Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan"

Transkriptio

1 Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan Sotilasaikakauslehti kysyi puoluejohtajilta ajankohtaisista turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aiheista 1. Ukrainan kriisi on muuttanut maamme turvallisuusympäristöä. Millaisia vaikutuksia tällä kehityksellä on ollut Suomeen ja kuinka kehitys vaikuttaa Suomen turvallisuuspolitiikkaan. Kansallinen Kokoomus, pj Alexander Stubb: Kansainvälispoliittisen jännitteen kiristyminen on vaikuttanut Suomeenkin. Se on näkynyt esimerkiksi Venäjän lisääntyneenä harjoitustoimintana Suomen rajojen tuntumassa sekä toistuvina ilmatilaloukkauksina. Muutokset turvallisuuspoliittisessa ympäristössä täytyy huomioida myös Suomen tulevissa poliittisissa linjauksissa. Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue, pj Antti Rinne: Ukrainan kriisi on lisännyt epävarmuutta. Sen seurauksena puolustusvoimilla ja muilla turvallisuusviranomaisilla täytyy olla normaalia parempi tilannekuva. Perussuomalaiset, pj Timo Soini: Suomen turvallisuusympäristö on tällä hetkellä verraten vakaa, mutta tilanne voi kärjistyä nopeastikin, kuten Ukrainan kriisi on osoittanut. Siksi sotilaallisesta suorituskyvystämme ei pidä tinkiä. Oli virhe leikata puolustusbudjettia ja tuhota jalkaväkimiinat. Oma puolustus on saatettava kuntoon. Suomen Keskusta, kansanedustaja Seppo Kääriäinen: Ukrainan kriisillä on ollut omat heijastusvaikutuksensa Suomen lähialueella, Itämeren ja Pohjois-Euroopan alueella. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta seuraamme tarkkaan kehitystä lähialueillamme. Toimimme vakaan Pohjolan puolesta pitämällä huolta omasta puolustuskyvystämme, tiivistämällä Suomen ja Ruotsin yhteistyötä sekä kehittämällä aktiivisesti EU:n turvallisuusulottuvuutta ja Natokumppanuuttamme. Vasemmistoliitto, pj Paavo Arhinmäki: Ukrainan kriisi vahvistaa perusteluja Suomen turvallisuuspoliittiselle perusvalinnalle sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Kriisin laajeneminen sellaiseksi, että Suomeen kohdistuisi todellista uhkaa, on erittäin epätodennäköistä. Suomen on tuettava rauhanpyrkimyksiä Ukrainan kriisiin vaikuttamalla EU:n sisällä. Myös kahdenvälisiä keskusteluyhteyksiä Venäjään on ylläpidettävä. Pitkällä aikavälillä on pyrittävä siihen, että Venäjä tulee takaisin mukaan normaaliin eurooppalaiseen kanssakäymiseen. Vihreät, pj Ville Niinistö: Venäjän viimeaikainen toiminta Ukrainassa on lisännyt epävarmuutta kaikilla sen lähialueilla. Itämeren alueen turvallisuus ja vakaus eivät kuitenkaan ole vielä olennaisesti heikentynyt. Suomen tulee nykyisessä tilanteessa pitää huoli puolustuskyvystään ja kehittää sotilaallista yhteistyötä niin pohjoismaiden, EU:n kuin Natonkin puitteissa. Turvallisuustilanteessa ei ole tapahtunut sellaista, joka pakottaisi kiirehtimään liittoutumisratkaisuja. Jäsenyys Euroopan unionissa sijoittaa meidät läntisen Euroopan itsenäisten ja demokraattisten valtioiden joukkoon ja nostaa omalta osaltaan merkittävästi kynnystä pyrkiä vaikuttamaan meihin sotilaallisesti ulkopuolelta. Olisi myös iso muutos Suomen historialliseen linjaan olla sotilasliiton jäsen, jolloin ilmoittaisimme valmiutemme paitsi vastaanottaa apua myös kohdistaa sotilaallista uhkaa Suomesta ulospäin. Tämä ei Suomen turvallisuuden kannalta perusteltu linjamuutos. Suomi toimii kansainvälisesti ensisijaisesti rauhanrakentamisen ja rauhanturvaamisen tehtävissä, liennyttäen konfliktitilanteita. 9

