ULKOASIAINMINISTERIÖ Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA KUMPPANUUSYHTEISTYÖHÖN NATON KANSSA VUONNA JOHDANTO Suomi on tehnyt Naton kanssa kumppanuusyhteistyötä vuodesta 1994, jolloin Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP). Natokumppanuus on vakiintunut ja tärkeä osa Suomen kansainvälistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Suomi hyötyy yhteistyöstä merkittävästi, sillä se antaa mahdollisuuden osallistua yhteisiin turvallisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamiseen sekä kehittää puolustusta, puolustusvoimien yhteistoimintakykyä ja suorituskykyjä. Suomi on osallistunut merkittävällä panoksella Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin ja kumppanuusyhteistyö kattaa laajasti niin sotilas- kuin siviilisektorinkin. Naton kanssa tehtävä yhteistyö on osa Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (2012) linjaamaa syventyvää kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Hallitusohjelman (2015) mukaan Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Naton ja kumppanien välisellä yhteistyöllä on merkittävä rooli vakauden ja turvallisuuden tuottajana. Suomi osallistuu aktiivisesti kumppanimaille avoinna olevaan yhteistyöhön sekä kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämiseen. Yhteistyön perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan. Suomen kannalta on tärkeää, että yhteistyö jatkuu ja kehittyy eri osa-alueilla. Kertomusvuonna 2015 kumppanuusyhteistyöhön osallistuivat Suomessa ulkoasiainministeriö, puolustusministeriö, puolustusvoimat, sisäasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä huoltovarmuuskeskus. Valtionhallinnon kertomuksen on koonnut ulkoasiainministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Tässä muistiossa esitetään yhteenveto Suomen Nato-kumppanuustoiminnan keskeisistä tapahtumista ja kuvaillaan yhteistyön eri osa-alueilla tapahtuvaa kehitystä vuoden 2015 aikana. 1

2 2. YLEISTÄ KUMPPANUUSTOIMINNASTA Euroopan muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne ja suurten Nato-johtoisten kriisinhallintaoperaatioiden kauden päättyminen ovat käynnistäneet Naton muutoksen. Yhteisen puolustuksen elementit ovat jälleen Naton toiminnan keskiössä. Kaksi muuta Naton päätehtävää, kriisinhallinta ja yhteistyövarainen turvallisuus, ovat kuitenkin edelleen tärkeä osa Naton toimintaa; liittokunta ylläpitää laajaa ja globaalia kumppanuusverkostoa. Luodakseen puitteet kriisinhallintaoperaatioissa saavutetun yhteistyötason ylläpitämiselle Nato hyväksyi vuonna 2014 kumppanimaiden yhteistoimintakykyaloitteen (Partnership Interoperability Initiative), jolla kumppanuusyhteistyölle luotiin uusia mekanismeja. Suomi on aloitteen yhteistyömuodoista osallistunut yhteistoimintakykytason (Interoperability Platform) ja laajennettujen mahdollisuuksien (Enhanced Opportunities) kumppanuusyhteistyöhön. Laajennettujen mahdollisuuksien yhteistyö mahdollistaa ennakoitavan kumppanuusyhteistyön sekä poliittisen dialogin tiivistämisen. Itämeren turvallisuus on korostunut Venäjän voimapolitiikan johdosta. Suomi ja Ruotsi jakavat Naton kanssa saman turvallisuusympäristön ja -intressin Itämeren alueella. Kertomusvuonna Naton, Suomen ja Ruotsin välinen vuoropuhelu Itämeren alueen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä oli tiivistä. Itämeren alueen turvallisuutta koskeva yhteistyö Suomen ja Naton välillä on hyvä esimerkki eri tasoilla etenevästä ja molempia osapuolia hyödyttävästä yhteistyöstä, joka liittyy yhtäältä laajempaan Naton agendaan ja toisaalta Suomen turvallisuuteen. Samalla Suomi osallistuu Natossa myös muiden alueellisten (esim. etelä) ja temaattisten (esim. asevalvonta, naiset, rauha ja turvallisuus, siviilien suojelu) kysymysten käsittelyyn, missä molemmilla osapuolilla on intressi ja yhteistyö tuottaa lisäarvoa. Suomelle Nato-yhteistyö on keskeistä niin puolustuspolitiikan, sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisen, ylläpidon ja käytön kannalta. Keskeisessä roolissa on osallistuminen Naton nopean toiminnan joukkoihin sekä koulutus- ja harjoitustoimintaan. Osallistuminen kansainväliseen harjoitustoimintaan ja nopean toiminnan joukkoihin on tärkeä osa Suomen puolustuksen ja sen valmiuden kehittämistä. Suomen edustustossa Natossa työskentelee 20 henkilöä. Henkilöstöstä noin puolet on ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön, pääesikunnan ja Huoltovarmuuskeskuksen lähettämiä asiantuntijoita. Osa lähetetyistä asiantuntijoista on myös vastuussa tehtävistä Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa. Suomella oli kertomusvuonna kolme lähetettyä virkamiestä Naton sihteeristössä (Voluntary National Contribution) poliittisten asioiden ja turvallisuuspolitiikan osastolla, operaatio-osastolla ja uusien turvallisuusuhkien osastolla. 2

