Nato ja Suomi. Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto

Transkriptio

1 Nato ja Suomi Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto

2 Esityksen sisältö 1. NATO 2. SUOMI JA NATO PLM Intranet, esimerkit

3 NATO - PERUSTIEDOT Vuonna 1949 perustettu YK:n peruskirjaan nojaava puolustusliitto 28 jäsenmaata (12 perustajajäsentä) Transatlanttinen suhde Konsensuspäätöksenteko

4 Jäsenkunta Belgia, Hollanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Tanska, USA Kreikka, Turkki 1955 Saksa Espanja Puola, Tsekki, Unkari 2004 Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia, Viro Albania, Kroatia

5 NATON YDINTEHTÄVÄT (Strateginen konsepti 2010) Yhteinen puolustus Kriisinhallinta Yhteistyövarainen turvallisuus NATO Secretary General Anders Fogh Rasmussen

6 Yhteinen puolustus/5. Artikla POHJOIS-ATLANTIN SOPIMUKSEN (WASHINGTONIN SOPIMUKSEN) 5. ART. Sopimusosapuolten mukaan aseellinen hyökkäys yhtä tai useampaa sopimusosapuolta kohtaan tullaan käsittämään hyökkäykseksi kaikkia kohtaan ja tällaisen hyökkäyksen tapahtuessa ne sitoutuvat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan itsenäiseen tai yhteiseen itsepuolustukseen oikeuttavan 51. artiklan mukaisesti avustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimusosapuolta tai sopimusosapuolia, ryhtymällä yksin ja yhteistoiminnassa muiden sopimusosapuolten kanssa tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin, myös aseellisiin, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja säilyttämiseksi.

7 Yhteinen puolustus tänään NATO will deter and defend against any threat of aggression, and against emerging security challenges where they threaten the fundamental security of individual Allies or the Alliance as a whole. (STRATEGINEN KONSEPTI 2010) Uudet uhkat Washingtonin sopimuksen 4. artikla keskeinen 5. artiklan soveltuminen arvioitava tapauskohtaisesti

8 Kosovo KFOR vahvuus (suomalaisia ~20) NATON OPERAATIOT Afganistan ISAF Vahvuus (suomalaisia ~190) Afganistan NTM-A Välimeri Active Endeavour Libya Unified Protector Afrikan sarvi Ocean Shield Irak NTM-I 2004-

9 Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan konsepti Taustatekijöitä: Naton kokemukset Balkanilla ja Afganistanissa Turvallisuuden ja kehityksen näkeminen kokonaisuutena Nato-johtoisissa kriisinhallintaoperaatioissa toimeenpannaan samanaikaisesti vakauttamis- ja jälleenrakennustehtäviä, humanitaarista avustustoimintaa, demobilisaatiota ja aseistariisuntaa sekä tuetaan pakolaisten paluumuuttoa Johtopäätös: Tarve sotilaallisten- ja siviilivoimavarojen mahdollisimman tiiviille yhteistyölle ja koordinaatiolle jo suunnitteluvaiheessa Natolle ei omia siviilivoimavaroja Nato ei tavoittele koordinaattorin asemaa tai johtoroolia Strateginen konsepti: an appropriate but modest civilian crisis management capability

10 Naton sotilaallinen transformaatio KOMENTORAKENNE NRF VOIMAVARATYÖ Liittokunnalle luodaan kyky lähettää joukkoja nopeammin ja kauemmas (tarvittaessa globaali toiminta-alue) ylläpitää joukkoja pidempään toimia joukkotuhoaseiden uhkan vallitessa käyttää hyväksi viimeisintä teknologiaa

11 Naton kumppanuudet Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto (EAPC) Rauhankumppanuus (PfP) 22 kumppanimaata: Armenia, Azerbaidzan, Bosnia-Herzegovina, Georgia, Irlanti, Itävalta, Kazakstan, Kirgisia, Makedonia, Malta, Moldova, Montenegro, Ruotsi, Serbia, Suomi, Sveitsi, Tadzhikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Venäjä, Valko-Venäjä Välimeri-dialogi (MD) Istanbul Co-operation Initiative (ICI) Nato-Venäjä -neuvosto (NRC) Nato-Ukraina -komissio (NUC) Nato-Georgia -komissio (NGC) Nato-EU Nato-YK Globaalit kumppanuudet