2 Suomen ruotsalainen kansanpuolue, pj Carl Haglund: Kylmän sodan päättymisen jälkeen monet Länsi-Euroopan maat ovatkin leikanneet puolustusmenojaan ja supistaneet kansalliseen puolustukseen tarkoitettuja kykyjään. Fokus on ollut Euroopan ulkopuolella toteutetussa kriisinhallinnassa. Onneksi me Suomessa olemme kulkeneet valtavirtaa vastaan. Meillä puolustussuunnittelun lähtökohtana on koko ajan ollut oma kansallinen puolustus, ja niin sen täytyy olla myös tulevaisuudessa. Muuttunut tilanne ei sinällään muodosta meille välitöntä uhkaa, mutta korostaa tilanteen seurannan ja aluevalvonnan merkitystä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti meillä Suomessa käytössä on kokonaisturvallisuuteen pohjautuva varautumismalli, joka vastaa hyvin viime aikoina turvallisuusympäristössämme tapahtunutta kehitystä. Aikaisemmat jaottelut sisäisiin ja ulkoisiin tai siviili- ja sotilasuhkiin eivät enää kaikilta osiltaan päde. Puolustusvoimille ja myös muille turvallisuusviranomaisille nykyinen kehitys on osin haasteellinen. Sodan ja rauhan välisen rajan hämärtyminen vaikeuttaa ennakkovaroituksen saamista ja lyhentää näin puolustusvalmisteluihin käytettävissä olevaa aikaa. Ennakkovaroituksen saaminen on entistä vaikeampaa myös hyökkäysvalmisteluihin liittyvän tiedon ja hyökkäyksellisten keinojen siirtyessä enenevässä määrin digitalisoituihin tietoverkkoihin. Tämä kaikki muistuttaa meitä siitä että uskottavaan maanpuolustukseen on panostettava. Suomen kristillisdemokraatit, pj Päivi Räsänen: Ukrainan kriisi on johtanut Venäjän ja EU:n vastakkainasetteluun, jossa Suomi on osa pakoterintamaa ja EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen vienti kärsii pakotteista, mikä heikentää taloudellista asemaamme. Yhteistyöhankkeet Venäjän kanssa kärsivät. Venäjän talouskriisi, jossa öljyn hinnan lasku on osatekijä, heikentää edelleen myös Suomen taloutta, koska vientitavaroiden kysyntä laskee ja venäläisten matkailijoiden määrä vähenee. Venäjällä kansallismielisyyttä korostetaan entistä enemmän ja varustautumista lisätään. Vastakkainasettelun ilmapiiri lisää Suomessakin tarvetta yhä enemmän varautua mahdollisiin uhkiin, kuten hybridisodankäyntiin, ja sen Ukrainassa nähtyihin erilaisiin muotoihin. 2. Tulisiko aikaisempaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekomenettelyä jatkaa myös uudella vaalikaudella. Milloin mahdollinen selonteko tulisi antaa eduskunnalle? Stubb: Jos turvallisuuspoliittinen ympäristö on voimakkaassa muutoksessa kuten se nyt on ehtivät myös selonteot vanhentua nopeasti. Raskaanpuoleinen selontekomenettely ei välttämättä kovin hyvin vastaa tämän hetken akuutteihin tarpeisiin. Rinne: Tulevankin hallituskauden aikana on hyvä tehdä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Työ on hyvä käynnistää heti hallituksen aloitettua työskentelynsä. Soini: Kyllä, mutta selontekomenettelyä voidaan kehittää. Seuraavan hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on päättää siitä ja aikataulusta. Kääriäinen: Tulee jatkaa. Pidämme välttämättömänä, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot valmistellaan aidosti parlamentaariselta pohjalta siten, että kaikki eduskuntapuolueet osallistuvat valmistelutyöhön. Selonteon rinnalla tarvitaan joka vuosi eduskuntakeskustelua turvallisuuspolitiikan näköaloista. Pääministerin on annettava vuosittain turvallisuus- ja ulkopoliittinen katsaus eduskunnalle. Selonteko pitäisi antaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa vaalikautta. Arhinmäki: Turvallisuuspolitiikan tulee perustua perusteelliseen ana- 10

