Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan"

Transkriptio

1 Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan Sotilasaikakauslehti kysyi puoluejohtajilta ajankohtaisista turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aiheista 1. Ukrainan kriisi on muuttanut maamme turvallisuusympäristöä. Millaisia vaikutuksia tällä kehityksellä on ollut Suomeen ja kuinka kehitys vaikuttaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Kansallinen Kokoomus, pj Alexander Stubb: Kansainvälispoliittisen jännitteen kiristyminen on vaikuttanut Suomeenkin. Se on näkynyt esimerkiksi Venäjän lisääntyneenä harjoitustoimintana Suomen rajojen tuntumassa sekä toistuvina ilmatilaloukkauksina. Muutokset turvallisuuspoliittisessa ympäristössä täytyy huomioida myös Suomen tulevissa poliittisissa linjauksissa. Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue, pj Antti Rinne: Ukrainan kriisi on lisännyt epävarmuutta. Sen seurauksena puolustusvoimilla ja muilla turvallisuusviranomaisilla täytyy olla normaalia parempi tilannekuva. Perussuomalaiset, pj Timo Soini: Suomen turvallisuusympäristö on tällä hetkellä verraten vakaa, mutta tilanne voi kärjistyä nopeastikin, kuten Ukrainan kriisi on osoittanut. Siksi sotilaallisesta suorituskyvystämme ei pidä tinkiä. Oli virhe leikata puolustusbudjettia ja tuhota jalkaväkimiinat. Oma puolustus on saatettava kuntoon. Suomen Keskusta, kansanedustaja Seppo Kääriäinen: Ukrainan kriisillä on ollut omat heijastusvaikutuksensa Suomen lähialueella, Itämeren ja Pohjois-Euroopan alueella. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta seuraamme tarkkaan kehitystä lähialueillamme. Toimimme vakaan Pohjolan puolesta pitämällä huolta omasta puolustuskyvystämme, tiivistämällä Suomen ja Ruotsin yhteistyötä sekä kehittämällä aktiivisesti EU:n turvallisuusulottuvuutta ja Natokumppanuuttamme. Vasemmistoliitto, pj Paavo Arhinmäki: Ukrainan kriisi vahvistaa perusteluja Suomen turvallisuuspoliittiselle perusvalinnalle sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Kriisin laajeneminen sellaiseksi, että Suomeen kohdistuisi todellista uhkaa, on erittäin epätodennäköistä. Suomen on tuettava rauhanpyrkimyksiä Ukrainan kriisiin vaikuttamalla EU:n sisällä. Myös kahdenvälisiä keskusteluyhteyksiä Venäjään on ylläpidettävä. Pitkällä aikavälillä on pyrittävä siihen, että Venäjä tulee takaisin mukaan normaaliin eurooppalaiseen kanssakäymiseen. Vihreät, pj Ville Niinistö: Venäjän viimeaikainen toiminta Ukrainassa on lisännyt epävarmuutta kaikilla sen lähialueilla. Itämeren alueen turvallisuus ja vakaus eivät kuitenkaan ole vielä olennaisesti heikentynyt. Suomen tulee nykyisessä tilanteessa pitää huoli puolustuskyvystään ja kehittää sotilaallista yhteistyötä niin pohjoismaiden, EU:n kuin Natonkin puitteissa. Turvallisuustilanteessa ei ole tapahtunut sellaista, joka pakottaisi kiirehtimään liittoutumisratkaisuja. Jäsenyys Euroopan unionissa sijoittaa meidät läntisen Euroopan itsenäisten ja demokraattisten valtioiden joukkoon ja nostaa omalta osaltaan merkittävästi kynnystä pyrkiä vaikuttamaan meihin sotilaallisesti ulkopuolelta. Olisi myös iso muutos Suomen historialliseen linjaan olla sotilasliiton jäsen, jolloin ilmoittaisimme valmiutemme paitsi vastaanottaa apua myös kohdistaa sotilaallista uhkaa Suomesta ulospäin. Tämä ei Suomen turvallisuuden kannalta perusteltu linjamuutos. Suomi toimii kansainvälisesti ensisijaisesti rauhanrakentamisen ja rauhanturvaamisen tehtävissä, liennyttäen konfliktitilanteita. 9

