ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Satu Vilkama

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL Poliittinen osasto POL-10 Satu Vilkama EDUSKUNTA Ulkoasiainvaliokunta Puolustusvaliokunta Viite UTP 2/2009 vp Asia Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna 2008 Valiokunnille lähetetään oheisena perustuslain 97 :n nojalla muistio Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna Yksikön päällikkö Timo Kantola Liitteet Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna

2 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliittinen osasto Turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikkö KERTOMUS SUOMEN VALTIONHALLINNON OSALLISTUMISESTA NATON RAUHANKUMPPANUUTEEN VUONNA 2008 Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuuteen (Partnership for Peace, PfP) sen käynnistymisestä, vuodesta 1994 lähtien. Kertomusvuonna rauhankumppanuustoimintaan osallistuivat Suomessa ulkoministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenneja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö/ huoltovarmuuskeskus, sosiaali- ja terveysministeriö ja Helsingin yliopisto/ kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERIFIN). Valtionhallinnon kertomuksen laatimisen on koordinoinut ulkoasiainministeriö muilta ministeriöiltä saadun aineiston pohjalta. Suomi kannattaa Naton kumppanuus- ja yhteistyöohjelmien kehittämistä nykyisten rakenteiden puitteissa ja kannustaa samalla joustavien yhteistyömuotojen hyödyntämiseen. Yhteistyön perusperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan itsevalintaperiaatteen mukaisesti. Tässä muistiossa esitetään yhteenveto rauhankumppanuustoiminnan vuoden 2008 hyödyistä ja keskeisistä tapahtumista, merkittävistä kehityksistä sekä tulevaisuuden tavoitteista kumppanuustoiminnalle. 1. YLEISTÄ RAUHANKUMPPANUUSTOIMINNASTA Kertomusvuoden keskeisiä tapahtumia Naton toiminta on avautunut yhä enemmän myös kumppanimaille. Tämä ilmeni Bukarestissa pidetyn huippukokouksen tuloksissa mm. Naton sisäisessä Afganistan-suunnitelmassa, kaikkien ISAF-maiden yhteisessä julistuksessa sekä Naton kumppanuusohjelmien yleistä kehittämistä koskevassa raportissa. Suomi osallistui huippukokouksen yhteydessä EAPC-työlounaalle ja laajaan Afganistan-kokoukseen. Suomen delegaatiota johti Tasavallan presidentti Tarja Halonen, jonka lisäksi kokoukseen osallistui puolustusministeri Jyri Häkämies sekä virkamiesvaltuuskunta. Ulkoministeri Alexander Stubb vieraili Natossa ja kävi kahdenväliset keskustelut pääsihteeri Jaap de Hoop Schefferin kanssa Puolustusministeri Häkämies ja puolustusministeriön virkamiesvaltuuskunta osallistuivat Afganistanin ISAF-operaatioon joukkoja luovuttavien maiden puolustusministerikokouksiin Vilnassa, Liettuassa ja Budapestissä, Unkarissa. Puolustusministeri osallistui myös Vilnassa ensimmäistä kertaa järjestettyyn Kosovon KFOR-operaatioon joukkoja luovuttavien maiden puolustusministerikokoukseen. Lisäksi Suomi osallistui Brysselissä Naton virallisen puolustusministerikokouksen yhteydessä järjestettyihin kokouksiin KFOR-operaatioon joukkoja luovuttavien maiden sekä strategisen ilmakuljetuskyvyn SAC-hankkeeseen osallistuvien maiden puolustusministerien kesken. Suomi ja Nato kävivät kesäkuussa säännölliset virkamieskonsultaatiot Naton apulaispääsihteeri- ja Suomen poliittisella alivaltiosihteeritasolla Brysselissä. Suomella oli myös kertomusvuoden lopussa viisi lähetettyä virkamiestä Naton sihteeristössä osana rauhankumppanuusyhteistyötä. Naton komentorakenteiden ns. kumppanuusesikuntaosissa työskenteli vuonna 2008 kahdeksan suomalaista upseeria. Lisäksi Suomella on Naton päämajassa sijaitsevassa Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskuksessa (Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC) sisäasiainministeriön lähettämä kansallinen asiantuntija (VNC, Voluntary National Contribution). 2