3 lyysiin ja vakaaseen harkintaan. Selontekomenettelyä on hyvä jatkaa. Selonteon antamisen ajankohdasta päättää seuraava hallitus. Niinistö: Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selontekomenettelyä tulisi jatkaa. Seuraava selonteko voitaisiin antaa eduskunnalle 2018, jolloin siinä voitaisiin esittää tiekartta siitä, miten varaudutaan ensi vuosikymmenellä tulossa oleviin merkittäviin hankintoihin meri- ja ilmavoimissa. Haglund: Selontekomenettely on osittain menettänyt merkityksensä. Kuten olemme nähneet yhden hallituskauden aikana voi tapahtua isojakin muutoksia turvallisuusympäristössämme. On tarkasti arvioitava selontekomenettelyn tarkoituksenmukaisuutta. Räsänen: On hyvä jatkaa käytäntöä, jossa turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko annetaan keskimäärin joka neljäs vuosi. Seuraavan vuoro olisi Pidättekö nykyistä puolustusbudjetin tasoa riittävänä (1,29 % bkt:sta) vai tulisiko taso nostaa 2008 alkanutta lamaa edeltävälle tasolle? Stubb: Kokoomus on sitoutunut puolustusmäärärahojen merkittävään korottamiseen ensi vaalikaudella Ilkka Kanervan johtaman puolustuksen pitkän aikavälin haasteita selvittäneen parlamentaarisen työryhmän esitysten mukaisesti. Rinne: Kansanedustaja Ilkka Kanervan johdolla työskennellyt parlamentaarinen selvitysryhmä pohti perusteellisesti juuri puolustuksen rahoitustarpeita. Mielestäni sen linjaus on syytä ottaa vakavasti. Tämän lisäksi tulevat sitten suuret hankinnat meri- ja ilmavoimien osalta lähitulevaisuudessa. Soini: Nykyinen puolustusbudjettitaso ei ole riittävä. Perussuomalaiset kannattaa parlamentaarisen puolustusselvitysryhmän korotusesitystä vähimmäisvaatimuksenaan. Kääriäinen: Keskusta kannattaa vähintään parlamentaarisen selvitystyöryhmän esittämää lisärahoitusta eli puolustusmäärärahojen asteittaista korotusta vuodesta 2016 alkaen siten, että lisäys olisi 150 miljoonaa euroa vuonna Arhinmäki: On tarkkaan harkittava, mitkä mahdollisuudet puolustusmenojen nostamiseen ovat nykyisessä taloustilanteessa. Mielestäni on itsestään selvää, että puolustusmäärärahojen mitoituksessa on huomioitava myös muun yhteiskunnan tarpeet. Puolustusmenojen sisällä voidaan myös harkita erilaisia painotuksia. Niinistö: Vihreiden mielestä itsenäisen ja uskottavan puolustuksen turvaaminen on turvallisuutemme kannalta välttämätöntä. Ymmärrämme myös, että puolustusvoimilla on tarpeita materiaalihankinnoissaan. Linjaukset lisäresurssien mitoituksesta tulee päättää vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Hallitusneuvotteluissa puolustusmäärärahojen mahdollinen korotus voidaan sovittaa yhteen muiden yhteiskunnan kannalta olennaisten lisäresurssitarpeiden kanssa. Haglund: Jotta lähivuosina edessämme olevat haasteet ymmärrettäisiin myös puolustushallinnon ulkopuolella, asetin puolustusministerinä syksyllä 2013 parlamentaarisen selvitysryhmän perehtymään tähän kysymykseen. Toimintansa aikana kaikista eduskuntapuolueista koostunut selvitysryhmä sai vastaanottaa suuren määrän informaatiota turvallisuusympäristöstämme, puolustusjärjestelmän rakenteeseen vaikuttavista tekijöistä ja puolustusvoimien voimavaroista. Vuoden tiiviin työskentelyn jälkeen selvitysryhmä luovutti loppuraporttinsa lokakuun alussa. Raportin keskeinen johtopäätös oli, että nykyisen kaltaisen puolustusjärjestel- 11

4 män ylläpito edellyttää vähintään selonteossa kuvattua resurssitason nostoa sekä poliittista tahtoa ylläpitää kehittämisen taloudellinen perusta myös 2020-luvulla. Tämä on myös minun näkökantani. Käytännössä se tarkoittaa resurssitason nostoa noin 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Muuten edessämme on väistämättä puolustuksemme perusteiden uudelleentarkastelu. Tämän lisäksi jo ensi vaalikaudella on löydettävä vastauksia siihen miten rahoitamme ilma- ja merivoimien suuret hankinnat ensi vuosikymmenellä. Räsänen: Parlamentaarinen selvitysryhmä 2014 yhtyi puolustuspoliittisessa selonteossa 2012 esitettyyn linjaan, jonka mukaan lisätarve erityisesti suorituskyvyn ylläpitämiseksi on vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Olemme tämän linjan takana ja lisäksi tulee varautua merivoimien ja ilmavoimien kalustohankintoihin. 4. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta on supistettu sotilaaseen. Onko tämä taso, jonka alle ei enää voida mennä, jos pidetään kiinni uskottavasta maanpuolustuksesta? Stubb: Uskottava maanpuolustuskyky koostuu useista eri tekijöistä, joista sodan ajan joukkojen vahvuus on yksi. Kokoomuksen näkemyksen mukaan sodan ajan joukkojen vahvuus pitää olla uskottavalla tasolla. Rinne: Uskon, että sodan ajan vahvuutena sotilasta on perusteltu Suomen maanpuolustuksen uskottavuuden näkökulmasta. Täytyy muistaa, että todellisen kriisin aikana myös koko yhteiskunta on puolustuksen tukena. Suomen sodan ajan vahvuus on asukaslukuun verrattuna iso, kun katsotaan tilannetta muissa EU- tai Nato-maissa. Suomen tilanteessa se on kuitenkin hyvin perusteltu. Soini: Sodan ajan joukkojen nykyinen taso on ehdoton minimi, jos koko maata halutaan uskottavasti puolustaa. Kääriäinen: Sodan ajan vahvuus, sotilasta, on taso, jonka alle ei enää voida mennä. Joukot on kyettävä myös varustamaan asianmukaisella tavalla. Arhinmäki: Uskottava maanpuolustus ei riipu vain joukkojen määrästä. Puolustuksen uskottavuutta lisää yhteiskunnan rakenteista huolehtiminen ja myös tasa-arvoinen yhteiskunta, jonka ihmiset kokevat omakseen. Sodanajan joukkojen pienentäminen on ollut oikea suunta, ja avaa mahdollisuuksia myös asevelvollisuuden kehittämiseen. Niinistö: Uskottava maanpuolustus mahdollistaa sodan ajan vahvuuden maltillisen ja asteittaisen pienentämisen edelleen. Sodan ajan vahvuuden pienentäminen on osa niistä rakenteellisista uudistuksista, joilla resurssit saadaan kohdennettua mahdollisimman tehokkaasti ja varmistetaan puolustusvoimien toimintakyky vastaamaan muuttuneita sotilaallisia uhkakuvia, joita ovat muun muassa strateginen isku ja hybridisota. Uhkakuvien muutos puoltaa sitä, että Suomi luopuu asteittain miesten yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyy vapaaehtoiseen ja sukupuolineutraaliin asepalvelukseen. Tavoitteeseen tulee edetä asteittain koulutettavaa ikäluokkaa ja sodanajan joukkojen kokoa pienentämällä. Koulutettavaa ikäluokkaa ja sodanajan joukkojen kokoa pienentämällä saadaan lisäresursseja materiaalihankintoihin. Haglund: on tarkkaan arvioitu sodan ajan vahvuus ja sitä ei ole syytä alentaa. Räsänen: Kyllä 5. Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan maksimissaan