2 Suomen ruotsalainen kansanpuolue, pj Carl Haglund: Kylmän sodan päättymisen jälkeen monet Länsi-Euroopan maat ovatkin leikanneet puolustusmenojaan ja supistaneet kansalliseen puolustukseen tarkoitettuja kykyjään. Fokus on ollut Euroopan ulkopuolella toteutetussa kriisinhallinnassa. Onneksi me Suomessa olemme kulkeneet valtavirtaa vastaan. Meillä puolustussuunnittelun lähtökohtana on koko ajan ollut oma kansallinen puolustus, ja niin sen täytyy olla myös tulevaisuudessa. Muuttunut tilanne ei sinällään muodosta meille välitöntä uhkaa, mutta korostaa tilanteen seurannan ja aluevalvonnan merkitystä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti meillä Suomessa käytössä on kokonaisturvallisuuteen pohjautuva varautumismalli, joka vastaa hyvin viime aikoina turvallisuusympäristössämme tapahtunutta kehitystä. Aikaisemmat jaottelut sisäisiin ja ulkoisiin tai siviili- ja sotilasuhkiin eivät enää kaikilta osiltaan päde. Puolustusvoimille ja myös muille turvallisuusviranomaisille nykyinen kehitys on osin haasteellinen. Sodan ja rauhan välisen rajan hämärtyminen vaikeuttaa ennakkovaroituksen saamista ja lyhentää näin puolustusvalmisteluihin käytettävissä olevaa aikaa. Ennakkovaroituksen saaminen on entistä vaikeampaa myös hyökkäysvalmisteluihin liittyvän tiedon ja hyökkäyksellisten keinojen siirtyessä enenevässä määrin digitalisoituihin tietoverkkoihin. Tämä kaikki muistuttaa meitä siitä että uskottavaan maanpuolustukseen on panostettava. Suomen kristillisdemokraatit, pj Päivi Räsänen: Ukrainan kriisi on johtanut Venäjän ja EU:n vastakkainasetteluun, jossa Suomi on osa pakoterintamaa ja EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen vienti kärsii pakotteista, mikä heikentää taloudellista asemaamme. Yhteistyöhankkeet Venäjän kanssa kärsivät. Venäjän talouskriisi, jossa öljyn hinnan lasku on osatekijä, heikentää edelleen myös Suomen taloutta, koska vientitavaroiden kysyntä laskee ja venäläisten matkailijoiden määrä vähenee. Venäjällä kansallismielisyyttä korostetaan entistä enemmän ja varustautumista lisätään. Vastakkainasettelun ilmapiiri lisää Suomessakin tarvetta yhä enemmän varautua mahdollisiin uhkiin, kuten hybridisodankäyntiin, ja sen Ukrainassa nähtyihin erilaisiin muotoihin. 2. Tulisiko aikaisempaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekomenettelyä jatkaa myös uudella vaalikaudella. Milloin mahdollinen selonteko tulisi antaa eduskunnalle? Stubb: Jos turvallisuuspoliittinen ympäristö on voimakkaassa muutoksessa kuten se nyt on ehtivät myös selonteot vanhentua nopeasti. Raskaanpuoleinen selontekomenettely ei välttämättä kovin hyvin vastaa tämän hetken akuutteihin tarpeisiin. Rinne: Tulevankin hallituskauden aikana on hyvä tehdä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Työ on hyvä käynnistää heti hallituksen aloitettua työskentelynsä. Soini: Kyllä, mutta selontekomenettelyä voidaan kehittää. Seuraavan hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on päättää siitä ja aikataulusta. Kääriäinen: Tulee jatkaa. Pidämme välttämättömänä, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot valmistellaan aidosti parlamentaariselta pohjalta siten, että kaikki eduskuntapuolueet osallistuvat valmistelutyöhön. Selonteon rinnalla tarvitaan joka vuosi eduskuntakeskustelua turvallisuuspolitiikan näköaloista. Pääministerin on annettava vuosittain turvallisuus- ja ulkopoliittinen katsaus eduskunnalle. Selonteko pitäisi antaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa vaalikautta. Arhinmäki: Turvallisuuspolitiikan tulee perustua perusteelliseen ana- 10

3 lyysiin ja vakaaseen harkintaan. Selontekomenettelyä on hyvä jatkaa. Selonteon antamisen ajankohdasta päättää seuraava hallitus. Niinistö: Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekomenettelyä tulisi jatkaa. Seuraava selonteko voitaisiin antaa eduskunnalle 2018, jolloin siinä voitaisiin esittää tiekartta siitä, miten varaudutaan ensi vuosikymmenellä tulossa oleviin merkittäviin hankintoihin meri- ja ilmavoimissa. Haglund: Selontekomenettely on osittain menettänyt merkityksensä. Kuten olemme nähneet yhden hallituskauden aikana voi tapahtua isojakin muutoksia turvallisuusympäristössämme. On tarkasti arvioitava selontekomenettelyn tarkoituksenmukaisuutta. Räsänen: On hyvä jatkaa käytäntöä, jossa turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko annetaan keskimäärin joka neljäs vuosi. Seuraavan vuoro olisi Pidättekö nykyistä puolustusbudjetin tasoa riittävänä (1,29 % bkt:sta) vai tulisiko taso nostaa 2008 alkanutta lamaa edeltävälle tasolle? Stubb: Kokoomus on sitoutunut puolustusmäärärahojen merkittävään korottamiseen ensi vaalikaudella Ilkka Kanervan johtaman puolustuksen pitkän aikavälin haasteita selvittäneen parlamentaarisen työryhmän esitysten mukaisesti. Rinne: Kansanedustaja Ilkka Kanervan johdolla työskennellyt parlamentaarinen selvitysryhmä pohti perusteellisesti juuri puolustuksen rahoitustarpeita. Mielestäni sen linjaus on syytä ottaa vakavasti. Tämän lisäksi tulevat sitten suuret hankinnat meri- ja ilmavoimien osalta lähitulevaisuudessa. Soini: Nykyinen puolustusbudjettitaso ei ole riittävä. Perussuomalaiset kannattaa parlamentaarisen puolustusselvitysryhmän korotusesitystä vähimmäisvaatimuksenaan. Kääriäinen: Keskusta kannattaa vähintään parlamentaarisen selvitystyöryhmän esittämää lisärahoitusta eli puolustusmäärärahojen asteittaista korotusta vuodesta 2016 alkaen siten, että lisäys olisi 150 miljoonaa euroa vuonna Arhinmäki: On tarkkaan harkittava, mitkä mahdollisuudet puolustusmenojen nostamiseen ovat nykyisessä taloustilanteessa. Mielestäni on itsestään selvää, että puolustusmäärärahojen mitoituksessa on huomioitava myös muun yhteiskunnan tarpeet. Puolustusmenojen sisällä voidaan myös harkita erilaisia painotuksia. Niinistö: Vihreiden mielestä itsenäisen ja uskottavan puolustuksen turvaaminen on turvallisuutemme kannalta välttämätöntä. Ymmärrämme myös, että puolustusvoimilla on tarpeita materiaalihankinnoissaan. Linjaukset lisäresurssien mitoituksesta tulee päättää vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Hallitusneuvotteluissa puolustusmäärärahojen mahdollinen korotus voidaan sovittaa yhteen muiden yhteiskunnan kannalta olennaisten lisäresurssitarpeiden kanssa. Haglund: Jotta lähivuosina edessämme olevat haasteet ymmärrettäisiin myös puolustushallinnon ulkopuolella, asetin puolustusministerinä syksyllä 2013 parlamentaarisen selvitysryhmän perehtymään tähän kysymykseen. Toimintansa aikana kaikista eduskuntapuolueista koostunut selvitysryhmä sai vastaanottaa suuren määrän informaatiota turvallisuusympäristöstämme, puolustusjärjestelmän rakenteeseen vaikuttavista tekijöistä ja puolustusvoimien voimavaroista. Vuoden tiiviin työskentelyn jälkeen selvitysryhmä luovutti loppuraporttinsa lokakuun alussa. Raportin keskeinen johtopäätös oli, että nykyisen kaltaisen puolustusjärjestel- 11

