Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan
|
|
- Katriina Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan Sotilasaikakauslehti kysyi puoluejohtajilta ajankohtaisista turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aiheista 1. Ukrainan kriisi on muuttanut maamme turvallisuusympäristöä. Millaisia vaikutuksia tällä kehityksellä on ollut Suomeen ja kuinka kehitys vaikuttaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Kansallinen Kokoomus, pj Alexander Stubb: Kansainvälispoliittisen jännitteen kiristyminen on vaikuttanut Suomeenkin. Se on näkynyt esimerkiksi Venäjän lisääntyneenä harjoitustoimintana Suomen rajojen tuntumassa sekä toistuvina ilmatilaloukkauksina. Muutokset turvallisuuspoliittisessa ympäristössä täytyy huomioida myös Suomen tulevissa poliittisissa linjauksissa. Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue, pj Antti Rinne: Ukrainan kriisi on lisännyt epävarmuutta. Sen seurauksena puolustusvoimilla ja muilla turvallisuusviranomaisilla täytyy olla normaalia parempi tilannekuva. Perussuomalaiset, pj Timo Soini: Suomen turvallisuusympäristö on tällä hetkellä verraten vakaa, mutta tilanne voi kärjistyä nopeastikin, kuten Ukrainan kriisi on osoittanut. Siksi sotilaallisesta suorituskyvystämme ei pidä tinkiä. Oli virhe leikata puolustusbudjettia ja tuhota jalkaväkimiinat. Oma puolustus on saatettava kuntoon. Suomen Keskusta, kansanedustaja Seppo Kääriäinen: Ukrainan kriisillä on ollut omat heijastusvaikutuksensa Suomen lähialueella, Itämeren ja Pohjois-Euroopan alueella. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta seuraamme tarkkaan kehitystä lähialueillamme. Toimimme vakaan Pohjolan puolesta pitämällä huolta omasta puolustuskyvystämme, tiivistämällä Suomen ja Ruotsin yhteistyötä sekä kehittämällä aktiivisesti EU:n turvallisuusulottuvuutta ja Natokumppanuuttamme. Vasemmistoliitto, pj Paavo Arhinmäki: Ukrainan kriisi vahvistaa perusteluja Suomen turvallisuuspoliittiselle perusvalinnalle sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Kriisin laajeneminen sellaiseksi, että Suomeen kohdistuisi todellista uhkaa, on erittäin epätodennäköistä. Suomen on tuettava rauhanpyrkimyksiä Ukrainan kriisiin vaikuttamalla EU:n sisällä. Myös kahdenvälisiä keskusteluyhteyksiä Venäjään on ylläpidettävä. Pitkällä aikavälillä on pyrittävä siihen, että Venäjä tulee takaisin mukaan normaaliin eurooppalaiseen kanssakäymiseen. Vihreät, pj Ville Niinistö: Venäjän viimeaikainen toiminta Ukrainassa on lisännyt epävarmuutta kaikilla sen lähialueilla. Itämeren alueen turvallisuus ja vakaus eivät kuitenkaan ole vielä olennaisesti heikentynyt. Suomen tulee nykyisessä tilanteessa pitää huoli puolustuskyvystään ja kehittää sotilaallista yhteistyötä niin pohjoismaiden, EU:n kuin Natonkin puitteissa. Turvallisuustilanteessa ei ole tapahtunut sellaista, joka pakottaisi kiirehtimään liittoutumisratkaisuja. Jäsenyys Euroopan unionissa sijoittaa meidät läntisen Euroopan itsenäisten ja demokraattisten valtioiden joukkoon ja nostaa omalta osaltaan merkittävästi kynnystä pyrkiä vaikuttamaan meihin sotilaallisesti ulkopuolelta. Olisi myös iso muutos Suomen historialliseen linjaan olla sotilasliiton jäsen, jolloin ilmoittaisimme valmiutemme paitsi vastaanottaa apua myös kohdistaa sotilaallista uhkaa Suomesta ulospäin. Tämä ei Suomen turvallisuuden kannalta perusteltu linjamuutos. Suomi toimii kansainvälisesti ensisijaisesti rauhanrakentamisen ja rauhanturvaamisen tehtävissä, liennyttäen konfliktitilanteita. 9
2 Suomen ruotsalainen kansanpuolue, pj Carl Haglund: Kylmän sodan päättymisen jälkeen monet Länsi-Euroopan maat ovatkin leikanneet puolustusmenojaan ja supistaneet kansalliseen puolustukseen tarkoitettuja kykyjään. Fokus on ollut Euroopan ulkopuolella toteutetussa kriisinhallinnassa. Onneksi me Suomessa olemme kulkeneet valtavirtaa vastaan. Meillä puolustussuunnittelun lähtökohtana on koko ajan ollut oma kansallinen puolustus, ja niin sen täytyy olla myös tulevaisuudessa. Muuttunut tilanne ei sinällään muodosta meille välitöntä uhkaa, mutta korostaa tilanteen seurannan ja aluevalvonnan merkitystä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti meillä Suomessa käytössä on kokonaisturvallisuuteen pohjautuva varautumismalli, joka vastaa hyvin viime aikoina turvallisuusympäristössämme tapahtunutta kehitystä. Aikaisemmat jaottelut sisäisiin ja ulkoisiin tai siviili- ja sotilasuhkiin eivät enää kaikilta osiltaan päde. Puolustusvoimille ja myös muille turvallisuusviranomaisille nykyinen kehitys on osin