5 sotilaan voimin. Millainen on Suomen tulevaisuuden kontribuutio kansainväliseen kriisinhallintaan? Stubb: Suomen tulee osallistua vastaisuudessakin aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan. Ulkomailla hankittu kokemus parantaa suomalaisten sotilaallista osaamista ja kehittää Suomen turvallisuusyhteistyötä ja kansainvälisiä suhteita. Rinne: Suomella on pitkä ja ansiokas perinne kansainvälisessä rauhanturvaamisessa. Tälläkin hetkellä meillä on yli 500 sotilasta eri puolilla. Mielestäni on itsestään selvää, että Suomi on jatkossakin aktiivisesti mukana näissä tehtävissä. Se tuo osaltaan myös puolustuskykyä meille itsellekin. Tarkkoja määriä ei ole syytä lyödä lukkoon, ja laki antaa reilusti (enintään 2000 sotilasta) liikkumatilaa. Tärkeää on muistaa, että Suomi on vahva toimija myös siviilikriisinhallinnan puolella. Kriisit ovat usein monisyisiä ja tarvitaan erilaisia työkaluja, jotta kestäviä ratkaisuja saadaan aikaan. Soini: Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yksi Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä oman maan puolustamisen ja virka-avun antamisen jälkeen. Tehtävät on kuitenkin pidettävä tärkeysjärjestyksessä: oman maan puolustus tulkoon aina ensin. Tulevaisuudessa on annettava enemmän painoarvoa sille, että kriisinhallintaoperaatioihin ei lähdetä mukaan ilman että ne lisäävät Suomen omaa sotilaallista suorituskykyä esim. lisäämällä kansallista osaamista, Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoiminta- ja avun vastaanottamiskykyä tai rauhoittamalla sellaista kriisialuetta, josta voi seurata kielteisiä turvallisuusvaikutuksia Suomeen suoraan tai välillisesti esim. maahanmuuttoryöpyn kautta. Kääriäinen: Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan omien voimavarojensa puitteissa kantaen kansainvälistä vastuuta vakaudesta ja turvallisuudesta. Kriisinhallinnassa on tärkeää tiivistää yhteistyötä pohjoismaisten kumppaneiden kanssa yhteistoiminta- ja suorituskykyjen kehittämiseksi. Arhinmäki: Suomen suurin vahvuus on YK-johtoisessa rauhanturvaamisessa, joka myös sopii parhaiten liittoutumattomalle maalle. Perinteinen rauhanturvaaminen on myös edullisempaa ja mahdollistaa suuremman henkilömääräisen osallistumisen. Sellaisiin Nato-vetoisiin operaatioihin Suomen ei tule osallistua, joissa on riski joutua sisällissodan tai muun konfliktin osapuoleksi tai suurvaltojen voimapolitiikan pelinappulaksi. Niinistö: Kriisinhallinta on nähtävä kokonaisuutena, jossa on sekä siviiliettä sotilaallinen ulottuvuus. Vihreiden katsannossa kriisien ennaltaehkäisy ja siviilikriisinhallinta ovat ensisijaiset kriisinhallinnan muodot. Sotilaallisella kriisinhallinnalla on silti oma roolinsa ja puolustusvoimien kehittämisessä tulee huomioida sen tarpeet niin koulutuksessa kuin varustelussa. Suomen tulee jatkaa pitkää historiaansa rauhanturvaajana ja toimimista nimenomaan operaatioissa, joilla on YK:n valtuutus. Osallistumalla rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioihin Suomella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että sotilaallinen jännitys vähenee ja ihmishenkiä pelastuu. Kansainvälisissä operaatioissa yhdessä muiden joukkojen kanssa toimiminen ei myöskään ole pois kyvystä puolustaa Suomea: kansainvälisestä toiminnasta saatu kokemus ja osaaminen kehittävät myös osaamistamme mahdollisessa omaa maatamme koskevassa kriisissä. Nykyaikaiselle puolustukselle on tärkeää kyky antaa apua ja kyky vastaanottaa sitä ja tätä kykyä voimme kehittää kansainvälisissä operaatioissa. Haglund: Kriisinhallinta on aina ensisijaisesti humanitäärinen teko. Samalla tämä toiminta kehittää myös oman puolustustamme. Uskomme että Suomi myös tulevaisuudessa osallistuu aktiivisesti kriisinhallintaan. Räsänen: Suomen osallistuminen kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin tulee säilyttää perinteisellä korkealla tasolla. 6. Vuosikymmenen loppupuolella ovat tulossa ilma- ja merivoimien pääkalustojen uusintahankkeet. Millä tavoin vaadittava rahoitus tulisi järjestää? Tarvitaanko erillisbudjettia? Stubb: Vanheneva kalusto tulee korvata asianmukaisesti. Rahoituskysymyksen suhteen tarkoituksenmukaisuus ratkaisee. Rinne: Nämä hankinnat ovat kustannuksiltaan niin isoja, että tavalliseen budjettiraamiin ne eivät mahdu. Tarvitaan erillisratkaisuja, ja varmaan myös luovia ratkaisuja, jotta hankinnat saadaan hoidettua. Soini: Ilma- ja merivoimien 2020-luvun hankinnat tulee rahoittaa erillisbudjetilla. Puolustusbudjetista niitä ei voi rahoittaa. 13