4 män ylläpito edellyttää vähintään selonteossa kuvattua resurssitason nostoa sekä poliittista tahtoa ylläpitää kehittämisen taloudellinen perusta myös 2020-luvulla. Tämä on myös minun näkökantani. Käytännössä se tarkoittaa resurssitason nostoa noin 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Muuten edessämme on väistämättä puolustuksemme perusteiden uudelleentarkastelu. Tämän lisäksi jo ensi vaalikaudella on löydettävä vastauksia siihen miten rahoitamme ilma- ja merivoimien suuret hankinnat ensi vuosikymmenellä. Räsänen: Parlamentaarinen selvitysryhmä 2014 yhtyi puolustuspoliittisessa selonteossa 2012 esitettyyn linjaan, jonka mukaan lisätarve erityisesti suorituskyvyn ylläpitämiseksi on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Olemme tämän linjan takana ja lisäksi tulee varautua merivoimien ja ilmavoimien kalustohankintoihin. 4. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta on supistettu sotilaaseen. Onko tämä taso, jonka alle ei enää voida mennä, jos pidetään kiinni uskottavasta maanpuolustuksesta? Stubb: Uskottava maanpuolustuskyky koostuu useista eri tekijöistä, joista sodan ajan joukkojen vahvuus on yksi. Kokoomuksen näkemyksen mukaan sodan ajan joukkojen vahvuus pitää olla uskottavalla tasolla. Rinne: Uskon, että sodan ajan vahvuutena sotilasta on perusteltu Suomen maanpuolustuksen uskottavuuden näkökulmasta. Täytyy muistaa, että todellisen kriisin aikana myös koko yhteiskunta on puolustuksen tukena. Suomen sodan ajan vahvuus on asukaslukuun verrattuna iso, kun katsotaan tilannetta muissa EU- tai Nato-maissa. Suomen tilanteessa se on kuitenkin hyvin perusteltu. Soini: Sodan ajan joukkojen nykyinen taso on ehdoton minimi, jos koko maata halutaan uskottavasti puolustaa. Kääriäinen: Sodan ajan vahvuus, sotilasta, on taso, jonka alle ei enää voida mennä. Joukot on kyettävä myös varustamaan asianmukaisella tavalla. Arhinmäki: Uskottava maanpuolustus ei riipu vain joukkojen määrästä. Puolustuksen uskottavuutta lisää yhteiskunnan rakenteista huolehtiminen ja myös tasa-arvoinen yhteiskunta, jonka ihmiset kokevat omakseen. Sodanajan joukkojen pienentäminen on ollut oikea suunta, ja avaa mahdollisuuksia myös asevelvollisuuden kehittämiseen. Niinistö: Uskottava maanpuolustus mahdollistaa sodan ajan vahvuuden maltillisen ja asteittaisen pienentämisen edelleen. Sodan ajan vahvuuden pienentäminen on osa niistä rakenteellisista uudistuksista, joilla resurssit saadaan kohdennettua mahdollisimman tehokkaasti ja varmistetaan puolustusvoimien toimintakyky vastaamaan muuttuneita sotilaallisia uhkakuvia, joita ovat muun muassa strateginen isku ja hybridisota. Uhkakuvien muutos puoltaa sitä, että Suomi luopuu asteittain miesten yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyy vapaaehtoiseen ja sukupuolineutraaliin asepalvelukseen. Tavoitteeseen tulee edetä asteittain koulutettavaa ikäluokkaa ja sodanajan joukkojen kokoa pienentämällä. Koulutettavaa ikäluokkaa ja sodanajan joukkojen kokoa pienentämällä saadaan lisäresursseja materiaalihankintoihin. Haglund: on tarkkaan arvioitu sodan ajan vahvuus ja sitä ei ole syytä alentaa. Räsänen: Kyllä 5. Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan maksimissaan