haasteellinen. Sodan ja rauhan välisen rajan hämärtyminen vaikeuttaa ennakkovaroituksen saamista ja lyhentää näin puolustusvalmisteluihin käytettävissä olevaa aikaa. Ennakkovaroituksen saaminen on entistä vaikeampaa myös hyökkäysvalmisteluihin liittyvän tiedon ja hyökkäyksellisten keinojen siirtyessä enenevässä määrin digitalisoituihin tietoverkkoihin. Tämä kaikki muistuttaa meitä siitä että uskottavaan maanpuolustukseen on panostettava. Suomen kristillisdemokraatit, pj Päivi Räsänen: Ukrainan kriisi on johtanut Venäjän ja EU:n vastakkainasetteluun, jossa Suomi on osa pakoterintamaa ja EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen vienti kärsii pakotteista, mikä heikentää taloudellista asemaamme. Yhteistyöhankkeet Venäjän kanssa kärsivät. Venäjän talouskriisi, jossa öljyn hinnan lasku on osatekijä, heikentää edelleen myös Suomen taloutta, koska vientitavaroiden kysyntä laskee ja venäläisten matkailijoiden määrä vähenee. Venäjällä kansallismielisyyttä korostetaan entistä enemmän ja varustautumista lisätään. Vastakkainasettelun ilmapiiri lisää Suomessakin tarvetta yhä enemmän varautua mahdollisiin uhkiin, kuten hybridisodankäyntiin, ja sen Ukrainassa nähtyihin erilaisiin muotoihin. 2. Tulisiko aikaisempaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekomenettelyä jatkaa myös uudella vaalikaudella. Milloin mahdollinen selonteko tulisi antaa eduskunnalle? Stubb: Jos turvallisuuspoliittinen ympäristö on voimakkaassa muutoksessa kuten se nyt on ehtivät myös selonteot vanhentua nopeasti. Raskaanpuoleinen selontekomenettely ei välttämättä kovin hyvin vastaa tämän hetken akuutteihin tarpeisiin. Rinne: Tulevankin hallituskauden aikana on hyvä tehdä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Työ on hyvä käynnistää heti hallituksen aloitettua työskentelynsä. Soini: Kyllä, mutta selontekomenettelyä voidaan kehittää. Seuraavan hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on päättää siitä ja aikataulusta. Kääriäinen: Tulee jatkaa. Pidämme välttämättömänä, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot valmistellaan aidosti parlamentaariselta pohjalta siten, että kaikki eduskuntapuolueet osallistuvat valmistelutyöhön. Selonteon rinnalla tarvitaan joka vuosi eduskuntakeskustelua turvallisuuspolitiikan näköaloista. Pääministerin on annettava vuosittain turvallisuus- ja ulkopoliittinen katsaus eduskunnalle. Selonteko pitäisi antaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa vaalikautta. Arhinmäki: Turvallisuuspolitiikan tulee perustua perusteelliseen ana- 10
3 lyysiin ja vakaaseen harkintaan. Selontekomenettelyä on hyvä jatkaa. Selonteon antamisen ajankohdasta päättää seuraava hallitus. Niinistö: Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekomenettelyä tulisi jatkaa. Seuraava selonteko voitaisiin antaa eduskunnalle 2018, jolloin siinä voitaisiin esittää tiekartta siitä, miten varaudutaan ensi vuosikymmenellä tulossa oleviin merkittäviin hankintoihin meri- ja ilmavoimissa. Haglund: Selontekomenettely on osittain menettänyt merkityksensä. Kuten olemme nähneet yhden hallituskauden aikana voi tapahtua isojakin muutoksia turvallisuusympäristössämme. On tarkasti arvioitava selontekomenettelyn tarkoituksenmukaisuutta. Räsänen: On hyvä jatkaa käytäntöä, jossa turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko annetaan keskimäärin joka neljäs vuosi. Seuraavan vuoro olisi Pidättekö nykyistä puolustusbudjetin tasoa riittävänä (1,29 % bkt:sta) vai tulisiko taso nostaa 2008 alkanutta lamaa edeltävälle tasolle? Stubb: Kokoomus on sitoutunut puolustusmäärärahojen merkittävään korottamiseen ensi vaalikaudella Ilkka Kanervan johtaman puolustuksen pitkän aikavälin haasteita selvittäneen parlamentaarisen työryhmän esitysten mukaisesti. Rinne: Kansanedustaja Ilkka Kanervan johdolla työskennellyt parlamentaarinen selvitysryhmä pohti perusteellisesti juuri puolustuksen rahoitustarpeita. Mielestäni sen linjaus on syytä ottaa vakavasti. Tämän lisäksi tulevat sitten suuret hankinnat meri- ja ilmavoimien osalta lähitulevaisuudessa. Soini: Nykyinen puolustusbudjettitaso ei ole riittävä. Perussuomalaiset kannattaa parlamentaarisen puolustusselvitysryhmän korotusesitystä vähimmäisvaatimuksenaan. Kääriäinen: Keskusta kannattaa vähintään parlamentaarisen selvitystyöryhmän esittämää lisärahoitusta eli puolustusmäärärahojen asteittaista korotusta vuodesta 2016 alkaen siten, että lisäys olisi 150 miljoonaa euroa vuonna Arhinmäki: On tarkkaan harkittava, mitkä mahdollisuudet puolustusmenojen nostamiseen ovat nykyisessä