3 Vuonna 2015 Naton komento- ja virastorakenteessa kumppanimaille avoimissa tehtävissä työskenteli 12 suomalaista upseeria. Lisäksi Suomella oli vuoden 2015 lopussa neljä sotilasta Unkarissa Pápan tukikohdassa osana SAC-järjestelyn (Strategic Airlift Capability) monikansallista ilmakuljetusyksikköä. Viron isännöimässä Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksessa (Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence, CCD COE) Suomella on kaksi edustajaa, joista toinen komennusperusteisesti. Saksan isännöimässä Naton matalanvedenalueen osaamiskeskuksessa (Centre of Excellence for Operations in Confined and Shallow Waters, COE CSW) komennusperusteisesti työskentelee yksi upseeri. Tämän lisäksi Suomi lähetti vuonna 2015 asiantuntijan Latvian isännöimään Naton strategisen viestinnän osaamiskeskukseen (Strategic Communications Centre of Excellence, StratCom COE) Kertomusvuoden keskeisiä tapahtumia Laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyö (Enhanced Opportunities, EOP) käynnistyi kertomusvuoden aikana. Suomi on sitoutunut maksimoimaan molempia osapuolia hyödyttävän laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet sekä kaikilla tasoilla tapahtuvan poliittisen dialogin puitteissa että sotilaallisessa yhteistyössä. Vuotta 2015 leimasikin yleisesti Walesin huippukokouksen päätösten toimeenpano Natossa. Pääsihteeri Jens Stoltenberg vieraili Helsingissä pääministeri Alexander Stubbin kutsusta. Pääministeri Stubb ja pääsihteeri Stoltenberg keskustelivat tapaamisessaan Suomen ja Naton kumppanuusyhteistyöstä, Ukrainan tilanteesta sekä EU:n ja Naton yhteistyöstä. Pääsihteeri Stoltenberg tapasi vierailunsa aikana myös ulkoministeri Erkki Tuomiojan, puolustusministeri Carl Haglundin sekä eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman ja puolustusvaliokunnan edustajia. Naton Resolute Support (RS) -operaation osallistujamaiden ulkoministerikokoukset pidettiin Turkin Antalyassa ja Brysselissä Suomea Turkissa edusti alivaltiosihteeri Jaakko Laajava ja Brysselin kokouksessa ulkoministeri Timo Soini. Ulkoministeri Soini tapasi ulkoministerikokouksen yhteydessä myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin yhdessä Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmin kanssa. Keskustelujen aiheena olivat mm. kumppanuusyhteistyö, Itämeren alueen turvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä ajankohtaiset kansainväliset kysymykset. Puolustusministeri Jussi Niinistö osallistui RS-operaation puolustusministerikokoukseen Naton Euroopan joukkojen komentaja Supreme Allied Commander Europe (SACEUR) Philip Breedlove vieraili Suomessa Suomen ja Naton väliset säännölliset virkamiestason konsultaatiot pidettiin Brysselissä Naton apulaispääsihteeri Thrasyvoulos Stamatopoulosin ja ulkoasiainministeriön alivaltiosihteeri Anne Sipiläisen johdolla. 3

4 Lokakuusta 2014 alkaen Suomi toimi puheenjohtajana epävirallisessa Naton Connected Forces Initiativen neuvoa-antavassa kumppanityöryhmässä (CFI Task Force, työryhmän uusi nimi 2015 lähtien on PIAG, Partnership Interoperability Advocacy Group). Vuoden mittainen puheenjohtajuus toteutettiin yhdessä Belgian kanssa. Suomi asetti tehtävään kaksi upseeria. Työryhmän puheenjohtajuuden siirryttyä Australialle lokakuussa 2015, asetti Suomi työn tueksi yhden upseerin vuoden ajaksi. Työryhmään kuuluu seitsemän kumppanimaata ja sen tavoitteena on edistää kumppaneiden mahdollisuuksia hyödyntää tehokkaasti Natossa tehtävää työtä erityisesti harjoitustoiminnassa Kumppanuustavoitteet Naton suunnittelu- ja arviointiprosessi (Planning and Review Process, PARP) on keskeinen väline kehittää Suomen puolustusta, puolustusvoimien suorituskykyjä ja valmiuksia osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomi on osallistunut PARPprosessiin vuodesta Vuonna 2015 Suomella oli 57 kumppanuustavoitetta. Puolustusvoimien suorituskykyjen keskeisen osan eli puolustusmateriaalin ylläpitäminen ja kehittäminen