5 sotilaan voimin. Millainen on Suomen tulevaisuuden kontribuutio kansainväliseen kriisinhallintaan? Stubb: Suomen tulee osallistua vastaisuudessakin aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan. Ulkomailla hankittu kokemus parantaa suomalaisten sotilaallista osaamista ja kehittää Suomen turvallisuusyhteistyötä ja kansainvälisiä suhteita. Rinne: Suomella on pitkä ja ansiokas perinne kansainvälisessä rauhanturvaamisessa. Tälläkin hetkellä meillä on yli 500 sotilasta eri puolilla. Mielestäni on itsestään selvää, että Suomi on jatkossakin aktiivisesti mukana näissä tehtävissä. Se tuo osaltaan myös puolustuskykyä meille itsellekin. Tarkkoja määriä ei ole syytä lyödä lukkoon, ja laki antaa reilusti (enintään 2000 sotilasta) liikkumatilaa. Tärkeää on muistaa, että Suomi on vahva toimija myös siviilikriisinhallinnan puolella. Kriisit ovat usein monisyisiä ja tarvitaan erilaisia työkaluja, jotta kestäviä ratkaisuja saadaan aikaan. Soini: Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yksi Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä oman maan puolustamisen ja virka-avun antamisen jälkeen. Tehtävät on kuitenkin pidettävä tärkeysjärjestyksessä: oman maan puolustus tulkoon aina ensin. Tulevaisuudessa on annettava enemmän painoarvoa sille, että kriisinhallintaoperaatioihin ei lähdetä mukaan ilman että ne lisäävät Suomen omaa sotilaallista suorituskykyä esim. lisäämällä kansallista osaamista, Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoiminta- ja avun vastaanottamiskykyä tai rauhoittamalla sellaista kriisialuetta, josta voi seurata kielteisiä turvallisuusvaikutuksia Suomeen suoraan tai välillisesti esim. maahanmuuttoryöpyn kautta. Kääriäinen: Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan omien voimavarojensa puitteissa kantaen kansainvälistä vastuuta vakaudesta ja turvallisuudesta. Kriisinhallinnassa on tärkeää tiivistää yhteistyötä pohjoismaisten kumppaneiden kanssa yhteistoiminta- ja suorituskykyjen kehittämiseksi. Arhinmäki: Suomen suurin vahvuus on YK-johtoisessa rauhanturvaamisessa, joka myös sopii parhaiten liittoutumattomalle maalle. Perinteinen rauhanturvaaminen on myös edullisempaa ja mahdollistaa suuremman henkilömääräisen osallistumisen. Sellaisiin Nato-vetoisiin operaatioihin Suomen ei tule osallistua, joissa on riski joutua sisällissodan tai muun konfliktin osapuoleksi tai suurvaltojen voimapolitiikan pelinappulaksi. Niinistö: Kriisinhallinta on nähtävä kokonaisuutena, jossa on sekä siviiliettä sotilaallinen ulottuvuus. Vihreiden katsannossa kriisien ennaltaehkäisy ja siviilikriisinhallinta ovat ensisijaiset kriisinhallinnan muodot. Sotilaallisella kriisinhallinnalla on silti oma roolinsa ja puolustusvoimien kehittämisessä tulee huomioida sen tarpeet niin koulutuksessa kuin varustelussa. Suomen tulee jatkaa pitkää historiaansa rauhanturvaajana ja toimimista nimenomaan operaatioissa, joilla on YK:n valtuutus. Osallistumalla rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioihin Suomella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että sotilaallinen jännitys vähenee ja ihmishenkiä pelastuu. Kansainvälisissä operaatioissa yhdessä muiden joukkojen kanssa toimiminen ei myöskään ole pois kyvystä puolustaa Suomea: kansainvälisestä toiminnasta saatu kokemus ja osaaminen kehittävät myös osaamistamme mahdollisessa omaa maatamme koskevassa kriisissä. Nykyaikaiselle puolustukselle on tärkeää kyky antaa apua ja kyky vastaanottaa sitä ja tätä kykyä voimme kehittää kansainvälisissä operaatioissa. Haglund: Kriisinhallinta on aina ensisijaisesti humanitäärinen teko. Samalla tämä toiminta kehittää myös oman puolustustamme. Uskomme että Suomi myös tulevaisuudessa osallistuu aktiivisesti kriisinhallintaan. Räsänen: Suomen osallistuminen kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin tulee säilyttää perinteisellä korkealla tasolla. 6. Vuosikymmenen loppupuolella ovat tulossa ilma- ja merivoimien pääkalustojen uusintahankkeet. Millä tavoin vaadittava rahoitus tulisi järjestää? Tarvitaanko erillisbudjettia? Stubb: Vanheneva kalusto tulee korvata asianmukaisesti. Rahoituskysymyksen suhteen tarkoituksenmukaisuus ratkaisee. Rinne: Nämä hankinnat ovat kustannuksiltaan niin isoja, että tavalliseen budjettiraamiin ne eivät mahdu. Tarvitaan erillisratkaisuja, ja varmaan myös luovia ratkaisuja, jotta hankinnat saadaan hoidettua. Soini: Ilma- ja merivoimien 2020-luvun hankinnat tulee rahoittaa erillisbudjetilla. Puolustusbudjetista niitä ei voi rahoittaa. 13