3 Siviilivalmiuspuolella Suomi esitteli kansallisia tavoitteitaan Naton siviilivalmiussuunnittelukomitean (Senior Civil Emergency Planning Committee, SCEPC) täysistunnossa syksyllä Kumppanuustavoitteet Naton rauhankumppanuusohjelman (PfP) sekä siihen liittyvän suunnittelu- ja arviointiprosessin (Planning and Review Process, PARP) kumppanuustavoitteiden avulla kehitetään Suomen puolustusvoimien valmiuksia osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Ne ovat tärkein instrumentti Suomen puolustusvoimien kansainvälisen yhteensopivuuden kehittämisessä. Puolustushallinnon edustajat osallistuvat lukuisiin kumppanimaille auki oleviin komiteoihin sekä työryhmiin. Alkuvuonna 2008 käytiin Suomen ja Naton väliset kumppanuustavoiteneuvottelut (PARP) ja kumppanuustavoitteet hyväksyttiin maaliskuussa pidetyissä monenvälisissä neuvotteluissa. Neuvotteluiden tuloksena Suomelle hyväksyttiin vuonna 2008 yhteensä 52 kumppanuustavoitetta, joista 12 oli uusia. Marraskuussa 2008 Suomi vastasi Naton kyselyyn toimenpiteistä ja edistymisestä kumppanuustavoitteiden saavuttamiseksi (PARP Survey). Tavoitteiden toteutumista seurataan vuonna 2009 valmistuvan Naton ns. PARP Assessment -arvion avulla. Vuonna 2008 käynnistettiin puolustusvoiminen kehittämisohjelman ja kumppanuustavoitteiden integrointi. Natolle tehtiin kehittämisesitys, jonka mukaisesti kumppanuustavoitteet on jatkossa tarkoitus määrittää puolustusvoimien kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Menettely otetaan käyttöön seuraavissa kumppanuustavoiteneuvotteluissa vuonna Suomi seuraa Naton toiminnassa ja tehtävissä tapahtuvaa kehitystä ja kehittää osallistumistaan Naton rauhankumppanuuteen. Tavoitteena on edelleen parantaa edellytyksiä päästä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan valmisteluun ja suunnitteluun niissä asioissa, joihin Suomi osallistuu aktiivisesti. Tämä koskee erityisesti kriisinhallintaoperaatioita ja -harjoituksia. Osallistumista ajatellen on myönteistä, että Nato ottaa toiminnassaan huomioon kumppani- ja yhteistyömaiden asettamat erilaiset lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeet. 2. KANSAINVÄLINEN KRIISINHALLINTA Keskeistä Suomen rauhankumppanuusyhteistyössä on osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin sekä niissä tarvittavien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen. Osallistumalla kriisinhallintaan Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta ja kehittämään kansainvälistä yhteistoimintakykyään. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi osallistuminen kriisinhallintaan parantaa Suomen omaa turvallisuutta sekä kasvattaa tietotaitoa ja kokemusta kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseen. Vuoden 2008 puolustusvoimien johtamis- ja hallintorakenteen muutokseen liittyen tapahtui merkittäviä muutoksia sotilaallisen kriisinhallinnan vastuissa, mm. kriisinhallintaoperaatioiden toimeenpanovastuun siirtyminen maavoimien esikunnalle. Naton tärkeimmät operaatiot kertomusvuonna olivat Afganistanin ISAF-operaatio ja Kosovon KFORoperaatio, joihin Suomi osallistui rauhankumppanimaana molempiin. Afganistanissa Suomella oli vuoden 2008 lopussa noin 110 sotilasta ja Kosovossa noin 450 sotilasta. Kosovossa Suomi toimi elokuusta 2008 alkaen Keskisen taisteluosaston (Multi-National Task Force Centre, MNTFC) kehysvaltiona. Kosovon KFOR-operaatiossa