tapahtuu puolustusvoimien kehittämisohjelmassa, jossa huomioidaan täysimääräisesti monikansallinen yhteistyö. Kumppanuustavoitteet sisältävät kattavasti puolustusvoimien kehittämisohjelmakokonaisuuden, millä varmistetaan puolustuksen laaja-alainen kehittäminen kumppanuusyhteistyötä hyödyntäen. Osana puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämistä arvioidaan myös monikansallisten Smart Defence -hankkeitten tarjoamia mahdollisuuksia. Suomella on isäntämaatukea koskeva Naton kumppanuustavoite valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa linjattujen valmiuksien luomiseksi. Kumppanuustavoite sisältää isäntämaatukea koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (Host Nation Support Memorandum of Understanding, HNS MOU) tekemisen lisäksi kansallisen toimintamallin laatimisen. Suomi allekirjoitti yhteisymmärryspöytäkirjan Naton kanssa syyskuussa Puolustusministeriö käynnisti isäntämaatukea koskevan kansallisen toimintamallin poikkihallinnollisen valmistelun vuonna Kansallisen toimintamallin keskeisenä tarkoituksena on kuvata toimintamalli ja vastuutahot isäntämaatukea annettaessa Harjoitus-, koulutus- ja arviointitoiminta Osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan sekä nopean toiminnan joukkoihin on tärkeä osa Suomen tiivistyvää kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä ja Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Tämä kehityssuunta vahvistuu edelleen puolustusyhteistyössä ja eurooppalaisten asevoimien suorituskyvyn ja yhteistoimintakyvyn ylläpitämisessä. Kansainvälinen harjoitustoiminta on tärkeä osa Suomen puolustuksen kehittämistä. Suomi kehittää 4

5 puolustusvoimien suorituskykyjä osallistumalla Naton ja sen jäsenmaiden järjestämään koulutus-, harjoitus- ja evaluointitoimintaan. Suomi hyödyntää vahvaa kriisinhallintaosaamistaan tekemällä laajaa koulutusyhteistyötä sotilaallisen kriisinhallinnan alalla kaikkien keskeisten toimijoiden ja erityisesti Naton, YK:n ja EU:n kanssa. Naton neuvosto hyväksyi kriisinhallintakoulutusta koskevan strategisen koulutussuunnitelman. Tässä suunnitelmassa ja myöhemmin allekirjoitetussa Memorandum of Working Agreement sopimuksessa Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluva Puolustusvoimien kansainvälinen keskus (FINCENT) nimettiin Naton ja kumppanimaiden kriisinhallintakoulutuksen koordinaattoriksi vuoden 2016 alusta lukien. FINCENT koordinoi tässä tehtävässä usean koulutuskeskuksen kriisinhallintakoulutusta ja koulutuksen laatuvaatimusten täyttymistä kriisinhallintajoukkojen ja -koulutuksen laadun ja saatavuuden kehittämiseksi. Suomi osallistuu kansainvälisiin harjoituksiin omista lähtökohdistaan. Osallistumisharkinnassa arvioidaan, mitä lisäarvoa kukin harjoitus kansallisen puolustuksen näkökulmasta tuottaa. Harjoitustoiminnassa korostuu koulutus- ja harjoitusyhteistyö Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Naton kanssa. Puolustusvoimat osallistui vuoden 2015 aikana yhteensä 64 kansainväliseen harjoitukseen, joista 12 toteutettiin Naton puitteissa. Osaan harjoituksista sisällytetään suomalaisjoukkojen tai niiden osien operatiivisen suoritus- ja yhteistoimintakyvyn arviointi Naton kaksiportaisen arviointi- ja palauteprosessin (Operational Capabilities Concept Evaluation and Feedback Process, OCC E&F) mukaisesti. Arvioinnit antavat Suomelle riippumattoman palautteen suorituskykymme tasosta ja kansainvälisestä vertailtavuudesta. Vuonna 2015 toteutettiin arvioinnit maavoimien jääkäripataljoonan kranaatinheitin komppanialle ja yhdelle jääkärikomppanialle. Suomi isännöi Naton OCC E&F-ohjelman vuosittaisen konferenssin Helsingissä. Marraskuussa 2015 Suomi osallistui Naton nopean toiminnan joukkojen (Nato Response Force, NRF) pääsotaharjoitukseen (Trident Juncture 15, TRJE15) maavoimien erikoisoperaatio-osastolla ja ilmavoimien lento-osastolla. TRJE15 oli samalla Naton korkean näkyvyyden harjoitus, johon osallistui yli sotilasta 30 maasta. NRF-harjoituksista saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. NRF on muodostunut keskeiseksi eurooppalaisten asevoimien suorituskykyjä kehittäväksi työkaluksi ja sen hyödyntäminen kehittää merkittävällä tavalla myös Suomen puolustusvoimien valmiuksia. Naton Walesin huippukokouksessa hyväksymä valmiusohjelma (Readiness Action Plan, RAP) uudisti Naton nopean toiminnan joukkojen (Nato Response Force, NRF) - konseptia. Uudistettu konsepti on edelleen avoin kumppanimaille ja niiden osallistuminen on luonteeltaan Naton kykyjä täydentävää. Uudistettu NRF käynnistyy vaiheittain ja muodostuu valmiusvaatimusten mukaisesti kolmesta eri kokonaisuudesta: 5