taloustilanteessa. Mielestäni on itsestään selvää, että puolustusmäärärahojen mitoituksessa on huomioitava myös muun yhteiskunnan tarpeet. Puolustusmenojen sisällä voidaan myös harkita erilaisia painotuksia. Niinistö: Vihreiden mielestä itsenäisen ja uskottavan puolustuksen turvaaminen on turvallisuutemme kannalta välttämätöntä. Ymmärrämme myös, että puolustusvoimilla on tarpeita materiaalihankinnoissaan. Linjaukset lisäresurssien mitoituksesta tulee päättää vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Hallitusneuvotteluissa puolustusmäärärahojen mahdollinen korotus voidaan sovittaa yhteen muiden yhteiskunnan kannalta olennaisten lisäresurssitarpeiden kanssa. Haglund: Jotta lähivuosina edessämme olevat haasteet ymmärrettäisiin myös puolustushallinnon ulkopuolella, asetin puolustusministerinä syksyllä 2013 parlamentaarisen selvitysryhmän perehtymään tähän kysymykseen. Toimintansa aikana kaikista eduskuntapuolueista koostunut selvitysryhmä sai vastaanottaa suuren määrän informaatiota turvallisuusympäristöstämme, puolustusjärjestelmän rakenteeseen vaikuttavista tekijöistä ja puolustusvoimien voimavaroista. Vuoden tiiviin työskentelyn jälkeen selvitysryhmä luovutti loppuraporttinsa lokakuun alussa. Raportin keskeinen johtopäätös oli, että nykyisen kaltaisen puolustusjärjestel- 11
4 män ylläpito edellyttää vähintään selonteossa kuvattua resurssitason nostoa sekä poliittista tahtoa ylläpitää kehittämisen taloudellinen perusta myös 2020-luvulla. Tämä on myös minun näkökantani. Käytännössä se tarkoittaa resurssitason nostoa noin 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Muuten edessämme on väistämättä puolustuksemme perusteiden uudelleentarkastelu. Tämän lisäksi jo ensi vaalikaudella on löydettävä vastauksia siihen miten rahoitamme ilma- ja merivoimien suuret hankinnat ensi vuosikymmenellä. Räsänen: Parlamentaarinen selvitysryhmä 2014 yhtyi puolustuspoliittisessa selonteossa 2012 esitettyyn linjaan, jonka mukaan lisätarve erityisesti suorituskyvyn ylläpitämiseksi on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Olemme tämän linjan takana ja lisäksi tulee varautua merivoimien ja ilmavoimien kalustohankintoihin. 4. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta on supistettu sotilaaseen. Onko tämä taso, jonka alle ei enää voida mennä, jos pidetään kiinni uskottavasta maanpuolustuksesta? Stubb: Uskottava maanpuolustuskyky koostuu useista eri tekijöistä, joista sodan ajan joukkojen vahvuus on yksi. Kokoomuksen näkemyksen mukaan sodan ajan joukkojen vahvuus pitää olla uskottavalla tasolla. Rinne: Uskon, että sodan ajan vahvuutena sotilasta on perusteltu Suomen maanpuolustuksen uskottavuuden näkökulmasta. Täytyy muistaa, että todellisen kriisin aikana myös koko yhteiskunta on puolustuksen tukena. Suomen sodan ajan vahvuus on asukaslukuun verrattuna iso, kun katsotaan tilannetta muissa EU- tai Nato-maissa. Suomen tilanteessa se on kuitenkin hyvin perusteltu. Soini: Sodan ajan joukkojen nykyinen taso on ehdoton minimi, jos koko maata halutaan uskottavasti puolustaa. Kääriäinen: Sodan ajan vahvuus, sotilasta, on taso, jonka alle ei enää voida mennä. Joukot on kyettävä myös varustamaan asianmukaisella tavalla. Arhinmäki: Uskottava maanpuolustus ei riipu vain joukkojen määrästä. Puolustuksen uskottavuutta lisää yhteiskunnan rakenteista huolehtiminen ja myös tasa-arvoinen yhteiskunta, jonka ihmiset kokevat omakseen. Sodanajan joukkojen pienentäminen on ollut oikea suunta, ja avaa mahdollisuuksia myös asevelvollisuuden kehittämiseen. Niinistö: Uskottava maanpuolustus mahdollistaa sodan ajan vahvuuden maltillisen ja asteittaisen pienentämisen edelleen. Sodan ajan vahvuuden pienentäminen on osa niistä rakenteellisista uudistuksista, joilla resurssit saadaan kohdennettua mahdollisimman tehokkaasti ja varmistetaan puolustusvoimien toimintakyky vastaamaan muuttuneita sotilaallisia uhkakuvia, joita ovat muun muassa strateginen isku ja hybridisota. Uhkakuvien muutos puoltaa sitä, että Suomi luopuu asteittain miesten yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyy vapaaehtoiseen ja sukupuolineutraaliin asepalvelukseen. Tavoitteeseen tulee edetä asteittain koulutettavaa ikäluokkaa ja sodanajan joukkojen kokoa pienentämällä. Koulutettavaa ikäluokkaa ja sodanajan joukkojen kokoa pienentämällä saadaan lisäresursseja materiaalihankintoihin. Haglund: on tarkkaan arvioitu sodan ajan vahvuus ja sitä ei ole syytä alentaa. Räsänen: Kyllä 5. Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan maksimissaan
5 sotilaan voimin. Millainen on Suomen tulevaisuuden kontribuutio kansainväliseen kriisinhallintaan? Stubb: Suomen tulee osallistua vastaisuudessakin aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan. Ulkomailla hankittu kokemus parantaa suomalaisten sotilaallista osaamista ja kehittää Suomen turvallisuusyhteistyötä ja kansainvälisiä suhteita. Rinne: Suomella on pitkä ja ansiokas perinne kansainvälisessä rauhanturvaamisessa. Tälläkin hetkellä meillä on yli 500 sotilasta eri puolilla. Mielestäni on itsestään selvää, että Suomi on jatkossakin aktiivisesti mukana näissä tehtävissä. Se tuo osaltaan myös puolustuskykyä meille itsellekin. Tarkkoja määriä ei ole syytä lyödä lukkoon, ja laki antaa reilusti (enintään 2000 sotilasta) liikkumatilaa. Tärkeää on muistaa, että Suomi on vahva toimija myös siviilikriisinhallinnan puolella. Kriisit ovat usein monisyisiä ja tarvitaan erilaisia työkaluja, jotta kestäviä ratkaisuja saadaan aikaan. Soini: Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yksi Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä oman maan puolustamisen ja virka-avun antamisen jälkeen. Tehtävät on kuitenkin pidettävä tärkeysjärjestyksessä: oman maan puolustus tulkoon aina ensin. Tulevaisuudessa on annettava enemmän painoarvoa sille, että kriisinhallintaoperaatioihin ei lähdetä mukaan ilman että ne lisäävät Suomen omaa sotilaallista suorituskykyä esim. lisäämällä kansallista osaamista, Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoiminta- ja avun vastaanottamiskykyä tai rauhoittamalla sellaista kriisialuetta, josta voi seurata kielteisiä turvallisuusvaikutuksia Suomeen suoraan tai välillisesti esim. maahanmuuttoryöpyn kautta. Kääriäinen: Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan omien voimavarojensa puitteissa kantaen kansainvälistä vastuuta vakaudesta ja turvallisuudesta. Kriisinhallinnassa on tärkeää tiivistää yhteistyötä pohjoismaisten kumppaneiden kanssa yhteistoiminta- ja suorituskykyjen kehittämiseksi. Arhinmäki: Suomen suurin vahvuus on YK-johtoisessa rauhanturvaamisessa, joka myös sopii parhaiten liittoutumattomalle maalle. Perinteinen rauhanturvaaminen on myös edullisempaa ja mahdollistaa suuremman henkilömääräisen osallistumisen. Sellaisiin Nato-vetoisiin operaatioihin Suomen ei tule osallistua, joissa on riski joutua sisällissodan tai muun konfliktin osapuoleksi tai suurvaltojen voimapolitiikan pelinappulaksi. Niinistö: Kriisinhallinta on nähtävä kokonaisuutena, jossa on sekä siviiliettä sotilaallinen ulottuvuus. Vihreiden katsannossa kriisien ennaltaehkäisy ja siviilikriisinhallinta ovat ensisijaiset kriisinhallinnan muodot. Sotilaallisella kriisinhallinnalla on silti oma roolinsa ja puolustusvoimien kehittämisessä tulee huomioida sen tarpeet niin koulutuksessa kuin varustelussa. Suomen tulee jatkaa pitkää historiaansa rauhanturvaajana ja toimimista nimenomaan operaatioissa, joilla on YK:n valtuutus. Osallistumalla rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioihin Suomella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että sotilaallinen jännitys vähenee ja ihmishenkiä pelastuu. Kansainvälisissä operaatioissa yhdessä muiden joukkojen kanssa toimiminen ei myöskään ole pois kyvystä puolustaa Suomea: kansainvälisestä toiminnasta saatu kokemus ja osaaminen kehittävät myös osaamistamme mahdollisessa omaa maatamme koskevassa kriisissä. Nykyaikaiselle puolustukselle on tärkeää kyky antaa apua ja kyky vastaanottaa sitä ja tätä kykyä voimme kehittää kansainvälisissä operaatioissa. Haglund: Kriisinhallinta on aina ensisijaisesti humanitäärinen teko. Samalla tämä toiminta kehittää myös oman puolustustamme. Uskomme että Suomi myös tulevaisuudessa osallistuu aktiivisesti kriisinhallintaan. Räsänen: Suomen osallistuminen kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin tulee säilyttää perinteisellä korkealla tasolla. 6. Vuosikymmenen loppupuolella ovat tulossa ilma- ja merivoimien pääkalustojen uusintahankkeet. Millä tavoin vaadittava rahoitus tulisi järjestää? Tarvitaanko erillisbudjettia? Stubb: Vanheneva kalusto tulee korvata asianmukaisesti. Rahoituskysymyksen suhteen tarkoituksenmukaisuus ratkaisee. Rinne: Nämä hankinnat ovat kustannuksiltaan niin isoja, että tavalliseen budjettiraamiin ne eivät mahdu. Tarvitaan erillisratkaisuja, ja varmaan myös luovia ratkaisuja, jotta hankinnat saadaan hoidettua. Soini: Ilma- ja merivoimien 2020-luvun hankinnat tulee rahoittaa erillisbudjetilla. Puolustusbudjetista niitä ei voi rahoittaa. 13