6 Kääriäinen: Meri- ja ilmavoimien hankinnat vaativat erillisrahoituksen ja jaksottamisen usealle vuodelle. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet vastakauppoihin ja tarvittaviin muihin järjestelyihin. Arhinmäki: Etenkin ilmavoimien hävittäjien uusiminen on sen mittaluokan hankinta, että asia vaatii perusteellisen kansalaiskeskustelun ennen päätöksentekoa. Rahoitusmalli riippuu osin myös siitä, minkälaiseen ratkaisuun päädytään. Niinistö: Koulutettavaa ikäluokkaa ja sodanajan joukkojen kokoa pienentämällä saadaan lisäresursseja materiaalihankintoihin. Puolustushallinnon sisältä ei ole kuitenkaan saatavissa niin suuria säästöjä, että niillä voitaisiin kattaa ilma- ja merivoimien pääkalustojen uusintahankkeiden rahoitus. Nämä suuret kalustohankinnat on hoidettava erillisbudjetilla. Haglund: Investoinnit ovat niin suuria että ne vaativat erillisrahoituksen. Niitä siis ei voi rahoittaa normaalin puolustusbudjetin puitteissa. Räsänen: Näihin hankkeisiin täytyy löytyä varat puolustusvoimien budjetin ulkopuolelta erillisbudjetoinnilla. 7. Mitkä ovat Suomen tulevaisuuden turvallisuuden yhteistyömuodot? Mitkä ovat mahdollisuudet Natoyhteistyön syventämiseen? Minkälaisia kahdenvälisiä yhteistyömuotoja tulisi kehittää? Stubb: Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Myös pohjoismaista ja erityisesti Ruotsin kanssa tehtävää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä tulee vahvistaa. Rinne: Nykyisellä pohjalla on hyvä jatkaa. Nato-yhteistyö on tärkeää ja sitä voidaan edelleen kehittää. Myös Pohjoismainen yhteistyö ja erityisesti Ruotsi-yhteistyö ja sen syventäminen tuo lisäarvoa meille. EU-puolustusyhteistyössä on hyvä olla aktiivinen ja aloitteellinen, siinä on vain voitettavaa. Soini: Perussuomalaiset suhtautuu myönteisesti ja käytännön läheisesti pohjoismaiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön. Sen kehittäminen on luontevampaa kuin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan väkinäinen eteenpäinvieminen. Puolue kannattaa Nato-selvityksen tekemistä, jossa ynnätään jäsenyyden hyödyt ja haitat. Kääriäinen: Vastuu maamme turvallisuudesta kuuluu ensisijassa Suomelle itselleen. Kansallista turvallisuutta tukevat aktiivinen osallistuminen Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventämiseen, EU:n turvallisuusulottuvuuden kehittämiseen ja Nato-kumppanuuden syventämiseen. Edistyneessä Natokumppanuudessa nousee esille lisääntyvä harjoitustoiminta ja tietojenvaihto. Arhinmäki: Nato-jäsenyyden kannattajat ovat valitettavasti pyrkineet käyttämään Ukrainan kriisiä keppihevosena Suomen Nato-jäsenyydelle. Epävakautta ja vastakkainasettelua lisäävän Natojäsenyyden sijaan EU-jäsenyys ja pohjoismainen yhteenkuuluvuus tuovat Suomelle turvaa. Pohjoismaisella yhteistyöllä saadaan materiaalihankintoihin tehokkuutta ja myös kokemusta rauhanturvaamisessa. Pohjoismaisen yhteistyön syventämistä estää kuitenkin ennen kaikkea Tanskan, Norjan ja Islannin Nato-jäsenyys. Suomen Natoyhteistyötä ei ole syytä ainakaan vahvistaa nykyisestä. Niinistö: Vihreiden kanta on, että Suomi pyrkii varmistamaan turvallisuutensa liittoutumalla sotilaallisesti lähtökohtaisesti muiden EU-maiden kanssa. Suomen tulee toimia EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi sen eri osaalueilla. Suomen tulee ottaa osaa EU:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Puolustusyhteistyötä on kehitettävä myös muiden Pohjoismaiden kanssa. Naton kanssa yhteistyötä kannattaa tehdä rauhankumppanuusohjelman eri kumppanuustyökalujen puitteissa, mm. osallistumalla Naton nopean toiminnan NRFjoukkojen toimintaan. Yhteistyötä kriisinhallinnassa tulee jatkaa osallistumalla Nato johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Kannatettavaa on myös muu nykyinen yhteistyö esimerkiksi Naton virastojen ja osaamiskeskusten kanssa sekä erilaisten Nato-vetoisten yhteistyöhankkeiden puitteissa. Vihreät tunnistaa kuitenkin turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksen ja olemme valmiita käymään keskustelua Suomen ratkaisujen vaikutuksista turvallisuusasemaamme, myös Nato-jäsenyydestä. Haglund: Suomen on tulevaisuudessakin oltava aktiivinen kansainvälisessä turvallisuusyhteistyössä. Pienelle maalle se on elinehto. Rkp:n mielestä pitäisi ensi hallituskaudella 14

