entinen SCEPC) Suomen kansallisena edustajana Naton siviilivalmiussuunnittelukomitean täysistunnoissa toimi sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja, joka osallistui vuonna 2010 siviilivalmiussuunnittelukomitean toukokuussa Bakussa pidettyyn täysistuntoon. Komitean syksyinen täysistunto siirtyi keväälle Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskus (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC) Vuonna 2010 Suomi jatkoi vakiintunutta yhteistyötä Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksen (EADRCC) kanssa. EADRCC:n tehtäviin kuuluu mm. Euroatlanttiseen kumppanuusneuvostoon kuuluvien maiden avustustoiminnan koordinointi katastrofitilanteissa. Tärkein yhteistyökohde ovat harjoitukset, mutta suomalaisia on myös käytetty asiantuntijoina toiminnan suunnittelussa. Kansainvälistä pelastustoimintaa koskeviin harjoituksiin ja niiden suunnitteluun osallistuminen luo samalla tilaisuuksia saada käytännön kokemusta pelastushallinnon kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvien toimenpiteiden kansallista suunnittelua varten. Kertomusvuonna Suomesta osallistui kaksi asiantuntijaa ja kaksi tarkkailijaa EADRCC:n Armeniassa järjestämään Armenia 2010 harjoitukseen. Izmirissä, Turkissa pidettiin alueellinen pelastus- ja etsintäharjoitus Kriisinhallintakeskuksen asiantuntija toimi harjoituksen suunnittelusta ja läpiviennistä vastaavana henkilönä (Head of DISTAFF). Harjoituksen suunnittelukokous pidettiin Antalyassa

7 Sisäasiainministeriön pelastusosaston edustaja osallistui Nato - Venäjä neuvoston (NRC) ja EADRCC:n yhdessä järjestämään Vestfold harjoitukseen Norjassa Suomi osallistuu vuonna 2011 Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksen Moldovassa pidettävään pelastuspalveluharjoitukseen (CODRII 2011) Pelastuspalveluryhmä CPG (entinen pelastuspalvelukomitea CPC) Vuonna 2010 Naton pelastuspalveluryhmän täysistuntoihin on osallistunut sisäasiainministeriön pelastusosaston edustaja helmikuussa Brysselissä sekä komitean järjestämään seminaariin ja täysistuntoon syyskuussa Sielnicassa Slovakiassa. Pelastushallinto on myös jatkanut osallistumistaan Non Binding Guidelines eli NBG projektiin, mikä keskittyy kemiallisissa, biologisissa ja radiologisissa (CBRN) tilanteissa tarvittavien valmiuksien kouluttamiseen pelastustoimintaan osallistuville työntekijöille. Tsekin tasavallassa pidettiin kansainvälinen CBRN Training the Trainers kurssi Kuopiossa toimivan kriisinhallintakeskuksen (Crisis Management Centre Finland, CMC) asiantuntija toimi kurssilla luennoitsijana. Kriisinhallintakeskus (CMC) järjesti pelastuspalveluryhmän organisoiman vaarallisten aineiden koulutuksen Pristinassa KSF:n Civil Protection -yksikölle (49 henkilöä) ja savusukellus- ja sammutustyökurssin samoin Pristinassa KSF:n Civil Protection yksikölle (38 henkilöä). Kriisinhallintakeskuksen asiantuntija osallistui vuonna 2010 International CBRN Defence Workshopiin Brysselissä luennoitsijana. Pelastuspalveluryhmällä on kolme suomalaista Nato-asiantuntijaa: Helsingin pelastuslaitokselta, Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä (SPEK) ja Kriisinhallintakeskuksesta Teollisuus- ja viestintäryhmä (Industrial Resources and Communications Services Group, IRCSG) Naton kertomusvuoden uudistusten