6 Kääriäinen: Meri- ja ilmavoimien hankinnat vaativat erillisrahoituksen ja jaksottamisen usealle vuodelle. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet vastakauppoihin ja tarvittaviin muihin järjestelyihin. Arhinmäki: Etenkin ilmavoimien hävittäjien uusiminen on sen mittaluokan hankinta, että asia vaatii perusteellisen kansalaiskeskustelun ennen päätöksentekoa. Rahoitusmalli riippuu osin myös siitä, minkälaiseen ratkaisuun päädytään. Niinistö: Koulutettavaa ikäluokkaa ja sodanajan joukkojen kokoa pienentämällä saadaan lisäresursseja materiaalihankintoihin. Puolustushallinnon sisältä ei ole kuitenkaan saatavissa niin suuria säästöjä, että niillä voitaisiin kattaa ilma- ja merivoimien pääkalustojen uusintahankkeiden rahoitus. Nämä suuret kalustohankinnat on hoidettava erillisbudjetilla. Haglund: Investoinnit ovat niin suuria että ne vaativat erillisrahoituksen. Niitä siis ei voi rahoittaa normaalin puolustusbudjetin puitteissa. Räsänen: Näihin hankkeisiin täytyy löytyä varat puolustusvoimien budjetin ulkopuolelta erillisbudjetoinnilla. 7. Mitkä ovat Suomen tulevaisuuden turvallisuuden yhteistyömuodot? Mitkä ovat mahdollisuudet Natoyhteistyön syventämiseen? Minkälaisia kahdenvälisiä yhteistyömuotoja tulisi kehittää? Stubb: Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Myös pohjoismaista ja erityisesti Ruotsin kanssa tehtävää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä tulee vahvistaa. Rinne: Nykyisellä pohjalla on hyvä jatkaa. Nato-yhteistyö on tärkeää ja sitä voidaan edelleen kehittää. Myös Pohjoismainen yhteistyö ja erityisesti Ruotsi-yhteistyö ja sen syventäminen tuo lisäarvoa meille. EU-puolustusyhteistyössä on hyvä olla aktiivinen ja aloitteellinen, siinä on vain voitettavaa. Soini: Perussuomalaiset suhtautuu myönteisesti ja käytännön läheisesti pohjoismaiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön. Sen kehittäminen on luontevampaa kuin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan väkinäinen eteenpäinvieminen. Puolue kannattaa Nato-selvityksen tekemistä, jossa ynnätään jäsenyyden hyödyt ja haitat. Kääriäinen: Vastuu maamme turvallisuudesta kuuluu ensisijassa Suomelle itselleen. Kansallista turvallisuutta tukevat aktiivinen osallistuminen Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventämiseen, EU:n turvallisuusulottuvuuden kehittämiseen ja Nato-kumppanuuden syventämiseen. Edistyneessä Natokumppanuudessa nousee esille lisääntyvä harjoitustoiminta ja tietojenvaihto. Arhinmäki: Nato-jäsenyyden kannattajat ovat valitettavasti pyrkineet käyttämään Ukrainan kriisiä keppihevosena Suomen Nato-jäsenyydelle. Epävakautta ja vastakkainasettelua lisäävän Natojäsenyyden sijaan EU-jäsenyys ja pohjoismainen yhteenkuuluvuus tuovat Suomelle turvaa. Pohjoismaisella yhteistyöllä saadaan materiaalihankintoihin tehokkuutta ja myös kokemusta rauhanturvaamisessa. Pohjoismaisen yhteistyön syventämistä estää kuitenkin ennen kaikkea Tanskan, Norjan ja Islannin Nato-jäsenyys. Suomen Natoyhteistyötä ei ole syytä ainakaan vahvistaa nykyisestä. Niinistö: Vihreiden kanta on, että Suomi pyrkii varmistamaan turvallisuutensa liittoutumalla sotilaallisesti lähtökohtaisesti muiden EU-maiden kanssa. Suomen tulee toimia EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi sen eri osaalueilla. Suomen tulee ottaa osaa EU:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Puolustusyhteistyötä on kehitettävä myös muiden Pohjoismaiden kanssa. Naton kanssa yhteistyötä kannattaa tehdä rauhankumppanuusohjelman eri kumppanuustyökalujen puitteissa, mm. osallistumalla Naton nopean toiminnan NRFjoukkojen toimintaan. Yhteistyötä kriisinhallinnassa tulee jatkaa osallistumalla Nato johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Kannatettavaa on myös muu nykyinen yhteistyö esimerkiksi Naton virastojen ja osaamiskeskusten kanssa sekä erilaisten Nato-vetoisten yhteistyöhankkeiden puitteissa. Vihreät tunnistaa kuitenkin turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksen ja olemme valmiita käymään keskustelua Suomen ratkaisujen vaikutuksista turvallisuusasemaamme, myös Nato-jäsenyydestä. Haglund: Suomen on tulevaisuudessakin oltava aktiivinen kansainvälisessä turvallisuusyhteistyössä. Pienelle maalle se on elinehto. Rkp:n mielestä pitäisi ensi hallituskaudella 14