7 tehdä parlamentaarinen selvitys Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista, jonka perusteella pitää sitten arvioidaan mahdollista liittoutumista. Suomi ja Ruotsi ovat minun aloitteestani syventämässä kahdenvälistä puolustusyhteistyötämme merkittävästi tulevina vuosina. Helmikuussa esitelty raportti antaa hyvät eväät sille työlle. Räsänen: Nato-yhteistyö tulee edelleen kehittää hyvällä tasolla siten, että otetaan huomioon uudet suorituskyvyt, yhteistoiminta- ja suorituskyvyn arvioinnit, varmistetaan yhteensopivuus Naton standardien kanssa ja osallistutaan koulutus- ja harjoitustoimintaan, valmiusvuoroihin ja yhteisiin operaatioihin sekä syvennetään tiedonvaihtoa. NORDEFCO:n puitteissa kannattaa kehittää kaikkien puolustushaarojen harjoitustoimintaa Pohjoismaiden kanssa. 8. Tulisiko Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä syventää myös kriisiaikoja silmälläpitäen? Stubb: Kyllä pitäisi. Rinne: Tämä kysymys on syytä pohtia huolella. Uskoisin, että Suomi-Ruotsi-yhteistyö on meille luontevin tie. Suomihan on parhaillaan päivittämässä mm. lainsäädäntöä avun vastaanottamisen ja antamisen osalta. Soini: Kukin kansakunta ajattelee omaa etuaan. Toistaiseksi Ruotsi ei ole halunnut puolustusliittoa Suomen kanssa. Perussuomalaiset kannattaa yhteistyön kehittämistä askel askeleelta ja luottamuksen kasvattamista. Kääriäinen: Suomen ja Ruotsin yhteistyötä kehitetään rauhan ajan yhteistyöhön nojautuen. Arhinmäki: Sotilaallinen yhteistyö liittoutumattoman Ruotsin kanssa on luontevaa, ja yhteistyön syventämisen muotoja on hyvä kartoittaa. Niinistö: Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä tulisi syventää. Yhteistyössä on edettävä askel kerrallaan ja katsottava, kuinka pitkälle asiassa päästään. Jo nykytilanteessa yhteistyö Ruotsin kanssa tarjoaa luontevan vaihtoehdon silloin, kun puolustuksemme tarvitsee kalustoa, jota emme omin voimavaroin pysty valmistamaan, hankkimaan, ylläpitämään tai käyttämään. Yhteistyötä Ruotsin kanssa voidaan lisätä materiaalihankinnoissa, materiaalin yhteisomistuksessa ja -käytössä sekä ilmatilan tai merialueen valvonnassa. Nykytilanteessa kyseeseen tulevat myös yhteiset harjoitukset ja koulutuksellinen yhteistyö. Haglund: Helmikuussa esitelty syvennetty puolustusyhteistyö luo maidemme välille kyvyn toimia myös yhdessä kriisin aikana. Järjestely ei kuitenkaan sido meitä auttamaan toisiamme. Yhteistoimintakyky on kuitenkin vahva signaali ja sitä voidaan tietenkin hyödyntää, jos poliittisesti niin päätetään, mahdollisen kriisin tullen. Räsänen: Kyllä, puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa tulee kehittää. 9. Puolustusvoimissa on upseereilla siirtymisvelvollisuus? Onko edelleen tarve säilyttää siirtymisvelvollisuus vai voitaisiinko siirtyä normaaliin työmarkkinakäytäntöön? Stubb: Puolustusvoimien erityisluonteen vuoksi siirtyminen tavanomaisiin työmarkkinakäytäntöihin ei ole mahdollista. Rinne: Uskon, että Puolustusvoimissa asia osataan arvioida. Tiedän, että henkilöstön kannalta tilanne ei ole paras mahdollinen. Usein esim. puolison työ ja lasten koulut ovat hankalia yhteen sovittaa siirtovelvollisuuden kanssa. Tämä on kysymys, jota on syytä Puolustusvoimien miettiä yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Soini: Upseerien siirtymisvelvollisuus on syytä säilyttää. Kääriäinen: Siirtymisvelvollisuuden säilyttäminen on edelleen tarpeellinen. Siirroissa on noudatettava hyvän työnantajan periaatteita. Arhinmäki: Jos siirtymisvelvollisuudesta luovuttaisiin, olisi kehitettävä muita tapoja taata riittävä henkilökunta kaikkialla maassa, ja etsittävä myös tälle rahoitus. Niinistö: Puolustusvoimissa voitaisiin siirtyä normaaliin työmarkkinakäytäntöön. Haglund: Puolustusvoimien organisaation tuskin toimisi jos siirtymisvelvollisuudesta luovuttaisiin. Räsänen: Siirtymisvelvollisuus on hyvä säilyttää. Nykyisessäkin tilanteessa upseerien toiveet osataan ottaa huomioon. 15