12 KUMPPANUUKSIEN KEHITTÄMINEN Kumppanuusohjelmien yhdenmukaistaminen ja globaalien kumppanuuksien kehittäminen Kumppanuuden työkalujen avaaminen kaikille nykyisille ja tuleville kumppanimaille Poliittis-sotilaallisen puitteiston (PMF) uudistaminen Uudistukset hyväksyttiin Berliini 4 /2011

13 AJANKOHTAISTA Strategisen konseptin toimeenpano Puolustuksen ja pelotteen tarkastelu Kumppanuuksien uudistaminen Ohjuspuolustus Naton reformi Suorituskykyjen kehittäminen Uudet uhkat (esim. kyberpuolustus) Operaatiot (erit. Afganistan, Libya)

14 Suomi ja Nato PLM Intranet, esimerkit

15 Suomen Nato-yhteistyö Suomen kannalta keskeiset osa-alueet: - Sotilaallisen yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen (erit. PARP, OCC) - Nato-johtoiset kriisinhallintaoperaatiot - Harjoitukset ja koulutusyhteistyö - Edustautuminen Naton rakenteissa - Laajentuva siviilisektorin yhteistyö - Rauhankumppanuus ainoa virallinen yhteydenpidon kanava Natoon - EU-Nato yhteistyö

16 SOTILAALLISEN YHTEISTOIMINTAKYVYN KEHITTÄMINEN Suunnittelu- ja arviointiprosessi PARP (Planning and Review Process), jonka sisältämien kumppanuustavoitteiden (Partnership Goals) mukaan kehitetään kansainvälistä yhteensopivuutta. Operatiivinen voimavarakonsepti OCC (Operational Capabilities Concept). Sen puitteissa Nato on arvioinut suomalaisjoukkojen tai niiden osien suoritus- ja yhteistoimintakykyä osana Naton harjoitustoimintaa. Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen toimintaan osallistuminen avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistoiminta- ja suorituskyvyn kehittämiseksi sekä tuo tietotaitoa ja kokemusta kansallisen puolustuksen kehittämiseen. Rauhankumppanuusyhteistyöllä pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon lisäarvoa puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiselle.

17 MUU AJANKOHTAINEN YHTEISTYÖ Suomella on laaja-alaista yhteistyötä Naton virastojen ja osaamiskeskusten kanssa. Suomi liittyi 2009 strategisen ilmakuljetuskyvyn vahvistamista koskevaan hankkeeseen (Strategic Airlift Capability, SAC). Suomi osallistuu Naton ja EU:n puitteissa toteutettavaan helikopteriyhteistyöhön. Suomi on liittymässä ilmatilannekuvan kansainvälistä vaihtamista mahdollistavaan Naton ASDEjärjestelmään (Air Situation Data Exchange, ASDE).

18 Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus/ liittoutuminen SOTILAALLINEN LIITTOUTUMATTOMUUS NATO- JÄSENYYS 22% 68% MUU VAIHTOEHTO/EI MIELIPIDETTÄ 10% Lähde: MTS, helmikuu 2011

19 Suomen Nato-suhteen kehitys selonteoissa 2009 On olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Natojäsenyyttä Liittokunnan jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin Suomi seuraa tarkoin NATOn laajentumiskehitystä lähtien siitä, että valtioilla on oikeus valita turvallisuusjärjestelynsä Suomi ei hae NATOn jäsenyyttä, mutta seuraa tarkoin laajentumisen vaikutuksia Itämeren alueella sekä NATOn ja Venäjän suhteissa Suomi ei ole Keski-Euroopan maiden tavoin hakemassa NATOn jäsenyyttä. Suomella on toimiva puolustusratkaisu eikä Suomi koe turvallisuusvajetta.

20 Hallitusohjelma & Nato ( ) Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Suomi arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten intressiensä pohjalta. Suomi toimii Euroopan unionin ja Naton yhteistyön kehittämiseksi ja ottaa huomioon Naton merkityksen eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan keskeisenä foorumina.

21 Mitä Nato-jäsenyys merkitsisi? Laaja-alaista turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvää yhteistyötä Sotilaallisia turvatakuita Poliittista sitoutumista liittokunnan toimintaperiaatteisiin ja päämääriin Valmiutta osallistua Nato-johtoisiin operaatioihin (Huom: joukkojen lähettämisestä ja niiden käyttämisestä päätetään aina kansallisesti!)

22 PLM strateginen suunnitelma 2030: Puolustushallinnon strateginen visio

23 KIITOS MIELENKIINNOSTA. KYSYMYKSIÄ?