7 tehdä parlamentaarinen selvitys Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista, jonka perusteella pitää sitten arvioidaan mahdollista liittoutumista. Suomi ja Ruotsi ovat minun aloitteestani syventämässä kahdenvälistä puolustusyhteistyötämme merkittävästi tulevina vuosina. Helmikuussa esitelty raportti antaa hyvät eväät sille työlle. Räsänen: Nato-yhteistyö tulee edelleen kehittää hyvällä tasolla siten, että otetaan huomioon uudet suorituskyvyt, yhteistoiminta- ja suorituskyvyn arvioinnit, varmistetaan yhteensopivuus Naton standardien kanssa ja osallistutaan koulutus- ja harjoitustoimintaan, valmiusvuoroihin ja yhteisiin operaatioihin sekä syvennetään tiedonvaihtoa. NORDEFCO:n puitteissa kannattaa kehittää kaikkien puolustushaarojen harjoitustoimintaa Pohjoismaiden kanssa. 8. Tulisiko Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä syventää myös kriisiaikoja silmälläpitäen? Stubb: Kyllä pitäisi. Rinne: Tämä kysymys on syytä pohtia huolella. Uskoisin, että Suomi-Ruotsi-yhteistyö on meille luontevin tie. Suomihan on parhaillaan päivittämässä mm. lainsäädäntöä avun vastaanottamisen ja antamisen osalta. Soini: Kukin kansakunta ajattelee omaa etuaan. Toistaiseksi Ruotsi ei ole halunnut puolustusliittoa Suomen kanssa. Perussuomalaiset kannattaa yhteistyön kehittämistä askel askeleelta ja luottamuksen kasvattamista. Kääriäinen: Suomen ja Ruotsin yhteistyötä kehitetään rauhan ajan yhteistyöhön nojautuen. Arhinmäki: Sotilaallinen yhteistyö liittoutumattoman Ruotsin kanssa on luontevaa, ja yhteistyön syventämisen muotoja on hyvä kartoittaa. Niinistö: Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä tulisi syventää. Yhteistyössä on edettävä askel kerrallaan ja katsottava, kuinka pitkälle asiassa päästään. Jo nykytilanteessa yhteistyö Ruotsin kanssa tarjoaa luontevan vaihtoehdon silloin, kun puolustuksemme tarvitsee kalustoa, jota emme omin voimavaroin pysty valmistamaan, hankkimaan, ylläpitämään tai käyttämään. Yhteistyötä Ruotsin kanssa voidaan lisätä materiaalihankinnoissa, materiaalin yhteisomistuksessa ja -käytössä sekä ilmatilan tai merialueen valvonnassa. Nykytilanteessa kyseeseen tulevat myös yhteiset harjoitukset ja koulutuksellinen yhteistyö. Haglund: Helmikuussa esitelty syvennetty puolustusyhteistyö luo maidemme välille kyvyn toimia myös yhdessä kriisin aikana. Järjestely ei kuitenkaan sido meitä auttamaan toisiamme. Yhteistoimintakyky on kuitenkin vahva signaali ja sitä voidaan tietenkin hyödyntää, jos poliittisesti niin päätetään, mahdollisen kriisin tullen. Räsänen: Kyllä, puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa tulee kehittää. 9. Puolustusvoimissa on upseereilla siirtymisvelvollisuus? Onko edelleen tarve säilyttää siirtymisvelvollisuus vai voitaisiinko siirtyä normaaliin työmarkkinakäytäntöön? Stubb: Puolustusvoimien erityisluonteen vuoksi siirtyminen tavanomaisiin työmarkkinakäytäntöihin ei ole mahdollista. Rinne: Uskon, että Puolustusvoimissa asia osataan arvioida. Tiedän, että henkilöstön kannalta tilanne ei ole paras mahdollinen. Usein esim. puolison työ ja lasten koulut ovat hankalia yhteen sovittaa siirtovelvollisuuden kanssa. Tämä on kysymys, jota on syytä Puolustusvoimien miettiä yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Soini: Upseerien siirtymisvelvollisuus on syytä säilyttää. Kääriäinen: Siirtymisvelvollisuuden säilyttäminen on edelleen tarpeellinen. Siirroissa on noudatettava hyvän työnantajan periaatteita. Arhinmäki: Jos siirtymisvelvollisuudesta luovuttaisiin, olisi kehitettävä muita tapoja taata riittävä henkilökunta kaikkialla maassa, ja etsittävä myös tälle rahoitus. Niinistö: Puolustusvoimissa voitaisiin siirtyä normaaliin työmarkkinakäytäntöön. Haglund: Puolustusvoimien organisaation tuskin toimisi jos siirtymisvelvollisuudesta luovuttaisiin. Räsänen: Siirtymisvelvollisuus on hyvä säilyttää. Nykyisessäkin tilanteessa upseerien toiveet osataan ottaa huomioon. 15
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotNATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä
NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös
LisätiedotSotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotSuomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén
Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012
LisätiedotValtioneuvoston puolustuselonteko (vnk 5/2017)
Pekka Visuri Helsinki 9.3.2017 LAUSUNTO Eduskunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle Valtioneuvoston puolustuselonteko 16.2.2017 (vnk 5/2017) Olen perehtynyt valtioneuvoston puolustusselontekoon 2017
LisätiedotHaastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotKansanedustajat, syksy 2015
Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotEurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset ikäryhmittäin Nuoret: - 35 vuotiaat Keski-ikäiset: 36 60 vuotiaat Seniorit: yli 60 vuotiaat Taustatiedot
LisätiedotSuomen ulkopolitiikan hoito
Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
6.12.2017 A8-0350/1 1 42 kohta 42. katsoo, että vahvan puolustusteollisuuden kehittäminen vahvistaa EU:n teknologista riippumattomuutta; pyytää kehittämään teollisia ja teknologisia resursseja, joita tarvitaan
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset liitoittain Suomen Reserviupseeriliitto (RUL) Reserviläisliitto (RES) Maanpuolustuskiltojen liitto (MPKL)
LisätiedotMaailman laajin selvitys
Maailman laajin selvitys Vastaajien tiedot: Vastaajien sukupuoli 1. Mies, 157529 kpl 2. Nainen, 145831 kpl Vastaajien ikä 1. alle 10 vuotta, 416 kpl 2. 10-15 vuotta, 4945 kpl 3. 16-20 vuotta, 28828 kpl
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko
LisätiedotSuomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto
1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma
LisätiedotMaanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS
Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta Puolustusvaliokunta 23.11.18 EMBARGO 29.11.2018 klo 9! Miten tutkittiin Tutkimuksen teki Taloustutkimus
LisätiedotHaastattelut tehtiin 20.9. 10.10.2012. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Sotilaallinen kriisinhallinta (9/2013) 040/54/2012 Ulkoasiainministeriö, 13.8.2013, HEL7919-7. Puolustusministeriö, 14.8.2013, FI.PLM.2013-4013 2042/50.04.00/2008.
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa
Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Euroopan Unionin turvallisuusstrategian ja Valtioneuvoston selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, linjaamassa
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
LisätiedotVäestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti
Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 25.4.2013 Hallitusneuvos Mika Kättö Työryhmän toimeksiannon taustasta Valtioneuvoston
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2249 MTS-syystutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotJäsenyys Natossa. "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kyllä Ei osaa sanoa Ei Itä-Suomi/Oulu/Lappi
Jäsenyys Natossa "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kuva Kyllä Ei osaa sanoa Ei Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koulutus
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä
LisätiedotSAATTEEKSI. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Lisäksi kysyttiin Suomen
LisätiedotMinisteriön kansainvälisten asioiden yksikkö
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö 15.11.2016 Puolustusvaliokunta HE 225/2016 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman
LisätiedotEsko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.
ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa
LisätiedotYleinen asevelvollisuus
Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotEräitä kehityssuuntia
Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.
1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön
LisätiedotMTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA. Tiedotteita ja katsauksia Joulukuu 2016
MTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA Tiedotteita ja katsauksia Joulukuu / MTS Tiedotteita ja
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERI CARL HAGLUNDIN PUHE FÖRSVARSMINISTER CARL HAGLUNDS TAL Suurlähettiläspäivät 25.8.2014
PUOLUSTUSMINISTERI CARL HAGLUNDIN PUHE FÖRSVARSMINISTER CARL HAGLUNDS TAL Suurlähettiläspäivät 25.8.2014 Huomioitava että, tilaisuudessa ministerin käyttämä puheenvuoro poikkeaa joiltain osin kirjoitetusta
LisätiedotNATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit
Kenrl Heikki Lyytinen Ruutiukot 12.10.2015 NATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit Esityksen sisältö Ajankohtaista Natosta Suomen Nato-yhteistyö PLM Intranet, esimerkit Keskustelu mahdollisesta Natojäsenyydestä
LisätiedotA8-0375/22. Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina GUE/NGL-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0375/22 22 Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina Johdanto-osan 10 viite ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 päivätyn pohdinta-asiakirjan Euroopan puolustuksen
LisätiedotPuolustushallinnon Puolustuspolitiikka kumppanuus
Osastrategia Puolustushallinnon Puolustuspolitiikka kumppanuus 1 Sisällysluettelo Osastrategian tiivistelmä... 1 Osastrategian tarkoitus ja rakenne... 2 Osastrategian puolustuspoliittiset perusteet...
LisätiedotSuomen puolustusjärjestelmä
Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus
LisätiedotMTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA. Tiedotteita ja katsauksia Marraskuu 2018
MTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA Tiedotteita ja katsauksia Marraskuu / MTS Tiedotteita
LisätiedotMTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts).
1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä
LisätiedotSUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011
SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa
LisätiedotEuroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005
Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005 Kuva 1 "Mihin Euroopan unionin mahdollisen sotilaallisen väliintulon pitäisi mielestänne perustua?" Pelkästään EU:n päätökseen YK:n valtuutukseen
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa
PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen
LisätiedotMTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA. Tiedotteita ja katsauksia 27.1.
MTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA Tiedotteita ja katsauksia 27.1.2004 1/2004 Saatteeksi Tässä
LisätiedotPuolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.
1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!
LisätiedotReserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15
Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä
LisätiedotHaastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.
LisätiedotSuomen tuleva ETYJ puheenjohtajuus vuonna 2008 on hoidettava vastuullisesti ja aktiivisella otteella.
5. kysymys Mitkä ovat tärkeimmät linjaukset, joilla eduskuntaryhmänne haluaa edistää Suomen turvallisuutta ja vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ja kehittää Euroopan unionia? KESKUSTA: Maailmanlaajuinen
LisätiedotGlobaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen
Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät
LisätiedotHaastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä
LisätiedotMTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA. Tiedotteita ja katsauksia Marraskuu 2017
MTS EMBARGO KE.. klo.! SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA Tiedotteita ja katsauksia Marraskuu
LisätiedotKysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.
28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä
LisätiedotMTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA. Tiedotteita ja katsauksia Marraskuu 2018
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS on valtioneuvoston eduskuntavaalikaudeksi asettama pysyvä parlamentaarinen komitea, joka hallinnollisesti toimii puolustusministeriössä. Parlamentaarisesti
LisätiedotPuolustusministeriölle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2012 vp Puolustusvoimauudistus Puolustusministeriölle JOHDANTO Vireilletulo Puolustusministeriö on 15 päivänä helmikuuta 2012 toimittanut puolustusvaliokunnalle kirjallisena
LisätiedotPuolustusteollisuuden näkemykset selonteosta
Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta
LisätiedotArvoisat Paasikivi-seuran jäsenet, hyvät naiset ja herrat.
PUOLUSTUSMINISTERI JUSSI NIINISTÖ FÖRSVARSMINISTER JUSSI NIINISTÖ 1 (11) UKK-luento Paasikivi-seurassa 13.9.2016 Arvoisat Paasikivi-seuran jäsenet, hyvät naiset ja herrat. Kuten tunnettua, viime vaalikaudella
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.
LisätiedotPuolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012
Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
LisätiedotPresidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja
Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 30.6.2011 1 30.6.2011 T2622-2626 Jari Pajunen Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus- ja
LisätiedotKoululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?
Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotMaanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä
Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Sähköinen jäsenkysely toteutettiin 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana ja
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotAnne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava
eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Puolustusvaliokunta 11.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry IA:n edustama teollisuus Suomessa
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet
Julkaisuvapaa 26.4.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Seinäjoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 26.4.2015, Seinäjoen kaupungintalo
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Nato-jäsenyyden kannatus ja vastustus ennallaan Natoon pitäisi liittyä, koska
SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Siinä on mukana myös Suomen
LisätiedotKontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat
LisätiedotUlkoasiainvaliokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on
LisätiedotVÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT
Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 13.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA
LisätiedotReserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo
Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen lähtökohdat
Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen
LisätiedotPuolustusministeri Niinistön puhe Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan journalistiseminaarissa
Puolustusministeri Niinistön puhe Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan journalistiseminaarissa 14.12.2017 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan puheenjohtaja, arvoisa seminaariyleisö, hyvät
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotHallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24
Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät
LisätiedotMTS TUTKIMUS SYKSY 2004. Saatteeksi
TUTKIMUS SYKSY Saatteeksi Tässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten mielipiteitä Suomen ulkopolitiikasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tutkimuksessa on mukana myös Euroopan unionin
LisätiedotJulkaisuvapaa klo 12.30
Julkaisuvapaa 24.3.2013 klo 12.30 Reserviläisliiton puheenjohtajan Mikko Savolan tervehdys Kymenlaakson Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin yhteisessä maanpuolustusjuhlassa 24.3.2013, Valkeala Kunnioitetut
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja
LisätiedotPERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA
PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten
LisätiedotKansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?
Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,
LisätiedotAineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012
Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen
LisätiedotPresidentinvaalitutkimus 2011
Presidentinvaalitutkimus 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 28.07.2011 1 28.7.2011 T2627-2630 Jari Pajunen, Tuomo Turja Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus-
Lisätiedot