6 Kääriäinen: Meri- ja ilmavoimien hankinnat vaativat erillisrahoituksen ja jaksottamisen usealle vuodelle. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet vastakauppoihin ja tarvittaviin muihin järjestelyihin. Arhinmäki: Etenkin ilmavoimien hävittäjien uusiminen on sen mittaluokan hankinta, että asia vaatii perusteellisen kansalaiskeskustelun ennen päätöksentekoa. Rahoitusmalli riippuu osin myös siitä, minkälaiseen ratkaisuun päädytään. Niinistö: Koulutettavaa ikäluokkaa ja sodanajan joukkojen kokoa pienentämällä saadaan lisäresursseja materiaalihankintoihin. Puolustushallinnon sisältä ei ole kuitenkaan saatavissa niin suuria säästöjä, että niillä voitaisiin kattaa ilma- ja merivoimien pääkalustojen uusintahankkeiden rahoitus. Nämä suuret kalustohankinnat on hoidettava erillisbudjetilla. Haglund: Investoinnit ovat niin suuria että ne vaativat erillisrahoituksen. Niitä siis ei voi rahoittaa normaalin puolustusbudjetin puitteissa. Räsänen: Näihin hankkeisiin täytyy löytyä varat puolustusvoimien budjetin ulkopuolelta erillisbudjetoinnilla. 7. Mitkä ovat Suomen tulevaisuuden turvallisuuden yhteistyömuodot? Mitkä ovat mahdollisuudet Natoyhteistyön syventämiseen? Minkälaisia kahdenvälisiä yhteistyömuotoja tulisi kehittää? Stubb: Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Myös pohjoismaista ja erityisesti Ruotsin kanssa tehtävää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä tulee vahvistaa. Rinne: Nykyisellä pohjalla on hyvä jatkaa. Nato-yhteistyö on tärkeää ja sitä voidaan edelleen kehittää. Myös Pohjoismainen yhteistyö ja erityisesti Ruotsi-yhteistyö ja sen syventäminen tuo lisäarvoa meille. EU-puolustusyhteistyössä on hyvä olla aktiivinen ja aloitteellinen, siinä on vain voitettavaa. Soini: Perussuomalaiset suhtautuu myönteisesti ja käytännön läheisesti pohjoismaiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön. Sen kehittäminen on luontevampaa kuin EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan väkinäinen eteenpäinvieminen. Puolue kannattaa Nato-selvityksen tekemistä, jossa ynnätään jäsenyyden hyödyt ja haitat. Kääriäinen: Vastuu maamme turvallisuudesta kuuluu ensisijassa Suomelle itselleen. Kansallista turvallisuutta tukevat aktiivinen osallistuminen Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventämiseen, EU:n turvallisuusulottuvuuden kehittämiseen ja Nato-kumppanuuden syventämiseen. Edistyneessä Natokumppanuudessa nousee esille lisääntyvä harjoitustoiminta ja tietojenvaihto. Arhinmäki: Nato-jäsenyyden kannattajat ovat valitettavasti pyrkineet käyttämään Ukrainan kriisiä keppihevosena Suomen Nato-jäsenyydelle. Epävakautta ja vastakkainasettelua lisäävän Natojäsenyyden sijaan EU-jäsenyys ja pohjoismainen yhteenkuuluvuus tuovat Suomelle turvaa. Pohjoismaisella yhteistyöllä saadaan materiaalihankintoihin tehokkuutta ja myös kokemusta rauhanturvaamisessa. Pohjoismaisen yhteistyön syventämistä estää kuitenkin ennen kaikkea Tanskan, Norjan ja Islannin Nato-jäsenyys. Suomen Natoyhteistyötä ei ole syytä ainakaan vahvistaa nykyisestä. Niinistö: Vihreiden kanta on, että Suomi pyrkii varmistamaan turvallisuutensa liittoutumalla sotilaallisesti lähtökohtaisesti muiden EU-maiden kanssa. Suomen tulee toimia EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi sen eri osaalueilla. Suomen tulee ottaa osaa EU:n sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Puolustusyhteistyötä on kehitettävä myös muiden Pohjoismaiden kanssa. Naton kanssa yhteistyötä kannattaa tehdä rauhankumppanuusohjelman eri kumppanuustyökalujen puitteissa, mm. osallistumalla Naton nopean toiminnan NRFjoukkojen toimintaan. Yhteistyötä kriisinhallinnassa tulee jatkaa osallistumalla Nato johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Kannatettavaa on myös muu nykyinen yhteistyö esimerkiksi Naton virastojen ja osaamiskeskusten kanssa sekä erilaisten Nato-vetoisten yhteistyöhankkeiden puitteissa. Vihreät tunnistaa kuitenkin turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksen ja olemme valmiita käymään keskustelua Suomen ratkaisujen vaikutuksista turvallisuusasemaamme, myös Nato-jäsenyydestä. Haglund: Suomen on tulevaisuudessakin oltava aktiivinen kansainvälisessä turvallisuusyhteistyössä. Pienelle maalle se on elinehto. Rkp:n mielestä pitäisi ensi hallituskaudella 14

7 tehdä parlamentaarinen selvitys Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista, jonka perusteella pitää sitten arvioidaan mahdollista liittoutumista. Suomi ja Ruotsi ovat minun aloitteestani syventämässä kahdenvälistä puolustusyhteistyötämme merkittävästi tulevina vuosina. Helmikuussa esitelty raportti antaa hyvät eväät sille työlle. Räsänen: Nato-yhteistyö tulee edelleen kehittää hyvällä tasolla siten, että otetaan huomioon uudet suorituskyvyt, yhteistoiminta- ja suorituskyvyn arvioinnit, varmistetaan yhteensopivuus Naton standardien kanssa ja osallistutaan koulutus- ja harjoitustoimintaan, valmiusvuoroihin ja yhteisiin operaatioihin sekä syvennetään tiedonvaihtoa. NORDEFCO:n puitteissa kannattaa kehittää kaikkien puolustushaarojen harjoitustoimintaa Pohjoismaiden kanssa. 8. Tulisiko Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä syventää myös kriisiaikoja silmälläpitäen? Stubb: Kyllä pitäisi. Rinne: Tämä kysymys on syytä pohtia huolella. Uskoisin, että Suomi-Ruotsi-yhteistyö on meille luontevin tie. Suomihan on parhaillaan päivittämässä mm. lainsäädäntöä avun vastaanottamisen ja antamisen osalta. Soini: Kukin kansakunta ajattelee omaa etuaan. Toistaiseksi Ruotsi ei ole halunnut puolustusliittoa Suomen kanssa. Perussuomalaiset kannattaa yhteistyön kehittämistä askel askeleelta ja luottamuksen kasvattamista. Kääriäinen: Suomen ja Ruotsin yhteistyötä kehitetään rauhan ajan yhteistyöhön nojautuen. Arhinmäki: Sotilaallinen yhteistyö liittoutumattoman Ruotsin kanssa on luontevaa, ja yhteistyön syventämisen muotoja on hyvä kartoittaa. Niinistö: Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä tulisi syventää. Yhteistyössä on edettävä askel kerrallaan ja katsottava, kuinka pitkälle asiassa päästään. Jo nykytilanteessa yhteistyö Ruotsin kanssa tarjoaa luontevan vaihtoehdon silloin, kun puolustuksemme tarvitsee kalustoa, jota emme omin voimavaroin pysty valmistamaan, hankkimaan, ylläpitämään tai käyttämään. Yhteistyötä Ruotsin kanssa voidaan lisätä materiaalihankinnoissa, materiaalin yhteisomistuksessa ja -käytössä sekä ilmatilan tai merialueen valvonnassa. Nykytilanteessa kyseeseen tulevat myös yhteiset harjoitukset ja koulutuksellinen yhteistyö. Haglund: Helmikuussa esitelty syvennetty puolustusyhteistyö luo maidemme välille kyvyn toimia myös yhdessä kriisin aikana. Järjestely ei kuitenkaan sido meitä auttamaan toisiamme. Yhteistoimintakyky on kuitenkin vahva signaali ja sitä voidaan tietenkin hyödyntää, jos poliittisesti niin päätetään, mahdollisen kriisin tullen. Räsänen: Kyllä, puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa tulee kehittää. 9. Puolustusvoimissa on upseereilla siirtymisvelvollisuus? Onko edelleen tarve säilyttää siirtymisvelvollisuus vai voitaisiinko siirtyä normaaliin työmarkkinakäytäntöön? Stubb: Puolustusvoimien erityisluonteen vuoksi siirtyminen tavanomaisiin työmarkkinakäytäntöihin ei ole mahdollista. Rinne: Uskon, että Puolustusvoimissa asia osataan arvioida. Tiedän, että henkilöstön kannalta tilanne ei ole paras mahdollinen. Usein esim. puolison työ ja lasten koulut ovat hankalia yhteen sovittaa siirtovelvollisuuden kanssa. Tämä on kysymys, jota on syytä Puolustusvoimien miettiä yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Soini: Upseerien siirtymisvelvollisuus on syytä säilyttää. Kääriäinen: Siirtymisvelvollisuuden säilyttäminen on edelleen tarpeellinen. Siirroissa on noudatettava hyvän työnantajan periaatteita. Arhinmäki: Jos siirtymisvelvollisuudesta luovuttaisiin, olisi kehitettävä muita tapoja taata riittävä henkilökunta kaikkialla maassa, ja etsittävä myös tälle rahoitus. Niinistö: Puolustusvoimissa voitaisiin siirtyä normaaliin työmarkkinakäytäntöön. Haglund: Puolustusvoimien organisaation tuskin toimisi jos siirtymisvelvollisuudesta luovuttaisiin. Räsänen: Siirtymisvelvollisuus on hyvä säilyttää. Nykyisessäkin tilanteessa upseerien toiveet osataan ottaa huomioon. 15

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto 1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Euroopan Unionin turvallisuusstrategian ja Valtioneuvoston selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, linjaamassa

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 20.9. 10.10.2012. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 20.9. 10.10.2012. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

SAATTEEKSI. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Lisäksi kysyttiin Suomen

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Suomen tuleva ETYJ puheenjohtajuus vuonna 2008 on hoidettava vastuullisesti ja aktiivisella otteella.

Suomen tuleva ETYJ puheenjohtajuus vuonna 2008 on hoidettava vastuullisesti ja aktiivisella otteella. 5. kysymys Mitkä ovat tärkeimmät linjaukset, joilla eduskuntaryhmänne haluaa edistää Suomen turvallisuutta ja vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ja kehittää Euroopan unionia? KESKUSTA: Maailmanlaajuinen

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI CARL HAGLUNDIN PUHE FÖRSVARSMINISTER CARL HAGLUNDS TAL Suurlähettiläspäivät 25.8.2014

PUOLUSTUSMINISTERI CARL HAGLUNDIN PUHE FÖRSVARSMINISTER CARL HAGLUNDS TAL Suurlähettiläspäivät 25.8.2014 PUOLUSTUSMINISTERI CARL HAGLUNDIN PUHE FÖRSVARSMINISTER CARL HAGLUNDS TAL Suurlähettiläspäivät 25.8.2014 Huomioitava että, tilaisuudessa ministerin käyttämä puheenvuoro poikkeaa joiltain osin kirjoitetusta

Lisätiedot

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts).

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts). 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

SUOMEN PUOLUSTUKSEN TULEVAISUUS

SUOMEN PUOLUSTUKSEN TULEVAISUUS MAANPUOLUSTUS HAASTATTELU Pääministeri ALEXANDER STUBB TEEMA SUOMEN PUOLUSTUKSEN TULEVAISUUS MAANPUOLUSTUS Päätoimittaja: Yksikön johtaja Janne Kuusela Toimituskunta Päätoimittaja Arno Ahosniemi Päätoimittaja

Lisätiedot

MTS TUTKIMUS SYKSY 2004. Saatteeksi

MTS TUTKIMUS SYKSY 2004. Saatteeksi TUTKIMUS SYKSY Saatteeksi Tässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten mielipiteitä Suomen ulkopolitiikasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tutkimuksessa on mukana myös Euroopan unionin

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Tulin tänään puhumaan kanssanne Suomen turvallisuudesta.

Tulin tänään puhumaan kanssanne Suomen turvallisuudesta. 1(12) VALTIOVARAINMINISTERI ALEXANDER STUBB PUHE HÄMEENLINNAN PAASIKIVI-SEURASSA 6.6.2016 Hyvät ystävät, Tulin tänään puhumaan kanssanne Suomen turvallisuudesta. Tiedämme kaikki, että Suomella on samaan

Lisätiedot

Kohti valikoivaa asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta

Kohti valikoivaa asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta Kohti valikoivaa asevelvollisuutta Vihreiden linjaukset asevelvollisuudesta Hyväksytty puoluehallituksessa 11.6.2010 Erinomaisinta ei ole sata taistelua ja sata voittoa, vaan vihollisen kukistaminen taistelutta.

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Pohjoismaisen puolustusyhteistyön varjolla kohti Natoa

Pohjoismaisen puolustusyhteistyön varjolla kohti Natoa 17.11.2012/Seppo Ruotsalainen, valtiot. tri ja erikoistutkija Pohjoismaisen puolustusyhteistyön varjolla kohti Natoa (esimerkkinä Islannin ilmavalvonta) Tähän mennessä on jokseenkin avoimesti toteutettu

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA Mikkeli 30.6.2009 Päämajan kesäsymposium 30. kesäkuuta 2009 Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

Tällä kaikella on Suomelle suurta merkitystä emme ole näistä kehityskuluista sivussa emmekä voi itseämme niistä eristää.