6 Very High Readiness Joint Task Force (VJTF), Initial Follow-on Forces Group (IFFG) ja Follow on Forces Group (FFG). NRF:n harjoitustoiminta tulee jatkossa keskittymään IFFG- ja VJTF-joukkojen koulutus- ja harjoitustoimintaan. Suomi on osallistunut NRF-joukkoja täydentävään toimintaan osoittamalla suorituskykyjä määräajaksi NRF:n joukkopooliin (Response Forces Pool, RFP) vuodesta 2012 alkaen. Toimintaan osallistutaan suunnitelmallisesti samoilla joukoilla, jotka on ilmoitettu niin EU:n, YK:n kuin Natonkin käyttöön. Vuonna 2015 joukkopoolissa oli merivoimien rannikko-jääkärikomppania. Vuodesta 2016 alkaen Suomen osallistuminen noudattaa uudistetun NRF:n mukaista osallistumista, mikä tarkoittaa sitä, että joukot ovat osa NRF:n FFG-joukkokokonaisuutta (entinen RFP-joukkopooli). Vuodeksi 2016 FFG-joukkopooliin on ilmoitettu maavoimien helikopteriyksikkö ja maavoimien jääkärikomppania sekä vuodeksi 2017 merivoimien alus ja maavoimien suojelun erikoisosasto. Viime vuonna osallistumista jatkettiin ilmoittamalla FFG-joukkopooliin ilmavoimien valmiusyksikkö vuodeksi Suomen osallistumista vuodelle 2018 täydennetään suunnittelun edetessä. Suunnittelun edetessä kyseeseen tulevat myös muut kumppanimaille avoimet joukkokokonaisuudet (IFFG, VJTF) sekä näiden joukkojen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön osallistuminen. Suomi osallistui maaliskuuta Naton CMX15 -kriisinhallintaharjoitukseen. CMX (Crisis management Exercise) on luonteeltaan päätöksenteko- ja konsultaatioharjoitus ja kuuluu vakiintuneesti Naton harjoitusohjelmaan. Harjoituksiin ei osallistu oikeita joukkoja, eikä niihin kuulu toimintaa kentällä. Suomi on osallistunut CMX-harjoituksiin niiden ollessa kumppanimaille avoimia. Marraskuussa Suomi osallistui kyberyhteistyöhön keskittyvään Cyber Coalition harjoitukseen Hankeyhteistyö Suomi jatkoi yhteistyön tiivistämistä Naton alaisten virastojen kanssa, Naton virastouudistuksen aiheuttamia muutoksia ennakoiden. Naton tietoliikenne- ja informaatioviraston (NCIA) kanssa yhteistyötä jatkettiin vuonna 2009 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta. Suomen ja Naton logistiikkaviraston (NSPA) välinen yhteistyö jatkui tiiviinä Kertomusvuoden aikana tutkittiin uusia yhteistyöalueita, joilla voidaan lisätä huoltovarmuutta, kustannustehokkuutta ja kansainvälistä yhteensopivuutta sekä tehdä hankintoja NSPA:n avulla. Kertomusvuonna Suomi liittyi yhteen uuteen NSPA:n kumppanuusjärjestelmään. Lisäksi selvitettiin suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksia tehdä tiiviimpää yhteistyötä NSPA:n kanssa. Naton puolustusmateriaaliyhteistyötä koordinoivan Defence Investment-osaston alaisiin työryhmiin Suomi osallistui entistä aktiivisemmin. Erityisesti Suomi aktivoitui Merivoimien työryhmissä, joista yhden Suomi otti vuonna 2015 johtaakseen. Suomelle on avattu lähes kaikki Naton puolustusmateriaaliyhteistyötä kehittävät hankkeet. 6

7 Kertomusvuonna jatkettiin ASDE (Air Situation Data Exchange) ilmatilannekuvayhteistyötä Baltian maiden ja Naton kanssa sekä vastaavan yhteistyön käynnistämistä Norjan ja Naton kanssa. Kertomusvuonna jatkettiin ilmatilannekuvayhteistyön ja ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmien yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn kehittämisen tarkastelua yhteistyössä muiden pohjoismaiden ja Naton kanssa, Suomi jatkoi kertomusvuonna osallistumista Natosta muodollisesti erilliseen 12 maan yhteistyöhankkeeseen, jolla vahvistetaan strategista ilmakuljetuskykyä (Strategic Airlift Capability, SAC). Hankkeeseen osallistuvien maiden yhteiskäytössä on kolme C-17 Globemaster -kuljetuskonetta. Suomen osuus on 100 lentotuntia vuodessa, jotka käytettiin kriisinhallintaoperaatioiden huoltolentoihin. Kertomusvuonna käynnistettiin C- 17 koneiden ylläpitopäivitykset. Suomi myös luovutti yhteisten kuljetuskoneiden lentotunteja Ranskalle huoltokuljetuksia varten. Kertomusvuonna Suomi päätti tukea Building Integrity -kumppanuusrahastoa eurolla ja Ukrainan kumppanuusrahastoa eurolla. Building Integrity - kumppanuusrahasto tähtää korruption vähentämiseen puolustusvoimissa sekä demokraattisesti valvottujen ja tehokkaasti toimivien puolustusinstituutioiden kehittämiseen. Kohdemaihin lukeutuvat mm. Ukraina, Georgia, Moldova, Afganistan ja muutamat Länsi-Balkanin maat. Suomi on rahoittanut hankkeen aikaisempia vaiheita. Bulgarian johtaman Ukraina-kumppanuusrahaston avulla tuetaan loukkaantuneiden sotilas- ja turvallisuusjoukkojen kuntoutusta ja tarjotaan tukea Ukrainan lääketieteellisen kuntoutusjärjestelmän kehittämiselle. Suomi ei ole aiemmin rahoittanut kyseistä rahastoa, mutta on aikaisemmin osallistunut miinojen ja pienaseiden hävittämistä Ukrainassa tukevaan hankkeeseen Uudet uhat: hybridiuhkiin ja kyberpuolustusalaan liittyvä yhteistyö Tiivistyvä yhteistyö Naton kanssa varautumisessa ns. uusiin uhkiin kuten hybridiuhat ja kyber on Suomelle tärkeää. Suomi pitää tärkeänä, että yhteistyömahdollisuudet EU:n ja Naton kanssa hyödynnetään. Suomi on tehnyt vuodesta 2012 lähtien kansallisen puolustuksen tarpeisiin perustuvaa kyberpuolustusyhteistyötä Naton kanssa. Naton kyberpuolustuspolitiikkalinjaus korostaa yhteistyön kehittämistä edistyneiden, erikseen valittavien kumppanimaiden kanssa. Kertomusvuonna Suomen ja Naton välillä käytiin keskusteluja mahdollisuudesta syventää meneillään olevaa Nato-yhteistyötä ja laatia kyberpuolustusta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja. Yhteistyön syventäminen tarjoaisi mahdollisuuden lisätä Suomen osaamista ja tehostaa omaa kansallisen puolustuksen suorituskyvyn laajaalaista kehittämistä. Yhteisymmärryspöytäkirja koskisi mm. konkreettisia toimenpiteitä, joita tarvitaan kansallisen kyberpuolustuksen suorituskyvyn kehittämisessä ja tilannekuvan 7

8 muodostamisessa puolustusvoimissa. Lisäksi pöytäkirja käsittelisi muita yhteistyöalueita, kuten esimerkiksi koulutus, harjoitus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 3. KANSAINVÄLINEN KRIISINHALLINTA 3.1. Operaatio-osallistuminen Osallistuminen Naton johdolla toteutettaviin kriisinhallintaoperaatioihin on ollut keskeinen osa Suomen kumppanuusyhteistyötä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi osallistuminen kriisinhallintaan parantaa Suomen omaa turvallisuutta ja puolustuskykyä sekä antaa arvokasta kokemusta kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen. Natolla oli kertomusvuonna käynnissä neljä operaatiota: Afganistanin RS-operaatio (Resolute Support Mission), Kosovon KFOR-operaatio (Kosovo Force), terrorisminvastainen Active Endeavour -operaatio Välimerellä sekä merirosvouksen vastainen Ocean Shield -operaatio Somalian rannikolla. Näistä Suomi osallistui RS- ja KFOR-kriisinhallintaoperaatioihin. Afganistanin ISAF-kriisinhallintaoperaation päätyttyä Suomi osallistuu sen seuraajaoperaatio Resolute Supportiin noin 80 sotilaan vahvuudella alkaen. RS-kriisinhallintaoperaatio tukee Afganistanin puolustus- ja turvallisuusjoukkojen kehittämistä ja suorittaa koulutus-, neuvonanto- ja tukitehtäviä. Vuonna 2015 Suomen tuki Naton hallinnoimaan afgaaniarmeijan vapaaehtoisrahastoon (The Afghanistan National Army (ANA) Trust Fund) oli 1,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Suomi tuki Afganistanin poliisivoimien kehittämistä 4,5 miljoonalla eurolla YK:n LOFTA-rahoituksen avulla. Kertomusvuoden aikana Afganistanissa toimi kaksi henkilöä neuvonantajatehtävissä. Toinen neuvonantaja oli sijoittunut operaatioesikuntaan Kabulissa ja toinen Saksan siviiliedustajan toimistoon Pohjois-Afganistanissa. Suomen osallistumisessa Kosovon KFOR-operaatioon ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kertomusvuoden aikana. Nato tukee Kosovon turvallisuusviranomaisia yhteydenpidon ja neuvonantotoiminnan kautta. KFOR-operaation vahvuuden laskemista on tarkoitus jatkaa turvallisuustilanteen salliessa. Kertomusvuonna Kosovossa palveli noin 20 suomalaista sotilasta. Suomi on kumppanimaana ja operaatiokumppanina osallistunut myös niiden Naton kriisinhallintaoperaatioita koskevaan suunnitteluun, joissa se on mukana. RSoperaatiota käsiteltiin säännöllisesti sekä virkamiestasolla että ministeritasolla Brysselissä kertomusvuonna. Suomi on myös pitänyt kautta linjan esillä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä ja edistänyt niiden integroimista osaksi Naton operaatiosuunnittelua. Suomi on korostanut päätöslauselman 1325 huomioon ottamista kriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta käydyssä keskustelussa Naton sisällä. Suomi on rahoittanut suomalaista gender- 8

9 neuvonantajaa RS-operaatiossa. Lisäksi Suomi on edistänyt aktiivisesti erityisesti Naton työryhmä- ja komiteatasolla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1612 lasten suojelemiseksi aseellisessa konfliktissa toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä Puolustuskapasiteetin kehittämistoiminta kolmansissa maissa Suurten kriisinhallintaoperaatioiden vähentyessä Nato kehittää kykyään osallistua konfliktien ennaltaehkäisyyn. Nato pyrkii puolustuskapasiteetin kehittämistoiminnallaan (Defence and Related Security Capacity Building, DCB) lisäämään vakautta lähialueillaan ja osoittamaan tukea kumppanimailleen. Kertomusvuonna Naton DCBtukipakettien kohdemaihin lukeutuivat Georgia, Moldova, Jordania ja Irak. Varsinaisten DCB-tukipakettien lisäksi Nato antaa vastaavanlaista tukea myös muille kumppanimailleen kuten Ukrainalle ja Afganistanille. Kertomusvuonna Suomi käynnisti omien tukitoimiensa valmistelun. Niihin kuuluu koulutuksen tarjoamista Suomessa tai kumppanimaassa, lyhyt- ja pitkäaikaista asiantuntijatukea sekä rahoitusta. Tukea voitaisiin tarjota sekä osana pohjoismaisbaltialaista yhteistyötä (Nordic-Baltic Assistance Program, NBAP) että kansallisesti. Georgialle annettavan tuen osalta Suomi päätti liittyä mukaan pohjoismais-baltialaiseen yhteistyöhön Naton Georgiaan perustaman koulutuskeskuksen (Joint Training and Evaluation Centre, JTEC) tukemiseksi. JTEC-koulutuskeskuksen tarkoituksena on tukea Georgiaa turvallisuus- ja puolustussektorin reformissa, vahvistaa Georgian asevoimien yhteistoimintakykyä Naton jäsenmaiden joukkojen kanssa sekä edistää alueellista vakautta Mustallamerellä. Suomen tuki toteutetaan osana NBAP-tukipakettia. Samalla se lasketaan osaksi Suomen osallistumista Naton Georgia-tukipakettiin. Myös tuki Building Integrity -hankkeelle lasketaan osaksi Suomen osallistumista Naton DCB-tukipaketteihin Siviilikriisinhallinta Suomi on lähettänyt siviilikriisinhallinnan asiantuntijoita Naton alaisiin toimintoihin sekä sihteeristössä että kriisinhallintaoperaatioissa (vuonna 2015: NATO StratCom COE/Senior Analyst; Resolute Support/Gender Advisor; Political Advisor to the SCR). Nato on aiemmin pyytänyt jäsenmailta ja kumppanimailta ehdokkaita asiantuntijapooleihin, jotka koostuvat mm. turvallisuussektorin, hyvän hallinnon ja korruption vastaisen toiminnan asiantuntijoista. Tehtävät voivat sisältää konsultointia, selvitystyötä, koulutusta tai mentorointia sekä Naton päämajassa että kumppanimaissa tai operaatioalueilla. Poolien kautta Nato ei ole rakentamassa varsinaisesti siviilikriisinhallintaa vaan vahvistamassa omien toimiensa nivoutumista kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Naton COMPASS -poolissa (Comprehensive Approach Specialist Support) on viisi suomalaista siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa. Vuonna 2015 he eivät osallistuneet tehtäviin eivätkä koulutuksiin. 9

10 4. SIVIILIVALMIUSTOIMINTA Siviilivalmiustoimintaan liittyvää työtä tehdään Naton siviilivalmiussuunnittelukomiteassa (Civil Emergency Planning Committee, CEPC) sekä neljässä sen alaisuudessa toimivassa sektorikohtaisessa suunnitteluryhmässä. Suunnitteluryhmien lisäksi siviilivalmiussuunnittelurakenteeseen kuuluu Euroatlanttinen pelastuspalvelun koordinointikeskus (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC), jonka tehtävä on toimia yhteiskunnan toimivuuteen vaikuttavien kriisien tilannekeskuksena sekä koordinoida avustuspyyntöjä ja -tarjouksia terrori-isku- tai suuronnettomuustilanteessa. Naton siviilivalmiussuunnittelun tarkoitus on kerätä, analysoida ja jakaa tietoja ja kokemuksia kansallisesta valmiussuunnittelusta jäsen- ja kumppanimaissa. Naton siviilivalmiussuunnittelun kautta jäsen- ja kumppanimaat voivat tukea toisiaan varautumaan ja vastaamaan kriisien, onnettomuuksien ja konfliktien seurauksiin siviiliyhteiskunnalle. Toiminta perustuu vapaaehtoiseen osallistumiseen, eikä tuen antamiseen tai saamiseen liity minkäänlaista automatiikkaa. Nato ei tee yhteisiä siviilivalmiussuunnitelmia jäsenilleen, eikä Natossa ole omaa suunnittelu- tai toimeenpanokapasiteettia tällä alalla. Vastuu valmiussuunnittelusta ja sen toimeenpanosta on siten puhtaasti jäsen- ja kumppanimaiden omilla viranomaisilla. Siviilivalmiussuunnittelu on perinteisesti ollut miltei kokonaan avointa Naton kumppanimaille, pois lukien viidennen artiklan puitteissa