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto 1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 20.9. 10.10.2012. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 20.9. 10.10.2012. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Euroopan Unionin turvallisuusstrategian ja Valtioneuvoston selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, linjaamassa

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

SAATTEEKSI. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Lisäksi kysyttiin Suomen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

MTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA. Tiedotteita ja katsauksia Joulukuu 2016

MTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA. Tiedotteita ja katsauksia Joulukuu 2016 MTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA Tiedotteita ja katsauksia Joulukuu / MTS Tiedotteita ja

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005

Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005 Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005 Kuva 1 "Mihin Euroopan unionin mahdollisen sotilaallisen väliintulon pitäisi mielestänne perustua?" Pelkästään EU:n päätökseen YK:n valtuutukseen

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI CARL HAGLUNDIN PUHE FÖRSVARSMINISTER CARL HAGLUNDS TAL Suurlähettiläspäivät 25.8.2014

PUOLUSTUSMINISTERI CARL HAGLUNDIN PUHE FÖRSVARSMINISTER CARL HAGLUNDS TAL Suurlähettiläspäivät 25.8.2014 PUOLUSTUSMINISTERI CARL HAGLUNDIN PUHE FÖRSVARSMINISTER CARL HAGLUNDS TAL Suurlähettiläspäivät 25.8.2014 Huomioitava että, tilaisuudessa ministerin käyttämä puheenvuoro poikkeaa joiltain osin kirjoitetusta

Lisätiedot

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts).

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts). 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Suomen tuleva ETYJ puheenjohtajuus vuonna 2008 on hoidettava vastuullisesti ja aktiivisella otteella.

Suomen tuleva ETYJ puheenjohtajuus vuonna 2008 on hoidettava vastuullisesti ja aktiivisella otteella. 5. kysymys Mitkä ovat tärkeimmät linjaukset, joilla eduskuntaryhmänne haluaa edistää Suomen turvallisuutta ja vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ja kehittää Euroopan unionia? KESKUSTA: Maailmanlaajuinen

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Arvoisat Paasikivi-seuran jäsenet, hyvät naiset ja herrat.

Arvoisat Paasikivi-seuran jäsenet, hyvät naiset ja herrat. PUOLUSTUSMINISTERI JUSSI NIINISTÖ FÖRSVARSMINISTER JUSSI NIINISTÖ 1 (11) UKK-luento Paasikivi-seurassa 13.9.2016 Arvoisat Paasikivi-seuran jäsenet, hyvät naiset ja herrat. Kuten tunnettua, viime vaalikaudella

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

MTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA. Tiedotteita ja katsauksia 27.1.

MTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA. Tiedotteita ja katsauksia 27.1. MTS SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA, MAANPUOLUSTUKSESTA JA TURVALLISUUDESTA MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA Tiedotteita ja katsauksia 27.1.2004 1/2004 Saatteeksi Tässä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Nato-jäsenyyden kannatus ja vastustus ennallaan Natoon pitäisi liittyä, koska

SISÄLLYSLUETTELO. Nato-jäsenyyden kannatus ja vastustus ennallaan Natoon pitäisi liittyä, koska SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Siinä on mukana myös Suomen

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 26.4.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Seinäjoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 26.4.2015, Seinäjoen kaupungintalo

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Sähköinen jäsenkysely toteutettiin 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana ja

Lisätiedot

MTS TUTKIMUS SYKSY 2004. Saatteeksi

MTS TUTKIMUS SYKSY 2004. Saatteeksi TUTKIMUS SYKSY Saatteeksi Tässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten mielipiteitä Suomen ulkopolitiikasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tutkimuksessa on mukana myös Euroopan unionin

Lisätiedot

Tulin tänään puhumaan kanssanne Suomen turvallisuudesta.

Tulin tänään puhumaan kanssanne Suomen turvallisuudesta. 1(12) VALTIOVARAINMINISTERI ALEXANDER STUBB PUHE HÄMEENLINNAN PAASIKIVI-SEURASSA 6.6.2016 Hyvät ystävät, Tulin tänään puhumaan kanssanne Suomen turvallisuudesta. Tiedämme kaikki, että Suomella on samaan

Lisätiedot

SUOMEN PUOLUSTUKSEN TULEVAISUUS

SUOMEN PUOLUSTUKSEN TULEVAISUUS MAANPUOLUSTUS HAASTATTELU Pääministeri ALEXANDER STUBB TEEMA SUOMEN PUOLUSTUKSEN TULEVAISUUS MAANPUOLUSTUS Päätoimittaja: Yksikön johtaja Janne Kuusela Toimituskunta Päätoimittaja Arno Ahosniemi Päätoimittaja

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Tehokasta turvallisuuspolitiikkaa

Tehokasta turvallisuuspolitiikkaa Tehokasta turvallisuuspolitiikkaa Vihreiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjapaperi Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 18.9.2016 Sääntöjä, yhteistyötä ja ennaltaehkäisyä Vihreät tavoittelevat turvallisuus-

Lisätiedot

Kohti valikoivaa asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta

Kohti valikoivaa asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta Kohti valikoivaa asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta Hyväksytty puoluehallituksessa 11.6.2010 Erinomaisinta ei ole sata taistelua ja sata voittoa, vaan vihollisen kukistaminen taistelutta.