käynnistettiin sotilaallinen suunnittelu koskien siirtymistä seuraavaan ehkäisevän läsnäolon vaiheeseen. Suomen ISAF-osallistuminen on keskitetty Ruotsin johtamaan PRT:hen (Provincial Reconstruction Team, alueellinen jälleenrakennusryhmä) Mazar-e-Sharifin alueella Pohjois-Afganistanissa. Alueelliset jälleenrakennusryhmät ovat yksi ISAF-operaation keskeisiä toimintamuotoja. Suomi päätti kertomusvuonna osallistumisesta Afganistanin asevoimien tukemiseen OMLT-toiminnalla (Operational Mentoring and Liaison Team), johon osoitettiin kouluttajia Saksan johtamalla pohjoisella komentoalueella (Regional Command North, RCN). Puolustusvoimat valmistautuu vahventamaan määräaikaisesti ISAF-operaatiota noin 100 sotilaalla Afganistanin vaalien ajaksi vuonna

4 Harjoitukset Suomi kehittää valmiuksiaan myös osallistumalla Naton kriisinhallintaharjoituksiin. Puolustusvoimat osallistui vuoden 2008 aikana 38 kansainväliseen harjoitukseen, joista pääosa oli rauhankumppanuuden hengessä ("In the Spirit of PfP") järjestettyjä tai PfP-harjoituksia. Suomi isännöi ilmavoimien järjestämän monikansallisen taktisen ilmapuolustusharjoituksen ADEX-08. Harjoitukseen osallistui joukkoja Iso-Britanniasta, Ranskasta, Saksasta ja Tanskasta. Suomi osallistui Naton vuosittaiseen CMX 08 -kriisinhallintaharjoitukseen, joka oli toista kertaa avoin kumppanimaille. Siinä harjoiteltiin Naton sisäiseen päätöksentekoon liittyviä konsultaatioita Naton kanssa sekä kotimaista viranomaisyhteistyötä. Harjoitukseen osallistuivat ulkoministeriö, puolustusministeriö, pääesikunta, valtioneuvoston tilannekeskus, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenneja viestintäministeriö, huoltovarmuuskeskus, poliisiviranomaiset sekä Suomen Nato-edustusto. Suomi osallistuu myös jatkossa kumppanimaille avoimiin CMXharjoituksiin. Seuraava CMX 09 -harjoitus järjestetään maaliskuussa Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (PVKVK) järjestää vuosittain noin 25 kansainvälistä koulutustapahtumaa jotka ovat avoimia EU-, NATO- ja PfP-maille. Vuoden 2008 aikana PVKVK jatkoi NATO School:in kanssa yhteistyötä järjestämällä operatiivisen tason esikuntaupseerikurssin (M3-45) Niinisalossa. Kurssi oli ensimmäinen NATO School:in ulkopuolella toisen koulutuskeskuksen toimesta järjestetty kurssi. Toimintaa jatketaan ainakin vuoteen 2010 asti. PVKVK toteutti vuonna 2008 Albaniassa NATO/PfP/EU huollon kurssin liikkuvalla koulutusryhmällä (FINMETT). Lokakuussa 2008 PVKVK järjesti NATO/PfP koulutuskeskusten johtajien konferenssin Helsingissä. Vuoden 2008 aikana jatkettiin myös edellisvuonna toteutettua Länsi-Balkanin maiden asevoimien upseereille annettavaa sotilastarkkailijakoulutusta. Koulutus tukee maiden puolustusreformia. Kansainvälisiin harjoituksiin osallistumisen keskeisenä tavoitteena on edelleen kehittää sotilaalliseen kriisinhallintaan nimettyjen joukkojen suorituskykyä ja yhteensopivuutta. Keskeisenä piirteenä seuraavien vuosien harjoitustoiminnassa on, että tiettyihin harjoituksiin sisällytetään myös suomalaisjoukon tai sen osan suoritus- ja yhteistoimintakyvyn arviointi Naton neliportaisen OCCarviointiprosessin mukaisesti. Tavoitteena on, että seuraavien vuosien aikana kaikki tärkeimmät kriisinhallintajoukot ja -kyvyt on arvioitu Naton OCC-arviointiprosessin korkeimmalle tasolle. Arviointiprosessiin osallistuvat kaikki puolustushaarat. Hankkeet Suomi liittyi strategisen ilmakuljetuskyvyn vahvistamista koskevaan hankkeeseen (Strategic Airlift Capability, SAC). Järjestelyn 12 osallistujamaata hankkivat yhdessä käyttöönsä kolme C-17 Globemaster -kuljetuskonetta. Jäsenmaiden vuosittainen lentotuntimäärä on 3165 lentotuntia, joista Suomen osuus on 100 lentotuntia vuodessa. Koneita operoi jäsenmaiden muodostama ilmakuljetusyksikkö, johon Suomi lähettää lentotuntiosuutensa mukaiset neljä henkilöä. Suomi ilmoitti huhtikuussa 2008 Naton sihteeristölle halukkuutensa osallistua Naton nopean toiminnan joukkoja (Nato Response Force, NRF) täydentävään toimintaan ja Nato hyväksyi Suomen mukaan toimintaan. Suomi seuraa, miten nopean toiminnan konseptin uudistaminen etenee Natossa ja tarkempaa osallistumista selvitetään kansallisesti. Suomi kasvatti osallistumistaan Naton vapaaehtoisrahastoihin, joilla tuetaan mm. Afganistanin turvallisuussektorin kehittämistä sekä Kosovon suojajoukon alasajoa ja uuden turvallisuusjoukon perustamista. Suomen kokonaispanostus Naton vapaaehtoisrahastoihin oli noin 1 miljoona euroa vuonna Suomi osallistui myös Naton ja EU:n puitteissa toteutettavaan helikopteriyhteistyöhön, mukaan lukien monikansallinen helikopterirahasto, jolla pyritään korjaamaan kriisinhallintaoperaatioiden 4

5 helikopteripuutteita. Suomen panos oli euroa jaettuna puolustusministeriön ja ulkoministeriön kesken. Osallistumista helikopterirahastoon on tarkoitus jatkaa. Suomi aloitti vuonna 2008 neuvottelut yhteistyösopimuksen aikaansaamiseksi Naton johtamisjärjestelmäviraston (NC3A) kanssa. Tavoitteena on solmia yhteistyösopimus NC3A:n kanssa vuonna Kertomusvuonna käynnistettiin valmistelut Suomen liittymiseksi ilmatilannekuvan kansainvälistä vaihtamista mahdollistavaan Naton ASDE-järjestelmään (Air Situation Data Exchange, ASDE). Tarkoituksena on mahdollistaa pohjoismainen, Itämeren ja osin Baltian alueen ilmatilannekuvayhteistyö. 3. SIVIILIVALMIUSTOIMINTA Suomella on Naton siviilivalmiustoiminnan komiteoissa ja työryhmissä kahdeksan eri ministeriön (UM, PLM, LVM, TEM, SM, STM, OPM, MMM) hallinnonalojen edustajia. Suomella oli kertomusvuonna 14 asiantuntijaa Naton siviilivalmiussuunnittelutoiminnan 16 eri osa-alueella. Suomen edustus toiminnassa oli kumppanimaista suurin sekä merkittävä myös jäsenmaihin verrattuna. Osallistumalla Naton siviilivalmiustoiminnan komiteoihin ja työryhmiin Suomen eri hallinnonalat saavat tietoa omien toimialojensa kehityksestä maailmalla ja niiden vaikutuksista Suomen toimintaan sekä mahdollisuuden tuoda esiin suomalaista osaamista ja verkostoitua kansainvälisesti Nato- ja rauhankumppanuusmaiden viranomaisten kesken. Kansalliset prioriteetit määrittelevät Suomen tavoitteita eri komiteoissa. Suomen asiantuntijaosallistumista on tarkoitus kehittää huomioiden yhteistyöstä saatavat hyödyt. Tässä osuudessa kuvaillaan Suomen osallistumista Naton siviilitoimintaan ja sen komiteoihin kertomusvuonna ja määritellään tavoitteita tulevaisuuden toiminnassa. Suomen Nato-edustuston siviilivalmiuden erityisasiantuntija toimii Suomen edustajana Naton siviilivalmiussuunnittelukomitean (SCEPC) työkokouksissa, seuraa huoltovarmuuteen ja valmiussuunnitteluun liittyvää toimintaa Natossa sekä osallistuu aktiivisesti Naton siviilisektorin harjoituksiin ja näiden järjestelyihin. Euroatlanttisen pelastuspalvelun koordinointikeskus (EADRCC) Suomi isännöi mittavan Uusimaa pelastuspalveluharjoituksen, joka järjestettiin yhdessä EADRCC:n kanssa. Osallistujia oli yli 1400 henkilöä 37 maasta. Harjoituksen kansallisena johtajana toimi pelastusylijohtaja Pentti Partanen. Naton apulaispääsihteeri Martin Howardin vieraili Suomessa harjoituksen yhteydessä. Harjoituksen käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Kriisinhallintakeskus. Harjoitus oli kansainvälisesti onnistunut tapahtuma, jonka antoi myös kansallisesti arvokkaita kokemuksia kansainvälisen avun vastaanottojärjestelyiden kehittämiseksi. Suomi osallistuu myös seuraavaan EADRCC:n vuosittaiseen pelastusharjoitukseen, Zhetysu 2009, joka järjestetään Kazakstanissa syksyllä Suomi pitää EADRCC:n kanssa tehtävää yhteistyötä tärkeänä. Uusimaa -harjoituksen järjestäminen, osallistuminen keskuksen järjestämiin vuosittaisiin harjoituksiin ja kansallisen asiantuntijan (VNC) lähettäminen keskukseen tukee pelastushallinnon alalla kansainvälisen avun antamiseen liittyvien toimenpiteiden kehittämistä sekä kansainvälisen avun vastaanottamiseen varautumista. Pelastuspalvelukomitea Suomi on jatkanut aktiivista työtä yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa käynnistämässään Non Binding Guidelines -projektissa, josta saadaan tietoa varautumisesta kemiallisiin, biologisiin ja radiologisiin tilanteisiin (CBRN). Projektin puitteissa Naton Azerbaidzhaniin tehtyyn arviointimatkaan osallistui kaksi suomalaista pelastusalan asiantuntijaa. Lisäksi pelastusopisto järjestää Kuopiossa kansainvälisen CBRN First Responders Training -kurssin. Tavoitteena on osallistua aktiivisesti Naton kansainvälisiin siviilisektorin harjoituksiin sekä vähintään kahden suomalaisen asiantuntijan lähettäminen pelastuspalvelukomiteaan myös jatkossa. Tietoliikennekomitea 5

6 Suomen merkitys yhtenä sähköisen tiedonsiirron kärkimaana näkyy tietoliikennekomiteassa (Civil Communications Planning Committee, CCPC) muun muassa siinä, että Suomea toivotaan mukaan lähes kaikkeen komitean puitteissa tapahtuvaan toimintaan. Suomen aktiivista työpanosta komiteassa arvostetaan. Komitean toiminnan painopisteinä vuonna 2009 ovat huhtikuussa Suomessa pidettävän tietoliikennekomitean kevätkokouksen järjestäminen (LVM, HVK, UM) sekä Suomen johtovastuulla kertomusvuonna aloitettu verkkojen haavoittuvuuksia arvioivan raportin (Evaluation of Existing and Potential Vulnerabilities of Electronic Communications Networks from Cyber Attacks) viimeistely ja toimeenpano. Lisäksi tavoitteena on saada kansallinen edustaja työsuunnitelmaa vuosille valmistelevaan työryhmään. Maakuljetuskomitea Maakuljetuskomitean (Planning Board for Inland Surface Transport, PBIST) yksi tärkeimpiä asioita Suomen kannalta viime vuonna olivat aiesopimus (MoU) koskien valtioiden rajat ylittäviä kuljetuksia ja asiantuntijoiden rotaatiomenettelyä. Sopimusta testattiin Suomessa järjestetyssä Uusimaaharjoituksessa, jonka lisäksi sitä käsiteltiin monessa maakuljetuskomitean kokouksessa ja ryhmätyöaiheena työryhmän kokouksissa. Maakuljetuskomitean toimintaan on liittynyt uusien kuljetusreittien harkinta Afganistanin kriisinhallintajoukkojen huoltoa varten. Meriliikennekomitea Suomella on paljon annettavaa meriliikennekomitean (Planning Board for Ocean Shipping, PBOS) työssä huomioiden Suomen korkean osaamisen meriliikenteen ohjaus- ja informaatiojärjestelmissä. Suomi on kiinnostunut niin kutsutun Eindhovenin laivapankin ja Ateenan laivapankin toiminnasta, erityisesti liityttyään Eindhovenin kuljetuspankkiin. Laivapankkien kautta myös Suomella on mahdollisuuksia saada Naton kuljetuksia hoitaakseen. Meriliikennekomitean kautta Suomi pystyy seuraamaan Naton Shipping Centerin toimintaa. Lisäksi ajantasainen tieto Afrikan itärannikolla ja eräillä Kaukoidän merialueilla kasvavasta merirosvoudesta oli Suomelle hyödyllistä. Siviili-ilmailukomitea Siviili-ilmailukomiteassa olivat kertomusvuonna esillä mm. juridiset kysymykset, ilmailumarkkinoiden kehitys, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, omapuolustusjärjestelmien käyttö (ns. Defensive Aid Suites, DAS), siviili-ilmailun ns. spot charter - markkinat, evakuointilennot sekä metsäpalojen torjunta. Komiteassa on myös keskusteltu Afganistanin ongelmista siviili-ilmakuljetusjärjestelmän, mm. lennonjohdon sekä ilmailuhallinnon kehittämisessä. Suomi ilmoitti komitean Aeromedical Evacuation (AE)- kyselyyn kolmen suurimman lentoyhtiönsä AE-valmiudesta. Suomen asiantuntija osallistui Civil Aircraft Availability Assessment-raportin laatimiseen. Teollisuuskomitea Teollisuuskomitean (Industrial Planning Committee, IPC) toimintaan osallistumisessa keskeisinä tavoitteina on Naton huoltovarmuuskysymysten seuraaminen ja osallistuminen niiden kehittämiseen sekä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyvien asioiden seuraaminen. Komitea on tuottanut parhaat käytännöt sähkön ja kaasuhuollon osalta, ja nyt on tekeillä vastaava työ öljyyn liittyvän kriittisen infrastruktuurin osalta. Tavoitteena on tämän työn loppuun saattaminen ja hyödyntäminen kansallisesti. Teollisuuskomitean osalta tärkeitä ovat myös huoltovarmuuteen liittyvät priorities and allocations-järjestelyt. Elintarvike- ja maataloussuunnittelukomitea Elintarvike- ja maataloussuunnittelukomitean (Food and Agriculture Planning Committee, FAPC) puitteissa tehtävän yhteistoiminnan kautta varaudutaan erityisesti vakaviin, yksittäistä maata kohtaaviin laajoihin, usean valtion alueelle ulottuviin vaara- ja hätätilanteisiin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi tulvat, pitkäaikainen kuivuus, tulvat, maanjäristykset, myrskyt, ydinlaskeuma tai muut laajat ympäristötuhot. Komitea seuraa maailman elintarviketilannetta, antaa neuvoja ja suosituksia 6

7 elintarvike- ja maatalousalan kriisinhallinnassa sekä toimii siviilihallinnon valmiussuunnittelun yhteistoimintaelimenä. Lääkintähuoltokomitea Lääkintähuoltokomiteassa (Joint Medical Committee, JMC) kertomusvuonna keskeisimpinä käsiteltiin riskien priorisointia, kriisiviestintää, CIMIC-toimintaa sekä CBRN-valmiuksien ja erityistilanteiden terveydenhuoltoa koskevien rajanylitysmuodollisuuksien sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä. Terveydenhuollon infrastruktuurin turvaamista ja varmuusvarastointia käsittelevän työryhmän osalta tavoitteena on käytäntöjen yhtenäistäminen, kaluston yhteensopivuus, yhteisharjoitukset sekä rauhankumppanuusalueen terveydenhuoltoa palvelevan tuotannon kartoittaminen. Polttoainekomitea Polttoaineita käsittelevän komitean (Nato Pipeline Committee, NPC) hyötynä on polttoainetietojen jakaminen Nato- ja kumppanimaiden kesken. Ajankohtaisia polttoaineisiin liittyviä asioita on hyvin esillä, kuten esimerkiksi lentopetroliin liittyvät uudet laatuvaatimukset, johtuen liikenteen polttoaineiden biokomponenteista ja niiden putkikuljetuksista. Biologisten, kemiallisten ja radiologisten kemikaalien tunnistus Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERIFIN) osallistuu Suomen yhteysorganisaationa Naton Land Group 7, Sampling and Identification of Biological, Chemical and Radiological Agents - toimintaan. Ryhmän toiminta on tiedon jakamista liittyen näytteenottoon ja biologisten, kemiallisten ja radiologisten kemikaalien tunnistukseen. Yhteistyön tuloksena on kehitetty kansainvälistä ohjeistusta. Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos (PVTT) järjesti Tampereella aihetta käsittelevän kansainvälisen kokouksen, jossa osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Puolustusvoimien nopean toiminnan valmiusjoukkojen toimintaan sekä kenttälaboratorioon. VERIFIN on laatinut ohjeistusta kyseiselle kenttälaboratoriolle ja kouluttanut laboratorion henkilökuntaa. Seminaarissa jatkettiin edellisinä vuosina aloitettua keskustelua kenttälaboratorioiden kehittämisestä. 7