Tällä kaikella on Suomelle suurta merkitystä emme ole näistä kehityskuluista sivussa emmekä voi itseämme niistä eristää. Pääministeri Alexander Stubbin puhe Paasikivi-seurassa 24.3.2015 Turvallisuusympäristö murroksessa miten Suomi vastaa? PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat, Euroopan

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

TURVALLISUUSPOLIITTISTA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA KATSAUS

TURVALLISUUSPOLIITTISTA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA KATSAUS TURVALLISUUSPOLIITTISTA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA KATSAUS ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskeva katsaus ISSN 0358-1489 (paino) ISSN 2341-8230 (pdf) ISBN 978-952-281-285-8

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari

Lisätiedot

puolustuksen pitkän aikavälin haasteet

puolustuksen pitkän aikavälin haasteet eduskunnan kanslian julkaisu 3/2014 puolustuksen pitkän aikavälin haasteet parlamentaarinen selvitysryhmä Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet parlamentaarinen selvitysryhmä Eduskunnan kanslian julkaisu

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta lähettäessään hallituksen

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Arvot... 2 Strateginen visio... 3 Skenaariot... 4 Strategia... 7 Puolustuskyvyn kehittäminen... 8 Puolustuskyvyn käyttö...

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 15 1. Puolue 1 3 4 5 6 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit 6 Vihreät. Vastaajan sukupuoli 1 3 Nainen 3 Mies 3 3.

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

SDP ollut rakentamassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

SDP ollut rakentamassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Mikkeli 30.6.2009 Päämajan kesäsymposium Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Mannerheimin viitoittamalla tiellä Hyvä seminaariyleisö, Lämmin kiitos mahdollisuudesta

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

RESERVI - MAANPUOLUSTUKSEMME PERUSTA. Vahvaa puolustusta ylläpidettävä

RESERVI - MAANPUOLUSTUKSEMME PERUSTA. Vahvaa puolustusta ylläpidettävä RESERVI - MAANPUOLUSTUKSEMME PERUSTA Vahvaa puolustusta ylläpidettävä Reserviläisliiton vaaliohjelma 2015 VAHVAA PUOLUSTUSTA YLLÄPIDETTÄVÄ Reserviläisliitto vaatii itsenäisen, uskottavan ja koko valtakunnan

Lisätiedot

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

MTS. MTS-tutkimuskysymykset 1978 2005. HMS-tutkimuskysymykset 1964 1975 MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA MTS. www.defmin.

MTS. MTS-tutkimuskysymykset 1978 2005. HMS-tutkimuskysymykset 1964 1975 MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA MTS. www.defmin. MTS MTS-tutkimuskysymykset 1978 2005 HMS-tutkimuskysymykset 1964 1975 MAANPUOLUSTUSTIEDOTUKSEN SUUNNITTELUKUNTA MTS www.defmin.fi/mts Sisällysluettelo SAATTEEKSI 2 I ULKO-, TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

Lisätiedot

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI KONFERENSSIOHJELMA Ohjelman muutokset mahdollisia EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI Eduskunnan Pikkuparlamentti, auditorio Helsinki 18. 19.3.2014 TI 18.3.2014 09.00 Rekisteröityminen konferenssiin 10.00 Tervetuliaissanat

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN.

YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. 11 YHTEISÖ1ST Ä UNIONIIN. Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Gustav Hägglund (Seuran vuosikokouksessa q. 4. 1992 pidetty esitelmä) Maastrichtinasiakirjojen mukaan Euroopan yhteisöt pyrkivät ajan

Lisätiedot

Nato ja Suomi. Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011. Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto

Nato ja Suomi. Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011. Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Nato ja Suomi Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011 Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö 1. NATO 2. SUOMI JA NATO PLM Intranet, esimerkit

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Itämeren suojeluongelmien anatomia Suomen Akatemian Itämeriseminaari 4.-5.11.2008 Itämeren suojeluongelmien anatomia Markku Ollikainen Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia 2007-2025

Kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia 2007-2025 Kansainvälisen puolustuspolitiikan strategia 2007-2025 strategia 2007-2025 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kansikuva: Puolustusvoimat/Porin Prikaari/Matti Vihurila Muut kuvalähteet:

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012)

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) 1 (35) Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

VNS /2006 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE 23.11.2006

VNS /2006 vp VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE 23.11.2006 VNS /2006 vp Suomalaisen sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Saksan, Alankomaiden ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2007 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi

toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille - www.defmin.fi 15.12.2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 1 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.10556 Helsinki 15.12.2005 169//2005

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUTUS- POLITIIKKA - MITÄ, MITEN, MIKSI? Ulkoasiainvaliokunnan kuulemisseminaari 7.3.

EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUTUS- POLITIIKKA - MITÄ, MITEN, MIKSI? Ulkoasiainvaliokunnan kuulemisseminaari 7.3. EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUTUS- POLITIIKKA - MITÄ, MITEN, MIKSI? Ulkoasiainvaliokunnan kuulemisseminaari 7.3.2001 EDUSKUNNAN KANSLIAN JULKAISU 3 / 2001 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat...

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA

YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA Esiupseerikurssin tutkielma Kapteeni Ville Kalliokoski Esiupseerikurssi 64 Maasotalinja Huhtikuu 2012

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Vihreän liiton turvallisuuspoliittinen ohjelma. Vähemmän aseita enemmän turvaa. Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 24.4.

Vihreän liiton turvallisuuspoliittinen ohjelma. Vähemmän aseita enemmän turvaa. Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 24.4. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 Vihreän liiton turvallisuuspoliittinen ohjelma Vähemmän aseita

Lisätiedot