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen

Lisätiedot

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja

Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja Presidentinvaalitutkimus, kesä 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 30.6.2011 1 30.6.2011 T2622-2626 Jari Pajunen Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus- ja

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Upseeriliiton jäsenkysely turvallisuuspolitiikasta

Upseeriliiton jäsenkysely turvallisuuspolitiikasta Pääsihteerin palsta Hannu Sipilä Upseeriliiton jäsenkysely turvallisuuspolitiikasta Upseeriliitto teki 29.1.-16.2.2016 kyselyn niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on Upseeriliiton jäsenrekisterissä.

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 1 Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja 2 Hanke Euroopan puolustusyhteisön perustamiseksi jo

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ

LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ MUISTIO 19.3.2010 OIKEUSMINISTERIÖ Lainvalmisteluosasto Tuula Majuri LAUSUNNOT PERUSTUSLAIN TARKISTAMISKOMITEAN MIETINNÖSTÄ Oikeusministeriö pyysi lausunnon perustuslain tarkistamiskomitean mietinnöstä

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Juho Eerolan puhe Vapaa Pohjolan Turvallisuus Pohjolassa seminaarissa

Juho Eerolan puhe Vapaa Pohjolan Turvallisuus Pohjolassa seminaarissa ! 1 Juho Eerolan puhe Vapaa Pohjolan Turvallisuus Pohjolassa seminaarissa 3.10.2016 Arvoisat seminaarin puhujat, arvoisa seminaariväki, On ilo toivottaa teidät tervetulleeksi meidän Pohjoismaiden neuvoston

Lisätiedot

Tällä kaikella on Suomelle suurta merkitystä emme ole näistä kehityskuluista sivussa emmekä voi itseämme niistä eristää.

Tällä kaikella on Suomelle suurta merkitystä emme ole näistä kehityskuluista sivussa emmekä voi itseämme niistä eristää. Pääministeri Alexander Stubbin puhe Paasikivi-seurassa 24.3.2015 Turvallisuusympäristö murroksessa miten Suomi vastaa? PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat, Euroopan

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Vanhat ja uudet turvallisuustekijät

Vanhat ja uudet turvallisuustekijät 1 Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa 2.4.2008 Vanhat ja uudet turvallisuustekijät Tämä alkanut vuosi 2008 on Suomen turvallisuus-

Lisätiedot

Pohjoismaisen puolustusyhteistyön varjolla kohti Natoa

Pohjoismaisen puolustusyhteistyön varjolla kohti Natoa 17.11.2012/Seppo Ruotsalainen, valtiot. tri ja erikoistutkija Pohjoismaisen puolustusyhteistyön varjolla kohti Natoa (esimerkkinä Islannin ilmavalvonta) Tähän mennessä on jokseenkin avoimesti toteutettu

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA Mikkeli 30.6.2009 Päämajan kesäsymposium 30. kesäkuuta 2009 Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suomisen juhlapuhe Lempäälän Reserviläisten 60 -vuotisjuhlassa , Lempäälän Ehtootalo

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suomisen juhlapuhe Lempäälän Reserviläisten 60 -vuotisjuhlassa , Lempäälän Ehtootalo Julkaisuvapaa 10.5.2014 klo 15.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suomisen juhlapuhe Lempäälän Reserviläisten 60 -vuotisjuhlassa 10.5.2014, Lempäälän Ehtootalo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

TURVALLISUUSPOLIITTISTA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA KATSAUS

TURVALLISUUSPOLIITTISTA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA KATSAUS TURVALLISUUSPOLIITTISTA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA KATSAUS ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskeva katsaus ISSN 0358-1489 (paino) ISSN 2341-8230 (pdf) ISBN 978-952-281-285-8

Lisätiedot

SDP ollut rakentamassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

SDP ollut rakentamassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Mikkeli 30.6.2009 Päämajan kesäsymposium Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Mannerheimin viitoittamalla tiellä Hyvä seminaariyleisö, Lämmin kiitos mahdollisuudesta

Lisätiedot

STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari. 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa'

STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari. 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa' STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa' Tiistaina 15.8.2006 klo 13-16 Lohjan kaupungin valtuustosali, Karstuntie 4 Esitys

Lisätiedot

Vakautta vahvemmilla kumppanuuksilla

Vakautta vahvemmilla kumppanuuksilla Puoluehallituksen esitys puoluekokoukselle (26.5.2016) Vakautta vahvemmilla kumppanuuksilla Kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Epävarmuuden aika Kylmän sodan jälkeinen toiveikkuus

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016

Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 Reserviläisliitto - Tunnettuusseuranta 2016 INNOLINK RESEARCH OY 2016 Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen 1. YLEISKUVAUS TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimuksessa kartoitettiin eri maanpuolustusliittojen (Reserviläisliitto,

Lisätiedot

Presidentinvaalitutkimus 2011

Presidentinvaalitutkimus 2011 Presidentinvaalitutkimus 2011 Taloustutkimus Oy Jari Pajunen & Tuomo Turja 28.07.2011 1 28.7.2011 T2627-2630 Jari Pajunen, Tuomo Turja Toteutus Tämä tutkimus on tehty YLE Uutisten toimeksiannosta. Tutkimus-

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot