NATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit

Transkriptio

1 Kenrl Heikki Lyytinen Ruutiukot NATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit

2 Esityksen sisältö Ajankohtaista Natosta Suomen Nato-yhteistyö PLM Intranet, esimerkit Keskustelu mahdollisesta Natojäsenyydestä

3 Together, the Allies form a unique community of values, committed to individual liberty, democracy, human rights and the rule of law. The world will change. The threats will change. But our values never will. So we must always ensure that we have the military capabilities to protect those values and the political will to do so. NATO SECGEN ANDERS FOGH RASMUSSEN, 19 SEPTEMBER 2013, CARNEGIE EUROPE

4 NATO - PERUSTIEDOT Vuonna 1949 perustettu YK:n peruskirjaan nojaava puolustusliitto 28 jäsenmaata (12 perustajajäsentä) Transatlanttinen suhde Konsensuspäätöksenteko

5 STRATEGINEN KONSEPTI 2010: NATON YDINTEHTÄVÄT Yhteinen puolustus Kriisinhallinta Yhteistyövarainen turvallisuus NATO Secretary General Anders Fogh Rasmussen

6 KSEN VELVOITE EU, NATO ARTIKLA 5 Sopimusosapuolten mukaan aseellinen hyökkäys yhtä tai useampaa sopimusosapuolta kohtaan tullaan käsittämään hyökkäykseksi kaikkia kohtaan ja tällaisen hyökkäyksen tapahtuessa ne sitoutuvat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan itsenäiseen tai yhteiseen itsepuolustukseen oikeuttavan 51. artiklan mukaisesti avustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimusosapuolta tai sopimusosapuolia, ryhtymällä yksin ja yhteistoiminnassa muiden sopimusosapuolten kanssa tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin, myös aseellisiin, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Pohjois-Atlantin sopimus (Washingtonin sopimus)

7 Yhteinen puolustus tänään NATO will deter and defend against any threat of aggression, and against emerging security challenges where they threaten the fundamental security of individual Allies or the Alliance as a whole. (STRATEGINEN KONSEPTI 2010)

8 Naton kumppanuudet Rauhankumppanuus (PfP) Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto (EAPC) Välimeri-dialogi (MD) Istanbulin yhteistyöaloite (ICI) Nato-Venäjä -neuvosto (NRC) Nato-Ukraina -komissio (NUC) Nato-Georgia -komissio (NGC) Globaalit kumppanuudet Nato-EU Nato-YK Nato-AU

9 NATON KUMPPANUUSUUDISTUS Kumppaneiden merkitys Natolle on kasvanut. Nato hyväksyi uuden kumppanuuspolitiikan 4/2011: Globaalien kumppanuuksien kehittäminen Joustavat yhteistyömuodot Operaatioihin osallistuvien kumppaneiden aseman parantaminen Aiemmin vain PfP-maiden käytössä olleet kumppanuustyökalut nyt avoinna kaikille kumppaneille Kumppanuusuudistus sisältää monia Suomen ajamista tavoitteista Kumppaneiden aseman parantumisesta huolimatta jäsenyyden ja kumppanuuden peruserot ovat säilyneet (=turvatakuu ja päätöksenteko vain jäsenille)

10 Naton kehitystrendejä Yhteinen puolustus säilyy tärkeimpänä tehtävänä, yhä enemmän huomiota uusiin uhkiin Afganistanin jälkeen ja nykyisessä taloustilanteessa korkea kynnys pitkäkestoisiin operaatioihin Kumppanuuksien merkitys lisääntyy, painopiste siirtyy yhä kauemmas Euroopasta Koulutus- ja harjoitustoiminnan merkitys korostuu Suorituskyvyt turvattava tekemällä enemmän yhdessä (Smart Defence) Haasteina tasapuolinen taakanjako ja solidaarisuus

11 PLM Intranet, esimerkit Suomen Nato-yhteistyö

12 Suomen ja Naton välinen yhteistyö Suomi on osallistunut aktiivisesti Naton kumppanuusyhteistyöhön aina sen käynnistymisestä lähtien: 1994-: Kahdenvälisesti toteutettava rauhankumppanuusohjelma (PfP) 1997-: Monenkeskinen Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto (Euro-Atlantic Partnership Council, EAPC) (sitä ennen North Atlantic Cooperation Council, NACC) Mahdollisuus kokoontua joustavissa formaateissa Suomelle tärkeää Yhteistyö on ollut laaja-alaista toimintaa valtionhallinnossa, johon on osallistunut useita ministeriöitä.

13 YHTEISTYÖN TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET Sotilaallisen yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen Nato-johtoiset kriisinhallintaoperaatiot Harjoitukset ja koulutusyhteistyö Yhteistyö Naton virastojen ja osaamiskeskusten kanssa Hankeyhteistyö Edustautuminen Naton rakenteissa

14 KUMPPANUUSYHTEISTYÖN KESKEISIÄ TYÖKALUJA PARP (Planning and Review Process) Osana PARP-prosessia Suomi valitsee kumppanuustavoitteita OCC (Operational Capabilities Concept) Joukkojen laadullinen arviointi ja evaluointi NRF (NATO Response Force) Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen toimintaan osallistuminen on keskeinen uusi työkalu (2012-) Miten Suomi valitsee yhteistyömuodot? Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa puolustusvoimien suorituskykyjen ja yhteistoimintakyvyn kehittämiselle.

15 Selonteko 2012 Nato-yhteistyöstä TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO (2012): Suomelle kumppanuusyhteistyö Naton kanssa on tärkeää, ja Suomi osallistuu laaja-alaiseen kumppanuuspolitiikan kehittämiseen aktiivisesti. Suomi käyttää jatkossakin Naton tarjoamia työkaluja kattavasti puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiseen. Kriisinhallinta ja suorituskyky-yhteistyö ovat Suomen Nato-kumppanuuden ytimessä. Suomi osallistuu jatkossakin harkintansa mukaan Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

16 Suomen Nato-yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia Miten Naton kumppanuustoiminnan painopisteen siirtyminen Euro-Atlanttisen alueen ulkopuolelle vaikuttaa? Naton operaatiot tulevat lähivuosina todennäköisesti vähentymään vaikutukset yhteistoimintakyvylle ja Suomen ja Naton väliselle yhteydenpidolle? Suorituskyky-yhteistyö ja myös operaatio-osallistuminen säilyvät Suomelle tärkeinä yhteistyömuotoina. Lisäksi jatkossa keskeistä mm: Koulutus- ja harjoitustoiminta Uusiin uhkiin liittyvä ml. kyberalan yhteistyö Smart Defence Islanti Suomelle on tärkeää, että Nato on jatkossakin valmis räätälöimään kumppanuustoimintaa kunkin kumppanimaan yksilölliset intressit ja osaamisen taso huomioiden.

17 Keskustelu Suomen PLM Intranet, esimerkit mahdollisesta Nato-jäsenyydestä

18 Suomen Nato-kanta HALLITUSOHJELMA (2011): Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Natojäsenyyden hakemista. TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO (2012): Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa yhteistyötä Pohjois-Atlantin liiton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei nykyisen hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Puolustusvoimien kehittämisessä otetaan huomioon, ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle muodostu käytännön esteitä.

19 Sipilän hallitusohjelma 2015 Hallitus laatii ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka valmistelun yhteydessä arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden PLM Intranet, esimerkit vaikutukset Suomelle. Sen lisäksi laaditaan puolustusselonteko, jossa määritellään puolustuspoliittiset linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle.

20 Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi? EI KYLLÄ 30% 60% EI OSAA SANOA 10% Lähde: MTS, joulukuu 2014

21 MITÄ NATO-JÄSENYYS TARKOITTAISI? Liittokunnan turvatakuut -> ennaltaehkäisy! Huolehdittava edelleen itse mutta ei yksin - kansallisesta puolustuksesta Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin ~ ei merkittävää muutosta Lisäkustannus 1-2 % puolustusbudjetista Osuus liittokunnan yhteistä budjeteista n. 20 MEUR vuodessa Jos Naton rakenteisiin n upseeria > n MEUR lisäkustannus vuodessa Laskelmaan eivät sisälly monikansalliset Naton piirissä toteutettavat hankkeet, joiden kustannukset katetaan osallistujien yhteisin rahoitusjärjestelyin (esim. AWACS tai maavalvontajärjestelmä AGS), eikä operaatio-osallistuminen. Nato-jäsenyys ei olisi keino säästää, mutta antaisi liikkumavaraa puolustuksemme kehittämisessä ja mahdollistaisi syvemmän monikansallisen yhteistyön. Ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, tukikohtia tai joukkoja Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen toteutusperiaatteet alueellinen puolustus ja yleinen asevelvollisuus päätettäisiin jatkossakin kansallisesti. Sotilaallinen huoltovarmuus paranisi

22 LISÄTIETOA PLM ( UM ( Suomen erityisedustusto Natossa (ww.finlandnato.org) NATO ( Suomen Atlantti-Seura (