tehtävä toiminta. Ukrainan kriisin jälkeen Naton toiminta on keskittynyt yhä enemmän yhteiseen puolustukseen, mukaan lukien siviilivalmiuspuolella. Tämä on näkynyt Suomen osallistumismahdollisuuksien merkittävänä vähentymisenä. Suomi pyrkii tästä huolimatta löytämään keinot osallistua aktiivisesti tämän sektorin toimintaan. Toiminta tukee Naton puolustussuunnittelua ei-sotilaallisella asiantuntemuksella. Erityisesti panostetaan energiaturvallisuuteen, CBRN-varautumiseen (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat), kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen sekä kyberpuolustukseen liittyvään työhön. Walesin huippukokouksen jälkeen seuraustenhallinta ja yhteiskunnan vastustuskyvyn kehittäminen epäsuoria uhkia vastaan (hybridisodankäynti) ovat korostuneet. Siviilivalmiussuunnittelukomitean alaiset suunnitteluryhmät ovat nimenneet kukin vastuualueeltaan kansallisia siviiliasiantuntijoita, joiden tietotaitoa Nato voi tarvittaessa käyttää. Vuoden 2015 lopussa Suomesta oli nimettynä 15 kansallista siviilisektorin asiantuntijaa. Näiden kansainvälisesti verkottuneiden asiantuntijoiden kokemukset sekä tietotaito tarjoavat Suomen omalle siviilivalmiustyölle merkittäviä hyötyjä. Ulkoasiainministeriö järjestää kahdesti vuodessa siviilivalmiussektorin kansallisten yhteistyötahojen kokouksen, jossa käsitellään Naton siviilisektoriin liittyviä ajankohtaisia asioita, Suomen tavoitteita siviilivalmiustoiminnassa sekä tulevia kansallisen tason 10

11 linjauksia ja toimenpiteitä. Vuoden 2015 yhteistyötahojen kokoukset pidettiin toukokuussa ja lokakuussa Helsingissä Siviilivalmiussuunnittelukomitea (Civil Emergency Planning Committee, CEPC) Suomen kansallisena edustajana Naton siviilivalmiussuunnittelukomitean täysistunnoissa toimii sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja ja varaedustajana huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja. Syksyn täysistunto pidettiin Brysselissä Suomen puheenvuorossa todettiin keskeisinä yhteistyöalueina hybridi- ja kyberuhkiin varautuminen, resilienssin parantaminen sekä huoltovarmuus- ja väestönsuojelukysymykset. Meriyhteyksien turvaaminen sekä EU Nato -yhteistyön parantaminen mainittiin myös Suomelle tärkeinä asioina. Ukrainan kriisi on ollut näkyvästi esillä komitean ja suunnittelutyöryhmien toiminnassa vuoden 2015 aikana Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskus (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC) Kaksi TAST -asiantuntijaa, yksi CBRN -asiantuntija ja Nato-edustuston erityisasiantuntija osallistuivat EADRCC:n Ukraine pelastusharjoitukseen Ukrainassa syyskuussa Harjoitusskenaario perustui laajamittaiseen kaivosonnettomuuteen. Sisäministeriö luovutti röntgen-laitteiston Ukrainalle EADRCC:n avunpyyntömekanismin kautta Pelastuspalvelutyöryhmä (Civil Protection Group) Sisäministeriön pelastusosaston edustaja osallistui syksyn ja kevään pelastuspalvelutyöryhmän kokouksiin. Pelastustyöryhmän seminaari pidettiin vuonna 2015 Tukholmassa Ruotsissa. Seminaari oli jatkoa Helsingissä vuonna 2014 järjestettyyn seminaariin, joka käsitteli varautumissuunnittelua suuronnettomuuksiin ja muihin laajamittaisiin katastrofitilanteisiin, ml. kansainvälinen tuki ja virka-apu. Seminaariin osallistui pelastusosaston, huoltovarmuuskeskuksen ja turvallisuuskomitean edustajia. Sisäministeriön alainen Kriisinhallintakeskus on jatkanut osallistumistaan Non-Binding Guidelines -projektin työskentelyyn. Kriisinhallintakeskus on Naton alueellinen CBRNkoulutuskeskus. Lisäksi Kriisinhallintakeskuksen asiantuntija osallistui Naton alueellisten CBRN-koulutuskeskusten johtajien ja asiantuntijoiden kokouksen Prahassa, Tšekissä. 11

12 Kriisinhallintakeskuksen asiantuntija osallistui luennoitsijana Kuwaitissa Naton Weapons of Mass Destruction Non-Proliferation -keskuksen järjestämään CBRN Incident Commanders -kurssiin Teollisuus- ja viestintätyöryhmä (Industrial Resources and Communications Services Group, IRCSG) Teollisuus- ja viestintätyöryhmän alaisessa tietoliikennetyöryhmässä tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä kehittyvän tieto- ja viestintäteknologian ja kybertoimintaympäristön vaikutuksista huoltovarmuuteen ja varautumiseen. Teollisuussektorin toimintaan osallistumisessa taas keskeisinä tavoitteina olivat Naton huoltovarmuuskysymysten sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyvien asioiden seuraaminen. Kriittisten tuotteiden priorisoituja toimitusjärjestelyjä sekä teollisuuden ohjausjärjestelmien haavoittuvuuksien kartoittamista seurataan myös läheisesti. Teollisuustyöryhmän syyskokouksessa Gasum Oy:n edustaja antoi katsauksen kaasumarkkinoiden viimeaikaisesta kehityksestä Suomen ja Baltian alueella. Suomen kokousedustajina teollisuus- ja viestintäryhmässä toimivat huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijat. Työryhmässä on lisäksi kolme suomalaista siviiliasiantuntijaa Kuljetustyöryhmä (Transport Group) Maakuljetustyöryhmässä toiminnan painopisteinä olivat rajanylityksiin liittyvät käytännöt, joihin Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne vaikuttaa, kyberturvallisuus ja uutena asiana resilienssi-käsitteen käyttöönotto kuljetuksiin liittyen. Suomen kokousedustajana toimi Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija. Siviili-ilmailutyöryhmässä käsiteltiin lentoliikenteen ulkopuolisia poikkeama-, häiriö- tai häirintätilanteita ja arvioitiin niiden vaikutuksia lentoliikenteeseen. Suomen kokousedustajana toimi lentoliikenteen matkustaja- ja rahtikuljetusten asiantuntija. Merikuljetustyöryhmässä käsiteltiin mm. merirosvousta, alusten paikantamisjärjestelmien häirintää ja päivitettiin Ship Availability Assessment-raportti. Liikenneviraston edustaja piti tammikuun kokouksessa alustuksen jäänmurrosta. Suomen kokousedustajana toimi Liikenneviraston meriliikenneyksikön päällikkö. Kuljetusryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja järjesti yhdessä Teollisuus- ja viestintätyöryhmän kanssa intermodaaliseminaarin. Ryhmässä on kaksi suomalaista siviiliasiantuntijaa. Kuljetusryhmän toiminnasta kertova ensimmäinen uutiskirje julkaistiin. 12

13 4.6. Lääkintä, maatalous- ja elintarvikehuoltotyöryhmä (Joint Health, Agriculture and Food Group) Suomen yhteyksiä lääkintä-, maatalous- ja elintarvikesektorin asiakokonaisuuksia käsittelevään työryhmään hoitavat maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen keskuksen ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteyshenkilöt sekä Suomen Nato-edustusto. Ryhmässä on kolme suomalaista siviiliasiantuntijaa. Toiminta käsittelee laaja-alaisesti elintarvike-, vesi- ja terveydenhuoltoon liittyvää varautumista. Lähtökohtaisesti ryhmässä pyritään tehostamaan siviili-sotilasyhteistyötä. Ryhmä antaa neuvoja ja suosituksia maatalous- ja terveydenhuoltoalan kriisinhallinnasta sekä toimii valmiussuunnittelun yhteistoimintaelimenä. Vuonna 2015 yhteiskunnan toimintavalmius ja yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa sekä resilienssi monimuotoisten vakavien häiriötilanteiden varalta korostuivat aiempaa enemmän. Positiivista huomiota saaneita kansallisia varautumisjärjestelmiä esittelivät mm. Suomi ja Sveitsi. Naton aiempia huoltovarmuusosaamista ylläpitäviä virastoja on 2000-luvulla lakkautettu ja järjestö tukeutuu aiempaa enemmän kansallisten järjestelyjen ja osaamisen varaan. Elintarvikesektorin painopisteinä jatkuivat elintarviketurvallisuus ja varautuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ilmiöihin. Lääkintähuollossa painopisteinä jatkui selvitystyö mm. koulutetun lääkintähenkilöstön riittävyydestä Nato- ja kumppanimaissa. Suomi osallistui merkittävällä panostuksella syksyllä 2015 järjestettyyn EADRCCpelastusharjoituksen telelääkintä-osuuteen. Työryhmä tekee Naton sotilaslääkintäkomitean lisäksi yhteistyötä myös muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa mm. EU, WHO, FAO ja World Food Programme. Työryhmä tarjoaa tietoa Naton ja toimintaan osallistuvien, erityisesti EU:n ulkopuolisten maiden valmiussuunnittelu- ja varautumisjärjestelmistä. Ryhmä piti vuonna 2015 kevätja syyskokouksen. Syyskokouksen yhteydessä järjestettiin biologisia uhkia käsittelevä seminaari eläinlääkinnästä, antibioottien resistenssikehityksestä ja bioterrorismin mahdollisista ilmenemismuodoista sekä varautumisesta niihin Polttoainekomitea (Petroleum Committee) Naton polttoainetyöryhmä käsittelee poltto- ja voiteluaineisiin liittyvää standardisointia. Komitea valmistelee mm. yhteen yhteiseen lentopolttoainestandardiin siirtymistä (nk. Single Fuel Concept). Suomen kokousedustajana polttoainekomiteassa toimii huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija. Polttoainetyöryhmä ei kuulu CEPC:n suunnitteluryhmiin, eikä ryhmällä ole kansallisia siviiliasiantuntijoita. 13