myötä teollisuuskomitea (IPC) ja tietoliikennekomitea (CCPC) yhdistyivät teollisuus- ja viestintäryhmäksi (Industrial Resources and Communications Services Group, IRCSG). Vuonna 2010 Suomi jatkoi edellisvuosien tapaan aktiivista osallistumista Naton tietoliikennetyöhön. Keskeisiä tavoitteita oli seurata sähköisen viestinnän ja postitoimialan valmiussuunnittelun kehittymistä ja vaikuttaa aktiivisesti alalla tapahtuvaan päätöksentekoon. Muiden työryhmien tapaan erityisen seurannan kohteena oli vuoden aikana toteutettu Naton siviilivalmiuskomiteoiden organisointimuutos. Lisäksi tavoitteena Suomessa on ollut parantaa tiedottamista tietoyhteiskuntasektorin sekä sen poolien suuntaan ja lisätä aktiivista kanssakäymistä Suomen Nato-edustuston kanssa. Teollisuuskomitean toimintaan osallistumisessa keskeisinä tavoitteina olivat Naton huoltovarmuuskysymysten seuraaminen ja osallistuminen niiden kehittämiseen sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyvien asioiden seuraaminen. Komitea on tuottanut parhaat käytännöt sähkön, kaasun ja öljyhuollon osalta kriittiseen infrastruktuuriin liittyen. Teollisuuskomitean osalta tärkeitä ovat myös huoltovarmuuteen liittyvät priorities and allocations - järjestelyt. Jatkossa keskitytään teollisuuden ohjausjärjestelmien haavoittuvuuksiin Kuljetusryhmä (Transport Group) Maakuljetuskomitea (PBIST), merikuljetuskomitea (PBOS) ja siviili-ilmailukomitea (CAPC) yhdistettiin kuljetusryhmäksi (Transport Group) vuonna 2010.

8 Kuljetusryhmän keskeisiä käsittelyaiheita olivat muun muassa Naton huoltoreitit Afganistaniin sekä merikuljetusten osalta merirosvous etenkin Somalian edustan vesialueilla. Lisäksi kuljetusryhmässä painotettiin Ateenan ja Eindhovenin laivapankkien kasvavaa merkitystä. Suomi piti merikuljetuskomitean työryhmäkokouksessa kaksi esitystä Terveysryhmä (Public Health and Food/Water Group, PHFWG) Vuonna 2010 Naton elintarvike- ja maataloussuunnittelukomitea (Food and Agriculture Planning Committee, FAPC) sekä lääkintähuoltokomitea (Joint Medical Committee, JMC) yhdistettiin terveysryhmäksi (Public Health and Food/Water Group, PHFWG). Suomen yhteyksiä terveysryhmään hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja huoltovarmuuskeskuksen yhteyshenkilöt sekä Suomen Nato-edustusto. Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu komiteassa yhdessä huoltovarmuuskeskuksen kanssa Food and Water Group yhteistyöhön, jossa käsitellään muun muassa elintarvikehuoltoon liittyviä kysymyksiä. Elintarvikehuollon osalta tavoitteena on varautua erityisesti vakaviin, yksittäistä maata kohtaaviin laajoihin, usean valtion alueelle ulottuviin vaara- ja hätätilanteisiin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi tulvat, pitkäaikainen kuivuus, maanjäristykset, myrskyt, ydinlaskeuma tai muut ympäristötuhot. Komitea antaa neuvoja ja suosituksia elintarvike- ja maatalousalan kriisinhallinnassa sekä toimii valmiussuunnittelun yhteistoimintaelimenä. Vuonna 2010 elintarvikehuollon osalta on työryhmän tehtävänä ollut mm. selvittää maatalous-, ruoka- ja vesihuollon koulutusmahdollisuuksia Afganistanin jälleenrakentamisen tukemisessa, parantaa kansallisia kykyjä käsitellä kriisitilanteita sekä jakaa parhaita käytäntöjä ja kokemuksia maatalous-, ruoka-, ja vesihuoltosektoreilta.